Vapaus, January 7, 1950

              V T r
A
•mm
i
j^vu 2 LLaanuaa]n taina, tammik. 7 p. — Saturday, Jan. 7
•'r
Hl
s-'?;»-.'^:^,. . -.
Mif^'ä&xmä::ci9SB main bjr tbe' Fpet
rice «ee&Isr: T » e s <l a y •,
iii miäi
" ' i - ' ^ i - ; - i - ' ' r - " - ' i f i ' - ? " ; ^
mi
mm
"KamalHsmielinen" Quebecin maakunnan päämioiseeri
i ^ i ^ i ^ i i ä a ^ ' j i i t t ^ ^ suurbisneksen pitoko (avallisiii
f ^ t, «^aa vastaan. . • - , -
lifikään
^^ illyikärirha^ sai«Mi«n, etta XJTP:^n maa&tutial^^ €Öu
: f |. .y^C^aain sähkösanoma jätetään !iuomi<k)ndt«aina^
'"f I ^ nismia ei tunnusteta Quebedn maakunnassa, eikä kommunismin
oteta vastaan". :\J::;V- V :;/.:•'.
wimapiBrä ^'jpjqoloijta^
^ «"liemfflistf^ edustavan puolueen oikeuksia! Hänen korkSea-arvdisuu-
^ ' tensa ei suviaitse ottaa vastaan alamaistensä edustajia, eikä edes vas-
1.1 ) » tat» heidän sähkösanomaansa sillä xierusteella kun "Quebecia e»
'/i:' i l tunnusteta kommunismia"! Pääministeri Duplessis on tässä ottantit
• ^ S ^ S I l P t s e lä
!^BfliiSlS|äöl^^ ja jos he ^ati£levat^'Vääin^
^c:^:-, |\ ;el."tunnusteta", koska^ näitä '•väärinajattelijoita" on väliemiiän kuin
'l muita! Ja. Quebecissa "ei tunnusteta kommunismia", v a i l ^ lähes
^ puoli ihmiskunnan väkiluvusta elää jo kommunististen tai kottnriufiii^
jcAtamien hallitusten alaisuudessa! Tuiituu isiltä, että I>ui>l«s^
sis-kärpänen pullistelee itsestään härkästä. .-y'/..
Mutta yllämainitussa uutistiedossa missä km'ötaaA :<pSäniiiiis-ptiplessisin
öykkärimäisyydestä anotaan koiti^iii Ic^i&st:
'%iole epäilystäkään siitä, etteivätkö kommunistit halua keskitystä^;
I l * Tämä on lisäsyy, vastustaessamme keskitysta"N(saäbi
I)upiess^ vastustaa kpm
t^^plöstaa" Quebecin ranskalaisia 'Yskitystä" vastaan; /
M^
/I \ nen unioita, kommunisteja, ja "keskitystä" väs:taan tasoittaa sitä.
* 7 inflta A^iemmän kuin Ontarion työläiset.
että Quebecin työläiset ansaitsevat keskimäärin läbes 14 Sitiiiit tto-j.
^ . ' j - i f nilta Vi
United Textile AVorkers of American (AFL—T1X>) Canadan
l «8
Ifplplfl®^MM?'*^ :''Quebetiri työsiA^
'si.^ ! ^ -^Menlajsta" ja tullut siihen johtopäätökseen^että Quebecm^^^^^^^^
I J
mMmm
' I * saavat maksaa DuplessJsin "mäakunnallisistö
J I t > sentträ työtunnilta — huonompieiri palkkojen
[7;J ' I »»-nittu Leo Roback toteaa, että Quebecin työsuhdeläutakttrintfÄ jö&to-
V ' | ; t tähtenä on se, että "oikeiden unioiden tunnustamista viivytetään i»iin
^auan kuin mahd^ yhtiön uniot tunilustetaan>^tiä l a ^ U^
i ja väärämielistä suhtautumista työläisiä -kohtaan rotttafs^^
j vojakin miten se tehdään . . .
K Tässä tutkimuksessa todetaan, että ]!>aplessisin t>^äeiiiva!5fai-
•. i nen asenne' kohdistuu koko työväenliikettä, niin vas6mtn$i$toä koin
m
'.n
Tämän tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että jsödah; aikana,
Quebecissa tapahtui joukkomittainen tyiflaistett jai^^s^^
QuelJecm työiais^n päli^t^^^ Cntajnop iy^^
isin hallituksen työväenyjtötiuseÄb^
tämä ero «n taas suureneqnt^ssi.
^ueb«|in^^^ VV 1<H9 olti^S^J^, jö-
Qntarion työläisten keskinkertainen iuntiansi oli ^i.ÖJ.
lähes 14 senttiä tunnilta Quebecin työläisten häyii^
ihine vaikka monopolikapltalistit kiittävät ja jillä^iä-uhiovastaista,
kömmunismiyastäista jia *'!ke^ittä-ivastaista"
hallituskomentoa, sillä se tuottaa heille suuria lisäypitto-a
«. Mutta Qtiebeciri työläiset joutuvat maksamaan päänlinisteFiDup>
^ l f^isin "maakunnallisista oikeuksista" lähes 14 se^^^
y i .
•fr ä\ •'
Viime torstaina saapui radion välityksellä Yh<fyÄvaltain puolelta
jjresideritti Trumanin tiedoitus, että Yhdysvallat on päättänyt ettei
|B anna sotilaallista apua GhiangKäi-shekih Kiinalle Formosan puo-fostamisessa.
"AinoastaänT taloudellista" apui annetaan.
