Vapaus, December 1, 1949

              luri rauhankokous ja
n Ferenssi Montrealissa
treal." — T^TäIäinen razihan-cv.
Jaitstmut Montrealin
; rsuhsnJconferensnin. m S ä p i -
J perjantaina j a l a u a n t a i n a , j o u -
_ 9 la 20 pnä. K o n f e r e n s s i n t u n -
srOMi»I.ABS'EN
KELLOSEPPÄ
i ^i- huonommastakin kellosta
nj-vän kellon.
;IMONSON'S W A T CH
REPAIB
711 East H a s t i n g s S t \
^uver IRT. Colmnbia
-ifSTnra o o o odToo o o b o O Ö O Ö B?
CRYSTAL
STEAM B A T HS
A I K I J O K A P Ä I VÄ
S joraa laiset omistajat
j i r . j a M r s . IA. L o n o nd
CRYSTAL
BEAUTY S A L ON
Omistaja, Rlargret
P t H E L I N H A . 0094
l^b3 K. H a s t i n f s St.
couver Br. Colombia
uce Williains, K. C
J-MIES — A S I A N A J A JA
N O T A K I O
tland Lake Ontario
UVIEN VÄRITYSTÄ
•ttäkää meille suurennus mie­stänne
maisema-, kalastus-,
eryhmä- t a i muusta kuvastan-äritvsohjeet
mukana.
em:ne taiteellisen öljjrvrärltyk-nopeasti.
Suurennuksia myös-omiMa
filmsislänne.
H I N N A T
Väritys Suurennus
t 75c Äc
t 1.00 75c
ihettäkää raha tilauksen m u -
lisäteh 10c p o s t i k u l u j a v a r -
lautamme v a l m i i n työn hyvin
tuna. .
EMI'S STUDIO REG'D
1199 St. C a t t i a r i n c S t . West
treal 2, Qne.
elimet: K o n t . 990 k oU 560a
K o n t t o r i :
Government R o s d West
Room 31.
nukssna o n •^pcmmi p a n n a a n " j a k o -
. k o u k s f e n odstetaan satoja henkilöitä,
j o t k a edustavat tuhansia rauhaara­kastavia
montrealilaisia. I^Lmä kon­ferenssi
tulkitsee väestön lisääntjrviä
huolestuneisuutta rauhan suhteen
t䣣ä kaupungissa.
tca jkki rauhaarakastavat ihmisst
kutsutaan rauhankonferenssin jouk­kokokous
avajaistilaisuuteen, mikä p i ­detään
p e r j a n t a i - i l t a n a , jouluk. 9 pnä
k e l l o 8.30 i l l a l l a Carpenter*s h a a l i l l a,
3560 St. LaviTence St. Montrealissa.
Canadan rauhankongressin puheen­j
o h t a j a t r i Endicott puhuu tässä ko-kotiksessa
j a mahdollista on, että huo­m
a t t u rauhan mies Yhdysvalloista
osallistuu myös tähän kokoukseen.
Tähän tilaisuuteen o n myös järjes­tetty
monipuolinen j a nautintorikas
musikaalinen ohjelma. P e r j a n t a i - i l ­tana
ilmoitetaan k a i k i l l e edustajille,
misfä konferenssi kokoontuu lauan-tai-
iltapäivällä, j o u l u k u u n 10 pnä.
M o n t r e a l i n rauhatmeuvosto on lä­hettänyt
k i e r t o k i r j e en missä esitetään,
että kaikki järjestöt, jotka haluavat
saada äänensä k u u l l u k s i r a u h a n puo­lesta,
"lähettäisivät ainakin kolme
edustajaa konferenssiin. Myös on p y y .
detty palauttamaan ne nimikeräyslis-tat,
j o i h i n o n kerätty a l l e k i r j o i t u k s ia
atomipommin pannaan julistamista-vaatimuksen
tueksi. Näiden a l l e k i r ­joitusten
kerääminen jatkuu tosin
konferenssin päätyttyä.
Liittäkää äänenne t u h a n s i i n cana-d
a l a i s i i n rauhan puolustajiin. H u ­kuttakoon
paisuva rauhanliike sodan­lietsojien
äänen. Sanokaamme yhte­näisin
voimin — "pommi pannaan".
Osallistukaamme p e r j äntai-iltana,
joulukutm 9 päivänä Carpenter's h a a ­l
i l l a pidettävään rauhankokoukseen.
M o n t r e a l i n rauhanneuvosto.
Fa|irli9linii hallitus fm
ire^i tyiliisen leivistäkin
Vfljan hinnan kohottamisella tuettiin kapitar
listeja ja poljettiin työläisten elintaso
Kirj. T. I. Sormunen
K U R S S I E N J O H T A J A K SI
S C A - n r h e i l u I U t o n johto on v a l i n n at
i o n n e t o n voimistdojohtajan, Jack
Hymanderin Sudboryn A l e r i s i s ta
t o n t o i m i t s i j a - , Toimistelu- Ja nrhei>
l o o b j a a j a k n r s s i e n Jtrtitajaksi. kuten
(«öisessä pailcassa Julkaistussa v i r a l l i ­s
e n tiedonannossa ilmoitetaan.
K u r s s e j a on t a r k o i t u s pitää e r i p a i k -
k a k u n n i l l a tulevan vuoden a l a s t a läh-tien.
