Vapaus, November 12, 1949

              luvostokirjailija larttuu
Iktiivisesti kehitykseen
riime lokakram alassa vieraUi lukijakuntansa kanssa, ja jossa teok-
Ijctrtnessa hyrin edustava vaUaus.' Itnnia Neuvostoliitosta. Sen jise-
|g,t osalUstaivat eri pnolilia maata
I pidetty vihin rauhanjohliin-
Vierailun aikana järjesti Saomi»
k-ecvostoliittö Seuran kirjallisinis-
Ijj itMeriia.osio keskiistehitllaisaa.
IdfD Helsingissä hotelli Seorahoo-liteeseen.
Lukuunottamatta sooma-luisia
läsnä olivat vieraina neu-iTOsSokirjailija
Leonid Leonov,
Ipuasialainen teatterinjohtaja Ho-
|oT3. joka on tunnetta mainiosta
lotbellotulkinnastaan sekä bisto-
IriJDopettaja Petruhin.
Suomalaiset olivat kirjallisaus-
|p taidepiircihin lukeutuvia ja hei-
Idin keskustelunsa neuvostovierait-
Iten kesken muodostui erittäin vilk-jkaaksL
Lainaamme Suomen nao-
Irlsolehden Terän kirjeenvaihtajan
I kuvauksen tästä tilaisuudesta.
VrsvmvkJ-sn sarjan avasi kirjailija
Ki Vila. joka kysyi minkälainen
liirjailijain ja teattereitten välinen
leistyö Neitvostoliitcssa ja miten
autetaan nuoria kirjailijoita,
räilija Leonov huomautti ensin
U j n kunllisesti. että nuorta kirjai-
L ei pitäisi auttaa, sillä vaikeudet
tt hänen paras koulunsa. Mutta
s hän puhui enemmän ja k u n kss-teluun
yhtyivät kansantaiteilija
Lava ja hi.storianopettaja Petruhin
l i k i n Ecl-/ille, ettei käytäntö Neu-fccliitcssa
o!e kirjailija Leonovin
txautukssn suuntainen, vaan että
frta kirjailijaa tuetaan monin t a -
Ensiunäkin hänen taloudellinen
Esnsa o n hyvin turvattu, sillä
nTCswlii!cssa käytetään vuosittain
feljoonaa njplaa nuorten klrjaili-l:
en hyväksi. Aikakauslehdillä ja
:antajilla on erikoiset neuvolat
na kirjailijoita varten ja sen lir-kirjailijaliitto
hoivaa kyvykästä
Ijjilijaa välittäen hänen teoksiaan
V.antajalio tai teatteriin. Jos teat-hyväk:;
yy näytelmäkäsiklrj oituk-
. sin tekijä .saa heti käteensä 25—
Iprcsenttia hänelle lopullisesti tule-palkkio.
sta, voidaksen muokata
lekttään edelleen. Tämän lisäksi
sen hyvät ja huonot puolet punnitaan
jmonelta taholta-
Kansantaiteilija Horava vastasi hä­nelle
esitettyyn kysymykseen, ettei
täydellisiä näytelmiä tottapuhuen ole.
mutta jos näytelmässä on hydä a i ­neksia
olemme aina valmiita keskus­telujen
avulla auttamaan kirjailijaa.
MITÄ ON SOSIALISTINEN
REALISMI?
Kirjailija Turtiainen pyysi Leonovia
selittämään, mitä on sosialistinen
realismi. Kirjailija IJeonov kuvasi
sen muutamin'^lvin vedojn. Entis­ajan
kirjailijat kuvasivat asiat sellai­sinaan,
myönteisen ja kielteisen oUen
siten ikäänkuin havainnoitsijan, s i ­vustakatsojan
asemassa. Mutta olo-
Euhtset ovat muuttuneet, ne velvoitta­vat
meitä. Neuvostokirjailija (eikä
edistyksellinen kirjailija kapitallsises-sakaan
maassa, tekisi tämän kirjoitta­jan
mieli huomauttaa) Baa olla sivus­takatsoja,
passiivinen olento, hänellä
vaaditaan aktiivista osallistumista s i i ­hen
rakennustyöhön. Joka koko maas­sa
on käynnissä. Neuvostokirjailijan
tehtävänä on myönteisen hahmon
luominen. Leonov otti esimerkin r u ­nosta,
jonka hän kuuli rauhanpuolus­tajain
kongressissa. Siinä kuvattiin
invaliidia, jolla aikaisemmin oli ollut
suuria mahdollisuuksia, mutta sitten
kun hänen kätensä j a Jalkansa olivat
ruhjoutuneet hän halusi muuttua k i ­veksi.
Tällainen ratkaisu on tavattoman
helppo, Leonov sanoi. Mutta jos k i ­velle
olisi kasvanut nyrkit. Joilla se
olisi voinut kohottaa itseään, tehdä
jotakin itsensä ja kaltaistensa hyväk­si,
olisi se ollut sosialistista realismia,
se olisi ollut aktivistista puuttumista.
