1949-08-09-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iskeUäin Detroitissa p i d e t y i s s ä moottonvenekilpailuissa jäi canadalainen Miss Canada I V kmievian takia e n s i m m ä i s e s s ä kilpailussa kolmannelle tilalle. T:iiii^" aluksen, jonka omistaa Har&^d Wilson Ingrersollista. v ä i t e t ä ä n saa.vuttancen M u s k o k a - j ä n - e l l ä p i d e t v i s s ä kokeissa 150 m a i l i n no-neudcn. mutta Detroit- j o e l l a se kykeni saa-ruttamaan ainoastaan 68 m a i l i n k e s k i m ä ä r ä i s e n tuntinopeuden. Miss Canada I V n ä k y y kuvassa k u l - j Hua-:! sillan alitse D e t r o i t i n satamassa. Norjan sosialidemokratia hajaannukseen K o i :;;si a t u i m i t e t a a n ensi lokakuussa parlamenttivaalit, joi- toteaa, e t t ä p a r h a i l l a a n valmistellann haon laiiie;'; merkitys Norjan tulevaisuudelle. Vaalien taustalla (hä?.möitt;i:i Norjan "työväenhallituksen" kohtalokas Atlantin Isopimu.-ijolitiJkka. joka on heittänyt Norjan vaarallisten seikkai-llujen iitllc ; Atlantin sopimus ei ole kuitenkaan saattanut vain [Norja:;! kansaa arvelevaiselle mielelle, vaan se on myös aiheut-jtanut ski-sn-an myös laallituspuolueessa — sosialidemokraatti- (sessa • l y cA äenpuolueessa". Puolueen vasemmistososialidemo-kraatlincii cppositio, joka toimii Konni Zilliacusin viitoittamalla [linjalla. o : i poliittisesti ja älyllisesti erittäin voimakas, jopa siinä liiiäärin. cfui se on alkanut julkaista omaa teoreettista äänen- |kannatiajaan.sa ''Vöjem Framia". Seuraavassa selostetaan "Ve- Jjem Fiamin" mukaan opposition liikehtimistä Norjan sosiali- Idemokraalti-sessa puolueessa. Norjan ••työväcnpuoIuee.s.?a on ole-ma. s£a -(Iviä m:rl:ks,jä siitä, että op-posiiiö ;;uo!u>c-n cikci.slojchtoa vastaan l:.;sva-v. Onpcsitio sHiintyy niin amnu-.'.uy;ici;.='.yil;ikk:e£sä ja puolue-osasiQi.-:-::! Iruiii iiviityiieistöpiireissä- }:in, ja se suuntautuu uiko-, j a sisäpolitiikan v;r::Ili.sta linjaa A'f;st3an. Etuil.ii!:. '.n kuitenkin taistelu A t - hr.tin .sopimu.^^politiikkaa vastaan, ml-kii tai.teiu muodostaa lähtökohdan järjestyn: eli;,' cppcsiliolle ja jenka toi.iK.sta civnytt-mmin ryhdytty j u i - kaisemaii!! ijinaa aikakauslehteä " V e - jen Frniu" 'lie, eteenpäin). Niini 0:1 ^u^la kuin Nordahl G r i e - ?in vuo.-ina 1S3G-38 julkaisemalla a i - kakauslehd IHi, joka taisteli Espanjan francoiai.sta fa.si.-,mia ja "Mynchenin pDJitiikka.r' vastaan. Uuden julkaisun ki^.rjr.s-u ia oppo.-iticn johdossa on s.lhisia Nc:rjan työväenliikkeen v&imak;-:a:ta ja kansanomaisia hah-, mcja kuin Norjan suurimman ammattiyhdistyksen. Osien maa- ja se-menuiiyolciis- en yhdistyksen puolue-johtaj:; .-Andrias Sövik,. joka mm. edu.ra Norjan iycläisiä Moskovassa V. 1947 v;ei.tyis.sä Lokakuun vallankumouksen S^O-vuotisjuhlissa, sekä edellKn t ä n n e t t u arkkitehti jä eräs ra.i:tnnij:-;Su'u>;:.o!n-iintakunnan kuuluisimpia j u i i i a j i a Carsten. Boysen, puutyövä,-n iiiton puheenjohtaja .Pe-der Odci:arc!. in.sinööri Erling'Schrei-ner. :-:cr>: annnan, oikeuden jäsen : K . F. Daiii. kr,:jppa- ja konttcrityönteki-jäin iiiton ' vaiistussihteeri ja Erling Hansiii. O- l un tilastollisen toimiston [päällikkö Si-Vird Mortansen, ym. ."Vcjen j - r a i r . " j a f r s a sitä kampanjaa, jota tiir.ii keväänä' käytiin laa- ;aila d.-.-:;;; ,::u;;ttisol.a pohjalla Norjan AtiaiK:;-; ; .pimuksesn liittymistä vastaan, kai-.panjaa, jota kansalaiskokousten ja. .'^uurkäräjillc osoitettujen ve:o,:n-;U:t(:n muodcssa käsitti monia l^ymm-.nia tuhansia kansalaisia. Nyt w. teht^^var.i^ tämän sotasopimuksen iayianr.f;;::.^::-:! tot3Utt2misen estämi- " n .>e:-:a "sistclu varustautumista ja s!ta mfiu-..-:n'a miehitystä vastaan, jota a.T.enkkalainen imperialismi par-hailiaän. yrittää toteuttaa k a i k i n käy- UttavLssi-. ;i;;vin ksinoin. .KftiaKuun 7 p:nä ilmestyneen nu- '•• JilTavassa artikkelissa . to-a.- inmiöto-opposition äänen- InieruiLs [teaa kannattaja, että valitsijat toivoivat s a s i a l i s m i ä , mutta he saivatkin A t l a n t i n l i i t o n . Lehti s e l i t t ä ä haluavansa taistella Norjan sosialidemokraattisen p o l i t i i k a n nykyistä kurssia vastaan l ä h t ö k o h t a n a a n periaatteiltaan luja j a elävä sosialistinen perusnäkemys. L e h t i vaatii, e t t ä sosialidemokraattisen puolueen olisi rakennettava työ-v ä e n i i i k k e e o vanhojen kunniakkaitten taisteluperinteiden pohjalle. " T a i s t e l u uutta maailmansotaa vastaan", . k i r j o i t t a a "Vejen Fram", "on tällä h e t k e l l ä kaikkien maiden t y ö v ä e n l i i k k e e n ratkaiseva tehtävä, kcska t ä m ä taistelu on samalla taistelua sosialismin pucksta ja kaikenl a a t u i s t a sortoa vastaan." Emme voi tiu^vata rauhaa j a sosial i s m i a solmimalla l i i t t o a niiden maailman luokkavoimien kans.sa, jotka a i - ^ na ovat olleet