Vapaus, March 26, 1949

              ,la ja toista hii|itor|niaqialta
^^biihtcmme tältä U l v e lU on
L ^ Z ^ r t muistojen Joukkoon, l i p -
SSTan biukim tat«Ua mflt*
l ^ ^ e l l ä näyttää. Hiihtonune.
Bouiin urheUumine. näyttää
5iinv.-än nuorten. tÄssä
^ t v n e i c e n harrastettoraksL
-p nävtä huonommalta, vaikka
biihtosankarit kuten Huuki.
Kantali. Niemelä. Salminen
"^elä narttävät kantapäitään
iHIe Näiltä pojista .täyW-fcu>:
n eiaa5sä vanhassa suo-
C.-SS1 kansannäytelmässä:
fpoia: on tehty a i n e i ^ s e l l a i s i s U.
1^1 v^si väliin herahtanut".
„5 talvi toiiin hiihtorinta-tenetullutta
ja kauan odo-
^ uutta, nuorta voimaa. Tarkol-l^
bitefchia Speedin voimia. Seu-liärjesti
komeat kansalliset kisat,
^ oli osanottajiakin vUdettäkym-
U ja ladun kiistelöiliin ilmestyi
f.^ bvT.-ää hiihtäjän alkua, joista
kuullaan tulevaisuudessa. E n -
äinen tehtävä näille nuorille on
lettä vanhemmat hommaa Jieijle
«eiliset ja nykyajan hiihtovälineet,
hiihto, kuten muukin urheilu, on
^cta hommaa, että pitää olla k u n -
1 välineet. .
jo voidaankin taas päästä kä-i
h>Tiin sivakoihin sillä KaUe Saa-
I kuoleman jälkeen on Majavajär-astunut
hänen jäljilleen suksen-
Ijöiksi uudet miehet: Antero Aalto
._Uen oppipoika Olavi Salminen,
eron tekemillä suksilla hiihdettiin
ne ensisijaa Whitefishin kisoissa
[jrkland Laken Jymyn pojille me-livakat
myöskin. Ei siis ole enää
|te kunnon kilpasuksista. Hikilau-b
ei enää hiihdetä sillä kilpailus-nies
kyllä hikoaa muutenkin,
sivoiteisiin nähden ei myöskään
enää Suomen armoilla, sillä J e -
i rasvamaakari Eino Tikkanen väl­ttää
voiteet, joilla hiihtävät lUt-
Ime ctupään tekijät ja joilla ovat
Itäneet myöskin Canadan hiihto-
Itarit.
liihtokeiikiä paukuttavat valmiiksi
Ittisen veljekset. Jussi ja Erkki.
|n ei tule hätää ja omilla pärjä-
Samoin on hiihtokengän tekl-
, Sudburjssa. Henry Mäki ja Emil
vala. Ja miksi ei myös muuallakin,
jintositeistä ei t^ida enää tulla
kaa eikä riitaa .siitä mikä olisi pa-
Käytäntö on Suomessa, Norjassa,
ja muissa maissa pidetyissä
Isainvälisissä koetuksissa on toden*
norjalaismallisen "Rottefellan"
haaksi, eniten käytetyksi j a luo­liksi.
Paras siis on käyttää sitä
i on kovassa koetuksessa parhaaksi
Jmatlu. Onhan kuitenkin vielä käy-nössä
muitakin siteitä ja kyllä nUl-
|n suksi pysyy tukevasti Jalassa.
Tuuttila esim. käyttää vanhaa
bno"-sidettä.
tiulla on tulossa alle 18-v. sarjaan
|a neliapila: O. Ranta. A. Johnson,
Hankonen ja P. Rasi, Joista varsln-
I ensimainittu on osoittanut perin
aa kuntoa ensi hiihtotalvenäan.
Itäen kaikki kilpailut. Joihin hän
(kuluneen talven aikana osallistu-
I, mm. liiton hiihtomestaruuden va­attavalla
tavalla.
litefishi.stä tulee Kalle Palomäki,
isin veljekset, Puiraksen sisarukset,
iiJl, Kerttu Kitts ja monet muut.
^irkland Laken Jymyn, alle 17-v.
na Branny on mainio poika Ja hä-siskonsa
Nancy lienee tällä erää
lomme nopein naishiihtäjä, n i in a i -
fin pojat vakuuttivat kun tulivat
insistä. nähtyään hänen kovan
nonsa. Lisäksi siellä on Torikka,
täki. alle 14. Alpo Oja Ja Kalevi
tiönen ja monet muut.
ehusta tulee nuorta kaartia llsäk-
Mle 14-v; poikain sarjaan Kratsin
fekset, K. Tikkanen, Mannisen s i -
ukset ja veljekset, Arttu Mäki. A l -
[ Tillman. Bill Ranta Ja muut.
ojätkän valtakunnassa alle 18-
[tias Lempiälä, Kankkunen. LehU-
1 ja muut Port Arthurin ympäris-
|on taantunut, sillä oUhan siellä
ita seuraa, jotka takavuosina har-p
a t hiihtoa vaan ovat nyt kovas-pesj-
j-ntyneet.
udburyssa on nousemassa hyvää
litovoimaa. joka samalla harrastaa
Ihallitiee tämän maan uusia talvl-
JeUumutoja, syöksyhilhtoa j a - p u -
lelua. Sudburylaiset ovat erlkolsel-p
v a l i a mainostaneet suomalaisten
hiihtoa koaUIaisten kisaisaa. menes­tyen
guurenmolsestL
Myöskin Porcuplnessa elää hiihto.
Onlum stcDä Forsell ]a monet muut
K l i k l a n d Lakella on tehty hyvää
tyvää työtä siinä .määrin, että sitä
voidaan nyt sanoa liittomme toiseksi
vnlmakkaimmflksi h i i h t o s e u r a k si
Tlmminsin hiihdot antoivat siltä var­mat
takeet, eikä hiihto ole siellä
enää Kustaan haUitsema vaan nuoria
hyviä voimia on nousemassa. Niin
t u l e k i n olla.
Kokonaisuudessaan on hiihto t^'«ft
maassa noussut valtavin askelin eteen­päin.
