Vapaus, February 14, 1950

              M f Siv» 2 TUstaina,helmikuunl4p. —Tuesday,Feb. 14
Otnoo Depattmen]; Otteva. m b -
eastmi Bo» CP, azflbar^;
SYNTTMÄ-
PÄIVIÄ
Huomeooa. tie. 15 pisä täfttää ISTMI
UomalamäJii IZoclcy MtiL Housesta 77
vuotta,
karflle!
Onnitteluinme päivän san-
Sudbuiyn viides musiiktdjuhla jMila IEBSUSI aaBnoval
Dyson Carter:
1,,
sm
mi
•MM-m
Ifil
mmm,
Sudbuom viides vuotuinen musiikkijuhla alkoi eilen ja päättyy
perjantaina, hdmikuun 17 pnä.
Xama vuosittaiset pidettä%'at musiikkijuhlat ja -kilpailut ovat
^^^Ä j saaneet cneromän kannatusta ja kun tämän vuoden musiik-viihtyisämraässä
paikassa, Lcgionan
uuden faa^ avarissa huoneissa niin aieillä" on täysi syy tiskoa, ctta
^ ^ ^yJeisomeae^^ paremmat mahdollisuudet. Juhla-
^v^:^mitean julkaisema 104 sivua käsittävä ohjelmakirjanen «viittaa
~"&yös siiheo, että kiinnostus musiikkijuhlaa kohtaan — n i in kilpaili jäin
taholta on lisääntymässä.
Ohjelmakirjasta selailtaessa tulee lukijan silmien eteen monta
»»'^iuUua nimeä edellisten musiikkijuhlien ajalta seka huomattava määrä
-r^i^iTttosia:^ nuoria poikia j a tyttöjä. Oh-l^
lnuikirjasöii lehdillä on myös huomattava määrä Sudburyn suoma-
2 ^ ^ t € n k i n nimiä, mm. C S J : n Sudburyn osaston sekakuoro "Sävel",
iS^b;iö<>Pta haaleillamme esiintynyttä soittajaa j a laglaja^, seka suuri
w..jpäärä tyttöjä j a poikia. Kansan taidetta harrastaville ja erikoisesti
r ' * ^ u s i i k i n ystäville onkin näissä musiikkijuhlissa mainio tH^isuus seu-seudun
musiikkiorgaamt, laulajat j a soittajat
ijp kuluessa edistyneet. Musikaalisia lahjojaan kehittäville
^ 1^ Ja Järjestöille tämä juhla on anltanut innostusta musiikki-r^^^
ja -harjoitusten ylläpitoon sekä antaa lisää kdkemuksiä ja
' ' ' " ^ " l ^ t u k s i aikana. Vapaus puolestaan tervehtii tätä musiikki-
^'""^^^^^ kulttuuritoimintaa edistävänä yrityksenä ja toi-
^Jiiuv^<*Waa sille sekä kilpafluun osallistuville taiteili joillemme onnea ja hy-
- menestystä.
'ö^tjb*. oOo
miTuotanto kohoaa, työttömyyttä ei ole
Xeuvostoliitiovastainen ''kylmä sota", mihin sisältyy kapitalisli-
< Yhdysvaltain johdolla, c i ole ilmeisesti-
^^:r^^ estää valtavan suurta taloudellista noiisua ja edistystä
«Neiivostolirtossa. Merkillepantavaa on, että tuotannon kohotessa 8o«
i?'.*'siaHsti9essa maassa kohoavat myös palkat samalla kun tavaram hin-
^^^^i^^^^^^^ seuraus on, että työttömyys on kokonaan timte-r
iJ^aaaton käsite, sillä tavarat eivät keräänny varastoihin silloin kun
k a i ^ raahdollisuus niitä kuluttaa yhä ltsääntyvä.s^ä
Käytettävissämme on Neuvostoliiton hallituksen tilastolauta-kannan
vfrallinen raportti Neuvostoliiton ekonomian kehityksestä
»'""vuodfelta 1949. Tämätt raportin eräät mielenkiintoisimmat kohö-
" \ohdat antavat seuraavanlaisia tietoja:
kokonaistuotanto v. 1949 oli 2Ö
Ä^^iprosiaitiia suurempi kuin v. 1948 ja 41 prosenttia suurempi kuin v.
i-'^f'?l940. Vuoden 1949 loppupuolella kokonaistuotajrto ylitti Jo viisi­ssä;
^OtissuunnHelnianmäaran vuodelle 1950 sillä tämä suuimifelma edei-lyttij
että vvoden 19^0 tuotantotaso ylittää 48 prosentilla sotaa edel-iHVviäneen
vuoden 1940 tason. Vuoden 1949 viimeisellä neljänneksellä
'^^^^^^^^^^ kokonaistuotanto oli jo 53 prosenttia suurempi kuin
vastaavana aikana v. 1940.