t y ö v ä e n l i i k k e e n ja £o- j s i a l i s m i n katkerimpia vihollisia. j "Vejen Pram" selittää yhtyvänsä n i i h i n perustavaa laatua oleviin n ä k ö - \ k o h t i i n , jotka englantilainen K o n n i; Z i l l i a c u s on e s i t t ä n y t kansainvälises"tä ^ tilanteesta. j "Ne, jotka t a k t i l l i s i s t a syistä rakentavat keinotekoisia muureja kommunisteja vastaan, ovat jo sosialismin v i h o l l i s t s n lietsoman hysteerisen y l e i - v i e l ä p ä Francon Espanjankin vetäm i s t ä mukaan Atlantin liittoon. Schreiner s e l i t t ä ä j o h t o p ä ä t ö k s e n ä ä n, e t t ä jatkuva taistelu A t l a n t i n liittoa vaataan on osanff s i i t ä taistelusta, jota p a r h a i l l a a n k ä y d ä ä n sosialististen periaatteiden puolesta työväenliikkeen keskuudessa ja Norjan työväenpuolueen opportunistista r ä m e t t y m i s tä vastaan. K . F. D a h l antaa artikkelissaan v o i makkaan iskun sosialidemokraattisen h a l l i t u k s e n s i s ä p o l i t i i k a l l e . V a l l i o p ä i - y ä e n e m m i s t ö s t ä ä n h u o l i m a t t a s o ei ole t£liwy t-"mJL:^' •j.'llyi'tä' ' - y h d e n k ä ä n todella sosialistista luonnetta omaavan p o l i i t t i s en tai taloudellisen toimenpiteen toteuttamiseksi. Hallitus ei ole m i l l ä ä n tavalla taistellut kapitalistien voittoja ja voittosysteemiä vastaan. T u o t a n t o v ä l i n e e t ' o v a t jatkuvasti kap i t a l i s t i en omistukses.sa. Hallitus on v i e l ä p ä luopunut h y v ä k s i k ä y t t ä m ä s tä ä ä r i m m ä i s e n edullista tilaisuutta paperiteollisuuden suuren yksityiskapi-t a l i s t i s sn konsernin U n i o n C o : n kansallistamiseksi. H a l l i t u k s e n passiivisuuden tuloksena kasvaa laajojen kansankerroksien keskuudessa t y ö t t ö m y y s ja katkeruus h a l l i t u k s e n p o l i t i i k k a a kohtaan. D a hl korostaa, e t t ä ainoa p ä ä s y t i e n y k y i s e s t ä tilanteesta on luokkataistelun jatkamisen v ä l t t ä m ä t t ö m y y s siksi kunnes luokkavastakohdat on poistettu. Siksi on korkea aika, e t t ä Norjan t y ö v ä e n p u o l u e muuttaa poliittista suuntaansa vasemmalle. Työväenluokka ei voi h y v ä k s y ä " p i k k u p o r v a r i l l i s t a reformipuoluetta, joka kieltää sosialismin perustavaa laatua olevat aatteet". Hengen j a k ä j s i e n t y ö l ä i s t e n, nuorten j a vanhojen, miesten ja naisten on l i i t y t t ä v ä yhteen k a n s a i n v ä l i sen sosialismin punaisen lipun alla", p ä ä t t e l e e Dahl. N o r j a n sosialidemokratiassa o n siten sen mielipiteen painostuksen alaisia." • k e h i t t y m ä s s ä vasemmisto-opposition "Vejen F r a m " julistautuu avoimesti j yleinen poliittinen puhujalava. Oi-olevansa kommunistien kanssa tapah- \ keistojohto y r i t t ä ä k a i k i n k ä y t e t t ä v i s - tuvan y h t e i s t y ö n kannattaja rauhan | s ä ä n olevin keinoin tukahduttaa t ä - asiassa. män opposition. Vieläpä Norjan työ- Opposition ä ä n e n k a n n a t t a j a a n kir-. v ä e n p u o l u e e n p ä ä - ä ä n e n k a n n a t t a ja joittamassaan artikkelissa insinööri "Arbeiterbladet" kieltäytyi julkalse- E r l i n g Schreiner osoittaa s e l v ä s t i n i i - | masta kuulun norjalaisen runoilijan den perustelujen valheellisuuden, j o i - ; J o h a n Falkbergetin, joka ef' kuulu ta ulkcministeri Lange ja p ä ä m i n i s - { j ä r j e s t y n e e s e e n oppositioon, artikkelia t e r i Gerhardsen ovat e s i t t ä n e e t A t - i s i l t ä huo"imatta, e t t ä a r t i k e k l i oli v a in l a n t i n sopimuksen solmimisen puoles- | e p ä s u o r a s t i t ä h d ä t t y A t l a n t i n sopi-ta. Juuri " l ä n s i m a i d e n demokratia" muksen politiikkaa vastaan ja puolusti sen sijaan S k a n d i n a v i a n yhteenkuuluvaisuutta j a puolueettomuutta. Useat suuret ammattiliitot, niiden joukossa Oslon suurin, ovat p ä ä t t ä n e et irtisanoa k o l l e k t i i v k e n j ä s e n y y t e n sä Norjan sosialidemokraattisessa puo- Työväenliikkeen uutisia maailman eri puolilta (Allic/I Labor Ne\vsin hirjeen-v a l h i a j i e n l ä h e t t ä m i ä) R A N S K A Marseil!€s.