Siitä o l i paras todistus mesta-reittemme
HuuMn Ja Salmisen sijot-tuminen
neljänneksi Ja viidenneksi
Canadan mesttutiuskilpailussa, jonka
tukdEset ovat mainiot Ja antavat aavis­tuksen
siitä, että voittomme ei ole
enää etukäteen "ki>£ossa kuuluutet-t
u " vaan kovan ponnistelun Ja hien
takana. Murtomaahiihto on kilpai­lullisessa
mielessä* maassamme vielä
nuorta, eikä vastaa kansainvälistä t a ­soa,
mutta nousee nopeasti. Sano­taan,
että me suomalaiset olemme tuo­neet
hiihdon tähän maahan kilpai­lumielessä.
Siitä voimme olla ylpeitä
Jos asia niin on. Vanhat maininnat
maan historiassa toteavat, että suomar
laiset j a norjalaiset ovat tupneet suk­set
Canadaan 1840-50. Olemme siis
tehneet Jotakin, Joka pysyy historias­sa.
Tänä talvena tapahtui liittomme
talviurheauhistorlassa työ, joka on hy­vä
merkitä muistiin liittomme iffhei-luhistoriaa
varten.. Ensikerran o l i oh­jelmassamme
Jehun Järjestävät kil­pailut
syöksyhiihdossa Ja pujottelussa
seuran-omassa mäessä. Kilpailut o l i ­vat
hyvin onnistuneet j a innostavat.
Joku on sanonut, että nämä lajit
tappavat murtomaahiihtomme. Min­kä
vuoksi? Sen vuoksi^-kun näissä
lajeissa pääsee kuulemma metkuille
Ja prenikollle helpommalla, ettei tar­vitse
valmennuksen vuoksi hikoilla Ja
vaivata itseään kuten kilpahiihdossa.
Jos meidän urheilumme perustuu vain
prenikoihln eikä muuhtm, ön se po­liittisesti
selkärangatonta Ja tuomittu
kuolemaan. Meillä on Ja täytyy olla
painavamtmat tekijät ja syyt miksi
urheilemme, eikä vain prehikat.
• Syöksyhiihto Ja pujottelu ovat, jos
mikään, parasta harjoitusta mitä h i i h ­täjä
voi saada. Nyt Jo nuoret hiih­täjämme.
Jotka ovat niitä harjoitel­leet,
hallitsevat miurtomaatekniikan
paremmin kuin yksikään vanhan
kaartin hiihtäjämme. Siis kaksi asiaa
yhdeUä lyönnillä.
E l meillä ole syytä suruun mikäli
talviurheilummie tällä hetkellä on ky­symyksessä.
Uusia voimia nousee
hiihtoladuillemme Ja he takaavat, et­tei
meidän suomalainen kansallisur­heilumme
ole kuolemassa vaan nouse­massa.—
Tekonimus.
Prof. Alma Söderhjelm
kuollut Tukholmassa
Helsinki. — (S-S) — Kirjailijatar
l i r o f . Alma Söderhjelm kuoli maalis­kuun
alussa Tukholmassa 78 vuoden
ikäisenä. Hän väitteli f l l . tohtoriksi
V.. 1900 j a toimi Turun Akatemian
yleisen historian professorina 1927
37. Hän on Julkaissut isuuren mää­rän
historiallisia tutkimuksia. 5-osai-sen
muistelmateoksen Ja. multa kau-nokirjallLsla
teoksia. Hän oli myös
Helsingin yliopiston ensimmäinen
naisdosenttl.
Kirkland Laken
Jyi/iyn hiiltdot
Round Lakelfa
Kirkland Lake. — Round Lakella tk.
20 pnä pidettiin v.- ja u,- seura J y ­myn
lopettajaishiihdot. Osanotto k i l -
pailuihimme oli eJidottomasU hyvä.
Seuramme hiihtokaarii an tämän tal­ven
kuluessa paisunut viisikertalsesti.
K u n sarjahiihtomme k o i t e t t i in syk­syllä
oli ainoastaan viisi hiihtäjääm­me
lähtemässä ladulla Ja nyt lopetta-
Jaishiihdoissamme niitä oli kokonais­ta
seitsemäntoista. Eikös vaan tämä
meidän sakki rupea-vetelemään ver­toja
Majava Järven hiihtokaartllle?
Olenpa varma, että kun kaikki pojat
ja myös tytöt saavat kuimolliset hUh-toväUneet
ensi talveksi niin me pis­tämme
lujasti hakaan kenelle tahan­sa,
sillä meillä näyttää olevan hyviä
voimia nousemassa. Esimerkiksi nuor­ten
sarjassa on Korhonen, Oja Vint-teri
j a monet muut. Sitten saimms
nähdä uuden tulokkaan, alle 18-y. po­jissa,
T. Marttila. Sinä on menijä
k im vain iiän saa kunnolliset välineet
Ja lisää harjoitusta. Toivomukseni
olisi, että jokainen ottaisi tori tar­molla
osaa harjoituksiin ja yleensä
kaikkeen urheilutoimintaan. Muuten
yleisön puolesta oli osanotto näihin
kilpailuihlmme heikko. Saapa sa­noa,
että kaupunkilaiset l o i s i v a t täy­dellisesti
poissaolollaan. Meidän
penkkiurheilijaln olisi aina muistetta­va,
että mitä suuremman kannatuK-sen
me annamme niin sitä korkeam­malle
nousee urheilljaimme innostus.
Tässä yhteyde.ssä haluan seuran puo­lesta
lausua kiitokset niille tovereille,
jotka lahjoituksillaan ja muulla toi­minnallaan
auttoivat näitten kilpai­lujen
onnistumista. Erittäinkin h a ­luamme
kiittää mrs. Selma Mäkeä.
Joka antoi huoneustonsa käjrtsttäväk-semme
Ja keitteli mojakat ja kahvit.
Ajat näljsä kilpailuissa saavutet­tiin
seuraavat: Miesten yleinen 4J4
km. raskaalla murtomaalla B. Mäki
•23.06, O. Torikka 26.36 ja S. Wallöten
53.10.
