Vapaus, April 12, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 12 p. — Tuesday, April 12
Suurpääoman ohjelma
puutteen olotilaan
palaamisen hyväksi
Yhdysvalloissa on nyt kysymyÄ y l i - i
jäämältä ja hallituksen maatalous-j
departmentti yrittää ^aada farmareiK
ta valtuudet vehnäylljäämän kontrol-
, 11a varten.
Ulkomaamarkkinain epävarmuuden
takia USA:iMnaatalou5Slhteeri Brnn-nan
aikoo suorittaa maanlaajuisen
yleisäänestyk.sen farmarien keskuu­dessa
sen hyväksi, että vehnän vilje­lyksen
pinta-alaa vähennettäisiin 25
'prosentilla v. 1950. Tämä voidaan
tehdä Jos kaksi kolmannesta farma­reista
antaa ehdotukselle kannatuk­sensa,
•
C ^ . . . M . % • . : « li«Xl'>;: ^ Marshallm apu vie rarmaril ja lyOlai- \ markkinat ja tomaat.
1 L i • 1 • • £ tien hinnat laskevat
set yhtetstoiminfaan
M^neapoHs, Minn. — United Elec-
Sota heinäsirkkoja
vastaan
Line Elevators Farm Servicen joh­taja
tri F . J . Grcaney kehoittaa kaik­k
i a farmareita liittymään sctaan hei-iiä$
Irkkoja vastaan. Hän kirjoittaa:
On paljon merkkejä siitä, että
Tuosi 1949 saattaa olla pahin hei-näslrkkavaosi
lärtsl-Canadan his­toriassa.
Miljoonia eckkerinaloja
peltoa Manitobassa, Sashatchewa-nissa
Ja Albcrtassa uskotaan jon-tuvan
heinäsirkkojen hynkkäyksch
hohteeksi V. 1949. Valmistukaa nyt
^ tosimielessä sotaan näitä tuholai­sia
vastaan.
Mitä tarvitaan jotta voitaisiin vält-ifiä
tuhoisat satomenetykset heinä­sirkkojen
takia V. 1947? Kaiken muun
yläpuolella farmarien ja muiden k.o
alueiden asukkaiden pitäisi, liittää
voiman.sa kunnallisten ja map.kunnal-i
i s t en virkailijain kanssa taistelussa
heinäsirkkoja vastaan. Jos tänä vuon­na
halutaan saavuttaa salaprosenlti-nen
onnistuminen heiniisirkkojcn
kontrollissa, .silloin pitää sirkka-aluei­den
kaikkien farmarien osallistua
taisteluun.
Ensimmäisenä puolustuslinju.na
on oikea vljelysmuoto. Seuraavassa
on muutamia välttämättömiä seik­koja:
1) Kylväkää aikaisin. 2) jät-
(äkuä kesannolle heinäsirkoista pa­hasti
kärsinyt sänkimaa. Tos'asi-assa
tänä vuonna tulisi välttää, jos
suinkin mahdollista, hciMäsirkoist.T
, kärsin'eidcn sänkimaidcn kylvöä,
3> pitiikää suoja- ja pyydysalueita
kaikissa kesantopelloissa ja järjes­täkää
niihin myrkkysyöttejä tai
Chlordania.
Toinen puolustuslinja on se, että
käytetään ajankohtaisesti ja oikeita
myrkkysyöttejä, ruiskeita tai pölyjä
riittävästi. Tänä vuonna Manitoban,
Saskatchewanin ja Albertan hallituk­set
suosittelevat yleistä käyttöuf var­ten
liutta heinäsirkkoja tappavaa ke­mikaalia,
mikä tunnetaan Chlordan-
Lc^mingrton. Ont. — Lounais-On-tarlon
tomaatin kasvattajat ilmoit­tivat
viikko sitten maanantaina, että
trio Workersin o.?asto 1139 op ryhtv- j,^. odottavat tomaattien hintojen las-nyt
laatimaan union jäsenten ja työ­tätekevien
farmarien yhteistä toimin­ta-
ohjelmaa.
Jo viime kuussa unio-osaf,to lähetti
farmariväestölle kirjeitä, joL^-sa koros­tettiin
yhtetefolminnan tarpeelli.suut-ta.
Vastauksena näihin kirjeisiin
kymmenet Minnesotan farmarit ovat
tervehtineet UE:n tekemää aloitetta
ja sitoutuneet antamaan tuken.sa y h ­teiselle
toimintaohjelmalle.
"Me olemme valmiit ja halukkaat
olemaan yhtei-stolminnassa ratkais-taksemm.
e yhteisesti yhteiset problee-kemista
v. 1949. Tämä siltä syystä
kun viime vuoden sadosta jäi suuri
ylijäämä kannutettuja tomaatteja ja
tomaattimehua. Tomaattien kasvat­tajien
tietojen mukaan tomaattien
hinta on tänä vuonna $22.60 tonni,
verrattuna $25.10 hintaan viime vuon­na
— ja sittenkin vähennetään v i l ­jelyksen
pinta-alaa noin 66 prosen­tilla;
Tomaattien ulkomaamarkkinat
ovat pysähdystilassa, sanovat kasvat­tajat.
yrtieiluriiiifcatliah kuulinnii^
(StMHDi-Senran lähetUunä orhcilii-katsans)
Ounasvaaran kisat saatiin suorittaa
loistavissa olosuhteissa, mikä
miellyttävintä, niin/Ounasvaara h l i h.
tojen kohdalta säilyi suomalaisilla.
