Vapaus, May 17, 1949

              HÄUniKAA
HALUAMASTANNE MUSHKiSTA
''Sparton'' sähkögramofooniUa
* * *
•SPARTOX" Sähkogramofooni — MalU 348P
BO cvclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit­ta
12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
« 4 9 . 95 taa 10 j
-SPAKTON" Record Player — Malli 148-RP
Tämä le\-^jen soittolaite voidaan yhdistää minkä ra-
Hioon hvvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-te>-
teen.
Hinta • • — - : $19.95
lähdetään haikkiallc Canadassa, ostajan maftiacssa lähetyskulut.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Elm st. Wesl Sudbury. Ontario
Brittiläisten Ja simerOdEalalirtai
«MlfHi*«i'g=a safaaaaai «m annettu tuo­mioita
natsilBcdllsiUe. keneOe raskaam-ida,
kenelle helliiODiiiia. Tolsia taas on
vaimotetta kokräaan Ja toisten tuo­mioita
Tähdm^fy.
Natsirikollisia asetetaan edelleen
t&rkdsiin virkoihin Uasi-Saksassa.
Miytäia siltä, että hallitsevan Iu<ton
taholta pyritään unettamaan kaikki
C L U B N E W S
onto Rejects Report
Home, School Body
ronto. - A •'^uivey of Torönto's
age gängs, prcpared by the Home
^ool Council for the City Board
jiic3tion. w.is hiJided back to the
nl recently for further study
board members declared the sur_
eport was "inadequate" and had
,-ed from the subject."
; survey said that in 75 per cent
e Rjngs mombcrs studied. tht
ts •Rcrc ci')ie!' divorced or se-ed.
Other factors blamed for
roÄth of gaiigs included inade-hoiL-
iin?. the high cost of living,
atid undue publicity given to
' Home and School Couucil re-end?
d estabiishment of a per-
3t marital clinic, family life edu-
[.more nursery schcols and kin-rtens
and a school course in
ethics.
Penguin Sports
Bämboo Nose
San Diego. — A rare old bird Is the
pelican, but the rarest of ali pelicans
is Pegnose Pete, the Mexican pelican
with the bamboo beak.
Only.a few weeks ago. Pete was just
another peUcan around the Todos
Santos Islands in Mexican waters
south of San Diego; Then somebody
took a shot at the friendly old bird.
almst severing his upper bill ncar the
mlddle.
Poor Pete could no longer dive for
fish. His profile was ruincd. Lady
pelicans shunned him. Jle grew wan
and thin. He was sick.
But along camc~ the tuna clipi>er
Resolute. skippercd by Richard
Strumpf of San Diego.
For a Week Pete came alongslde the
•Resolute every moming to be fcd
smelt caught for him by members of
the crew. Then Capt strumpf brought
Despite the rer.:tive lack of Aprii
showers, May flowcrs are most cer-tainly
puttlng in an appearance. and
a beautiful one at that. This prcCiy
lassie is admiring the tulips at Queen's
Park in Toronto.
LAULU- JA SOITtOLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
liatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No.
No.
No.
No.
No,
350—Sorrento, valssi, laul. E. Malmsten
Sydämeni ääni, valssi, laul. E. Malmsten
365—Unohdetlu. tango, laul. E. Malmsten
Tää oh vain maailmaa, marssifoxtrot,
laul. E. Malmsten
535—Tyttöäni muistellessa, valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari ia Linnanneito, Balladi, laul.
Teemu Grönberg
716—Mainingit, tango, laul. G. Malmsten
Valkoisten koivujen alla, valssi, laul.
G. Malmsten
734—Argentiinan kuu, tango, laul.
Teppo Raikko
Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, laul. G. Malmsten
No. 743—PaiuiAIU, Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
No. 815—Marien Klänge, valssi, (säv. J. Strauss),
orkesteri
Havaiji-unelmia, valssi, (säv. K. Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri
Metsän humina, jenkka, Öointu-orkesteri
No. 311 l^Orvokkcja äidille, valssi, laul.
Henry Theel
Tule hiljaa, tango, laul. Henry Theel
Wo. 4008-Romanssi, tango. laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani ain'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
HINTA $1.25
LÄHETYSKUliUINEEN.
Pete aboard. i^^e. fashioned a splint
from a length of bamboo flshpöle,
drilled holes in both h3T\'es of the blll
and wired Pete's profile firmly back
in place.
Pete made the rcturn trip to San
Diego with the Resolute. but not wlUi-out
trouble. Humiliating as It may
seem, old Pegnose Pete \va.s s^asick.
Today hovfever he is well and chip-per,
the pridc of the San Diego zoo*s
seabird pool. v,hicl) has brown. whlte.