Alle 18-v. sama matka J . Brannv
24.05. O. J u n n i l a 27.09 ja T. Marttila
31.29.
Pojat alle 15-v. 1 km, K . Korhonq^
650. A. O j a 6.57. P. Vintturi 7.04 ja
K. Mahonsn 7.10. seuraavina olivat
R. Nlcml. P. Manvcl. A. Niemi, R. H a l l
j a M . H a l l .
..Tytöt alle 15-v. I km. N . Branny
7.01 ja H . Auranen 8.56. Sitten seu­rasi
se penkkiurheilijaln henkeä sal­paava"
1 km. rakas murtomaahiihto,
jossa oli kolme osanott^Jjaa. Ajat:
G. Branny 6.47, V. Pekkola 8.51 Ja
N. Saari 9.08.
Toivottavasti aloitamme . ensi ^alo-den
sarjahlihdot yhtä l5olla Joultolla
kuin mitä .oli näissä lopettajalshilh-dolssamme!—
Geo.
158 Qiifta tilausta tähän mennessä
Port Arthipr johtaa edelleen mahta­vasti
Vapauden levitysryntäyksessä
Näyttä» smi, että M t t U paikkakunnilla pitäisi ottaa esimerkkiä port-artliBlilaMata,
«i*tta vnA palj«a edellä foLsia paikkakuntia Vapauden le\i-tynyatäyksCMfc,
VItacisea kahden päivän aikana saatiin seuraavat tilaukset:
Saaai Baataja. Pwt Aitluu-1. Joten Port Arthurin osuus on nyt 66 uutta
tiltnrrta
K. Sala, BMtfBi 1 tiUus.
E. Ketaiat Vaaeawrer I tilaus. Tämä on \~.tsta toinen uusi tilaus lännen
pääkaayuNMa. mifM, vaivaa Vaneonveria?
Mattt BMrita TatoatasU OlietU 3 o u t u UlausU .vhteensä 20 Toronton
OKalie, Jalat aaaittaa Taronlon saavviUvan tavoitteen, ehkä yUttavänkin huo-ottttoviurtL
E. T»»!^»» 9a«tll Pareopinesta lähetti uuden tilauksen nostattaen tilaus-tea
Itilraiaiirin It.
U.,.OJalaigiaU Mantrealista lähetti yhdm uuden tilauksen, joten jMont-reailsu
oa taUat kaikkiaan S nntt» tilaosta.
Jaha Särkilahti Dlasaorcsta. Sask.. lähetti yhden tilauksen.
Bciaa Ketai BaOvysta, toi yhden uuden Utauksen Ja konttoriin tuoUin
mjm aasi tUaaa, Jatea Sndbotyn eaalle tulee nyt 20 u u t u tilausta.
Mn. Lilja TlcssBa, Wawasta lähetti 2 uutta tilausta Ja tavoite tä>-tettiin.
t&häa laaBrnmaä on saata kaikkiaan 158 uutta UlausU. Asetetun Uvoit-teea
täyttftmladui tulee vauhtia parantaa. — Apulainen.
J A C K L O N D ON
4
Obeellliien kirjoitits on Upton Sin-clairia
kIrJasU » ^ d e Ja mam-
Boa". TiaA kirjoituksessa ker­too
Slpelalr Aoictikan snurinunan
proletaarikirJalUJan Ja yhden ai­kakautensa
avnrlmman kertojan
eUimästi Ja taotennosta:
Tulemme nyt ensimmäiseen meidän
aikamme kirjailijaan, Joka on läh­töisin
työtätekevästä luokasta ja Joka
on säilyttänyt luokkatietoisuutensa
kirjallisessa toiminnassaan. Hän on
kertomusten sepittäjäin todellinen
kuningas, kirkkain tähti, mikä on lois­tanut
taivaallatmne.
Jack London syntyi San Franciscos­sa
vuonna 1876, Joten hän oli kaksi
vuotta minua vanhempi. Vaihdoim­me
ensimmäielft teoksiamme keske­nämme.
Ja välillemme syntyi kynä-
Viime vuoden parhaat
100 m. juoksussa
New York. — Amateur - Athlete-lehden
mukaan olivat n^ailman par-haathaat
txilokset 100 m juoksussa
viime vuonna seiu^avat:
' 10.2 sek. Ewell. USA.
102 sek. L a Beech. Panama
10.3 sek. Patton, USA.
10.3 sek. DUIard, USA.
10.4 sek. Karakulow, USSR.
10.4 S2k. McDonald-BaUey. B r i t.
104 sek. Bonnhof f. Argentiina
10.4 sek. McKenley. Jamaika
10.4 sek. Moina, Rumania
10.5 sek. Lickes. Sakga.
— Canadan ensimmäinen maakun­nan
Ifdnlaatijakunta kokoontui Nova
Scotiassa v. 1758.
METSÄSTÄJÄT JA KALASTAJAT!
RUOTSALAISIA
Anderssoii's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkbja
No.
No.
No 347 — "Mora" meisästyniuukko, hinta ^ ......
RuostuQiaton terä ja helat tupessa.
27 — "Mora" mtlMatromuUco, hinta f4.7»
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa.
^
22 - "Mora" tappipuiikko, hinta ............ $8.50,
Ruostumattomat hopeaiset helat tup^sa ja
veitsen päässä.
No 13 ~ "Mora" tuppismukko, hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
^ eitsel ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sttdbnry, Ontario
Canadan Suomalais-fen
Arkhto saanut
lisää lahioituksia
Canadan Suomalaisten Arkisto on
.«saanut parin kuluneen viikon aikana
jälleen arvokkaita lahjoituksia. Jotka
ovat rikastuttaneet arkiston kokoel­mia
huomattavalla tavalla.
Mr. Jacob Jussila lähetti McKer-rowsta
useita Canadassa painettuja
suomenkielisiä painotuotteita, joiden
joukossa oli mm. yksi kirja. Jota el o l ­lut
entuudestaan arkistossamme." Hä­nen
lahetykses.sään oli myöskin muu­tamia
kirjapainossa painettuja Kalle
Koskinen-vainajan lauluja, jolta on
nähtävästikin painettu myöskin i r ­rallisille
lapuille, yksi tel kaksi lau­lua
kuhunkin.