K u n maataloustuottajain kokoo-muiilaincn
s u u r t i l a l l i s s i l p l viime kevät-tahreUa
teki "työväenhalUtukseUe"
I vaatimuksen viljan tuottajahinnan
korottamisesta 23:50:en k i l o l t a n i in
; maalaislUtto järjestö- j a propagan-j
dakoneistoineen. sancmalehdistöineen
i j n e , k i i r u h t i puhumaan sen puolesta.
' K a i k k i a l l a selitettiin sellaisillekin
SCAU-liiton
tiedonantoja
STOCKHOLM
RUOKALA
311 M a i n St. Vancouver, B . C .
P u h e l i n P A . 0538
Ainoa suomalainen
ruokala Veincouverissa.
Kohtuulliset hinnat ja hyvä
palvelus.
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen praktUlcka Euroopan huumatnfmmfssa satraalolfla»
K K O I S A L A N A sisustaudit, naisten, lasten j a venerlset taudit,
r^ielurisat l e i k a t a a n uudella menetelmällä kivuttomasti
Ilman veren vuotoa."
V a s t a a n o t t o t a n n i t : K e l l o 3—8 i p .
537 P A R K A V E , PUH. H A r b o u r 7633 Montreal, Qae.
j KAHVIKULTA PARHArN
KAIKISTA JUOMISTA...
Näin a j a t e l t i i n ennen maailmassa Suomessa j a näin a j a -
i teilaan siellä vielä tänäpäivänäkin. Jos t o d e l l a k i n t a h -
; dottc tuottaa i l o a sukulaisillenne j a ystävillerme Suomessa
^ Lähettäkää heiUe SALin
suosittu kahvipaketti
Parhain lahja minkä voitte antaa heille synty­mäpäivien,
häiden, vuosijuhlien ja muitten juh­latilaisuuksien
yhteydessä.
P A K E T T I SISÄLTÄÄ 6 P A U N A A
V A IN
$6.25
SISÄLT.
T U L L IN
jauhettua • erikoiskahvia i l m a t i i ­viisti
pakatuis.sa peltirasioissa
käärittyinä vahvoihin pahvikar-tonkcihin,
joitten ympärillä on
teräs vanne. Kokonaispaino: 10
paunaa.
Tuin. j e n k a laivayhtiö suorittaa eimakolta, sisältyy h i n -
, Laan eikä lähettäjälle eikä vastaanottajalle aiheudu tästä
•m:taan lisäkuluja. S A L o n a i n o a lahjapakettiluke, joka
^ 0 1 tarjota tämän edun. .
.^cpea valvonnan alainen kuljetus meidän o m i l l a r a h t i ­laivoillamme.
. -
J L Ä H E T T Ä K Ä Ä S H E K K I N N E T A I M A K S U -
^•-JIAÄRÄYKSENNE T Ä N Ä Ä N asetettuna S W E -
^•'DISH A M E R I C A N L I N E tai jonkun valtuute­t
t u n asiamiehemme nimelle.
i D';rchr«tcr Street We«t.
M T O I I M I 2, Quebec
470 Uaio Sueeti
^kinnipes, M«ahob«
Rooffi 30. Cnion B*nk Bldc.
Calsarjr, K&reM
L i i t t o t o i m i k u n t a ilmoittaa täten
kaikUle seuroUle, että l i i t t o t o i m i k u i i ta
o n onnisttmut saamaan l i i t o n järjes­täjäksi
tunnetim voimlsteluohjaajan
J a c k H y m a n d e r i n Sudburysta. L i i t ­tokokouksen
-päätöksen mitkaisestl
t u l l a a n hänen johdollaan järjestä­mään
maan e r i csissa n i i n voimiste­l
u - , t o i m i t s i j a - 4cuin t i r h e i l u o h j a a j a -
kiu-sse j a k i n .
Ainoastaan täten j u l i s t e t a a n l i i t on
seurojen haettavaksi oikeus tämänlaa­tuisten
km-ssien pitämiseen ensi vuo.
den alusta laskien. L i i t t o kustantaa
kurssit, joten vähävaraisetkin seurat
voivat ottaa tämän huomioonsa.
Kiu-ssihakemusten tulee o l l a l i i t t o -
t o i m i k u n n a l l a viimeistään tämän vuo­den
loppuun mennessä, että s a a t a i s i in
'kyllin ajoissa tieto k a i k i s t a h a k i j o i s ta
j a että voitaisiin mahdollisimman
edullisesti r a t k a i s t a eri p a i k k a k u n t i en
kurssi^j at y.m. seikat. Hakemuksessa
on myöskin m a i n i t t a v a miten pitkä­aikaiset
kurssit k u k i n seura haluaa.
Työläisurheiluterveisin,
L l i t t o t o i m i k u n n a n puolesta
Paavo Vaurio, sihteeri.
pienvUjelijöiUe, Joilla e i ole oman p eL
l o n M l j a a riittäväsU. edes omaan t a ­louteensa,
miten edullista heillekin,
s a m o i n - k u i n koko maataloudelle, on
v i l j a n h i n n a n korottaminen. Tämän
tavoitteen saavuttamiseksi p a n t i i n a i ­n
a k i n eräillä p a i k k a l n m n i l l a toimeen
n i m i e n keruu adressiin, j o l l a sitten v i i .
jelijäväen " t a h t o " i h n a i s t i n v a l U o v a l -
laUe. Samanaikaisesti häikäilemät­tömästi
h o s u t t i i n meitä kansandemo­kraatteja
s i i t i ^ n .että vastustimme
leivän h i n n a n korottamispyrkimykslä.