Kirjailija Elvi Sinervo kysyi minkä­lainen
on näyttelijäin koulutus Neu­vostoliitossa,
Johon kansantaiteilija
Horava vastasi, että alkukoulutuksen
jälkeen on kaikUIa näyttelijöillä tilai­suus
opiskel jun vapaa aikoinaan, hei­tä
varten järjestetään mitä erilaisim­pia
kursieja ja luentoja. Näyttelijällä
MARJORIE McENANEY
CBC:n kommentaattori. Jonka nasi
ohjelma "Search of Citizen^' alkaa tk.
15 pnä keUo 8 iUalla.
miseen. Taiteilijan onkin kuljettava
yhtä Jalkaa kansansa kanssa 4iän ei
saa Jäädä päivääkään jälkeen.
IHMISARVOISET RISTIRIIDAT
Kirjailija Parland kysyi, mitkä kon­fliktit
(ristiriidat) ovat draaman
(näytelmän) perusteina silloin, kun
yhtelskimnalllset konfliktit häviävät
— sillä draamahan rakentuu konflik­teista.
Leonov vastasi käännöksen
mukaan näin: Ihmiselle on alentavaa
— en tällä halua alentaa Shakespea­ren
arvoa — että nuor* tales kuristaa*
rakastettunsa, että nuori Ihana tyttö
haluaa kuolla rakastettunsa viereen,
että huori mies, jolla on'smiret mah­dollisuudet
vaipuu hedelmättömään
oman elämänsä tarkoituksen epäile­miseen.
Meitä ovat jo eräässä mie­lessä
lakanneet kiinnostamasta i k i ­vanhat
kreikkalaiset klassikot, meitä
ovat lakanneet kiinnostamasta kak­sinpuhelut
kohtalon kanssa, j a sa.
maila tavoin menettävät merkityk­sensä
nykyiset konfliktit. En tiedä
mitä konflikteja syntyy huomispäi­vänä,
mutta ilmeisesti niitä syntyy,
koska ihminen elää. iSiksi meidän
taiteilijoitten on tutkittava elämää.
Joka synnyttää uusia ristiriitoja. Jos
kalkki ne voimat, jotka nykyään käy­tetään
Joukkomurhiin Ja tuhoaseisiin,
käytetään luonnon alistamiseen, muo­dostuu
valtavia aloja uusille konflik­teille.
Ja unelma kulkee ennen sen
J A N I S ItAINIS
LATVIAN VALLANKUMOUS­RUNOILIJA
Syyskuun 12. pnä 1949 tuli kuluneek­si
20 vuotta Latvian nerokkaan vallan,
kumousnmoilijan Janis Rainisin kuo­lemasta.
Neuvostoliiton kaikkien t a ­savaltojen
kansat pitävät suuressa a r ­vossa
"vapauden, auringon ja rak­kauden
yllstäjän" jälkeensä Jättä­mää
kirjallista perintöä.
Latvian tasavallan tiedeakatemian
yhteyteen perustetussa Janis Rainisin
museossa on kirjailijan kuoleman \-uo.
sipäivänä käynyt tuhansia ihmisiä.
Museo sijaitsee Riian erään kauneim­man
kadun Latvian turmetun klrjaili-on
rajattomat mahdollisuudet kehit-
Mestetään keskustelutilaisuuksia ; tää Itseään, sillä hänen hyvä toimeen- toteuttamLsta. Ja kun ihmindn ei
iihi-:sa ja yliopistoissa ,joissa k i r - j tulonsa vapauttaa hänet uhraamasta
iija pää.see läheiseen kosketukseen' vapaa.aikojaan sivuansioiden hankki-
TEIDÄN KELLONNE
ansaitsee a.siantuntiia^,huomiOD!
KAIKKIEN K E L I K Ö J : E N kOR-JAUS
E H D O T T O M A S T I
T A A T A A N .
ehdi unelmiensa mukaan, muodostuu
uusia konflikteja. Ölen suorastaan
kateelUnen niiUe kirjailijoille' , J o t^
tulevat ratkaisemaan niitä Ihmisar­voisia
ristiriitoja, joita syntyy 50—100
vuoden kuluttua.
Nupein mahdollinen palvelus -- Vapaat arviot |
Säästäkää kellonne korjauksessa g
C H A R L E S M Ä K I I
315 BAY STREET PORT ARTHUR^ ONT. |
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
CSJ:n PORT ARTHURIN OSASTON
N A I S T E N KÄSITYÖKERHON
järjestämä ai-vokas
O H J E L M A I L T A M A
Osaston haalilla. 316 Bay Street. Port Arthur. Ont.
SUNNUNTAINA MARRASKUUN 20 PÄIVÄNÄ,
alkaen kello 8.30 illalla .
Arvokas ja monipuolinen ohjelma.
Yksinäytöksinen näytelmä
ILMAN MIESTÄ
Ovikolehti.
in hyvin harkittua kyj5j»n>ystä^ joista jpqukselUs-dfiHokraattlsts^.,. klr|aiU-,
än ,aai joiitd^aat^ltalg^lrai» lio^kqnTJ^^^ jBelliiskissä, Ixei'--'"-""'''-^''^-"'
PARI KYSYMYSTÄ
Lopuksi taiteilija Horava esitti pa-
1 r in
hän
vastauksia. Kysymykset olivat: K u ­vastaako
suomalainen iteatteri ja k i r -
Jallisuas tämänhetken päivänkysy-myksiä?
Millainen taiteilijan ase­ma?
