Vapaus, August 27, 1949

              en yleisradion
aalto-olijelma
valia viilcolla
yiP^sradicn tulevan viikon
^bjelma^?a on tulevan v i i -
j^uraavat erikoisuudet:
-tatoa kio »P- P s ^ o l "
gjoattsi Umfötyneestä Goethe,
jjsndesta ja klo 10.05 ip. luen-
\ . V A- Koskenniemi Goethen
-tain» klo 4.05 ip. on työmie.
ja klo 10 ip. esitetään Goet-
Däytelmä Faust.
Uo 4.05 ip. puhutaan met-i
maailnian vanhimmasta ja
nasta puusta Ja ^^l» *P-pdijoismainen
viihdekonsertti.
VÄfeona klo 12 päivällä esitel- Ännas Ruotsalainen leikki- ja
'isten ]ast.en vahvistamisesta.
- jp alkaa maamiehen tunti ja
g ip esitetään matka välähdyksiä
jto 12 päivällä esitetään
lejien tunnin kuluessa työväen-
. henkilöhahmoja ja klo 10 ip.
Tälähdyksiä toisen maall-cdelliseltä
ajalta.
klo 12.15 soittavat eura.
Diktatuuri Iranissa
Kirj. Kai Moltke
Valtiovanan varsinaineii haltija
I m i s s i cn täDä hetkellä armeija,
j a sitä taas johtaa " » " h a n vir-ranneitten
amerikkalaisten 'Neu­vonantajien"
jonkko, Joka on jat-knvastl
kasvanut lokak. 1947 sol­mitun
iranilais-amerikkalaisen so-tilassop-:
mnksen jälkeen.
Jokelaiset kansanpelimannit liääkap-paleita
ja Jtlo 4.05 lp. esitetään metsä-radiossa
metsän kaskuja.
Lauantaina klo 12 päivällä pakinoi
radlolääkäri. k:o 12.10 lp. kerrotaan
käynnistä Balzam parlisilalskodissa,
klo 4.05 ip. kokoonutuu työmiehen
tunnin keäjustelukerho, klo 10 lp. pu­hutaan
seuraavan viikon ohjelmasta
j a klo 10.15 ip. alkaa plenoisparlamen-tln
istunto.
Kaikki alkamääräykset ovat Eastern
Standard-aJan mukaan.
Lälhetlämlnen tapahtuu aaltopituu­della
19 m. k j / s 15190.
Kuuntelijoita keholtetaan kirjoitta­maan
kuuluvalsuudesta ja toivomuk­sistaan
osoitteella Sucmen Yleisradio,
Helsinki.
DOSIA SUOMALAISIA
LAULU-ja SOITTOLEVYJÄ
Kaikki hyvin valmistettuja levyjä
DY—53 Pustan Tanssijalset — Foxtrot
Sinä tulit — ValsA
Laulanut Eugen Malmsten
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—104 En Syytä Sua — Valssi
Kun Sun Mä Näin — Tango
Laulanut Elugen Malmsten
DY—122 Wleniläis makeisia — Valssi
Wieniläi8 verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Il<Änen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—124 Mustalaisrakkautta — Valssi
Muisto — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja }a
tansseja, I ja II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö AIslerilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon jäähyväiset — ValsöS
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh. Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Palnuvl Päivä — Valssi
Surullinen Kuu - - Slow--lox
DY—271 No—No Tango
Jää hyvästi armas — Foxtrot
Laulanut Olavi Virta
DY—277 Marmonlkka Serenaadl — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
Harmonikkaduetto: Laihanen ja Raivonen
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I Ja II osa
Soittolevy
DY—281 Sävellä tuhansien
III ja IV osa
Soittolevy
järvien maasta.
No.
No.
No.
No.
No.
* • •
SOINTU-LEVYJÄ
350—Sorento — valssi
Sydämeni ääni — valssi
Laulanut E. Malmsten
535—Tyttöäni mtrtstellessa — valssi
Ritari ja Linnanneito — Ballaadl
Laulanut Teemu Grönberg
734— Argentiinan kuu — tango
Surullinen kuu — Slow-foxtrot
Laulanut Teppo Ralkko
735— Hetken,haaveita — valssi
Tumma Dolores — tango
Laulanut G. Malmsten
743—Pajupilli — Slow-foxtrot
Laulanut G. Malmsten
Tuuti —tuuti pientä — valssi
Laulanut Teppo Raikko
^äiiä levyjä on vain rajoitettu määrä, joten kiireh­tikää
tilaustanne, että saatte levy valikoimaanne
nämä hyvät levyt.
HINTA $1.25 KPL.
OAHETYSKULUINEEN)
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHINe COMPANY
Box 69 LIMITED Sudbury, Onf.
Iranin "vahva mies" on nykyisin
yleisesikunnan päällikkö. kenraali
Ra23nara. jonka poliittinen rnrnnei.
syys cn kovin vaihteleva. Vutsikausia
hän oli johtava henki sUnä iranilai:
sessa seikkaUi ja joukossa, Joka työs­kenteli
Iranin osallistumiseesi, neu­vostovastaiseen
sotaretkeen, josta sit­ten
tohottiin saatavan palkkioksi
mandaatiksi Aserbeidshanin tasaval­ta
rikkaine Bakun öljykenttineen.
