Vapaus, February 15, 1949

              3^1
F A R M A R I E N
PÄIVÄPALSTA
U .1'
Margariinin vaikutus
- -^British COiUin»:an meijenen puhe­miehet
suosttt*livat maakuntansa hal-
Ittukselle, ettei se poLstaisl margariini-ktehoa,
kosV:3 « vaikeuttaisi 100.000
• canadalalsen ei i n m a hdoili-suuksia.
MeJJeriyhdis:yJwen presfdentti Sa­muel
L. Halks-.vorth 'viittasi siihen. [ opiston tianhbidon ipssialisti.
että lilttohamtas on pyytänyt kan- Huono heinä ei Icuitenkaan kelpaa
Heiiiän käyttö koille
f Hyvin har/at farmarit pitäisivät si­koja
ellei hsUlä kesällä olisi niille hy­vää
laidunmaata. Mutta mon&t eivät
oie Jciinnlitäneet huomiotaan heinän
arvoon «ikojen ruokinnassa talvella,
sanoo Bob Gununer, TVisconsin y l i -
sainväliselta ruokal:omiifcal*.2 niin
paljon enemmän raivaa, että voidaan
sikojen ruokintaan. Mutta ruokinta-kokeet
toteavat, että sioille voidaan
Sivu 4 - Tustaina. helmik. 15 p. ~ ' ^ ' ^ ^ y ' ^ ^ ' ' - ^^'^fljfefj^);}!! '
hiihfokilpaiiujefl
uiokset
Wbilensb. — Lähetän tässä tulok­set
VermJlion Riverin koulun hiihto­kilpailuilta.
JoitaJnr ojaanottajia oh
myös Rat Laken koululta. Mukavaa
oli katsella kun nuoret ovat niin i n -
no.^,tuneita urheiluun. Kyllä aihiä
i>uk.sia voideltiin Ja mäystimiä korjat­tiin.
En tiedä onko ennen täällä oHut
niin paljon nuoria hiihtäjiä ladulla.
Nelivuotias Jimmy Nojonen hiihti
kuin paremmatkin hiihtäjät. Niin «e
cn, e:tä "m^nkä nuorena oppii, «en
vanhana taitaa".
Allevuotiaat, matka 200 metriä:
Gail Rodda f7-vuotla8) aika 1.23";
Jimmy Nojonen 1.42; John Rodda <6-
vuotiasi iJil.
13-vnotiaat ja alle, 1 km.:
Reino Mäkelä 7.32; Kenny Nojonen
7.43; Rr5be.'t Cullen 7-56; Denny Cul-kn
8.04.
13- ja H-vuotlaat:
Karlo Palomäki 6.14; Elmer Salmi­nen
6.16; Donald Puiras 6.27.
15-vDotiaat ja yli:
Svante Kangas 4.52; Oiva Ranta
4.55: Karl Puiras-5.
Hiihtäkää vain ILsää pojat. Tulee
taas pian aika kim saatte kotlperu-kalla
yrittää. Tarkoitan tk. 20 päivää,
jolloin kaikki tulevat CSJ:n White-flshin
osaston haalllle Speedin hilhto-kilpailuihin.
Siellä on vaikka minkä-laLsta
matkaa, pitkää ja lyhyttä. Illalla
sitten on kaikenlaista huumorista oh­jelmaa
ja eräs "Lännen cowboy" tulee
myös kitaransa kanssa esittämään Joi­tain
numsroista. Ohjelman lisäksi on
pari englanninkielistä 1-näytöksIstä
näytelmää. Ei ollut aikaa saada suo­malaista
näytöskappaletta lavalle jo­ten
täytyy tyytyä toiskielisiin. Kyllä
ne hauskoja ovat. Toivon, että van­hempi
väki myös kannattaisi noita
nuorten iltamia. Sitten saa vielä o h ­jelman
jälkeen tanssiakin. No niin,
.siellä iitten tavataan! — L N.
N.H.Ä. DESK3N-OF^Tiffi-MONTH
tuottaa 50X>00.0O0-«0,Oö0,O00 paunaa j edulllsMti käyttää hyvää heinää, sa-margariinia.
"Voidaanko nyt oletua.j noo Gummer.
että tämä ottaa 60.000,000 voipaunan I Hyvä.'i8ä heinäs.sä on hieno vihreä
paikan?" ky.syi hän Ja jatkoi: "Olet­takaamme,
että 00,000,000 voipaunaa
sivuutetaan, ja että kerikinkertainen
lehmä tuottaa 300 patmaa voita vuo-
• de«sa, silloin sivuutetaan ainakin
200,000 lehmän tuotanto margari^i-tuotannolla
v. 1949. Tämä poistaisi
'ainakin 20,000 karjataloutta, keski­määrin
10 lehmää karjaRsa ja F-C vai­kuttaisi
vakavasti 100.000 cunadalai-
''scn elämään."
l l i . l j S -
•mi
:Se ei ole niin
Millaisia ennakkoluuloja teillä on
ruokiin nähden? Nc ovat ehkä vää-riä.
Maatalousvirasto tietää, että nii­ltä
on vaikeata poistaa, mutta yrittää
"kuitenkin. Seuraava^.?» on yleisiä har-
' bakäsitteltä, joLsla maatslou.svirasto
' 'inalnitsee:
Te ehkä ajattelette, että valkoinen
" kananmuna on parempi kuin ru.sk?a-kuorinen.