— I n t l . Longshoremen's & Warehousemen's Union presidentti H a r r y Bridges cn valittu I n t l . Union of Seamen & Dockers u n i o n president i k s i , joka perustettiin Ammattiunlolt-ten M a a i l m a n l i i t o n äskeisessä kokouksessa. Varapresidenteiksi on valittu australialainen, i t a l i a l a i n e n ja venäl ä i n e n ja vielä lisäksi v a l i t a a n k i i n a l a i n e n edustaja. Louis S a i l l a n t , A m - mattlunioiden M a a i l m a n l i i t o n johtaja sanoi, e t t ä t ä m ä n unio on "voimakas i m i t c an Alempana olevan Idrfolfiiksen kirjoituja B. Gebert tekee selkoa Maailman Amm3ttiylidistyä<en't.U-ton ammattialojen tucltiuitojaosto- Jen perustamisesta, |oka satmtiltcl-ma on sittemmin osittain (oteutet-tu. HuoUmatU sUtä. etU lärjoitos tiissä snhteessa on TanhentDnut niin sittenkin se on MAL:n toimintasuunnitelmiin nähden erittäin TOpaiseva. E r ä s M a a i l m a n Ammattiyhdistysten L i i t o n t ä r k e i m m i s t ä t e h t ä v i s t ä on k a n s a i n v ä l i s t e n tuotantojaostojen luominen k a i k k i a teollisuusaloja. varten tarkoituksella y h d i s t ä ä kaikkien maiden ammattiliitot kansallisuudesta, rodusta. I h o n v ä r i s t ä ja poliittisista, l i - Icsofisistä tai uskonnollisista mielip i t e i s t ä riippumatta. Täniu päämiiu-r ä asetettiin M A L : n p&russäiintöön. joka l i y v ä k s y t t i i n ammatlULsps-sa m:m-ilnunkongrcssiss. ». 1945. Suuri askt! eteenpiiin t ä m ä n t ä r k c - : ä n . maailman t y ö l ä i s t e n y h t e n ä i s y y - { den lujittamiseen t ä h t ä ä v ä n tchtii- ! van toteuttamisessa o t e t t i in a m m a t i i - • liittojen edustajien kokoontuessa huh- I l i k u u n 5—12 pnä M A L : n päämaja.«sa i Parii.sissa muodcstamaan valmistavaa j ä r j e s t e l y k o m i t e a a ja julkaisemaan kutsun perustaviin ammattiliittojen konferensseihin. Tällöin p ä ä t e t t i in seuraavien teollisuusalojen perustavien konferenssien järjestämi-sestii. M e t a l l i - ja konerakennusteollisuuk-sion 20—22,6. Turin'Lssa Italia.ss3, t e k s t i i l i - j a vaatetusteollisuuksien 20— 22.6. Lyon'issa Ranskassa Ja nahka-, kcnku- ja turkis- ja nahkatarvikkcl-den teollisuuksien 20—22.6. Gottwald-ovissa Tshekkoslovakiassa. KaivostyöläLsten vastaavasta konferenssista p ä ä t e t ä ä n lähiaikoina. Ja eri maiden ravintoaincteollisuuden edustajat p ä ä t t ä v ä t oma.sta konfc-ren. ssista Milanossa 29.0. alkavan M A - L : n kongressin aikana. T ä m ä askel eri ammattialojen konferenssien koollekutsumisesta on yht ä p i t ä v ä M A L : n toimeenpanevan ko- P a r l i s i n kokoukscs.sa 1.2.49 Tustaiiia^ elokuun 9 p. — Tuesdaj^ Au8ft|S<iJB^^ r a u h a n ase." Hän sanoi, e t t ä se on " e n s i m m ä i n e n ' todcUJneri; k a n s a i n v ä l i nen unio . . . Nyt ovat 75,000 merim i e s t ä ja s a t a m a t y ö l ä i s t ä k a i k k i a l la maailman taistelussa rauhan puolest a . " I U S D : n e n s i m m ä i n e n v i r a l l i n en yksimieli-sesli tekemän päätök.sen kan.s.sa eri teollisuusalojen k a n s a i n v ä listen tuotantojaostojen perustamisesta M A L : n puittei.ssa, j a kuten edellä on selvinnyt tulevat e r ä ä t n ä i s t ä luo-tantojaostoi. sta Järjestolyiksl jo en-p ä ä t ö s oli avustaa Lontoon lakossa nen maailmanliiton kongres.sln aika-olevia satamatyöläi-siä l a i s i a m e r i m i e h i ä. s e k ä canada-k ä y sotaa Indonesiassa ja I h d o - K i i - nassa s e k ä p i t ä ä vallassa K r e i k a n fa-s i s t i h a l l i t u s t a. "Onko . . . mahdollista"^ kysyy Schreiner, "ettei Gerhardsen tiedä, e t t ä A t l a n t i n l i i t o n maa Portugali on y h t ä v ä h ä n demokraattinen k u i n A t - , lueessa. Työläisjoukkojen keskuudes-l a n t i n paktin maa Italia on A t l a n t i n i sa vallitsee suuri katkeroituminen J A P A N Tokio. — Kansallisen P . a u t a t l e t y ö - l ä i s t e n U n i o n useat osastot ovat protestoineet sen johdosta kun hallitus 1 aikoo eroittaa r a u t a t i e t y ö l ä i s i ä . Jap a n i n .sahköieolli-suusunio sekä muut t y ö v ä e n j ä r j e s t ö j e n edustajat yhtyivät tuomitessaan p ä ä m i n i s t e r i Yoshidan hallituksen j a vaatimaan l i ä n e n h a l i i - tuksen.sa eroittamista. P U E R T O R I CO San Juan. — T ä n n e on perustettu n u o r i s o j ä . - j e s t ö , joka vaatii Puerto R i ^ colle i t s e n ä i s y y t t ä , korkeimpia palkkoja nuorille työläisille, hallituksen apua työttömille, rotusorron lopettamista sekä Espanjan kielen käyttöä v i r a l l i s e n a kielenä kouluissa. Tämä j ä r j e s t ö aikoo l i i t t y ä K a n s a i n v ä l i s e en Dsmokraattiseen Nuorisoliittoon. K U U B A Havana. — S o k e r i t y ö l ä i s t e n Union k a n s a i n v ä l i n e n liitto vaatii suuremp i a parannuksia t y ö n a n t a j i l t a tule-vis s a työehto.sopimusneuvottelui.ssa, U n i o vaatii palkankorotuksia, sokeri-pussien korkeimman p a i n o n alentamisen 325—200 paunaan, sokeriteollisuuden vakiinnuttamislauta k u n t a a n edustusta t y ö l ä i s i l t ä y h t ä l a i l l a kuin o m i s t a j i l t a k i n ja s ä ä s t ö r a h a s t o n perus tamlsta, j o l l a v o i t a i s i i n rakentaa työl ä i s i l l e taloja ja korjata nykyisiä rakennuksia. m i s t ä Milanossa. K a i k k i e n maiden a.o. a m m a t t i l i i t o i l le on l ä h e t e t t y vetoomus t ä l l a i s t en tuotantojaostojen aikaansaamisesta Ja kutsu edustajien tai tarkkailijoiden l ä h e t t ä m i s e s t ä ko. konferensseihin. Konferens.sei.ssa esilletulevat kysymykset ratkaistaan