Vastaukset olivat lyhyet. Meillä
kukoistaa yain far.ssi. Taiteilijoilja ei
ole leipää.
Vieraitten vaatimattomat .älykkäät
ja humorintajuiset' persoonallisuudet
valloittivat meidät kokonaan samalla
kuri me ja monet muut saivat, loista­van
oppitunnin eräistä tärkeistä kult­tuurikysymyksistä.
S y d ä mestämme
toivoisimme, että tällainen kulttuuri-vuorovaikutus
maittemme välillä olisi
tähänastista vilkkaampaa. — V-o
A-nen.
Jan ja kansanrunoudentutkijan K r i s h -
Jan Baronin kadun varrella.
Museon suojissa on 13,000 käsikir.
joitusta ja kirjettä. Museossa kävi­jät
tarkastelevat suurella mielenkiin­nolla
runovihkoja sekä Rainisin te­kemiä
käännöksiä Pushkinin. Ler-montovln,
Koltsovin, Gorkin ja neu-vostokirjailijain
teoksia.
Kellastuneet valokuvat, haalistuneet
käsikirjoitukset j a erilaiset kirjat k u ­vaavat
kirjailijan elämää, avaavat
ovet hän«n laboratorioonsa. Valoku­vassa
nähdään vaatimaton asuintalo
Kuurinmaan Varsiavanysta. Sen alla
lukee: "Täällä on syyskuun 11 pnä
1865 syntynyt tilanvuokraajan per­heessä
J a n Pllekshan. tuleva runolija,
joka valitsi klrjailtjanimekseen köy­hän
talonpojan sukunimen Rainls."
Aivan lähellä nähdään toinen valoku-1
va. Se kuvaa Rainisin lapsuudenko­tia
Tadenavassa. Molemmat talot
ovat säilyneet meidän päiviimme asti,
mutta elämä niissä on perusteellisesti
muuttunut.
Runoilijan synnyinseudulle on pc.
rustettu kolhoosi. Joka on omistettu
Rainisin nimelle. Latviassa on yh­teensä
29 sellaista kolhoosia. Jotka
ovat ottaneet nimekseen runoilijan n i ­men.
•
Jo kouluvuosinaan runoilija tutus­tui
venäläisiin klassikoihin. Lukio­vuosinaan
hän käänsi latvian kielelle
Pushkinin Boris Godurioviri, kirjoitti
enslmmälisen näjrtelmänsä "Vanem
Imanta* 'ja runonsa "Kuriingatar"!
V. 1884 Ralnlslsta tuli Pietarin ylf-oplstoh
valtiotieteen ylioppilas, /ras­ta
alkaen hänen ajatuksensa askar-'
tellvat Venäjän suurissa vallanku.
monella muulla asua tässä maassa.
Jossa elämä on vahvistanut teidän
laulujenne totuudenmukaisuuden."
Museon eräs viimeisistä saleista on
omistettu Rainisin näytelmille. Tän­ne
on koottu suuri määrä mielenkiin­toisia
luonnoksia, maketteja Ja valo­kuvia.
Tuolta seinältä katselee Lat­vian
satujen sankari Latshplesls, j o ­ka
on noussut taisteluun Latvian k a n ­san
ikuista vihollista, saksalaisia p a -
rooncja olennoivaa Mustaa ritaria
vastaan. Tämä on eräs sankari R a i n i ­sin
Ihanasta näytelmästä " T u l i j a yö",
•Jonka esityksestä Latvian Taiteellinen
Teatteri on saanut Stallnln-palklnnon.
Stalinin-palkinnon saanut latvia­lainen
runoilija Jan Sudrabkaln on
Joku aika sitten kirjoittanut Rainisin
muistolle omsitamassaan kirjoitukses­sa
seuraavasti: "Vasta nyt. neuvosto,
mallan aikana me olemme tulleet nä­kemään
runoilijamme täydessä mie-huudenmltassaan
. . . me tunnemme,
että runoilija on suunnattomasti kas­vanut
lähestynyt kansaa, tullut todel.
liseksi kansan runoilijaksi. Yhdessä
meidän kanssamme suureen luomis­työhön
osallistuu myöskin Rainis, jon­ka
runot säilyvät kansan muistissa."
Henry todistaa
vastaan
Aavikkomaakuntien
kato kiristää far­marien
SUOMALAINEN ELOKUVA
"Juurakon Hulda"
on krjc-lija Jiiham Tervapään romaamn mukaan jilmattu. Se
hnna.jttii-.alla tavalla kuinka sisukas suomalainen työläistyt-
''i jok: tarmokkaasti itseopiskelulla ja kunnoVisella tyÖUä pyr-koh.
yttamaan sivistystään, pääsee kunnioitettaviin saavutuk-
^OP^T ARTHUE. Työn Temppelissä, marraskuun 17 p:nä.
2, klo 6.30 ja klo 9.
s'!?,^0."MO^^ Haalilla, marraskuun 18 päivänä klo 8.
-'Jim CilLLIES, Haalilla, marraskuun 22 p:nä klo 6.30 Ja klo 9.
SUOMALAINEN POHJALAISÄIHEINEN ELOKUVA
"Koskenkyläii Laulu"
^-dcrr-iun pohjanmaan kansan elämää ja voimakasta rakkaut-
^'-'-iiuhiren ja jännittävine koskcnlaskuinecn.