Tämä tieto tuli heti sen jälkeen kuin Kiinan kommiinistisen jftio^
lueen keskuskomitea ilmoitti Pekingin radion >^tyksellä lähetetyssä
s uudenvuoden tervehdyksessä mm.: "Tulevan vuoden a * ^
oneijan vapautettava Formosa, Hainan ja Tibet, sekä tuhotta%^ t h i -
angin voimien viimeisetkin jätteet, AYmeijan oit estettävä Yhdys­valtain
imperialismin hyökkäysvoimat saamasta jalättsijaa missääii
meidän alueellamme." l
Alkuviikolla saatiiri tietää, että Yhdysvaltain hallitus on tullut
V : ; V j i siihen johtopäätökseen, että Formosan saarta ei voida "pelastaa" ja
'14 ' i tämän kaiken perusteella tuli tieto päatökscstäj ettei mebeietlyä
§i ? l a asiaa ryhdjlä- asevoimin; "puolustamaan", Mutta kaikesta inttäen
näyttää siltä, etta Yhdysvaltain hallitus oh vakavasti ke^usteUut
icysiymyksestä, lähetetäänkö sotavoimia'Chiähgin avuksi F<M^nfosan
saarta "puolustamaan" vai eikö lähetetä? Ja kun asiaa puntatoitiin
puolelta ja toiselta, tultiin siihen lopputulokseenj ettei Formosaa voi»-
da "puolustaa" ja niin ^päätettiin, ettei sinne sentään sotavoiihia läi-hetetä.
Kaunista moraalia! Imperialistien ntoraaK tuhteie vain yhi-den
j'uÄiaJan, materialistisen ylivoiman.
Trumanin hallituksen päätös ei kuitenkaan tyydytä kaikkia yh­dysvaltalaisia
monopolipääoman edustajia. Kuten lehtemme uutis­osastolla
kerrottiin torstaina, entinen presidentti Hoover ja ihuul
taantumukselliset politiikot vaativat Yhdysvaltoja ryhtymääni meri-
•f I' l. sotavoimillaan "puolustamaan" Formosaa ja Pescadoresin sekä Hai''
'"•^^^^^^^^^^^^ ' ^ Ajatella sitä, että Kiinaan ikimuistoisesti kuulunutta
l Formosan saarta, mikä on vain 100 ihsulin päässä Kiiiianifi^nermaäl-
» ia, vaaditaan "puolustettavaksi" kiinalaisia vastaan yhdyisvalläläisten
V sotavoimien toimesta, vaikka mainittu saari on noin 6,566 inailin
I . ' ,[ ^ päässä Y^hdj-svalloista! Voiko tämän kunimempaa "puolustusta"
i j h l löytää mistään muualta kuin Yhdysvalloista, jonka pankkiiri^^
'i, 4; — » Iit pitävät näköään itsestään selvänä asiana, etta koko ma«dlma kuu-
; V: » luu heille. ' -.' ', '
Yllälainattu Pekingin radion tiedonanto, että Tibet myös tulee
tänä vuonna vapautettavaksi, palautuu mieleen "liberaalisuudestaan"
Toronton Daily Starin keskiyiikkoisfen totmittiskir-hmstelään
nyrkkiä Kiinan demokraattiselle tasaval-
I lalle siitä, ettei se muka saa Kiinaan kuiduvaaTil^tk vapauttaa feo-;
* dalismin orjuudesta. Tämä 'liberaalinen" lehti propagoi täten Bri-
'"-tannian ja Yhdysvaltain imperialistien suunnitelman p « * s ( i Tibe-tih
kaappaamiseksi. Siksi uhkaillaan Kiiipaa Tibetin suhteen.
piäieiäx icpiSäa^ miu$j^, mr, Trtt.
Xtfostt^i^^ voi d i a ttilo^
yiämä iHsSkixt lääi^mtäiää, iuitta-iäslväi^
lat^Er eoddn affiaiäi. ionitoo
' ii^i^n6iUsiii Väliäod^ttbtmentte
Icaktn^iäas^ss^ ...
^^tanhian eMoiiiääem sisältä
i£^c&f^on-la£ff
valtai^ K(^n|^^ min-iiä
n m ^ n ''dft^nävi^lmaiSaSaisuudet"
6yit j^ts4»xnaisuu
ta}^ ... Bi^ticä^
koiine pääkohtaa. Ehslniimftisenä on
todellinen ja vapaa tietojen vaihta-mlnteit
li^^ena; k b l ^ ^ ph se, että
a!b6sstädxi iThdy^eiäät valnUstaa
a^mlafieita toisten kumppanien ävua-teeesa
t«Jkhillisest
i£olinairt«nav iä^^
mh vaiOelyä misiMivaiuLi^^
o^ee; että X-taäSäii atomipommeja
varastoidaan S^ts^tinl^^
iä^&in säihin
il^etiii^ t e ^ ^ äslts pommeja käy.
t e t o . jos iiUtä Iköytetäfin? . . . ' -^
OioVb and M&ll. Toronto. ^
''VUOKAA'* iroie^
Intian liaUltus on h y i ^ tietoinen
f^tä että Kiinan suureet
icömmunjstiariheljat^^^ msa-ka^
mmss^ sttä* Scofati.
Ne ^idcioayat 'Vaikuttaa' Tibeiin, el-itiiety
m a n h a W ^ kantaan.
yu&ss^AAimö wrtk £DES
VHiqs P A L R K A A ? '
Colombo. Cejflon. —: Qn tehty eri­koisjärjestelyjä
BrltaifUaa sairaan
ulkoministerin Bcvlnln (250 paunan
sosialistin^ kahtamlsek^:^ !yiös Ja alas
rappusia Commonvealthln ulkomi­nisterien
konferenssissa, mikä alkaa
täällä czi8l'ntöanaht»ina.
^ J S ci^yionilaista '^antajaa" kan.
taa Beylnin ylös ja alas konferen^^lV
rolCTinuteOT helpoit-taen
hänen plohnlsteiujaan sydänvl-kaiisa
täkla. KoniterenssiraJcenn^-
sessael ole iiisslä.
