Vapaus, August 27, 1949

              avu 4 Lauantaina elokuun 27 p., — Sat., August 27 i
I
i
l
T I M M I N S, O N T . [Työväen lomalait
6IMMS, H o o K E R & FicBaRiNa 6 maakiuinassa
vakuatuksU Ja kiinteimlstftja. Do> |
minion ^tyy»*^ BdUding, *nt»mi»M,
Ont. Morketteja, lainoja, bondej»
Ja vakuutuksia.
Materialistinen historiankäsitys [(i''^^^^!^''"*?^
' # -il
IM
HUOlLt HUOM.!
W O R K E R S ' C O - OP
RESTAURANT
of South P o r c u p i n * Liiiilt«d
, 47 Oavf srd Street
BOVtB POKCUPINE, ONTABIO
• Suosittelee suomalaisille hyrik.
Bitunnettua roukaansa ruokailual-koliia.
Ravintola auki klo 9 Ulalla.
• SUsteJft kalustettuja huoneita
asunnoiksi. Kuluttajain koti. F U .
täytykäA ais&IIe. .
O S C A R B A Y
Miesten ja Naisten Räätm
Kaikenlaista korJaustyStft
PabeUa 2-1891
79 London 8t. E. VnaOuut, Ont
Ottawa. — Työministeriön suorit­tama
tutkimus osoittaa, että Canadan
kuude&sa maakunnassa on voimi-pä.
lainsäädäntö työläisille myönnettä­vistä
palkallisista lomista. Qutbeci.s-sa,
Ontarios.sa, Manitobas-sa, Alber-tassa
ja B.C:s.sa määrätään loma vii­koksi
ja Saskatchewan in maakunnas­sa
kahdeksi viikoksi. Canadan teh­taitten
työläi-slstä väitetään 93 pro­senttia
saaneen palkallLsen loman
vuonna 1047. Tähän lukuun eivät
kuitenkaan sisälly lilapaislqontoiset
puutavaratuotännoEsa ja ka.svik.-;ien;
kannuttamlses.sa toimivat tt-htaat j3 ;
niiden tilapäinen työvoima.
- I
vn
YL.^RAKENNE
Kaikici mitä edellisissä artiklceleiasä
on iä.nottu oikeuskäsityksistä Ja o l -
kc-UKlaitcksista, pitää paikkansa myös
ylärakenteen muihin osiin nähden,
tjis iietee.seen, taiteeseen, eetlllisiin,
I u.skcnncllisiin ja filosofisiin katso-
: mjk£iin, vaikka niiden riippuvaisuus
\ taloudelli£esta perustasta ei ole aivan
I yhtä välitön eikä aina yhtä selvästi
; havaittavissa. Se johtuu hyvin mo-
; nt-£ta syystä.
I Tarka-steikaamme ensin miten riip-
! puvai.su u>, taloudellisesta perustasta
j il.Tienej. Mitä tieteisiin tulee, niin
I niiden kehityksen riippuvaisuus t a ­louden
kehityksestä on kaikkein sel-
Ennen sauastumistaan, Eino Nevalaisen luento­muistiinpanojen
perusteella kirjoittanut
A K U KORHONEN
kV
il;
Abitibin $12,000,000
•uusi puumassatehdas
Iroqoois Falls, Oi|t. — Abitibi Po-wer
and Paper Co. on pannut täällä
käyntiin maailman suurimman puu-
»roassatehtaan, Jonka rakennustyöt
•^loitettlin 17 kuukautta sitten j a Joka
« n tullut maksamaan noin 12 miljoo-ftaa
dollaria. Tehtaassa on kymme-
— On monta eri kokeista koit:*.j'-in- Ti^iteen kehityksen synnyttää
Jotkut ovat niin pieniä, että niitä ei: taloudellinen tarve.' Kaikkina aika-voi
hyvin nähdä Ja toisella on 5.eJt- : kausina ja kaikis.sa maissa ovat aina
semän ja kahdeksan tuuman .siipi-; i^'hiuyneet voimakkaimmin ne tle-jgygyg
! tr.-en haarat, jotka ovat olleet talou-
, . ' dc-ilc- tärkeimmät «esim. sota-aika.)