Te olette väärä.ssä. Ka­nanmunat
ovat kananmunia, huoli-
"'matta kuoren väristä. Jas kummat­kin
ovat tuoreita, niin niiden maua-sa
tai ravintoarVo.s.sa ci ole mi;;kään-
' iflkta eroa.
Te ehkä ajattelette, että ruokasoke-
, H on parempaa kuin juurLsokcrl hyy­telön
(jellyn) valmlstnmiseen. Vää-
'rfissä olette taaskin. Ekspertit sano­vat
ettei niif.sn ole mitilän kemiallista
'eroa.
^ Te ehkä olette vakuutettuja, että
. riioka jätettynä avonai-seen kaimuun
^pilaantuu. Väärin, sellaiset ruuat.
.,'jotka sisältävät happoa, kuten hadel-mät
ja tomaatit, voivat saada mcUl-lin
makua, mutta ne eivät muutoin pi-
,Jaannu. Eipä ne pilaannu jos ne jä-
- tetään alumiinisiin keittoastioihin
j u m i i n i voi tummentaa, mutta siUft
ei. ole vaikutusta ruokaan.
Tfc ehkä olette varmoja siitä, ett»
^pn vahingollista juoda maitoa kala-juan
.ksnssa. tai .syödä happamia
kirsikoita tai tomaattia taikka muuta
''eellaista yhdistelmää. Jälleen vää-jrässä.
ElcsplpTtit .sanovat, että kaksi
• v sellaista ruokalajia, jotka teille sopi­si,.
„,vat erillisesti syötynä, eivät loukkaa
(>• teitä yhdistetyssä muodos.sa. Maito
1 , ja happamat kirsikat muodostavat
Juustoa vatsasJMinne, sanotte. Niin
.tekevätkin, sanovat ekspertit, mutta
sitä parempi ruuansulatuk.selle.
Umpisuolen tulehdus el johdu he­delmän
siementen syömisestä.
Työmies.
väri ja se on pitänyt suurimman osan
lehdistään. Parhaat tuloksevsaadaan,
kun «iolUe annetaan vähän hyvää
alfalfaa mutta ei myöskään tarvitse
epäröidä antaa apilaa tai soijapapu
heinää, jos sellaista on. Alfalfa on
parasta proteinipitoisuutensa vuoksi
ja siksi, että siinä on tarvittavia vita­miineja.
Alfalfajauho ajaa saman asian mut­ta
se ehkä tulee liian kalliiksi. Pää­syy
hfenän tyttöön on se, että se
pienentää ruoklntakttstannuksia,
Gummer «anoo, että hyvää heinää
voidaan käyttää niin paljon, että .se
vastaa 15 prosenttia lihotusannoksis-ta.
Jo.s hDlnä Jauhetaan, niin sitä
voidaan käyttää 30 pro.«nttHn asti,
mutta sUloin porsaille täytyy antaa
niin paljon fiidiä kuin ne haluavat.
Heinä voi olla ristikassa vanhem­mille
.sioille, mutta nuoret porsaat
eivät sitä saa kylliksi ristikosta ja
tavallisesti .siitä haa.skaavat .suuren
asan.
— Brasiliassa valmistetaan enem­män
risiiniöljyä kuin kalkL-^-sa maail­man
raai.ssa yhteensä.
Yksinkertainen koe
Täjsä on yksinkertainen ja helppi»
koe siltä onko vilja riittävän kuiv.ia
varastoitavaksi. Siinä tarvitaan vain
pieni pahvilaatikko, ammonium chlo-ride
.suolaa ja tob. viljaa.
. Ottakaa kokeiltavasU viljasta pieni
kcurallinjn Ja pankaa se pahvilaatik­koon.
(Älkää käyttäkö lasi- tai me­tallilaatikkoa.)
Lisätkää .siihen puoli
teelusikallista suolaa, pankaa kansi
kiinni Ja sekottakaa voimakkaasti.
Kaatakaa vilja ja .suola pois ja tarr-kastakaa
kokeilun tuloksia.
Jos viljasta tullut kosteus on ai­heuttanut
sen, että ^uola on tarttu­nut
ybceh, silloin vilja on liian mär­kää
turvallista varastoimista varten.
Jos suola on yksilörakeina, saman­laista
kuin viljan joukkoon pantaessa,
silloin vilja on kyllin kuivaa varas­toitavaksi
paikassa missä on riittä­västi
ilmanvaihtoa.
on
Timmmsin Cometsin
konserttitilaisuus
"onnistui
Aitapaalujen käsitteiy
Ohiossa ilmestyvässä Farm &
Home-Julkalsu-ssa selitetään miten ta­vallisesti
pehmeästä puusta valmistet­tujen
aitapaalujsn ikä voidaan kol-minkertaistuttaa.