Cblbmboläinen liike on valmistanut
«Ikola&j ^ i n mikä rllppau sen
ettf-^t^puoleSa otevfeh renkaiden
varassa kantCAisbist» ... -fr R«tter-s
^ iiutlstleto, tiaäihSc. 4 pnä.
' xniin.
yapaasgä'' Sanassa
" sosdem. pnoloeen presidentin
VdoMtaans^ ^^V;.';-^
Zt^fSskemieuilssään > v^^ ' yaibeelta
eoeiaDjäUceiseh' ^^deme^kraat^isen Ja
neuvostoystävMllsen"'suntaukssn: syr-
Jäj^tämlseksi nykyinen halltiissuun-ta
on kohottanaji is^i^Javerboksejn ns;
PaaslitiveQ tinjak -^|^
Jaa'''cddBtaa moM Pagerholmlri h^^
litus yhtähyvin Jinln sitä. edeltäneet
demokraattiset YltalBtukset: onhan
j presidentti yk^i jä sama.!^ Tämä sU-
\ mäJ&ääntötemppu antla^l£eea läs-torlalllseen
tarkasteltw)>'' sen seikan
.selvittämiseksi; mitä "Paasiklvä» Iin.
Ja" todellisuudessa on ollut Ja on. .
NVOBSCOMETTARELAINE!^
Ny^Fhi^ prösläentti K. J.PaasäcI^
täyttää, kuten; turnattua, ioA ntor-raskuussa
60 vuotta; hänrai Julki­nen
toimintajasa lanifeaa Kuudelle
kymmenelle maammehistoriassa^
fidin tulee ylkqipllaaksl Jö 1890, jol-
I^tsaarlnhaUitubien.antama postl-manKäti
alölttaa°fi^Jöme^
ieeja vastaan kö^idistuneet lölikkau^-:
set. Ja 90^1uvulla häh ^Uqpistö-opin-jehsa
ohe^ toitnii myönlyvälJByys^
euumuin pl^-äänetikaimattäjan Uu­den
Suömidttiarien aputöimitt^Jäha liit^
ty^' myös yttopplItUtiMUtiikassa suo-säet^
a^iais^ suimtaan. Tämän
ftehgensttiimnah pexihteltten mukal-
^ hän harjoittaa Venäjällä- kleU-i^
lhto^a' Ja saa nopean karriäärin:
tictfmlttttaa» ytösisadan vaihtecäsa yli-ef^^
ion c ^ t i a ^ n a hähiet 1903 — pa­ni
^brikövilaissorrott vuotena
Toronto, "r-* "Merkitty mies" esite­tään
yleisön pyyhnös^ Dbn-haallUa
tk. 16 ptnä; klo'4 l.p.
>: kappaleen hiihJ^ oh valkea määri-teliä,
sisältönsä puolesta se öh draa­ma,
syvällinen draama, mutta virkis­tyvää
vaihtelua sille antavat kaksi
valikoitua tyyppiä. Joista sanottakoon
että kappaleen kirjoittaja el ole mi­tään
tusina kirjailijoita vaan on hän
hyvin taitavasti sovittanut nämä kak­si
naurettavaa tyyppiä lievittämään
kappaleen vakavuutta.
Biirs. Beihnan on 6yvih llukM pu-hehien
työläisnainen, helläsydäminen
Ja ' rehellihen. Hän selittää kalkki
asiat byvhi- laajakantolses^l, eli kuten
Sanötaah "Juurta Jialcs^": Oikeudes­sa
hän suututtaa tuomarin pahan päi-välsestl,
joka nyi^kkiä pöytään takoen
vaatii häntä: pysyn^Hn asiassa. Mut­ta
vähääkääri säikähtämättä mrs.
fifelinian jatkaa lavalta selostttst»an,
tuomarille harmiksi mutta katsoja
yfelsötie suvsreksi httviksl.
Tolheh' nattrupQleri on Juoijipo. inr.
RoibsÖiUh konttori-apulainen Ja pal-veUJä,
bohi H^mttunr. Heti kappaleen
alOssa pääsee yieiäi si^en käsityk-se^
ii, että se katseleeklh huvhiäytel-mää.
niin htiyitt^va on* tämä huhia-lainen
X)on. £Ön «fslin^ iftyös 6i-kettdessa,
pUhuen putata heliaM.saa-dönt
aikaan yleiisön joukossa aika nau­run
rähinän mutta öi^eiideh tuonia-iläe
mitä hiirvehimiät suuttumisen
hetket.
kun nämä kaksi naurettavaa tyyp­piä
sekoitetaan hyvin vakava-^iihei-seen
draamaan niin ot^iai Öune Jos
kappaleesta vbl sanoa muuta kuin että
^ aäaatiftääh vaWoköhttbriny*Ut^^^^
tööritel,
PaasUciveh varsinainen poliittinen
itra aSkaa. kun hämeft vv. 1904—05
säätyvaltlbt^Uä valitaan talohpoi-kalssäädyn
sihteeriksi, muikä jälkeen
häh ykslkamarieduskuhnassa bii ker.
rah tbls^hsa Jälkeen suomettatelaisen
puolueihi eräänä Johtavana edustaja-na.*
Sylcsyllä 1905 heittää työväen
suurlakko satulasta suomettarelaiseh
senaatin, minkä Jälkedn suothettare-lalheh
puolue parin vuoden aikana
eisllntyy' sosiaalisesti hyvin radikäa-
Unas; niinpä Paasikivikin tälliin on
ajamassa eduskimtauudistusta, maa­uudistusta
Ja <kuhnallista äänioikeut­ta.