- Elok. 6 päivään .saakka Ontari- ^J^--^' kaikista tieteistä juuri tähti-ossa
on ollut 1,015 met>:äpaloa ja | tiede ki-hittyi ensimmäisenä ja minkä
vielä on kolme kuukautta ennenkuin 1 ^•-^•'ksi -^tn kotimaana on pidettävä
vaarallinen kuiva-aika on sivuut<.ttii. { Egyptiä ja Eufrat- ja Tigersjoen var-j
.sille muodostuneita yhteiskuntia? E n -
— ; i n tn kaikkea sen vuoksi, että noissa
nen suurta 500 hevosvoimaLsta moot- mai.s.sä a.suville maanviljelijöille oli
toria, joista kukin käyttää 20 puun- elämän välttämättömyys tutustua
hiomakonetta, jotka painavat noin
viisi tonnia kukin. Niiden li.säksi on
tehtaassa kaikki muutkin nykyaikai­simmat
koneet puumassaan valmista­mista
varten.
Niilin, Eufratin ja Tigrin tulva-aikoi­hin
voidak.?e3n järjestää maatalous­työnsä
oikein. Sitä varten oli kasi-t:-
ttävä ajanlasku, joka taas ei ollut
mahdollista ilman tähtitiedettä Ja
KOULUT A L K A V AT
Tiistaina Syysicuun 6 p:nä
Ostakaa koulukirjat ja moni koulutarpeet ajoissa välttääk-senne
koulujen alkamispäivän tungosta.
Piirustus-, kirjoitus- ja lasku vihko ja
Waterman's, Carter's, Royal ja
Parker "Quink" mustetta
Carter's ja Royal paperiliimaa
Dixon's, Venus ja Eagle lyijykyniä
Parker ja Waterman täytekyniä
Aseo ja Reeves vesivärejä
Asco Crayons — Carter's India Ink
Mustekynän teriä
Värikyniä .
Piirustuspaperia
Plastic-viivottimia
Monenlaisia "zipperillä"
varustettuja salkkuja
(Zipper Cases)
teknillisen Ja korkea-kouhin
oppilaille.
Kaikista yllämainituista tarpeista myönnetään hoiiliiiUe 10 pros. alennus.
KANSAKOULUN LUKU-, LASKU-, MAANTIEDE- JA HISTORIAKIRJOJA S E U
HAAVAN LUETTELON MUKAAN:
Mary, John and Peter
A Garden of Storles
Golden Windows
Gateway to Bookland ,..
Junior Arithmetic, Orade 3 . . . .
Orade 4
" " Grade 5
Grade 6
The Canadian Speller, Book 1
" Book 2
Junior Mathematic, Grade 7 ..
Grade 8 ..
. .15
. .50
; .40
. .45
. .22
. .22
. .22
.22
.38
.35
.33
.33
The Trcasury Rrader, Grade 5
The Treasury Rcader, Grade 8
Life and Litcralure. Book 1
Book 2 ,
Ontario Public School GeoKraphv
.50
.50
.55
.55
1.10
A Junior HLstory of England . . . . ' 45
A Reader in Canadian Civics .45
Convposition and Gramniar for Public Schools.. .45
Ontario HealUi Book .60
A First Book of Canadi.in History 60
A Histcry of the Canadian People .46
Winston Dictionary fur Canadian Schools . . . . .98
Highroads Dictionarv .60
KORKEA- JA TEKNIIKKAKOULUN KIRJOJA:
Shorter Poems .60
Practice Book in Applying Good English .80
Mastering Effective English 65
New Course in Bookkeeping .95
General Science. Book 1 .. .80
Book 2 .95
Chemistry. First Course .75
Latln for Secondary Schools 1.45
Britain's Story .1.00
Good Health . . . 1.40
Ancient & Mediaval History 1.25
Tjhoon 85
Pocket Oxford Dictionery ...1.75
Winston Dictionery . . . . . . • ^. .98
Chemistry Manual for Upper Schools 90
Short Stories & Essays -.70
A Book of Lätin Poetry .1.00
A New Spanish Reader 1.50
Upper School.Physics ..,.1.50
Algebra. A Senior Course 1.50
General Shop Work 1.45
Plane Trigonometry & Statlcs 1.65
North America & Modem World 2.35
Creative English 85
Living English ..' 1.00
Building the Canadian Nation 1.25
An English Highway .95
Modem Literature for Schools ...1.10
Matheraatics for Technical Schools .1.10
Words Arc Important. First Book .30
" " Senior Book 30
Junior School English Course .90
Elementry Accounting. Theory & Practice 1.45
General Mathenvatiis. Book 1 .85
Book 2 .90
Prcse & Poetry for Enjoynient .....MO
Essentials of Business Practice 90
Afjica. Australia &: Ne\v Zi?aland 95
The Mill on the Floss .. .75
Learning.Spanish 2.90
Lätin Poetry S^lectioiis 1.45
Modem GconuHry for High School 90
A New Algebra for High School . . . . I.OO
A New Analytic Geometry .......1.40
Learning to \Vrite " 1.50
Lätin Prose Seloctions ..1JJ5
Elements of Pysics . . . ...1.50
Lätin Reader for High School ..... .55
•Expressing Ycurself 1.35
Lorna Doone . 90
Cours moyen de francais, Part 1 1.25
Coiu^ moyen dc francais. Part 2 1.50
Coars primicre de francais 1,30
Longer Poems .40
General Biology 4.25
Julius Ceasar . .50
Romeo & Juliet .50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LTD.