kansanvaltalse.s.sa järjestykse.s£ä. Liitolle lähetetyi-ssä vetoomuksi-ssa k ä s i t e l l ä ä n teoUisiius-työläLsten edessä t ä l l ä h e t k e l l ä olevia perusiJi-obleemeja ja m ä ä r i t e l l ä än e r ä i t ä ammatillisten tuotantojaostoj e n perustavaa laatua oleyla t e h t ä v i ä. S e l l a i s i k s i katsotaan mm. seuraavat: Veljellisen y h t e i s t y ö n j a luokka- ' solidaarisuuden aikaansaaminen j a i y l l ä p i t ä m i n e n . j K a i k k i e n maiden a m m a t t i l i i t t o -| j e n yhteisen taistelun j ä r j e s t ä m l - \ Vaatimus: saina palkka samasta t y ö s t ä . Paikalliset Ttiosilomat. Kunnollisten asimtojen tärvääminen työläisTle. Takeet työläisten terveyden tar-vaamisesU ja suojelemisesta. Erityisen huomion klinnitt&ml-nen naisten Ja nuorten työUlistrn työoloihin. Työläisten kasvatuksen Ja koulutuksen edistäminen. Perustavat konferenssit tulevat e-p ä i l c i n ä t t u ottamaan estUe monia .miiltakln 'leollisuustyölälsltl koskevia kysymyksiä. Ne tulevat mm. k ä s i t t e l e m ä ä n kysymystä siitä, kuinka olisi J ä r J o s t e t t i i v ä niuraalista Ja aineellista tukea työluisille. s i l l o i n , k u n he Joutuvat vaikeisiin taloudellisiin talstelul-hln. Konferensscitsa tullaan hyväksy-m i i ä n s ä ä n n ö t k a n s a i n v ä l i s t e n tuotantojaostojen toiminnalle j a valitsemaan n i i l l e hallinnolliset komiteat. Edelleen ne tulevat p ä ä t t ä m ä ä n työläisille annettavasta julistuksesta. Jos-sa m ä ä r i t e l l ä ä n tuotantojaostojen pyrkimykset ja p ä ä m ä ä r ä t. Niiden tcolUsuusoloJen ammatilliset j ä r j e s t ö t , joiden konferensseja tullaan j ä r j e s t ä m u t i n . keskustelevat oman te-ollisuiusalansa p u l m a k y s y m y k s i s t ä ennen konferensseja ja niiden edustajat e s i t t ä v ä t sitten konkreettiset ehdotuksensa konferenssien k ä s l t e l t i i v ä k s l. Kalki.s.sa kapltalistisLs.sa maissa ja siirtomaissa voimme todeta maailman taantumuksen y r i t y k s i ä ammatillisten j ä r j e s t ö j e n hajolttamlsek.sl j a heikent ä m i s e k s i , — v i e l ä p ä tuhoamiseksikin. T y ö n a n t a j a t k ä s i t t ä v ä t e r i t t ä i n hyvin, e t t ä t y ö l ä i s t e n taisteleva yhtcLsö tekee kapitalistisen riiston vaikeammaksi. Missä t ä m ä y h t e i s ö puuttuu, s i e l l ä ei työliiisten r i i s t ä m i s e l l ä ole m i t ä ä n rajoja; missä liike op hajanainen, siellä on ammatillisten Järj e s t ö j e n toimintaa rajoitettu taantu-muk. sellisllla laeilla. Jolta Järjestöt saataisiin tehottamlksl. Eräls.sä ta- Iiauksi.ssa cn ammatilliset jttrjestöt lakkautettukin Ja kansanvaltaiset vapaudet h ä v i t e t t y . Tämä muodastaa e r ä ä n osan monopoUkapltalLsmln pol i t i i k a s t a sen valmistautuessa uuteen hyökkäy5:.sotaan. Ammatilliset tuotantojaostot tule-yat e r i t t ä i n .suuresti auttamaan työl ä i s t e n tciveidcn ja pyrkimysten toteuttamista ja k a n s a i n v ä l i s e n yhten ä i s y y d e n ja solldaaTlsuuden lujittamista Eurocpan, Aasian, Amerikan, A f r i k a n ja Austraalian ammatillisten J ä r j e s t ö j e n välillä. E l ole m i t ä ä n perustavaa laatua olevia croavateuuksia eikä m y ö s k ä ä n m i t ä ä n todellista »yy-t ä vihamielisyyteen Ranskan, I t a l i a n, K i i n a n , Neuvostoliiton, Amerikan, A f r i k a n tai m i n k ä ä n muunkaan maan t y ö l ä i s t e n . v ä l i l l ä . Meillä t y ö l ä i s i l l ä on yhteinen pyrkimys ja p ä ä m ä ä r ä turvattavana, rauhan Ja yhteiskunnallisen kehityksen asia, taistelu uuden maailman puol3.sta ja uuden maailman rakentaminen. T e h t ä v ä t niissä ammatillisten tuotantojaostojen perustaylssa konfe-ronssei- s.sa, j o i h i n on Jo kut-^u l ä h e t e t ty, samoinkuin myöhemmin kokpon-nen taloudellisten, ammatillisten Ja i tuvissa kaikkien muiden teolllsuusalo-yhteiskunna?^ listen oikeuksien sekä; jen konferen.sseissa, ovat s e l v ä t Ja tulevat saamaan kaikkien maiden työl ä i s t e n y m m ä r t ä m y k s e n ja kannatuksen. Luomalla M a a i l m a n Ammattiyhdistysten L i i t o n <:tl ammattialojen tuo-r a n n i k o n maa?" Schreiner k ä ä n t y y myös M a r s h a l l in suimnitelmaa vastaan, jonka p o l i i t t i set ja sctilaalliset seuraamukset nytt e m m i n ovat tulleet ilmeisiksi. Hän ALENNUKSELLA Pohjoismaiden suurimman kertojan M A R T I N A N D E R S E N N E X ÖN OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI " M U I S T O T " ALENNUSHINtA $1.20 Sidottu — 335 sivua Jo]:a -iivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon. Tilatkaa heti, vain joitakin j ä l e l l ä. VÄPAU^S PUBLISHING CO. LTD. BOX 69 SUDBURY. ONT. palkkasulun ja h i n t a p o l i t i i k a n johdosta. Jotka alentavat reaalipalkkoja, j a t y ö l ä i s - sekä v i r k a m i e s r y h m ä toisensa j ä l k e e n uhkaa h a l l i t u s t a