Peruvian and Mediterranean pelicans
— but only o:ic with a bamboo beak.
Studciits Leani How
to Study Fastcr
Chicago. — A cour.se wh;ch teaches
Ktudcnts how to study his bccn start-ed
at the Illnois Institulc cf Tech-r.
ology.
The two-hciir non-crcdit course
emphasizes rkilJcd readirg and in-creaEcd
vocabulary. Economical and
effective study methods for each fe-gular
course lEngli.sh, chcmistry, etc)
a!so are di-nnussed.
"Alany college in.structors mi.staken-ly
believc that the;r .studcnts are rea.
sonaibly good feaders, while actually
few read more than 350 to 460 words
per minute," John Smale, student
I counselor at the institute who teaches
the course, said.
Önc studnnt almo.st triplcd hi.s read.
ing ratc, Smale .said. He increased
from 1C8 to 450 words per minute.
Alleped
Mark Tw.(ii], in hLs rcportlng days,
was in.sfructed by an editor never to
State anything as a fact that he could
not -verify from personal knowIedge.
Sent out to covcr an important social
event .soon aftenvard, he turned i n the
follaw!ng Story:
"A woman givin^ the name of Mrs.
James Jones. who is reported to bs
one of the socicty leaders of the city,
is .said to have given what purported
to bc a party yesterday to a number
of alleged guests. The hostess clainis
to be the wife of a reputed attorney.
Mäkelän puhetilai­suudet
lännellä
m% PUBLISHIN6 COMPANY
LIMITED
c63 Sudbury, Ont.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
^ay Street Port Arthur, Ont.
Vancouver. — C S J : n tpk:n esi-
'lyksen mukaisc?>ti järjestää CSJ:n
B C : n aluetoimikunta.Mäkelän pn-hctilaLsuudet
parhaaksi katsomul-
' laan tavalla. Aikaisemmin on
moitettu, e t t ä Mäkelä puhafsi Cam.
bic.^sa kesäkuun 4 pnä, mutta aloe-toimikunta
on katsonut, e t t ä C&m-bicn
puhetilaisuus sopisi parhai­ten
sitten, kun IVfäkelä on paiou-malkalla.
Keholtamme länteläisiä tutnatii-maan
tänään Jufkaistavaan Mä­kelän
B C : n matkaohjelmaan.
Monfreaiiiaiset
pultujaa kuulemaan
Montreal. — Suomalais-Canadalai-sen
Amatööriurheiluliiton kiertävä
puhuja Untamo Mäkelä puhuu Mottt.
realj.'i53 t.k. 19 p. Preston-haalllla,
1173 Dr-Jmmond St. klo 8 illalla.
Ko.ska meillä täällä Montrealissa on
niin harvoin tilaisuus kuulla slioma-
'aista puhujaa, niin toivottavasti rien.
närame tinn? -sankoin joukoin. K u -
en tunnettua Mäkelä on sellainen
puhuja, eitä ci ainakaan ala nukuttaa
hänen puh?:taan kuullessa. Erikoisesti
tahdomm? huomauttaa nuorille, ur-heiluiässä
oleville tytöUle ja pojille,
e;tä saapuvat täliän tilaLstniteen. sillä
juuri heille kuuluu urheilu j a voimis­telu.
Mu'ta ei tee haittaa täysi-ikäi­sillekään
kuulla'puhuttavan tu'beiltis.
ra, jote.n^mui.stak3a stis saapua suurin
jcukoin. Ja aina siinä sivussa on
muutakin oppimista vaiklta ei meistä
ikamiehistä enää olsrmpjakonkareita
tulisikaan.
Siis ten-etuloa kuulemaan. Oka.
ne rikokset. Joita natsit t a d v ä t sodan
aikana. ,
Mutta demokraaUiset ihmiset eivät
uncduia. He mutstavat natsien raa­kuudet
Ja tekevät kaikkensa, etteivät
sellaiset teot pääsisi cnSä koskaan
uusiutumaan.
Ettei totuus unohtuisi, Julkaisemme
seuraavan otteen Numbergin kansain-välisoi
sotilastuomioistuimen asialcir-
Jakokodmasta. Painatuspaikka: Was­hington
V. 1946. julkaisija: United
States Government Printing Office.
"Herman Friedrich Oräbe kertoo
valan velvoituksella:
Sy}'skuusta 1941 tammikuuhun 1944
olin Ukrainassa Sdolbunovissa johta­jana
ja l ^ i n s i n G ö r i n ä Josef Jungin
Sslingen-rakennusyhtiön haaraliik-keessä.