Mäenlaskim voitti tosin ruotsalainen,
mutta meikäläisten parhaat Matri
Pietikäinen, L<eo Laakso, La.sse J o ­hansson
Ja Hafael Viljamaa olivat
Pidä talouskalut
mamme" kirjoittaa Mj^n^-^^^tan F a r - j^^^^^^j saatavilla
mers Union presidentti Einar K u i v i ­nen.
"Mc käsitämme tcsi.seikan, että
farmarit ovat vähemmistöryhmänä ja
niin ollen ilman yhteistoimintaa työ-
Viion kan.ssa hyvin vähän voidaan : t i -
kaein?aada yksinään." •
Vallllscva tilanne
Säilytä keittiökalastoa siellä missä
niitä käytät, on vanha sSäntö. Mutta
Yhdysvaltain maatalousosaston Itcti-talousekspertit
ovat parantaneet tuo­t
a k i n sääntöä. Heidän uudempi öh-i
jeen.sa kuuluu: "Säilyttäkää niitä mis-
Farmarien kirjeet ovat täynnä tär-1 sä epsiksi niitä käytät^", erikoisesti,
kehä tosLselkkoja farmariväe.stön ny-I jos työkaluja käytetään usein. T^ä-män
ohjelmaan mukaan ei patojen ja
pannujen aina tarvitse olla uiuUUä,
kuten kauan on ollut tapana.
Esimerkiksi soo.sipannut, koska n i i ­hin
ensik.sl pannaan vettä pidetään
lähellä vesihanaa — joko lähellä sink­kiä
tai lähellä vesipannua uimilla.
Eräät työkalut ilmeisesti ovat muka-kyise.-
tä tilanteesta.
"Mc farmarit tarvitsemme koteja,
autoja, traktoreita ja kaikenlaisia, vä­lineitä",
kirjoitti Ted Wilson nimi-
'nen farmari Mora.sla. Minn. "Mutta
me emme kykene niitä ostamaan toi­vossa,
että voisimme ne maksaa jou­tumasta
velkataakan liejuun."
Ja farmarien nykyi.sistä problee­moista
kertoi kirjeessään CV A. G r i f ­fith
niminen farmari OrtonvillL-stä,
Minn. m.m. seuraavaa:
"Vuosi sitten myin kauroja .^1.25
busheli jä koomia S2.24. Nyt myyn
kaurojfi 59 sentillä Ja koomia 98 s.'^n-tlllä.
Meidän farmiyskustunniil^scm-mo
olivat korkeammat kuin mitä ne
ko.skaan aikaisemmin ovat olleet . . .
Veromme ovat korkoammat kuin m i l ­loinkaan
ennen . . . Uutta koneistoa
kasaantuu näytepaikkojen lattioille
. . . Uusia autoja on tiUUlä nykyisin
riittävästi Mutta vähän'ostajia . . .
Viirmastikin on aika fnr.mar?ill? ja
työväelle ymmärtiiä toisiaan!"
Orjalaki peruutettava
Kaikki farmarit, jctka ovat vastan­neet
union kirjeisii!^, sanovat että h?
bukevat union lainlaadintaohjelmna —
haluavat Taft-Hartley-lain peruutta­mista
ja Wagnc-r-lain uudelleen hy-väk.
symistä. .
Gordon M . Olson. Thisf Riv«r F a l l -
sista. Minn. kirjoittaa:
"Farmarit tarvitsevat työväen osto­voiman
mafkkinoila varten farmitunt-tcille
ja työväki tarvitsee fnrmnrio
tuottamaan niitä tuotteita, joita se
tarvitsee ruuaksi ja vaatetukseen. Mc
<Chlordane-) nimellä. Tämä kerni- emihe voi tulla toimeen ilman toisi­kaan
/oveltuu hyvhi laajakantoiseen
vastahyökkäykseen h e i n ä sirkkojen
torjumiseksi, erikoisesti siellä, missä
kasvullisuus on korkeata ja mehu­kasta.
Mutta missä kasvullisuus on mata­laa
ja harvaa, siellä suositellaan käy­tettäväksi
myrkkysyöttejä. On teh-täVa
kaikki mahdollinen sen hyväksi,
että nuoret heinäsirkat voidaan pitää
laitumilla, peltojen reunoilla, maan­teiden
varsilla jne siten, etteivät ne
leviä viljavainioille.
YksityiskoJitaisempia tietoja heinä­sirkkojen
kontrollimenetelmistä 'ja
saatavissa olevista mjTkyistä voi saa­da
k.o. maakuntien maatalcu-sdepart-menteilta.
—- Yhdestä kvartista maitoa saa y h ­den
paunan maitopulveria.
P A R T A POIS
helposti —- varmasti
Ruotsalaisella
Tehty rnostitntattömasta ruotsa-laiscsla
patnttfifcräkscstä
E i tarvitse muutakuin v i r u l -
taai ja laittaa hyllylle seu­raavaa
hyvää ajoa varten >
NYT
5 kpl. paketti 2St
20 pakettia $ 4 . 5 0 postiku-iuineen.
VAPAUDEN
LIIKKEESTÄ
nmm^-. Ja minä olen lujasti työväen
takana työväen laihlaadinnassa. M i - '
nä olen tijikasti Taft.-Hartley-lain
peruuttamisen kannalla ja \Vagner-lain
puolesta."
Pulmien pulma
Kuvailles-saan farmarien tilannetta
Henry Vakos niminen farmari Park
Rapidsistä, Minn., kirjoittaa:
" . . . Y k s i kaikkein vaikeimmista
probleemoista farmarilla on Te. että
miten hän voisi asettaa omille tuot­teilleen
hinnan joka takaisi hänelle
tuotantokustannukset — että viijakei-nottelljat
ja muut i-itokätavaramcno-polit
eivät sitä hänelle kontrolloisi...'"