MT$. Hilma Anderson Creighton M l -
nelta lahjoitti erään Canadassa pai­netun
kirjan ja S. Ilmosen kirjoit­taman
"Amerikan suomalaisten histo­riaa
l"-nlmiscn teoksen. Kummat­kin
olivat tervetulleita arkistomme,
Mr. Jacob Jussila lähetti vielä toi­senkin
käärön, jossa öll kaksi V a ­pauden
Soihtua, vuosilta 1919 ja
1920. sekä Suomessa painettu Työväen
Urheilulehden Canadan erikoisnume­ro,
jota ei ollut entuudestaan arids-tossamme.
Se oli arvokas lisä arkis­tomme
urheiluasiolden osastoon.
Kalle Koskisen laulujen suhteen
selvisi äskettäin Niko Piispasen käyn­nin
johdosta, että niitä on painettu
Sudburyssa kaksi vihk<^ta. Joista a i ­nakin
yhdessä on harmaat kansUeh-det.:
Haluaisimme kaikin mokomin
ainakin yhden kappaleen kumpaa­kin
vihkosta Ja niitä irraÖlsia lehtiä,
joflle hänen laulujaan on myöskin
painettu. Mr. Piispaselta saimme
myöskin Vapauden V i i r in V.
Arkisto kiittää kaikkia lahjoittajia.
Aricistokomlteän puolesta: H. Sula,
arkistonhoitaja.
kiistaa. Joka Jatkui hänen viimeisiin
päiviinsä asti; hänen viimeisessä kir­jeessään
oli kehoUus tulla hänen luok­se
e n Jatkamaan, keskusteluanmie.
"Teillä ja miJiuUa on Jotakin suoraa
meidän keskeistä, sanottavaa toisil­lemme.
Olen antava teille osanne,
ehkä minä saan myös osani. Keskus­telusta
saattaa koitua valaistusta Jom-mallektmmiaUe
meistä tai molemmil­le."
Vastasin, että paraikaa lopette­l
i n erästä kirjoitustani, mutta heti
kun se oli telitr. saapuisin "talstc-luim".
Pian sen Jälkeen l u in sanoma­lehdestä,
että him o l i kuollut.
Taas tuli esille vanha kysymys, jota
Jo useasti on käsitelty tässä kirjassa:
pidättyväisyys vai täysi vapaus, tai —
kuten Jack olisi sanonut — asketismi
v^i itsensä ilmaiseminen. Kummassa
tapaulcsessa ihminen saa elämästä
enemmän irti? Luottamallako omaan
luontoonsa, antamalla sille vapaat oh­jat,
elämällä kiihkeästi Ja nopeasti,
vaiko epäilemällä luontoansa, kaikkea
luontoa, mikä taas merkitsee alenta­vaa
varovaisuutta ja pelkoa, mieli-
Johteltten hllUtsemiBtä — ja sillä t a ­valla
erottautumista iloisista tovereis­ta,
joutumista harinillisen Ivan alai­seksi?
^
Näen Jackin elävänä edessäni muls-tellessani
ensimmäistä tapaamistam­me
hänen saapuessaan New Yorkiin
V. 1904 tai 1905. Siihen aikaan hän
oli äsken saavuttamansa maineen täy­dessä
loistossa, j a me nuoret sosialis­tit
olimme järjestäneet suuren ko­kouksen
häntä varten suureen Kes-kuspalatsiin.
Sankarimme tuli myö-bästyn^
sä Jtmassa Floridasta ja saa­pui
Juurit kun Jo olimme joutumassa
epätoivoon. Hän tuli säteillen ja i n ­nostuneena
huolimatta nielurisain t u ­lehduksesta,
astui pitkin askelin ko­rokkeelle
pimalsten nenäliinojen lie­huessa
Ja luki vakaalla, uhmaavalla
äänellä New Y t n k i n kaupungille tut­kielmansa
"Vallankumous".
Tarpeetonta sanoa, ettei New York
sellaisesta pitänyt, mutta minä pidin
sUtä niin suuresti, että olin valmis
orjallisesti Ihailemaan sankariani.
Seuraavan päivää vietimme yhdessä
kedcusteUen asioista. Jotka meitä kum­paakin
erikoisesti kiinnostivat. Koko
Uultiennätyksiä
Moskovassa
Moskova. — Viime aikoina on Neu­vostoliitossa
saavutettu 'useita uinti-ennätyksiä.
Moskovalainen uimari
Leonid Meshkov sai 200 metrin yhdis­tetyssä
uinnissa ajan 229J9. mikä on
li sek. entistä ennätystä parempi- Hän
ui 50 m. selkäuintia, 50 perikisnintia,
50 m. icylkiuintia j a 50 m. kroolia. Vik­tor
Solovjev paranä 50 m. seflcäoin-n
i n 8 vuotta vanhan ennätylcsen 33 ae-kuntiin
Ja Viktor Brobfndgr ui 400
metrin vapaauinnissa SsnjL BtoUns-
; l y <m v a in 1« vuotias.
tämän ajan Jade poltti savukkeita ja
joi. en tiedä mitä lajia, sillä kalkki
nuo punaiset, ruskeat, viheriälset ja
kulluivärlset sekoitukset olivat maas­ta
toskastuttavia. Ja niiden näkeminen
riisti minulta vallan hallita kasvo-
Jani. Jack tietysti huomasi sen pian,
hän oU lämmiitveTlnen Ja minä nah­jus.
Ja hän t eU minusta hilpeää pilaa
olsteriroEvon Ja hurjastelijan tapaan
Mutta Jade Londonilla oli suuren-mohien
henU Ja J^lläistahto. Hän
kivi ankaria taisteluja omassa sie­lussaan,
huolimatta omasta väärästä
filcsofiastaan, taisteluja. Jolta kävi s i l -
Icrin kun riiteli toisten kamsa näi­den
pidättyvM^destä. Hän teki K ap
Hornin ntemen ympäri merimatkan.