Tehtävänäni oli valvoa yhtiön
rakennustöiden suoritusta. Armeijan
rakennusvlrasUHi kanssa tehdyllä so­pimuksella
yhtiö oU m ä ä r ä t t y raken­tamaan
viljavarastoja Oubnon entisel­le
lentokentälle.
Lokakuun 5 p n ä 1942. kun vierailin
Dubnon rakennustoimistossa, kertoi
työnjohtajani Hubert Moennikes. e t tä
läheisyydessä oli Dubnon Juutalaisia
ammuttu kolmeen suureen noin 30 m.
pituiseen ja 3 m. syvyiseen ojaan. Noin
1.500 ihmistä oli topettu päivittäin.
Kaikki ennen pogromin alkamista
Dubnossa asunutta - 5,000 juutalaista
oli määrä lil^vidoida. K i m ampumiset
olivat tapahttmeet hänen nähtensä,
oli hän vielä hyvin järicyttynyt.
Senjälkeen ajoin Moennikesin seu­rassa
paikalle ja näin lähellä sitä suu­ria
maakasoja, Icorkeudeltaan n. 2 m.
j a pituudeltaan 30 m. Useita kuorma-autoja
oli kasojen luona. Aseistetut
ukrainalaiset nostosotilaat tyhjensi­vät
autoja ihmisistä SS-m»^hen Joh­dolla.
Ukrainalaiset toimivat varti­joina
autoissa ajaen ja vieden ne pois
paikalta. Autoissa oleviUa ihmlsiUä
oli pakollinen keltainen kangaspala
vaatteissa rinnassa j a sellcäpuolella,
josta heidät voi tuntea juutalaisiksi.
Menin Moennikesin kanssa suoraan
kaivannoille. Kukaan ei välittänyt
meistä. Kuulin useita nopeita lau­kauksia
yhden maavallin takaa. A u ­toista
ajetut ihmiset — kaikenikäisiä
miehiä, naisia j a lapsia — pakotettiin
riisumaan vaatteensa BS-miehen käs­kystä.
Tällä oli kädessä hevos- t ai
koirapiiska. Riisuutimelden oli pan­tava
vaatteensa määrättyyn paikkaan,
kengät päällys- Ja alusvaatteet erik­seen.
Näin 800—1,000 paria käsittä­vän
kenkäkasati Ja korkeat pinot alus­vaatteita
j a muuta vaatetusta. Va­littamatta
Ja itkemättä nämä ihmiset
riisuutuivat, seisoskelivat perheittäin,
suutelivat toisiaan, hyvästelivät ja
odottelivat merkkiä toiselta SS-mie-hcltä.
joka selsgi kaivannon äärellä.
Tällä oli myös ruoska kädessä. 15 mi­nuutin
aikana, Jonka seisoin lähellä
kaivantoa, en kuullut yhtäkään vali­tusta
tai armonpyyntöä. Tarkastelin
erästä 8-henkistä perhettä. Siinä oli
n. 50-vuotias mies j a vaimo lapsineen,
joiden ikä saattoi olla 1,8 j a 10 vuotta,
lisäksi kaksi täysikasvuista tytärtä.
Valkopäinen vanha nainen piti4)ieno-kaista
sylissään laulaen sille ja hy­väillen
sitä. Lapsi äännähteli ihas­tuksesta.
Parisininta katseli vieressä
kyynelsilmäin. Isä piteli 10-vuotiasta
poikaa kädestä puhuen tälle; hiljaa:
poika taisteli itlnta^n vastaan. Isä
osoitti taivasta, silitU hänen päätään
j a näytti selittävän Jotakin. Tällöin
kaivannon äärellä seisova SS-mies
karjui Jotakin toverilleen. Tämä otti
eroon parikymmentä ihmistä Ja käski
heidän mennä maavallin taalcse. Näi­den
Joukossa oli äskenmainitsemani
perhe. Muistan hyvin hoikan Ja mus-tukkaisen
tytön. Joka l ä h e l t ä ohi men­nessään
osoitti itseään Ja sanoi "23".
Kiersin vallin Ja saavuin äärettömän
suuren haudan reunalle. Siinä oli i h -
sairaita j a heikkoja ihmisiä. Van­haa,
hyvin laihaa, hirvittävän ohut-
Jalkalsta naista auttoivat riisuutumi­sessa
toiset, jotka jo olivat alasti. K a k -
d ihmistä kannatteli vanhusta^ joka
vaikutti halvautuneelta. Alastomat
ihmis kantoim'vanhuksen vallin
taakse. Lähdta paikalta MoenneHeshi
seurassa ja ajoin autossani Dubnoon.