Kun natsit 1941 hyökkäsivät Neuvos­toliittoon,
teki Razmara itsensä kuu­luisaksi
eräillä armeijan upseereille
pitämi lään luennoilla, jolloin hän
kohtalaisen avosydämlsestl j a korkea-len:
ölsesti julisti mm.: "Iranin armel.
ja on ollut sotaan valmiina jo vucdes-ta
1931. Neuvostoliittoa vastaan hyök­käämään
olimme valmiit jo kaksi
vuotta sitten".
Mehän tiedämme nyt Ranskan yleis­esikunnan
asiakirjojen. Chamberlai-nin,
Churchil.ln j a Daladlerln päivä,
kirjojen perusteella, että nämä suun­nittelivat
juuri Suomen talvisodan a i.
kaessa 1939 hyökkäystä Neuvostoliiton
öljykentille Kaukaasiassa ja niiden
miehittämistä kenraali Weygandln
Syyriassa sijaitsevilla joukoilla. Tur­kin
Ja Iranin tukemina. Kenraali
Razmaran luennoille oli siis olemassa
ktölasiallisla perusteita vuoden 1941
lopulla.
Suunnitelmat kärsivät kuitenkin
täydellisen haaksirikon. Se olikin
Ranska, joka luhistui Ältlerin edes­sä,
e l i ä Neuvostoliitto, Jonka kimp­puun
ensin oli h y ö k ä t t y . . . Hämmin­ki
oli Iranissa niin suuri, etitä siellä
hetken alkaa suorastaan välteltiin a n .
glosakslystävlä ja valmisteltiin uusia
hyökkäyssuunnitelmia Hitlerin kanssa.
Nämäkään eivät kuitenkaan johtaneet
mihinkään iranilaiseen voittokulkuun
Bakun kentille, päinvastoin ne johti­vat
Neuvostoliiton Ja Britannian ar­meijoiden
marssimiseen maahan 1942.
Kenraali Razmara astui hjrvln ym­märrettävistä
syistä taka-alale, ja t i ­lalle
tuli englantllaisystävälllnen ken­raali
Arfa.
On todellakin ajan merltki, että
USA:n sotilaalliset "neuvonanta­jat"
ovat Jälleen kaivaneet esiin so-taseikkallija
Razmaran ja tehneet
hänestä Iranin "vahvan miehen".
Amerikkalaisten suunnite'miln kuu.
luu ilmeisesti muuttaa öljystä rikas
Iran uudeksi Kreikaksi Neuvostoliiton
rajalla, luonnslllsestl Kreikaksi Ilman
kapinoita ja partisaanisotaa, mutta
jokatapauksessa samanlaiseksi pon­nahduslaudaksi
nevostovastalsta hy­ökkäystä
-varten kuin Kreikan piti ol­la
Balkanin kansandemokratioita vas.
taan.
Lähtökohdaksi järjestettiin vii­me
helmikuussa "attentaat)ll" s h ä a .
hla vastaan — liämärä toimenpide,
joka hyvällä syyllä voidaan rinnas­taa
Göringin järjestämään Saksan
valtiopäivätalon polttoon. Silmän-räpäyksessä
koko maa oli poik­keustilassa.
Ja samalla siirtyi toi­meenpanovalta
kenraali Razmaran
käs'in. Lähimpänä, toimenpiteenä
asetettiin Iranin suurin Joukkopno.
lue "Tudeh" ulkopuolelle vaalien
Tuhansia sen luo«ttamus- Ja toimi-henkUöistä
heitettiin vankiloihin
tai tuomittiin kuolemaan sota-tuomioistuimissa.
Samanaikaisesti
lakkautettiin kaikki ammattiyhdis­tykset
Ja talonpoikaisjärjestflit sekä
tietenkin myös opposition sanoma­lehdet.
Innostuksen kiireessä unohdettiin
yksi ainoa pieni oppositiolehti "Zenc
Emrus". Tämän toimitus paljasti hel­mikuun
puolivälissä julkaistussa ar­tikkelissaan
hieman tapahtumien
taustaa:
"MeiUe pakotettu briUilähien
konsessiosopimus. Joka on ollut
käytössä 60 vuotta, on päättymäi­sillään,
mutta The British Impe­rial
Bankin omistajat eivät mis­sään
tapauksessa halua menettää
I ä t ä vaUtilu>rttia._ Välittömästi
shaahia vastaan tapahtuneen at­tentaatin
Jälkeen julisteUiin piiri­tystila,
kansanääni vaiennettiin,
sanomalehdet suljettiin, tyytymät­tömyyden
ilmaisii't tukahdotettun
Ja Tndeh-paolue lakkautettiin...
Siinä kala, Jonka eräs määrätty
ryhmä sai saaliiksi aameassa ve­dessä
attentaatin seatuvllU,**
Tämä iäi Zene Emrus'in viimeiseks'
artikkeliksi.
Tudeh-puolueen johtomiehiä syy­tettiin
"attentaatteta".- Seurasi par:
/an der Luijbe-olkeudcnkäyntiä, jotka
perusteellLsista valmisteluistaan huo­limatta
muodostuivat fiaskoiksi erääs­sä
suhteessa. Niiden piti nimittäin
käsittää keko puolueen henkilöstön
tan-ssasyyllisinä "yUyttäjinä". Mutta
nämä oli joko murhattu tai menneet
maan alle. niin e t t ä tuomioistuin sai
käsiinsä vain 18, jotka tuomittiin kuo.
lemaan. lukuunottamatta kahta, jotka
!>aivat pitkän vankeusrangaistuksen
Koko Iranin demokratia oli kerralla
tehty laittcmuudeksi.