Joka kesu useita kuukausia Ja jonka
kestiessft hin ei Jucmut pisaraakaan
aJkatobUz. Hän myös kirjoitti tnon
loistavaa kirjaa rrullllemen tutta-vana".
Joka on l^ödyllislmpiä Ja hu-vtttavimpia
kUrJoJa. mU& millienkään
on oliot.
Tapuamamt oU libettää toisillem­me
tmala teufcalaiume Ja vaihtaa kes­kenämme
nUstt ndet4>itett2. Luet-tttsai
teokaen "Toliliemen tuttavana"
kfrjoftla liiaeae, ettS U r j a antoi m i ­nulle
aiheen todeta erään uuden näke-mylcscn
juomista koskevassa kysymyk­sessä,
.sen haitan nlmltiäln, mikä on
niillä, jotka eivät lainkaan koske l a ­siin
— .se riisliiä näet heiltä toveruu­den
saattaen heidät mannp:\kolaislk-sl
yslävicn.sä pnrls.sa. Siinä nuiäiln
riippuu miesten kans.sakäyminon n l -
koholi,';ta ja saa siitä väriä. Minä esi­merkiksi
olin aina tuntenut, että ystä­vyyteni
Jack Londonin kanssa oU kär­sinyt
tästä epa.soinnu.sta.
Hän vastasi kirjeeseeni, cttil olin
erehtynyt; kantaani .sukupuoUkysy-myk.
sc.s.sä hän cl hyväk-synyt, Vnih-dolinine
muutamia kirjeitä tästä ky­symyksestä
Ja valmistauduimme si­ten
siihen henkiseen kaksintaisteluun,
josta ei kulienkaan kaskaan tullut mi­tään.
Mitä alkoholikysymykseen tu­lee,
.sallittakoon minun huomauttaa,
että Jack kaikesta huolimatta joita­kin
päiviä ennen kuolemaaiuia plde-tyi.
s.sä vaaleLssa äänesti "Callfornia-kuivaHsl"-
kann;ii) puolesta. Tätä hän
perustelee .siten, ctiä vaikka juomjncn
olikin liänelle lion all)eena, halu.sl hän
siitä kieltäytyä nuorempien .sukupol­vien
hyväksi. Krnpä vf>).s)k!ian olUi
niin armoton iLskeetll, että vaall.sl
enciiipääl
Mitä sukupuoll.sky.symykseen tuk-e,
on miehen koetinkivi, että hän nel­jänkymmenen
Iässä kykenee säilyt­tämään
u.skon.sa naLseen, siihen iloon
Ja tyydytykseen. Jonka to.si rakkaus voi
antaa. Mihin "itsen.sä (Imcntämlseen"
filosofia oli Johtanut Jack I/rmdonln.
oli tunnettua monille, jotka kuulivat
hänen suumiiitclevan teosta. jo.ssa hän
kuvaisi kaikkia kokemuksiaan naisten
keskuudeesa. Hän aikoi kirjoittaa sen
yhtä häikäilemättömän rchelH.sesll
kuin hän oli kirjoittanut romaaninsa
"Tuliliemen tuttavana", paljastaa
traagilllsia pettymyksiään ja halvek-sintaansa
naisia, tuota loismaLsta, tur­hamaista
ja hcmmottllua olentoa
kohtaan,
Jackilla oli paljon voit toja toisen
»sukupuolen keskuudessa, ja näyttää
sillä, kuin hän olisi saavuttanut nc
liian helpo.sti; kuten useimmat taitei­lijat,
hänkin halveksi vähemmän ar­vokasta
va.stapuoIta. Naiset, jotka liä-nen
ympärillään parveilivat kuin kcit
liekin ympärillä, olivat peräisin kal­kista
yhteiskuntaluokista, mutta on
ilmeistä, että hänen fllo.sofiansa oli
fivynä siihen, että niiden Joukossa oli
vain harvoja. Joita hän saattoi kun­nioittaa,
OH aseitakin naisia, jotka
oli.sivat kyenneet kiinnostamaan tätä
huomattavaa miestä, mutta kun he
eivät omaksuneet hänen filosofiaan­sa,
he jäivät häneltä huomaamatta.
.Jack London kirjoitti ew>een '•Mitä
<?:ämä minulle merkitsee". Siinä han
kertoo siitä katkeroitumisesta. Jonka
hän sai kokea osterivarkaana ja hur-jistelijana
tunkcutut.ssaaTi ".seurapii­rin
salonkien lattialle";
••Milloin hs eivät olleet turineltuneita.
herkkiä llkalRe<.'n elämään, he olivat
kuolleita, jolta ei vielä ollut haudat­tu
. . . Nai-sct olivat kauniJÄtI pukeu­tuneet,
myönnän, mutta minä yksin­kertainen
havaitsin hämmä-styksckÄC-ni
heidän olevan r-amaa maata kuin
ne muut naiset, jotka olin tavannut
k'lIarikerrok,sissa . . . On totta, että
nämä kaunlspukui^t. ihanat naiset
lörpöttelivät s?iloiM«ti pientef-ä • peri­aatteista
Ja pienistä arvokkaista m o ­ra
allseikoista. mutta heidän lö.-potte-lystään
huolimatta heidän clämäarjsä
h a l l i t s e t piirre oli matf;rialLstinen.
Ja he olivat niin tunt/'elll.scn itsek­käitä!