Pehmeän puun :!-
tapaalut lahoavat tavallisesti noin vii­dessä
vuode-sa. Oikealla naftalini 1.
hiilitervakä-sittclyllä kestävät tavallis-tr.
pehmeastäi^usta valmistetut aita-paalut
noin 15 vuotta. Jos farmarilla
on 100 aitapaalua, voi hän varata 100
gallonaa karasiinia, johon li.sää 10
J i
iOTiuiimiuuiifjiiuiiiiftmutiHiii<iit»iMtiiMnniintuitiiiiimiiUMiiit:::!n}:::::i:i:::itiitUHtMnniiHiiniiin
JdlTOS
Sydämellinen kiitos siitä iloisesta syntymäpäiväyllätykssstä helmi­kuun
7 p:nä 1949. Kiitos nii,«tä käytäiuiölllslstä lahjoista ja mbncn-laLslsta
herkuista, joita toitte tullessanne, separaattorin ja kirnun,
nehän todella ovat kovin tarpeen farmikodin emännälle.
Kiitän kaikkia lahjaan osallistuneita, niitäkin, jotka olivat estetty
saapumasta.
Tämä teidän ystävälli£en hauska yllätyksenno oli oikein mieitä
'Virkistävä, jota muistelen kiitollisuudella. >
KAPUSKASING
MARTHA RUOHONIEMI
ONTARIO
TltnMH>lt1HtUltll<M|l1itlH]T*)f
&f #-p, •
iiJiiiffiinnKinKtttiiiitiiiimfflnmnitHiitRinfiiiiflninniiiniRiRinuRniiHiim
40% alennuksella
K U O P U K S E N
ENGISSÄ
Timmins. — Tk. 6 p:nä pidettyä
Cometsin konserttitilaisuutta voimme
pitää hyvin onnistuneena. Tässä t i ­laisuudessa
esitetty ohjelma suoritet­tiin
melkein kokonaan täällä synty­neen
nuorison toimesta. Henkinen
puoli ohjelmasta, laulut, solttoesltyk-set
ja näytelmä, osoittaa, että suoma­lainen,
täällä syntynyt nuprlso kyke­ne^
kiitettävällä tavalla Jatkamaan
niitä kulttuuripyrinnöitä mitä van­hempi
Suomesta tullut polvi on täällä
harjoittanut. SuhtautumaUa nuoriin
ynmärtämyksellä ja apua-antavalla
tuvalla ei ole ensinkään ihme, että me
vanhempi Joukko saamme vielä pitkän
aikaa nauttia monipuolisista kulttuu-riesityksistä
haallllamme sillä kielellä
jota ymmärrämme.
Tilaisuudessa esitetyn näytelmän
suhteen, nimeltään "Rllcollisuus", ha­luaisin
£anoa muutaman sanan. Näy­telmän
esittäjät olivat kahta henki­löä
lukuunottamatta täällä syntyneitä
nuoria. Kuitenkin näytelmä esitettiin
ehdottoman hyvin.
Kokonaisuudessaan suomenkielen
käyttö oli hyvä, ehdottoman hjrvä.
Esiintymiskuumeesta, joka monta ker­taa
vanhempaa näyttelijää kiusaa, ei
huomannut merkkiäkään. Kaikki
muistivat osansa "hyvin. Jokainen
näistä nuoristo kykenee tarkan ja
kunnollisen ohjauksen alla esittämään
vaativia osia näytelmissä. Nuoret,
kauniit henkilöt tekevät nuorten osien
esittäjinä yleisöön parenmian vaiku­tuksen
kuin jos joudumme näyttelijää
I { nuorentamaan iässä suuressa määrin.
I j Olisi toivottavaa, että tulevaisuudes-
I! sa näkisimme teidän e.slttävän jonkun
"' kokoillan hyvän näytelmiiu. Nuorille
ja myöskin heidän vanhemmilleen ha­luaisin
sanoa seuraavaa:
Urheilussa, voimistelussa, samoin-
_ kuin. kaiken henkisen kulttuurin erf-g
j tyksessä niiden harjoittelussa kulu-l
i t e t t u ailca, mikäU se ei tulie liian
raskaaksi koulunkäynnille ja niille,
jotka jo työssä käyvät, on ohjausta
tulevan elämän terveiUe aloille. Nuo­risolla
on paljon tilaisuuksia oppia
elämässä huonoja piioHa. Sellaiset
nuoret jotka kehittävät itseään kult­tuurisille
aloille, ovat voimakkaampia
selviämään niistä vaikeuksista, joita
heille elämässään tulee. — K. H.
Many young families will find their housing requirements answered in
this attractive storey-and-a-half home. The first floor pian, with its living
room, kitchen-dinette, bedröom and bathrpom, may be augmented later by
finishing the two bedrooms on tbe second floor.
The entrance to this house is through a vestibule, which leads both to
the living-room and to the kitchen, thereby serving the purpose of a hali
without waste space. The service entrance vvas planned adjacent to the
bathroom with an eye.to the youngster in the family who is prone to track
mud through the houae. Cloaet space is ample, with linen closets on both
the first and second floors.
The dimensions of this pian, approximately 25'6"' by 25'6', are so arrang-ed
tfaat the house may be bullt of frame, solid brick or brick veneer. The
area, for. estimating purposes, is 1,040 square feet (including the aejcond
floor;. ' '
New houses such as the one illustra^d may be financed imder the terms
of the National Housing Act, 1944. Complete constructiori drawings for
this design, known as Pian No. 501, may be obtained from any omce of
Central Mortgage and Housing Corporation at minimum cost.
"Kaile Aaltosen morsiamen" toisintaa
esitys Vancouverissa
Vancouver. — CSJ:n Vancouverin i U . Merimatka sujui mieluisella tavalla.