K a p i U U s U e n tahtoa täyttämään
perustettu Fagerholmin "työväenhal­l
i t u s " odotteli t u l o k s i a m a a l a i s l i i t on
kampanjasta viljan h i n n a n k o r o t t a ­miseksi.
Ennen pitkää ne o l i v a t k in
selvillä. J a k u n ylelsohjelmakomi-teakin(
vuprineuvoskomitea) oli aset­tunut,
puoltamaan v i l j a n t u o t t a j a h i n ­n
a n korottamista 19 m a r k k a a n k i l o l ­t
a , asia o l i k i n "kypsä" r a t k a i s t a v a k s i.
J a k u n v i l j a n h i n n a n korottamisvaa-timukset.
Johon m a a l a i s l i i t t o o l i h a n k ­kinut
pienviljelijäväenkin k a n n a t u k ­sen.
J a toisaalta yleisohjelmakomitean
ehdotuksen välUIä oli eroa, r a t k a i si
työväenhallitus" asian " k o l m a t t a t i e.
tä", SO. määräsi v i l j a n t u o t t a j a h i n ­naksi
20 marldcaa. Samanaikaisesti
h a l l i t u k s e n pihissä s u u n n i t e l t i i n v i l j an
k u l u t t a j a h i n n a n korottamista noin
puolella. Suuimitelma t o t e u t u i k i n Jo
viime heiriäkuim 1 päivänä. H a l l i t us
oli päässyt tavoitteeseen; sai leivästä­k
i n verotusobjektin. Kuten tunnet­tua,
uUcolainen v i l j a jauhettuna ja
kaupan haltuun saatettuna maksaa
14:42 kilo,* m u t t a kuluttajiUe se m a k ­saa
29:50. Erotus o n y l i 15 m a r k k a a ,
josta veron osalle Jäänee y l i 10 mk
k i l o a kohti, sen jälkeen k u n kaupan
kustannukset j a voitot o n hintaerosta
pois laskettu.
Suuri saunasota syttynyt Poiijanmaalia
(Suomi-Seuran lähettämä.)
Suuri saimasota on puhjennut P o h ­jolassa.
Sen a l o i t t i j o k u aika sitten
ruotsalainen lääkäri, t r i Huss väit­tämällä
suomalaista saunaa v a h i n ­golliseksi
m.m. siten, että sen käyt­täminen
lyhentää ihmisen elinikää.
Tähän vastasi heti suomalainen lää­käri,
prof. Hirvisalo kumoten kohta
kohdalta t r i H u s s i n väitteet. Mutta
ei ainoastaan Suomessa vaan myös
Ruotsissa noustiin t r i H u s s i n teesejä
vastaan. Useat Räkärlt, joista on
t u l l u t suomalaisen saunan ystävä, ovat
taittaneet peistään saunan puolesta.
Jopa Ruotsin lääkärien virallisessa
äänenkannattajassa o n puollettu suo­malaisen
saunan käyttöä j a t e i l a t tu
t r i Hussin väitteet. K u n suomalainen
sauna on täten tullut vedetyksi e s i in
kansainvälisen elämän p i i r i i n , t u n ­tevat
myös amerikaiisuomalais^t m i e ­l
e n k i i n t o a tätä kysymystä kohtaan
kokonaisuudessaan siitä huolimatta,
että ovat useimmiten saunanomistajia
Jä myös saunan innokkaita käyttä­jiä.
Sauna-asia o n vuosien mittaan o t ­tanut
almoaskelia eteenpäin täällä
Suomessa. Juuri suomalaisen saunan
tunnetuksi tekemiseksi, saunaolojen
parantamiseksi j a kehittämiseksi k u in
myös esi-isiltä perityn saunatietou-den
keräämiseksi ovat suomalaisen
saunan ystävät muodostaneet e r i k o i ­sen
Sauna-Seuran. Se o n m o n i n t a ­voin
edistänyt oilcean saunan levittä­mistä
kothnaanväestön k u i n myös u l ­komaisten
keskuuteen. Onhan n i i n,
että suomalainen sauna tultuaan t i e ­teellisen
tutkimuksen' kohteeksi, on
yksityiskohdissaan muuttanut muo­toaan,
v a i k k a perusolemus on pysynyt
entisenä.
Saunan tärkein sisustushan o n k i u ­as.
Riittävän tehokas Ja h y v i n lämr
m i t e t t y kiuas takaa hyvän k y l v y n J a
saunan puuosien kestävyyden. T a v a l ­l
i s i n j a r a t k a i s e v in v i k a o n j u u r i s a u ­nan
kokoon verraten a l i m i t t a i n e n k i u ­as
(ja sen lisäksi vielä "pihisevä"
lämmitys!) Monet muut saimoisJsa
esllnt3rvät viat ovat usein näiden v i ­kojen
seurauksia.
Nykyään on s a u n a n r a k e n t a j i l l a v a ­littavanaan
monenlaisia kiuasrakcn-teita.