Tuollaista tervettä ajatusta sisälty­viä
ovat farmarien vastaukset union
heille lähettämiin kirjeisiin, Ni' pu­huvat
mahdollisuuksista yhteistoimin­nan
kehittämiseen.
vimmat säilyttää lähellä uunia, toiset
lähellä sinkkiä, sekoltuspöytää tai tar-joilukeskustaa.
Useampi säilytyspaikr
ka voi olla yhtä hyvä kapineille Jolta
tarvitaan työssä useamm^sa kuin y h ­dessä
paikassa- Esimerkiksi kahvi­pannu,
jos kahvia keitetään kylmästä
vedestä, on mukavampi säilyttää lä­hellä
sinkkiä, jota vastoin,''jos k u u -
maavettä käytetään, on pannun paik­ka
lähellä uunilla oleva kuuirtavesi-pannua.
P a i s tinpannut, pännukakkulastat,
kaksihaaraiset kahvelit, perunanuija,
kauha ja jäähdytystesllne ovat muka-vimniasti
lähellä uunia.
Tiskiastia, häkki jossa tiskit valu­tetaan,
vihannesharja, reikäkauhat
ynnä muut on paras sijoittaa lähelle
f;inkkiä.
Paikalle missä sekoitat ruokia, aseta
munavispilät, sekoituskulhot, karmim
avaimet, mittaluslkat, custard-kupit
ja kasserolit.
Lähelle tarjoilukeskusta hedelmäpu-ristimet,
leipäyeltset, jne.
Monet ihmiset haluavat kasvattaa
sisäkukkia niin paljon kuin tila ja aika
sallii. Varsinkin suurkaupunkien työ­läiskortteleissa,
joissa ulkona tuskin
näkci lähiympäristöllä mitään vih­reää,
puhumattakaan kukista, edes
kesälläkään, on vähähienkin vihreä
tuoreus sisällä suurimerkityksellinen
kauneutta kaipaavalle silmälle. Mutta
vaikka ei olisi mahdollisuutta multa-kasvitarhalle
pienoiskoossa asunnossa,
niin on olemmassa monia kukkia joita
voidaan kasvattaa pelkästään vedessä
kunnes kukkivat ja tietysti aikanaan
kuolevat. Eräät juurimukuloista kas­vavat
kukat menestyvät vedessä yhtä
hyvin kuin mullassakin.
Esimerkiksi hyasintti. On olemassa
sellaisia erikoisia astioita tällaista j u u ­rimukulaa
varten, joissa vesi pysjry
oikealla tasolla alaosassa. Kappale
puuhiiltii pohjalla pitää veden puh­taana.
Juuret kehitty\'ät kasviin k y m -
Tällaisen keskinäLsen tledonvälitvk-! tai kahdentoista viikon kulues-sen
lisäksi toistensa probleemoista j P " " e ä E S ä ja yiileässäpalkassa. K u n
U E : n unio ja farmarirvhmät ovat ?o- | J""ret alkavat täyttää vesilashi ja
pineet puhujien vaihdosta tarkoituk-! ruohonpiikit pistävät esiin latrasta,
sella avustaa tvöläisiä ja farmareita i ^o^^^^a"'^''»svi asteittain tuoda päivän-vmmärtämään
paremmin toistensa 1 ^«^0=^" J« hyasmtti kasvaa hitaasti
probleemeja kohtalaisessa valossa j a lämmössä, j o -
Erinomainen aloite. ka el saisi nousta korkeammalle kuin
65 astetta. Kukin mukula kehittyy
kauniiksi hyvänhajuiseksi hyasintti-kukaksi
noin iieljän viikon kuluttua.
Valkoinen narsissi on myös suosittu
si-säkukka. Paras on ostaa n i in suuria
juurimukuloita kuin saa — mitä suu­rempi
mukula sitä enemmän kukkia.
Aseta koristeellisen astian pohjalle
tuuman paksuinen kerros pieniä vieru="
kiviä. Aseta mukulat lähekkäin toi­siaan,
mutta ei n i in lähelle, että kos­kettavat
toisiinsa. Pane lisää pikku­kiviä
astiaan kimnes ainoastaan mu-kulain
kärjet ovat paljaana. Lisää
vettä niin paljon, että se koskettaa
mukulain alaosaan, mutta älä peitä
umpeen vedellä. Pane astia viileään
paikkaan ja anna juurien kehittyä
kolmen viikon ajan pitämällä vesi a i ­na
alkuperäisellä tasolla. Anna sitten
niiden olla viileässä paikassa ja kuk­kien
pitäisi kehittyä kolmen liikon
sisällä.
Useita muunlaisia kuklcien juurimu-
Munia syövät kanat
Mitä voin tehdä estääkseni kano-jeni
syömästä munia? Puuttuuko n i i l ­tä
jotakin ruokalajia?
Se voi johtua kylläkin kehnosta
"fiidistä", joka aiheutt:'.a sen. että
kuoret munissa ovat heikot ja niin
ollen helpasti särkyvät. Kun muna
särkyy, niin kanat helposti oppivat
munan S5-ömisen ja se kiihoittaa niitä
.särkemään vahvakuorisiakin munia.
Tapa voi johtua myös siitä, että pesiä
ei ole riittävästi ja niin kanat munivat
lattialla, tai ei ole riittävästi pehmi-kettä.
