Vapaus, November 12, 1949

              I i i i lv
» 1
l i
mmi
Immi.'
Sivu 4 Lauantaina, marrask. 12 p.-—Saturday, Nov. 12
Frangin arvon alentamisesta
katastrofaaliset seuraukset
Ranska on eräs niistä maista,
jotka Yhdysv-alUIn kapitalistipiirit
pakoittivat .alentamaan .rahansa
suhteessa dollariin. . Pressedientsin
edastaja antoi seuraavan lausnn-t,
i. Vuonna 1949 tuiee vajaus Icolioa-*
maan a i n a k i n 200 n i i l j a r d i i n frangiin.
Kauppata.se l u v a t t i i n saattaa tasa­painoon.
Syjskuun 1 pnä 1949 kohosi
•.•ajau.s 104 m i l j a r d i i n frangiin.
Valtiovelkaa l u v a t t i i n %-ähentää. S e ;
sr. Ikääntynyt 2.194 miljardi.sta f f a r ui
^'i-ta .^.557 m i l j a r d i i n frangiin. j
Kultavarajitcon lu%-attiin olla J:a- j
joamatta. Kultavarasto on alentunut ]
Ran.ska.ssa yhtä kataitrofaalis-it kuin
Englannissakin. Kaikki, mikä on
maksettava dollareilla, tulee k a l l i i r a - ' ^ ^ ^ tonni.sta 395 t o n n i i n,
ma-ksi . K a i k k i elinku-stannuk^et t u l e . ; Inllaatio l u v a t t i i n estää. Liikkeessä
i vat .sen Johdosta kohoamaan. Yhdys-; olevan .setelistön määrä on kohonnut
non tämän johdosta jossa hänj vallat voi n y t täydentää strateegist^n i 771 miljardLsia frangista 1.186 m i l j a r -
osoiitaa kninka se johti Ranskan; r a a k a - a i n e i d e n j a t a n i k k e i d e n v a r a . s - ; d i i n frangiin.
halh'tuksen kaatumiseen: ! tojaan entistä halvemmalla. Ljvattlin, että mitään frangin a r -
Korean naiset taistelevat
pysyväisen rauiian puolesta
I Uud^-.s.sa K i i n a n ta.savallaasa P e k i n - j Erllcseen on mainittava
g i n kaupungi«.sa pidetään tulevan: saaren työläisten taistelu.
R a n s k a n frangin arvca on a l e n n e t -: von alentamisia ei
t u 27','c . Tämä o n neljä.s frangin a r ­von
alentaminen .sitten M a r s h a l l -
suunnitelman voimaantulon. Jo t a m -
mlkuu-s-sa j a lokakuussa 1948 t a p a h t u i
arvonalennus. Hjhtikuussa 1949 .seu­rasi
niinsanottu " a u t o m a a t t i n e n " 5'cn
arvonalennus. Dollarin kjrs.si, joka
n y k y i s i n kohoaa 350 f r a n g i i n , o l i vielä asetettaisiin uusia budjettirasituk.sia, suuiini^elman vaikutuksista, suunni-
Sanomalehli " C o m b U " kirjoittaa
" K u n valtion avustuk.<>et meidän ] olemme nyt kokeneet
budjettimme nykyise.s.sä tila.s.sa näyt-; von alentamisen.
Lävät epätodennäköLsiltä, on p a l k a n - i Kalliimmat elinku."5tannuk.set, ei m i -
korotus nyttemmin välttämätön. Jos; tään palkankorotuksia, masertavat
h a l l i t u s ei tätä t-ekisi. toli-si .se j r a u k - ; verot — siinä Raaskan hallituksen
sena olemaan, että kuluttajien, e r i t y i - p r ^ l i t i l k k a.
sesti palkanauttijoiden kannettavaksi Tämä tilanne on eräs M a r s h a l l -
20 kuukautta .sitten 119 frangLs-sa. , mikä tekisi heidän elirikustannuk.sen.sa
R a n s k a n hallitus pidettiin loitolla mahdottomiksi kantaa."
niistä neuvotteluista. Jotka johtivat | Mutta Ran-skan h a l l i t a s ei s u i n k a an
a r v o n alentamiseen. Vasta t a p a h t u - U j ^ . ...jmi.s myöntämään palkankoro-neesta
tosiasia.sta tledoilettiin r a h a - ! uikominLstt-ri Schumanin
m i n i s t e r i Petschellc, joka puolestaan je^ti " L ' A j b c " .siteeraa sir Stafford
Ilmoitti uutLsen puhelimitse pääminis­t
e r i Queville.
Taantumuk.selli.sen " L e F i g a r o " - l e h -
den oli todettava:
"Epäilemättä oli-simmc mielellämme
säästyneet tältä uudelta arvon alen-tamiicelta,
joka tulee vain yhä lisää­mään
hintojen kohoamista hetkellä,
J o l l o in meidän Järjestelmämme tasa­paino
jo m u u t e n k i n on u h a t t u n a . O n ­nettomuudeksi
meillä ei o l l u t v a l i n n an
mahdollisuutta!?' ei edes hetken
teen, kcska meille i l m o i t e t t i in asiasta,
vasta viimeisillä minuuteilla.'
Mikään el voi paremmin osoittaa
sitä riippuvaisuutta, johon Ranskan
h a l l i t u s on joutunut.