Mutta uuden tsaristisen taantu­muksen
alettua 1908 Ja Mecftellnin
perustuslaillisen senaatin vuorokaan
kaaduttua äituti mm. Paasikivi'- sen
tilalle muodostettuun HJeltln' kofcoo-mussenaattUn
Ja Jää siihen, ihiiUdeh
suomettarelaisteh kati^ä, selä^dhf Jäl­keen,
kun uu^si -venäläistämlspolltlik-ka
oli pakottanut pehisttuöailliset sii­tä:
mäalisk. 1909 eroamaan:- näin jat­kuu
saman vuoden syk^ryn, Jollblh
Pietarin väUanpltäjät katsoivat aJan
koittaneen miehittää senaatti koko­naan
venäläisfflä tai vehaTäistyneniä
miehillä. V. 1914 tulee ent. senaatto-rista
J. K. Paasikivestä. Kansallis­pankin
pääjohtaja. Hän oli tällöin
44-vuotias, nuoruudenradikalismih
päivät olivat kertakaikkiaan ohitse.
Poliitikosta "oli tullut pankkimies.
SYKSYN 1917 "KOLME ^
KUNINGASTA»
Mutta vaikka Paasikivi ei ollut­kaan
y. 1916 valitun eduskunnan jä­sen,
häh oli kuitenkin eräs suomet-tarelalsen
puolueen vaikutusvaltaisim­pia
johtomiehiä Ja mainitaan pää-mihlsteriehdokkaana
maaliskuun vaL
lankumöuksen Jälkeen v. 1917. Ja
vaikka hänestä ei tulekaähpäamihis-teriä,
eipä edes senaathi Jäsentä, hän
^näyttelee huomattavaa osaa Tokoin
kokoomttssenaatin aikaansaamisessa
Ja suomettarelalsen puolueen asen­noitumisessa
itsenäisyyäcysymykseen
V. 1917 aikana. Puolueen asäme
oli, kuten tunnettua, - varsin varo­vainen:
riiputtuaan kiixmi tsarismlssa
se nyt riippui kiinni Kerensfkissä, vas­tustaen
sosialistien ajamaa valtalakia
Ja ryhtyen kannattamaan itsenäisyyt­tä
vasta sitten, kun bolshevikkivallan,
kinhons Qarfaskkuussa oli kukistanut
KerensUn haUtuksen. Samalla py­rittiin
torjumaan sosialistien ajäma
valtiovallan demokratisoiminen: edus-
IbimtaväKalsta valtaMesl^rstä vastaan
esitettiin tiidotus kolmesta vältioliol-tajasta.
Ja yksi näistä "kohnesta ku-äihkaa
«ta" biisi ollut J . K . Paas&lyL
TOUKOKVU 1918: PXXMINIS1EBI
"Kolmen kuninkaan" Järjestelmä
kaatui sosiaiistleh ja maalaisliiton
vastustukseen' eUÄ] Riafilklyl' tullut
mykkään .-marraJskuussa valittmm,
porvarillisista "itscnäisisrysmlelitetä"
koottuun Svinhufvudin genaattiin-
Sensijaah hän astid häyttäimölle ke-
VäälQ 1918 kim tyi&väenlubkka sak^.
laisen intervention' avuUa qU iyöjfey" Ja*
"Valk<rfsta Suomea!' ryhdyttiin ra­kentamaan'^
työtäenyallax^im
rauhoille. Ja saksjöaidlie" pistimille;
' Toukokun 15^ pnä,* päivää- ennen
•tynkäeduskimnan kokotmtumista', jul­kaistiin
pääkaupunginlehdissä 47^ tan.
ijfetun poliitikon — kärjessä D a i i i ^ -
.Eoh-Kalmari, Paasikiv^a.,WredeJ —
allekirjoittama Jiilistiis.jQSs^ vedoten
^Saksan suojelukseen. vaadittiin -xno-narkiah
ja 2-kamarijärJesteTmän jo-'
teuttamista. •
EdeUistä perusteltu!» sll|ä,ettfi oio^
narkian toteuttaminen'on.edelljrtykr
senä Saksan tuen saamiselle Itseiiälr
syydellemme. Jälkimmäistä: sillä,;?tta
Isarismin. kukiistutUia Oli menetetty
riittävä vastapaino "yleisciKja yhtä­läisen
.^nioikeudeh yksipuolisuudel­le".
Ensimmäisenä toimenpiteenään
tynkäeduskunta 18/5 luopui kpikeim-masta
vallasta valtlohoitajan hyvätel,
joksi valittiin Svinhufvud; 'pääminis­teriksi
tuli tämän Jälkeen Paasikivi,
joka, täydensi : itseuä^yyssenaattla
kllHkelUä saksalalsmfeilslllä. Jotka ai­kaisemmin
olivat olleet ytitä kiihkeitä
tsaäriripalyelljolte. (Thesleff, Palohei­mo.'
.Särio).• '
Ulisi haUltus noudatti ulköpbiitii-kassaian
^puhtaasti saksalaisii,'^'^lä-:'
hemmin ' sanoen olkeistbsaksalalsia
suuntaVUvojä" (Edv. Hjelt,.-Vaihe­rikkailta
vuosilta). "Sen objehnana
oli kuningaskunnan - perustaminen.
Saksan kelsärisukuim kuuluva tai
sitä lähellä oleva ruhtUias valtaistuU
mella, ynnä sotilaallinen yhteistoi­minta
Saksan kax^a SuurrSnomen
luomiseksi" (G. Schauman: Valtlo-muototaistelu).