lakolla. Monet tapaukset ovat osoittaneet, e t t ä oikeistososlalldemokratia toistaiseksi on h y v i n vahva voima Norjassa. S i i t ä huolimatta, e t t ä sosialidemokraattisen v a l t i o p ä l v ä m i e s r y h m än e n i n osa oli alussa A t l a n t i n sopimust a vastaan ja .suuret kansanjoukot Ilmaisivat samansiiuntalsia mielipit e i t ä , onnistui oikelstojohdon k i r i s t ää l ä v i t s e linjansa k y s y m ä t t ä kansan m i e l i p i d e t t ä asiasta k a n s a n ä ä n e s t y k sen tai j o n k i n muun samanlaisen t o i menpiteen välityksellä. On vaikea pysytellä Itsenäisissä m i e l i p i t e i s s ä sellaisen yhdensuuntals-systeemin vallitessa kuin mikä nyt hallitsee N o r j a n sosialidemokratiaa ja ammattiyhdistysliikkeen johtoa, j o n ka erikoisena neuvonantajana viime a i koina on toiminut t u n n e t u n amerika-laisen h a j o i t u s j ä r j e s t ö n A F L : n johtomies Cross. Tuleva kehitys saa n ä y t t ä ä , onko Norjan sosialidemokraattisen puolueen s i s ä l l ä t o i m i v a l l a vasem-mlstc- oppositiolla voimia J o h t o p ä ä t ö s - t ten tekoon asemastaan j a pysyttelemiseen s i l l ä linjaUa., j o k a on vedetty oppoisition ä ä n e n k a n n a t t a j a s s a "Vej e n Pram". R U M A N I A Bukarest. — F i n a n s s i m i n i s t e r i ö n p ä ä t ö k s e n perusteella työläiset, jotka asuvat h a l l i t u k s e n omistamissa a p a r l - menteissa ovat saaneet vuokra-alennuksen. He maksavat nyt 4 t a i 8 prosenttia ansioistaan vuokrana. Niiden vuokra, jotka e i v ä t asu hallituksen omistamissa rakennuk-slssa, alennett i i n 257o a l l e v. 1938 tasoa. kansanvaltaisten vapauksien ra- J o i t t a m i s p y r k i m y k s i ä vastaan. P a l k k o j e n korottaminen j a elintason parantaminen. j Yhteiskunnalliset turvallisuuden' saavuttaminen työläisille Ja h e i d ä n ' tantojaostot tulevat ammatilliset j ä r - perheilleen t y ö t t ö m y y d e n Ja sai- jcstöt vahvistamaan I t s e ä ä n Ja lujlt-rauden aikana sekä onnettomuus- tamaan t y ö l ä i s t e n kansainvällfitä yh-tapauhsitisa. tenäisyyttä ja solidaarisuutta. Takeet täystyöllLsyydestä k a l k i l l e ,3 0^.^^.^^ M A L : n lehdessä "World t y ö l ä i s i l l e , Trade U n i o n Movcment".) T y ö a j a n l y h e n t ä m i n e n. saanti. K o n v e n t i o n i n loppuessa i l m o i t e t t i i n , e t t ä union ja puolu.stu.sminis-t e r l ö n välinen sopimus, koskien 900 ' t y ö l ä i s t ä , oli allekirjoitettu. Sopimukseen kuuluu 43-tunnin viikko, maksulliset l o m a p ä i v ä t ja .sairasloma. ISRAEL Tel Aviv. — Liikeapulaisten union edustajat, edustaen y l l 20,000 j ä s e n i ä, p i t i v ä t täällä kokouk.sen hiljattain suimnitellakseen v. 1950 ohjelmaansa. P ä ä m i n i s t e r i David B e n G u r i o n puhui konventionls.sa, j a mainitsi ö i i t k ä hänen m i e l e s t ä ä n ovat Israelin kolme p ä ä t e h t ä v ä ä — saada silrtolalsuuskysymykseen C H I L E Santiago. — Hallituksen ja k c n k ä - t e h t ^ i l i j a i n välinen r i i t a nahan h i n nasta on aiheuttanut kaikkien kenkätehtaiden SKlkemlsvn t ä ä l l ä . Chilen n a h k a t y ö l ä i s t e n union 10,000 jä-sentä ovat sen johdosta t y ö t t ö m ä n ä. A U S T R A A L I A Sydney. — Austraalian lako.ssa olev i a k i v i h i i l i t y ö J ä i s i ä uhataan hallituksen lakonmurtajilla. Lakko jatkui 5. v i i k k o o n tk. 21 p : n ä j a hallitus ilmoitt i , e t t ä sotajoukkoja p a n t a i s i i n t y ö h ön turvallisuu-s, j a v o k a l v a n t o i h i n . elok. 1 p : n ä . K i v i - h u o m i e n - • h i i U t y ö l ä i s e t vaativat korkeimpia k i i n n i t t ä m i n e n ja e r ä m a a n takaisin-j p a l k k o j a ja m u i t a etuja. * CSJ:n Wh!tefishin os. ja ja u.-seura Speedln näyilelijät esiliäväl 3-näylöksiseia huvinäytelmän "TOHVEU SANKARIN ROUVA" K i r j . Ma.na Jotuni STEELTON-HAALILLA • • SAULT STE. MARIESSA Lauantaina elokuun 13 päivänä kello 8.30 illalla TERVETULOA! Kullankaivajain palkkoja korotettu 34c l'ioneer, B. C. — M i n e - M l l l - u n i on Px;iir;er .Mlne-osa.sto no. 693 o n h y v ä k synyt yhtiön e s i t t ä m ä n tarjouksen paikkojen korottamisesta 34 s e n t i l lä työvuoroa kohden •taannehtivasti ke- .säk. 20 p ä i v ä s i ä l ä h t i e n, VoimaÄsa ollut t y ö e h t o . s o p i mm edell y t t i palkkojerJLtarkistamista puolen vucden kuiuttim, mikä on tapahtunut cfjelläkerr.olulla seurauksella, Ploneer-y K ö n k u l l a n k a i v a j i l l a v ä i t e t ä ä n olevan parhaat palkat B . C : n m ä a k u n - nas.sa j a .suhteellisesti parhaimmat k o ko maa-.sa, sillä pohjoisten seutujen parempia palkkoja vastaan ori myösk i n korkeammat ellnkastannukset. Kurjuuden Intia . . . a a t k o a toiselta sivulta) BRITTILÄISET JOUKOT PALAUTTIVAT "LArS JA JÄRJESTYKSEN B r i t t i l ä l s t f : n fiilrtcmaaherrojen neu-vo. sta I n t i a n L i i t o n hallitsevat piirit i ä h e l t l v ä t Hyderabadiln syksyllä 194i8 joukkoja muka palauttaakseen "lain ja j ä r j e s t y k s e n " j a pela,staak.seen Ican-ixn razjikarlen julmuuksilta, Intl4n k e n r a a l i k u v e r n ö ö r i vakuutti tällöin ruhtinaalle, e t t ä h ä n t ä Ja (hänen omaifiuutfaan ei m i k ä ä n vaara uhkaa; M l e h i t t t t y ä ä n Hyderabadln Kongressin l ä h e t t ä m ä t I n t i a n L i i t o n joukot a l o i t t i v a t verilöylyn r i l s t ä j l e n s ä tyran-n i u t t a vastaan Dousseiden talonpoikien keskuudcijsa. 