100 E lm St. W.» Puhelin 4-4264 Sudbury, Ontario
matematiikkaa. Nuo molemmat tie­teen
haarat kehittyivät hyvin J^or-i
^ l l e tasolle noissa maissa siiloin
kun Euroopan kulttuuri alkoi kehit­tyä
Kreikassa. Tähtitieteen Ja mate­matiikan
kehitystä edisti myöskin
kaupan laajeneminen foinikialaisilla,
kreikkalaisilla, ja Jossain määrin
myös roomalaisilla, sillä tähtien l i i -
keiden ja niiden välisten suhteiden
tunteminen oli merenkulkijoille aivan
välttämätön. Ei oUut lainkaan sattu­ma,
että tähtitieteen uusi suuri nou­sukausi
oli Euroopassa Ja noihin a i ­koihin
kuin tuotantovoimien kehitys
oli Johtanut kaupan voimakkaaseen
laajenemiseen keskiajan loppupuolel­la.
Jolloin entinen rannikkoja pitkin
kulkeminen el enää tyydyttänyt l i i ­kenteelle
asetettuja vaatimulCBia.
Lähtemättä tämän yhteydessä eri
tieteenhaarojen kehitystä lähemmin
selvittelemään todettakoon vielä, että
useammat luonnontieteet, fysiikan
tärkeinunät alat, kemia, biologia jne.
alkoivat kehittyä vasta viime %-uosi-sadalla,
Jolloin tuotannon edelleen
•kehittyminen ilman niitä olisi ollut
mahdotonta. Taloudellinen tarve oli
silloinkin niiden syntymiselle huo­mattava
tekijä. Kuitenkin muistetta­koon,
että tieteen kehitykseen vaikut­tavat
monet muutkin kuin taloudelli­set
tekijät. Huomattavana tekijänä
on kehitykselle aikaisemmin koottu­jen
tietojen määrä ja laatu.
Joka tapauksessa voidaan liioittele-nmtta
sanoa, että tiede on viime kä­dessä
riippuvainen taloudellisesta pe­rustasta,
koska se ratkaisevalta osal­ta
syntyy ihmisten käytärmöllisen
tuotannollisen toiminnan pohjalla.
Kullakin historiallisella aikakaudella
tiede ilmaisee, miten pitkälle Ihmiset
ovat ehtineet olevaisen lakien tietoa-misessa
ja luoimon alistamisessa pal­velemaan
tarkoituksiaan.
Toisaalta se seikka, etta tiede ja
sen kehitys on riippuvainen talou­dellisesta
perustasta, johtaa luokkiin
Jakautuneissa yhteiskunnissa siihen,
että tiede on riippuvainen vallassa
olevien taloudellisista Ja poliittisista
«duista, on alistettu niiden palveluk­seen.
Syynä siihen on se yksinker­tainen
seikka, että ainoastaan vallas-saolijoiUa
on varoja rahoittaa tieteel­lisiä
laitoksia ja yksityisiä tiedemie­hiä.
Näin ollen he saavat myös mah­dollisuuden
määrätä sekä tieteen ke­hityssuunnan
että sen tulosten käyt­tämisen.
Vasta sosialistisessa yhteis-kimnassa
tiede vapautuu ja saa ensi
kerran tilaisuuden työskennellä koko
kansan hyväksi kohottaen sen aineel­lista
ja henkistä tasoa.