Ja tapa voi johtua .muistakin
syistä. •
Yksi nopeimmista keinoi.sia tuon t a ­van
lopettamiseksi kanoista on kat­kaista
pikkuisen kanan nokkaa y';ä-pflolelta.
juuri sen verran että se tulee
hieman araksi nokkimiselle. Ja toi­sina
keinoina on munien kokcrniinen
usrammin. pesien varjostaminen p i -
meämmiksi. pehmikkeen, lisääminen
pesiin ja lattialle munivan kanan nos­taminen
pesään, jos mahdollista.
poissa. K i m Oimasvaaran kisat ovat
Jonkinlainen päätepiste talven £uur-kilpallullle,
voidaanlcin nyt luoda jon­kunlainen
silmäys talven tuloksiin se.
kä määritellä parhaat miehemme.
Jos uskaltautuisi 'ennustelemaan,
ketkä suomalaiset saavat matkalilpun
Lake Placidiin v. 1950, n i in on sanot­tava,
että valinta muutamien kohdal.
ta on helppo. Pikamatkalle on a i n a ­k
i n pari miestä varmaa j a he ovat
Viljo Vellonen ja Paavo Lonkila. E d e l ­linen
on Suomen mestari. Salpaufsj-län,
Solleftean j a Otmasvaaran pika­matkojen
voittaja. Hän on epäon­nistunut
vain HolmenkoUenilla sekä
Puijolla, edellisessä sairautensa -vuok.
sl. Lonkila on ollut hyvä kakkonen
SM-kllpalluissa, Oilnasvaaralla, 3:s
Solletteassa j a Puijolla voittaja. Edel­lämainittujen
lisäksi on pikamatkalle
useita nuoria kj-kyjä sekä Heikki H a -
su, joka kylläkin saa edustaa Suomen
vä,rejä yhdistety.ssä. Todennäköistä
on, että hiihtoliitto valmentajansa Ve­l
i Saarisen esityksestä valitsee asan
edustajiaan j ö t^män talven hiihtojen
perusteella.
Pitkälle matkalle ei ole itse^ asiassa
ketään varmaa edustajaa. Tosin Pek­ka
Vanninen on ollut varmin hiih­täjämme,
mutta hän on jo 38-vuötias,
joten ikä painanee. Menon 3n, Ovas­ka
ja K i u r u , ovat voittaneet kukJn yh_
den ainoan suurkilpailun heidän s i ­joituksensa
muissa kilpailuissa on c l -
lut heikompi. Tänä talvena on ollut
poissa, laduilta sellaiset suuruudet kuin
Benjaniln Vanninen, Klrve.s ja R a u t i .
Ola ja jos heistä joku pääsee kuntoon,
on kilpailu matkalipuista todella tiuk­ka.
On nÄet huomattava, että kulla­k
i n matkalle voi osallistua ainoastaan
kolme osanottajaa. Ja viiskymppisen
hiihtoon voidaan valita pikamatkan
Vellonen tai Lonkila, vaikka matka
saattaa muodostua liian raskaaksi.
Onhan Lake Placidissa näet kolme
l a j i a : viesti (3x10 km.>, 18 km. sekä
50 km. Tuntuu luonnolliselta, että
viisikymppinen saa omat erikoismle-hensä,
jotka jaksavat tiion matkan
hiihtää täyttä häkää katkeamatta.
Yhdistetyssä on ediustajanamme
kultapoikamme Heikki Hasu, joka mä-essä
on tänä talvena osoittanut var­mistamista.
Hän lienee, joka tapauk.
sessa muuan varmimmista pallriuto-miehlstä,
vaikka norjalaiset ovafcto-solttaneetkln
nousua tässä heidän
lempilajissaan. Mutta keitä Heikille
sem-aajaksi? Martti Huhtala ei ole
ollut entisensä, mutta voinee saada
"tiketin". St. Moritzin kävijät Salo­nen
sekä Silvonen tuskin tulevat ky­symykseen.
Miitta kenties Heikki M e ­riläinen,
joka oli myös mukan.a St.
Moritzissa tosin sotilaspartiossa, saa
luvan pakata matkalaukkunsa. Meri-.
Iäinen on nuori ja kehityskykyinen,
joten, hänelle matka saattaisi muo­dostua
ponnahdukseksi v:n 1952 t a l -
violymiÄalaislin Osloon.
Mäenlaskussa paras mfehsmme on
ollut Matti Pietikäinen. Hänen .seu­raajikseen
valitaan joku seitraayi-sta:
Laakso, Johansson, Kuronen. V i l j a ­maa,
Heino.
Sitten saavat Amerikan suomalaiset
tutustua myös naishiihtäjiimme. Ja
heistä Suomella on„ syytä dlla ylpeä.
Kalkki smurkilpailut ovat meikäläiset
voittaneet ja näin maallikko u.skaltaa
ennustaa tapahtuvan Läke Placidis-sakln.
Edixstajamme lienevät hiihto­kuningatar
Kerttu Pehkonen "kama-rineltolneen"
Tyyne Wideman sekä
Helli Kilplvlrta.
On luultavaa, että Coloradon .Aspe-nissa
suoritettaviin alppilajeihinkin
lähetetään edustajia, mutta se riippuu
valuutasta. Alonen ja Vartiainen l i e ­nevät
tälläkin kertaa vahvimmat eh-dokka^
at. Hehän olivat jo St. M o r i t ­zissa,
vaiiika eivät palktanoille äjott-ttmeetkaan.
Tällainen on siis ennustelumme
osanottajien kohdalta. Miten pär­jäämme
kilpailuissa, se on taasen asla
erikseen. Mutta on sanottava, että
hiihto on noussut huimasti K e s k i - E u -
rcopan maissa, joten ei olisi mikään
Jos munien kuoret ovat heikot, n i in
silloin tulisi kiinnittää huomiota
" f i i d i i n " ja tehdä siinä korjaus.
Ciiloita on saatavana kukkakaupoissa
tai osastokaupoissa ja istuttamalla
niitä veteen sarjottaln noin parin v i i ­kon
väliajoin, saadaan kukkia huo­neeseen
pitkäksi aikaa.