'Tapahtumat ovat osoittaneet, ettei Hyderabadln miehitykseen ryhdytty sulnicaan kansa.'-., vapauttamiseksi r u h t i n a a n Ja hänen rassitanen- UyLU-ja SOinOLEVYt SAAPUNSET Kaikki hyvin valmistettttja levy^ DI—50 DY—53 DY—60 DY—62 DY-DY-DY-DY-Seurasaaren Polkkia Muistoja Karpateilta — Valsiri Solttolevy: VVlUie Larsen T r io (Harmonikka, kitara J» viulu) Pustan Tanssijaiset — Foxtrot Sinä tulit — Valsifi Laulanut Eugen Malmsten Tonava kaunoinen — Valssi Kultaa ja hopeaa — Valssi Soittolevy: Rytmi Pojat Dolores — Valssi Valsslunelma Soittolevy: Rytmi Pojat -104 En Syytä Sua — Valssi * Kun Sun Mä Näin — Tango Laulanut Eugen Malmsten DY—109 Muistojen Tango Onnehen päin — käymm* n&in, n i la — Valssi Laulanut M a t t i J u r va -122 Wieniläis makeisia — Valssi Wieniläis verta — Valssi Soittolevy: Rytmi Pojat -123 Iloinen leski — Valssipotpourl Aarre Valssi Soittolevy; R y t m i Pojat . -124 Mustalaisrakkautta — Valssi Muisto — Valssi Soittolevy: Rytmi Pojat DY—126 Sikermä Suomalaisia katuanlalujk S« tansseja, I ja II osa Soittolevy: Rytmi Pojat DY—155 Lotos Tango Kuutamoyö Alsterllla — Valssi Soittolevy: Ramblcrs orkesteri » DY—156 Kielon Jäähyväiset — Vals^ La Paloma — Tango Soittolevy: Ramblera orkcjsterl DY—175 Oh. Senorita — Valssi Pilvien Poika — Foxtrot Laulanut Eugen Malmsten DY—195 Tiedätkö Sen? — Tango On monta kertaa — Tango Laulanut Eugen Malmsten DY—212 Kalle ia Matti maissa, I Ja II osa Laulanut M a t t i J u r y a y s t ä v i n e en DY—270 Jo Painuvi Päivä — ValMl Surullinen Kuu — Sl6w-tox ' DY—271 No—No Tango Jää hyväsfi armas -r- Foxtrol Laulanut Olavi V i r ta DY—275 Nyt iansBiin Tilta — Valssi Käy Purjein kuutamoon'— VaiiuA , Laulanut Eugen Malmsten • ' DY—277 Marmonikka Serenaadi — Tango Syksyn varjoja — Valssi Harmonikkaductto: Laihanen Ja Raivonen ' DY—280 Säveliä tuhansien Järvien maasta« I Ja II osa Soittolevy • DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maaala, III ja IV osa Soittolevy I\/äitä levy jä on vain ra joiteltu määrän joten kiirehtikää tilaustanne, etiä saatte levvvalikoimaanne nämä hyvät levyt. • • • H I N T A $ 1 . 2 5 KPL. (LÄHETYSKULUINEEN) l ä h e t t ä k ä ä tilauk.senne osoitteella: VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED Box 69 Sudlniirir* ÖnL MATKUSTATTEKO SUOMEEN KEVÄÄLLÄ V. 1950? Jo3 olette suunnitelleet Suomlmatkaanne eniri ksvilksl, n i i n nyt on A I K A t i l a t a lalyapalkkanne s i t ä varten, sUU jnyO» hemmln laivapaikkojen «aantl on k o v i n epävarmaa. J T e i d ä n el tarvitse muata kuin iUoolttaa, koakk IdUaitte matkuiitaa, n i i n matkailutoimistomme huolehtii ailU, «ttA T e i l l e varataan laivapaikka haluamananne aUcank, i I l m o i t t a k a a , Josko haluatte edestakaisen tai slnosstaän y b t ä ä l l e p ä i n lipun. Menomatka TakaUln tulo .....™„ EDWIN SUKSI Valtuutettu asiamies VAPAUS TRAVEL AGENCY Box 69 soaiNur. ostaii» sa mleHValld«la. Inti^r. Kan-aJlis-kongressin Johtajat p e ' t . V j v ä t , e t tä Telic^anin kansannousu talonpoikien Ulkehtlminen ruhtmask-Jnnan muissa piirikunnis.<sa s a a t t a v a : v a i k uu l a a Intian lUtcn muldei? ; i a t , v . i i n i a. kuntien talon>3iic'.ta. Bubtlaas hallitsee ruhtinaskuntaansa kuten eimienk^, bkltift taistelu hänen aortovältaans» ^ viU-' taan ei ole lakannut. '»Mtihfin^ira*-' toissa taistelee p*I^ ndorttoa, jdka palaa halusta tat^ftdla «dtaMaÄstt vapautensa ja rUiqteiDtt^tiamuuiitläM: puolesta», \ \ V,:SogB<grrev
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 9, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490809 |
Description
Title | 1949-08-09-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
iskeUäin Detroitissa p i d e t y i s s ä moottonvenekilpailuissa jäi canadalainen Miss Canada I V kmievian takia e n s i m m ä i s e s s ä kilpailussa kolmannelle
tilalle. T:iiii^" aluksen, jonka omistaa Har&^d Wilson Ingrersollista. v ä i t e t ä ä n saa.vuttancen M u s k o k a - j ä n - e l l ä p i d e t v i s s ä kokeissa 150 m a i l i n no-neudcn.
mutta Detroit- j o e l l a se kykeni saa-ruttamaan ainoastaan 68 m a i l i n k e s k i m ä ä r ä i s e n tuntinopeuden. Miss Canada I V n ä k y y kuvassa k u l -
j Hua-:! sillan alitse D e t r o i t i n satamassa.