O n sisäänlämpiävät kiuastyyplt,
t i i l i v a l p p a i n e n uloslämpiävä, rauta-kuorinen
tavallinen "pönttö"-kiuas.
uudenaikainen pöntttHciuas, v a s t a v i r -
taklertoiset kertalämmltyskiukaat ja
v i h d o i n kylvyn a i k a n a k i n lämmitet­tävät
tehdasvabnisteiset saunanuunit,
joita voimme erotetuiksi muista k i u -
k a i s t a nimittää kestolämmityskiukaik-s
l . Viime vuosina on tehty paljon
työtä uudenaikaisten saimanxnmien
kehittämiseksi. Muutamat niistä ovat
jo suhteellisen tyydyttävällä lämpö-teknillisellä
tasolla.
Mikä näistä kiuastyypeistä nyt s i t ­t
en olisi valittava?
Vanhanaikaiset tiilivalppaisct J a
rautakuoripöntöt eivät ainalcaan t a l -
v d l a kykene antamaan kmmon Icyl-pyä
kalkiUe kylpyvuoroille. N y k y a i ­k
a i n e n vastavirtakitias t a i s u u r i t u l o i ­nen
jatkuvasti lämmitettävä satman-u
i m i ovat parhaita. Suuri vedenkulu­tus
edellyttää jatkuvaa kuuman veden
saantia. Kestolämmityskiukaalla' v o i ­d
a a n tulipesään sovitetun kierukan
a v u l l a saada Jatkuvasti kuumaa vettä.
(Mainittakoon, että Lontoon olympia­kylän
suomalaissaunassa lämmitettiin
tällä tavalla 200 l : n vcsiboilcri. T ä ­mä
huomattava kuumavesimäärä-saa-t
i i n siis samalla v a i v a l l a i h n a n e r i t u -
lipesää).
E t e n k i n suurikäyttöisessä saunassa
on tuletus täriceä tekijä. Kcstoläm-mityskiuas
hoitaa senkin puolen, k un
tulipesässä k y l v y n aikana puut tar­vitsevat
palaakseen vähintäin S m i i l ­maa
yhtä puuklloa k o h t i . Saunan i l ­ma
.siis v a i h t u u tulipe.sän kautta a u -
M u t t a k u n leivän h i n t a m a a l a i s l i i ­t
o n t o i m h i n a n tuloksena o l i s a a t u k o ­hoamaan
Ja k i m v i l j a a talouksUnsa
ostamaan joutunut -vlljelijäv&ki tuli
sUtä tyytymättömäksi a l e t t i i n maa­laisliittolaisissa
^piireissä v a a t i a v i l j an
ostoon oikeuttavia alennuskortteja
pienviljelijäväestölle. Tätä propagan.
davaatimusta tukemaan, Jopa. a j a ­maan
maalaisliittolaiset mobilisoivat
kunnanvaltuustotkin. E s i m . Pudasjär­ven
kunnanvaltuustossa samat m a a -
laisUittolaiset. jotka muutama kuu­kausi
aikalsepunhi oUvat yllyttäneet
pienviljelijöitä vaatimaan v i l j a n h i n ­n
a n korottamista, viime elokous»i
ajoivat läpi päätöksen, Jcssa vaadi­t
a a n alennuskortteja syömävlljaa os­u
v i l l e pienviljelijöille. M i t e n k u v a a,
v a a ! Rohjetaankin puhua v i l j a n h h i -
nan korottamisesta maalninnassa, j o ­h
o n pitää parhaimpinakin satovuo­s
i n a tuoda suuret määrät v i l j a a , ja
pienviljelijäväestölle, j o l l a m i l l o i n k a an
vielä tähän mennessä ei ole omista
viljelyksistä saatu tarvittavaa v i l j a a.
Tätä maalaisliiton tempausta ei y m ­märtäisi,
ellei tuntisi sen j a t k u v ia
kierällyjä poliittisen kannatuksen
saamiseksi köyhiltä pienvUjellJöiltä.
M a a l a i s l i i t o n taistelu k u l u v a n vuo­den
alkupuoliskolla leivän h i n n a n k o ­rottamiseksi
l i i t t y y oleellisesti k a p i ­t
a l i s t i e n p y r k i m y k s i i n työkansan e l i n ­tason
alentamiseksi. Tämä selviää
siitäkin, k u n ottaa huomioon, miten
i n n o k k a s s t i m a a l a i s l i i t t o taistelee työ­p
a l k k o j e n korottamispyrkimykslä vas­taan.
MaalaislUtto e l ole tietävinään-kään
siitä, että työkansan palkkataso
on alentimut leivän h i n n a n j a vuok­r
i e n korottamisen sekä m a r k a n arvon
suuren alentamisen johdosta. Työ­kansan
pitäisi t u l l a toimeen pienen­tyneillä
t u l o i l l a a n vielä s i l l o i n k i n , k u n
t u l o j a el ole l a i n k a a n , kuten työttö-myysaikoina.
• Toimeentulo on e n s i ­s
i j a i n e n kalkille kansalaisille. S en
vuoksi työkansa pyrkU puolustamaan
etujaan. Mutta m a a l a i s l i i t t o t a i ^ -
lee kapitalistien rinnalla ansioiden
alentamiseksi. Tärriä koskee e r i k o i ­sesti
pienviljelijäväestöömme, koska
sen menestyminen ratkaisevasti r i i p ­puu
saatavissa olevista ansioista.