Yleensä enimmät kasvit vaativat
aurinkoa, ilmaa ja kosteutta. Vaihda
ilma huoneessa usein ja varaa jon­kinlaista
kosteutta, ellei muuten niin
pidä astiassa vettä kasvien lähellä.
Köynnöskasvit ovat myös hauskoja
sisäkasveja. eivätkä vaadi paljon hoi­toakaan.
Joskin murattlkö3mnös or
kaikista tavallisin, h i in on toisiakin,
kuten pholodendron. pothos, gräpe-murattl
ja kangarooköynnös, jotka
ovat yhtä tukevia ja kestäviä kuin
koristeellisiakin.
Miu'atti kukoistaa parhaiten kohtd-
Xaisen viileässä sonpärlstössä. ei enem­pää
kuin 65 astetta, mikäli ilman kos­teus
varataan. Köyimös tulisi pestä
kerran viikossa laskemalla hanasta
kylmää vettä päälle. Kaikki nämä
kasvavat midlassa yhtä hy\'in kuin
vedessä. Vedessä kasvattaessa on pi­dettävä
puuhiiltä astian pohjalla jotta
vesi pysyy puhtaana.
sutUTllätys, jo3 palkintosijoille ilmes­tyisi
joku heikäläinenkin, »uotsälai-sia
on kuitenkin hiihdossa pidettävä
voittajaehdokkaina, heidän vaaralM-simpina
kilpailijoinaan suomalaisia.
Mäenlasku menee norjalaisille, mutta
seuraavina ovat varmaan suomalaiset,
yleispistelssä saattanemme tulla tolsek
si. Mutta ken elää, hän näkee. Ame­rikan
suomalaiset voivat jo kuitenkin
suunnitella matkaa Lake Placidiin
tammi-helmikuussa y. 1950. ,
' 'fc •• it •
Amerikan suomalaisille tarheaxmys-täville
on tiedoitettavana ikävähkö
mitinen. Matti Pietiliäinen loulckaan-tui
harjoituksissa Puijon suuriöäcssä.
Suksi irtaantui jalasta ilmassa ja M a _
tm pudotessa lävisti toisen korvan.
Matti vietiin nopeasti sairaalaan, jos­sa
liän joutui makaamaan kymmeni­sen
päivää, ennenlniin pääsi Iratiinsa
toipumaan. Tämän onnettomuuden
vuoksi hän ei vohiut osallistua Oimas­vaaran
kispihin. -Hänen Uhaksis-tonsa
ei kuitenkaan kärshayt vauri­oita,
joten pienoisen tauon jälkeen
harjoittelu Jatkuu entistä volmaperäi-semmin.
* • •
Siellä Amerikassa elää ja vaikuttaa
suomalainen .ammattinyrkkeilijä Elis
Ask, joka on nyt Dempseyn hoivissa.
Täällä kotiijiaassa seurataan mielen­kiinnolla
. ^ k i n otteluita j a pidetään
peukkua pystj'ssä. Toivottavasti Elis-polka
pääsee nousemaan ainakin l ä ­helle
huippua ellei mestaidksi saakka.
Tässä yhteydessä Uenee syytä jnainita,
että ammattinyrkkeilijämme ovat
pärjänneet hyvin kansainvälisillä k i l _
pakentillä Euroopassa. Mutta Jieldän
palkkionsa ovat olleet kovin pienet
^kandinavian maissa Ja siksipä eräs
nimekkäimmistä. Yrjö Piitulainen,
matkustaa Ranskaan ottelemaan. Hä-neUä
onkin hyvä'nimi siellä, sUlä hän
on • otellut kymmerikimtaa raiiska-laista
vastaan ja voittanut kalkkL
K u n nyt yritetään saada Helshikita
Euroopan mestaruus ottelulta vielä tä­män
kevään aikana, n i i n on mahdol­lista,
että Yrjö PiitulaineiJtih pääsee
haastajana mukaan. Mutta sitten on
taas vannaa, että meikäläiset huiput
siirtyvät ammattilaisiksi. Jo nyt p u ­hutaan
E r k k i Piispan, joka ottelee a l ­le
57 kg n sarjassa, siirtymisestä. P e ­rästä
kuuluu . . .
Nyrkkeilystä puheenollen lienee
syytä nxainita, että Euroopan mesta­ruudet
jaetaan Oslossa kesäkuim 13—
^8 pnä. Suomi lähettää suane täy­den
kahdeksikon. puultavasti tulos
on lohdullisempi kuin Lontoossa, s i l ­lä
uskoisin Harri iS. Gajanderin ja
Teemu Kuuselan pitävän pintansa.
Mutta hyviä poikia ovat myös Leo
Ljungberg j a E r k k i iE»iispa, joten p a l ­kintosijoille
pitäisi päästä ainakin
näissä sarjoissa, k u n edessä on vie­lä
useat katsastukset m.m. Tianskaa
vastaan, palataan . näihin, asioihin
tuonnempana.
• • •
Kevät on täällä jo pitkällä eikä sq,
ihme olekaan, sillä Etelä-Suomeen
tuli talvi oikeastaan vasta maaliskuim
alkupäivinä. Nyt ovat Jo vähät l u ­met
sulaneet olemattomiin Ja yleis­urheilijat
ovat painuneet tutuille len­keilleen.