VAIN SAKSASSA JA •
MONARKIASSA TURVA
Huolimatta siitä, että tasavaitalälr
nen halitusmuotb joulukuussa li917 oii
vähvlstiettu; fauOUmatta . siltä, että
tnykäeduskuhnassa oli läsnä vain vä.
hän yli puolet valituiista' kansanedus­tajista
j a että n^täkhi huomat^ya
osa oli tasavallan kannalla; lyhtyi
Paasikiven hallitus ajamaah monar-kian
toteuttamista. ; Ensiksikh) pe­ruutettiin
tbi^bkuussa tasavaltaialhen
haUltuismuoto, sitten kesäkuihin 11
pnä -— annettiin eduskunnalle: uusi
monarkistinen HM-esit^. iiähetis^»-
taistelilssa 13/6 jiääinoiÄisteri I^^^
kivi perusteli mohaxklan väittämät-myyttä
sekä sisar että iäIkbp«ilMt);lsuia
syillä. Sisäpomttiseh.rauhaii
kuiman S/B- uudelleen kokoonnuttua
otetaan haliitukseh esitys 7/8 rankai­sevaan
3. käsittelyyn. ^ Hallituksen
puolesta esiintyessään päämimsteri
Paasikivi alliksi puolusti monarkiaa
sen. ari^ostelljolta vastaan- huomaut­taen
mm.,' "xoiten' nylkyajan etevlm-mlEsä-
tiasavallolssa, Ranskassa ja Poh-
Jbls^^tejerikian Yhdysvalloissa, joissa
demb^tlaa oh tahdottu toteuttaa;
Itse'asiassa todellinen valta ja todel­linen
vyalkutus on aivan toisissa pll-reis^^
sp. suur^äi rahamaailman,- suil:
rsn lllkefmaailman, plutckrati^n kä­si^*?;'
' ;. ^
Tl^tfVJ<£NLVOkkA
KABANI^ENDN
; ,aö»'iötä<^ä; et'Ä oU\T«ftetty, et-iteiStiptk^
i^tiskimtaV^^^ pätevä valtio.
ihhbjtbi^yj^mJfBta"^^^ et-itK^
mid^t^Ut- <älslvat T^ttäiiÄttö-
;o£»a
puo-nÖitä(
kiäclaaa^
\kMli?fciÄ'ifhfceyämta.
se on mukaansatempaava Ja byvhi
v i B d f i t^va. Sitä myös sanoo yleisö,
joka Jbuhdc. 11 |>:nä oli sitä katsb-masäa.
Söpä Mnä Jättäisi sitä näkemättä!
— Neekeri.
neh vaatQ 'liapmäh seMii^mistä voi-makkaalla
kädellä" Ja "'vahvan .val­tiovallan
hiomista". Ultbpoläitis^ti
taas "jnoriaiikineh i * r ^ bii yal-tibelämän
pohjana siinä h»as^;6ak.
sassa. Joka tehokkaatnmin^kidh/mi-kääh
mxm valtakunta bh vaikuttanut
Itsehäisyytetnme luohdseäih Ja. jolta
tulevaisuudessakin vohhme; vdihak-kainta
ixQsea- itsenäisys^eliemzhb odot-taa.
Ja vihdohi: Jos tode^ttolla tah­domme,
nöudattaaiaUa veljeäcaxisan
pyyntöä, koota rajan takana olevat
heimomme yhdeksi kansaksi Ja yh­deksi
valtakunnaksi, Joka voi omilla
jaloillaan seisoa, kykenee vain mb-nariddnen
hallitusvalta tämän teh-tävän
perille viemään Ja säUyttä-mään."
LXNNEN nijTÖkRATlAT
Hailitukseri esitys saa kuitenkin |>e-rustuslakivallokuhnassa
vain hliäeaa
enemmistön, ja vaikka päämtaisteri
Paasikivi 8/7 tekee erityksestä luot-tamuskysymykseh,
saa se eduskunhan
2. käsittelyssäkin 13/7 vain hiukan
enemmistön 57—52. Nyt lykkää hai.
litus kolmahittcn käsittelyn, mutta
ryhtyy sensijaan vääritvt-ulkltullla
Saksan tiedohanhoilla, uusilla luot-tamuslausevaatlmiiksina
ym. kelnbilla
oppositiota painbstamäan. Ja samalla
ovat hallituksen valtuutetut Jo ok­sassa
kuningasta etsimässä. Edus-
•^km^ifS^''y9st^ aätötiiat fiuo-'
mra; imn hliihiiiMminaii i^kun.
ihii&Häl^l^&a-cäi l ä M ^ h
iP&<S6sem,''M^; liji^vmB historia
tuntee,' ei heillä ole siveellistä o&eut.
ta, vaatia j asiaa. lykättöVäksi siksi,
kunnes heidän edusajamsa voivat Jäl­teen
olla mukana; On «anottä, et«-
tä tämä kaphia oli henkinen tauti,
ruttotauti. Joka tmi Venäjältä, p l -
kdoh n l h i , nmtta henkisesti sähalden
täytyy eaän parantua, ennen taiin
he" voivat ottaa, osaa icoko^ maata ja
kansaa koskevien elinkysymysten rat­kaisuun,
Joka kuuhm terveille." %
Kfl^sta hallituksen esittämästä
painostuksesta Ja viisastelusta huoli­matta,
huolimatta siitä, että nuor­suomalaiset
pettivät tasavaltalaisen
rintaman, el monarkistinen HM-esl-tys
kUit^iikaah saanut inttävää (5/6)
enemmistöä, asian ratkaisemiseksi k i l.