Minkä vähemmän J a huonommin p a l ­k
a t t u j a ansiomahdollisuudet ovat, sitä
huonommin ja puutteenalaisemmin
tulevat pienvUjelijät toimeen. M a a -
laislUtoUe lankeaakin ansio siitä, että
pienviljelijäväestömme o n siinä ase­massa,
missä se n y k y i s i n on. M e r ­k
i l l e p a n t a v a a v a l a on, ettei p i e n v i l ­jelijäväestömme
kokonaisuudessaan
vielä huomaa, kenen toimesta he ovat
p i h t i i n joutuneet j a k u k a heitä p i ­tää
sekä kömpelöin että ovelin t c m -
-puin-sumpääomatt-taloudelllsena ,Ja
p o l i i t t i s e n a tukena.
tomaattisesti j a i l m a n lämmönhukkaa
n. 1-2 k e r t a a tunnissa. Tällaisessa
saunassa o n a i n a r a i t i s j a k u i v a Ihna.
Kestolämmitysklukaan lämmittämi­nen
el vaadi erikoista taitoa, 2-3 t u n ­n
i n alkulämraitys t a l v e l l a k i n ylecn.sä
riittää (kesällä 1-2 t u n t i a ! ) j a k y l v y n
aikana v o i d a a n kylpijät velvoittaa itse
hoitamaan pieni jatkuva lämmitys,
Jolloin seuraavilla kylpijöillä on a i na
yhtä hyvä kylpy k u i n edellisellä.
Tehdasvalmisteiselle kcstolämml-tysklukaalla
on vielä sekin etu, että
se o n täysin asennusvalmls, el t a r ­v
i t s e erikoisia ammattimiehiä eikä
k a l l i i t a , vaikeasti h a n k i t t a v i a e r i k o i s ­t
a r v i k k e i t a kiukaan yhdistämiseksi
savukanavaan. . ,
Suomalainen sauna o n vielä melko
tuntematon esim. Euroopassa. Tosin
se muutamissa maissa on j o j o n k in
verran ttmnettu, mutta sen käyttö el
ole yleistynyt. Ruotsissa. Norjassa ja
Tanskassa (vain muutamia!) tapaa
suomalaista saunaa siellä täällä. S a ­moin
Saksassa, Joime sitä sodan a i ­kana
t o i m i t e t t i i n . Edelleen Sveitsissä
on . h u o m a t t u saunan miellyttävät
ominaisuudet ja sinne o n noussut
useita suomalaisia saunoja. Lontoon
olympialaisten ailcaiia suomalainen
K a s t o r - s a u n a oli myös v l e r a i l i j o i t t cn
käytettävissä Ja h y v i n se tehtävänsä
täyttikin. P a r a l l l a a n P a r i i s i s s a v a l ­mentajana
toimiva keihäänheittäjäm­me
ex-maailmanmestarimme Matti
Järvinen kertoo kh-jeessään, että s i e l ­läkin
on löytynyt pari suomalaista
saunaa, mutta niissä kylvetään —
vaatteet päällä! Yhdysvalloissa sau­na
amerikansuomalaisten välitylcsellä
on tullut tunnetuksi Jossain määrin
toistenkin Icansallisuuksien keskuu­dessa.
Onpa Jokunen amerilckalainen
rakentanut itsellMn suomalaisen sau­nan
viimeisen huudon mukaan. Täl­l
a i n e n onnellinen saunanomistaja on
m,m. amerikkalainen fiktsofin J a k o u ­lulaitoksen
uudistaja t r i J o h n Dewey,
Jonka s a u n a Pitt£burgin läheisyydessä
on tullut maksamaan kuulemma 2,000
d o l l a r i a . Yhdysvaltain armeija on
mySe kiinnittäiQrt huomiota suomalai­sen
saunan h y v i i n p u o l i i n sotatoimien
aikana. Mutta p a l j o n < « vielä työtä
suomalaisen saunan tunnetuksi teke-misestil
Ja s e n oikeassa käyttämisessä.
LcqTUlcsi haluaiirin k e h o i t t a a a m e r i ­kansuomalaisia
s a u n o j a rakmtaessaan
ottamaan yhteyden Sanna-Seuraan
Arvo Tuomisella
Tukholmassa
Tukholma. — Täällä o n p a n t u mer­kille,
että Suomen työväenliikkeen k a ­v
a l t a j a Arvo Tuominen ,joka toisen
maailmansodan aikana o l i Saksan Ja
Suomen valtiollisten poliisilaitosten
Gestapon Ja ohranan antamissa teh­tävissä,
on käynyt viime aikoina e r i ­koisen
toimeliaaksi. Tämä k a n s a i n ­välinen
p o l i i s i u r k k l j a teki h i l j a t t a in
matkan Jugoslaviaan, jossa hän t a ­pasi
titolalsia v a k o i l i j o i t a , j a lienee
saanut näiltä erikoistehtäviä S k a n d i -
naavian työväenliikkeen hajoitustyötä
varten.
Suomalaiset sosialidemokraattiset
johtomiehet ovat usein Icäyneet pro­vokaattori
Tuomisen luona, j a p i d e ­tään
vannana, että s u u r i osa s o s i a l i ­demokraattisessa
lehdistössä "kom­munistien
vallankaappaushankkeista"
j u l k a i s t u i s t a jutuista o n k e k s i t t y T u o ­misen
valhepajassa.