Kesän tuloa ovat ennusta^
neet myös mbnet ulkomaiset kilpai­lukutsut,
joita tunnetut tu-heilljanune
ovat saaneet vastaanottaa. Suomeii
urheilu on siis kaikesta huolimatta
km-ssissa. Amerikan* suomalaisille
tuttu Mlkko Hietanen kilpailee toden­näköisesti
Brysselissä Belgiassa kesä­kuun
22 pnä 20 km':n matkalla. M i k .
ko on hoitanut k i m t d f ^ n m l m . K i i h -
tämäilä j a on t o d ^ u t a k l l l e s - j ä n ­teensä
jälleen kestävän. — Maileri-kykymme
Dennis Johansson ^on saa­nut
m3rös useita taitsuja.
TääHä Suomessa odotetaan vissillä
' mielenkiinnolla TJSÄ : h urheilujouk­kueen
tuloa 'Etiröopan turheille, sillä
ainakui osa siitä vieraHee maassam­me.
O n siis odotettavissa kansain­välisestikin
vilkas kilpäili^usl, johon
meikäläiset utiden valmehtäjahsa,
keihäs-Matti JSrvisen johdolla perin­pohjaisesti
valmentautuvat.
Helsingissä, hiihtikuiln 1 phä 1940,
'Paavo J . Pitkänen.
Si&LAATTEiA
Jotkut ihmiset kasattavat, että kaik­ki
salaatit ovat vain n i i n pai j o a . h e i ­niä,
joita kaunistetaan niin. että niitä
tekee mieli syödä niiden vitamiinipi­toisuuden
takia.* Tosi on, että .useat
ihmiset luokittelevat salaatit "heinik­si''
j a kieltäytyvät niitä ^ömSstä. On
vaikeampi tehdä hyviä, salaiatteja t a l ­vella
tai aikaisin keväällä mutta käyt­täen
hiukan mielikuvitusta niitä voi
tehdä kaikkien mieliksi: Salaatit jois­sa
on mimia, papuja, juustoa, Icalaa tai
Uhaa ovat yhtä ravitsevia kuin kuuma
lihaa ja penmaa sisältävä ateria:
Tässä on joitain salaatteja. Joita voit­te
kokeilla.
Fapnsalaatti
6. kovaksikeitettyä mimaa
li kupillista ranskalaista salaatti- «
öljyä » ^
3 pöytälusikallista raastettua "hor-seradishia"
3 InipilUsta paistettuja papuja
(string beahs)
lettucea. ' /
Pilkkokaa munat hienoksi, lisätkää
kastikkeeseen, sitten lisätkää "horse-radish".
Pankaa papujen päälle ja
antakaa seisoa Vs tuntia. Tarjotkaa
lettucen päällä. — 6 hengelle.
TomatUtisalaattia
3 kupillista pilkottua kaalia ,
1 teelusikallinen suolaa
2 nöytälusikallista etikkaa
Vs teelusikallista pippuria
1 pöytähisikallinen sokeria
I kupillinen kannutettuja tomaatte-
. ja
-1 teehisikalUnen-raastettua sipulia
(jos haluatte)
1 kupUUnen hienoksi viipaleiksi
pilkottua juustoa
Pankaa pilkottu kaali astiaan. Se­koittakaa
suola, etiickar pippiuri. sokeri
j a sipulit tomaattien kanssa. Kaata­kaa
kaalin päälle. Antakaa seista 10
minuuttia. Lisätkää juusto Juuri en­nen
kuin tarjoatte salaatin. — 6 hen­gelle.
Palsterna&kasalaatti
2 kupillista raastettua raakaa pals-terhakkaa
(parsnip)
2 kupillista pilkottuja omenia (hiu­kan
kuorta jätetty päälle).
Vt kuidlltsta pilkottua appelsiinia
^4 teelusikallista suolaa
ktipillista-salaattikastiketta
'Pahkaa kaikki aineet yhteen. Jääh­dyttäkää
ja tarjotkaa lettucenpäällä.
— 6 hengelle.
Albanialabta salaattia
1 pauna tuoretta nuorta spinäattla
(spinach) .
4 palaa pekonia
1 pöjrtälusikallinen pekoohirasvaa
1 teelusikallinen mallas (ma}t)
etikkaa
H kupillista ranskalaista salaatti­kastiketta
'
Vs teelusikallista mustaa pippuria
Peskää splnaatti-hyvin. Käyttäkää
ainoastaan spinaattilehdet, heittäkää
pois varret. "Kuivatka^ spinaatti h y ­vin,
j a pankaa se Jääkaappiin puo­leksi
tunniksi.
'fällä välillä kun se on Jääkaapissa
paistakaa pekoni hitaasti, kaataen pois
rasva sitä mukaa kuin sitä kertyy.
K u n piekoni on osittain paistettu, kat­kaiskaa
se pieniin paloihin. Paistakaa
HUOTSALAISIA
Andersson^s "Mora" met^st^- ja tappipuu^^oi,
• • * • * • • • / * • ^
No. 347 — '%Mora" meisästygpuukko, hinta ...
Ruostumaton terä j a helat tupessa.
No. 27 — ''^fora"ineisästyqpthtkko/hinta
Ruostumattomat helat veitsen pää.ssä ja k pessa.
No. 2 2 ^ '^Mora" tuppiptuukko, hinta ^gji
^ Buostimiattomat hopeaiset helat tupes^
veitsen päässä. *
Np. 13 — " M o r a " iuppipiiukko, hinta 52Ä
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tehoa.
Tilatkaa osoitteella: * *
VAPAUS PUBtlSHING CO. LTD,
Box 69 Sudbury, Ontal
Canadan iallitoksenelinkorkovaku
sitä vieläniin kauan, että se on kovaa.