Viime vuoden lokakuu.ssa ehdotti
Jacques Duclos, kommunistisen parla-
, menttlryhmän puheenjohtaja, Rans.
kan kan.salll.skokouk.selie. ettu kiellet­täisiin
k a i k k i .sellaiset rahan arvon
mjuttamiset, jotka eivät tapahdu sitii
ennen suoritetun lain hyvak.symiscn
kautta. Hallitus ilmoitti luonnolli­sesti
vastustavansa esitystä. Frangin
arvon riippuvaisuus WaHhingtoiiiri
toivomuksista on — kuten nyt selvästi
nähdään — eräs Mar.shall-suunnitel-man
.seurauksista.
• Eräs molemminpuolisen .sopimuksen
a r t i k l o i s t a h an määrää aivan selvästi,
että "sopivia vekselikurssfjn" tullaan
soveltamaan olosuhteiden mjikaan,
t.s. W a s h l n g t c n i n vaatimuk.si!i vastaa­vasti.
.
C r i p p s i n esimerkkiä: "Rahaministeri
vahvistaa, että leivän hintojen korot­taminen
nostaa yleisiä elinkustannuk­sia
eräältä osalta, mutta että p a l k k a -
.sulku k u i t e n k i n edelle<-n säilytetään".!
Oikeisto.sosiallstisf;.ssa "Populaire". i
lehdes-sä kirjoittaa demagcogi Leen
Blum, että uutinen frangin arvon
alentamisesta tuli "yllättäen". "Eng­l
a n n i n operaatio tuli n i i n odott.imat-
8Uh i ' ^^'^ k i r j o i t t a a . "Se asetti Euroo-
' i p a n tapahtuneen tosiasian etesn".
telman, jcka pyrkii tekemään Rans-k
f s t a siirtomaan, samoinkuin niiden
eoo m i l j a r d i i n vuodessa kohoavien so-tila.
smenojenkin vaikutuksista, jotka
tulevat käytetyiksi .sotaan Vietnamia
ja .sodan valmisteluihin Neuvostoliit­toa
vastaan, m i h i n A t l a n t i n .sopimuk­sen
allekirjoittajat pyrkivät.
Tästä saa selityksen.sä se, miksi
työläiset .toimenhaltijat j a virkamie­het
saavat riitämätöntä palkkaa.
Tämä selittää .sen. m i k s i työttömien,
j o i l t a hallitus kieltää avustuksen, mää
rä yhä lisääntyy .seurauksena Ameri­kan
imperialistien määräämä.stä val­miiden
tavaroiden tuonnista Rans­kaan.
Tämä selittää myös sen, m i k s i ta
lonpojat, jotka kärsivät menekkival-
Dedjevin
Se syttyi
V .1930 j a l e v i s i naisten j o u k k o l i i k k e e.
Piä k a u t t a koko m a a n . Sota-ajan j u l ­mista
kostotoimenpiteistä huolimatta
K o r e a n kansa jatkoi sankarillista
taisteluaan vapautensa puolesta,
m i s t e l u i h i n osallistuu Naisten K a n - 1 V. 1938 mantereen hyökkäyssodan
sainvälinen De.mokraattinen L i i t t o . alettua japanilaiset imperialistit y r i t -
Myös Korean teista miljoonaa 'ä- tivät ajaa Korean nuorison sotaan,
jsentä käsittävä naisten järjestö Ia. Vastauksena tähän puhkesi Chyassas.
j o u l u k u i n 1.7 päivinä yIeLsa2Sialain?n
naisten kongre.s.si. Tähän.koko m a a i l -
ma.ssa huomiota herättävään kcngres-s
i i n tulee osallistumaan edustajia
.suoriteta. - Me-l k a i k i l t a m a a i l m a n k u l m i l t a j a .sen v a L
neljännen a r -
hettää sinne edusiajan.sa. Suomalai- sa Jeheessa Ja m o n i l l a m u i l l a p a i k k a -
rien .sancmalehtimit-s Sulo M u u r i on k u n n i l l a voimakas vallankumoukselli-ktrjoittanut
alempana julkaisi'.van nen l i i k e . J o i h i n ottivat osaa miljoo-a
r t i k k e l i n Korean naisten nykj-pai. j nat korealaiset äidit Ja tyttäret. H e i s.
välsestä asemasta. i '-ä liittyivät monet K o i l l i s - M a n d s h u -
Nyt kysytään ,mitä merkitystä oli i . . . . . . .
Stra.s.sburgin talou.s- Ja finan.s.sineu-i'^^'"'^«'•^^^ hintojen paineesta, m i l -
votteluilla, Jos W a s h i n g t o n i n yksin- j tei nääntyvät kohtuuttomien verojen
kertainen päätös a.settaa Euroopan
'tapahtuneen tosiasian" eleen.
Ranskan kansa näkee yhä kasvaval­l
a levcttomuuriella Ja .suuttumuks2lla
asemansa huonontamisen. Se tulee
yhä paremmin tietoiseksi siitä, että ... , , ^
ainoa keino palkankorotusten saavut- palanneet
tamiseksi Ja elämän parantamiseksi
I t a k i a . Tämä selittää, miksi käsityö-
I Iäisille Ja l i i k e m i e h i l l e mielivaltaisesti
asetetaan kannettavaksi uusia veroja.