reellisenä. Mutta monarkistit eivät
siitä lahhisthheet: koska kerran ei
oltu saatu monarkiaa, oli ainakin saa­tava
.monarkki, ja niinpä' tehtiin esi­tys
kuhingasvaahn suorittamisteta —
: Ruotsin Viidden 1772 perustuslain no­jalla:
Tämä sUtä' huolimatta, että
suohialalset oikeiisoppineet — joukos­sa'pääministeri
Paasiklvi-itse — olivat
aikaiseihmlh' todenneet tämän- laki"
muuhUbn menettäneen merkityksen­sä
jö-SUomen tullessa 1809 Venäjään
liitetyksi! \. -^-^.^-y, ;^y-y/y-'-',
'•; Kysyodyksessä oli "aslanajotenippu
oikeudelliselta kahnailta', tuhmtm<
vsltiplii^ta kahiralta.' ja molemmis­ta-
diäi^ä'syistä onhettomUUs inaalle"
(Schaiuhan: Vakiomuototaistelu)
Maalaisliton johtaja Alkio ja edus­kunnan
ainoa sosialidemokraatti
Paasi vuori • leimaisivat hallituksen
esityksen^ 'ialtiokäappaukseksl.; muttf
mitäpä saattoi odbttäa hänitukseltä;
jonka: Jäsen Onni Talas oli ehdotta­nut
suomalaisten työläisten lähettä-
• mistä Saksan, kallkalyoksiin ja jonka
edustajana ; Carl Eiickell eioikuUssa
1918 kävi &rlinls5ä rauhahnetuvotte.
luita, joissa Neuvp3to-\fö^ vaa-dittUn
koko Itä-karjalaa Ja Kuolaa!
Tasavaltalaisia lehtiä ryhdyttiin vai­noamaan,
jopa laikkäuttamaan (maa.
.lalsUIttblafiien "Korpi-Jaakko"), ta­savaltalaisia
maaherroja erotettiin,
maalalsUittolalsiile senaattoreille
fi^önnettlhi ero, itse Srinhufvud lähu
Saksasta kuningasta etsimään. Je
tänaä samaan aikaan, jolloin sbta-öhhi
i ^ e s s ä ratkalse-vasti kääntyi
Saiksaa vastaan!
PAASIVVORIt VALTIOKAAPPAtTS
Hubhzhatta siltä.- että mlehplde
SakssassaMn käänyt kuningasseikkal-tuä
vastaan, huollmata siltä, että
Ranska Ja Englanti ilmbittlvat, ettei­vät
ne tule tunnustamaan mbnaikls-tfeen
Suomen itsenäisyyttä, huoli­matta
siltä, että maalaisliitto puolue-kokoiiksesBaah
asettui tasavallan kan.
nalle, Srinhiifvudin Ja Paasikiven hal­litus
jatkoi itsenäisesti omaksumaansa
-:imthti«dssä"saiittäla8sacgeTO'T^
ien raa'ui paboinpitdyn nhrificsi-fii^^
poHtitMcaa: 28/9 kokoontuivat sen
hutsusta ylimääräiset valtiopäivät
valitsemaan: kuningasta. ; Vielä ker­ran
otettiin valtiomuotbesitys käsl-teltäväksL
3. käsittelysi pääminis­teri
paasikivi s^ttl. että eduskun­nan
päätös ei tule vaikuttaxuaan ky­symykseen
kunihkaanvaalin suor^ta-mlse^
ta: edu^Eunta voi valita vain,
suorittaako se vaalin uuden hallitus-omodcn.
vai • vuoden 1772 . perustus­lain
38 pykälän nojalla (Ed Paasi-viiori:
se on vallankaappaus!) -Uu-deHeen
Paasikivi toisti (väitteensä, et.
tä Suomen työväellä el ole: nKRaalista
oikeutta osallistu aasian ratkaisuun^
"valistuneiden' Ja ajattelevien Ja: lul­lista
3^teiskuhtaJ^estystä puöhista-neldeh-
Ja kannattavien kättsalaisteh
enemmistön mielipide o n ratkaiseva
maan asioissa". ;
Jälleen-äänestettlin; kiireellisyyteen
tarvittavaa S/6 enemmistöä ei saatu
nytkään. V-;:^; V
BRANTmO: IRVOKAS F i ^ S S I
Siitä; välittämättä ryhtyi hallitus
xuniiiitaanvaalliiii; mikä t a j ^ t u i 9/10
suljettujen bvlen takana. Xstunnon-jiloitti
päämtaisteri Paasikivi seUttä-mällä,
ett^ joulUkun 6 päivän päätös
merkitsi vain itsenäi^yydenjulistusta;
• 3i vaitiomuodcn: niuutosta;/ joä niin
olisi oilut. se olisi nierklhnyt todellteta'
-/aUankaappausia. Samalla häh 6e-
'itti. että tasavaltalaisen'liallltusmuo.
' äon pääpuolustaja K. J. Stahlberg'ei
ole auktoriteetti valtio-oikeudellisissa
kjrsymyksissä!- .
Ed. Paa'6ivuori lämäsi vaalin i l -
/eilyksi ja myös inaalalslUttp kleitäyi
,yi siihen osallistlunasta;: siitä, huöli^
matta Vaali suoritetuin. yritettiin]|:^
ulo6i>älh: aintäa se ^kuya*r:iP^
21: yksimielinen, tämä paasikiven
chtama vaalitoimitus^ Jota Hjalmar
Spanting nimitti "kiioploh-takalseh
maaseutukiertueen esittämäksi ; ir-vbikkaaksi'
farssiksi". E i ole totisesti
.ubxhalaisteh kuninkaabtekijäih[syy;
itiÄ yritys epäbhhlistuu: 6/11 Saksa
mtautuu, 9/11 alkaa Berlinissä val­lankumous,
13/11 ilmoittaa v.d. Goltz
PMsiklvelle, että häöei on saksalai-slne
miehiiysanneljohieeh iäfadettäya',
27/11 on Paasikiven hallituksenkin
erottava ja 14/12 vihdohi vapauttaa
Suomen kansan "velvollisuuksistaan"
myös Hessenin' prinssi, äsken valittu
kuningas. Jonka kruuhäjalsilh Jo
shampanjat ja ho-vineldot oli varattu,
»maila kun suomalaiset kuhihkaante.
kijät olisi, varustettu hefttualllsilla Ja
kreivIUisillä arvoilla . .
ja
P ^ I A A T T E E L L I N E N
ÖPPpilEtTi^ISMI
J . K. I^asikivi oU kunlngasselkkai.