Seuraavan päivän aamuna käydes­säni
jälleen palkalla näin kolmisen­kymmentä
alastonta Ihmistä makaa­van
maassa lähellä Icatvantoa — eh­kä
30-50 metriä siltä. Jotkut heistä
olivat vielä hengissä: he tuiJottUTat
jäykin katsein eivätkä näyttäneet tun­tevan
aamukylmää eikä huomaavan
yhtiöni työntekijöitä jotka seisoivat
ympärillä. Arviolta 20.vuotlas tyttö
puhui minulle pyj-täen antamaan
vaatteita ja auttamaan" h ä n t ä pakene­maan.
Samalla hetkellä kuulimme
auton lähestyvän nopeata vauhtia.
Siinä oli SS-osasto. Menin pois r a ­kennuspaikalle.
10 minuuttia myö­hemmin
kuulimme laukautcsla kaivan­non
läheisyydestä. Hcnglssäsällyneet
juutalaiset oli määrätty heittämään
ruumiit kaivantoon — sitten heidän
itsensä oli asetuttava maata vasten
pitkälleen saadakseen laukauksen nis­kaan.
Annan ylläolevan vakuutuksen
Wlesbadenlssa marraskuun 10 pntt
1945. Vannon Jumalan edessä, että
tämä on ehdoton totuus.
Hermann Pledrlch Gräbe".
Ote todistuksesta. Joka käsittelee
8,500 juutalaisten tappamisesta Borl-sovin
kaupungissa.
"Muutamia päiviä aikalscmmUi oli­vat
venäläiset' soUvanglt kaivaneet
metsään ääreitömän suurta joukko­hautoja
— 100 m. pitkiä. 5 m. leveitä
ja 3 m .syMä. Kahden silmlnnälcijänn
kertomuksen mukaan teloitukset suo­ritetuin
seuraavasU:
Ensimmäiset "rikolliset", noin 20
miestä, pakotetuin h>>ppäämään hau-lolliln
rllsuuduttuaan alusvaatteisil­leen.
Heidät ammuttUn sitten ylhääl­tä
kasin! TletysU nämä kuolleet ja
pucltkuollcet makasivat sikinsokin,
seuraavien uhrjen piti järjestää heidät
rlvilti; jotta säästettäisiin Ulaa tnah-doUisimman
paljon. Prosessi jatkui
kuvatulla tavalta. Kun joukko, hau­dan
pohja oli täynnä, oU juutalaisten
levitettävä hiekkakerros ruumiiden
päälle ja poljettava se tiiviiksi. Mitä
Itlrvlttävlmplä kohtauksia sanotaan
tapahtuneen näissä kahdessa Joukko­haudassa!
Vähän ennen lälitöänl
rintamanc tapasli\ kaksi saksalaista
sotamiestä, jotka uteliaisuudesta oli­vat
seuranneet näitä teloituksia aivan
läheltä. He vahvistivat täydellisesti
haluanuinl tiedot. Huhu kertoo Bori-sovlssa
että nyt tyhjiksi jääneet juu­talaisten
talot asuteuan Saksan Juu­talaisille,
Jotka vuorostaan teloitetaan
samolla kuin Borlsovln juutalaiset."
SUOMEN 'PAKANOITA'
KASTETTIIN PAKOLLA
Kun tänä vuonna on 700 vuotta ku­lunut
ns. toisesta rlstlrotkestä. jonka
Birger Jaarli teki Hämeeseen, niin on
aihetta siitä hiukan kertoa, eritoten
kun uudempi historiantutkimus k u ­moaa
monia vanhoja taruja meidän
pakanallisten csi-lsiemme väkivaltai­sesta
käännyttämisestä.
Kyllähän meidän kaukaiset cslvan-hempamme
olivat kristillisen käsityk­sen
mukaan "pakanoita", mutta mi­t
ä ä n raakalaiskan.saa eikä kehitty­mättömiä
vlllcjä'heimoja he eivät ol­leet.
He viljelivät maata, vaikka sen
rinnalla metsästys, kalastus j a karjan­hoito
olivat tärkeitä elinkeinoja. Oli­pa
teollisuuskin jo.s.sakin määrin ke­hittynyttä.
Kauppamlchlä nämä "pa­kanalliset"
.suomalaiset myös olivat ja
sen avulla he retkcillcs.sään sekä itään
e t t ä länteen joutuivat kosketuksiin
muiden kansojen kanssa. Uskontokin
oli kehittyneempää kuin se on alhai-^
sella sivistysasteella olevilla kansoilla.
Ja yhteiskuntalaitos oli muodostunut
heimokuntaisuuden pohjalle.
Tosin eri heimot nahinolvat keske­nään
Tilstamaiden ja kalavesien omis­tuksesta.