^ Esitykset seuraavissa paikoissa;
vi5?, '^P-THURISSA. Työn Temppelissä, marraskram 24 päivänä
Mo^f;^ 2, klo 6.30 ja klo 9.
Sv-r^*^^'Haalilla jnarrasknnn 25 päivänä klo 8.
*"CTH GILLIES, Haalilla, marrasknmi 29 p:iiä klo 6.30 j» klo 9.
Pääsy kaikkiin tflaismikgiin 75c ja lapset SOe.
Esitykset seuraavissa palkoissa:
(12-16)
Dinsmore, Sask. — Meidän uutisten
kirjoittajamme lähti taas talveaan
viettämään jonnekin tuulen suojai-senpiin
palkkoihin tapamaan omai­siaan.
Hän taas keväällä palaa vir­keänä
takaisin kotoisille maille. T o i ­von
hänen viihtyvän hyvin siellä mis­sä
kulloinkin kulkee.
Täällä on ollut sievää syksyä, lun­ta
on Jonain aamuna ollut hiukan
vaan se on aina päivällä sulanut Ja
nyt on ollut jo kolmen viikon ajan
sievää "intinkesää". Nyt tätäkin k i r ­joittaessa
on lämpö 65 astetta yläjnio.
lella nollan. Olisi toivottavaa, että
näitä sieviä ilmoja riittäisi. Se l y ­hentäisi
talvea Ja samalla olisi apu­na
eläinten ruokakysymyksessä. K u n
eläimet saavat olla vapaana niin ne
eivät kulota talven" varastoa. Meillä
on täällä aavikolla eläinten ruoka­tarpeet
hiukan lyhyenä viime kesäisen
kuivuudjn sexirauksesta. Saimme h e i ­niä
hyvin vähän, joten monin pal­koin
cn tyydyttävä vehnän olkiin Ja
"Russian thlsteliin"'. On vielä pal­jon
seutuja, JoL-^sa ei ole edes veh­nän
olkia Ja monen cn pakko myydä
eläimensä hyvin vähiin.
Meillä oli täällä melkein katovuosi.
Kevät oli Ulan kUiva, joten ci vilja
päässyt kunnolla itämään. Kesä­kuussa
kyllä satoi vähän vaan ei tar­peeksi
avustaakseen viljan kasvua.
Rikkaruohot kyllä alkoivat kasva­maan.
Heinäkuussa saatiin vähän
enempi sadetta vaan meidän vehnä-kylvöt
olivat jo siihen mennessä p i ­laantuneet
roskan seurauksena, joten
sato oli kovin pisnL Paljon oli pel­toja,
joista ei tullut edes siementä
ja nyt on talvi edessä eikä ole monel­la
paljcn muuta tuloa kuin tämä
pieni kuivoiusavustus, jolla nyt jiiuri
saa siemenet ostetuksi ensi vuoden s a ­toa
varten.
Vehnän viljellä katselee tulevai­suutta
hyvin synkän näköisenä. V c h -
nänm-irkkinat vähenevät Euroopan
Teherf(yPl»«y^^l4«äl
Ja Hertzenissä. Näiden kirjailijain te­okset
ovat 7)liden Marxin. Ja Angelsin
kirjojen vierellä, joita nmoillja ylipp-pllasvuoslnaan
hartaasti tutki. Lasin
alla nähdään Rainisin päästötodistus.
Siinä on vuosiluku 1888.
Tämän jälkeen runoilija palaa syn­nyinmaahansa.
Hän' e l kuitenkaan
palaa sinne "hyväntahtotsena" asian­ajajana,
vaan rohkeana taistelijana.
Latvian edlstsTiselllsen "uuden suun­nan'
'äänenkannattajan Dlenas Lapa-lehden
palstoilla nähdään Rainisin
lermokkalta kirjoituksia, joissa hän
keholttaa kansaa taisteluun oikeuksi­ensa
Ja vapautensa puolesta. Vallan-kiunouksellisen
toimintansa tähden
runoilija pian vangittiin. Vankeus­rangaistusta
seurasi myöskin karkol.
tus VJatkan läänin. Karkoltetun r u ­noilijan
runoja Ilmestyi aikakausjul­kaisuissa
ja 1903 ilmestyi Rainisin r u -
nokokelma "Hämärtävän illan kaukai.
sia kaikuja".
Karkoltusmatkaltaan runoilija pala­si
täysin kypsänä (runoilijana Ja ka­raistuneena
taistelijana. Unohtumat­tomana
vuonna 1905. Jolloin vallanku.
mouslilkkeen aalto nousi korkealle
Venäjällä, Ilmestyi Rainisin eräs par­hain
teos "Myrskyn kylvö".
Rainls tuli tunnetuksi Latvian rajo­jen
ulkopuolellakin. Hänen runonsa
ja näytelmänsä on käännetty monille
eri kielille: eestin-, liettuan-, venä­jän-,
englannin-, ranskan- ja saksan-j
kielelle.
I Museossa talletetaan erästä asiakir-
I Jaa Joka todistaa venäläisten suurta
I rakkautta latvialaista runoilijaa koh.