Arvo Tuominen on o l l u t yhteydes­sä
myös Norjan Kommunistisessa
Puolueessa toimineisiin h a j o l t t a j i i n,
j o t k a o n n y t t e m m i n erotettu puolu­eesta.
Amerikkalainen stipendi
suomalaiselle
H e l s i n k i . — (S-S) — M a r r a s k u un
puolivälissä matkusti Y h d y s v a l t o i h in
odont. tohtori K a t r i P a r m a , Joka t u -
^ noin vuoden ajan opiskelemaan
A m e r i k a n Akateemisten Naisten L i i ­ton
stipendiaattina Tufts C o l l ^ e s sa
Bostonissa, erikoisalanaan ientuleh­dukset.
cs HelsinkL Sieltä saa uustyyUsIä
saunan piirustuksia. J a Idulcaitaan
valitessaan on syytä huomioida ne
liikkeet, j o t k a edustavat Amerikassa
suomalaista saunaa. Niinpä Suomen
suurimmialla saunatehtaalla Kastor
Oy :llä o n oma edustuksensa a i n a k in
Yhdysvalloissa. Joissa Pinnstove Corp.
New Yoiicissa valmistaa K a s t o r - k i u -
k a i t a lisenssillä. Su(mia}aisen saunan
mojovat löylyt ovat meidän suoma­laisten
erikoisuuksia! Tehkäämme
tätä erlk<^uttamme tunnetuksi toi­sillekin,
mutta kunnon saunassa ja
oikealla tavalla! Rohkenemme uslcoa,
että suomalainen satma on saava yhä
UTisia innokkaita ystäviä .
Helfrfngfgga, marrask. 24 pnä 1949.
Paavo J . Pitkänen.
ansiot välienee 1/6
Torsfedöa, Joiilirfraun 1 p<--^Äiiu^^
Rautarikkattksien
S o a t h P*reapia«. — T & s s i hucmaute-t
a a n v i eU IkäänktUn pesuksi, että ensi
s u n n u n t a i - i l t a i u i e s i t e t U n se " M a j a .
ka n Nänni" Ja ett& tilaisuudesta muo­dostuu
h y v i n k i i n n o s t a v a näytelmän-t
a . Kappaleeseen tulee «iskummalli-nen
n&yttimöasetuskln. että sltJi k a t ­sellessa
palaa mieleen suolaiset m e r i.
vedet Ja s i l l U a a t i k k o k i n . Jotkut saat-
U v a t k a i k e n lisäksi tuntea m e r i U u -
d l n oireitsJcln, m u t t a ne poistuvat k a t ­somossa
erittäin helposU sillä kysy­myksessä
o n todella kiinnostava näy­telmä.
T a p a s i n J o l t a k i n päiviä sitten E r ­nest
Hongan. J(d» asusitaa nykyään
Connaughtissa, v a i k k a " K a n a k s i h a n "
sitä täällä yleensä mainitaan. Hän s a ­noi
tulevansa katsomaan tätä näytel­mää
Ja i h a n etupeuklUe. että k u u l i si
k a i k k i ne Jutut. Jotka näytelmässä
kerrotaan. Tervetuloa Ernest I K a i ­pa
sieltä tulee muitakin?
Seuraavana lauantaina. Jouluk. 10
pnä. on haallllamme markkinahom-mat.
I l l a n suussa on e n s in naisten
cerhon myyjäiset. Jossa o n monellais-t
a u v a r a a t a r j o l l a kuten naistemme
myyjäisissä o n ennenkin ollut. Sit­t
en myöhemmin c n lahjavolttotanssit,
joissa on s e l l a i n en m u s i i k k i , että se
panee penkillä i s t u v a t k i n hUcoIIemaan.
Ole hyvä J a varaa itsellesi ajoissa n i i ­tä
ovllippuja, että komitea voisi ruve­ta
rullaamaan niitä kantoja ettei
k a l k k i Jälsi vUmetinkaan.
V i i m e lauantaina o l i täällä se p a l ­j
o n mainostettu Tlmminsin kauppa­k
a m a r i n j o u l u p u k k i p a a r t i. Sitä h u m ­puukia
o i r katsomassa suuret Joukot,
Kulkueessa oU k a i k k i e n Johtavien
lUkkelden h y v i n koristetut Ja värik­käät
mainosvaunut. Kulkueessa o l i
lisäksi useita soittokuntia. Y r i t y k s en
vältetään olleen suurimman a l a l l a an
näillä main. Sen tarkoituksena o l i
t i e t e n k i n i h m i s t e n vaistojen k i i h o l t u -
minen jouluostosten tekoon.
S u u r i m p a n a kiusana näillä peru­k
o i l l a o n nykyään sähkövoiman puute.
Se vaikuttaa huonosti moneen työ­läiskotiin.
Viime lauantaina olivat
työt j o monensa kaivannossa pysäh­dyksissä
sen t a k i a . Yleisenä käsltyk-senä
t u n t tm olevan, että sähkövoiman
puutteen «takia t u l l a a n Jälleen s i i r t y ­mään
viisipälvälBeen työviikkoon, e i ­kä
siitä saatavat ansiot riitä k u n n o l l i ­seen
toimeentuloon n y k y i s i n makset­t
a v i e n a l h a i s t e n palkkojen vallitessa.