Legendat ja tarut ovat vain
paisutelleet esikansammc raakuutta,
mutta tosiasiallisesti ne ovat epähisto­riallisia
ja perustelemattomia. Eikä
meidän läntinen naapurimme ollut
•sen kehittyneempi, vaikka sen jo s l l -;
loin muka korkeata kulttuuria on ta­vattomasti
paisutettu.
Eivät siis esi-isämmc kaivanneet
käännyttäjlä vieraaseen oppiin, kun
Eerik Jedvardinpolka, joka kuninkaa­na
oli muka I X :s, ynnä Henrik piispa
ensimmäisinä tunkeutuivat maaham­me
Ja alkoivat väkisin kastaa FJioma-lalsla
krlstlruskoon. Tämft d fcylH
kään tapahtunut legendan kertomalla
Kupittaan lähteellä eikä v. 1157, vaan
Kokemäenjoen suussa v. 1155, kuten
prof. J . Jaakkola on pätevästi ©.soitta­nut.
Luonnollisesti suomalaiset par-haarisa
mukaan vastustivat tällaisia
pakkokastajla ja halasivat pitää kiin­ni
omista jumalistaan ja käsityksis­tään.
Vaikka olivathan Suomen ran­tamaiden
asukkaat kaupparetklllään
Jo aikaisemmin tutustuneet kristinop­piin,
joten vallan uutta se ei heille ol­lut.
Mikä sitten sai Ruotsin tekemään
tällaisen retken Suomeen, vaikka sillä
omassa maassaan olisi itsellään ollut
paljon kohentamisen varaa? Mikäpä
muu siinä takana oU kuin mahtavan
Rfioman kirkkopolitiikka, joka hämä-
Tiistaina, Umk6kmm Vf^^^^
SCAUbn järjföta^
jan
rusteluista j a purjehduksesta mlclil-neen
Suomeen.
Mutta tässä' kertomuksessa ei ole
mainittu, missä paikassa Biigerjaarll
nousi maihin. Tolsissa lähteissä sa­notaan,
että hän tuli "Hämäläisten
satamaan". Tutkijat ovat paljon väi­telleet
siltä, missä "Hämäläisten sata.
ma" keskiaikana oli, Jotkut arvele­vat
sen olleen nykyisen Vaasan tie­noilla,
jota Ruotsin sotajoukko siis
olisi marssinut 35—40 penikulmaa crä-malttcn
halki Hämeenlinnan tienoille,
toiset väittävät, e t t ä Uudenmaan ran­nikolla,
nykyisen Tammisaaren seutu­villa
olisi ollut "Hämäläisten satama".
Viitoittaapa YrJÖ-Kosklncn tienkin,
jota myöten hän luule ruotsalaisten • railcmaan. varaamaan huoneen puhe-
Suomalats-Canadalalsen AnutöOrl-urheUulltton
tolmesU lähetetään Un­tamo
Mäkelä JärJestänUsmatkaUe eri
puolille Canadaa. Matlcan alkupuo­lella
hän vierailee seuraavilla pailtka-kunnllla:
Toukok.
19 pnä Montreal
21 pnä Kh-kland Lake
22 pnä — South Porcuplne
23 pnä Tlmmins
25 pnä Oeraldton
27 pnä North Branch
28 pnä Tarmola
29 pnä Port Arthur
30 pnä . . . . . . . . . Kamlnistlquia
31 pnä Nolalu
Kesäk.
5 pnä ..' Vancouver
6 pnä Wcbstcr's Corners
9-10 pnä Solntula
14 pnä .. Vancouver
16 pnä Camble
Järjestäjän lähettäminen eri palk-kakunnUlc
tehdään siinä tarkoituk­sessa,
e t t ä saataisiin suuremmat nuo­risojoukot
Liittomme toiminnan pii­r
i i n . Siellä missä Jo on olemassa seu­roja
toivotaan voitavan voimistuttaa
niiden toimintaa ja missä vain suin­kin
on mahdollisuuksia, perustetaan
uusia seuroja.
Keholtamme kalkkia urheiluliik­keeseen
kiinnostuneita huolehtimaan
kokoushuonclstoista ja palkallisesta
ilmoittamisesta. Olemme vakuuttu­neita,
e t t ä toimlntammo tärkeys oi­valletaan
ja e t t ä asian onnistumista
autctaon.
SCAULrn Llittotolmlkunta.