'tean. Se on vuodelta 1925, jolloin
Rainls palasi Latviaan ja havaitsi, että
porvarilliset vallanpitäjät " v a p a an
Latvian" varjolla sortavat työkansaa
aivan samalla tavalla kuin ennenkin.
Sinä vuonna Rainis sai Neuvostoliitos­ta,
kaukaisesta kaupjungista Volgan
rannalta kirjeen jonka alla oU 18 neu-vostotyölälsen
nimi. He kertoivat täs­sä
kirjeessään siitä, kuinka suuren
vaikutuksen heihin olivat tehneet
Rainisin runot. Vastaten Rainisin
runosäfceisiin ncuvostotyöläLsst kir­joittivat:
"Sosialististen neuvo«tota.sa-valtojen
liiton kansat ovat jo päässeet
näiden hyllyvien soiden yli ja tulk-et
•valoisan tulevaisuuden vihannoivalle
rannalle... Me toivomme, että Tc olet­te
meidänkin l'4UlaJamme ja runoili­jamme.
Teillä on parempi oikeus kuin
maitten ostettua dollarimaista. S a ­malla
markklnain puutteen seurauk-
.sena hinnat laskevat ainakin viljalle,
sl. Koneitten hinnat yhä nousevat
Joten meillä on edessä uusi pulakau-samolnkuin
ruokatarpeetkin. Yksin
kahvi maksaa siinä kahdeksankym­mentä
senttiä pauna Jos jo ylikin, ja
odotamme seuraavaa vuotta,
silti emme tee mitään muuta, kun
Kunnan vaaleissa tässä piirissä jäi
entinen Herman P . F h i g virfcaan.
Toivon haaskaa taive» kalkille V a ­pauden
lukijoille! — Wm. Perälä.
Torontossa kiinni­tetään
nuori!
Rajan eteläpuolella ilmestyvässä
ve|jes!ehdessämme "Työmlebessä"
, on lehden pakinoitsija " E i a " kir­joitta
n u t Osunstotmintalehden
päätoimittajan Henry Kosken so­keasta
hoitelusta seuraavaa:
Maailman menoa naapurlsapassa
tarkkaileva Henry Koski oli pitkän
aikaa ilosta haljeta kun Elnglannissa
viidettä vuotta sitten attleet, bevlnlt
ja crippsit pääsivät valtaan. Ja hän
Qll syvästi murheellinen siltä, kun
Itä-Euroopan maiden vaaleissa sosia­lismiin
pyrkivät voimat saavuttivat
voittoja.
Henryn mukaan Englannissa siir­ryttiin
"demokraattisella tavalla" h i s .
siinldssun sosialismiin, kun taasen Itä-
*Euroopan maissa oli päässyt vallalle
"itämainen demokratia" (diktatuuri),
;jossa el ollut kysymystäkään sosialis­milta.
; Tässä Ilonpuuskassa Henry hihkasi,
että kalkki Itä-Euroopan vaalitulok­set
olivat tappiolta työtätekevälle kan­salle,
mutta Englannin vaalit kas ne
olivat todellinen voitto ei ainoastaan
Englannin vaan koko maailman työ.
väelle.
Hok&autlmme silloin Henrylle, että
antaapas ajan kulua Ja tehtäköön
sitten yhteenvetoja.
• *. •
Alkaa kului pari vuotta ja jo tuotiin
Osuiistoimihtalehden palstoille James
Peter Warbasse todistamaan Englan­nin
"työväenhallitusta" vastaan o-suustoimintakysymykslssä.
Kului edelleen aikaa Ja Itse Henry
Joutui aina tuon tuostakin todista­maan,
että kepulinpUoleista on "työ­väenhallituksen"
talouspolitiikka, aina
vain ruinataan apua täältä Setä Sam­pan
maasta. Huitaistaan työväkeäkin
ettei se yritä, kuten pitäisi, ja siten
antaa aseita vajsemmistolalsille käydä
hallituksen kimppuun.
Kaiki^ea sellaista havaitsimme Ktm
l>engoimme Osuustoimlntalehden koL
mcn neljän vuoden vuQslkertoJa,
• • •
Sen jälkeen on tapahtunut sellaisia
tekoja kuin työpalkkojen jäädyttämi­nen
Ja rahanarvon alentaminen. Jotka
Henrykin on Joiitunut toteamaan t a ­pahtuneen
Washingtonin vaatimana.
Mutta emme tahtoneet oikein s i l ­miämme
uskoa, kun lulmnxe Henryn
palstalta Osuustoimlntalehden viime
lokak. 4 p :n numerosta m.m. seuraa­vaa:
> I
" K u n Englannin ulkoministeri Ernest
Bevin saapui tähän maahan Jcku viik­ko
sitten neuvottelemaan Englannin
avustamisesta, näytti hänellä olleen
toinen 'rauta tulessa*. Bevln näet on
antanut ymmärtää että Yhdysvaltain
olLsi sittenkin ryhdyttävä antamaan
apua Kiinalle.