Norjan sosialidemokratia
hajaannukseen
K o i :;;si a t u i m i t e t a a n ensi lokakuussa parlamenttivaalit, joi- toteaa, e t t ä p a r h a i l l a a n valmistellann
haon laiiie;'; merkitys Norjan tulevaisuudelle. Vaalien taustalla
(hä?.möitt;i:i Norjan "työväenhallituksen" kohtalokas Atlantin
Isopimu.-ijolitiJkka. joka on heittänyt Norjan vaarallisten seikkai-llujen
iitllc ; Atlantin sopimus ei ole kuitenkaan saattanut vain
[Norja:;! kansaa arvelevaiselle mielelle, vaan se on myös aiheut-jtanut
ski-sn-an myös laallituspuolueessa — sosialidemokraatti-
(sessa • l y cA äenpuolueessa". Puolueen vasemmistososialidemo-kraatlincii
cppositio, joka toimii Konni Zilliacusin viitoittamalla
[linjalla. o : i poliittisesti ja älyllisesti erittäin voimakas, jopa siinä
liiiäärin. cfui se on alkanut julkaista omaa teoreettista äänen-
|kannatiajaan.sa ''Vöjem Framia". Seuraavassa selostetaan "Ve-
Jjem Fiamin" mukaan opposition liikehtimistä Norjan sosiali-
Idemokraalti-sessa puolueessa.
Norjan ••työväcnpuoIuee.s.?a on ole-ma.
s£a -(Iviä m:rl:ks,jä siitä, että op-posiiiö
;;uo!u>c-n cikci.slojchtoa vastaan
l:.;sva-v. Onpcsitio sHiintyy niin
amnu-.'.uy;ici;.='.yil;ikk:e£sä ja puolue-osasiQi.-:-::!
Iruiii iiviityiieistöpiireissä-
}:in, ja se suuntautuu uiko-, j a sisäpolitiikan
v;r::Ili.sta linjaa A'f;st3an.
Etuil.ii!:. '.n kuitenkin taistelu A t -
hr.tin .sopimu.^^politiikkaa vastaan, ml-kii
tai.teiu muodostaa lähtökohdan
järjestyn: eli;,' cppcsiliolle ja jenka
toi.iK.sta civnytt-mmin ryhdytty j u i -
kaisemaii!! ijinaa aikakauslehteä " V e -
jen Frniu" 'lie, eteenpäin).
Niini 0:1 ^u^la kuin Nordahl G r i e -
?in vuo.-ina 1S3G-38 julkaisemalla a i -
kakauslehd IHi, joka taisteli Espanjan
francoiai.sta fa.si.-,mia ja "Mynchenin
pDJitiikka.r' vastaan. Uuden julkaisun
ki^.rjr.s-u ia oppo.-iticn johdossa
on s.lhisia Nc:rjan työväenliikkeen
v&imak;-:a:ta ja kansanomaisia hah-,
mcja kuin Norjan suurimman ammattiyhdistyksen.
Osien maa- ja se-menuiiyolciis-
en yhdistyksen puolue-johtaj:;
.-Andrias Sövik,. joka mm.
edu.ra Norjan iycläisiä Moskovassa
V. 1947 v;ei.tyis.sä Lokakuun vallankumouksen
S^O-vuotisjuhlissa, sekä
edellKn t ä n n e t t u arkkitehti jä eräs
ra.i:tnnij:-;Su'u>;:.o!n-iintakunnan kuuluisimpia
j u i i i a j i a Carsten. Boysen,
puutyövä,-n iiiton puheenjohtaja .Pe-der
Odci:arc!. in.sinööri Erling'Schrei-ner.
:-:cr>: annnan, oikeuden jäsen : K .
F. Daiii. kr,:jppa- ja konttcrityönteki-jäin
iiiton ' vaiistussihteeri ja Erling
Hansiii. O- l un tilastollisen toimiston
[päällikkö Si-Vird Mortansen, ym.
."Vcjen j - r a i r . " j a f r s a sitä kampanjaa,
jota tiir.ii keväänä' käytiin laa-
;aila d.-.-:;;; ,::u;;ttisol.a pohjalla Norjan
AtiaiK:;-; ; .pimuksesn liittymistä vastaan,
kai-.panjaa, jota kansalaiskokousten
ja. .'^uurkäräjillc osoitettujen
ve:o,:n-;U:t(:n muodcssa käsitti monia
l^ymm-.nia tuhansia kansalaisia. Nyt
w. teht^^var.i^ tämän sotasopimuksen
iayianr.f;;::.^::-:! tot3Utt2misen estämi-
" n .>e:-:a "sistclu varustautumista ja
s!ta mfiu-..-:n'a miehitystä vastaan,
jota a.T.enkkalainen imperialismi par-hailiaän.
yrittää toteuttaa k a i k i n käy-
UttavLssi-. ;i;;vin ksinoin.
.KftiaKuun 7 p:nä ilmestyneen nu-
'•• JilTavassa artikkelissa . to-a.-
inmiöto-opposition äänen-
InieruiLs
[teaa
kannattaja, että valitsijat toivoivat
s a s i a l i s m i ä , mutta he saivatkin A t l a n t
i n l i i t o n . Lehti s e l i t t ä ä haluavansa
taistella Norjan sosialidemokraattisen
p o l i t i i k a n nykyistä kurssia vastaan
l ä h t ö k o h t a n a a n periaatteiltaan luja
j a elävä sosialistinen perusnäkemys.
L e h t i vaatii, e t t ä sosialidemokraattisen
puolueen olisi rakennettava työ-v
ä e n i i i k k e e o vanhojen kunniakkaitten
taisteluperinteiden pohjalle.
" T a i s t e l u uutta maailmansotaa
vastaan", . k i r j o i t t a a "Vejen Fram",
"on tällä h e t k e l l ä kaikkien maiden
t y ö v ä e n l i i k k e e n ratkaiseva tehtävä,
kcska t ä m ä taistelu on samalla taistelua
sosialismin pucksta ja kaikenl
a a t u i s t a sortoa vastaan."