Sellaiset ideologian muodot kuin
eetilliset ja uskonnolliset ja filosofi­set
käsitykset ovat tietysti vielä kau­empana
taloudellisesta perustasta
kuin tiede ja taide, mutta niidenkin
syntymisen ja kehittymisen lähdettä
on viime kädessä etsittävä yhteiskun­nan
aineellisesta elämästä, jota ne
heijastavat, monasti tosin vääriste­tyssä
muodossa. Katsaus filosofian
historiaan selvästi osoittaa, että aina
silloin kun taloudelliset edellytykset
uuden tuotantotavan voitolle alkavat
kypsyä, kun tuota tuotantotapaa
I edustava luokka aloittaa taistelunsa
vanhaa järjestelmää vastaan, niin a i ­na
silloin on havaittavissa myös voi­makas
henkisen elämän nousu, mm.
filosofian alalla ja että uuden, val­lankumouksellisen
luokan filosofia on
aina ollut materialistinen, ts. luontoa
ja yhteiskuntaa kaikkien selvimmin
ja rehelllsimmln kuvastava. Toisaal­ta
taas vanhaa, tuhoon tuomittua
tuotantotapaa edustavan luokan filo­sofia
on aina ollut idealistinen, ts.
luontoa ja yhtelskimtaa ja niiden ke-hltyslakeja
vääristelevä. Näin oli
asianlaita muinaisessa Kreikassa s i l ­loin
kun uusi orjanomistajaluokka
taisteli vanhaa sukuylimystöä vas­taan,
näin oli keski- ja uuden ajan
vaihteessa, kun nouseva porvaristo
valmistautui valloittamaan valtiolli­sen
vallan feodaaliaatelistolta ja näin
on tänäkin päiväne, jolloin proleta­riaatti
vuorostaan taistelee vanhan
tuotantotavan syrjäyttämiseksi pys­tyttääkseen
tilalle sosialismin.
Uskontokin perustuu talouteen,
mutta pääasiassa n^atiivisessa mie­lessä.
Se on aina merkkinä taloudel­lisesta
kehittymättömyydestä sillä
kaudella j o l l o ^ se on syntynyt. Se
on osoituksena siltä, että talouden
kehittymättömyyden johdosta ihmiset
eivät ole kyenneet löytämään oikeita
selityksiä luonnon ja yhteiskunnan i l ­miöille,
vaan ovat niitä selittäessään
turvautimeet erilaisiin yliluonnollisiin
voimiin. Sitä mukaa kuin aineellisen
elämän kehitys luo edellytykset tie­teiden
kehitykselle, sitä mukaa us-kormon
merkitys varsinaisena maail­man
katsomuksena vähenee, säilyen
kuitenkin varsin kauan kaikkiin ke-hlttynelmplin
uskontoihin sisältyvien
eetillisten ja yhtelskimnallisten kat­somusten
ansiosta, koska vallassa ole­ville
luokille on edullista ja niillä on
myös mahdollisuus jumruuttaa noita
poikkeuksetta taantiunuksellisia kat­somuksia
laajojen kansanjoukkojen
mieliin. .
Vaikka
kenne ei täysin vastaa taloudellista
perustaa on se, että ylärakenteen,
etenkin ideologian eri muotojen kehi­tys
on suhteellisen itsenäistä. Tuo
suhteellinen itsenäisyys puolestaan
johtuu ennen kaikkea sUtä, että k u l ­lakin
poliittisen ja juridisen ideolo­gian
alalla työskentelevät ihmiset y h ­teiskunnallisen
työnjaon vaikutukses­ta
erikoistuvat nimenomaan tuolle
alalle, irroittautavat tuotannosta Ja
vähitellen itsenäistyvät niihin näh­den,
jotka ovat heille tuon tehtävän
uskoneet. Näin tapahtuu Jo poliitti­sella
ja juridisella alallakin, vaikka
ne ovat kaikkein läheisimmin riippu­vaisia
taloudellisesta psrustasta. Po-hittisesta
elämästä puhuessaan E n ­gels
toteaakin:
"Yhteiskimta synnyttää määrättyjä
yhteisiä toimintoja, joita ilman se ei
voi tulla toimeen. Niihin kiinnitetyt
ihmiset muodostavat työnjaon uuden
haaran yhteiskunnan sisällä. He saa­vat
samalla erikoisia etuja myös val­tuutta
jiinsa nähden, he itsenäistyvät
näiden suhteen ja valtio on syntynyt
. . . Uuden itsenäisen mahdin on t o ­sin
suurin piirtein seurattava tuotan­non
liikuntaa, mutta se myös vaikut­taa
sillä itsellään olevan, so. sille ker­ran
siirretyn ja vähitellen pitemmälle
kehittyvän suhteellisen itsenäisyyden
takia uudestaan takaisin tuotannon
edellytyksiin ja kulkuim . . . Niin­kuin
teollisuusmarkkinaln liikunta
heijastuu rahamarkkinoilla suurin­piirtein,
niin heijastuu hallituksen ja
opposition välisessä taistelussa (siis
poliittisessa elämässä) jo aikaisemmin
olemassa olevien ja ottelevien luok­kien
taistelu, mutta niinikään päin­vastoin,
ei enää välittömästi vaan vä­lillisesti,
ei enää luokkataisteluna
vaan taisteluna poliittisista periaat­teista
ja niin monimutkaisena, että on
tarvittu vuosituhansia enhenkuln
olemme saaneet tämän selville."