' -Kaikenlainen rahtitavaraliikenne lisääntyi huomattavasti v . 1949 ,
verrattuna vuoden 1948 liikenteeseen.' Rautateiden rahtitavarakiil-jetusi
lisääntyi 17 prosentilla edelliseen vuoteen verraten ja huoniät»
tavassa määrässä vuoteen 1940 verraten. Maanteitse kuljetettava
rahtitavaramäärä lisääntyi 28 prosenttisesti edelliseen vuoteen verrar
, ten /a lähes 100 prosenttisesti vuoteen 1940 verraten — mikä viittaa
•moottoriajoneihrojen suureen lisääntymis^
Miten tuotannon lisääntyminen vaikuttaa väestöön, se näkyy
osittain kauppatilastoista. Leimaa-antavana piirteenä on kulutusta­varain
tuotannon lisääntymihen ja tavarain hintojen laskeminen. Maa­liskuun
l pnä 1949 suoritettiin Neuvostoliitossa toinen hintoj(in las­keminen
sen jälkeen kun tavarasädnnöstely lopetettiin ja hintojen
Vuoden 1949 aikana myytiin tavaraa väestölle (hintaerotukset'
• f huomioonottaen) 20 prosenttia enemmän kuin v. 1948. Rtiokatava-
V* rain myynnit lisääntyivät 17 prosentilla ja teollisuustirotteiden myyn-pit
25 prosenttina. Että kysymys ei ole enää vain elämän valttä-roättömyyksistä,
vaan erinäiset yksilölliset mukavuudet,, se näkyy
^/ seuraavista tilastoista eri tavaralajien myyntien kohoamisen suhteen:
tihamakkarain myynti, lisääntyi 37 prpsentillaj makaroonin 30 pro-
*^ sentillä, makeisten myy-nti 22 prosentiUai hedelmäin myynti 21 pro-stntiJla,
völak^^^ proäentiHa, srlkkituotteiden 50 prosentilla,
Ennen vanhaan, kun ihoiL^jlama
pelMtettiin uskonnollisen "iha-.cen"
icautta, meni perhe kirkijcon kuitä-
. mään. TTällä hetkellä. 20 mii:cotaa
'Uunista on elossa kolmen tietfe!lir.cn
-ihmeen'* an?iC8ta —- Kuifal4äate;n.
penisUinin Ja ia<stillmln. Ktivitellaa
nämä ihmiset ja heidän perheensä —
P I M E X B 8 X A M E R I K A S S A '
SOTtAKVhVtVVmA
Kukaan c i tiedä kuinka p a l / o n a m e - . ^ ^ „i , :r ^ .
.^l:al3l« . t iculuttavat petollisille täh- tniyoonaa - kllttdmä-^ lhm!sen
distä tletäjHIe. teen lehdistä lukijoille. ^^'^^ -voimaa!
fcristallipallcata ennustajille, "luon- i 2Hs sivuutamme 20. ^TioalRadan cn-
Lenin oli täysin tietoinen mitä t a '
pahtuu Amen]£a<sa. l & n sanoi: " M l '
h i n hyvänsä ftatsattelcin, niin te t u '
lette sellaisia tehtäviä rastaan. Jotka
ihmiskunta Jkykenee rati^Ifömaan he<
t i . Mutta k ^ i t a l l s m i on esteenä: Se
c n koonnut suuria lasoja rikkankBia
j a ; on t e h n ^ ihmisestä rikkauksien
orjan." '
Volsito tämä olla totta täällä? T a *
i-allisen terveen miehen työvoiman
' teen lukijoille" Jä^tulevälsuudch en-1 sin^näistä . puolis-coa. Pulvälchdfrt termeissä puhuttaessa me canadalai
' nustajllle^ Joista .suurin csa ovat yhtä i mleluumniJn kuvaavat skrndaate^^
hyviä tulevalsöudcneimustajia kuin 1 rikoksia elka Uunisen hammäätyttä
kiertävät mustalaiset. Viisitoista
vuotta sitten tällaisten palvelusten
maksun arvioitiin olevan $125,000,000
vtUKlessa Ja ee on saattanut ica;:{;sin-.
kertalstua. — Coronet, helmik. 1850.
ME OUEMME SAMAA MtBVfii
Huonoa hommaa: Me olemme surul-
Usia Canadan hallituksen päätöksestä,
että ttehekkosloVakian lähetystön kak^
6i jäsentä karkoiietaan "kcstotolmen-piteenä"
sen vuoksi kun Canadan
kaksi sotiliisattacheaa lähetettiin pois
Prahasta.
C a n a d a l a i s e t lähetettiin pois
fCIYihekkosIovakiasta) hullkaanimaisen
käyttäytymissyytdkeen p e r u s teellä.
Tsbeklcoslovaklalalsten suhteen el
tehtymJtään syytöksiä , . . Tämärt
kaiken takana on kylmä sota... Sle
Julkaisemme kaikkia mahdollisia hä-väfätyk£
lä ystävällisestä maasta. Ja
nyt me "kostamme". Täten mene­tellen
me emme voita uasia ystäviä. —
The tJlcrainian Candlan.
» . • • • , • •
vää edl-ilyftä. Tarkoituksena cn
myrkyttää mielemme tunnejnksdla Ja
.siten saattaa meidän .sokeiksi ettem­me
näkisi ihmiskunnan voimaa. Joka
on kykenevä vai>auttainaan maailman
pahuudelta.
'SM
ms
l i i
Ui
;| I *» sai]H>tian 41 prosentilla, huonekalujen 38 prosentilla, pukujen 29 pro-i>
sähttia, nahkajalkineiden 29 prosenttia, kumijalkineiden 31 prosenttia,
taskiikyiöjen niyyriti k gramofooneja myytiin pitoli-
Ipisjta j^rtäa enemthän, samoin radioita, polkupyöriä myytiin 38 pro-
'^^^ senttiä enemmäti j a moottoriipyöriä 35 prosenttia enemmän jne.
Tuotannon tavattoman nopea ja suuri lisääntyminen ei kuiten-
^ — vaan työvoiman lisääntymiseen.
Tdidas- Ja \-irastotyöläisten lukumäärä lisääntyi 1.8 milJoonalla vuon-
Ihv i a J949 verrattuna edelliseen vuoteen. Heidän lukunsa sivuutti
tf iS prosentilla vuoden 1940 määrän. Vuoden 1949 aikana 723,000
i / / työläistä läpäi ja rautatiekoulujen tutkinnon ja sijoitettiin
1 ^ teollisuuden palvelukseen.
'^r'(-'/' Vuoden 1949 lopulla oli'kouluissa ja oppilaitoksissa y l i 36 hiil-jf^
t jooiiaa eli lähes 2 miljoonaa enemmän kuin v. 1948. Vuon-na
1949 Xeiivostoliitossa oli 864 korkeampaa oppilaitosta j a näiden
; laitosten oppilaiden lukumäärä (lukeutuen heihin hiyös kirjeenvaihto-
#} t^pilaat) oli l,128jO00di'3l6,Ö0O enemmän kuiti sodan edellä. Tekr J
;Vi niikkakoulujen jä erikoisten jatkokouiujen oppilaiden niäarä (lukeu-tuen
heihin myös kirjeenvaihto-oppilaat) oli 1,308,000 eli 330,000
V / j ' enttnmän kum ennen sotaa. (Ja tänä aikana jcJlprn rikkaan Ame-rikan
mantereen silmäntekevät puhuvat korkeimpien oppilaitosten
A'uonna 1949 Neuvostoliitossa rakennettiin niin paljon uusia f
^'irsairaalc^ 38,Ö0o vnuibdetta
jlsä^^ lukumäärä vuonna 1949 lisääntyi 26,000 edelliseen
// vuoteen verraten.
>/ V vuonna 1949 olivat 17 prosenttia
kuin V . 1940.
edelleen parantaa
PETOSTA VAIKO TYHMYYTTÄ?
Yhdysvaltain korkea komiäSlonerl
Saksassa, John J . McCIoy, julisti h i l ­jattain
mahtipontisesti. että hun tulee
"nopeasti Ja lujasti" iskemään jos i l ­menee
vaara, vaarallinen nationalis­min
elpymiselle Saksassa.
Joko McCloy haluaa pettää Ameri­kan
kansaa tai sitten hän puhelee
tyhmyyttään. Prikaatinkenraali T e l -
ford, Nyrnbergin oikeasjutulssa nat-silaisten
sotarikollisten pääsyyttäjän
lopuiimcn raportti julkaistiin äsket­täin.
Taylor sanoi, että Saksassa on
hätslsinin "hUiyyttävää elpymistä'
Tuntuu/että hän (McCloy; haluaa
heittää tuhkaa kansat! silmille, sillä
on ilmeistä ettei hallituksen politiikka
Öle summattu demokratian lucmiseeh
stiksassa. — Työmies,
KAIVOSMIESTEN
TAISTEfiVTAKTIIKKAA
/'Kokonaisen mailin mitalla istui
miehiä tyynesti tuoleilla linjalla po­taska
kai voksUle Johtavan tien varres­sa
lähellä Carlsbadla New Mexicon
valtiossa. Istujat olivat lakossa olevia
kaivofimiehiS — taistelevan Mine, M iU
andJSmelter Workers imion jäseniä.
Oikeuslaitoksen antamalla estetuo-miolla,
kiellettiin kaivoksille Johtavan
tien tukklmhien. Yhtiöt yrittivät hou­kutella
takaisin työhön ammattikun-taunloihin
kuuluvaa 400 ei-kalvos-miestä.
Useimmat työnlaaluiset katselivat
mailin mittaista lakkovahtilinjaa ja
palasivat takaisin koteihinsa. Monet
ammattikuntaunioiden jäsenet eivät
yrittäneetkään työhön. Kaikkiaan vä­hemmän
kuin 70 mem kaivoksiue laÄ-kovahtilinjan
lävitse.
Lakko Carlsbadin pötaskakaivok-sllla
on kestätiyt Jo kolmatta, kuu-^
kautta. Itaivoshiiehet vaativat pai-kahkorolusta
"~Ja työehtosopimuksen
uusimista . Taft-Hartley-laklin nojaa­valla
estetupmlblla on yritetty murtaa
lakkorintamaa. Kymmenen uniori joh­tohenkilöä
ön vangittu, mutta kaivos­miehet
sanovat, että "estetuomloiUa el
kaiveta potaskaa"... — Eteenpäin.
Mitä me olemme todeUäicin saavut­taneet-?:
: ' .:,}
Ajatelkaa v. li}10. Sinä vuonna toi­mitettiin
lääkärien keskuudessa ylei­nen
Uedustelu. Heiltä tiedusteltiin
10 kaikkein tärkeimpien ihmiselämää
pelastaneiden lääkkeiden nimiä. E n ­simmäiseksi
tuli morfiini, £itten ratita,
Jodi, alkohooli Ja elohopea. .
Lääkärit nauravat nylQ^ään tuolle.
Kaksi vuotta sitten yritettiin saman­laista
tiedustelua. Se o l i toivotonta.
Se Johtui siitä, että satoja, vieläpä t u ­hansia
lääkkeitä pidetään ihmeinä
verrattuna niihin muutamiin lääkkei­siin,
Joita oli 40 vuotta .sitten saata­vissa.
Lääketiede on suuren voiton ajan­jakson
kynnylcsellä. Kaksi viimeistä
kokeilua osoittaa mitä oh tulossa. Laa­keita,
Joka on samanlaista kuin cor-.
tisone, annettiin miehelle, joka oli 16
vuotta sairastanut tuskastuttavan
luontoista nlvelreumatismla j a naisel­le.
Joka oli ollut raivohullu kuusi vuot­t
a . . . molemmat potilaat olivat puo­lessa
päivässä melkein täydellisesti pa­rannettu.
Mutta samalla viikolla kun tasta
parantamiselta oli ilmoitettu, ame­rikkalaiset
tiedemiehet kcholtetUin
tekemään vetypommeja, joiden avulla
voidaan hävittää suurempia kdupun-ke
ja. Selvää on, ettei tällaista' hul­luutta
voida parantaa CortlsoneUa.
set käytämme sähkövoimaa' saman
kuin 4,000 majoonan i h m L ^ J o n työ^
voimaan.
J a kuitenkin kapitalistimme v o i ^ n -
himon takia työnantajamme taistele­vat
iUivaasti sitä vastaan, että annet-talsUn
yksi vapaapäivä lisää työläi-
Blllemme vuoden aikana. We taistele­vat
40 tunnin työviikkoa vastaan Ja
elitkettä vastaan niille. Jotka ovat {
Joutuneet tapaturmain uhreiksi k i i -
hotussysteemin taida työmailla.
Nyt me olemme siirtymässä toiseen
pulakauteen .VUmeis>sssä tiede saattoi
työläisiä työttömiksi kauhistuttavas­sa
määrässä. Haluttomina ottaa maan
työläisiä työhön nälkäpalkoilla mylly-trustit
rakensivat myllyjä, Jotka Jau­hoivat
12 miljoonaa paunaa jauhoja
kutakin työläistä kohti päiväs.sa.
Ertiän tiilitehtaan tavoitteena oli tuot^
taa 400.000 tIUtä työläistä kohti päi­vässä.
KaikkiaUa. Jossa työtä kiih­dytettiin
palkat laski%'at ja samalla
työttömien lukumäärä kasvoi.
Mutia samaan aikaan sosialismin
raaallma.ssa se "mikä seisoi tiellä"
Ainoastaan täten kutsumme kaikkia
S C A U L : h seuloja jäsenensä kautta
osallistumaan 'Whitefishtn Speedin
Sundholm maljan hiihtokilpailuun.
K i l p a i lu suoritetaan sUiihtmtaina,
helmikuun 26 päh-ähä alkaen kello 11
op.
Sundholm maljasta hiihdetään nel­jässä
sarjassS. jotka ovat seuraavat:
Alle 21. alle 17, alle 14 ja naisten
sarjassa, lähtöpaikka o h WhltefIshln
C S J : n haali.
Puheenjohtaja. . Sihteeri
Gerry Kitts Voitto Sytelä
Amerikkalaiset Ja canadalaisöt ovat
lisääntyneet 50 vuoden ajalla y l i 65
miljoonalla. Vai» puolet tästä ajasta
on tarvittu meidän maatalousfletech
kehittämiseksi Myttämään meidäxi
fcu-marelllemme kuinka he voivSt.- I ja
he ovat seri toteuttaneet) kasvattaa 75
milj, enemmälle ihmiselle ruokatava­roita
Ja miljoonan vähemmällä työvoi­malla.
Yhden sukupolven ajalla ms
olemme oppineet lisäämään satoamme
kuin esl-isämme 5,000 vuoden aikana.
Me saavutimme tämän suurimmalta
osaltaan koneiden avulla. Nomä ko­neet
on tehty suurimmalta osaltaan
käyttämällä sähköä tehtaissa. Kurt
Nikola Telsa pani ihmeelliset turbii­nit
pyörimään Niagaran putouksessa
50 vuotta sitten, tuskin kukaan tiesi
Sanaa "sähkö". Telsan aivot alkoivat.
"Jota epäilemättä voidaan sanoa Insi-nöörihistorlan
äärentömäksl aluksi",
sanoi Scott Yalen yliopistossa.
Muutamia vuosia senjälkeen Henry
Ford aavisti mitä sähkömoottorit voi­vat
tehdä. "Ne tuovat työtä ihmlsiUe,
pikemmin k u i n ihmisen työhön." ?'^mi*
dehaikalnen jöukkbtuotahto alkoi.
Kapitalismi on antanut meille kc-neelliseh
maahviljelyksen ja sähkö­voiman.
Mutta nykyään kapitallsitoen
farmaus halvaantuu^ Lukemattomia
pieniä gasöiiinitraktoreita. joideri pe­rässä
mle^ kulkee, tuotetaan nyt. S a -
diaan aikaan Amerikan rautatiet eivät
ole ostaneet ainoatakaan sähkövetu-rlä
vUoden aikana. Toisella puolella
miaaiimaa. Neuvostoliitossa, jättiläis­mäiset
sähkötraktörlt j a -puimakoneet
muuttavat maaseutua. Neuvos^llitoo
päärantoja sähköistetään.
Ei missään maailmassa 50 vUötta
sitten näkynyt maantieliikennettä
AutomobUlejä pidetään todistuksena
Ameriiian ylemmyydestä. On totta,
että Detroit el ole antanut vai auto­ja,
vaan lisäksi suuret teoUisuushaa-rat,
jotka perustuvat autoihin petro-lemni-,
lasi-, konetyökalu ja tlera-kennusteollisuudet.
kalkki 30 vuodra
ajalla. Pplvipis-Amerikan troklt tail-jettavat
kuormia yhtenä päivänä
enemmän kuin l.OOO miljoonaa orjaa
voiM kantaa harteillaan. Toinen " I h ­me"..
pyyhkäistiin po;s. Siellä myöskin tuo­tanto
kasvoi nopeasti. ^'Ilman kapita­listeja
ja kapitalisteja vastaan", kuten
Stalin sanoi, neuvostotyölälset ja' far­marit
panivat liikkeelle tieteen^ j a ko­hottivat
tuotantoaan nopeimmin kuin
kapitalistinen Amerikka'on koskaan
sen suurimpana laajentamiskautena.
Vuonna 1940 saatettiin yleiseksi neu-
Vostotehtalssa 40 tunnin työviikko,
vieläpä monissa tehtaissa 6 tunnin
työpäivä. Sitä mukaa kuin tuotanto
kohosi, palkat nousivat myöskin Jä
hinnat laskivat./
Nykyään neuvostokajisa, • joka on.
hävittänyt talouspulan j a työttömyy­den
Ikuisiksi ajoiksi, on ottanut tie­teen
ihmiskunnan palvcli&seen j a on
osoittanut maailmalle, että kun raa­tajilla
on valta voivat ' h e ratkafsta
kalkki ihmlskuhaan edessä "olevat
probleemit ja' nykyään' ^'sosialistinen
kan.sa varmalla luottamuksella katsoo
"kommunismiin pelkäämättä enemjiiää
Jretypommeja kuin myöskään "kuole­van
kapitalistien raivoisia kirouksia.
Laboratoritutkiniukset meidän elä­mämme
aikana on ihmeellisesti edis­tynyt:
Mutta historia tulee osoitta­maan,
että puolen vuosisadan Suurin;
tieteellinen voitto on Lehlnm j a S t a -
!linln teoria jä (käytäntö tieteellisen
äOölalismin periaate, joka "saattaa
liikkeelle sutu-et kansanjoukot" j a se
elävä järjestö, joka taistelee sosialis­min
puolesta, edistyneimmän hiOkan
ase, työväenluokan puolue — kommu­nistien
puolue. • '
Tuomitsevat vetypommin
"Kun ktraJee. että biljoonia dollareita kaiutetaan naden pommin taotta-jiii8eltsi,
jJota ei voida nnnhan Käyttää kuin hävitykseen, silloin täytyy ihme-teDä
kiiinfei|,1>pUi>^ ihminen voi t u l l a " , sanoi C N R : n pres-dentti Donald ^Gor-don
(vapentBtina) k o n tiedoitettiln, että Tmman on antanut määräyksen ve-.
typ<WinJnirahoistalHl«esta. Yorfcln arfc&lpilspa Mcst Rev. C y r i l Giarbettc olke-'
alla) sanO&teCtS pommi on "kauhea, nhka ihmiskuntaa vastaan".
Me olemme:? iloisia nähdessämme,
että uniof ryhtyvät taisteluun työttö­mien
työmahdollisuuksien puolesta.
Se on luonnollinen toimenpide työ­väenliikkeen
taholta. Sillä taistelua
taloudellisen turvallisuuden puolesta
ei- voida erottaa taistelusta työttö­myyttä
vastaan.
Mutta me olemme vähän hämään-nykslEsä
k im jotkut n.s. "työväenjoh-tajat"
ticdoitJavat heidän päätarkoi­tuksenaan
olevan union johtaman
työttömien liikkeen avulla huolehtia
siitä, että työttömät voidaan pitää irti
"kommunistien" otteesta.
Miten he voivat tietää sitä jos.Joku
työtön kommunisti tunkeutuu olkeisr
tolalsen uniojohtajan muodostamaan
työttömien Järjestöön? -Kommunistit
ihyös joutuvat työttömiksi, kuten tie­detään.
Tosiasiassa, teollisuuksien
omistajien Jonkun vatihan tavan joh­dosta,
kommunistit joutuvat tavalli­sesti
työttömiksi heti kun ti;lee tie­doksi,
ettaJie, ovat kommunisteja..
. Mutta miten saatte selvälle, sen <mil-lointyötön^^
on-^ kommunisti? Onko
u^ta~päivm''syömättömänär ollut
kommunisti 'äkäisemmän näköinen
kuin samassa: asemassa oleva .-joku
muu työtön? ; Kuvitelkaamme, että
ryhmä työttömiä istuu hallituksen
työnvälitystoimiston kovilla penkeillä
Ja yksi heistä sanoo: "Mina voisin
Tiävittaä melko paljon sirlcin-paistia
nyfc.'"; Olisiko tällaisen utopistisen
lausunnon antaminen kommunismia?
Tai, välttyäkseen silta ettei häntä s a ­nottaisi
kanssamatkustajaksikaan, p i ­täisikö
hänen vaikertaen lausua:
" N i i n . en "ole'syönyt Icahteen päivään
Kirj. MEX GOLBY
Rauhankongressi pide­tään
touJcok. 5—7 pnä
Torontossa
Toronto. - - TääM llmplteU^^^
k(m lopulla, että kaiisalilneh-täuiian-kongressi
pidetään T o r o n t o ^ toukbk.
5—7 piiä. Raiömnkoiigrtesin p i i ^
Johtaja tri Endicott säubi piihues-saän
tulevan k o h g r i ^ i i i merkitykses­tä,
että presidentti "XVumanin.f^
vetypömtoin valmistamisesta Cana;dah
uraanin avulla mutta ilinan hallituk-semme
suc$tumusta. on käsitettävä
yritykseksi pakoittaa canadalaiset
kannattamaan- hänen pyi-kimylisidän
sotaan tämän helvettipommin avulla.
Tulevan kongressin on päätettävä m i -
h i u hätätlläibiinienpiteisiln on ryiidyt-täyä.
ehkälstäksemme Canadah ulko­politiikan
alistamisen palvelemaan
Yhdysvaltain sbtavirastontarkoituk'-
sla.
Sitten viime" huhtikuussa pidetyn
rauhankongressln tapahtunut rau­hanliikkeen
lcas%'aminen viittaa siihen,
että tulevaan kongressiin osallistuu
noin tuhat edustajaa.
j a Siksi voisin syödä salaatti ja to^
maat Hvoilei van-"
J a entäs vaatteet ja konununismi?
Me tmmemine joitakin korhÄiunisteja,
jotka pukeutuvat aina siististi. Heiliä
el ole sellaisia •vaatevarastoja kuiri
AdolphMenjoulla j a joillakin T L C in
ja C C L : n johtajilla, jotka tuimemme,
mutta jos heistä tulee työttöiniäv n i in
he kykenevät todermäkölsesti Jonlcin
aikaa ponnistelemaian eteeni>äin näyt­tämättä
siltä, että heidät ori sidottu
kiinni trokiln . j a raahattu pitkiri
maantietä. Tämä aiheuttaa probiee-min:
Epäilläänkö kommunistiksi sei-''
laista työtöntä. Joka pukeutuu siistis­ti,
vaiko sellaista työtöntä; Joiika hou­sut
ovat jaaneet silittäiiiättä?
Sitten on otettava ihuomloon..mieli- i
piteet. Kun mlesv murisöe, että
"Humphrey Mitchell on vanha vei­j
a r i " , niin' onko l i a n kommunisti?. T a i
onko todellinen körnmuriistl hän, joka
pehmeällä äänellä väittää:. " O n pal­jon-
vieläkin kurjempia ihmisiä kUin
Humphrey M i t c h e l l ! . ' e s i m . Simon
•Legree.". ; \ V .•.v.;.,^;-,,;":;.
Yksi. seikka on varma: Oikeistolai­sen
työvaenjohtajän .ön. k i ? ? ^ • vaikea
rakuutt^a: poliisille, ettei jiukään työ­tön
ole kommunisti. ' ' T e ; voitte pe-inistaa-
"oikeistolaisen" uiiioh, mutta
nälkäisten ihmisten keskuudessa ei ole
oikeistolaisia. ^ - - '
Me mainitsimme tästä siksi k un
voimme kuvitella, että Jotkut oikeisto­laiset
tybväenjohtajat yrittävät' va­kuuttaa
toinen toisilleen, että heistä
tulee kommunismivastaisia pelastajia
työttömille. Tämän yhteydessä tuli
mieleemme se kaiihlstuttava ajatus
että voimme nähdä kautta maan nou­sevan
työttöniien järjestöjä, jotka
tunnetaan seuraavilla nimillä;'
Konservatiivisten työttömien tri
Conroyn osasto;
Maailman työläiset yhtykää järjes­tön
Murray Cotterilliri yhdistys.
Kqmmimismivastalnen A. R. Mo-sherin
työttömien yhdistys.
Hyvin pukeutuvien työttömien Rus­sell
Harveyn yhdistys.
Oikeistolaisten työttömien työläis­ten
C. H . M i l l a r d in yhdistys..
Tällainen on ihahdotonta, pojat!
. JBLAK00K VAPA€8!
HumqTairuBi mies .tuli
- j a kysyi ajurilta onko hän vacev'
Taxia Juri i i i r u h t i autoa rS^
Ien saavansa kyydittävät, ja '
l a v a n a vapaa..
••• t^Eläköön vapaiis!"
ärell tiehensä."
; •'•„ . •
:.:>;; •:i1^l»pVÄISmJ8
:> — Isä. Kane sanoi, että micä,
•5:nun naköisesL
^ N<^ mitä sinä ^ n o it
E h uskaltanut sanoa i n i t ^l
?iän on väkevämpi kuin minä.
,.' SANANM17KAISTA „
tää: Miksi; uitat minun Wtia ]
^ n i kylpyammeessa? '
P o k a : : Mutia isä. Eanolthah
ttä re on n i in kamalan kuivi
» •
TOTTELEVAISUUS
Plkku-Toml sai tehtäväkseen
distaa naapurin läppusst
K u n työ OM suoritettu, niin
antcl viisi senttiä Tomille
työstä. Tomi katsoi rahaa.'
sanonut sanaakaan.
"NO. Tomi", sanoi naapiul,
pikkupojan tulisi sanoa kun aäl
menpuhdlstamisesta viisi senttärj
" E n uskalla sanoa mitä
sillä isä on. kieltänyt sellaisen i
käytön", vastasi Tomi.
Niagaran niemimaan
työväen niyj^äiset
tanssiaiset
Niagara FaUs, Ont. — Niagaran
miinaan työväen myyjäiset ja
aiset pidetään tänä vuonna koi
eri paikassa, nimittäin perjantaiM
laiiantaina tk. ,17 Ja 18 pnä
Uiikarilaisten Shaalilla Stanley et
rell?i Ja .viikkoa.inyöhemmin, a a
25 priä kahdessa eri paikassa,
nalaisten haaiilla Haynes Ai
varresUa St. Catharinesissa Ja
l a s t en faaaiilia Ontario Roadin
r e i ia Wejiandissa.
Näissä tilaisuuksissa on
syyskUpailut, tanssia, ovi
myyjäiset j a pelejä — hauskaa
perheelle.
^»itäkää ajat jä paikat muisi
j a :säai)Ukaä. perheerine kanssa.
vahtine tahssit
Läsall^a ensi
maa^^h^-^t^a
JMontreaL — Verdunin W(
AÄs*A färjiratää Valeritiiie-tanj^^
IttVan kuun 17 p., perjahtai-iltalu,
$all6'tjk>lf'Ä'^ Clubilla. ;
Maisuudessa tt^^^^ olemaan
laista lystiä, .yirvokkeita on
vana j a ovilipuiila Jaetaan kyi
palkintoja.' Mtisiikista huolehtii
MiCht^tti j a hänen, orkesterinsa,
ori tuhnettu soitostaan radiossa;
put maksayai' $1.50 parilta tai
yksityiseUä. Parin e i tarvitse
kään "aviopari"^ Se saa olla
ollai
tiaista tai kaksi miestäkin.
Kunr tällaisia Suurempia
järjestöjeri järjestämiä tilaisuiM
kovin haryoin j a k un varat !IHII«}| A J E
tärkeään tarkoitukseen, olisi td- « _ Those
tavaa, että ,täyttäisimme tuon )2 \\ ives of oth
neuston sinä iltana pakaten täjta l|hemsehes
: : . • - O b
— Naiset kilpailivat eiisimmäisen
keran 9, olympiakisoissa v. 1928.
Suomen työttömyys
PelslJ&l. --Kuikiilaitosten ja
teri töiden ministeriön ju]
tietojen riiukaatt oli Suomessa
vaiiiteessa työttömiicsi reklstei
kaikMaan 58,075 henkeä . Koska
ta aikaisemmin oli työttömiä
tään 13.209 henkeä on työttöojj?
sääntyriyt vuoden kiiluessa yli
kertaiseksi.
0', :-,:#/;,\ • • . - - - - „
f H ' " ' * * ^ ^ * ^ ^ " " ^ 1* prosenttia suurertimat
^ * f k ä i i ^ lisääntymisen perusteella voitiin ede
f:f i>f^iääisten, talonpoikain ja oppineiston elintasoa. Nemttstoliiton
\'iestön elintason paraneminen ilmenee siitä, että teollisuus- ja virasto-työläiset
sekä talonpojat ansaitse\*at nyt enemmän. Ja kahden hin-
|]| r, Il Himalennuksen \-uo^ tehdas- ja virastotyöläisten todellisuus palkka
fe. ' Ä»A talonpojat hyötyivät tehdast tuotteiden hintojen
eläkkeen sekä vapaaliput (tai alennetut liput) sanatoriumeihin, l ^ p -
koteihin. sekä ilmaisen lääkepalvelun, vapaan opetuksen, vapaat
stipendit oppilaille inainitsemattakäari nyt muista etiiisiiuksista. Käi*k-ki
tehdas- ja virastotyöläiset saivat valtion maksaman vähintäin kah­den
viikon maksullisen kesäloman. Vuonna 1949 neuvostokansalaiset
saivat yllälueteltujen tulojen muodossa 110 biljoonaa ruplaa, eli lähies
o kertaa enemmän kuin V. 1940. •
Yksilötyöläisen palkkatulot, huomioonottaen hintamuutokset
vuonna 1949 olivat 12 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1948 ja
24 prosenttia korkeariimat kuin v. 1940. Talonpoikain yksilölliset
tulot \-uonna 1949 olivat 14 prosenttia korkeariimat kuin edellisenä
viionna ja y l i 30 prosenttia korkeamriiat kuin v. 1940.
Kun otetaan huomioon tämä sosialistisen talouden suuri ja nopea
esitys ja verrataan sitä kapitalistisen maailman kriisitalouteen, n^kä
ei voi ylläpitää täystyöllisyyttä, ^•aa^ ajautuu ^-astustamattömalla Yoi-nialla
'•ylituotannon'' kriisiin samalla kun miljoonat ihmiset elävät
puutteessa ja kurjuudessa, silloin on helppo käsittää niiksi suuren
rahan miehet ja heidän palkkaamansa propagandistinsa aina työväktä
pettäviin sosialidemokraattisia oikeistojohtajia m>'öten, ovat kuole­maansa
asti peloissaan -—ja näkevät sodassa ainoan "pelasttistien". "
•Hil^kemisesta.
; saivat nyt kuten aikaisempina­k
i n vuosina valtion maksamat sosiaaliset vakuutukset j a vanhuuden*
Yleisesti on tunnettua se Juttu kuu­luisasta
hollantilaisesta taidemaalarls.
ta. J9ka oli maalannut kuvan k r i s t iu
rlstlliä. Eräs siiutari'sättii tulemaan
palkalle ja huomautti taideriiaälari]-
le, että ei siihen a i k a i n sellaisia s a n -
>^aleita käytetty ^kuin mitä taldemiä;:
lari öri maalarihut kuvaansa. Taiteli­j
a tiedusteli mikä oin riilehen airimatti
ja triies vahtasi olevansa; suUtarl. T ^ -
t i i U ja otti huoihloon j a lupasi maalata
sän mukaiset kuin suutari seUtti. Hän
k^skl suutarin tulla seuraavana päi­vänä
takaisin katsoriiaan onkö hän
maaiannut öikelri^ • ' ' -
Suutari tuli j a sanoi, että sandaalit
ovat hyvät, mutta Jeesuksen päällä
oleva lilnakauhtana el ole sellainen
kuin sUheti aikaan o l i . Tähän västösi
taiteilija: 'Pysyköön suutari lestls-sään'"
' • ~-
Täniä pitää paikkansa sikäU kuin
Toronton Vapaa Sana sekaantuu p u -
huriiaan uniori asioista. Koko sodan
aikariii jolloin kaivostyöläisten ^ j e s -
täminen suoritettiin se ei puhunut
unioista soltään, paitsi Klrkland L a ­ken
lakon aikana kehuskeli rikkurei-ta.
• = •.
Nyt sille on uhloxiistlrien liike yht­äkkiä
tidliit ikäärikulift^'Joi^^
herran klrkastuksekd. läe oa-^kovastl
Innostunut unläöistlseeri liikkeeseem
mutta samalla tavalla kuin Hitler
Juutalaisiin, että n i r r i pois. Helmi­kuun
2 pnä se julkaisi toliriltusklrjol-tuksen,
joiäta'otsikko oh: 'Terästyö-läisten
uriion vaatimukset". Kirjoi­tuksen
alkupuolella puhutaan kuinka
teaiiistyöiälsteä u ^ tarkoituksena on
saada t y ö v i l i ^ muutetuksi 44 tunnis­ta
40 tuntis^fel/ "
. k u i i i k a -iiärieessä sellainen on mah->
dölllsta kuirleiästyöialsten unien dik
täattöri Millärd Itse ön sitä Vastaan:
K u n M l l i a r d p i h iU To
rance Societyii''koriventionlssa, niin"
hän sanoi oleyäcrisa 40 tUimln työviik-i
köä vastaan Icoska työläisiet kuluttai­sivat
s vapaa-aikansa oluttuvissa! Siis
MiUardiriiiiieldstä: työläisillä pitäisi o i
Ia. min Friitää päiv^ Joutaisi muu­ta
tekemin kuiri tirötä j a nukku-iriaän."
Se "on hänen ihanteeiisa jä
tätä miestä öri Vapaa; Saria lähienty-nyt'
puust&ämaan.
Vöpäa -Saria hyväksyy täydellisesti
sen koninkaupui, joka tehtiin C C L :n
j a terästyölälsten iinlon k«keri. nim.^
että terästyöläisteii rniio maksoi arvi­olta
CCL:iae! $50.o6o vatihasta •bajoi-tustyön
konktuiäslpesäsiä/^^' CT
tuli mäksanuiäri ripin.$50,000.pohiois-dataricri
Icalvc^styöiälsten unIon ha-jflittärilirieai
j a mj«skiri^^^^^ iiajoltus.
tyb riiltä Sudburyssa c n teht:^' Nyt
terästyölälsten unio osti yksinoikeu-äeil
tahiäi hajoitusty^ ^ icaiketi
on sitä oikeata unioulsmia Vapaan
';:Va-
Sanan miefestä?
Eikä tämä ole vielä mitään,
paa Sana kirjoittaa;
"Muutamia >-uosia sitten Mine, M i ll
and Smeltei: Workers Uiiiori: o l i ; a i ^
voimakas järjestö, mutta kuri sen
johtoon pes^tyi konamunistinen klik-klkurita,
liriio on kUk&turiut voiriiiat-tomaksi.
jolla on. v a i n Sudburyssa
niläellteollisuudesisa jalansijaa...
Haluaako Vapaa Sana uskbttaa, et­tä
kommunistit hajoittivat Porcupl-nen
kiilta-alueetla kaivostyöläisten
Union? Sitä ei varriiaankäan usko
Vapaan Sanan lukijatkaan. Lisäksi
Vapaalle &inalle on k a i k k i "kommu­nistista
khkkikuntaa^'. joka ei liyväk-sy
-uniöldeh hajäituspolitiikkaa.
Mitä sitten ori tuottanut'se $50,000
mikä kuiutettiin kulta-alueella teh­tyyn
hajoitustyöhpn. Palkat ovat
laskeneet riiln ettei se tahdo riittää
Jokapäiväisten tarvikkeiden ^ ostoon,
vuokran noaksuun ja vaattc/isiin. Sud-buiyssa,
jossa Vapaan Sanari mukaan
"kommunistinen: k l i k k i " on, vallassa,
ova t palkat alituisesti nousseet , ja
riiuitakin etuisuuicsia on saatu. " I h ­meellisiä
käsityksiä unionismista, e i ­kö
n i in Vapaa Saha. ' '
kuitenkin Vapaa Sana kirjoittaa:
" J a ön myöskm selvää jokaiselle
työntekijälle, että kommuriistit eivät
yksinäisellä j a eristetyllä' uniollaari
kykene Sudburyn seudun kaivos-, suli-mö
ja myllytTöiäisIlle säamaari Ikinä
niitä etuja, joita esimerkiksi teräs-tj^
läisten unio on ajanut jä ajaa ..
Mikä tiilee kysyriiyteeeri kälvcstyö-läisten
uniori osasto '508, riiiri se e i
ole eristetty, eivätkä orilossa olevat
muutamat koizimimistlt todellakaan
voi eivätkä haluakaan ratkaista asi­oista.
Union asioista päättävät kaik-ki
unlbn 12,000 jäsenet. Mikäli f
fcysjmykseen työsimteel ja palkat,^
Vapaa Saria ei todellakaan txeaäi
tä se puhuu. Se on kääntänyt!
ksiat pääladleen. Canadan til
doi osoittavat, että Sudburyn'k
työläiset saavat huomattavaiSti!
kieamman palkan kum te ' '""^
Niillä kaivosalueilla mihin CCL
terästyölälsten johto on päässyt i
tymääri. ori seiirannut palkkojen i
nontmninen. Joka ei tätä usko,lr
köön P^orcUpirien alueen kaiv
sutä-.--
Vielä Vapaa Sana ärähtää:
selvää, että sarioturi unIon johto J
tää kynsin hampain säilyttää
iään herruus' riiltkeliteollisuuden I
väestön y l i . " Tämä bn jotain;
siarisaksäa, jota vannaankaan 1
työläiset 'eivät käsitä. Eivätkä i
kaivostyöläiset ole ääriestykBessSJ
ilnneet nykyistä jbhtokuntaa? '
mitä' Vapaa isäna tarkoittaa?
onko. se sitten' muka "demo
kuri M l l l a r d ostaa C C L : n johdsl^f
keuderi "järjestää" kaivo
riiiri, että lopuksi ei ole unioa.<
kään?
tei'voi olla nauramatta kun;
Saria viittaa siihen, että muka]
Ilsen vaiihomisen lehden ja 1
Iäisten"uriion Välit ovat olleet'
Oliisi aivan samaa jos san(«s
hirttonaruri j a hirtettävän väi|J
hyvät. Sen me kuitenkin t i e '
että ky^rmykasääolevari patat
lisien paikkakuntamme lehden
paari Sanan välit ovat olleet
omaiset.'
•ramä riittäneen. Sanonuce
että pyisykööri suiitari iestissäi*»
pitäisi aotkeiitua asioihin, joista
d| mitään. UotL