•Ja mikä on »e kysymys, J<rfca eng­lantilaisia
tässä kiinnostaa? Mikäpä
muu kuin Englannin imperialistiset
edut. Kiinan rannikolla olevissa »aa­rissa
ja K i i n a n eteläosassa on eng­lantilaisilla
kapitalisteilla huomatta­via
maa-alueita, rikkaita alueita, jot­ka
Englanti aikoo pitää hallussaan
keinolla millä tahansa. Mutta kun
se cl kenties voi sitä omin volmlasa
tfchdä se haluaa, että Yhdysvallat r y h .
tyi.si rahoittamaan «itä taistelua mitä
Englanti aikoo Kiinan kansallisten
kanssa yhdessä siellä käydä. J a sen
vuoksi Bevin on sitä mieltä, että Y h ­dysvaltain
ci tulisi jättää K i i n a a oman
onnensa nojaan vaan pitäisi sinne
antaa sekä sotilaallista että muuta­kin
apua — kaikki Yhdysvaltain ve-renmaksajien
kustannuksella."
Henry siis nyt entisen ylistyslau­lunsa
xinohdettua toteaa, että Bevin
on englantilaisten kapitalistien Ja Im­perialistien
asialla oleva mies j a päät.
teeksi vielä sellainen, että maksattaisi
amerikkalaisilla veronmaksajilla koko
temmellyksen K i i n a n kansaa vastaan.
Tosiaankin ihmeellineD "työväen-
Teront». — CSJ:n Toronton osaston
kokouksessa tk .7 prnä keskusteltiin
nuorison mukaan saamisesta Järjestön
toimintaan suuremmassa määrässä.
Todettiin, että ei ole aikaisemmin
kiinnitetty tarpeeksi huomiota suo.
men kielen xqiettamlseen lapsille, eikä
yleensä herätetty nuorison mielen­kiintoa
järjestöömme kohtaan siinä
Q^mmärryksessä, että se kulttuurityö,
jota järjestömme kautta tehdään, tu­lee
rikastuttamaan tämän maan si­vistystä
Ja kulttuuria niin henkisellä
kuin fyysilUselläkln alalla. Tästä esL
merkkinä voimme pitää sen mitä esim.
palkallinen tyttökuoro Ja muutkin
kuoromme ovat saaneet osakseen ca-nadalaisen
väestön keskuudessa tääl­lä.
Samoin urheilu vieläkin suurem­massa
määrässä, jonka tukemiseen
järjestömme on aina kiinnittänyt an­saittua
huomiota. Todettiin myöskin
meillä olevan hyvää nuorisoa, joka
uhrautuvasti on mukana ei ainoastaan
kuoroissa ja näyttämöllä vaan myös­kin
taloudellisissakin tehtävissä, eten­kin
kesällä Tarmolassa. Varhalsnuö-rlsokomiteaa
keholtettlin kllnnlttä.
mään enemmän huomiota suomen
kielen opettamiseen lapsille.
Kokous lausuu Tarmolan huoltoko-mltealle
kiitokset hyvin suoritetusta
työstä kuluneen kesän ja syksyn aika­na
. Me. jotka käymme Tarmolassa
vain huvittelemassa emme osaa arvata
kuinka monta työtuntia siellä suorit­tavat
ne, jotka huolehtivat siitä että
on kaikki kunnossa.
Tarmolan Isäntä. E. Aalto antoi sel­vän
raportin Tarmolan viimekesäises­tä
toiminnasta sekä kiinnitti huomiota
niihin korjauksiin Ja parannuksiin,
mitkä ovat tarpeelliset vastaisuudessa
hyville tuloksille.
. Kokous kiinnitti suurta huomiota
niinien keräämiseen atomipommin
laittomaksi julistamisen puolesta, sekä
jaettiin huomattava määrä listoja.
Jokaisen rauhaarakastavan velvolli­suus
on antaa ainakin nimensä tuo.
hon listaan ja auttaa rauhan vaati­muksen
leviämistä niin suureksi, että
hallitukset joutuvat huomioimaan
sen. Velvoitettiin myös johtokunta
lähettämään protesti Washlngtonln
11 kommunistipuolueen johtajan tuo­mioiden
johdosta. Yksityisiä protes­tia
oltet mahdollisimman paljon lähc.
tettävä.
Vielä kuultiin Vapauden asiamiesten
raportti ryntäyksestä, josta kunnia
hyvin suoritetusta työstä.
Uudenvuoden kabarctti päätettiin
järjestää osaston. Yrityksen Ja Club
Donwayn kanssa yhdessä. — Kokouk­sen
valitsema: A. N.
Nelson-juttu jälleen
raastuvassa
Helsinki. — (8-8) — Helsingin
raastuvanoikeudessa oli lokak. 29 pnä
jälleen käsiteltävänä ns. Nelson-pa­kettien
Johdosta nostettu Juttu, syy-tevlränomalsten
toimesta oli haaste
toimitettu liikemies Nelsonille Ame­rikassa
j a häntä edusti oikeudessa
varat. Mustakallio, jcdca ilmoitti, että
haaste oli koskenut tullirikosta ja
että voidakseen vastata siihen hän
tarvitsisi n. kiihden kuukauden lyk­käyksen.
Eräitten vastaajien puolesta Jätet­tiin
oikeudelle puolustuskirjelmä. Vas­taajien
pyydettyä lykkäystä, oikeus
siirsi asian käsittelyn joulukuun 16
päivään.