vielä suurempi suhteellinen itse-näi,
syv.'? ,t.a,1q\j<jfilllseen perustaan näh-
Järjestöjä saadakseen työläisten ja
talonpoikien keskuudessa säilytetyksi!
vanhat, näiden todellisille eduille va­hingolliset
katsomukset Ja estääkseen
uuden, edistystä edustavan marxilai­sen
opin leviämästä lieidän keskuu­teen.
Mutta iDOska ylärakeime loppujen
lopuksi on riippuvainen taloudellises- J
ta iierustasta, raivaavat uudet katso-1
mukset Ja aatteet ennemmin tai myö- j
hemmin tiensä kaikkien esteiden;
lävitse Ja tunkevat syrjään vanhat |
entistä tuotantotapaa edustavat kat-;
somukset Ja aatteet. Edistys on aina
voittanut taantumuksen.
(Jatkuu)
Pohjois-Ontarion
kulta-alueelta
ideologiset katsomukset
ovatkin heijastusta yhteiskunnan a i ­neellisesta
perustasta, niin tuo heijas-ttis
ei suinkaan ole lähimainkaan aina
tarkka ja se muuttuu sitä epävarr
memmaksi mitä korkeammaUa sijait­sevasta
ideologin muodosta on kysy­mys.
Perussyynä siihen, että ylSra-den
on tietysti varsinaisen ideologian
muodoilla. Vaikka esim. talouden
kehitys on tarpeen määrätyn tieteen­alan
kehitykselle, niin tuolla alalla
työskentelevät eivät suinkaan aina
ole välittömästi sidottuna talouselä­mään,
vaan monasti suuntaavat tut­kimuksensa
sellaisillekin aloille, jotka
eivät ole sillä hetkellä taloudellisesti
välttämättömiä.
Sama pitää vielä suuremmassa
määrässä paikkansa taiteisiin nähden.
Nekin tosin ovat viime kädessä r i i p ­puvaisia
taloudellisesta perustasta ja
sen mukaisesti muodostuneet yhteis­kunnasta,
josta taiteilija, runoilija,
kirjailija jne. saa vaikutteensa ja jota
hän muodossa tai toisessa kuvaa jopa
niin, että esim. jossain historiallisessa
romaanissa, joka käsittelee tuhansia
vuosia vanhoja tapahtumia on k i r j a i ­lijalla
elämänaikaa enemmän kuin
sitä, jota hänen pitäisi kuvata. Joka
tapauksessa niin taide kuin filosofia­kin
kehittyvät jossain määrin itse­näisesti
ja sen vuoksi heijastavat t a ­loudellista
perustaa ainoastaan l i k i ­määräisesti,
jopa niinkin, että ei aina
voi todistaa mitään varmaa yhtäläi­syyttä
jonkin taideteoksen ja filosofi­sen
ja jonkin muun katsomuksen ja
sen syntymähetkellä vallinneen t a ­loudellisen
perustan välillä. Kuiten­kin
sellaiset tapaukset epäilemättä
ovat poikkeuksia, tavallisesti tuo side
on löydettävissä ja todistettavissa.
Toinen seikka joka vaikuttaa sen,
että ideologiset muodot eivät aina
tarkasti heijasta taloudellista perus­taa,
on niiden hidas muuttvmiiDen.
Ihmisten katsomukset muuttuvat pal­jon
hitaammin kuin heidän taloudel­linen
ja yhteiskimnallinen asemansa.
Se mikä pitää palkkansa yksityisiin
ihmisiin nähden, pitää palkkansa
myös kokonaisiin kansoihin nähden.
Vielä kauan sen jälkeen kvm tuotan­totapa
on muuttunut, säilyvät monet
vanhat, entisen tuotantotavan aikana
muodostuneet käsitykset, katsomuk­set
ja aatteetkin. Niitä yritetään
sovelluttaa uusiin olosuhteisiin niin
kauan kuin mahdoUlsta. Eräille näis­tä
ahnetaan kokonaan uusi sisältö,
niin että entisestä jää Jälelle vain
pelkkä muoto tai n i m i . Esimerkiksi
poliittisella alalla voisimme mainita
nykyisen kuningasvallan pohjoismais­sa.
ja Englannissa, Joissa se on n y ­kyään
paremminkin koriste kuin hal­litsija.
Tapojen alalta ottakaamme
joulun ja pääsiäisen vietto niidenkin
keskuudessa, joille noiden juhUen
alkuperäinen tarkoitus on menettänyt
kaiken merkityksen jne. Eräät kat­somukset
sen sijaan heitetään koko­naan
pois sen jälkeen, kun niiden so­veltumattomuus
muutttmelsiin olo­suhteisiin
on käynyt aivan ilmeiseksi.
Mutta tapahtuipa niille kuinka tahan­sa,
joka tapauksessa ne säilyvät pit­kän
aikaa ylärakenteessa ja vaikutta­vat
samalla uusien käsitteiden Ja aat­teiden
muodostumiseen siirtäen niihin
jotain itsestään, erikoisesti muodon.
Niinpä kaikki vallankumoukselliset
aatteet ja -liikkeet keskiajalla esiin­tyivät
poikke«'csetta uskonnollisten
liikkeiden muodossa. Tätä aikansa
eläneiden katsomusten ja aatteiden
sitkeahenkisyjrttä valtavasti edistää
\-allassa olevan luokan tietoinen toi­minta
niiden säUyttämiSeksi. Esim.
Niiden asioiden tukemisessa, jotka
ovat kilstämättömästi olleet meidän
aikakautemme voimakkaimpana apu.
na ja yhdistäjänä paljon kckeneell3.
paljon kärsineelle j a paljon kestäneel­le
kansallemme koGtonaisuudessaan. on
Suomen hätääkärsivien avustusasia
kirkkain tähti Suomen heimon sirpa­leiden
kokoojana ja yhdistäjänä Cana-dassa
samoin kuin kalkissa maissa
minne ikinä sen lapset ovat hajaantu­neet.
Siis:
Suomen sota-orpojen, -leskien, i n -
valiidien, evaJikoJen y.m. hätääkärsi­vien
avnstnsasiaa emme saa miten­kään
unohtaa suunnitellessamme nyt
syys- Ja talviikauden toimintaohjelmaa
seurakunnissamme, vallstusseurois-samme,
yhdlstyksissämme, liitolssajn.
me Ja järjestöissämme. Tarmokkaas­ti
toimeen nyt!
Mitä ikinä, erimielisyyksiä meillä C a .
nadan suomalaisilla asioista lieneekin
— Ja. onhan niitä — kuitenltin saamme
totuudenmukaisesti vakuuttaa koko
Suomen kansalle, että yhdessä asias­sa,
nimittäin Suomen hätääkärsivien
avustusasiassa, Pohjois-Ontarion kul­ta-
alueen Ja koko Canadan suomalai­set
ovat olleet.ehdottomasti yksimieli-siä!
— Eikä siltä ollut poikkeuksia. Se
on 'sisäistä hengen kultaa, joka on
puhdistimut raskaitten kokemustem­me
tulisessa sulatusuimissa.
Älkäämme unohtako, että lähettä­mämme
pakettitulvan lisäksi, koko-käynnissä
Canadan
pohjois-alueilla
' Ottana. — Canadan pohjoisille alu­eilla
on käynnissä tämän vuoden a i ­kana
perin vilkas toiminta, mikäli
liittovaltion kaivantojen ja luonnon­rikkauksien
ministeriö on kysymyk-,
sessä. Ministeriön taholta ilmoite-uan.
että Churchilliin ja Baker L a ­kelle
perustetuilla tutkimusasemilla
työskentelee canadalaisia spesialiste­ja
tutkien lumen ja jään muodostu­mista
ja sen yhteydessä olevia seik­koja
kuten esim. ihmisen suojelemi­nen
pakkasen varoja vastaan. Ra-vit&
emisraahdoUisuudet pohjoisilla
alueilla kuin myöskin hyönteisiä kos­kevat
asiat ovat tutkimusten koh­teena.
Lukuisia ilmatieteellisiä ase­mia
on myöskin perustettu sopiviin
paikkoihin ja Dominion Observato­rion
tisdemishet tutkivat geofyysil-lisiä
ja maan magenistimia koskevia
seikkoja. Näiden lisäksi on alueella
lukuLsia geoloogeja. topograafeja, jot­ka
suorittavat alueiden tutkimista ja
kartottamista nnoaa
maisten kan«a.
Neljä geode^msta
notaan olevan p a r h ^
ban ja Sas^xch.T^ ^
fxÄjoisissa csissa. josa ^
televät tutka.n a\-uiia
tamistöissä.
Kaikkien näiden tatc
tetään täällä oievan
hin •'sotilaailisiLi vaiui»,
joita on jo pitkän
maamme pohjoisilla aj^^
sijaitsevat -Neuvostoliitoa
rajaa vastaan. Käidea
töiden" luonteesta ja ij
kaistaan hyvin vähän yk™
sia tietoja. siHä niitä p j Z
tel sotilaallisina sai
lä.
— Vuodeksi 1950 on tjv
suunnitelma tuottaa Caaa^
lannista maa.ivtljelljöitä t\
perheitään. '
— Suez kanava on loi
kä- Se on 19C jalkaa lo
veä ja laivalla ö-.taa m
sen lävitse.
• — Alberta.ssa tuotetaan «
lonaa raakaa öijyä päivittäljl
Saatte parhaia hinnat ja palveluksen lähellämällil
Mustikkanne
FEDERAL YHTIÖLLE
Myynti julistukset lähetetään päivittäin.
Pikaisetjmaksut.
Suositukset voitte saada mistä hyväasä
Crunadian Bank of Commerce pankeista,
_ Pyytäkää meiltä osoiteleimasinta.
FEDERAL FRUIT COMPANvi
FRUIT M A R K E T - - TORONTO
simme Canadassa yhteisenä rakkau­denlahjanamme
"kuin viheltämällä"
yli $100,000 Canadan Suomiavun n i ­messä
hätäavustuksena Suomen kova­osaisille
sotaorvoille, -leskille, invalii-delUe.
evakoille y m. 3tärsivi.le. Ja
teimme sen ilolla ja olimme sitä teh­dessämme
itsddn onnelUsia, odotta­matta
kiitoksia tai vastalahjoja. —
Emmekä silti ole "miljuneereja", kuten
jotkut siellä Suomessa ikuulema arve­livat
meidän enemmistömme olevan.
Olimme "miljuneereja" vain rakkau­dessamme
Suomen kovaosaisiin lapsiin
y.m. hätääkärsiviin veljiimme ja sisa­riimme.
Olemmehan vain tavallisia
työläisiä, jotka tiedäme kokemukses­tamme
mitä puute ja kärsimykset
ovat.
Kaunista j a kunnioitettavaa on ollut
se, ETTÄ M E Canadan suomalaiset
olemme olleet täysin yksimielisinä
k a l k i t a suomalaisissa valistusseurois-samme,
ryhmissämme, yhdistyksissäm
me, seurakunnissamme, liitoissamme
ja Järjestöissämme — täyttä totta tar­koittaen^
— Ja olemme tehneet par­haamme
auttaaksemme Suomen hä­tääkärsiviä
heimoveljlämme ja -sisa­riamme
tänä heidän suuren ahdinkon­sa
aikana. — Olemme yksinkertaisesti
yksimielisiä siitä, että olemme eri
mieltä poliittisissa ja monissa muis­sakin
asioissa, mutta Suomen lasten
ja kansan auttamisessa nälässään. v i ­lussaan,
sairaudessaan y.m. puutteis­saan
olemme oUedt järkkymättömästi
yksimielisiä! — Siinä asenteessa J u .
mala meitä kaikkia on siunannut ja
edelleenkin siunaa. Se henki jatku­koon,
sillä tuo työ ei vielä ole loppuun-suoritettu.
Siis jatkakaamme rakkau­denpalvelustamme.
Ja jos yhä ko­vemmat
kokemukset heitä kohtaavat,
vakuutamme vieläkin: "Me emme tei­tä
jätä y l t s i n . . . koskaan!"
"Miten voimme olla 'tehoUcaimmak-si
avnkä kansallemme täällä sen hen.
gellisifisä, henkisissä, opinnollisissa,
yhteiskunnallisissa ja aineellisissa t a r .
peissa?" — Siitä keskustellaan ja neu­votellaan
Yhdistyneen suomalaisen
setirakunnan kokouksissa jumalanpal­veluksen
Jälkeen elokuun viimeisenä
Ja syyskuim ensimmäisenä sunnuntai­na,
klo 7 illalla Tinuninsin suomalai­sessa
pappilassa Ja seurakuntakodissa.
53 Rea Street South.— Klalkki Porcu-plnen
kulta-alueen suomalaiset — i l ­man
eroitusta — ovat tervetulleita mu­kaan
osaaottamaan tähän tärkeään
neuvottelutui. — A . I. H .
M U S T I K O I T
Saaite korkeimmat markkinahinnat läheilämällä
marjanne
MORRIS SHOOM FRUIT COMPANI
FRUIT M A R K E T ~ TORONTO
Maksamme joka päivä. Vapaat osoitelaput. Suosituk
voitte saada Bank of Toronto, Church & Wellington St<
Toronto, Ontario.
MUSTIKOITA
KORKEIMMAT HINNAT J A NOPEAT
MAKSUSUORITUKSET
LÄHETTÄKÄÄ MUSTIKKANN
LISTERILLE
Teidän mustikkanne, kaikki mitä voitte lähettää meille, void
•myydii hyvällä hintaa. — — Meidän hankkimat markkinapai
mak.sua päivän korkeimmat hinnat täysinäisistä basketeisti
Lähettäkää lähetyksenne meille — — — Y l i ne.ljiinnesvuosisaU
Toronton tukkuliikkeenä hedelmämarkklnoilla. Osoitellpi
lähetetään pyydettäessä. .
SUOSITUKSET: B A N K OP MONTREAL
F . G . L I S T E R & C O . LIMITEI
86 Fronl St. E., Toronto, Ont. Phelin EL61
Mustikan Lähettäiat
Saatte korkeimmat markkinahinnat, kun lähetätte
mustikkanne
Chas. S. Simpson Co. Limited
Perustettu y l i 35 vuotta sitten
Suositukset voitte saad
^ mistä pankista hyv» "
NOPEA
riAKSUSUORITUS
.MERKITKÄÄ TEIDÄN UJHETYKSEX.VE: _
Chas. S. Simpson Co. Limiled 1 ^
68 Colborne St. Toronto,
Kirjoittakaa tänään ja pyytäkää teidän oma
lähetysleimasin.
Älkää lainatko tai vuokratko leimasinta.
nykyään porvaristo käyttää kalkkia
keinoja, kouluja, kirjallisuutta, leh­distöä,
radiota, hyvin koulutettua
puhuja-armeijaa, kirkkoa, uskonnol­lisia
eri lalikoja, sekä monenlaisia
Brittiläinen koulupoi­ka
ui y l i kanaalin
Dover. EnfflantL — Brittiläinen 18-
vuotias koululainen Philip Mickman
ui Englannin kanaalin y l i .23 timnissa
Ja 48 minuutissa taisteltuaan tuulta,
sadetta Ja vuorovettä vastaan. Hän
on nuorin tämän teon suorittaneista
28 henkilöstä. Yritettyään uintia kak­si
kertaa aikaisemmin onnistui nuori
mies kolmannessa yrityksessään ja
saapui Kingsdownlln klo 4.33 aamtdla.
Hänen väitetään joutuneen tuulen
ajamana noin 19 mailin etäisyyteen
reitiltä, jonka johdosta hänen aikansa
on yksi hitaammista. Pari muuta
uimaria on parhaillaan täällä yrittä­mässä
myöskin kanaalin y l i uintia.
Tilatkaa Vapaus!
Mustikoita
Olkaa varmat, että lähetätte MARJANNE oikealle välitysliiattfcAj
mistä saatte korkeimmat markkinahinnat. Me maksamme
C. P. Expressi money orderilla joka päivä.
Pikaisen maksun saamiseksi läbettäluä mustikat suoraan A N S P A CH
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä Royal Pankista.
Kirjoittakaa j a pyytäkää lähetysleimasin ja tyyny-
GEO. C. ANSPACH CO.
74 Colborne Street Toronto, OBJ-I