Siitä .saa selityksensä se,-miksi ei t a h ­dota
maksaa vanhuudeneläkkeitä. Se
-selittää, miksi n i i l l e sodas.sa olleille
on työtätekevien Ja koko kaasan yhte­näinen
taistelu;
KATASTROFAALISET
SKURAUKSET
A r v o n alentamisen vaikutukset ovat
K O M M U N I S T L V E N P U O L UE
V E T O A A R A N S K A N K A N S A AN
R a n s k a n koijmiunistinen puolue on
f r a n g i n arvori alentamisen johdosta
Julkaissut vetoomuksen .jo.ssa mm...sa­notaan:
• '
"Toukokuu.ssa 1947, j o l l o in kommu­nistit
.syrjäytettiin hallituksesta, a n ­n
e t t i in monia lupaiiksia. Mikä on t u ­los
niistä?
V a l t i o n budjetti luvattiin saattaa
tasapainoon. Vuoden 1948 budjetti
osoittaa 65 m i l j a r d i n frangin vajaus-sotavankeudesta,
ei vielä ole makseitu
kotiuttamisrahoja.
R a n s k a n miehet Ja naiset. Ranskan
K o m m u n i s t i n e n Puolue on antanut
kcmmunistiselle parlamenttiryhmälle
tehtäväksi vaatia parlamentin k i i r e e l ­listä
koollekutsumista .Jotta epäterve
h a l l i t u s p o l i t i i k k a tulisi - Wäsi^ellyksi
.suurefsa. avoioi^SETjce^k^stelUBSB . . .
Tukekaä Ranskan *-feonimunl.stista
P.ioluetta leivän, vapauden j a rauhan
turvB.amise.s3a.' L i i t t y kö .yhteen. l i s -
konho.sta "ja" maanmänkätsömukse.sta
riippumatta. Taistelkaa k a i k i n v o i .
m i n aikaaiisaadaksenne demokraatti­sen
yhtymän h a l l i t u k s e n muodostami­sen.
Joka turvaa työläisille leivän, öt-
Itä-Aasiassa. J a p a n i n merta halko­v
a l l a niemimaalla, jonka p i n t a - a l a on
n. 2 '3 Suomen pinta-ala.sta. asuu 2 3 -
miljoonainen Korean kansa. Sen hi.s-t
o r i a kertoo korutonta kieltä r a s k a i l ta
kokemuksista, feodalismin ja s i i r t o -
maaorjuuttajien jul.muukslsta. Joista
ennenkaikkea K o r e a n naiset ovat jr u .
tuneet kantamaan raskaimman taa­kan.
A m e r i k a n imperialistien .suunnitf!-
mat Korean kahtiajaosto eivät tulo
onnistumaan paremmin k u i n J a p a n in
imperialisminkaan aikeet. Pohjciis.
Koreas.sa on toteutunut kaasan osi-isien
unelma: " K u n näemme kansan­tasavaltamme
lipun liehuma.ssa, emme
voi olla muuta kuin .syvästi kiitolli.'-!a
.-iassa t o i m i v a n liittoutuneiden armei­j
an r i v e i h i n . K i m J r - S e n i n divisioo-nas.
5a naiset taistelivat Japanilaisia
orjuuttajia vastaan kiväärit käsissä.
M u t t a y k s i n v o i m i n ei K o r e a n kansa
kyennyt saavuttamaan vapaudustaan
l a p a n i l a l s t s n orjuudesta.
E L O K U U N 15. T O I V A P A U D E N ,
S Y Y S K U U N ». RIISTÄJÄN
ETELÄ-KOREAAN
E l o k u im 15 pnä v. 1945 vapautui
K c r e an kansa 36 vuotta kestäneestä
japanilaisesta orjuudesta neuvostoar­meijan
lyötyä fasismin Itä-Saksassa.
M u t t a osalle K o r e a n kansasta muo_
j dcstui vapauden aika lyhyeksi. A m e r i -
I k a n aseistetut voimat miehittivät
; Etelä-Korean noin kuukautta myö-
Neuvostolutolle, joka k a r k o i t t i o r j u u i . syyskuunr8.-pnä 1945. Siitä
tajat ja ryövärit j a auttoi mei a r a ; | . j ^ , , , . j ^ a e n P o h j o i s . Ja Etelä-Korea
kantamaan demokraatti.sen valtion . |
senovat K o r e a n demokraattiset naitci i
i Pohjois-Korealla neuvostoarmeijan
Parhain lahja minkä voitie anlaa heille
joulun yhleydessä.
VIELÄ EHTII LAHJÄPAKETTINNE
JOULUKSI SUOMEEN!
Jos todellakin tahdotte tuottaa iloa sukulaisillenne ja
ystävillenne Suomessa
LÄHETTÄKÄÄ HEILLE SALin
SÖOSITTU
KAHVIPAKETTI
PAKETTI SISÄLTÄÄ 6 PAUNAA
jauhettua erikciskahvia i l m a t i i ­viisti
pakatuissa peltirasioissa
käärittyinä vahvoihin pahvikar-tonkeihih,
joitten ympärillä on
teräsvanne. Kokonaispaino: 10
paunaa.
VAIN
$6.25
SIS.^LT.
TULLIN
NOPEA JA LUOTETTAVA PERILLE TOIMITUS
Lähettäkää lahjapaketti tilauksenne osoitteella:
US Travel
EDWIN SUKSI - i - V A L T U U T E T T U ASIAMIES
Sudbury, Ontario
julistukse.ssaan.