Pilkkokaa spinaatti. Lisätkää pekoni,
pdytälusikällisen kutunaa pekoniras-vaa,
etiklcaa ja mustaa pippiuia. L i ­sätkää
salaattikastike hitaasti j a ke­vyesti
sekoittaen niin kauan, että se
peittää spinaatin paksusti. (Varttiku-pillinen
salaattikastiketta voi olla liian,
paljon). Ahtakaa salaatm seistäJää-kaapissa
20-minuuttia ennen t a t a ­mista,
että mausteet ehtivät hjrvln
yhdistyä, — 6-hengelle. ^
Lähes miliaardin
korvaukset Neuvosto­liitossa
.
3 «OITAA TAI KAKSI Ki\NAA
On arvioitu, että rehuilla, jonka 3
liottaa syö t a i pilaa, voidaan ruokkia
Icaksi munivaa kanaa koko vuoden.
Sen ohella rotat aiheuttavat muu­takin
vahinkoa. Ne tappavat kanan-poilcasia,
vioittavat rakennusten ;pe-
•rustuksia. y j n . Rottia voidaan koht-?
folioida myrli:yllä jt^ löukullM. mottia
h3rvä kissa on sittenkin kaikkein par­hain
rottien vihollinen.
Suomen voimistelu-ittestäriiuskiisojen
tulctkset
HdsiiddL — ( S - S ) — Suomen mes­taruuskilpailut
voiinist^issa suooriteU
tiin Tumisa huhtikuun 3-* pnä.
Löpputuk&set: 1) K a l e v i Laitinen,
H3.«0. 2) Paavo Aaltonen 119^,^3)
VeiMco Huhtanen, 112jflO, 4) E.-«e€s-te.
H1J90. 5) A . Saarvala 1OTJB5,^) O .
Karma.l(n.04. 7) Jalava 104^45. 6) E .
Numminen 100.45. ^) K . Lenqiinen
97,80. • '
Nuorten sarjat: 1> R . Nieminen 66,-
85. 2) E . Vieiumäld, 65.65. 3) E . R i s ­tola
64,05, 4) A. ykjankD. j M , S) J .
Cronstedt, €3*60, 6) V- Lipponen, €2,7.
Bove j a Syrjälä Jceskeyttivit ICKik-kaäntuniisen
vuokä. Tamier. Satani
j a Heikki SavoUtnm «ivSt ottaxteet
'Csaa.
Vtdxnistelijanmie joutuivat'koetxik-seUue
Unkariin, Jossa fBodapestiesa
suoritettiin maaottehi jo huhtikuun lo
pniä. i
H ^ s i n U . ^ Kuten tiedetään a i ­heuttivat
suomalais-hitleriläiset J o u ­kot^
.sotatoimillaan Neuvostoliitolle
suuria vahinkoja. Tuhotun j a hävite.
-.tyn omaisuuden lisäksi kuljetettiin
suomalaisten kapitalistipiirien toimes­ta-
sodan Bikaha Neuvostoliiton alueel­t
a suuret määrät tuotantolaitosten
. kalustoa, maatalouskoneita ym.. puhu.
matt^caan kuittuiuimuistctnerkeistä
ja kirkoille sekä j ^ i t y i s i l l e neuvosto­kansalaisille
kuuluvasta omaisuudes­ta.
'RosvotdEsen l a ^ t on Suomea
kansa joutunut: makaamaan veroina.
HaUitidEsen kertomuksesta vuodel­ta
IMS. jcfer' viime vIiko!lla jätettiin
eduskunnalle,, ilmenee, <ttä Neuvos-
:toIlitoIleiialautetusta omalämdesta on
valtiovarainministeriö kertomusvuo-
:den ic^putm -mennessä myöntänyt^
korvausta 612 .iiakilalle yhteensä y l i
«40 milj. markkaa, l & t t a k i n huo-nsattava
menoerä olisi ilman muuta
-'kuuhmut sodan aifaeuttajioa,.siitä
lQ>öt3rnäden j a losvotäcseen ^ U i s t y -
neäen-maksettanraksi.
Pyrkien edistämään säästäväisyyt­tä
j a rohkaistakseen maan väestöä te­kemään
säästöjä vanhuuden päivien
varaile, on Canadan liittovaltion h a i -
Utus harjoittä&ut vakuutustoimintaa
vuodesta 1808 lähtien, lamä hallituk­sen
vakuutustoiminta oii rajoittunut
kuitenlcln ainoastaan n.s. elinkorkova-kuutusten
myyntiin.
, Nämä ellnkorkovakuutukset jakaan­tuvat
pääasiassa kahteen ryhmään.
Suiuimman' ryhmän näistä ellnkorko-väkuutdkslsta
muodostavat tulevai-subdessa
maksettavat elinkorot ( a n -
nuity). Ihmiset'maksavat huorina ja
anslökykrisinä ollessaan kuukausit­tain,
neljännesvuosittain, v u o s i t -
t a i n tai yhdessä erässä' vissit nialBut,
saadakseen vissin iän saavutettuaan
kuukausittain (ellei ole toisin sovit­tu)
määrätyn sumuisen tulon (elin­koron),
joka hallituksen myymiin v a -
Icuutukslln nähden e i saa olla kym­mentä
dollaria pienempi tai 1,200 dol­laria
suurempi vuodessa.
Toisen rjtoiän muodostavat ne van­hat
ihmiset, jotka maksavat vissin
summan yhdellä kertaa, saadakseen
sen jälkeen lopun elämänsä ajan kuu­kausittain
vissin simruisen rfinkoron.
Näitäkään ei myydä 1,200 dollaria
suurempia. Aviopari voi ostaa elin­koron
myös siten, että sen maksamis­ta
jatketaan jälkeen jääneelle puoli­solle^
n i i n kauan k u i n häh ön elossa. -1
Asiantuntijat väittivät tämän hal­lituksen
• elinkorkovakuutustoiminnan
alkuaikoina, että hallituksen elinlto-rot
olivat huomattavasti halvemmat
kuin yksityisten yhtiöiden vastaavat
vakuutukset. Niiden vältetään olevan
vieläkin edullisempia kuin yksityisten
vakuutuslaitosten vakuutukset, vaik­ka
vakuutusmaksuja on usein koro^
tettu.