Tulkoot uudelleen ja uudelleen ker-ratulcsi
edesmenneen kunnioitetim
työläisjohtajan Leninin sanat, jotka
inuiluvat kaikille maailman kansoille
kuolemattomina seuraavasti: 'Ei voi
olla todellista vallankimiouksellista
liikettä ilman vallankiunouksellista
teoriaa."
Tämän yksinkertaisen pajon sisäl­tävän
laustmnon on Lenin antanut
niiden tarkkojen pitkäaikaisten tutki­muksien
ja tarkkailujen psrusteella
mitä hän teki tutkiessaan marxismia
teoriassa ja käytännössä.
Tämän paikkansa pitävän lauseen
ovat omaxmeet kaikkien maiden työ­läiset
suiu-emmassa tai pienenunässä
määrin tietoisesti sen yhteiskimtake-hltyksen
rinnalla missä h? milloinkin
elävät. Kidtenkaan tämän lauseen
hyväksyvien ' joukkojen toimintaa ja
teoriaa ei ole hyväksytty ilman vas­tarintaa
eikä ilman vastaväitteitä.
Tavallisesti ne yhdistatään suuntaan.
Joka mielivaltaisesti yhdistele? erilai­sia
Jopa vallan vastakkaisiakin oppeja
ohjatakseen työläisjoukot epäsuoras­ti
taistelemaan omia etujaan vastaan
vallassa olevan luokan eduksi. Näin
muodostuu m;ille kapitalistisessa yh­teiskunnassa
valhe verhoon puettu de­mokratia
— demokratia vain rikkai­ta
varten enemmistön sortamiseksi ja
enemmistö on aina köyhälistö.
Vasemmistotyöväenliikkeen pyrki­mys
on ollut Johdattaa työläisiä eri t i ­lanteissa
ymmärtämään ja asetta­maan
käytäntöön Leninin aikaisem­min
mainitsemani sanat. Niinpä nyt­kin
kun elämme murroskautta tilan­teiden
vaihtuessa nopeasti, sanaa
"demokratia" viljellään niin runsaas­ti,
että se hämäisee demokratian to­dellisen
sisällöin. Koska on välttämä­töntä
aina suhtautua tilanteisiin tul­lakseen
sen voittajaksi bn työtäteke­vällä
luokalla tänäpäivänä suurin ja
mahdollisesti vaikein tehtävä mita-taksemme
Jokapäiväisen vihollisemme.
Joka riehuu niin röyhkeästi ja kata-lasti
työväenluokan keskuudessa. De­mokratian
toitottajat poikkeuksetta
aina unohtavat sen tosiasian tarkoi­tuksellisesti,
että niin kauan kuin yh­teiskunnalliset
tuotantovälineet eivät
ole siirtyneet proletaarisen valtion
kollektiiviseksi omaisuudeksi, niin
kauan säilyy kapitalismi kapitalismi­na,
joka tarkoittaa jatkuvien ristirii­tojen
olemassaoloa.— Eräs.
Keskustelu kinsHotanoki
valtioinuoilosta
Budapest. — Unkarin työväenpuo­lueen
yleissihteeri Matyas Rakosi ja
poliittisen byron jäsen Jcszef Reval
ovat antaneet panoksensa nyt käyn-nissäolevaan
teoreettiseen keskuste­luun
kansandemokratian olemukeen
suhteen. Rakosi esitti katsant<*an-tansa
"Szabad Nep" artikkelissa ja
Revai Leninin muistopuheessa.
Lisäten Dimitrovin ja Bierutin sa­masta
asiasta antamaan lausuntoon
yllämainitut unkarilaiset vertaUevat
kansandemokratian rakennetta Neu­vostoliittoon
sen samanlaisessa kehi­tysvaiheessa.
Rakosi sanoo Unkaria "nuorimmaksi
kansandemokratian maaksi". Hän
määrittelee kansandemokratian ole-
Kirj. AI L I TERÄVÄINEN
' 'ii''-
"Tämä kertomus on valoisilta, onnellisilta koulu- ja i
nuoruusvuosilla, maailmasta, jonka kerran tunsin. Saa- i
dakseni sen maailman ja ajan jälleen tuntumaan todelli- 1
seita olen kuvaillut paikat niinkuin he omilta lapsuus- 1
vuosiltani, muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat |
voineet tapahtua." g
Näin sanoo tekijä kirjansa alussa. Tämä teos on todella mielen- 1
kiintoincn tKtta\-uus kaikille kaunokirjallista lukemista harrasta- s
ville. . 1
• • • • • • • • • • • • • • • • • • « • • • • « • « • • • • • » • « • • • • • • • • • • • • • • • • • a t , = .
235 SIVUA — ALENNUSMYYNTIHINTA 90c
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa se
asiamichiltämme.
Vapaus Publishing Company Limited
Pohjois-Ontarion hiih­tomestaruuskilpailut
-\or«h Bay. Ont — Pohjois-Onta-rion
hiihtomestaruuskilpailut, jotka
oli määrä pitää täällä onkin siirretty
pidettäväksi Haileyburj-ssa Northern
Ski clubin toimesta maalisk. 5 ja 6
pnä. Koska kilpailuja ei saisi pitää
kahtena perältkäisenä vuotena samal-la
paikkakimnalla on kilpailujen jär­jestäminen
annettu täällä äskettäin
muodostetulle seuralle. Kilpailut pi­dettiin
viime vuonna täSUä Lauren-tian
Ski clubin toimesta.
osaston näyttämöllä Clinton-haalilla
esittävät Vancouverin osasten näyt­telijät
toisintaesityksenä "Kalle Aal-io
»sn morsiamen" merimieslaululneen
ja tansseineen tammik. 28 p:n iltana.