V a i k k a keisarikunnan a i k a i n e n feo­daaliherrojen
v a l t i i k k a p a i n o i k i n ra.s.
kaana uutteraa Kore^.n kansaa, ei .se
kyennyt estämään edistyksen, etetfl-päin
k u l k u a : talouselämä elpyi, k a n ­s
a l l i n en kulttuuri kehittyi. Muita
mercntakainsn imperialismi oli jo
suunnannut ahnaan katseensa K o .
reaan. Vuonna 1910 a l i s t i Japanin
imperialismi Korean siirtomaaksesn.
Sen kan.saa r i i s t e t t i in mitä häikäil?-
mättömimmällä tavalla. K a n s a l t a o l i
evätty k a i k k i poliittiset oikeudet, eikä
maa.>-.sa ollut jälkeäkään vapaude^t^.
Tämä .siirtomaariisto tuho?i Korean
talous3lämän, kansallisen kulttuurin
ja johti kansan j o u k k o k j r j u u t e e n.
E r i k o i s e s t i kärsivät Korean nai:jct
j a p a n i l a i s t en siirtomaaherrojen orjuu-^
desta näiden käyttäe.s.sä heitä pääa.^i-allisena
työvoimalähteenään. Nöyryy­tykset,
puute j a .säälimätön riisto o l i ­vat
työtätekevien naistan kohtalona.
He Joutuivat työ.skentelemään J a p . i n i.
laisten t i l a n o m i s t a j i e n hy.äksi 14—16
tuntia päivässä mitä epäinhimilli.sim-pien
olosjhteiden vallit3s,sa. Naisten
työ.stä maksettiin vähiten. 16-Lunti_
miehittämällä alueella valta a n n e t t i in
kansan käsiin Ja s en t a h d on m u k a i -
sEsti asetettiin Kansalliset komiteat,
jatka ryhtyivät Järjestämään Ja o h ­jaamaan
kansakunnan p o l i i t t i s t a Ja
taloudellista elämää. Kansa sai po­l
i i t t i s en vapauden, kansallinen talous-
Dlämä, k u l t t u u r i j a taiteet saatettiin
k u n n i a a n j a a v a t t i i n niiden kehitty-mi-
s2lle k a i k k i ovet. Elämä Pohjois-
K o r e a l l a lähti kulkemaan Johdonmu­kaisesti
demokraattisen kehityksen
tietä.
V a i k k a K o r e a o l i vapautunut japa­n
i l a i s t en imperialistien orjuudesta,
timkautui K o r e a n kansan perheeseen
u j s i riistäjä, jonka alaisena elämä
Etelä-Koreassa muodostui kokonaan
toisenlaiseksi kuin vapautuneessa
Pchjois-Ko.'-eassa.
scsta työpäivästä v a i n 6 s a n i a . Naiset,
j o i l l a o l i . l a p s i a , joutuivat pois työpai­koistaan.
Heillä ei ollut vähäisintä­kään
l a i n suojaa eikä y h t e i s k u n n a l l i s ­ta
turvaa—ei edes lää;<ärinapua. Työs.
.sä käyvät äidit scrtuivat lopen uupu­neina
tvöasä .ääreen hirvittävien :yö-j
a asunto-olosuhteiden takia.
Opiskeleminen koululaitoksissa o li
n a i s i l t a kokonaan kielletty, j a naisten
myynti prostit itio.on oli l a a j a l l : ; l:,'vin^
nyttä. • •
. Talonpoikaisnaisten elämä ci ollut
juuri parsmpaa. Maa oli k o : c 3 l a i . s t en
t i l a n h e r r c j c n j a japanilaisten siirto-maadhiistajien
hallussa. Suuri enem­mistö
korealaisista maanviljelijöistä
oli verrattavissa täysin palkkatyöläi­s
i i n . T i l a n h e r r a vei m e l k e i n koko s a ­don
maanvuokran j a n o i n kahdeksan­kymmenen
erilaisen veren muodossa.
Tällainen elämä j o h t i j a t k u v i i n t a l o n ­p
o i k a i s k a p i n o i h i n joihin osallistui
m i l j . talonpoikia j a joissa olivat n a i ­set
aktiivisesti mukana. Vainon joh­dosta
monen oli pakko jättää kotinsa,
paeta Mandshuriaan. Siperiaan ja
muualle.
Korealaiset eivät s:inn3et puhua äi­dinkieltään.
Koului.s.sa ei opetettu
K o r e a n kielellä ja oman maan histo­r
i a n k i n opettaminen oli kiellettyä.
Heidän oli pakko muuttaa nimensä j a
elintapansa j a p a n i l a i s i k s i ' j?. kutsua
Koreaa vaan Niemimaaksi t.ai J a p a n in
csaksi.
M u t t a Korean kansa j a s j n naiset
eivät alistuneet tällaiseen nöyryytyk­seen
. He tiesivät, että vapaudcnhetki
kerran koittaa ja maasta tulee itse­näinen.
N U O R T E N N A I S T E N J A N . V I S T EN
YSTÄVYYDEN L I I T TO
Taistelussa vapauden ja r i i p p u m a t ­tomuuden
puolesta perustivat Korean
naiset Nuorten naisten l i i t on j a N a i s ­ten
ystävyydenliitoif. jotka järjestivät
Ja rohkaisivat Korean naisia j a k a n ­saa
taistelussa japanilaisia sortajia
vastaan.
Naiset osallistuivat kuuluisaan v a l ­lankumoukseen
maaliskuun 1 pnä
1919. V. 1923 K v a n d o n kaupungissa
osallistui lähes 50.0C0 tyttöä y l i o p p i ­laiden
liikehtimiseen. Joka oli s u u n ­nattu
j a p a n i l a i s i a vastaan. Talonpoi-kaisnaiset
ottivat osaa japanilaisvas­taiseen
liikkeeseen, joka puhkesi
Mandshuriassa toukokuun 3 pnä 1930.