Vakuutusmaksujen korottamisen i l ­moitetaan
johtuvan siltä, että vakuu-ttismafcsUt
perustuivat vanhoihin kuo-levalsuustilastoihln.
Kun ilunisten
keskimääräinen elinikä kohosi, piti
heille maksaa elinkorkoja kauemmin
kuin la^elmat edellyttivät. Koska
ihmisten keskimääräinen elinikä näyt­tää
tulevan vuosi vuodelta entistä kor­keammaksi,
tarkistetaan -laskelmat
tästä lähtien vuosittain.
Hallitus myy myiSskin elinkorkpva-kuutuksia
rylunäkaupalla yhdistyksille
Ja työnantajille. Viime vuosien aika­na
ovat erinäiset yhdistykset ja l u k u i ­sat
työnantajat tehneet hallituksen
kanssa sopunuksen elinkoron takaami­sesta
jäsenilleen tai työläisilleen, s a -
mohi perustem ja edellytyksin kuin
noudatetaan yksilöihinkin nähden.
Vakuutusmaksut voidaan väh
ko kokonaan tai osittaii^
palkoista. Viimsmainitussa ta­sa
voivat työnantajat csällistua
tusmaksujen suorittamissen.
Viime vuoden maalu^k. lop'di
voimassa kaikkiaan 210.935
sen myymää elinkorkova'-
jolsta 44,099 perusteella
elinkorkoina $18,919.715 vuodesai
tJUt 166,836 vakuutusta ovat 1^
tyneitä, s.o. elinkorkoja ry
maksamaan myöhemmin.
Hallituksen myymät elinkoioi
yleensä verrattain pieniä, sillä
puolet (46.7 pros.) niistä anutsj
hemmän kuin 300 dollarin
lon,neljäsosa (24.8 pros.) 30"
larHn vuositulon ja loput 23.5
tla 600—1,200 dollarin vuasitulcn.
lituksen elinkorkorahastossa
lisk. 31 pnä J948 kaikkiaan $429
Tämä elinkorkovakuutus on
idstmön hallmnassa. Yksity
sla tietoja siitä voi saada kirjoi
la osoitteella: Annuiti€.s Branci,
partment of Labour, Ottawa. '
voi myöskin saada niistä posi
toista, jotka myyvät money-ord:.
Parlaimenttien liiton
pohjoismaisen osaston
kokous Suomessa
HelsinkL — (S-S) — Par
välisen liiton Pohjoismainen
pitää kokouksen 'Helsingissä!
13-15 pnä. Kokoukseen
•Ruotsi, Norja, Suomi, Tanska jj
lanti.
Parlamenttien välisen liiton'
maailmaa käsittävä suuri koi
Tukholmassa syyskuun 7 p:ni
M n kokoukseen tulee yli 508
täjaa eri puolilta maailmaa,
kokouksen tulee joitakin esit
joitä myös Suomesta.
Kuulantyönnön parh
tulokset viime vuonria
New York. — Amateur Arhlet;
den mukaan maailmanparhist
lokset kuulantyönnös.sä viim? T
oHv^ seuraavat:
58.%—Fonville, USA
56.2—-Thompson, USA
55.1%—Delaney, USA
54.8%—Fuchs, USA
64.4—Bayless, USÄ
54.%—Lipp,- Neuvostoliitto
54.—Jasser, USA
53.7ii—Chandler. USA
53.5K>-^Prather, USA
53.öVi—Shipkey. USA
l l s s ä y h t ^ e s s ä on-'^jtä-palauttaa
mieliin JfeuvostoliitQn sekin kansaam­me
kohtaan osoittama huomaavai­suus
j a ^ystäTalHsyys. jota «e osoitti
antaessaan rmeiUe vuonna 1946 a n -
teäEsi Iä!hes puolet pal»ttustavarain
-määrästä, -r- TyitmTngan gftpfaififtt-
— EnKimnyLiset kflilasomTOkset, rjoi-,
t& .kiytettUn :ncBna]dlstea aUodcante-n
a . t e h t i l n raudasta.
Smrtat Kattnistld
CSJrn PORT ABTHURIN OSASTON NÄYTTÄ­MÖLTÄ,
316 BAY «TREET
esitetään f öisen kerran kaunis Unkarilainen lauluna vtdviä
'PUIMfllEII UUKKU'
(4rnäytöstä)
Maaaiantama iiUhtik. 18 p:nä, alkaen klo 8 illalla
HENKILtfT:
' Török aohail, kyläntuomarl .
Zstffi, hänen vaimonsa
Ziilltfs-Vall,husaari akupseeri . . . .
Cttak Aims, husaari Imipraali
Bores, husaari korpraali
Batsnmestari '...t,
H»jo8 8W£i,Tiehtoori >
"Benmi^VaM, notettio
CSstS*-Gyntka
JoUeb
Mentci
;I«vdltt7iIIä» postimies
[palvelijoita
Eräs poika
Poliisi < •
JackKceS
. . . . Alli PajuBS
. . . . . . . . TedLate
. . . . . . Wm. Laiie
. . . . Sam PukkW
. . . . Aarne Tuotn
Niilo Keics
. . . . . Wili H a ^
. . . Kerttu K o *
Elvi Ky??
. Lily SandströS
F. Hakan®
•' i M a r i o n^
Ahti Westerb2«
.. Eino Lempi^
. . . Aino HeisiUi»'