Iranin kansanedustuslaitoksen,
madsj i s i n . vaalit pidettiin heti maa­liskuussa.
Nuori Shaahi antoi dek-reetin.
jonka mukaan uusi parlament­ti
oli toimiva perustuslaklasäätävänä
kokouksena. Taantumukselliset Ja
porvarit miehitUvät kalkki palkat, op-positiOTi
osanotto oli ehkäisty täydel-lisestL
Mutta parlamenttiin n ä y t t i päässeen
aa4 ja ^%ja[[i±iiu^
SANDOR PETÖF, KANSAN JA
VAPAUDEN LAULAJA
VUme heinäkään 31 p n ä Jolkalsl
Helsingin Vapaa Sana searuTan
nimim. *'L O.-n" kirjoittaman k u -
vaoksen Unkarin vapanslanlajan
Sandor Petöfin knoleman lOO-vuo-tismalstoksi.
Tänään on kulunut 100 \-uotta San­dor
Petöfin kuolemasta. Tänään viet­t
ä ä Unkarin vapaa kansa suurin Juh­lallisuuksin
suurimman runoilijansa
muistoa, runoilijan, joka oU pyhittä­nyt
nuoren elämänsä vapaudelle ja
kaatui taistelussa vapauden puolesta.
Sandor Petöfin runollljakausl kesti
vain seitsemän vuotta, mutta tänä ai­kana
h ä n ehti hämmästyttää sekä ko­timaataan
että ulkomaita. 20-vuotl.
aan nuorukals?n runoissa o i jotakin
jota ei oltu Unkarissa nähty aikaisem­min.
Kaavoihinsa kangistunut, ro­mantiikkaa
ihaileva virallinen kirjalli­nen
maalima otti hänen runonsa vas-sentään
joltakulta, jotka eivät voineet
hyväiksyä kaikkea tapahtunutta. E n ­simmäinen
rohkea oU Teheranin yli­opiston
professori, tri Bagal, joka huh­tikuun
12rna lausui parlamentissa:
"Minä arvostelen sotilashallintoa.
Joka kantaa vastuun siitä, että, so-tUas-
Ja mutft tuomioistuimet, j o i l ­ta
pnuttuu laillinen toimivalta,
leikkivät poliittisista rikoksista syy­tettyjen
elämällä, omaisuudella Ja
kohtalolla. Vastustan yleisesikun­nan
diktatuuria. Joka on ryöstänyt
Iranin kansalta sen perustuslailliset
oikeudet, nimittäin vapaat vaalit,
j a Joka on pakottanut kansalle a r .
vottomia edustojia, Jotka pyrkivät
ainoastaan omien rikollisten pää­määriensä
toteuttamiseen. Väliky-symykseni
koskee myös finanssi-ministeriön
Ja kansallispankin ku-lissientekaisia
liikc^toimia, jotka
aiheuttivat Iranin raha- Ja talous­elämälle
korvaamattomia tappioi­ta.
Mutta ensisijaisesti välfkysymyk-seni
kohdistuu yleisesikunnan pääl­likön,
kenraali Razmaran perustus­laillista
monarkiaa vastaan har­joittamaan
petokseen. On yleisesti
innne<ttna, e t t ä kenraali Razmara
Johtaa poUtiikkaamme. Iranin
kansan tulee tietää, että Jos ken-raa'i
Razmara tulevaisuudessa
käyttää hoivissa, hallituksessa Ja
parlamentissa olevia UkeijoiUan
hyväkseen ottaakseen käsiinsä vai-lan,
on yli maan kulkeva terrorin
Ja väkivallan aalto. Joka tulee voit.
tamaan Tshingis-Kaanin pahim­man
sorron."
Professori Bagain uskaliaat vaati­mukset
rohkaisivat myös miiita vapaa­mielisiä
porvarillisia edustajia astu­maan
esiin, Kansanedustaja Hairai
Sade repäisi toukokuun alussa verhon
hallituksen kasvoi ta tämän väittäes­sä
Tudeh-puoluetta syyllLseltsi atten­taattiin:
"Suunnitelmat poikkeustilasta oli
tehty valmiilfsi jo kauan sitten. Kalk.
kien Iranin kansan onnettomuuk.sien
syj-nä on hallituksen politiikka öljy-kysymyk.
ses5ä."
Halral Sade toivoi, että brittiläisten
öljymoncpolLsta tehtäisiin loppu. Ja
perustuslalnmuutoksista hän lausui:
"Jos iodeUakln olisi Urpeellisla
muntUa valtiosääntöä, on se teh­tävä
kansan tahdon eikä Lontoon
käskyjen mukaan."
Amerikkalaisten hallitukseen pai­nostama
.sisäministeri vastasi:
"On parempi, e t t ä kaikki jäävät lu­kutaidottomiksi
kuin e t t ä he menisi­vät
kansanpuolueeseen (Tudch-puo-lueeseen)."
•
Sotilaskaappauksen tarkoitus pal­jastui
mitä selvimmin, kun era. sisä-m:
nl.sterl Egbal toukokuun 12:na esit­teli
hallituksen muutokset perustusla­kiin.