Joten monet perheet Joutuvat kärsi­mään
siltä t a v a l l a t a i tolEclla, L u o n ­n
o l l i s e s t i k in k a i k k i e n ostokyky vähe­nee
entisestään k u n v i i k o n ansiot vä­henevät
kuudesosalla — n o i n 17 pro­s
e n t i l l a . Eikä meidän ostokykymme
ollut ennenkään erikoisen hyvä. — H .
150 milj. dollaria
St' Jobn's, Nfld. -> P ä ä m i n isteri
Smallwood on ihnoittanut. että k a i -
vantoparoo^i J u k s R. T i m m i n s on
ryhtynyt toimenpiteisiin L a b n d o r in
Ja Ungavan r a u t a r i k k a u k s l r n k e h i t ­tämiseksi
pikalscs-sa järjcstykstjisa.
Sitä varten perustetaan kaksi yhtiötii.
canadalainen yhtiö IIolHnger-Hanna
L i m i t e d j a yhdysvaltalainen yhtiö.
I r o n Ore Company of Canada.. E i t s l n -
m a l n i t u n yhtiön l . i r k o i t u k s ? nn o n r a u -
tarlkkauksien kehittäminen j a toLsen
tehtäväksi Jää sen rahoittaminen.
Näiliin y r i t y k s i i n osallistuu kolme c a -
nadalaista ja kuusi yhdysvaltjilalsra
teräs-yhtiötä. Kolmen tulevan vuo­den
aikana arvioidaan tarvittavan
n o i n 150—200 m i l j o o i m n d o l l a r i n pää­omat
j a n o i n 10,000 mie.stii, Joista puo­let
arvioidaan .saatavan Ncwfoundlan-dista
j a puolet Queb?ci.sla. Mr. T i m ­mins
o n sanonut, että yritys olisi
kyetty rahoittamaan cnnadalalsclla
pääomalla, multa yhdysvaltalaisen
pääoman mukaan vctäml.scn t a r k o i ­tuksena
on kiinnitUiJi rajantaknisel
tcräsyhtlöt mukaan raudan menekin
takaamista varten.
Suunnitelmat cdcllyl tiiviit vuotui­sen
rautamalmituotannon noin k y m ­meneksi
«iiljoonak.sl tonnlk.sl .Jonkr.
St. Lawrencen varteen kuljettamista
varten on rakennettava 360 m a i l i n
pituinen rautatie. Jonka satamapaikka
tulee Seven Islandsin tienoille. Tuo­tanto
suunnitellaan korotettavak.sl
myöhemmin 20 mtljocnaan tonniin
vuodessa. Tähän mcnncs.sä todetut
rautarlkkaudet käsittävät noin 500
miljoonaa tonnia, mutta ne ovat t o ­dennäköisesti
paljon suuremmat.
Näistä Labradorin puolella sijaitse­vista
rikkauksista viilteliiän tarjotun
maakuntahallitukselle 150 miljoonaa
d o l l a r i a , kuuluen n i i h i n myöskin H a ­m
i l t o n Riverln vcslvoimarikkaudet,
joiden sanotaan kohoavan kymmeneen
miljoonaan hevosvoimaan, riittäen
tyydyttämään keko Canadan säiikö-volmatarpeet.
P a r h a i l l a a n rakennetaan suunni­t
e l l u n r a u t a t i e l i n j a n viereen t a l v i t i e ­tä
ja xautaUen rakentamisen lAtte^f^^/
tään kestä'vftn kofane motta.
Tämän yrityksen ItehittimJsen Jt
Mesabl Rangen m»t«riklt«UlwtmJm»,
penemisen vftitetain JoJhtovan Tlidi«r %
valtato tautatuotannon'
l&bemmfiksi Atlannin raanUdco»
nessa tapaukaess» m m n tai muun i^y/^
vesitien rannalle. :
T - — -—
« MATTI Jai«IJ~WlI.ä1IVAMlli
Slt Bay nu M V OalMi»
Urhcilumiehet täyt­tävät
vuosia
Hebdnld. — ( S - S ) ^ M a r r a s k u u n 25
pnä täytti Helsingissä Suomen Luis­t
e l u l i i t on puheenjohtaja, kauppaneu­vos
K a l l e K u u s i n e n 60 vuotta.
KauiH>ancuvos Kuusinen toimii
myös S V U L : n liittohallituksessa ja
Suomen Olympiakomitean h a l l i t u k ­sessa
Ja valtuuskimnassa.
M a r r a s k u u n 25 pnä täytti H e l s i n ­gissä
50 vuotta Johtaja Väinö Anselmi
K o k k i n e n .
Suomen painikuningas. Jonka mant­telinperijää
e i vielä ole löytynyt, on
o l l u t palniurheilumme k a i k k i e n a i k o ­j
e n keskisarjan mies. Hän o n v o i t t a ­nut
k u l t a m i t a l e j a olympiakisoissa 1928
Ja 1932 J a E M - k l s o l s s a 1930. Ras­kaassa
keskisarjassa hän t u l i E M - k a k -
koseksi 1933. Harteilleen miestä ei
koskaan saatu, vaan häviöt o l i v a t työ-häviöltä.
K o k k t o e n o l i a i k o i n a a n p a i -
n i k l l p a i l u j e n s u t u i n vetonumero.
Enemmän työtä ja
vähemmän palkkaa
Lontoo. — Brittiläiset työläiset t u ­levat
asumaan huonommin, syömään
huonommin Ja heidän lapsensa saavat
kasvatuksensa ylUcuormitetuissa kou­luissa.