He ottivat osaa kaikenlaiseen
pi<irncen suloiseen hyväntekeväisyy­teen
Ja tiedottivat siitä muille, mutta
it,se asiassa kaikki ravinto, jota hc
s^^ivät, ja kauniit vaatt.e<;t, joita he
k;jyttivät, oli ostettu osingoilla, joita
tahrasi lapsityövoiman veri, nylkypal-koilla
tehty työ j a itse prostituu­tio
, . ,"
Jackilla oli syvä >äalimy»k:.ky, ja
han itki Umtoon East-Endiä kuten
Jeesus Jerusalemia. Vuosikausia »en
jälkeen muistot tästä hämmästytta-västä
Ja kurjistuneesta vaestÄstä a h ­distivat
liäntä riistäen häneltä kai­ken
rauhan. Ne kuvaukset. Jolta liän
heistä teoksessaaA "Kadotuksen kan­sa"
Urjoltti Ja Joita jälkimaailma on-lukeva
kauhistuneena Ja pitävä us­komattomina,
ovat hänen kynänsä
voimakkaimpln tuotteita. Nämä y h -
dr-ssä hänen rlolsicn ja syvästi tunte­miensa
sosialististen tutklelmain kans­sa
tektrat hänestä erään historiamme
suuria .sosialistisia hahmoja. Tiedän,
että tämän liekin kipinä paloi hä­nessä
l-jppuun saakka, sUlä vähän
erjcmmän kuin »uasi onnen hänen
kuolemaansa vaivasin häntä "Totuu­den
huudon"^ laajalla k6.slklrjoltuk-
«^ella. Hänen .»^lihen kirjoittamansa
esipuhe on hänen hienoimpia luonil-aan.
ja osa slUn kalvcrn*tnan hänen
hautapatsaaseensa:
••LÄäke on ykslnkorta^ien. vain pnl-vplemlsta.
El mitään alhaista aja­tusta
tai tekoa pyydetä keltään nai­selta
tai mieheltä maailman .saatta­miseksi
hyväksi. Kutsu koskee ajat-telem'
5cn aateluutta, tekojen aate­luutta.
Kutsu koskee palvelun, ja sen
icrs-eelllsln vaikutus on, että ken pal­velee
kalkkia, palvelee parhaiten Itse­ään."
Tiiman oll elämä lopuksi hänelle
opettanut. Mutta hänen el ollut help­po
tätä oppia, siliä hän oli köskeväl-nen
luonne, -raju pyyteissään eikä
milloinkaan täy.sin kesytettävl.ssä.
Taistelu individualismin ja sasialLsmln
\'älillä Jatkui hänen olemuksessaan
kaiken alkaa. Siihen kappaleeseen
"Martin Edcnlä". jonka hän lähetti
minulle, hän oli kirjoittanut: "Eräs
tämän kirjani aiheita oll hyökkäy.s In­dividualismia
vastaan (päähenkilön
persoonassa). Olen siinä nähtavästi
hutiloinut, kaska tahän asti yksikään
klrjalUskatsRukscn laatija el ole slta
huomannut."
Luettuani klrjnn vastn.slti. että ar­vostelijain
laiminlyönti oll hyvin yni-märrcttävlB.
sä, sillä hän olisi osoitta­nut
sellaista myötätuntoa kovasti pon­nistelevaa
IndlvlduollstLsta päähenkl-löään
kohtaan, että kenelläkään tus­kin
saattoi juolahtaa mieleen pitää
tätä henkilöä varoittavana ju tuo­mittavana
. . .
Paras seikka, minkä voisin vielä
lisätä tähän lukuun, on ehkä totea­mus,
jonka henkllökohtal-scatl olen
hänelle velkaa. Kun hänen maineen­sa
oll korkeuksissa ja minä olin tun­tematon,
lähetin hänelle oikalsuvc-doksla
teoksestani "Pensaikko" selit­täen,
etten löytanyt sUlc ku.stantajaa
Ja että halusin saada varoja julkals-tak.
senl sen Itse. Kirjallisessa maa-
Ilmas.sa on paljon kateutta. Monet,
jotka saavuttavat laakerinsa katke­ralla
taistelulla, eivät ole Innokkaita
auttamaan kilpailijoitaan. Mutta
Jack cl kuulunut näihin. Hän kirjoit­ti
kirjasta kirjeen tervehtien sitä palk-knorjuutia
Vastaan .suunnattuna uu­tena
'Tuomo sedän tupana", ja hän
kokosi Boslallsilscn liikkeen kuin mcr-klnantotorvcUa
sitä tukemaan. Jack
Londonin teoksella antama.sla alku­sysäyksestä
johtui, että se levisi ym­päri
maaliman, ja olen vain yksi pa­ristakymmenestä
kirjailijasta, jotka
voivat samalla tavalla kertoa anteli­aasta
ja innostavasta kannatuksesta.
Lauantaina, maalialL 26 p., — Sat.
Suomen YleisriNUon
Kalevala käännetään
Islanninkielcllc
Helsinki. — Islannin Kan.salllKtcat-terin
vierailu Helsingissä vilmo .syk­synä
oll omiaan voimakkaasti lisää­mään
Islantilaisten halua .syventyä
KUQmalaisecn ja nimenomaan suomen­kieliseen
kulttuuriin. Tämän teatte­rivierailun
.seurauksena oli mm. se. et­tä
Kalevalan kääntäminen Islannin-kielelle
on pantu alulle, kertoo Islan­nin
Suomessa ok'va kunnlapääkonsull
Erik Ji/uranto. Islannin pääkonsuli-virasto
on käynyt kirjeenvaihtoa Is­lannin
opetusministeriön kans.sa kään­nöstyön
käytännöllisestä järjestelystä
ja sopivan kääntäjän löytämiseksi.
Opetusministeriön Ilmoituksen mu­kaan
matkustaa Islantilainen kirjai­lija
ja toimittaja I.sfeldt lähiaikoina
Suomeen neuvottelemaan suomalais^
tcn Kak-valan asiantuntijoiden kans­sa
asiasta.
ensiviikon aiMna
Suomen Yleisradion lylvUallo-db-jelma
käsltt&ä huomenna. stfimunUI-na
maallsk. 37 puk alkavalla viikolla
paljon mielenkiintoisia kphokohtla,
joista mainittakoon seuraavat:
Sunnantaiaa klo 12.30 lp. esittelee
malst. Aili Laurila Martti Lamin ro­maanin
"Taivas laskeutuu maahan" Ja
Reino Mantereen novellikokoelman
"Valtatiellä" Ja klo 10 illalla esite­tään
kulkijan lauluja. ;
Maanantaina klo 4 lp. on radio-orkesterin
tltapäiväkqiserttl Ja klp
10.10 lp. esitetään uuden kerran runo­näytelmä
Antar.