lim — ja samalla valkoisen terrorin,
mikä on. toinen puoli hänen haiitiä>
sensa valtakautta — aikana 48-vuo-tias,
mies parhaassa iässä: ei siis
voida sanoa, että hän kypsymättö-myyttään
olisi ajanut politiikkaa. Jo.
ka — jos se olisi bhnisttmut — olisi,
tehnyt Suomesta Saksan viasalllmo-narkian
Ja JOhtänut sen Siiur-Siioml.
seikkailuihin, Jotka olisivat vieheet
maanuhe täydelliseen tuhoon.. £ikä
Paasikivi myöheminhikään ole mo­narkistisesta
haaveestaan liiopuhut :•
; ; PUOLUSTUSKYKY
- -^Kohne kertaa hän pyysi mini
suudämaa' Ja kolme kertaa
kfeltäydyta.-.
'Mitä-tapahtui senjäikeen.
--.Eihän-sitä-ikuisesti voi
EILl^-TÖINEN NIMI
Isä, mikä: on tuolla niffmikori:
Se bh liarava. -h--^
• Nilh, mutta « m stoa «BQcn
pästult siihen, niin minun
senl sitä nimitit sitä Jollain
nhheMr
• •, •
I^AlkOVlRHEPAHOLAISEN
TEKOJA .
Riibt^alaihen lehti Västgö
Ahnosblad on Julkaissut pienen
sauksöi jiälhovlrhepaholalsen
roltsemlsesta Ja aikaansaannoksi
F'blmlihme siltä muutamia
~ tinaäh kello 7.30 puhuu
tilom aiileesta
Tte bdVettifai
Aterssireltti Nybrokatu — Kaa
Ödeiuiuklo — Västmannan
RatatöriUe.
Washington. — 3 (TT-:
PU<dustu6nU^Isteri- James Po:
Hänen seuraajakseen
A. Johanson.
.ytettim karslkoga
g^ssä olleen ilmoituksen
ia.;':;•:^•-:^• ^ ,
•i- .Nyrkkeilyottelun sclcs
vbltiiri lötoea:
:; "Otetussa verinäytteessä oli ha
tu 1,5' promillea alkohölipitoi
yksi khhhähaka, käärivillä ja
hähtäl
.-^••Avioliittoon kuulutettiin ak
Surtessa Göteborgin Toverien selts
mäs Jouklcue Ja~ Surten TJrheiliiseurs
kcanaäs joukkue, ottelu päättyi n:
kaisemattomaan 3—3.
--. YUtirehtööri önieh 50-vuoti«
päivänä. Enimmäkseen pilvistä
möhin palleoin sadetta.
ja sitten pormestari NN p
Isoäidin rihtiakuvan.
i - Nuoria herroja käsitellään
raavasti: Ne nyl^än, otetaan
miteet ulos ja lä^eleet murska
Rusketbtaah voissa" ja ma-kermalla.
Tilatl
on eronnut,
valittu- Lo'
20-ltrviilIa julkaisemissaan poliit
lentokirjasissa hän edelleen seli'
oie^yahsä monarkian kannalla,
häh toistanut saman vielä viime
stoa, priKidenttlkaudellaan!
Jos siis "Paasikiven linjasta"
hutaan, sllloto on otettava myös
mibon Paasikiven Unja sortbvui
myöntyväisyyspolitiikasta vuoden
itsenälsyydenjarrutukseen ja vuoa
lOis kuningasseikkailuun: se paljs |
taa tämän Hnjan JohtomotUvin: pi |
rieatteelliseh opportunismin, jo*
talpuii aina shme, nojautu aina t
hen,' mitä kulloinkin luulee raix^
maksi.
0. li
>,L ^f^^mt^r —1^ • jennen vipeilleen '
/
'Mutta noin kolme kuukautta sitten iiusi Kiina esitti yllämainit-tujen
valtavsaikeiden kumoamiseksi seuraavan haasteen koko maail-
__man vastatfdyaksi: "Etsikää Kiinasta tai mistä tahansa muualta mi­kä
hylynsä kartta-tai rhikä^hyväfisä aä sisä- lai ulko-maisteh
asiain suhteen, mikä todbfäa että Tibet ei öle osa Kiinasta."
Tähän päj\^iän mennessä ei Britannian ulkoministeriö eikä Yh­dysvaltain
vatfiodepartmentti ble yrittäneetkään vastata tähän haas­teeseen.
Pärnvästoih, Yhdysvaltmh hallitiifcsen äskettäin Kiinan
asioista jillkaisemässa Valkoisessa kirjassa on kartta, mikä osoittaa
' selvästi ja erehtymättömästi, että Tibet on erottamaton osa Kiinasta.
Kaiken tämän perusteella on siis syytä odottaa, että Fornoosa ja Tibet
tulevat aikanaan vapautetuiksi;
•Mutta ihitä ^^rfeh yiivytielee Cähädän hallitus Kiinan demok­raattisen
tasavallantuimustamista? Se pn asia, jota. ei ktutenkaan
voida "välttää .tvilevaismtdässa, mutta jonka toteuttaminen voi aiheut­taa
canadalaisillelisiä markkinapulia ja työttömyyttä.
Porvarien käsitteet demokratiasta
ovat hyvin bniltuiset. Meillä van-hemmilla
subinalaisiCa on varmaan
kin hyvässä muistissa se kun Suomen
tyniseduskunta valitsi saksalaisen
kuninkaan Suomelle. Sen teki tyn-
'käeduskunta sosdem. edustajan M.
Paasikiven ja suurimman osan maa-laisHittolälstäTedxistaJalh
vastustaes­sa
sitä. iätä sanottltodembkratia^
vaikka t^uän^isäkä iheakein {molet
silloisen "eduÄimnan jäsenistä, jotka
varmasti olisivat vastustaneet kunin­kaan
valitsemista, olivat pois edus-'
kunnasta.