Kappale on kolminäytöksinen ja viisi-kuvaelmainen.
Sen on kirjoittanut
Aino PeHkarinen.
Näin suuren näytelmän kan.s.sa jou­tuvat
näyttalijät tekemään raskaan
työn ennenkuin sen saa näinkin jous­tavasti
ja multaansa tempaa vasti esi­tetyksi
kuin tämä näytelmä esitettiin.
Tässä yritän jollakin sanalla koske­tella
ja mainita itsekustakin esittäjäs­tä.
Ensimmäinen näytös tapahtuu
konttorissa. Hallermaa, merenkulku­neuvos
(Y. Mutta) on näyttämöllä
puhe llnkeskustelussa asiakkaidensa
kanssa, sillä hänen laivansa on läh­dössä
pitkälle merimatkalle, päämää­ränä
ollen Alelcsandi-ian kaupunki
Egyptissä. Kaarina, hänen tyttärensä
tLisi Kangas) tulee näyttämölle näp­päränä
ja herttaisena ja esittää isäl­lensä,
että hän haluaa myöskin lähteä
mukaan merimatiialle ei minään tyh­jäntoimittajana
vaan hän haluaa työ­hön
sllvojaksi laivaan. Isä hämmästyi
tällaisesta hulluudesta eikä millään aio
siihen suostua, mutta tytär ei anna
periksi, joten lopultakin isäkin siihen
suostuu sillä ehdolla, että hän hankkii
naisseuraa mukaansa, johon Kaari­nakin
suostuu. Kaarinalla on muka­naan
lipas, jossa on paljon kaikenlai­sia
koruja ja kalleuksia, jonka hän
haluaa ottaa mukaansa. Isä ihmet­telee,
että mitä hän sillä tekee, joku
voi sen varastaa. Kaarina sittsn va­kuuttaa,
että kyllä siitä pitää huolen,
joten isäkin siihen suostuu. Kaunis
kohtaus isän ja tyttären kanssa.
Samalla hän ilmoittaa tyttärelleen,
että hänen on matkustettava ilma­teitse
Tukholmaan liikeasioille. Mart­ta
kaarinan kamarineito f Sylvia Sax-berg)
tulee näjrttämölle hyvin puettu­na
ja viehättävänä. Keskustelevat
keskenänsä Kaarinan kanssa, tieten­kin
siitä kun Kaarina aikoo esiintyä
tuntemattomana laivalla, joten hänen
ei silloin sovi olla HaUermaan, me­renkulkuneuvoksen
tytär, vaan Martta
esiintyy Kaarinana ja Kaarina Mart­tana.
Yrjö Roiuriila. ensimmäinen pe­rämies
(A. Siven» on hyvin kerskuva
ja röyhkeä, eikä kukaan voi hänen
mielikseen mitään tehdä. Kalle Aal­tonen,
aliperämies. (A. Nurmi» on a i ­van
täydellinen vastakohta Kourulalle
sillä hän on sopuisa ja sovitteleva.
Box 69 Sudbury, Ontario §
gallonaa 8 prosentin kupari-naftalii­nia,
jolloin hänellä on 110 gallonaa l
prosentin sisältävää kuparimetallise-koitusta.
Ylijäämä tällaisesta käsittelystä
voidaan käyttää siipikarjan yöorsien
_ maalaamiseen, slkoläätin lattian maa-
=! laukseen tai johonkin muuhun, jossa
1 lahoamisen vaara on uhkaamassa.
joten pian alkaa maata näkyä ja
päästään maihin.
Seuraava näytös on ravintolassa
AIeksandria.ssa. Kcmea lavastus, ai­van
silmiä häikäisevää hienoutta, lois­toa
joka puolella. Siellä ottaa paik­kansa
Kaarinakin, aliperämies Kalle
Aaltosen kanssa. Kaarinallakin näh­dään
mitä loisteliain puku ja sitä kau­nistavat
vielä ne jalokivet ja kaiken­laiset
kalleudet, jotka hän mukanansa
toi.
Samain on siellä Martta-neiti Yrjö
Kourulan kanssa. Tarjoilijana on M.
Varila, jolla näkyy olevankin paljon
tehtävää. Taidetanssijatar Eleonora
Rae tanssii taidokkaasti samoin ve­näläinen
tanssija Peter Eximoff tans­sii
yleisöön menevällä notkeudella ja
taituruudella. Viuluniekka Ragnar
Helin loihtii viulustaan mitä kauniim­pia
ja sydänkieliä hipovia säveleitä.
Voimakkaat suosionosoitukset raiku­vat
ja uusiintuvat katsomosta, näille
kaikille taiteilijoille.
Tanssit jatkuvat ravintolassa ja kai­killa
näyttää olevan hauskaa tanssin
pyörteessä. Säestyksestä ja samoin
tanssisoitosta ovat huolehtineet Kert­tu
Viitanen, Ragner Helin ja Urho
Nyljsrg tunnetulla taidollaan.