Samana vuonna työläisnaiset csallis-,
tulvat SoculiSvsa. F u s j n l s s a j a P h a n -
Japanis.^a tapahtuneisiin l i i k e h t i m i ­s
i i n .
taa käytäntöön oikeudenmukaisen
verotuksen, puolustaa tasavaltaista
vapautta j a t u r v a a r a u h a n j a k a n s a l l i ­sen
riippumat t cm uuden k u n n i o i t t a m i ­sen."
•
P O H J O I S - K O R E A N N A I N EN
Y H D E N V E R T A I N E N
M I E H E N K A N S SA
V a p a u tuneessa Pohjois-Koreassa
perustetut Kansalliset komiteat toi­meenpanivat
heti Joukon ratkaisevia
demokraattisia uudistuksia, niistä
tärkeimpiä' on l a k i naisten yhdenver­taisuudesta.-
Se t a k a a naiselle samat
oikeudet k u i n miehelle p o l i i t t i s e n , ta-^
loudellisen k u l t t u u r e l l i s e n elämän k a l ­k
i l l a a l o i l l a . Tämän l a i n ansiosta t a ­pahtui
naisten yhteiskunnallisessa
asemassa täydellinen muutos. Nai­set
käsittivät, että heidän saavutta­mansa
oikeus asettaa heille maansa
uudistus-, itssnäisyys- j a d e m o k r a t l -
soimlstaistelussa myös tärkeän vel­vollisuuden.
Tämän toteuttamiseksi
he k i i r u h t i v a t Joukoin omiin demo­k
r a a t t i s i i n järjestöihinsä, joiden Jä­senmäärä
kasvoi päivä päivältä. Tou­kokuussa
1946 D e m o k r a a t t i s t e n nais­ten
l i i t o n ensimmäisessä kongressissa
t o d e t t i in liitossa olevan 356,000 Jä­sentä,
m u t t a jo saman vuoden mar­raskuussa
oli l u k u noussut 1,023,744.
L o k a k u u n 14 pnä 1947 l i i t t o tuli W -
I D P ; n — N a i s t e n kansainvälisen de­mokraattisen
l i i t o n jäseneksi. Pra­hassa
h e l m i k u u n 20f—26 päivinä 1947
pidettyyn W i p P : n neuvoston koko­ukseen
osallistui myös K o r e a n naisten
lähetystö.
Lähetystön palattua kotimaahan
Järjestettiin siellä s u u r i a naisten k o ­kouksia
Ja r y h d y t t i i n voimistamaan
järjestöjen työtä. Tulokset näkyivät
selvästi mm. Jäsenmäärän suurena
kasvuna. Tällä hetkellä o n l i i t o n Jä­senmäärä
lähes 1,400,000.
•Naisten Järjestön Jäsenet o s a l l i s t u i ­vat
aktiivisesti yhteiskunnalliseen elä-
( mään. Korean K o r k e i m m a n K u n -
nalllsneuvoston Jäseninä o n 38 n a i s ­ta,
pilrikomiteoissa 57, a l u e - j a k u n -
naUiskomiteolssa 396, pitäjäkomite-oissa
1,936 J a talonpoikaiskomlteolsBa
7.049 naista.
Naisten demokraattinen liitto o ii
yhtenälsyysrintaman jäsen työsken­n
e l l e n yhdessä puolueiden j a muiden
järjestöjen kanssa yhdistyneen, de­mokraattisen
K o r e a n puolesta j a se
on tärkeänä tekijänä kalkissa niissä
toimenpiteissä, j o l t a h a l l i t u s t a i p a i ­k
a l l i s e t elimet toimeenpanevat.
L i i t t o o n tehnyt paljon työtä nais­ten
lukutaidon kehittämiseksi. Tätä
t a r k o i t u s t a v a r t e n perustettiin e r i k o i ­s
i a kerhcja jokaiseen kylään. Vuosit­t
a i n opetetaan s a t o j a tuhansia n a i s ia
lukemaan Ja k i r j o i t t a m a a n.
Taloudelliset uudistukset, kuten
maareformi Ja k a n s a l l i s t a m i s e n t u l o k ­sena
788,249 t a l o n p o i k a a sai käyttöön­sä
maata. Naiset työskentelevät t a r ­mokkaasti
maan suuremman tuoton
j a viljelysalan lisäämisen puolesta.
Pääasiassa naisten suorittaman
työn ansiosta o n k a r j a n lukumäärä
saaatu lisääntymään lyhyessä ajassa
huomattavasti.
T e o l l i s u u d ^ raaka-aineiden vilje­lyksen,
k u t e n p u u v i l l a n , silkkiäispui­den
jne. kehittämiseksi toimivat n a i ­set
merkittävällä t a v a l l a.
Tärkeimmissä k a n s a l l i s i s s a l i i k e y r i ­tyksissä
työskentelevien naisten l u ­kumäärä
o n n . 25,000. Y l i 2.000
naiselle o n a n n e t t u sankarityönteki-jän
kunniakas n i m i . E s i m e r k i l l i n en
työläisnainen S u n S h a n , S i n l g d j im
tekstiilitehtaassa, o n saavuttanut n i in
k o r k e a n työtuloksen, että häntä pide­tään
P o h j o l s - K o r e a n parhaana työn­tekijänä.