Toronton kunnallisvaalien Jälkisel­vittely
myöskin, osoittaa taantumuk­sellisten
ainesten denrakratiakäsityk*.
sen omituisuutta. Koaummistivas-täisen
ScoginitCan tarkoitukscaia oh jää-vätä
Edna Ryerstmm «valinta TVabhi
ton kbtiltAautakuntaah. S^ksl sUi-tetfian,
että mis. Ryeisonin m i ^ en
opettajana Pariodaläi eqlleglössa jä
st&si ffit^; Rs^essoa mahdbiu&esti' voi-si
omien yksltyispyyieklen antaa vai­kuttaa
hänen' toimintaansa koululau­takunnan
Jäsenenä.
Mrs, Ryefsoh oh ollut monta viibt-
.ta kotötilatitakunnäh jäseiienä, eikä
koskaan aikaisemmin ele esitetty mi­tään
estettä h^en toimlntaansaiiäs-sä
äslasa. y®äkln Ömiecfllisttnpää
on se, «ttä miksi «i asiaa herätetty
ennen vaaleja. Tämä osoittaa, että
tällaisca syytöksen esittämisen ta-
_kana -bn kokonaan toiset vailcutteet
kuin Ältä ikcmmunistlvastatoen Jco-tämä
el ttäibimut taanttunUkselUsll-ie.
hlih eteltitlin. «muita keliibi]a. -y
.'Itäiisa timtee. hiihut Jai yantsl mli
hut". sanbl hän. "kaiisa. Joka an-'
tptmin^i^^
tajikbon; .»raän vahhenij^a
Ja jönä uskon:iE«tä ibs.se Qtitöi mi­nun
aihoan Ihtrlssihl ölleeh. chihun
aviomieheni edut. iölh tiökln 7.006
ihbifetä olisi äänestänyt xnifiua. i "
iJäytiää fcuttenkih slttä, että Wto-pyhleh
pbrvareiden oh va&eä ajaa
tahtoaan Ei öle hlihkäaii hclp-
IJba hyljätä 7.000 äänestäjän mielipi­dettä
tässä asiassa. KöUltdautakhn-taah
- ehsknmäisen kerran- irä^iVba
mrs, WliUam Temple sskiol: "Uutena
mailallista, niin vannaankin
häh:niln periaatteellisista syistä.
ikiÄ lukee, taantumuksellisten
tystä estää laiöisesti valitun mrs.
näRybrsonih köolulautafeinman ,*
»yyäcätä,. hlto - se tuo mideen *
iiln kertonuin kerbomiiksen. Jo
häh esitti presidentti Rooseveltiae)
•pä&hihlstdlClnjrdhUUlle Jaltanl"
lerehssi^. KUn toisen rint-avaahil^
a vastaan brittiläinen
mhiisteri esitti eri syitä toista
niäa vastaan, niin Stalin kertoi •
tä leikistä. Joka. oU neuvottu
«haaii vittahsa maidolla. Kun
Jäsenehä minusta tuntuu ettei minun
tehtävääni kuulu esittää lahiopllllsla
mielipiteitä. Jbfakhx mrs. Rycrsoahj
työtä olen paljcp ihaillut. Mutta
osaa en iiyväksyehsi^iäah.
Jo se yksistään, että^-v, "Jos mrs. 'iiyersoh tahdotaan erbit-taa,
nUn sen «tulee telinittaa demok­raattista
tietä, eikä tdmillisten läHli^
suudeh tietä.;."
Toiset porvarilliset Jäsenet eivät
halua Ilmaista mlelipbletiä tähän
asiaan, obräät lähtakiinhah poivarilr
m'.tea selittää.
asia ^ n koonmunistivasrtaisen komi­tean
aloittama osoittaa, että motiivei­na
ovat poliittiset tekijät. Tämän ko­mitean
tarkoituksena on ollut -estää
mrs. Ryersonin valitsemista koidu-lautakuntaan
ja Shhsin valitsemista
valtuuÄtbdn.
Mrs. Ryerson on sanonut, että inik-sl
tätä adaa ei ole lierätetty alkai-
*emmin Ja että kommunistivastainen
fcbmit^a vaalien edälä 611 Icvittäisyt
tentohshtistä, jossa oli persoonallisesti
hyökätty hänen khnppuunsa. Kun
Uset jäsenet yrittävät pertä: kätensä
siUä, että laiitäkimiiah 3alnbpilUä»
hoitajan t»kinnisitn täimVite teunJuu
ratkaista asla.
Vaikka a;jäteiäisllh hUn. että mrs.
Ryersbh t^mi«d tisMsttaileii ^^i&kt>jeh
kohottamisen -puolestftr Joka on fayrin
kl oii selittähyt, että ei maidolla vd
mitään sitba. nto höfeelle oli
että yksi tekosyy on yhtä hyväl
tbinenkhi.
SiÄonton kommunistivastaisen i
mitcan Jäsenet,Joiden poliittisena^
itävSaö" on estää ivasenunistoir''
edustajain vaUntaa kaupunghi.i
tustobn Jä. koululautafcuntaan,
tjihiri tänaJsl» Chcttkeja. ' » si
syy on heille yhtä hyvä kuto
klni Mitään syitä el ole esitetty"
Ryeraönbrkykchevälsyydcstäjä
neöää tbtomnasta kouhdaiQ'
Sa. Hänen uäkoBisuntensa
laue ovat vafii motiiveina miksi i
neestä tctadnaasta koahilautatoffl
hästäiiäieii hän on dembfaraattia^
tavalla VHhttu. S e o n o s d t u s^
pföVdzIt hafiiavat soveÖat6ör*iw^
ratlaa. — UoAt
Bc
mm SP mt
mi