Matkalla sairastuu laivan kapteeni,
joten hänen paikkansa täyttää tällai­sessa
tilanteessa aina enshnmäinen
perämies, väliaikaisesti, joten Yrjö
Kourula on päässyt toiveittensa peril­le,
sillä nyt hänellä tulee olemaan va­paat
kädet alaistensa yli rajattomasti.
Merimiehet kylläkään eivät näytä ko­vinkaan
suuria välittävän tämän orja-voudin
luuloista ja edesottamisista.
Kourula meni virkainnoissaan jo
niinkin pitkälle, että asetti käsiraudat
Kaarinan käsiin, kerskuen että hänel­lä
on siihenkin täysi oikeus, ettei hän
tule niitä pois ottamaan.
Nytpä jo oikeutta raltastavan Kalle
Aaltosenkin veri kuohahti siinä mää­rin,
että hän hyökkäsi tämän orja-voudin
kimppuim ja pakotti ottamaan
ne käsiraudat pois Kaarinan käsistä.
On saapunut sähkösanoma laivalle,
merikulkuneuvos Hallermaalta, että
hän tapaa laivan Espanjassa. Tämä
tiedoitus lämmittää kaikkia toisia.
Kankaat ja jalkineet
pistevapaiksi Suomessa
Helsinki — (S-S) — Kaikki kan­kaat,
paitsi täyspuuvillaiset, on kan-sanhuoltoministeriön
päätöksellä va­pautettu
pistesäännöstelystä. Samoin
on vapautettu kaikki tekstiilituotteet,
joihin ei ole käyetty täyspuuvillakan-kaita,
sekä trikoo- ja neuletuotteet
sukkia lukuunottamatta. Vapautus­päätös
koskee myöskin jalkineita se­kä
nahka- ja kumitarvikkeita eräitä
nahkalaatuja lukuunottamatta, '. ,
Tämän päätöksen yhteydessä on
myöskin kaikki vaatetuskortin erikois-kupongit
poistettu käytännöstä ja ny­kyään
käytännössä oleva pistesarja
mitätöity. Uudet pisteet astuvat voi­maan
tänään.
Tom Dennie voitti
murtomaahiihdossa
Ottawa. — Quebecin kaksi edusta-
Jaa voitti kaksi ensimmäistä tilaa
k e s k i - Caiiadan murtomaahiihdon
mestaruuskilpailuissa täällä lauantai­na
alkaneiden Ottawan talviurheilu-juhlien
yhteydessä.
Tom Dennie saapui maahin tunnis­sa,
20 minuutissa ja 55 sekimnissa *ja
Alex Allain saapui maaliin toisena,
hiihtäen ainoastaan yhdellä suksella
mukssn seuraavasti: '-Perustuen mar-xilais-
leninismiin, neuvostojärjestelmä
ja kansandemokratia ovat kaksi eri
muotoa samanlaisesta vallasta, siltä
vallasta mitä työväenluokka käyttää
kaupimkilaisten ja maaseutulaisten
liittclaisten kanssa. Kansandemo­kratia
on valtio, jonka avulla työtä­tekevä
väestö, työväenluokan johdolla,
marssii kapitalismista sosialismiin, pe­rustuen
se Neuvostoliiton voittoihin ja
Neuvostoliittoon nojaten. Toiminnas­saan
kansandemokratia on proletaa-riaatin
diktatuuria ilman neuvosto-muotoa."
Rakosi selittää porvarillisen demo­kratian
ja kansandemokratian .välistä
eroavaisuutta esittämällä valaisevia
lainauksia Marxin, Leninin ja Stali­nin
kirjoituksista valtion kehittymisen
teoriasta. Hän osoittaa, että porva­rillisen
demokratian valtio on, kuten
Stalin selittää, aina porvariston dik­tatuuria,
missä vähemmistö sortaa
enemmistöä: mutta kansandemokra­tian
luonteenomaisena piirteenä on
proletaariaatin, enetnmlstön" fiikta-tuuri.
Jatkaen keskustelua siitä mikä hä­nen
mielestään kansandemokratiassa
on samanlaista Neuvostoliiton varhais­kauteen
verraten, nimittäin proletaa­riaatin
diktatuiuri, Rakosi viittaa Le­ninin
lausuntoon: SiirtymiskausI kapi­talismista
kommimismlin nostattaa
morienlaisla muotoja, joiden kaikkien
pertLstana on proletaariaatin dikta­tuuri.
Keskustellessaan eroavaisuuksista,
mitä on Neuvostoliiton varhaiskauden
ja kansandemokratian välillä, KakosI
osoittaa, että kansandemokratia to­teuttaa
proletaariaatin diktatuuria,
mutta "ilman neuvostoji
suhteellisen rauhallisesti ja j
ristä sisällissotaa".
• Rakosi sanoo, että Uniaft,!
kommunistit^ ovat epävanjtti
että toimiiko kansandemoi
täisikö toimia prolet™,
tatuurina, sillä kuultuaan u
ritelmän heidän mieleensä i
vostolUton verinen kansalla
Unkarin Neuvostotasavalta
1919,
Mutta Rakosi viittaa
minkä Lenin lähetti Unka^'
sille selittäen: PROLETA
DIKTATUURIN PERUS.