Joiden opettajat ovat a l i p a l ­k
a t t u j a , todetaan täällä B r i t a n n i an
"työväenhallituksen" taknidellisen o h ­j
e l m a n perusteella. Pääministeri A t t -
lee p i t i äskettäin radiopuheen, jossa
hän vetosi työläisiin keholttaen h e i ­tä
tekemään enemmän työtä alenne­t
u i l l a p a l k o i l l a Ja kohoavan t i i n t a t a -
son vallitessa.
E n g l a n n i n K o m m u n i s t i s e n Puolueen
viime a i k o j e n tapausten Johdosta a n ­tamassa
Julicilausumaesa kehoitetaan
työläisiä v a a t i m a a n s o t i l a a l l i s t en me­nojen
vähentämistä viidelläkymme­nellä
p r o s e n t i l l a , että suuromistajien
verotusta olisi lisättävä Ja että E n g ­l
a n n i n olisi luovuttava seuraamasta
W a l l S t r e e t i n i m p e r i a l i s m i n p o l i t i i k ­kaa.
. \ « f g l
Täällä myönnetään yleisesti, etUi
hallitulcsen "enemmän työtä Ja vä­hemmän
palkkaa," ohjelma Johtaa »en
ktUIun syvenemiseen Ja laajenemiseen
nUkä o n v a l l i n n u t viime a i k o i n a l a ­bour-
puolueen Johdon Ja a m m a t t i y h -
dUtysIiikkeen välillä.
VOITA O S T E T T U EUOTSISTA
1,M« TONNIA
Helsiidd. — ( 8 - 8 ) — S T r : n saa­man
tiedon mukaan kansanhuoltomi­nisteriä
on ostanut Ruotsista 1.000
tonnia voita toimitettavaksi Joulu­kuun
10 pälvaao mennessä. Vasti­neeksi
toimitetaan Suomesta lOfiOO
tonnia kotfmalMa ohraa Ruotsiin.
Mac Doicetti's
poLKvrroBU '
HUONEKALUSTOfA
J A SARKOVXUNEITX
ssasourtst
.(Seuraava Odeon teatterista)
PuheUn &-5522
Port Artliur Ontario
Saatavana pikmsia
lähetystä varten
• Int«rior Trim
• Iniul-Brlc Sldiagi
• PIywood
• Maronii*
• A«phaU Shlngltk
• Flbra GIau lasulatioii
MILTON FRANCnS
LUMBER CO, Lm
Puhelin Dlal 5-7394
99 S. Cumbmrlaad St.
Port Arthur Ontario
TW1N CITYBOTTLING WORKS
V A L M I S T A A P A R H A A T VIRVOKEJUOMAT
K o k e i l k aa
PI-NO ORANGE —SPEARMINT SODA Y.M.
P U H E L I N S. 2 1 0 0
276 M I N N E S O T A ST. POET WILLIAM, ONTABIO
ALGOMÄ STEAM BATH
S U N H A L U A T T E KYLPEÄ, N I I N P I S T A Y T V K X /.
A L G O M A S A U N A AN
Sieltä saatte parhulmmat Ja kuumimmat löjrlyt,
8. Algoma Street Port Artbor, Onlaite
HUDOLIN& G A M B L E • SOUTH END SERVICE
• ' PUHELIN 5.8742
MEILLÄ P U H U T A A N S U O M E A,
liit-sauspuja j i i iiutokorjaamo. Oasolllnia, öljyä Ja a u t o j en täydellistä
korjausta. Eu^iiluokan mciciinlkot. Hitsauspalvelus kuorma-autojen
a j u r e i l l e j u mc-tfiiltoidcn tcctttijillc. Työ tehdään pajassamme t a i asiak­kaan
luona, Kaikonlyyppl»)ä terästuotteita, palorappuja Ja käsipulta.
381 O l i v e r Koad, l l i K b .St. lähellä Port A r t h u r , Ontario
Rakennustarpeita
BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu %XJ29
BC Fir-vaneria Ja "MwmM''Ury)g
V A L M I I T A A K K U N A N J A OVEN KEHYKSIÄ
Joufluttaa työssä ja maksussa.
Kysykää näitä
WANSÖN LUMBER COMPANY
Port Arthur
Puhelimet N. 431 — N. 731
Ontario
äITA M U K A A N K U IN
M A A S E U T U SÄHKÖISTETÄÄN
tarjoutuu maaf>cutuväcstölle tilaisuus käyttää aikaa Ja vaivaa'
säästäviä koneita.
Keholtamme farmareita kääntymään puoleemme niiden
hankinnas.sa.
Meillä on n y t tilalÄUu/; h a n k k i a T e i l l e hyväksi tunnettuja
C O - O P P Y Y K K I K O N E I TA
C O - j O P L Y P S Y K O N E I TA
j a voimme varustaa taloutenne täysin automaattisella
V E S I P A I N E L A I T T E I L L A
Kysykää hint/>jammc, joko y l e l s l l l k k e e n h o i t e j a l t a tai sivu-myymälölttcmmc
h o i t a j i l t a maaseudulla.
INTERNATIONAL GO-OP
STORES LIMITED
PÄÄLIIKE J A SIVUMYYMÄLÄT
176-180 S. Algoma St. Port Arthur* Ont.
r