Lähes sata hakijaa
stipendeille Suomessa
Helsinki. — (8-8) — Saamamme
tiedon mukaan on Suomalals-amerlk-kalainen
Yhdistyksen stipendejä opin.
tojen harjoittamista varten amerik­kalaisissa
korkeakouluissa hakenut
kaikkiaan lähes 100 lienkilöä.. K!uun
vaihteessa ratkaisee stlpendilautakun-ta
kotimaassa ehdokkaat, jciden p a ­perit
lähetetään USA:n korkeakou­luille.
Nämä harkitsevat asian l o ­pullisesti.
Joten varmat tiedot hy­väksytyistä
saadaan vasta ensi kesä­nä.
' Kuten tunnettua, on parhaillaan
29 stipendiaattia U8A:s8a, mutta ensi
vuonna luku saattaa olia kaksi- Jopa
3-kertalncn.
Kauppaneuvottelukunta
Suomesta Moskovaan
IleUinkL — (8-8) — Ministeri T a ­kin
STT:Ile antaman tiedon mukaan
lähtee kymmenmiehinen kauppancu-mles"
Ja "sosialismin" edustaja, Hen­rynkin
mukaan. Tai olisiko asianlai­ta
siten, että juuri tämä Henryn k i r ­joissa
olisi sitä "demokraattista sv-sialismla"?
Tule ja tiedä,
• • •• •
Mutta sieltä Henryn herjaamista
Itä-Euroopan kansandemokratioista ci
kuulu minkälaista valitusta talou-dellkesta
puristuksesta vaikka el ole­kaan
saatu Marshall-doUarelta. E i
tarvittu punnan perässä rahanarvon
alentamisiin kuten yleisesti Marshall-maissa.
Kuuluu vain uuden elämän
rakentamisen tahti. Viljaa cn jo
myydä länsi-Euroopankln maille Ja
teoUisuuselämä nousee varmoin aske­lin
— sosialistisen talouselämän pe-rusUlla.
Yee, siellä ollaan siirtymäs­sä'
sosialismiin, mutta Englannin t a ­louselämää
kiinnitetään amerikkalai­sen
imperialismin napanuoraan.
' — ESA.
•••• -. P~^4-0..W7^i^^Pf!^^
Lauantaina, marrask. 12 p.—Saturday, NoV. 12
Soossa esitetään
rr
morsian" tk. 27 pnä
Saalt Ste. Marie. — Täältä ei ole
paljon huudeltu maailmalle vaikka
tounhutaankin hiljalleen sen jälkeen
kun kesä on sivuutettu. Kesän aika­na
oli toimintamme kaupungissa hy­vin
hiljaista. Kun kaikki ovat nyt
kotiutuneet kaupunkiin on toiminta,
k i n muodostunut vilkkaammaksi.
Vanha' kaarti harjoittelee Joka toinen
ilta näytelmää "Koskenlasklan mor­sianta".
Siinä saadaan nähdä uusia
näytteljiöltä. Joka on täällä harvinai­suus.
Olemme saaneet useita uusia
jäseniä. Jotka ovat lisänneet toimln-tavolmlamme.
"Koskenlaskian morsian" esitetään
sitten tk. 2T pnä. Muistakaahan kalk­ki
ympärlstölälset .sillein panna kalk­ki
huushoUiasiat siihen kuntoon, että
voitte saapua haaliUemmc istumaan
ja seuraamaan hau.skaa näytelmää.
Kulissien muutoksiakin on vain ylcsi.
Joten kalkki tapahtuu joutuisasti kun
Poro-Joope Ja leskl-Leena pitävät
yleisön hauskalla tuulella. Samalla
saamme kuulla reippaita lauluja. Joi­ta
olemme kuulleet ennenvanhaan
kotimaassamme — ellei sanoja niin
ainakin säveleen.
Näytelmän on ohjannut mrs. Lydia
Kesti ja laulut on ohjannut mrs. H.
Wessa.
Näytännön alkamisaika nähdään
paikallisista ilmoituksista. Toivomme
saavamme silloin haalin täyteen kan­saa.
Olette jo varmaankin kuulleet siitä
syömäjuhlastakin, Jota hommataan.
Siltä laitetaan ilmoitukset aikanaan,
että emännät eivät keitä sinä iltana
kotona mitään. Farmaritkin voivat
silloin saapua kaupunkin syömään
sillä tiet ovat silloin vielä avoinna
koska lumi c l haittaa.
'Naisilla oli keskiviikkona tk. 9 pnä
taas bingoilta. Pian ilmoUctaan mil­loin
on seuraava samanlainen tilai­suus.
— E. L.
... •.. ....... -.iU.-iar,'^^
Naisten 5«ottelim y^-r -
maailmanennätyg; lildkl '
MoakOTS. — MeuvoBtblitoD-vuotinen
naisten £«pttebui.
Alexandra Tshudina pvuist M»jk\
täin Moskovassa pldetyissdlL yleisuf-'
heilukllpallulssa ''leipätoJlniM'' o t u - ' <
ilmanennätystä 4934 plstec^ t^ak-.'
sella. Tshudinan vuonna 1M7 Mui*«^
vuttama 4661 plsteUft oU nttnlJriin' ,
epävirallinen maailmanennfttj» timiln
vuoden heinäkuuhun saakka, Jolloia
saksalainen Lena Stumpi rikkoi sen.
Uudella tuloksellaan 'Tshtidlna kir­joitti
nimensä toistamiseen nalstm
5-ctteIun maailmanmestarin palkaUe.