OLE V O I M A YKSINÄÄN ]
MA O l i : SIINÄ ENS
T H i A L L A K A A N . Neuvostoliitto
dyt veriset taistelut ja s e^
myöten sosiaalisen kehityksaij
tapahtua on määrännjt
kiunouksen voimakkuus. Ne",
jotka olisivat voineet aloittaa.
vallankumouksen ulkopuoiisaij
turvissa kansandemokratian
ovat joko tuhotut tai ajetut,
Neuvostoliiton toimesta sodaai
« « -
Ravai kehittelee samoja aji
puheessaan. "Ei ole epäilystä^
tä, että sosialismia ei voida i
ilman Neuvostoliiton koke
merkkiä, mutta kansand
tie on sittenkin omalaatuinea*!
lausui. *'. . . Kansandemokratiii
neuvostotasavalta, vaan de
nen tasavalta. Siirtyminen
tunut , verisen vallankumo
kansalaissodan kautta, vaanj
sa rauhallisesti ja täydellisesti jj
sesti.
"Neuvostoliiton armeija
Horthyn armeijan. Unkarin
omistajien ja kapitalistieit
sorron . . . ja vain tämän
voimme meniiä Rubicon yli ja­taa
aseman, missä valtiosb
kansanvalta, jcka toiminnassaanj
tää proletaariaatin diktatuurisi
vän.
"On joitakin ihmisiä, joita d
tää 'proletaariaatin diktatumitfij
ritelmä. Mutta korostakaamneii
lahtoville ihmisille — erikoisoll
sandemokratian oloissa eläville*
proletaariaatin diktatuurin
ole väkivalta, vaan vapaus mitil
jimmille työtätekevien joukoiHei
dän valtiomme perustehtävänä e
sorto, vaan rakennustyö ja uudal
teiskunnan järjestäminen."
Suomen postilaitos ryhtyy huhtikuun
alusta kantamaan myös Amerikan
paketeista tullikäsittelymaksun
vaan ei Yrjö Kourulaa, sillä mahdolli­sesti
hänelle voi käydä niinkin, että
hänen uransa on lopussa merenkulku­neuvos
HaUermaan laivoissa.
Hallermaa kohtaa tyttärensä ja kes­kustelee
hänen kanssaan ja ilmoittaa,
että hänen tyttärensä tulee tästä
jola (I. Ketola) ovat reippaita meri­miehiä.
Saamila «A. Roosi esiintyi
naisena. Hän joutuu monenlaisiin
eteenpäin olemaan määrääjä ja joh-
Matruusit^ Sutinen (Y. Anttila ja Poh- taja hänen omistamissaan laivoissa.
Tätä tiedoitusta tervehtivät kaikki
toiset hyvähuudoin paitsi Koiurula.
Kaarina puhui kaimiita sanoja kim
seikkailuihta. vaan kaikista hän se!- | hän sanoi; "Minä tulen katsomaan
viytyy aina kunnialla. i että näissä laivoissa ei tule jatkumaan
Kaikki onkin kunnossa matkaa var- i se, että heikompia sorretaan väkeväm-män
oikeudella."
Tämän jälkeen ehdottaa merikul-ten.
joten lai\-a hiljalleen aikaa i r ­taantua
satamasta. Siivoojakin on
työssänsä. HaUermaan. merenkulku­neuvoksen
tytär, on alkanut pestä l a i -
kuneuvQs HaUerman, että njrt on va-
Uttava kapteeni sairastimeen tilalle
van kantta. Siinä ensimmäinen perä-«ja se kuuluu ensimmäiseUe pCTämle-mies
on kiirehtimässä ja komentamas­sa,
että pitää joutua ja tehdä puhdas-heUe.
Kaarina menee Kourulan tykö
ja puhuu: "TeiUe kuuluu kapteenin
tehtävät vaan teidän on luovuttava ja
annettava kunniasananne siitä, että
sellaisesta menettelystä hiiten tähän
asti olette menetelleet ja alaisianne
sortaneet on kerta kaikkiaan luovutta­va."
Kourula vastaa: "Minä en voi sitä
luvata sUlä minä olen ollut kiu-ja
raukka ja häpeän itseäni. Tuolla on
mies", csoHtaen KaUe Aaltosta, "hän
on mies, joka sen tehtävän voi tehdä.
Antakaa häneUe kapteenin lakki, "mi-riä
eroan."
Tämä näytelmä on huvinäytelmä,
vaan tässä kuitenkin ilmenee kaimis-ta,
todellista parempaan pyrkimistä
kuten ilmeni Kaarinan kauniista sa­noista.
Tässä näytelmässä on paljon kaunii­ta
lauluja, jotka Kaarinan, Martan,
KaUe Aaltosen ja Sutisen ja Pohjolan
laulamina ttUivat tunnerikkaaUa ta-vaUa
lauletuksi. Nyt vielä te näytte­lijä
toverit, -ystävät, joöca aina uudel­leen
ja uudeUeen aherratte ja valmis­tatte
täUaisia virkistäviä ja huvitta­via
iltoja Uman vähintäkään korvaus­ta
vaivoistanne. Ottakaa vastaan vU-plttömät
kiitokset meiltä, jotka olem­me
molempina iltoina oUeet tätä
"KaUe Aaltosen morsianta" katsomas­sa.
Ohjauksesta ja lavastuksesta mo­lempina
iltoina oU huolehtinut Vilho
Nyberg ansioituneella tavaUa, josta
myös kuuluu parhaat kiitoksemme hä­neUe.