•
Pemstuslainmuutm lähti lyhyes­ti
sanoen siitä, e t t ä edustajaehdok.
kaaksi nää asettaa vain henkilön,
Joka maksaa veroina vähintäin 12..
000 Haalia. Äänioikeus kuuluu vain
niille. Jotka osaavat lukea Ja kir-
Joittoa. Tämä merkitsi tosiasialli-sei!;
ti sitä, eftä Iranin kansan valta-van
suurella enemmistöltä riistet­tiin
kaikki mahdollisuudet vaikut­taa
maan politiikkaan. Hallitsevan
luokan väflnpitämätiömyyttä kaik.
kea knlttanrikehnyslä kohtaan ku.
vaetaa se, e t t ä melkein 95 % kan-
«asta on luku- Ja kirjoi-tustaidoton-t
»,
Toif-en'^maaimansodan Jälkeen an-
"jlosaksit ovat siis riistäneet itselleen
VTslaslallisen vallan Iranis.sa, He eivät
hallitse vain öljyä j a Iranin muita rik­kauksia,
vaan ovat asettuneet myds
hallltEemaan maata lujin kourin yh­dessä
mustimman taantumusryhmän
kanssa. On opettavaista nähdä Jän-
^imainen demokratia vientitavarana.
Se cn Juuri ssUalnen tämän päivän
voitto, jolle historia taluta ta^pplon
huomiseksi. Kiina oli marieslmeKiCki
siltä, e t t ä imperialistiset suurvallat ei­vät
kykene kauan hallitsemaan j a riis­tämään
kansoja Ja tukahduttamaan
kehitystä. Se ei käynyt de^ootti
Tshlang Kai-shekllle eikä se onnistu
myöekään iranilaiselle sotilasdiktaat-tori
Razmaralle.
taan parjaustulvllla. mutta kaduilla ja
kyläkujilla laulettiin Petöfin runoja
heti niiden Ilmestymisen jälkeen.
Vaikka uutta vieroksuva vlrallnen
makusuunta el milloinkaan hänen elä­essään
hyväksynyt hänen runojaan ja
runolemlaan, niin kansa Ja nuorempi
kirjallinen polvi otti hänet vastaan
kansallisrunoilijanaan — hänen se-plttämänsä
on myös Unkarin kan­sallislaulu
"Nouse Magyar".
Miksi Petöfiä niin paljon vastustet­tiin
ja mlxsl h ä n t ä niin paljcn rakas­tettiin?
Sandor Petöfl. joka Isänsä
Kanssa ympäri Unkaria matkatessaan
cll opp.nut tuntemaan Unkarin kan­san,
lauloi muustakin kuin Iemm3Stä
ja abstraktisesta vapaudesta, joista
silloin enimmäkseen luovat kirjailijat
lauloivat. Sandor Petöfl lauloi yksi­lön
vapaudesta ja kansan vapaudesta.
Hän lauloi köyhistä ja yksinkertaisista
vanhemmistaan, köyhästä tj-ömiesper-hecstä,
palkollisesta paimenpojasta,
ikävänä pidetystä pustasta, tavallisten
Ihmisten unelmista ja kodistaan, ja
rikkauden ja köyhyyden välinen-ero
saa hänen runoissaan se'vänälcöiscn
sijaintinsa. J a kun h ä n lauloi näistä
"Ulan arkisista ja runon maailmaan
sopimattomista" asioista muodista ko­konaan
poikkeavalla omaperäisellä,
kansan helposti tajuamalla luonnolli­sella
j a yksinkertaisella tyylll ä, niin
on selvää, e t t ä hän kauhistutti kangls.
timeiu makutuomarelta ja Ihastutti
reseptirunouteen kyllästynyttä nuorta
sivistyneistöä sekä varsinaista kansaa.
Joka ensi kerran kuuli lauletUvan i t ­sestään
tajuttavalla, helskyvällä kie­lellä.
Sandor Petöfm runolle el ole omi­naista
vain omaperäisyys ja luonnon-tuoreus,
vaan nuoruudelle omina Isesti
hän on antanut nlLssä myös mieliku­vitukselle
vapaat siivet — lentää hui­mana
sekä "Janos-sankarissa" että
monissa pienemmissä runoissa. Vaikka
hän näki välillä nälkää ja vaikka hän
sai nurjuutta osakseen, niin hänen r u.
noilijaolemuksehsa cl vaipunut kos­kaan
pessimismiin. Sadan vuoden ku­luttua
eivät ole hänen runonsa ja no.
veliinsä menettäneet tenhovoimaansa,
ne vaikuttavat lukijaansa edelleenkin
kepeyttävästl j a vlrklstävä.sti. Ja sa­dan
vuoden kuultua, tänään, osaa
Unkarin kansa antaa arvoa hänen
lauluilleen vapaudesta ja isänmaan­rakkaudesta.
Sandor Petöfin runous
merkitsi käännekohtaa Unkarin ru­noudessa,
Ja nuoruudestaan huolimat­ta
Petöfl näki sen jo eläessään. Niinpä
hän vuonha 1874 llmestyneltten koot­tujen
runojensa esipuheeksi tarkoitta­massaan
kirjoituksessa lausuukln ar­vosteli
joille:
"Noilla herroilla ei ole unkarilai­sesta
loppusoinnusta Ja runomitas­ta
aavistustakaan! He hakevat
unkarilaisista säkeistä latinalaista
metrumia ja saksalaisia loppuka-densseja.
Ja n ä i t ä runoissani ei k y l ­lä
olekaan, mutta enpä ole crttyi-sei^
li tahtonutkaan. Unkarilaisen
runomitan Ja loppusoinnun muotoa
el o!e vielä lopullisesti määrätty,
Ja vasta tämän Jälkeen se on kehit.
tyyä Ja muodostuva.... Jos Joskus
yksityisissä lausetavoissa Ja aihe­valinnoissa
olen muita vapaampi,
n i in Johrtuu se vain siitä, että mie­lestäni
runous el ole mikiiän her-rassalonkl,
Johon vain hienosti pu­ettuna,
kiiltävissä kengissä saa as.
tua, vaan pyhättö. Johon voi astua
virsujalassa, vieläpä avojaloinkin.
Näin kirjoittaessaan oli Petöfl 24-
.'ijotlas.
Sandor Petöfl syntyi Kis körösin
kaupungissa 1823 tammikuun ensim­mäisenä
päivänä. Hänen isänsä oli
ammatiltaan teurastaja, joka kiersi
ammattiaan harjoittamassa ympäri
maata. Perhe oli aina mukana, sa­moin
poikanen Sandor, ja tällöin ker­tyivät
hänen mlcUkuvitulcscensa lau­lunaiheet
pastasta ja sen kansasta.
Isä olisi toivonut pojastaan ammat-tiasa
Jatkajaa, Riutta runojen kirjoit­taminen
oli hänelle enemmän mie­lten
kuin teuraseläinten tappaminen.
Myöhemmin Sandor kirjoittaakin seu­raavan,
"Isäni ammatti ja omani"-ni_
m ison runon isänsä ja itsensä väli'lä
vallinneesta ristlrlidaKta:
"Ain', isä kulin, krhoitit
mua antmatliisi reittiin:
mua toivoit teurastajaksi,
mut kynämiespä tehtiin.
Vaikk' aivan samahan se on,
jos nimist' emme väitä:
j sä kirveellä, mä kynällä
päin isken härkäin päitä.
• • • . •
j ^Kokoelmasta Petöfin runoja,
j suom. Otto Manninen, 1922
W6oy)
1
pojan olisi jo nuorena tehnyt mieli
. k a l u u n , j a äiti pitikin yllä tätä tol-
; voa. mutta alkeiskoulun Ja lukion Jäl-
I keen ci köyhtynyt Isä voinut häntä
; enempää kouluttaa, ja rikas sukulai­nen
oli rikkaiden sukulaisten tapaan
unohtanut köyhille sukulaisi leen an-
•• taman lupauksen pojan kouhittami.
:sesta. Lukiosta päästyään hän yritti
' näyttelijän ammattia kuitenkaan on-jnistumatta,
j a sen j ä l k e en hän yritti
Uotamleheltsl. mutta heikko terveys
tuli nyt esteeksi. Hän yritti omin
, avuin opiskella Prahan koUeglumissa,
Viestin kilpailut
onnistuivat erit­täin
hyvin
34 kilpailijaa kuudesta
eri seurasta
SO. poreupine, Ouft. — Sunnuntaina
k. 21 p. oli v.- ja u-seura "VlesU"
järjestänyt rata- ja kenttäurhciliftll-paUut
seuran k e n t ä l e . Kilpailuihin oli
saapunut urheilijoita Viestin lisäksi
viidestä eri seurasta. Sudburyn Alerts
oli •äh?ttänyt neljä poikaansa ja yh­den
tyttärensä. Alertsln joukossa oli
hiton mestari ja Canadan olymplamte.'=
keihäässä, joten tämän paikan Ihmi­sillä
oU tilaisuus nähdä Leo Roinisen
vaatimattomassa persoonassaan
Alertsln joukkueessa oli myöskin sel­laisia
tekijöitä kuin Makarinsky, Bea-ton
Ja Sutinen. Heidän mukanaan oli
kilpakentillä huomiota osakseen saa­nut
neitonen. Betty Rumball. l«iu-summe
seuramme puolesta kiitokset
Aertsin urheilijoille, kuin myöskin
seuralle, kun lähetitte joukon anta­maan
"väriä" meidän kilpailuillemme.
Ray Laakso edusti Toronton Y r i ­tyksen
värejä, josta nostamme Rayllo
hattua. Klrkland Laken Jymy oli
myöskin lähettänyt kängln, puhumat­takaan
naapuriseurastamme Comet-sista.
jonka pojat olivat myöskin tu­lessa.
"VVhitefishin Spcedln värejä oli
edustamassa Elvi Lujanen, Jcsta kiitos
hänelle. Näissä kilpailuissa o i liiton
seuroista 30 kilpailijaa ja vUsl, Jotka
eivät olleet meidän Uiton Jäseniä. J o ­ku
kuului sanoneen, ettei pohjoisessa
ole nähty näin valtavia kilpailuja
kuin ennen takavuaslna. jolloin oli
käynnissä nilnsanotut "hakaottclut".
Kilpailuja suosi :änimln sää, joten
yleisömenestys olisi saanut olla pa­rempi
kuin se oli. Kenttämme oli ko­kolailla
huonossa kunnossa, juoksurn.
ta pehmeä Ja heittopaikat, varsinkin
keihäänhelttopalkka, olivat huonot.
Kalkkein Ikävintä oli se, e t t ä keihääm-m
» oli kerrassaan kehno tekljämtcsten
heitettäväksi.
Kilpailuohjelma käsitti 5-ottclun
neljässä sarjassa ja sisältyi siihen seu.
raavat lajit: 100 m., kuula, pituus, kei­häs
ja korkeus.
Yleisessä sarjas-na saavutettiin seu­raavat
tulokset: Leo Roininen, Alcrts,
Sudbury, 396.80 plst.; B. Menard, villi,
342.99 plst.; R. Laakso, Yritys, Toron.
to, 334.69 plst. ja E . Junnila, Comets,
Tlmmins, 314 29 pist.
Alle 21-v. sarja: D. Menard, villi,
•175.69 pist.: R. Sutinen, Alerts, 3518
plst.; P. Penttilä, Viesti, So. Porcu-plne.
340.47 pist.; F. Monteleone. Vies­t
i , 333.86 plst.; P.Makarensky, Alerts,
333.85 plst.; L. Beaton, Alerts, 323.72
plst.; Murphy, Comets, 269.1.'> plst. ja
O. Kautto, Comefs, 2AA.b pLst.
Ikämiessarja: M. Forscll, Viesti.
303 25 plst.; V. Aho. Viesti, 301.8 pi.st.;
B. Mäki, Jymy, Kirk'and Lake, 283.31
plst.; P. Voutilainen. Comets, 281,47
plst.; E. Kemp, Viesti, 281.35 pist. ja
Lauantaina elokuun 27 p., — Sat., August 2 T f i ^
o oja. Viesti, 251.44 plst.
Alle 13-T. pojat: kolmiottelu, 100 m..
pituus ja kuula, H. Ranta, Viesti.
214J2 pist.; H. Saloranta. Comets.
173.881 pist.: R. Mäki. VlesU. 170.36
plst, j a G . Kautto. Comets. 129J7 plst.
Kautto ei saanut pltuushyppytulosta
alle 21 v. eikä alle 17 v. sarjoissa, jo­ten
hänen tuloksensa on sen mufliai-nen.
Naisten sarjassa oli neljä terhakkaa
tyttöä ja heillä oli 60 m. ja pituus. He
sijoittuivat seuraavassa järjestyksessä:
Nancy Branny. Jymy. 133.09; Betty
Rumball. Alerts. 132.09; Vilma Kemp.
Viesti. 126.a7 ja Elvi Lujanen. Spced,
116.00.
Alle 10-v. pikkupojat: Samat lajit
JCijiln naisillakin: G. Porsell. Viesti
79 27 ja W. Penttilä, Viesti. 72.00 pLst
Moukarinheitossa sijoittuivat helt.
ajat seuraavasti: Leo Roinien 33.22:
R. Sutinen 28 41; M. Forscll 26.62; P
Voutllninrn 23.52 ja R Laakso 23.14.
Yleiseen iroo m. Juoksuun otti osaa
7. joista ainoa.staan neljä juoksi mat­kan
loppuun. He .sijoittuivat seuraa-va.
sti: Torlkka. Jymy. 5.1.4; V. Pelto-r#
emi. <villl>. K . Viita <vlll> ja Bran­ny,
Jymv. He tulivat kaikki kolme sa.
massa rykelmässä maaliin saaden a-jaksecn
5.11.
4x100 M .
Lopuksi seurasi viesti Workers-osuusllikkcen
lahjoittamasta klerlo-palklnno.
sta Comrtsin ja Viestin jouk­kojen
kesken. Viestin pojille tuli
kommellus kun heiltä putosi kapula
en.slmmälses.sä vaihdossa Ja niin ollen
hukkasivat kallista aikaa, minkä joh.
dosta Timmlasln psjat salvat hyvän
etumatkan, joka hei lä pysyi, vaikka
lyhsni huomattavasti, Comctsln trtk?-
oll 53 7 j a Etcläpäftn 56.
Eri lajcLssa saavutettiin näissä kil­pailuissa
seuraavia tuloksia: Roininen
heitti moukaria 32.22 ja^työnsl kuulaa
13.13. Kelhää^sä c l Roininen päässyt
siihen mihin hän on ennen heittänyt
Hän heitti *ainoh.staan 48.44. Keihäs
oli aivan kehno ja heittopaikka el l i i .
oin ollut hyvä, Joten hänen heltlonaa
oli olcsuhtcislin nähden kohtalainen
Makarinsky juok.si 100 m. 11.8. Hyvä
aika pehmetillä radalla. Hän hyppäsi
pituutta €.10 ja D. Menard hyppäsi
0.46.
Niinkuin alussa mainittiin oli nämä
kilpailut onnistuneet osanottajamää­rään
nähden, jiarhalmpla t ä n ä kesänä,
liiltojuhlaa lukuunottamatta. Viestin
on nosteltava hattua ennenkaikkea
Alertsln kuin myöskin muiden ulko-palkkakimtien
seurojen pojille siltä
uhrautuvaisuudesta kun tulivat rikas­tuttamaan
ja antamaan eloa meidän
JäTje.stiimlimme kilpailuihin. — Nick.
mutta köyhyys keskeytti sen. Hän
yritti antautua jälleen näyttelijäk.st ja
aikakirjoihin on merkitty mm. hänen
esiintymisensä "Kuningas Learin"
narrina, mutta suurempiin saavutuk­siin
hän ei kuitenkaan näyttämöllä
päässyt. Samassa teatterissa, missä
hänelle näyttc'ijänä oli aikaisemmin
vihelletty, hänelle myöhemmin rukoi­lijana
o.soitcttlln kunniaa pauhaavin
eljen-huudoln.
Vuonna 1844 hän pääsi erään sano­malehden
aputoimittajksl, ja tällöin
alkaa hänen kirjallinen lolstokautenfa
~ aikaisemmin Ilmestyneet erilliset
runot olivat ehtineet hänel'e kerätä
Jo paljon kiistanalaista kuuluisuutta
Parin vuoden kuluessa hän julkaisi
useita runokokoelmia ja erottuaan
1846 lehden tcimltuksesta hän yritti
perustaa uudcnT rllppUiriattoman kir­jallisen
seuran ja alkakausleliden.
mutta Unkarin viranomaiset. Jotka
olivat pitkin aikaa pitäneet silmällä
tulisieluista vapaudenlaulajaa, ö"lvat
vainuavinaan vaaraa ja kielsivät ieh.
delta llmestymLsluvan, Näihin aikoi­hin
alkoi kuitenkin onni sucsia Petö­fiä
muissa muodotfi.sa. Hän meni nai­misiin
varakkaan tilanomistajan tyt­tären
kan.ssa, vaikka tytön vanhemmat
yrittivät kaikkensa estääk.secn avio.
liiton. Seuraavana vuonna Hmcstyi
hänen koottujen runojensa kokoelma.
ja fic turvasi hänen tolmeentulcasa
Parin vuoden ajaksi.
Tänä aikana oli hänen luomisinton-sa
voimakkaimmillaan, mutta se oli
jälleen saava ke.skeytyksensä. tällä
kertaa Unkarin valHoIllscsta tllantees
ta. Itävalta uhkasi nujertaa Unkarin
kokonaan. Kansanvaltainen vapau­den
henki valtasi myös Petöfin koko­naan
ja hän oli Budape,stin vallanku.
mouk?:cn etiinenä.ssä. Vallankum-us-päivän
iltana, maaliskuun viidentenä­toista
1843 hän kirjoitti Unkarin kan.
sallislaulun "Talpra, Magyar!" "Nou­se.
Unkari!", ja se lausuttiin Kansa'-
listeatteri&sa mitä suurimman innos­tuksen
valllteRsa. Petöfl meni sota-
Palvelukseen ja pää^I lyhyen ajar
kuluttua kapteeniksi. Hän talstcl'
rintamalla aina joukkojen etunenässä
ja kesällä, heinäkuun 30. päivänä 184?
hän kaatui Itä-Unkarissa Scgesvarin
taistelussa. Hänellä ei fllut siiloin
U7>seerin vormua ja merkkejä, hänet
haudattiin Joukkohautaan, eikä hänen
ruumistaan o e kcskaan löydetty.
Sandor Petöfl kaatui 26 vuoden Ikäi­senä.
Nuoren elämänsä aikana h än
ehti tehdä oman j a maansa nimen
maallmankuululsaksl. Hän l a ^ l van­kan
perustan Unkarin runcudclle. Hän
toi kulttuurin piiriin Unkarin kansan
lammaspaimenhieen ja työmlehlneen.
Hän opetti kansaansa rakastamaan
vapautta enemmän kuin muuta.
BELL FUNERAt
HAUTAANTOnaTTAlAT •
Hyvftmalneioen palveltu > \
t7M Eaii Butlng» Btnei -
PUHELIN HA. tois 4
VaaeoaTcr Br. CoiuhbU
VAPAASTI KOKEILUA i
VARTEN ^ I
Reumatismin ja Nivel-
Reumatismin pakotuksille
Jos ette ole koskaan k&yttftnrat '
R08SE TABS-lääkettä klUBalltsen
nivelreumatlsmin, hcrmotulehduk-sen
Ja reumatismin pakotuksiin —
niin kokeilkaa sitä jo TANAAN
meidän kustannuksella? 81t& o i »t
käyttäneet jo tuhannet Ihmiset yli
25 vuoden ajan Canadassa Ja V h -
dysvalloUuka.
VAPAASTI TÄMÄN LEHDEN
Kantonin Joensuun edustalla
oleva Hong Kongin satama on ainoa
syväsutama ShuijKhain Ju Indo K i i ­nan
väliilä.
L U K U O I L L E .
Me lähetämme mlellhyvällA teUle
täysikokoisen paketin suoraan koti.
osoitteellanne. KäyttJUUUi 25 Ub-lettiä
vapaasti. 3os ette ole tyyty­väinen
tuloksiin, niin pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketlsU meille takaisin — sc^ei
maksa teille mitään. ÄlkU läh^t-
Ukö rahaa, ainoastaan nimenne Ja
osoitteenne:
BOSSE PRODUCTS CO.
Depk B-S. 2708 FanreU Ave.. :
Chleaco«5. IU U.eivA.
Lähetetään meld&n Canadan kont-
~ —torista tulllvapaastl.
Barnes Drug Co#
— 8 K A U P P A A—
Sanlt Ste. Marie OnlMio
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä ,
TftydelUneB varasto l i i k k d t l .,
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
— Canadalla sanotaan olevan kaik­kein
parhaat kalastusalueet maail­massa.
Peter A. Vesa, B.A.
Barrlst«!r, SoUeitor, Notary
SUOMALAINEN .
LAKIMIES
-k * if
OE. 889Z B92 Danfortb Ave.
(Ncar Fape Ave.) Toronto
Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
8UOMEKN — T A N S K A A N — NORJAAN — RUOTSIIN
Lr.-ntoleitse- keväällä ja kesällä Montrealista tai New Yorkista.;
Puluumulknpalkka taalaan.
l^iivalla ensi .syk.synä tai jouluna Ja sofnoin kesällä 1950 Huolsin
tai Knglannih kautta. Paluumatkapaikan saanti taataan. • ' ^
Halutessanne tuoda jonkun henkilön Canadaan. avustamme tulo-luvan
saanni-ssa j a myymme täälläpäin maksettuja tulollppuja.
Avu.slamme myös passien Ja viisumien hankkimisessa.
TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N YT
Täydelliset
Tiedot
Soittakaa
Tai
Kirjoittakaa-
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
724 Bay Street, Toronto 2. Ont. Puhelin WA 1408 '
0. K. Johnson & Co.
Sadat (uhannet k ä y t ä v ä t vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääketta
Ä Oletteko seuraavien tautien Ja kipujen uhri; umpltaudln,
ruoanöulatushäiriöittcn, maksavlan, «appi- tai keltataudin,
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i i ­tanne
alla, kipua kylkiluittennc alla. seläsnänne, vatsanne o i ­kealla
tai vasemmalla puolella, epätavallista happoa vatsas­sanne,
tunnetteko kipua munuaisissanne tai vlrt8arakos.sanne,
eristävätkö sappcnnc Cat virtsatiehyeenne vieraita aineksia,
tunnetteko katkeraa ja hapanta makua Jiuussanne, pääkipua
tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsillekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne toiminhan takia, tai tunnetteko rcftf-maattista
pakotusta? Älkää odottako huomiseen — vlivyttrjjy
on vakavaa — vaan kokeilkaa palkalla RUSCI TREATIVIENT
STOMACH REMEDV-lääkettä ja ottakaa .sitä teelusikallinen
ennen jokni-sta ateriaanne Ja mcnnessännc levolle, välttääk-senne
enempää vakavaa sairautta. Jos vllvyttelettc, on parhaimmankUi
lääkkeen kiiytlö mahdolliscKtl liian myöhäistä. RUSCI TREATMENT
STOMACH REMEDV poistaa epänormaalin kaasun Ja vieraat aineet vat-
•sasta, sapcfita, munualKieta, vlrt/iarakosla j a vlrtsatlchyelstä. jonka jälkce^
olette mnnossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen
antaa tulok-sia. Hinta $6.00 pullollinen po3tlmak»ulncen. ft.
Salva, Jonka miljoonat tuntevat
MIZARHSALVAA
Valvaavalko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihaB'-
pakotuk«et lal kivut, selkäkipu, kivut olkapaL-isä Ift!
lapaluissa, jäykkä niska, kipeät kä.sivarrct, kyynär­päät,
ranteet, kipu tai kylmyys rinnas-sa, luuvalo,
lannesärky, kipu p^jlvi-ssa. nilkoissa tai mulsaa jäse-nl
««ä. Jalkojen kylmyys lal tunne, e t t ä muurahal-
Wil kävelisivät ihon ja nahan väli.ssä7 Käyttäkää
MI2ARH-8ALVAA, ainoastaan aikuisille MiZARH
on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältä­viä
näppylöitä ihon pinnalle ja siis heti cnslmmäiceh
käytön jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia Ja
kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markkl-kcstää
teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran
Hinta on nyt $5,00 tölkillinen po.stlmaksuineen. • •
Useimmat eurooppalaiset tuntevat
EUROOPPALAISET DIANA-tlpa»
Miksi kärsitte kjflmettymlscn. y-okän. nenäkatarrin, hengen*-
ahdL'itukwn, henkitorven tulehduk-sen, hengltyshälriöltten. riq^
takivun, kurkkukivun, ikenclltcn kivun, korvakivun tai korvti-sanne
kuuluvien äänien takia? Muutama DIANA-tlppa sokeri­palana
tai kuuman veden kans.sa otettuna auttaa heti huojen­tamaan
kylmettymi.stä ja yskää. Sitä vöi myöskin käyttää
kurkun kurlaamLsessa useita kertoja päivä.ssä. Tuhannet j a tääa
tuhannet pitävät eurooppalaisia DIANA-tlppoJa kotonaan k^-r
säliä ja talvella, sillä tämä lääke on aina käytännöllinen olemas­sa.
Hinta $1.10 pullollinen postimaksuincen.
SrJiÄ lääkkeia voitte ostaa teidän paikallisesta rohdos- tai kirjakao-pa
«ta, eli suoraan meiltä. Me emme lähetä Jälkivaatimaksella (C.O.D.).
LIittäicää raha tilaulcsenne mukaan.
Liikkeen osoite:
LUSCOE PRODUCn UMITll
859 QUEEN STREET WEST
noilla. Tölkki salvaa
seitwmäi>«ä päivässä.
TOBONTO 3, ONT.