-
Pohjois-KOTean naiset ovat olleet
l o i s t a v a n a esimerkkinä k a i k i l l a a l o i l ­l
a . Y l i 5,000 naista luennoi kouluissa
Ja muissa oppilaitoksissa, y l i 200 n a i s ­ta
työskentelee jo lääketieteellisissä
toimissa.
N a i s t e n isänmaallinen, i t s e u h r a u t u -
valnen työ o n saavuttanut kansan
Jakamattoman arvonannon. Kor­keimman
kansallisneuvoston puhe­miehistön
kunniamerkki o n annettu
618 naiselle.
ETEI.Ä-KOREASSA V A N G I T A AN
ÄITEJÄ, J O T K A V A A T I V AT
L A P S I L L E E N BIISIÄ
A m e r i k a n i m p e r i a l i s m i n miehittä­mässä
Etelä-Koreassa o n k a n s a n elä-
•mä täysin verrattavissa J a p a n i n i m ­p
e r i a l i s m i n aikaiseen orjuuteen. T e o l ­lisuudessa
el noudateta 8-tunnin työ­a
i k a l a k i a lainkaan. Naiset saavat
työstään 40—50 pros,' alemman p a l ­k
a n k u i n miehet. Äitiyslomaa ei
t i u i n e t a . Työläisten oikeutetut v a a t i ­mukset
palkkojen j a elinolojen p a ­rantamiseksi
tukahdutetaan j u l m a l la
t e r r o r i l l a .
Arherlkkalalset miehittäjät ovat t y ­rehdyttäneet
Etelä-Korean k a n s a l l i ­sen
teollisuuden jä riistävät K o r e an
luonnonrikkauksia. Yhden ainoan
vuoden aikana o n maasta viety e r i ­l
a i s i a tavaroita 50 m l l j . d o l l a r i n j a
k u l t a a 93 m i l j . d o l l a r i n arvosta.
M u u t a m a t harvat tilanomistajat p i ­tävät
h a l l u s s a a n n . 63 pros. k a i k e s ta
maasta. Viljelysala j a satoisuus on
vähentynyt n . 25 p r o s e n t i l l a . Samoin
maatalouskoneiden tuotanto o n s u u ­resti
alentunut. Amerikkalaiset k i e l ­sivät
k a s t e l u l a i t t e i d en korjaustyöt. S i ­ten
he tarkoituksellisesti tuhoavat ete­lä-
Korean maanviljelyksen taatakseen
itselleen vapaat rilstopiarkkinat. T a ­lonpojill
e asetetilt korkeat e l i n t a r v i -
keluovutusvelvolliiiiudet tiilevat heille
äärettömän raskaiksi. Talonpojat,
heidän joukossaan s u u r i n osa n a i s i a,
ovat nälän j a puutteen pakottamina
joutuneet lähtemään synnylnsljoll-taan.
Samanaikaisesti k u i n satamis­sa
j a k e i n o t t e l i j a i n varastoissa mätä­nee
tuhansia toimeja riisiä, vangi­taan
j a t u o m i t a a n äitejä, j o t k a ker­jäävät
lapsilleen sähnöstelyn alaista
riisiä. .'
Pelkäämättä j u l m a a t e r r o r i a o n ete­lä-
Korean k a n s a asettunut päättäväs­t
i vastustamaan amerikkalaisten h a r ­j
o i t t a m a a terroria n.s. k a n s a l l i s k o n ­gressin
erillisvaaleja vastaan, jotka
p i d e t t i in v. 1948, nousi voimakas vas­t
a r i n t a l i i k e . Monilla p a l k k a k u n h l l la
ihmiset pakenivat metsiin j a vuorille
välttyäkseen ottamasta osaa vaali-l
l v e l l y y n . Tämän laittoman e r i l l l s -
v a a l l n tuloksena muodostettu ns. K a n ­salliskongressi,
jossa ei ole yhtään työ­tätekevien
edustajaa, on epäkansallis-ten
ainesten kokoomus j a sen pää-miehsnä
on L e c - S y a n - M a n , kansansa
pettiu-i.
T u l k o o n mainituksi, että pohjois-
K o r e a n yleisiin vaaleihin osallistui
etelä-Korealla asuvista h y v i n huo­mattava
csa siltä huolimatta, että se
o l i amerikkalaisten määräyksestä m i ­tä
a n k a r a m m i n kielletty. Pelkäämät­tä
t e r r o r i a k u l k i v a t etelä-Korean n a i ­set
ympäri maata Ja keräsivät salaa
a l l e k i r j o i t u k s i a kansallisen edustajis­ton
puolesta. Jotkut heistä joutuivat
fasistisen p o l i i s i n käsiin j a k i d u t e t ­t
i i n k u o l i a i k s i.
A m e r i k k a l a i s t e n j a K o r e a n taantu­muksellisten
tarkoituksena o n pysyt­tää
K o r e a kahtiajakautuneena. M u t ta
he eivät voi estää yhtenäisen K o r e an
sj'ntymlstä. Pohjois-Koreassa toteu­tunut
vuosisatainen unelma tulee u l o t ­tumaan
myös etelä-Koreaan.
K o r e a n kansa tuntee syvää k l l t o l l i.
suutta s u u r t a naapurimaataan j a v a ­pauttajaansa
NeuvostoUttoa kohtaan.