Monen monet ovat näytelmät,
jotka tov. Nyberg on näyttämöUe aset­tanut^
Muistuu mieleeni -eräskin
näyttamräsetus jossa nähtun joki
kuohupäisenä virtaavan.' Suurenmoi­nen
saavutus oli häneltä sekin. —
V. W.
HelsinkL — (S-S) — Posti- ja I^n-nätinhaUltuksen
Ulkomaantoimisto on
pyytänyt Suomi-Seuraa tiedoittamaan
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan Suomen
ystävUle ja pakettien lähettäjUle,
Posti- ja LennätuihalUtus on katsonut
olevansa pakoitettu huhtikuim alusta
kantamaan myös Amerikan paketeista
tuUikäsittelymaksun 25 mk. paketUta.
Ulkomaantoimisto on kirjelmässään
josta näkyy, ettei ole kysymys mistään
tullimaksusta vaan tulUkäsittelyn hy­vittämisestä
perustellut toimenpidet­tään
seuraavasti:
Postipakettiliikenteen avauduttua
vuoden 1945 loppupuolella USA:n —
Kanadan ja Suomen väUUä alkoi
näistä maista saapua Suomeen run­saasti
postipaketteja, jotka sisältävät
etupäässä ruoka- ynnä tekstiiUtarvik-seitsemän
minuuttia ja 23 sekuntia
myöhemmin. Dennien veli Gerald oU
pakoitettu luopiunaan kUpaUusta, kat-kaistuaan
kimunatkin suksensa. Kaik­kiaan
10 miestä osaUistui idlpailuun.
HiUito tapahtui Camp Fortimen ra­dalla,
12 maUin etäisyydessä täältä
pohjoiseen. Vastasatanut ohut lumi
oU tällä 10.7 maiUn pitulseUa radaUa
kilpaUun alkaessa.
kelta. Tämän lisäksi lähetettiinij
tltavarana eri huoltojärjestöilled
tarpeita ja vaatetavaraa jaetUij
apua tarvitseviUe. Tähän
on laskettu Uikenteen avauti
lukien Suomeen saapuneen
yU 1,700,000 ja Kanadasta 2W\
tipakettia. Ei voida kyllin
arvioida sitä merkitystä, joka i
lähetysten saapumisella on ollut i
men kansalle, joka sodan \Wm\
tul karappaUemaan monien
listen vaikeuksien kanssa.
Lennätinlaitos omalta osaltaan!
oUa mukana tässä avustustyössij
pauttamaUa USA:sta ja
lähetelyt lähetykset tuUu
Tätä erikoisoikeutta ei
myöimetty muista maista:
postipaketeiUe, jotka nekin
sa tapauksissa sisälsivät vältl
myystavardlta ja elintarpeita
teessä oleville.
Tarltastaessamme nykyistä
netta, voimme tyydytyksellä
että vaikkakin Suomella
on monta vaikeuksia voitettan
pahin sodan aiheuttama hätä ji^
aiheuttmeet poUckeukselliset (
tasaanttmeet. Olosuhteet attanll
hitellen useilla aloiUa muodostmf
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSI
CSJ:n WanDpin osaston kuukati-sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunntui-taina
klo 1 lp. osaston haalilla
Sihteerin osoite: Voitto Lehti.
Wanup, Ont.
CSJ:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 lp.
CSJ:n Sprncedalen osaston No. 30
kuukausikokoukset pidetään jo^
kaisen kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSJ:n Port ArthnriB osastoa kuu-touakokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­y
ö n ä keUo 7 illaUa, 316 Bay
st. Johtokunnan kokoakset ovat
jokaisen kuukauden, kolmantena
tustama keUo 7 illalla,
CSJ:n Tormion osaston varsinai.
nen kuukausikokous pidetään io-toisen
kuukauden e^inunaisS
maanantaina keUo 8 maJua S
ton huoneistolla Don-haalil^
CSJ:n Sa^bnryn osaston k o . ^
pidetään jokaisen kuukaudene
sinjmäisenä sunnuntaina. °
heenjohtaja Oscar Männistö, i
teert Hihna Mäki, osoite Box'
Sudbury, Ontario.
CSJ:n Timminsin osaston 1
sikokoukset pidetään
kuukauden ensimmäisenä
nuntalna kello 7 illaUa.
CSl:n Vaneonverin osastoa N^J
k u u k a u s i kokoukset
Clinton-haalilla jokaisen
kauden toisena simnuntaiMJ
2^ i.p. Johtokunta kokooffl
puolitoista tuntia aikaisenunin. j
CSJ:n Kapaskasin^ osastoni
kausikokoukset pidetään
sen kuukauden toisena
taina klo 2 i.p.
CSJ:n Sanlt Ste. Marien o^l
No. 5 työkokoukset pidetään )»l
Iniukau^en ensimmäinen J ^ ^ l
mas Sunnuntai osaston oäB^I
talolla. 321 John St., alkaen»!
SiUalla.
eSJrn Vai d'Oiin osaston t&\
kausikokoukset pidetään J f * ^ j
kuukauden ensimmäisenä »Tl
nuntaina klo 2 i.p. Sflue^l
osoite: Olga Koskela, Box »1
Vai d'Or, Que.
mi: