Vapaus, July 18, 1950

              1 1 i ; .
i i l i i i i i f ^ - i i
m
aäb^ Itluioe: w Tu e 8 fl s TB*
Telephones: Business OffiM 4-4284^
Edltoriat^ffice 4 ' 4 m A&tnager
rstes upon ä ^ b » t t a£
CanadEajssa: IWejOO 0 kk. 8 ^
0U(iäiemlK; 1 0 kk. 42S
3 5 :
Vuosisatoja orjuutetun pienen Suomen kansan tiveisö. lähteneinä
I n j a a ^ ön luonnostaan yh-ytecn
ja kaJöäniseeh vapauteen pyrkivät pienen Korean kan.
san puolella. Sorretussa asemassa olleiden piHkuihmisten myötatun-tcT
oit ^ntaanssiratt toisten sorrettujen pikkuihmisten puoldla.
lörhaA lisäfoi K o i ^
s^änlaisuuksta, jos on tärkeitä erilaisuuksiakin, y l i 30 vuotta
^ jiftlten^ olleen '3uoinen luokkasodan kanssa, ja tämä seildsa antaa lisää
Korean tapahtumiin,
äskettäin vieraan vallan orjuudesta «vapautuneen Suomen
ja tyttärelnä «iife tunnömme yleistä myötätuntoa kaik-orjuuttamia
kansoja kohtaan, jotka etsivät "paik-kahsalli&
ta itsemääräämisoikeutta. Niinpä nyt-prc^
agandatulvan räpi, että Etelä»Korean nukke-iimeisestikään
ole kansanjoukkojen kannatusta sen
Viaasaii hallituksella" kolmrftymmeniä vuotta sit-täinän
sodan vieraan maan sotiiasapuuh luottaan. K u -
' i e n rouUteban inhen luokkasodan aloittamista Suomen valkoiset <mah-
' *"^infehettekrvät varmaksi sen, että he saivat Saksan keisarin sptilaal-
^ t i a . juonten kansaa vastaan: Huolehdi inyt siitä/ fettäsaamrte
f . Saksan apua, ttääräsi valkoisten päämies jättäessään silloin hyvästi
! ; Sal^tt "lähetHlää!l6«i". Samoin ovat Etelä-Korean hallituksen joh-
' . täjät pyytäneet ja saaneet ulkomaista apua horjuvan valtansa tuke-saksalainen
marsalkka von Lud&ndorif icirjoilti inuis-
' telimissaaQ, että saksalaisia sotavoimia ISuomeen "eivät vetäneet Suo-
' jvääfi Saksan edut."
•lliiiB atfyös kenraali MäcArthur sanoo, «ttä "Tyynimeri on Yhdys-pnä
Bur-
Hanssa välejä selvitellessä oh "ensin syljettävä sihnille ja vasta sitten
• Jjuhtittara fileille", kntSh kenraali MacArthurih tiedoitettiin jokin ai^
, ka sitten sahöne^.
- -Suomen Ijjokkasodan aikaisen ja Korean nykyisten olosuhteiden
v^ttäon luonnollisesti suuria eroavaisuuksiakin.
Ktlfuneen kolmenkymmenen vuoden aikana on mennyt paljo» vet-
%ä ^iÖhrt airtSB, eikä se, rtilä silloin tehtiin Suomäön kansalle ote enää
niinkään helppoa. Suomen kansan tukena ei silloin ollut muuta kuin
Ijynnytystuskista juuri selviytynyt Neuvostoliitto ja suhteellisen heik-mm
mi mmmi i ™ - . --i^'''T----^'r^-;
I
mm
let ihmiskunnasta joko sosiialismin alaisuudessa tai päättävästi mars-
^jbnassa sosialismia kohti r~. ja nämä ihmiset oväl moraalisena tukena
kaikkien siirtomaakansojin vapaustaistelulle. Suureäti kasvanutta
. l^gÄ^ työyäenliikettä ei liioin «voida huiputtaa millään "avus-tamlspnlfetlla"
sil)oii!i kuin ilmeinen tarkoitus on oi-juuttaa Korean
luRisaa edelleen.
§ i JLisäksi on muistettava, että im|)fenälistil Ovat käyttäiiefet Omissa
sodissaan siirtomaakansoja ja siten opettaneet ne, ei vain käyttämään
-i'i/:>iu . |(,iitainaäti asejöUkkoja — seikka ortikö ihyös'on
huomen tilanteeseen verraten kölntekymmentä
huoniioonottaen näyttää siltä, että Korean kansaa ei
aikaa enää örjuultäia. Ennemmin tai myöheinmin Ko-saaviittaä
kansaVliseh yhtenäisyyden jä sille eittätnättö-mästi
kuuluvan itsemääräämisvallän. Sen parempi onyös oiKsi mitä
koireasta vedettäisiin pois kaikki ulkomaiden maa-, meri-
N i in kauan kuin korealaiset eivät häiritse ketään mui-miuuta
maata, millään muulla anaalia — eipä edes
Irfe: ila ei ole oikeutta sekaantua Korean kansan sisäisiin asioihin.
luohnolltsestikaän oikeuta täkäläisten maanmies-muiden
canadalaisten keskuudessa hyvin laajalle levin­nyttä
käsitystä, että'Korean kansa saavuttaa kansallisen vapautensa
pelkällä päi^atirharssilla;
I^invastoin met^kit viittaavat siihen, että Korean kansan edessä on
kova ja ms^doliise^ti pikäaikmheh taistelu; On muistetta^va, että Y h -
dysvaltaih ihtperiiilishiiliä on tällä kertaa piiljon suurenVmat voimat
käytettävissä kuin oli Saksan keisarille Suomessa kolmekymmentä
vuotta sitten. Kenraali ilacÄrthurin käytettävissä ön miltei rajaton
määrä parhaita nykyaikaisia aseita. Hän voi maa«, 'iiieri- ja ilma-joukkojensa
avulla muhentaa Korean joitakin kaupunkeja maan ta­salle
ja pitää ne sellaisena "ei kenenkään maana", missä el kukaan
Avi elää. Ja kun muistetaan ne epätoiv-oisuutta onnistuttavat toimen­piteet,
joihin Yhdysvaltaih impeHalismi on Korean kysymyksen yh­teydessä
jo turvautunut, niin silloin on mahdollista sekin, että korea­laisia
vastaan käytetään atomipommeja, mitä "suosionosoitusten" rai­kuessa
on jo Yhdysvaltain kongressilta vaadittu. Lisäksi on muistet­tava,
että ne, jotka provosoivat Korean sodan, voivat provosoida joita­kin
muitakin "pikkusötia", jotka voivat levitä maailmanlaajuiseksi pa­loksi
— atomiseksi maailmansodaksi.
Juiiri tässä onkin tällä kertaa suurin vaara, eikä sitä voi kukaan
sivuuttaa. Kuten •muistetaan, koko maailma piti loisen maailmanso­dan
aikana myös Saksan kansaa osittain vastuussa siitä, että se salli
Hitlerin ja hänen kenraaliensa aloittaa kolmannen maailmansodan.
Nyt mej l*öhjoii-.\'merikassa, olemme sellaisessa tilanteessa, että meil­tä,
tysyiääh joskus, "mitä te teitte yksilöinä, järjestöinä jä kansakun­tina
silloin knn sotahullut kenraalit ja politiikot aloittivat kolmannen
maailmansodan".
Tattia edesvastuu oh sitäkin suurempi tällä kertaa kun meidän käy-tettävissämme
on kokemus toisen maailmansodan ajoilta ja lisäksi
kaikki mahdollisuudet sodan ehkäisemiseksi, kolmas •maailmansota
ei ole kiertäihätön jos kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset «nousevat ylös
puheenvuoron rauhan puolesta. Parhain esi-viikon
lopulla Lake Successista. Kun kenraali
että hänen "liittolaistensa" täytyy varata
Yhdysvaltain käytettäväksi myös maajoukkoja Koreassa, niin poik-kiei^
Lsetta kaikki "liittolaiset" yrittivät etsfä jonkinlaista pakotietä
seliit^iäUä, että ihe eivät voi joko siitä täi tästä syystä ainakaan maa-jptddkoja
lähettää. Se osoittaa että Yhdysvaltain imperialismin liit­tolaiset
eivät missään tapauksessa luota asiansa oikeuteen ja lisäksi
stny-etlä ne tuntevat jo rauhaa haliiavain kansajoukkojen painostuk­sen;'.
. , •
Mitä. tarvitaan on se, että puhutaan päättävästi rauhan puolesta,
kerätään allekirjoituksia Canadan Ranhankohgressin vetoomukseen
{•tpmisodaii pannaan julistamisen puolesta ja vaaditaan kaikilta mail­ta
"kädet irti Kpteasta" politiikkaa.
Tänään, tk. 18 p:nä täyttää 75 Vuot­ta
nufik^^^AIllia^: KMMH ; T E » ^ ^
OiaSxaio^ laljon <m-hea
karkean iän sasvtittaueeib päiv^
gankariltef
TUNTEE OMANSA
Madrid, Espanja. — (UP) Koreassa
taistelevat Amerikan sotilaat ovat ko­ko
länsimaailman krlJstliUst^n Omia-ten
etuf^artioita, i^noi tänään Ainba,
Eqiahjan lalanglstien pää-äänEnkan-nattaja.
^-.v 'v,., \
•80TAB1K0U>INEN NO. 1»
SUOAMl<lUSIim BXSKUVOeS$A
.. .YnunäiTämine vällian Siyvin
•Matin" Ja "Pekan" aäcntefih yleisen
rauhan vastustajana. Karjalainen
repptM sanot ke^an: "Kab, sen puol­ta
mä pidän. Jonka mä leipää syön."
Tämä Jos mikään pitää paikkansa
Vajoaa Sanan "Pekkaan", allas "Mat­tiinkin"
nähden, rraitä pohjalta on
käsiteltävä sekä ymmätrettavä sodan
liesontaa. v ^
... Allemerklnhyt u£koo vain.Jär-
Jestyneitten työläisten kerta kaOcki-aan
sodat kerran lopettavan, mutta
jos rauhan puolesta puhuvat Johnso­nit,
Smlthlt ja Jonesft, tai yleensä
professiohaaliset ainekset, niin m&-
slkä heidän suunsa olisi tukittava.
Jos rauhaa ihmiskunnalle toivotaan.
Minun käsitykseni mukaan sellaiset
"Saulusta Damaakoh tiellä kivittä­vät"
"Pekat" aUas "Matit" ovat yh­teiskunnan
vihollisia No. 1, rauhan
kannalta asiaa ajateltuna...
Vapaa Sana « i kielläkään etteikö
se olisi vannoutunut sbdah lietsojiai.
Tapansa mttkaah alä-arvoisella kie­len
käytöllä veuraten työläisiUe, Joi-den
myötätunto on doliorin kera
nuottaamassa, että j(Aainen rauhaa
rakastava ihminen on komnnuUsti:
"Pekan" allas "ilatih" mielipiteen
mukaan hirtettävä. "Emtae tuulisi
rauhari vihollista No. jflssl omilla a i ­voilla
varustetun työläisen suosivan.
Heinäkmm 6:nnen päivän nume­rossa
Vapaa Sana otsikoi "Ganadas-ta
Koreaan vain laivasto-osasto". Nyt
"Matti" alias "Pelfika" sotaklihotuksen
innolttiäiihaha vähi^yy Canadan hal­lituksen
^ menettelyä; smunärtääk-sehime
Vapaa Sahan JsotarikäicselUsta
pdlitfikkaa olisi pitänyt heti lähettäfi
koko Canadan laivasto, eikä vain >•
osan siitä... Emil Pelto, lääivHxia-llstissa
Vheiftäk. 12 pnä 1950.
•^VAHINGONILO ON VIL-PlttOBnNTX
ItÖA*'
... Tuntuu olevan.sellainen tunne,
että iso Ja rikas pojanpoika Valta­meren
takana, Jöka. oh puhunut sUUv
rta Ja on antanut Euroopassa kxiikilie
neuvoja,, on menossa kurituskokeen
läpi, millä saattaa olla kalkin puolin
edullinen vaikutus, jcdloklh tavoin
Jotkut. hrlttilälset nauttivat sen ti­lanteen
kääntymisestä minkä edessä
he olivat V. 1940,..— Raymond Da­nien
Qlobe and Mail tehdeUe Lon­toosta
theihäk. 13 pnä lähettämässään
kirjeessä.
PALVELULLAKIN ON EROA
Raivaaja tyrkyttää itseään Eteen­päin
lukijoille, Xoiden kohtaloa se on
surevinaan nyt kun lopUlll»£tl >öh
tehty päätös Eteehpäta ja T^mie-hen
yhdistämisestä... .
Jite voimme Raivaajalle vakuuttaa,
että se palvelus, jota porvarien jk so-tahuUujen,
provokaattorien ja ilmi­antajien
äänenkaimattajät vöiVat
tarjota, el hyödytä työtätekevää vä­estöä.
Ne eivät Urvltse sellaista pal­velusta,
jota tyrkytetään työtätekevil.
le ihmisille heidän rlistäjlensä ja
ryöstäjlensä etujen valvomismlelessä.
vaikkapa se tapehtuisikln '^nsanvai-lan"
nimissä. Se palvehis. joka kel­paa
porvareille, «I kelpaa luoMsatie-tolsille
työläisille.
Eteenpäitä ei lakkauteta. Se tulee
edelleenkin ilmestymään, vaiticakin
eri ilmestyml^aikassa... — Eteen­päin.
"Minä ]iqRia& telUe, että mistä hy­vänsä
< ;i^it3)3r.|;mi^^
viennille, liberaalipuolueen hallitus
Iestää he." irassä on se, mitä pää-mlnistarl
St. Laurent lupasi emun
vaaleja v, lö45.
Entäs tosiasiat?
li^tyläro ja tosiperälsten
tutsdmusten perusteella minä v^täh,
että Canadan hallitus In eeuranhut
sellaista kauppapolitiikkaa, millä, on
ollut, ja on edelleen tt^mmlhäjniUnsn
vaikutus Canadan kansan elintasoon.
Canadan hallitus on järjestelmällises­ti
kieltäytynyt tekemästä kauppaa
NeuvcstolUton, Euroopan kansande­mokratian
maiden ja Kiinan — noin
800 miijotman ihmisen kanssa. :
Me kuulemme puhuttavan niin pal­jon
doliarlknisLstä. ^ mutta eut& krii.
sistä Selvittäisiin helposti, jos liöm-tuä'
seuraasi maäii etujen mUcalsta
kauppapoIitHJdeaa ja ryhtiisi kaupiain.
käyntiin Icalkkien maiden kanssa, jot­ka
Ihälnavat tehdä kauppaa tasa-ar-voisuuden
jperusteeila.
Canadan kauppa v. 1949 — tuonti
Ja vientikauppa yhteensä oU 4 ker­taa
6nui«nq>I kuin v. 1939. Mutta tä­mä
kasvu on ollut yksipuolista, nurjaa
kasvua; niin paljon sellaista, että tä­mä
kaupan lisääntyminen, sensijaan
että se antaisi tervettä tuikea ekono
mia.Uemme. on muodostunut vaaraksi
Canadan vauraudelle.
Miksi? Siksi kun olemme sitoneet
kauppakärrymme Yhdysvaltain eko­nomiaan
— Wall Sreetin buumi- ja
romahdus^conomlaan. maailman
kalifein epävaikaisimpaan}
miaan. .
Ennen sotaa me lähetimme viennis­tämme
37 pros. Yhdysvaltoihin; nyt
me lähetämme sinne 50 pros. Ennen
Ectaa me ostimme tuonnistamihe > 61
pros. Yhdysvalloista, nyt 71 pros.
Vuonna 10^ me ostimme Yhdpsval-lOista
$400;ö00.00p arvosta enemmän
mitä his myimme smne. ^
Me luovuimme kaupankäynnistä
slaavilaisten maiden ja Kiinan /kans­sa
sa«adaksemme Marshallin sutthni-teiman
etuikn&sla Ja Y^idysvoltain
dollareita; Marsbalim suunnitelma ei
ole auttanut meitä lainkaan; ja Yh-dysvaltobi
markkinat kutistuvat . . ;
Meidän kauppablokaattimme slaa­vilaisia
maita vastaan on epäilemättä
tUdastuttanut niiden taloudellista
jälleenrakennusta, mutta se el ole
pysäyttähyl.sltä. JUurI me öiemine
tästä hävhmeet. Ei Padan, t^häöto-
Slovakian. Neuvostoliiton Bulgarian,
IJ^nkärih jne, vaiah Cahadän färmaijen
edessä on markklhaJh menetys; iviiaxi
Cahadiassa on i^öttömyysprbbleemi ...
Vielä niin myöhään kuin 1946 me
myimme $18,000.000 arvosta tavaraa
I^viBtoBlttoon; tämän vuoden en-
Bimmäisen n^Jänneksen aikana em­me
öie mysmeet dollarii&aan arvosta.
Me estimme ennen Neuvostoliitosta
persialaisten lampaiden nahkoja,
mutta viime vuonna me ostinune nii­tä
$7.0d6,b(R) arvosta Ylidysvalloista
(siten hUohctitiaen dollaritilannetta ~
Vapaus) ja Yhdysvallat osti nämä na­hat
Neuvostoliitosta Ja myi ne meille
~ yoltoHal
Ba0& pitää paikkansa manganesin
suhteen mitä tarvitsemme teräksen
kbvetuttamlsessa. Viime vuonna mb
ostimme sitä Yhdysvalloista $3,000.000
aivosta — ja Yhdysvallat oli sen tuot­tanut
NeuvostOlUtosta!
Täi ottakaamme esiin Puolan ta-patis.
"Kylmä sota" ehkäisee meidät
myymästä Puolaan ja ostaihasta siel^
tä. Puola tarvitsee laivoja, hinaajia,
satamaaostiTOita Ja^^.m^
neltsJ Muaa. «1 ja Ciaiiadan laivo"
telakkain ^ölälset ovat työttöminä.
Puola on kiintynyt meidän maata-louskoneisilmms;
Mutta tässäkin- cm
Me voisimme myydä tr^eja ja Un-,
ja-autoja,. kaivostmnelstca. '.alumihlu-j
mla ja.ktQjärla Islaan. MtUta me
emme saa sitä tehdä . . . ; •
Kun tähän l i s ä t ä Kiina ^ja toiset
maat. ailh sillain «nähdään, että-kauppamahdoliisuudet
olisivat miltei
räjattöniat. i;, - J p-'^ j.-;,:.':}••• -^-yi-
Mitä zoeiEen djaah teeimne?t
Eaneti «)taa Canada teki ikduM»a
natsi-Saksan kanssa me myimme
Saksaan $18^;000 arvostia tavaraa
vuoima 1938. Vuoteen 19» mennes­sä
meidän vientimme MnsirSaksaan
oli noussut $23.00O.(M)O — lisäys 30
pros.
Vuonna 1938 Yhdysvallat myi Sak­saan
tiSOfXiÖfiOO arvata tavaraa.
Vuonna. 1948 Yhdysvallat myi Länsi-
Saksaan $892^,000 arvosta — l i ­säys
600 pros.'...
Jo tänä vuonna meidän vientimme
Saksaan on laskenut sodan edellistä
tasoa alemmaksi. ^ . . ^, v-'
Ensimmäisen neljänneksen aikana
V. 1950 Canadasta lähetettiin Idah­oon
Espanjaan kolme kertaa enem­män
tavaraa kuin kaikkiin Koakkols-
Euroopan maihhi ja Neuvostoliittoon
yhteensä, joiden yhteinen väkiluku
on 300.000,000!
Tämä on perikadon ohjelmaa. Se
on muutettava.
misteliiolijelfflaan
Otto Poil(dlanieii
kuollut intolassa
Tntola, Ont. — RaUhantyötÄ oh tääl­lä
suoritettu mikäli siihen on ollut
mahdollisuuksia, mm. tk. 11 pnä pi­dettiin
sotavastainen kokous, jossa oli­si
saanut oUa enemmänkin osanotta­jia.-,;
.
Canadan Rauhankongressin oho-muksen
atomipommin pannaan juUs-tamiseksi
on täällä kerätty allekirjoi­tuksia
ja niiden saanti on ollut tyy­dyttävä.
-•- * •
Otto Poikolalhen kuoli täällä äkilli­sesti
tk. 10 pnä kotonaan. Otto oli ol­lut
tetve ja iqrvässä voinnissa. Vaina­ja
oli luonteeltaan Uoihen ja edistys-mieliheh.
mnen odottamaton lähtön­sä
teki Jälkeen Jääneisiih ja omaisiin
syvän vaikutuksen.
Kuoleman sato on (dhit tänä k^vfiS-nä
suurin koko mtolan historiassa,
joku viikko sitten kuoli myös J. Kor­pela
aivan työnsä ääreen. — Bhrjeoi-vaihtajai.':
Liittojidilan voimisteluohjelman
.parissa' kovasti askaroinut Paavo
Voutilainen Timminsistä pistäy^
viikon vaihteessa Sudburyssa ja
pyysi toimitusta Julkaisemaan liitto­juhlan
y & t e i svoimlsteluohjelmaan
seuraavat korjaukset, jotka kaihen
asiallisten pitäisi ottaa huomioonsa
liittojuhlavoimistdua harjoiteltaessa:
I liike; Ensimmäisen vaiheen. 3—4
noustaan varpaille silloin kun sääri
Vilahtaa sivulle ja kädet sivulle sa­moin
polven hdstoaikana. - °
Ensimmäisen liikkeen lopussa kun
tujee täyskäännös heilahtaa kädet
et^en, josta se alkad uudestaan' aina
neljännellä kerralla eli viimeiseiiä si­vun
kautta alas perusasentoon.
II liike: Ensimmäisen valheen en-siosa
ön ohjelmassa: kädet sivun
kautta ylös eteen. Pitäisi olla: kädet
sivun kautta ylös yhteen ja varpail-
V -^v-f
IV liike: Kolmannen vaiheen kol­mas
osa on: nousu varpaille, kädet
GiviialaVilstoon. Pitäisi olla: ylävlia^
toon (kämmenpuolet sisäänpäin):
V liike: kolmannen Vaiheen 2. osa:
kädet heilahtavat ala-sivukautta.
Kursseilla opetettiin kuudeanen
liikkeen pyörähdyksen aikana kädet
sivulla. Lisäys pitää olla: samalla
..st. Catharines. PaikalUsen v.- Ja
u.-seura Starin tohnesta järjestetään
"wlener-röast" tr! Harjun farmilla
sunnuntaina, tk. 22 p:nä. Se alkaa jo
Iltapäivällä mikäli ihmiset alkavat
saapua, ottakaa huomioon. Hyvä on
kroketti kenttä. Myöskin pelataan
multakin seuxapeiejä sekä tanssitaan
jos ihmiset niin haluavat, kaikki
ovat tervetulleita läheltä ja ikaUkaa.
Varatkaa uimapukunne mukaan, ni­mittäin
sellaiset jotka haluavat käydä
annassa sillä islellä on hyvä uimaran­ta
lähellä. Mitä enemmän saapuu
yleisöä .sen hauskeimpaa luonnollisesti
oh. Hauskuuttakaan el saa ilman el-
.tel fiitä ihmiset itse Järjestä siis Vwie-ner-
Tpastilla" tavataan. \-, .,
Kaikkien seiffan jäsenten huomi­oon:
seuran kokous on Port Welle-rlssä^
tk. viimeisenä suimuntaiha. siis
30 p:nä. Saapukaa päättämään yh­teisistä
asioista. ~ U. H.
; ArthnirrjOaife — Kesä oh kau.
.«feiinmlllaan Ja'juhlat on sivuutettu
m i ^ a ättenlEä!l^?e^ jouda <öe-maan
toimettomina sillä meillä on
suuri tehtävä, nyt juuri kon kolmas
maailmanpalo on jo alkanut. Mikä
hetki tahansa se voi syttyä ilmlUek-klin
ja siksi pitää jokaisen osastomme
jäsenen ja jokaisen rauhaa rakasta­van
ihmisen olla valppaina.
Osastomme viimeksi pidetyssä &o-kouksessa
muodostettiin piston va-
Ustuäcomiteasta myöskin raidmnko-mltea,
jchon valittiin kaksi henkilöä
lisää. Tämä komitea on jo tehnyt
suunnitelmat mitan jäsenistö ja vielä
muutkin ihmifet järjestetään- toimi­maan
nimien keräämiseksi.
Yksi osa kaupungista kuuluu aluee­seemme
jossa on lähes kaksikym­mentä
katua ja jokaiselle kadulle Jär­jestettiin
kaksi henkilöä kulkemaan
talo talolta Ja keräämään allekir­joituksia
raUhan vetoömuksaen.
Komitea työskentelee yhdessä ja
toivoo, että Jckalnen tehtävän saanut
sen myöskin kunnialla. Kun
nimet on kerätty .6ilee listat palaut­taa
koniitealle ja se tarkastaa miten
monta nimeä on saatu ja sen jälkeen
huolehtii. ett& listat lähetetään oike­aan
paikkaan.
Ystävät; rauhaa rakastavat ihmi­set!
Älkää sivuttako listaa vaan kir­joittakaa
siihen jokainen nimenne,
sillä tämä on tärkeä a^a täällä. On
vaara, että poikamme ja miehem­me
ja jokainen meille rakas henkilö
syöstään taaäkin verileikkiin. •
Meillä on Jokaisella vielä tuorees­sa
muistissa viimeisen maailmanso­dan
tuho ja eouri^ salli sen enää uu­siutuvan
vaan |yi^lsesti korotamme
äänemme sitä vastaan, Meidän oin
estettävä kolmannen maailman sodan
palo' ja atomi pommin käyttäminen.
Meidän on huolehdittava, että rau-hanliiikkeescen
saadaan mukaan jo­kainen
tiainen Ja mies, — TAS.
lAiin k i
janotaan pinesidenlti'?
Try^e Liene J a - p ^ ^ ^
I.anrentille viikon, vaihtOBaa^ lä^
tietyssä sähkeessä. T ä ^ Cana­dan
tonhankoi^lreyiri itääkSaanö-massa
Ilmaistaan *^yrmB^3nelJE^s;
yjs ' lisUy^nlyiDeibyyH V
ietään. että Yhdysvaltain asevoi-:
mat läyttäisivä| atmniponmieia'
Jloreassa."'
' Presidentti Trumanille lähetetyssä
Rauhanlköngressl tuomitseie laifeun-not
atomiponnain käyttämisen siA-teen
ja vaatii "että TKlidysvallat va­kuuttaa
maailmalle ettei se. käytä
atomipommia. Me va&dUnme Yhdys-
\-altoja vetämään kotaJOu&kohka poi^
Koreasta., Annettakoon Korean kaii-falle
tilaisuus itse ratkaista se, nitii-kälaisen
hallituksen se haluaa."
Pääministeri St. LaUienUlle lähe­tetyssä
äälUceessä vaaditaan ilmoit­tamaan
Yhdysvalloille, että "Cana­dan
hallitus vastiista^ atomiaseiden
käyttöä" koreassa. Edelleen sano­taan,
että "canadalaida sotavoimia ei
saa käyttää Koreassa";
Aikaisemmin Cähadah RaUhai^n-gressin
kansallinen neuyostp kokoon­tui
keskustelemaan toiminnat tehos­tamisesta
Ti&holman Junstuksen
puolesta. Korean tiliänne korostaa
"maailmaa uhkaavaa hirveätä atomi­sodan
vaaraa" tödetttin kokoukses­sa.
Vältyäksemme joutuinJaSta askel aa-keleelta
sotaan, Canadan hallituksen
täytyy vaatia sotilaallisen interventl.
on lopettamista' Koreassa, Jotta ko^
realaiset voivat itse päättää hallitus­muodostaan.
& ,. ••.
. Kokous tähdensi eritojsettl Cana­dan
Rauhankongressin adressin n i ­mien
keräämisen- tehostamisen tär­keyttä
rauhan hyväksi. "\ -
Kesfifnmnlla <äeTfea
fiattiö 8eiB|avanlatää:>k^^
Ensimmäinen: '^Cnä'j<HuiijnL.
temääir ja leponaan kalkki a^t
iitaro ja, m f t a:miöM^^««^
mitään.-
Tohien: «Staä «jet onneiiken.
gnammevatsatBnrt^n "
^ . . . . , . , , . . , „ . , , ,,
A»3^teäitl: :01en.opi8keUuti»iH.i
tehluurla täällä. Oletteko
äitään Icaunlsta nä^tä .
ta,yjo^ olen fiiiunniteliut-ivpMJilaB:
f3&llä.oien Jo
jDUt kolme heistä."
Työttihhj^sväkiiutusäpu
ja $2 ansiot päivässä
o t t a v a . — Työttömyysvakuutusko-missio
on Ilmoittanut tääUä, että hei-näk.
3 päivästä lähtien voimaanastu­neet
muutokset sallivat työttömyysa-vun
saajan ansaita kaksi dollaria päte­vässä
(entisen $1.50 asemesta) sellai­sissa
töissä, joita avun saaja voi ta­vallisesti
tehdä tavallisen työaikansa
jälkeen ja lisäksi. Sellaisista, ansiois­ta
el tarvitse maksaa työttömyysva­kuutusmaksua.
Finland. Ont. Jospa häiritsisin
hiukan tätä hiljaisuutta. Ei ole kuu­lunut
Fimandista imtä^^^^^ pitkään ai­kaan
vaikka täc^lä toimii muitakin
seuroja eikä vain .oma järjestömme.
; Ne laulujiihtetkin ovat olleet. ja
metmeet ja hyviä •kaikuja on -ktmlu-nut
ja ehkä • ^ i ^ ^ u vielä jälestäkin
päin. d i huono (»itti meidän kohdal­ta
kun jotsakuten: olisimme päässeet
lähtemään niin lehmän .riivattu keh­tasi
tulla klpet^- ja sUle täytyi ha­kea
elkein lääkäri ja apu tuli, vain
juhliin meno.jäi.'
Osastolla oli kokous joka nteUcein
jäi pitämättä vain käsiteltiin kuiten­kin
tärkeimmät asiat. Nyt kun kaik­ki
on selvinnyt juhlahommista niin
tietenkin tulette ensi kokoukseen. *
Osastomme- vanhimpia Jäseniä,
mrs. Lampi, oli leikkuulla WinnJpe-gissä
'keväällä ja on l^yvin huonon
volntinen. Jotentoivon että toveri
Lampi parantuisi ja olisi edelleenkin
Joukossamme etummaisena kuten
ihän on ollut nliti (kauan, kun minä
olen täällä ollut,?.^ Vaivojaan sä-istä-mättä
hän on aina toiminut kaiken­laisissa
tehtävissä.
Trailin kaivosunio
allekirjoittaniit A-pommivi^
toömttkseil
Trail. B. G. -> Mine-MUI-nnlen
saoci täkäläinen osasto on liyväfc-synyt
ja alleUi^ttanut CanadtHt
BaolunikoiigKssln; anpidDksen ato-miiipmmia
pannaan JnUstamisesta
sen jälkeen kjin Canadan Raubarn-konsressin
poluienjolitaja tri Ja­mes
Endicott oli osaston JR^onk-
. sessa pntonmit Tokhojiman vetoo-
"nmläuen inerfcUyicMsiä. '
Vhiohi jäGeae^
toomokseb myöhin ItenfciN^tolitai-
. sesU Ja vetoomnkiBia jMttlln läse-nistöUe
allekirjoituksien ketäämtsr
. tä varten. .:.
TILATKAA VÄPA17SJ
Kesä on ollut niin sateinen että vil­jasta
mitä on kylvetty i»äyttää ettei
tule mitään. Monelta on märäntynyt
perunan siemenetkin maan alle ylös
nousematta ja Jollei tahti muutu
niin en käsitä miten saa heinät kui­vamaan,
että niitä voisi läjätä.
Turistit vain ajavat kuin viimeistä
päivää, että saa katsoa kbsika. saa k i -
ven kalloonsa, autoh &kunpihin niitä
tulee että paukkuu. — Valittu. .
Port Atthnr, Ont. - csJrn |W
i^thurin osaston kesäjuhlista 3
pakista koska kuulun juhlakoay
aan. Nllhpä sitten huomauO
ajotea ka&lUe. että jahia vi
meidän "Iskun" kauniissa pi
-elokuun 27 pnä. Juhlaan
tietysti kaikenlaista lystiä.
Ja vhrvokkeita, mutta ennen _
myöskhi heiöistä ravintoa - ja
mpä näytelmä kappalekin, joka
jotakin uutta kun ulkoilmassa
daan katsoa näytelmää.
Vielä ei ole tiedossa mikä onoä:
telmännimi mutta siltä kyliä
taan ajoissa. Metsämiehetkin jo
ben menniessä Johtavat askel
kaupunkiin ja voihan sitä jäi
^önsäkin teeäcen sillä pitääMn
sen joskus joutaa jifluimaanätia
mä on siis vain alkuhuomautus, ei
jokainen tietää minne mennään
kuun 27 pnä.
' Osaston puolivuosikokous
elokuun 16 pnä Ja toh-otaan
'jäsenien ottavan seäkin ajoissa
miooh. että jokainen varaa 1
aikaa tulla kokoukseen. Se on
.kokous jokaiselle osastomme j
le ja siellä voi jbkaihen kuulla nli,
olenmiie ^toimineet kulunfete jrn^
vuoden aikana, mikä on meidän W
TpUdbllinen tilanne, monia muita Qr
keitä asioita, joiden pitäisi kiinniJ
taa jokaista osastomme jäsentä,^
TAS. •
Parhäi
MaiAitsiematta jäähieet
jPbrt Äi^thtiriiti jUhfoh
Miikalset vieraat
Port Artbur. ont. — Vaikka
pidetyn CSJ m seitsemännes:
soittojuhlan selostaminen Vap
-sa; «li; järjestetty verrattain hyvöi.
^ikal^ästi lUin tapä^^^
kin sellainen vahinko, että jäi i
sematta ainakhi seuraavat kau
vieraat, joiden nimet otin
ten. mainitsemista varten muistiin. |
Juhlaväen joukossa ...havaitsin.
British Golunabiasta saapuneen
ja mrs. Keskisen Canoesta, ac,
Yorkista olivat saapuneet mr. ja
Inberg. • Muita yhdysvaltalaisia,
raita havaitsin Hilma ja Frank
•sonnin Detroitista. Jenny
lKmwoodista, Mich. ja Eilen,
ja Bobby Kuusiston Duluthlsta.
nitpbalaisia pii George Ylänen iet i
Bpnnetttsta. Juhlassa oli myööin
teraanimme Sanna Kannasto ja Ji
Salo NIpigonista sekä mrs. Anna
mäW, mrs. Heikkilä ja mr.
kaikki Torontosta. — H.
ranteista ylös taivutettu (katso objd.
maa). .
Samoin 7. liikkeen aikana polvelle
laskeutuessa meni kädet alas vaan
pitää olla sivuetuvUstoon eteen. Kat­so
ohjebnao.
Sivurlvistössa pojat alkaa lllkik|en
ensin sisäänpäin Ja dtten ulospäin:
Kirjoituskoheideh näppäimiä tako­vat
lehtlkenraalit ovat taas heinän
teossa.
Toiset heistä kirjoittavat hartiavoi­malla
siltä, "mistä heille palkkakin
maksetaan", mutta jotkut heistä sot­keutuvat
kertomaan vähän tottakin.
Yleisesti puhuen Korean sotauutiset
muistuttavat Suomen "talvisodan"
Juttuja. Muistetaan miten "talviso-don"
aikana Helsingin hotellissa ma­jailleet
"sotakirjeenvaihtajat" tuhosi­vat
pari divisioonaa venäläisiä ennen
aamiaista, toisen mokoman puoliseen
ihennessä ja Iltapäivällä hävitettUn
venäläisten kaikki tankit, tykit ja len­tokoneet.
Niin paljon tapettiin venä­läisiä
sotilaita, että niiden piti hävitä
sukupuuttoon maan kamaralta — var­sinkin
kun muistetaan, että loput ve­näläiset
jäätyivät öislh mitä eriskum-malllslmplin
asentoihin, mikä kivää­rinsä
lUpasmta vetäen, mikä petöjäh
latvassa tähystämässä ja mikä kä^-
kränaattia heittämässäl '
Se oli rentoa aikaa ser eivät puuttu­neet
"liyvät" sensatioaiheet — eikä
tarvinnut vaivata päätä tosiasiain ton-klmiseUa!
Samanlaista riemumarssia oh por-varnehtiett
kirjeettVaihtajUia nyt Ko­reassa.
Ne Pojat tuhosivat Joukkomi­tassa
Korean kansantasavallan tank­keja
ja sotajoukkoja. . :
Mitä enemmän ovat amerikkalaiset
perääntyneet, sitä suurempia "voitto­ja"
on lehtlkenraallen ti^ommtojen
mukaan saatu korealaisista. Joa avaat
radiosi, niin uutlskuuluttaja pauhaa
tavallisesti viitisen mhiuuttla "voltois-ta".
Amerikkalaiset ilmavotmatj ovat
"voittaneet". ATii^riVVqlfl*>r<'t »"tnpftt
ovat "voittaneet''^ Amerikkalaiset
tänUtiita^^
Ja näin. miltei loppumattomasti. Vain
ohimennen mainitaan näiden "voitto­jen"
raossa siitä, että amerikkalaiset
joukot ovat perääntyneet 5—10 mai­lia
jne. . :v
) Amerikkalaiset, eivät luonnollisesti­kaan
saa missään rokkiinsa eivätkä he
pakene. LehtikenraaUt ovat lukeneet
vähän Clausewit2ia ja niin he miUs-tuttivatsuiirelle
yleisölle, että perään-tyessään
amerikkalaiset "vaihtavat
aluetta aikaan", kokonaan unhoittaen
ettei Korean - niemimaalla ole oikein
paljon aluetta vaihdettavaksi. Stalin-gradin
selkäsaunan jälkeen natsiken-raalit
puhuivat voitokkaasti "menes­tyksellisesti
suoritetusta irtaantumis-
Ulkkeestä". Korean sotakirjeenvaih­tajat
eivät ole.vielä tätä tasoa sivuut­taneet,
mutta, liekin puhuimt jatku­vasti
siitä, miten amerikkalaiset "ve­täytyvät
suunnitämien mukaan ta­kaisin
etukäteen. v,almlstetuille asemil-
Koreassa olevat lehtlkenraalit' eivät
kuitenkaan ole Voineet kehittää niin
vedenpitävää .".voittoUnjaa" mikä val-litsl
Mannerheimin "talvisodassa".
Syy on kaiketi siinä, että lehtlkenraa-llt
salvat ."silmiun^jäih" sotauutisen­sa
Helsingin hoteUeissa miitta kun
korealaiset valtasivat Seolin. niin leh-tikenraalit
joutuvat hakemaan majoi­tuspaikkoja
vähän' eri puolilta maata.
Tästä johtuu, että toisinaan mehevät
langat sekaisin...-.
NUnpä viikon lopulla kerrottiin, että
kaksi kirje^nvjafl|ajaa — Tom Lam-bert
ja Peter Kalischer oli ereh­tynyt
kertomaan jotakin sellaista, mi­kä
el sovi kexmtali MacArthurIn "de­mokraattisiin
pihrustuksiin. NUn suu­ria,
demokraatteja kuin kenraali lOac-Ärtluir
Ja hänen upseerinsa ovatkin.
mainituille kirjeenvaihtajille sanot­tiin,
ett» teidän uranne päättyy tä­hän.
Viikon vaihteessa saatiin kuiten­kin
tietää, että k.o. kirjeenvaihtajat
cn hierottu oikealle linjalle, ja että he
saavat afmön kclsariti sUmlen edessä
— ainakin toistaiseksi.-
Samanlaisia yleislinjalta poikkeamia
on tapahtimut muitakin. Eräs klrjeto-vaihtaja
kertoo jonkun arherifckalaj-sen-
sotilaan selittäneen Korean kan­santasavallan
hyökkäystä seuraavasti:
"Niiden tankkien takana marssi suuri
määrä kulkureita ("tramps") mttä
olen koskaan maantiellä nähnyt. Ne
marssivat litJjä rinnan, nauraen^ tii-pakOicien
ja kaikella tavoin puettuina,
Pohjols-koreah puklmlsta aina änie-riklcalaisten
sotilaiden pukbnlin aisti.'