Untamo Mäkelän ylläoleva matka
oh Järjestetty yhteistoiminnassa CS-J
: n tpk:n kanssa. Matkan tarkoituk­sena
OU: urheiluliikkeen elvyttäminen
Ja laajentaminen Canadan suomalats-perälsen
nuorison keskuudessa. Mä­kelän
puheet ja työskentely kokonaan
tällä matkalla tulee siis kohdistumaan
ensikädessä nuorisoon. Mutta samal­la
hänen puhetilaisuutensa ovat myös
yleisiä valistustilaisuuksia, joihin van­hemmankin
väestön kannattaa Ja tu­leekin
osallistua. Btksi keholtamme-kln
osastoja niillä paikkakunnilla mis­sä
Mäkelä tulee tällä matkanaan vlc-
Tarnitab---8J:n IVmmtdn
kesätoiminnan avijidajohl* vIMeHUMf
Tannolassa tX U-^B^ 1^ ^
käen lauantaina jtiMaUnigdB». 8na^
nunUina aamtqAivJUtt oh Yrt^kkm'
Jftrjestftmftt kentUurliellukniMiflSL
Juhlapäivällisen . Jälkeen esltetiia^
osaston vallstuskomltean tUalsuotem
Järjestämä Juhlaohjelma. Josta mai­nittakoon
soittoa osaston soittokunta.'
laulua sekakuoro, tervebdyvpuhe tov.,
Pirttmen. UnssU Leila XUkU Ja puhe
HeUen Linden. Menemme JoukoOä kel
sälelrimme avajaisjuhlaan.
Osaston ylimääräinen k(4(out pide­tään
osaston huoneistolla masnan-tahn.
tk. 23 päivänä. Kokouksesu
keskustellaan Järjestömme edustaja­kokouksessa
esille tulevista asioista Ja
valitaan alueemme edustajakokook-.
seen menevät edustajat. Saapukaa
suurilukuisina tähän tärkeään kokouk­seen.
—. L.
r
miset tiuigeltu ahtaasti kasaan maa-1 häkin tavoin levitteli verkkojaan kaik-ten
päällekkäin, niin että vain pää­puoli
oU näkyvissä. Melkein kaikilta
Juoksi veri päästä pitkin olkapäitä.
Muutamat ammutuista llilcahtelivat
vielä. Jotkut nostivat käsiään ja kään­sivät
päätään näyttääkseen olevansa
hengissä. Kaivanto oli jo kahdeksi
kolmanneosaksi täynnä.. Arvioin siinä
olevan tuhat ihmistä. Tarkastelin
miestä. Joka suoritti ampumisen. Hän
oli SS-mies, Joka isttil kaivannon ka­pean
pään reunalla heilutellen Jalko­jaan
ilmassa. Hänellä oli konepistooli
sylissään Ja savuke suussa, ilkoscn
alastomat uhrit laskeutuivat muuta­mia
askelmia. Jotka oli kaivettu ojan
saviseinään Ja kiipesivät pohjalla ma­kaavien
päiden ylitse paikalle. Johon
SS-mies komensi. He asettuivat vat­salleen
kuolleiden Ja haavoittuneiden
ihmisten eteen; eräät hyväilivät vielä
elossaolevja Ja puhuivat näille mata­lalla
äänellä. Sitten kuulin laukaus-sarjan.
Katselin kaivantoon ja näin
ruumiiden vielä värisevän Ui niiden
pään liikkumattomana aikaisemmin
ammuttujen päällä. Veri virtasi nis­kasta.
CHln yllättänyt, kun minua ei
käsketty pois. mtitta lähellä näin pari
eotilaspulnilsta rartiomiesta. Seuraa­va
erä oli Jo tulossa paikalle. Se as­ua
kaivantoon, asettJoi riviin edellisten
uhrien eteo) ja ammuttiin. Ktm kä­velin
pois kiertäen maavaimn. fauoma-shi
uuden Juuri saapuneen «utokuor-malli
«en ihmisiä. Se k&sitti tällä ker-
..••-iiV5':i.,;i::^S':;;
kialle Eurooppaan. Fanaattinen us­konkiihko
Ja halu käännyttää "paka­noita"
olivat kyllä yhtenä syynä lähe-tvRsaamaajain
cli apastolien tunkeu­tumiseen
pohjoismaihin, mutta poh­jimmaisina
.syinä olivat sittenkin t a ­loudelliset
tekijät, kirkonverojen ja
kymmenysten kiskominen' käannyt/C-tyiitä
mailta, sillä Rooman paavi tar­vita
paljon varoja kirkollisiin menoi­hinsa.
Mutta Hämeen miehet eivät niin
vam alistuneet vleraa-sccn tunkljaan
vaan jatkoivat vanhojen jumalicnsa
palvomista. Kun sieltä päin ei siis
herunut kymmenyksiä eikä muita ve­roja,
n i i n paavin lähettiläs Wilbelm
Sablnalainen, joka jo varhain oli is­kenyt
£Hman.sä Suomeen, keholttl
Ruotsin kuningasta miekan avulla tai­vuttamaan
hämäläisiä kasteeseen.