K o r e a n k a n s a e l tule koskaan i m o h t a -
maan tältä maalta saamansa apua
j a antaa suuren a r v o n n i i l l e Neuvos­t
o l i i t on ponnistuksille, j o l t a o n tehty
neuvostoliittolais-jtmerikfealaisen ko­mitean
työn suimtaamlseksi siten, että
se palvelisi K o r e a n kansaa. -
K o r e a n Demokraattisten Naisten
LUton julkilausumassa sanotaan m m :
" M e olemme v a k u u t t u n e i t a siltä, e t ­tä
vain demokraattinen halUtus, j o ka
on v a l i t t u K o r e a n kansan tahdon m u ­kaisesti
j a j o k a työkentelee K l m - I r -
S e n l n v i i s a a n halUtusjohdon alaisena,
tulee tekemään kaikkensa antaakseen
etelä-Korean naisille, kuten se on
antanut pohjois-Koreassakin, mah­dollisuudet
käyttää t a s a v a l l a n p ^ u s -
t u s l a i n s u o m i a oikeuksia. Naisten de­m
o k r a a t t i n e n Uitto haluaa auttaa
Ja tukea h a l l i t u s t a tässä tehtävässä.
K o r e a n naiset eivät a l i s t u uudäleen
slirtomaaorjuuteen. He tulevat tais­telemaan
vakaumuksellisesti amerik­k
a l a i s i a s l i r t o m a a o r j u u t t a j l a vastaan,
uuden sodan l i e t s o j i a vastaan, m a a l l_
man r a u h a n j a k a i k k i e n kansojen o n ­nellisen
elämän j a k a i k k i e n maiden
naisten välisen ystävjryden l u j i t t a m i ­sen
puolesta."
Suomalainen IJi'8iis
painaa 112 kiloa
Heisiiiki. — (S-S) — Metro G d d -
wyn-Mayer-ybti5n ensi Tupda ^lo-tantosuunnitelxDassa
on "Qao Vadis'*-
romaanin eldinivaaminea Kocanassa.
Joitajdn aikoja sitten ybOÖ ryhtyi
Euroopan eri maista etsimään aopi-van
mittaista Ja kokoista mjestä H r -
suksen oBaan, näyttdemäin jättiläis-tä.
joka painii bSHäea kaava, i t a -
liasU, Josta suorin osa äokuvan
avustajakuntaahan valittu, el löydetQr
Ursusta Ja n i la annettin tCetron lumt-toreille
£uro(q}an eri maissa käsky
kuuluttaa Ursus-kilpailu.
Myös Suomessa tiedoitettiin aika­naan
Ursukse^ta. Metron Helsingin,
konttori on saanut viitiset^mmentä
tarjousta. Joukossa on <^ut yli 2-
metrlsläkin n^ehiä. mutta heiltä on
puuttunut leveitä hartioita. Jotka ovat
UrsukseUe välijämäJttömät. SoveUaim-maksi
suomalaiseksi Ursukseksi kat-
Eottiiniin työmies Omii Mäkelä T u ­rusta.
Joku aika sitten tydmies Mäkelä teki
Helsingissä tuttavuutta Metron edus­tajan,
Euroopassa tJrstis-metsästystä
harjoittavan Mr. Henlgsonin kanssa.
Mr. Hehigson koefilmasi Mäkelästä
muutaman metrin pätkän. Joka lähe­tetään
Hollywoodiin, missä lopulli­nen
karsinta tapahtuu. Mr. Henlgson
kertoi, että Mäkelä on paras Ursus,
minkä hän Skandinaaviassa on näh­nyt.
Mäkelän lopulliset mahdolli­suudet
päästä esiintymään Rooman
Ursuksena selviävät ikultenkin vasta
muutaman kuukauden sisällä. Hänen
pahin kilpailijansa on täUä hetkellä
muuan saksalainen.
Onni Mäkelä on 197 senttiä pitkä
ja painaa 112 kiloa. Tämä 31-vuotias
työmies, Joka murtaa hauskasti T u -
rUn kieltä, kulkee 48 hiuneron ken­gissä,
jotka hänen on teetettävä, kos.
ka hänen rintavaan Jalkaansa eivät
mahdu valmiina saatavat kengät. U r ­heilua
hän kertoi harjoittaneensa
omaksi terveydekseen. Näytellyt hän
el ole miUoinkaan. Hieman, hämil­lään
olevan näköisenä hän katseli re­portterien
Ja valokuvaajien touhua
ympärillään Ja tuumi,-ettS olisihan se
mukavaa, jos isosta ruh^eta kerran
olisi Jotain hyötyäkin. Vaimo. Joka
jäi Turkuun pitämään peukkua mie­hensä
puolesta ja kaitsemaan^rheen
pientä tyttölasta, toivoo kovasti onnen
olevan myötä Onnirisa matkassa.
Aikanaan sitten kuullaan, tuleeko
Onni Mäkelästä Ursusta.