Tiistaina klo 4.35 ip. esitetään
tolm. E. J . Paavolan eduskuntapakina,
klo 10 ip. kertoo agr. A. E. Korhonen
Lapin jn Pohjols-Karjalan oloista ja
klo 11.05 lp. esittää Jorma Korpela
Tannerin kupletteja.
Keskiviikkona kk> 12 päivällä esitel­möi
kansanedustaja Kalke Jokinen a i ­heesta
"mataloiistyölälscn ajatuk&la".
klo 4.25 lp. pakinoi prof. Yrjö Ruutu
Mika WaUarln romaanista "Mikael
Karvajalka" Ja klo 10 lp. vastataan
kaukosuomalalstcn kirjeisiin Ja tiedus­teluihin.
Klo 10.10 lp. esitelmöi huol­topäällikkö
K. L, Kulo utopistisista
soslallstalsta ja klo 10.55 lp. kokoon­tuu
viisasten kerho.
Tomuina klo 4 i p , on lastentunti Ja
klo 10.20 ip, torstaina Julkinen viihde­konsertti.
Perjantaina klo 7 ap. esttctääti kan­sanlauluja,
klo 13 päivältä csittäii y l i ­tarkastaja
Yrjö V.'Laaksonen metsä-työkatsauksen,
klo 4.15 lp. on H:Kln
kaupunginorkesterin sinfoniakonsert-tl,
klo 10 lp. esitetaän Otto Varhlan
kirjoittama kuunnelma "Joenla^kson
poika ja klo 11 lp. "AprlUlpälvtt on
minun päiväni'^
I.auantalna klo 4.10 on radlulHäkfi-riii
10 minuuttia, klo 4.20 Hella WuolU
joen kuulokuvia "Työmlelien pcrliccs»
tä" Ja klo 10 lp. on ptcnolsparlamentln
istunto.
Porin lyhytaaltoascma lälvBttää aal­topituudella
10 m. kJ/(( 15100 klo 7—S
ap., klo 11.45 ap. — 12.45 ip., klo i—S J|l
10—12 lp.
RuotHlnkleltfiUi ohjelmaa lähetetään
torstaisin klo 7—7.15 ap. Ja Joka päivä,
paitsi cl maanantaisin, klo 114!0—13
lp.
Kuulijoita pyydetään kirjoittamaan
ohjelmien kuulu vaisuudesta Ja toivo*
mukslstaan oHoItteclla: Suomen Yleis­radio,
Helsinki.
KUniiostavia elokuvia
i^tettävälui Port
Arthuriii seudolla .
r a r t A r t h v . — Tfyt voidaan'lAlip
dobi ilmoittaa. e t U Vtima^j
niminen ttrheiluelimftftn aavlteä»
musikaaUnen rakkaustarina — 73 mlv
nuutin ajan kcstiivi ftinldokuva A »f
daan esitatt&vftksl tällä ympftrUAdUt.
Sen ohella esitetään myOskbi "Öireir
the H i l l and Oale^-nimiocn etokuva*
Jonka suomenkielinen nimi on " L a m -
maspainen". Nämä kuvat eslMsttän
C 8 J : n osastojen haiAllla seuraavasti;
Nolaia: lauantaina huhtlk. 0 pnä,
alkaen klo 8 illala. >r
pahjola (Rumlssal: sunnunta^u
huht k. 10 pnä. alkaen klo 130 tp. • ^
Port Arthur: sunnuntaitia huhtOp
10 pnä. alkaen klo 8 Illalla. r
Intola: maanantaina huhUk. 11 pnä,
alkaen klo 8 lUalla.
Kaikki ovat tervetuUeet näihin k i i n ­nostaviin
tUalsuuksUn. ATH.
Kalevala-juhlia
vietetty kaikkialla
Neuvosto-Karjalassa
Fetraskoi. — Kaikkialla tasavallan
alueella vicU-ltlln helmikuun 28 päi­vänä
Kalevalan julkalsemlsf.-n 100-
vuoti;^juhlaa. Helmikuun 26 pnä piti
Tiedeakatemia Juhlan. Johon osallin-lui
vieraita n a a p u r i tasavanolKta,
Merkkipäivän Johdosta on Petroskois­sa
avattu karvsalllf.cn Uiltecn näyttely.
Paikallinen t<eatteri esitti Elmer Gr<?e-nin
näytelmän "Eielätuull" «uonK-n-kiehllä.
Ensimmäinen suoina*
lainen taifettikone
toiminnassa
HclNlnki. — <S-S) — Tuljolasea
Pihlgrcnin ja Ritola Oyn tapctUteh-taalla
alkoi tk. alusisa ensimmäinen
Suomessa valmistettu tapctttkono val­mistaa
tapetteja. Koneen on valmis­tanut
työnjohtaja Hmari Kansanen
Toljolan Konepajassa. Työn hän aloit­ti
lokakuussa -46, Joten kolmatta vuot­ta
meni tämän suuren ja monipuolisen
koneen valmistamiseen. Kansanen on
itse pllriänyt kaiken ja ollut, inyöe
malllpuuseppänä.
Parhaillaan painetaan konaellä 6-
varista tapettia ja koneeseen kuuluvat
apukonect mm. ruilakone ovat myös
Kansasen valmistamat. Tähän asti on
Suomessa käytetty vain ulkomaisia —
saksalaisia ja ruotsalaisia — painoko­neita,
mutta nyt mikäl) saimme kuulla,
on valmisteilla myös toisia tapettiko-nelta,
joten tulevaisuudessa piyöS'
muilla tehtailla tullaan käyttamään
kotimaista tapettlpatnokonetta.
Saamelaiskansanopistp
rakennetaan Inariin
Oulu, — Saamclaiskansanoplsto tul­laan
sijoittamaan Inarin uuteen mat-källumajaan,
Joka rakenetaan saksa­laisten
tuhoaman palkalle. Kun kan­sanopisto
toimii talvella, Jolioln e i ole
matkallulllkctta, c l rakcnnuk^n luo­vuttaminen
lappalalskansan vallstus-tyrkoltukhlln
aiheuta mitään h^nka-'
luuksla.