Toiiaslassa. sanoi ylläviltattu kersant­ti,
tämä on liiaksi sekasotkuista, "ei
tiedä ketä pitäisi amp8k."
Todellakin — maantien kulkureltal
Ja kaikista varoltiiksista huolimatta
AP-uutistoimlsto tiedoitti Los Angele­sista
heinäkuun 15 pnä prikaatinken­raalin
William U Robertshi sanoneeii,
"ettei Etelä-Korean hallitukselle an
nettu caskasta aseistusta sen vuoksi,
kun sillä oli kova halu hyökätä Poh-
Jois-Koreaa vastaan". Siis Etelä-Ko­rean
hallitus, tiedoitettiin sotakiihkoi-lijaksi,
jotka haluttUn "kontrolloida"
sopivaan hetkeen asti!
Suurelle yleisölle lehtlkenraalit se­littävät
ohjeittensa miikkäh kalkissa
tilanteissa, että Pohjöis-Kofea "hyök­käsi",
että Etelä-Korea "puolustaa" ja
Yhdysvallat on "ainoastaan" Y K :n
asialla - "auttamassa" Eteli^korean
halutusta. z ..\V';^.^:
Mutta Wall Streetin rahamiesten
mielitietty, Dorothy Thompson sanoo
maanantaina Olobe and Mali lehdesää
Julkaistussa artikkelissaan, että "Ete­lä-
Korean tasavalta ja armeijk Olivat
Amerikan lUomuksia".
Ja kun New Yörk Tlmeisln ttmnbttu
sota-aslain analyseieraaja Hanson W.
Raldwin katsoi tarpeems^l viime
viikolla anajyäöida KOiigaäsa tehtyjä
sotilaallisia virhdtä — mita häh luet­telee
legloh . - - - i u i n l i ^ l l l ä i i i ^^
YK;ta esiliinana vaan puhuu •
mästi "Yhdysvaltain kahden >
maisen viikon aikana kärsimistä t
pioista".
Kuten havaitaan, leh
linjat menevät^ tämän tuosta:
siliä kun valhetta ja
joudutaan vähänkin "itsenäisesU"
vlttäaaääni nito siinä <m
"vaaroja".
Mutta hyvto ovat lehtlkenraalit«
t e i ^ työnsä tehneet,
tyy, että aivan liian monta:
vistamatonta ihmistä on
asiato Johdosta saatu toistaiseksi i
ratufcBl ja hämätyksL
Yksi asia on kuitenkin
leUta jäänyt "seUttämättä". He i
vat. että kenraali MacArttoir •"
noästaah auttamassa" Etelä-:
hallitusta. Mutta kuka on'
kuullut mitään Etelä-Korean
tuksen antamista sotauutisista? r
porvarilehtien sotauutiset taleratj
anwrikkalaisten sotajoukkojai_"
majasta Etelä-Koreasta,
aiMArthurin päämajasta Toitosty
jossakta Etelä-Koreassa olemr"
Urj^vaihtajUta. Tuntuu riPJ
Etelä-Korean nukkehaUitultseQs^
isottaisi edes pientäkään piipari
antamista siltä varalta, Josseo»
sl "virheitä". Siksi lehtikeniMWJ
sittelevät asiaa pelkästään
laisten lähteiden perusteella - i
monet ihmiset ovat vetäneet f
johtopäätöksen, että Korean'
J:hä enenraiän amerikkalais-k
sen konfllktto muodon.
Jäämme siis odottamaan,
sia meriseUtyksiä l e b t i k ö^
tavat sitten, jos "aluetta ei
VaihtaaÄan% ei peiäant«^^
nlteimlen mukaisesti", eikä ^
tää. että amerikkalaisten P^'.
enää yhtään korealaista.
siihen mennessä tean^
Jos emme lankea sen
plomielisyyden icoinMi^^
tisuudenkaan aiheuttamaan»^
Mr, ja mrs.
. pieli ja K i
Mr. ja mrs.
nen jaKei
KUKKAPAI
: Astrid ja :
Kay ja OI
Terttu ja
Mr. ja mts.
ne, Dulu
USA. •.
Carmen-Ja i
Duluth, M
Mr. ja mrs. :
nen ja
Townsend,
USA.
Mr. ja mrs.
mmen, m
Mass., Ua
Vilma Lehto
Aura ja B i l l
Clairetta j a
Liinamaa
Impi ja Frai
Vieno jaiEmj
Eini ja Toiv.
Hsa ja H. F
Sulo Konnu
Klda ja Joh
Kay, Vieno
Hakala
Hitaa ja J a
Ethel ja Vie
Hilja ja W.
Allan ja Ma:
Johnson
Blna ja V i i
Ebba ja Toi:i
Aune ja Eerc
Helmi ja Nil
Terttu, Mai
mond ja A
Gladys ja U
nen
Tähkä ja J
rose
Hflen Vfiitt
MacDonalc
Mrs. Törmäl
A. K. Honka
Hija ja K. \
tyyli Rosend
Edia Möttöni
Impi, Aaro j .
Poutanen
Ed. Kallio
Eino KUpine
EUen ja Ein(
Passit
Annuja Aati
Hlea ja Tait
Einar ja Eric
Martha ja V
^Ja pojat :
Reino Mäki,;
. Mr. ja mrs. N
Enni ja Johh
Arvi H. Ladd
Annas, Sainn
lammi
ja mrs. ]
Anni ja Niil
^ nen,lapset
nancy. Vera;
""ku Kangas
mma Ranta
öten ja KaUi
AlexHaanpäi
Stiri ja Pranl
^ h a j a B i l
Meeri ja E . A
Vieno Tuomi
^ K a l l i o
Hma ja w.ii
^ Ja Bert
«f,ns Huhtar
ja Ant
^ Ja John;
»elen ja B U l
Mr. ja mrs. L
muudöi ^ t U n . vaan teenainei
voitavamme rauhan byvftKa.
säkoura.' .