Dana Zatopek jäUeen
ennätyksen kii^pUS
tt«u, _MaailmaakunIan&
KiPÄin vaimo Dana Zaton*
luisuus hänkin _ on j ä ST
nyt parantelemaan maanT^-
k e i h ä s ennätyksiä,
Neuvostouton ja T s ^ ^
vaUse^yleisurheUukllpa^ro
nakoÄetuksessa sikäläisten h»i
tärtähtien kanssa joilta £
neuvojen avulla hän nyt on t »
"asiaan- käsiksi entistä t i u ^
f ' ^ L ' ^ ^ * ^ ° ' ^ ° ° syntynyt
ten Tshdckcslovakian enni^
m tuli lyödyksi tuloksella 4557
vähää myöhemmin seurasi 4*
kantanut keihäskaari. joka on N.
toliiton heittäjättäriä lukuunof
ta paras tules maaUmassa täni'^
na. ^
— V . 1817 a v a t t i in Montrealin,
M Ja seteleitä laskettiin uf^
T I M M I N S , O I
SnOfS, HOOKER & PICKB
vakuutuksia ja k U n t e l a Ä
minlon Bank B u l l d t a T^
Ont M o r k e t t e J a r S ia
Ja vakuutuksia. ^
Intian lähettiläs
jättänyt valtakirjansa
Helsingissä
Helsinkt — (S-S) — Intian vasta­nimitetty
lähettiläs, ministeri R. k .
Nehru kävi marraskuun 2 pnä Jättä­mässä
valtakirjansa tasavallan presi­dentille.
Ministeri, Nehru on ensimmäinen
maahamme nimitetty Intian lähetti­läs.
Erikoisuutena mainittakoon, että
Intian uusi kansallislaulu. Jonka on
säveltänyt Tagore, esitettiin nyt tai-
•simmäistä kertaa Suomessa. Kan­sallislaulun
nimi on "Jana-gana-ma^
na".
Soralla Ja kaipauksella itnuii
että rakas mieheni
VILHO MAm
TENHVNEN
kooU odottamatta St Josephin
raalassa Port Arthurissa 5 pj
liDkakuata 1949. Kuoleman aOu
tajana verisuonen katkeunii
päässä. Hän oU syntynyt hm
komi 26 p:nä 1900 Pyhijäni
Oolnn läänissä. Suomessa. Vai
Ja haudattiin g päivä lokako
Rfversiden hautausmaahan. I i i
nä kaipaamaan Jäin minä, hii
vaimonsa, viisi siskoa, kolme vd
perheineen Suomessa, yksi soi
Anrl Pietilä perheineen Port &
horissa y.m. sukulaiset ja tatUi
Ne vuodet ei unohdu miUoinka
Jotka kanssasi yhdessä vietin.
Mutta kohtalo ehkä on säätanyi
näin,
että yksin m i n u n Jäädä täytyi
Mutt' lohtua kimuninkin mielea
sois,
että vielä kerran me tavataaa
Siispä en lausu sulle hyvästi,
vaan sanon näkemiin.
Vaimosi Eln
KIITOS
Pyydän lausua sydämelliset k
tokset kaikille ystävUle ja tovere
ne. Jotka muistitte Vilhoa ihanil
seppeleillä hänen viimeisellä ma
kallaan. Kiitos pastori Aholle jt
heesta j a A i n i Rantaselle soitost
Kiitos kantajille Ja kaikille avusti
JUle sekä kaikille niille. Jotka ott
vat osaa raskaaseen suruuni ja ai
noltte tukenne tällä raskaalla he
kellä.
- ELMA TENHU.XEN
IVni Arthur Ontarit
nmiiiiiiiniiiiiiiiiiuiiiiiiniiuiiinnmimn
KIITOS
työläiskoti ilman tydväentdh
f "M nn kuin maa ilman aurinkoa
Tilatkaa VAPAUS ja suos$takaa
«Vc ysiävillenhekin.
Sydämelliset kiitokset Pottsvillen. Porcupinen. South Porcupinen
ja Timminsin ystäville, kun yllätitte minut lokakuun 30 p:nä, muut­taessani
uuteen tupaani.
Kiitos rahalahjasta Ja emännille herkullisesta kahvipöydästä. Erit­täin
kiitos homman alkaJiUe ja kerääjille. Kiitos myös niille, jotka
ottivat osaa, vaan eivät olleet saapuvilla.
Teitä kaikkia kiitollisuudella miUstaen.
P O T T S V I L L E
HILMA SALO ONTARIO
i i i t i l i u i i i i i i i i n i i i H i H i i u i u i i u i n n i i u u i i i i i i n i i i i i i i i n i i i i i i i i J i i i i i i i i i r i i i i i i i i i J i i iiiiirraiiiiiiina<
KIITOS
Sydämelliset 'kiitokset Teille, toverit, siltä arvokkaasta lahjasta,
j o n k a s a i n odottamatta vastaanottaa. Kiitokset Hilja, j a Wm. Ojalle,
mijä j a L a i l a Aaltoselle. VJhna j a H e i n o Salmelle, Maija ja Uuno
Vuoriselle, Aiuo. J a E i n o Sandelille j a H e l g a piesaselle.
Teitä kaikkia kiittäen.
IDA PAKKI
BOSTON CREEK ONTARIO
«minniinmiiiiimimiiiiii"""""»"""""""""
iitos
Haluamme kiittää kaikkia tuttavia, jotka tuihat
yllättämään uuteen kotiimme tämän kuun 6 p:»ä.
Muisto tulee säilymään nadessämme.
A. HOVI ja W. WINK
SILVER MOUNTAIN
meiti
ONTARIO
D(utöi.
SydämeViset kUtokset sukulaisiUe ja tuttaville, jot­ka
saapttivai viettämään iloisen illan luonamme mmn
40-vuotishääpäivänä, lokakuun 23 p:nä.
Kiitos myös kaunasta ja arvokkaista lahjoista.
SANNA ja MATTI HUHTALA
540 HUDSON STREET ^^^^.^^^
SAULT STE. MARIE ONTARIU