M
Amerikkalainen kansan­talousmies
on V
kutsuttu Suomeen
Helsinki. — (8-8) — Saamamme
tiedon mukaan Helsingin yliopisto on
tehnyt päätöksen amcrikkulalscn
Harvardin ylicpLston professorin, A l ­vin
Hansenin kuttsumiscsta Suomeen.
Professori Hnmeh on tunnettu kan-säntaloustletcUijä,
juka kesiLkuusta
lähtien. on kierrellyt Euro.')pas.sa ja
vierailee parhulllaun Tukholmassa.
TlcteelllsisBä pilrelKsä cl profciSorl
Hansenin nimi kaipaa mitään esitte­lyä,
mutta ulkopuolisia kiinnostanee
kuulla, että hän cn monien muitten
ansioittensa lisäksi toiminut Federal
Reserve Boardln «ckä USA:n ulko­ministeriön
taloudclllsenu neuvonan­tajana.
HVOBLI
W O B K E R 8 ' C O - O P
RESTAURANT
of South PorcupUi* Uaoltod
47 Crawfohi StfMl 80Um PORCUPINE, onncAiio
• Suosittelee auomalairtlte hyrilU
sltunnettua roukaansa ruokailaat-kolna.
Ravintola auU klo 9 Ulalla.
• Siistejä kalustettuja httondte
asunnoiksi. Kuluttajaln kott. Pia- täytykää BlsiUe.
OSCAR BAY
Miesten ia Naisten RäSm \
BHalkenlalstt korjaustyötä
PnheUat-lMI
76London St. E . Wiada0r,OBl.
Barnes Driig Co,
— S K A U P P A A —
Saalt ste. Marie CMari
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
nydeUinen varaato Hakkeill.
PosiitUaukset täytetään
kuoleUisesti.
vottelukunta Moskovaan inarra.sk. 14
pnä lentoteitse.
Neuvottelun kohteena on ensi vuo­den
kauppasopimas, ja neuvotteluja
käydään otaksuttava.sli noudattaen
entisiä linjoja.
Todermäköistä on, että kauppaneu­vottelukunta
käy myöskin neuvotte­luja
Moskovas.sa siellä .silloin olevan
Romanian neuvottelukunnan kan-s-sa.
Mikäli tämä neuvottelu johtaa tulok­siin,
on syntyvä kauppa«oplnju.s en­simmäinen
Suomen ja Romanian vä­lillä
sodan Jälkeen .solmittu kauppa­sopimus.
FINNISH STEAM BATHS
56-5a WIdmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja tontaina 3«12 Lp.
Perjantaina 1-13 l.p.
Lauantaina 1 l-p. - 2 a.p.
Sunnuiataina 8 a.p. • liLp. < •
NAISET:
Keskiviikkona Ja toraUina 3-}8 Lp.
Perjantaina Ja lauantaina lrl2
PUHELIN EL. 2871
NELSON GARAGE
. 519 Dundaa SL W., Toronto
PL. 6141 — Ai»; 9717
Pitkän ja lyhyen matkan veto^
palvelu. — Autojen säUytystft.
Peter A. Vesa, B.A.
Barrlfter, SoUeltor, Notaty
SUOMALAINEN
LAKIMIES
* • •
GE, 3392 892 Danforth Af.
(Near Pape Ave.) Tonmto
Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
S r O M E E N — T A N S K A A N — NORIAAN — RUOTSIIN
Lentoteitse keväällä Ja kesällä Montrealista tai New Yorkista.
Paluumatkapalkka taataan.
Laivalla ensi syksynä tai Jouluna ja samoin kesällä 1950 Ruotsin
tai Englannin kautta. Paluumatkapaikan saanti taataan.
Halutessanne tuoda Jonkun henkilön Canadaan, avustamme tulo-luvan
saannissa Ja myymme täältäpäin maksettuja tulollppuja.
Avustamme myös passien ja viisumien hankkimisessa.
TEHKAA PAIKKA-nLAUKSENNE NTT
Täydelliset A |# • i O Soittakaa
Tiedot 0. K. Joiinson & vo.^^ VAKUUTUS- JA MATKAILUTannSTO
724 Bay Street, Toronto 2, Ont. PuheUn W A 1491 r CSJ:n Toronton osaston
MUSIKAALINEN JAOSTO JÄRJESTÄÄ
Syyskonsertin
DON-HAALILLA
957 Broadviev/Ave. toronlo 6, Ontario
SUNNUNTAINA, MARRASKUUN 20 P.NÄ
kello 4 iltapäivällä.
Soittoa
Tcrvehdyw;anat
Kuorolaulua . ,.
Sak.sofooni.'ioolo
Laulua
Kuorolaulua . .,
Soittoa
Duetto
Kanurisoolo . . . .
Kupletti
Pianosoolo
Kuorolaulua . . .
OHJELMA:
Osaston soittokunta
, P. Mertanen
— Finlandia kuoro
V. Kauhanen
Helvi Vuori
Club Donwayn tyttökuoro
VÄLIAIKA
Osaston soittokunta
Aino ja Thora
— - Leo Niemi
M. Vuori
Kaarin Kinnunen
— . Finlandia ktiöio
J-.itM