Kuninkaana oli silloin Erik X I . jolla
"ruunriinvammojensa takia oli lllkani-menä
Sammalklell ja Nilkku. Vaikka
Ruotsin omat olot silloinkin olivat hy­vin
sekavat, päätti kuningas lähettää
lanktmsa Birgerln. joka 1247 oli ko­honnut
jaarliksi. Suomeen liämälälslä
taltuttamaan.
Tälle toiselle ristiretlcelle lähdetUln
cyksyllä 1249. Kun siihen aikaan el
ollut minkäänlaisia sotakU-jeenvaihta-jia.
ovat tiedot tuosta retkestä hyvin
puutteelliset. Ruotsin vanhassa riimi-kronikassa,
joka on kirjoitettu 70 v.
my(»iemmin, kerrotaan Birf;erin va-tulleen
Hämeen sydämeen. He olisi­vat
kulkeneet 12—15 penikulman pi­tuisen
matkan MustionJokea Lohjan­järveen
ja Hiidenveteen, siltä Mustaa-jokea
Punellaasecn ja sitten vähäisen
kannaksen, poikki Kartjärvccn Ja
edelleen Vanajavetcen.
Nämä molemmat käsitykset on uu­dempi
historiantutkimus kumonnut.
Tlc Vaasan kautta olisi ollut tarpeeton
kiertomatka asumattomien erämaltten
läpi. Asumatonta oli myös Uusimaa.
Kokemäen laaksossa sitävastoin oli
vanha viljely» ja tiheä asutus. Tämä
viljava laaksohan oli hämäläisten var­sinainen
keskuspaikka ja siellä oli
Henrik Piispakin 94 vuotta alemmin
saarnannut kristlntukoa.
Kokemäenjoen suupuolelta on B i r ­ger
Jaarli sauvonut laivoineen jokea
ylöspäin nykyisen Tampereen lähetty­ville
ja sitten tunkeutunut hämäläis­ten
pesäpaikoille nykyisen Hämeen­linnan
luo. Kuinka kauas sisämaahan
Birger tunkeutui, sitä el kukaan tie­dä.
Se vain on varmaa, että liän
Ruotsin vallan tueksi rakensi linnan,
jota rllmikronikka sanoo Hämeenlin­naksi.
Tiedemiehet ovat paljon väitelleet
^slltä, mihin ensimmäinen Hämeenlin­na
rakennettiin. Kansantarina tietää
mainita monta palkkaa. Sellaisia ovat
Rapolan vuori Sääksmäellä. Hyypiön
vuori Hauholla, Linnamäki Tyrvääs-sä,
Hakoisten linna Janakkalassa ja
Linnamäki Rldasjärvcn kylässä Haus­järvellä.
Sitkeästi on puolustettu sitä käsitys­tä,
että Hakoisten linna Kernaalan
järven luona Janakkalassa olisi ollut
Birger Jaarlin linna, «o. ensimmäinen
Hämeenlinna. Äkkijyrkällä kalliolla
Hakoisten kartanon luona onkin jään­nöksiä
vanhasta keskiaikaisesta lin­nasta,
jota eräässä asiakirjassa v:lta
1625 nimitetään " v a n h a k s i Hä^
meenllnnäksi". Toiset tutkijat taasen,
mm. toht. J . Alllb, ovat pitäneet ny­kyistä
Hämeenlinnaa Birger Jaarlin
linnana. Prof. J . Jaakkola sen «Ijaan
"Suomen varhaiskesklajan historias­saan"
tuntuu puoltavan Hakoisten l i n ­naa,
jolla hän sanoo olleen perin hal­litseva
avainasema länteenpäin vievi­en
vesi- ym.' teiden volmaklcalmpana
suojavarustuksena.
Olipa tuon vanhan linnan sijainnin
laita miten tahansa, niin nykyisestä
linnasta mainitaan eruil kerran 1308 ja
arvellaan, että se on Torkel Knuutln-pojan
rakcrmuttama. '
Birger Jaarlin retken tuloksena oli.
e t t ä hämäläisten lähes satavuotinen
vastarinta murtui ja heidän oli tun­nustettava
Ruotsin ylivalta j a omak­suttava
kristinoppi. Jonka tueksi alet­tiin
rakentaa kirkkoja vähin joka puo­lelle
Hämettär-^ Ko.
tilaisuuksia varten, olemme apuna
paikallisessa ilmoittamisessa ja yleen­sä
työskentelemään matkan onnistu­miseksi.