Emme voi tiu^vata rauhaa j a sosial
i s m i a solmimalla l i i t t o a niiden maailman
luokkavoimien kans.sa, jotka a i - ^
na ovat olleet t y ö v ä e n l i i k k e e n ja £o- j
s i a l i s m i n katkerimpia vihollisia. j
"Vejen Pram" selittää yhtyvänsä
n i i h i n perustavaa laatua oleviin n ä k ö - \
k o h t i i n , jotka englantilainen K o n n i;
Z i l l i a c u s on e s i t t ä n y t kansainvälises"tä ^
tilanteesta. j
"Ne, jotka t a k t i l l i s i s t a syistä rakentavat
keinotekoisia muureja kommunisteja
vastaan, ovat jo sosialismin
v i h o l l i s t s n lietsoman hysteerisen y l e i -
v i e l ä p ä Francon Espanjankin vetäm
i s t ä mukaan Atlantin liittoon.
Schreiner s e l i t t ä ä j o h t o p ä ä t ö k s e n ä ä n,
e t t ä jatkuva taistelu A t l a n t i n liittoa
vaataan on osanff s i i t ä taistelusta, jota
p a r h a i l l a a n k ä y d ä ä n sosialististen periaatteiden
puolesta työväenliikkeen
keskuudessa ja Norjan työväenpuolueen
opportunistista r ä m e t t y m i s tä
vastaan.
K . F. D a h l antaa artikkelissaan v o i makkaan
iskun sosialidemokraattisen
h a l l i t u k s e n s i s ä p o l i t i i k a l l e . V a l l i o p ä i -
y ä e n e m m i s t ö s t ä ä n h u o l i m a t t a s o ei ole
t£liwy t-"mJL:^' •j.'llyi'tä' ' - y h d e n k ä ä n todella
sosialistista luonnetta omaavan
p o l i i t t i s en tai taloudellisen toimenpiteen
toteuttamiseksi. Hallitus ei ole
m i l l ä ä n tavalla taistellut kapitalistien
voittoja ja voittosysteemiä vastaan.
T u o t a n t o v ä l i n e e t ' o v a t jatkuvasti kap
i t a l i s t i en omistukses.sa. Hallitus on
v i e l ä p ä luopunut h y v ä k s i k ä y t t ä m ä s tä
ä ä r i m m ä i s e n edullista tilaisuutta paperiteollisuuden
suuren yksityiskapi-t
a l i s t i s sn konsernin U n i o n C o : n kansallistamiseksi.
H a l l i t u k s e n passiivisuuden tuloksena
kasvaa laajojen kansankerroksien
keskuudessa t y ö t t ö m y y s ja katkeruus
h a l l i t u k s e n p o l i t i i k k a a kohtaan. D a hl
korostaa, e t t ä ainoa p ä ä s y t i e n y k y i s
e s t ä tilanteesta on luokkataistelun
jatkamisen v ä l t t ä m ä t t ö m y y s siksi
kunnes luokkavastakohdat on poistettu.
Siksi on korkea aika, e t t ä Norjan
t y ö v ä e n p u o l u e muuttaa poliittista
suuntaansa vasemmalle. Työväenluokka
ei voi h y v ä k s y ä " p i k k u p o r v a r i l l
i s t a reformipuoluetta, joka kieltää
sosialismin perustavaa laatua olevat
aatteet". Hengen j a k ä j s i e n t y ö l ä i s t e n,
nuorten j a vanhojen, miesten ja naisten
on l i i t y t t ä v ä yhteen k a n s a i n v ä l i sen
sosialismin punaisen lipun alla",
p ä ä t t e l e e Dahl.
N o r j a n sosialidemokratiassa o n siten
sen mielipiteen painostuksen alaisia." • k e h i t t y m ä s s ä vasemmisto-opposition
"Vejen F r a m " julistautuu avoimesti j yleinen poliittinen puhujalava. Oi-olevansa
kommunistien kanssa tapah- \ keistojohto y r i t t ä ä k a i k i n k ä y t e t t ä v i s -
tuvan y h t e i s t y ö n kannattaja rauhan | s ä ä n olevin keinoin tukahduttaa t ä -
asiassa. män opposition. Vieläpä Norjan työ-
Opposition ä ä n e n k a n n a t t a j a a n kir-. v ä e n p u o l u e e n p ä ä - ä ä n e n k a n n a t t a ja
joittamassaan artikkelissa insinööri "Arbeiterbladet" kieltäytyi julkalse-
E r l i n g Schreiner osoittaa s e l v ä s t i n i i - | masta kuulun norjalaisen runoilijan
den perustelujen valheellisuuden, j o i - ; J o h a n Falkbergetin, joka ef' kuulu
ta ulkcministeri Lange ja p ä ä m i n i s - { j ä r j e s t y n e e s e e n oppositioon, artikkelia
t e r i Gerhardsen ovat e s i t t ä n e e t A t - i s i l t ä huo"imatta, e t t ä a r t i k e k l i oli v a in
l a n t i n sopimuksen solmimisen puoles- | e p ä s u o r a s t i t ä h d ä t t y A t l a n t i n sopi-ta.
Juuri " l ä n s i m a i d e n demokratia" muksen politiikkaa vastaan ja puolusti
sen sijaan S k a n d i n a v i a n yhteenkuuluvaisuutta
j a puolueettomuutta.
Useat suuret ammattiliitot, niiden
joukossa Oslon suurin, ovat p ä ä t t ä n e et
irtisanoa k o l l e k t i i v k e n j ä s e n y y t e n sä
Norjan sosialidemokraattisessa puo-
Työväenliikkeen
uutisia maailman
eri puolilta
(Allic/I Labor Ne\vsin hirjeen-v
a l h i a j i e n l ä h e t t ä m i ä)
R A N S K A
Marseil!€s.— I n t l . Longshoremen's
& Warehousemen's Union presidentti
H a r r y Bridges cn valittu I n t l . Union
of Seamen & Dockers u n i o n president
i k s i , joka perustettiin Ammattiunlolt-ten
M a a i l m a n l i i t o n äskeisessä kokouksessa.
Varapresidenteiksi on valittu
australialainen, i t a l i a l a i n e n ja venäl
ä i n e n ja vielä lisäksi v a l i t a a n k i i n a l
a i n e n edustaja. Louis S a i l l a n t , A m -
mattlunioiden M a a i l m a n l i i t o n johtaja
sanoi, e t t ä t ä m ä n unio on "voimakas i m i t c an
Alempana olevan Idrfolfiiksen
kirjoituja B. Gebert tekee selkoa
Maailman Amm3ttiylidistyä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-09-05