Kansan I/<;liti 50-vuotias
HeUlnkI, — 'S-ö> — T k . 2 pnä
täytti KOR-dcm puolueen suurin maa-
Miululchti, Tampereella ilmestyvä
Kanaan Lehti 50 vuotta. Lehteä kus­tantava
Tamperc<;n Työväen Sanoma­lehti
Oj-. pcm^itettlln helmikuun 21
pnä 1899.
AlkuvaikcukslÄta fjäästyä lehteä h i l ­jalleen
laajennettiin. Vanblnalscn p<;-
rustan lehdelle loi tunnettu työväen­liikkeen
mies Yrjö Mäkelin. Joka o»
päätoimittajana 1900—1906, V. 1903
Kanaan Lehdelle hankittiin oma k i r ­japaino
ja v. 1917 alusta se pääsi
omaan taloon toimittamaan slta ennen
monin valhein Tampereen työväenta­lon
suojissa. Alkuvuosien tappiollisis­ta
kausista oll.tallöln päästy varmal­le
taloudelliselfekln pohjalle.
Kansan Lehden päätoimittajina
ovat olleet J : W, Hellberg. Kössi Kos­kinen,
MaUi Vuolukka. IfrJö Mäkelin,
Timo Korpimaa, Kaapo Murros, S a n -
Teräkscn keksi Kelly 1867-
lerl Nuortava, Anton Huotari, Kaar­lo
Harvala. Helkki Laakso, Eino K i l p i,
Toivo Rainio, Raf. Rinne ja Jalmari
Leino, Joka nykyisin toimii päätoimit­tajana.
Leiiden toimikuntaan ovat
myös kuuluneet joko pitempiä tai l y -
hytrmpiä aikoja mm. sellaiset työväen­liikkeessä
tunnetut miehet kuin Yrjö
Sirola, Väinö Jokinen, Alex Halonen,
Jussi Railo, K. M , Evä, Pekka Lönn­gren.
Väinö Vankkoja, August Lindell,
Vihtori Huhta, Aleksi Aaltonen, E. O.
Kotiranta, Toivo Mansner ym. — Y h ­tiön
toimitusjohtajana toimii vuodesta
1929 lähtien Väinö Vuorio.
581,000 canadalaista
yli 70 vuotiaita
OtUwa. — Alahuoneelle annetussa
raportissa sanotaan, että Oanadä^'
on 581,000 henkilöä 70-vuotialta tslkk»
vanhempia.
Yleensä tämä luku sukuimolien kes­ken
Jakaantuu melkoisesti, paitsi Ön:»
taripssa, Jossa tämän iän saavutta­neita
naisia on 131,000 Ja miehiä 1Q7,«
000. 7
HYVÄ
Pääsiäispaketti :::
on tervetullut Suomeen* Tanduui
pakettimrae ovat eniten aaoalttaja,
ne oivat halpoja Ja menevät |Mv
tttin perille. «ImatnuM** rnmlk
vankempi pakkana;
•«LVMPIA'* «oal ATBA^'
18.50 mt
3 lb«. Coffec
(Oreen)
3 Ibe. Rico
3 Ibs. Sugar
1 Ib. Ralslns
4 Ibs. Coiyee
(Roaatcfl)
3 ibs. Rice
1 Ib. Ratsins
1 Ib. Prunes
•'DANIA- — $8.58
3 Ibs. Coffec M b . Rice "
(Roasted) , cocaa
3 Ibe. Sugar *
8 ozs. Chocolate 4 ozs. Tea -< t
Norcon (Regisfd)
3465 C^M «les N e i f e a X : - '
Bfanfraai
~. I KAUPPAA
Saolt Ste. Bfarie
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä ^
TäydeUinen nuraaio O U k k ^ I •
PostUUaukset täytetään
huoMlisesti..
T IM MI NS, O N * ;
3IMMS. H O O k E R & FIGKBRIMa
vakuutuksia Ja kllnteinUstOJA. D»t.
minion Bank Building, Tlinmiaa^
Qnt. Morketteja, lainoja, tK»Mk|)»
Ja vakuutuksia. '
BVOSLI
W O R K E R 8 ' C O - O P
of South PorcupltM Tilmlttd
47 Craarferd Straat
SOUTH POBCtVINB, ONTABIO
• SuoaHtelee «uomalaliUle fajrrllu
aitatmetttia roukaanaa ruokaihial-kolna.
Ravintola, auki klo 9 UlaU*:
• Sliatejä kalustettuja buonatt»
asunnoiksi. Kuluttajaln koti.
täjrtjrkää slsiUe.
OSCAR BAY
Mietten /a Nai$ten Räätätt ^
Kaikenlaista korJaustyOtt
Polielia 2-1891
74Loiidi»8I.E. Wlad8or,OiK^
PeterA.Vesa,6.A.
BaiTlsiM-, Saildtar, N^tasy ,
SUOMALAINEN
LAKIMIES
* # * •
GE. 3392 892 Daaf «Hli Avtk
(Near Pape Ave.) T«fMl9
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
httui >2lilr2 p*UrBirk*i«a. AiooMlua n|o(ettn «JUfri |>«lkiwi* ea « u l i a mtUHtm.
ti» iJirjcMiMM aMtUoM UlTalla ui traMahM; afcaUMU mttk^n kaiUla Uafaji.
Xiti/abaa ukMjaJaM e» »ikOaSMa paJUa Maalia ranca. rahiaOMlfcaaaa iitittamam
auaoito). AtliiusaH rnjUt «aatiaaa J« «Uaaalsaa baakUaiiaaaaa, .
|{«l«t«««a»c la««ua ioakoa kt^tdm Caaa^aaa. aaaaaau Tailla Mlat&)r*i« Vtktm-pii
iictoia miittr^tUa }a rnrrmm* aaaakc** aMiaettaJa laiva. Ja iaataOypaJa.
TEHKAA rAIKKATtLAVKSENNE N T I
•nedot
Täydelliset 0. K, Jobitoi & Co.
72« Bay Sfoaet, TatMito 2, Out PtthcSa WA l U t
VAKUOTCS'JA 1IATKAILUTOIBII8TO
'1
11
1
ij
•Vi