Canadan Suomalaisen Järjestön
Toimeenpaneva Kontitea
G. Sundqvist.
Virallinen kieli
0»lo, — Kansainvälisen hiihtoliiton
kokouksessa täällä päätettiin hyväk­syä
venäjänkieli yhdeksi liiton viralli­seksi
kieleksi. Päätöksen teko ama-töörimäärltelmien
muut t a mlscsta
pantiin pöydälle odottamaan kansain­välisen
olymplalaiskomltean kanssa
käytyjen neuvottelujen tulosta.
Konsertti Torontossa
Don-haalilla
Toronto. — Suomalainen hanurttal. '
telllja Paul Norrback Ja mdUe Jo tuUU ,
baritoonilaulaja Lauri Laine NewiYdr« '
kista, antavat konsertin Don-haaUUk '
lauantaina tk. 21 pnä, alkaen keUc
8 illalla. Nontmdc on Suomen tunne*..
tutmpia hanuriUiteillJolta, Joten h i -
ncn esityksensä epäUemättA ihastut-*
tavat kuulijoita. Myös Laurin hurnd^"'
ristiset esitykset aina saavat katsomm
haltioihinsa. Taiteilijat esUntjPVkt
täällä voin kerran, Joten Jokaisen iät*
teen ystävän tulisi varata lauantat-/
ilta tuota konserttia varten. Ohjel­man
loputtua on yleinen tanssi, so^»
tosta huolehtii hanurltaitelllja Nor-'
back. I'
Konsertin sisäinpäisyllppuja on
saatavana Don-haalin talönmlehelt(U,
Ostakaa lippunne ennakolta ja siis­tikää
15 sentUä. LlpputUauksla ot^-'
taan vastaan myös puhelimella Xlb
0162.
Haluatteko hyvii iulnmbta?
Hankkikaa "K«vil lUST, , i
Toivotamme parasta i
onnea ja menestystä
Miina Sttomselk
485 Sprucc St., Sudbury '
täyttäessään 80 vuotta
toukokuun 20 pnä 1949
Fanny Ja Karl Snenlnen
Waten Townshl»
KIITOS
Haluamme cslln tuoda sydämelliset kiitoksemme kalkille niille,
jotka olivat saattamassa isäänune, John Leppästä, Whitefl8b, Ont.,
liänen viimeiseen leposijaansa sekä monista kauniista kukkalait­teista,
jotka koristivat hänen arkkunsa.
Erikoiset kiitokset kantajille j a kalkille, Jotka tavalla tai toisella
• avustivat hautajalsUlaisuudessa.
Kiitollisuudella,
. Mrs. Martha Huhtala
Niilo Leppänen ^
Parhuinta onnea
HILMA JA JOHN OKKOSELLE
heidän omassa kodissaan toivottavat
seuraavat sukulaiset ja toverit:
Byrokratiaa
Yhdysvaltain armeija tilasi äsket­täin
kuivattuja sipulia. Kirjallinen t i ­laus
leimattiin, vastaanoteUiln. lähe­tettiin,
kirjattiin, tarkastettiin, luet­teloit
Un jäljennettiin, kuitattiin, mer­kittiin,
numeroitiin luokiteltiin, hy­väksyttiin
Jne. kaikkiaan 288 eri ker­taa.
Sipulit saapuivat kuukauden ku­luessa.
1
Laura, Reino ja Susan
Okkonen
Arvo Lahtinen.
Ida Rinne
Harry Laak.so
Mimmi ja J . Laari
Ida ja Kalle. Rytkönen
Elin ja F. Keinonen
Martta Mäntylä
Mary ja Alpo Laitinen
Olga Jokinen
Maija ja Väinö Kari
Mary Alanko
Anna Leineberg ja Elvi
Ingrid ja Leo Rinne
A i l i Piton ja perhe
Hilja ja Onni Ojanperä
Irja ja Matti Heiska
W. Laakso
Anna Ilomäki
KIITOS
Lausumme parhaat kiitokset teille, sukulaiset j a toverit, kun
yllättäen saavuitte omaan kotiimme ja Jätitte arvokkaat lah­jat
käyntlnne muistoksi. Kiitokset kauniista kukista.
Erikoiset kiitokset illan emännille maukkaasta kahvipQjr-dästä.
Kiitos myös niille, jotka osallistuivat lahjaan, mutte
syystä tai toisesta eivät voineet saapua.
Vielä kerran kiitokset kaikille. Säilyköön, toveruus jrhi
edelleenkin keskutulessammc.
Tulemme Teitä aina kiitollisuudella muistamaan.
Hilma Ja John Okkonen
66 Mifebell Ave. Toronto 3, Oatiftfo