Vapaus, March 1, 1949

              C L U B N E Wsr
FACTS ABOUT FINLAND
Bjr Ameriens
The EetauMBie Derdi^ineBt ia the
Fostwar Petiod
We sball now pass over to a brief
re^1ew ot Finland's postwar economic
development but for the time being
we shall not attempt an analysis.of
economic conditions prevailins today.
In a rather scanty and not too
unbiased reviev, vnitten by one Sigyn
Alenius and enUtled "Piniahd Bet-ween
the Armlstice and the Peace".
it is stated:
-The years since the Armistice have
been full of poUticaa unrest; i n the
same way economic life was perturbed
with problems so great that they
could not be solved without the ut-most
exertion of every nerve and
muscle. Besides the political ques-tions
which vere directly cormected
•fflth the Armistic^ Agreement — the
purga (of fascists), the rivahy between
ihe partles (more fittingly betveen
the Bight and Left), the peace ques-tion
to mention but the most impor:-
ant — the economic and financial
questions provided the background
and chief subject matter for the po-ll:
ical debates."
To this essentially correct statement
one can add that the country's eco­nomic
life was perturbed, indeed, by
the fact that its financial and other
reserves had been exhausted in two
adventurous wars, and that among
those who were "exertlng every nerve
and nujscle", were the Peoples' Demo-crats
servlng i n key ministries of the
Government.
During the war years the country's
public debt skyrocketed from a pre-war
three and a half billion marks to
67 billion marks at the end of 1944.
Much has been made and said about
the ceding of tsrrltory and the pay-ment
of reparatlons to the Soviet
Union by those who were either d i ­rectly
resppnslble for or fully sup-ported
the adventurous war policy of
Mannerheim-Ryti-Tanner and Co.
But how sllent they are about the
actual cost of the two wars to Finland
and her people.
Let iis pause for a moment to
glance at the question of reparations.
Artlcle 11. of the Armistice Agree­ment
States in part: "Losses caused
by Finland to the Soviet Union by
military operation and the occupation
of Soviet territory shaU be inderiini-fied
by Finland to the Soviet Union
i n the amount of $300,000.000 payable
in commodities o\"er a period of six
years." The commodities i n question
included timber products, xFoodpulp,
paper. sea-going and rrver craft.
cables. machinery and complete In­dustrial
imits. During the first i n -
demnity year, Sept. 1944 to Sept. 1945.
war reparations made up almost 80
percent of ali exports but during the
second year it dropped to 65 percent
and during the third year it has f a l -
len to about 20 psrcent. The fact that
the Soviet Union halved the remain-ing
amount of unpaid reparations,
thus presenting Finland with a gift
of about 75" million dollars, has a l i
but solved this postwar problem
The ceding of territory did create
the very difficult problem of deallng
with some 450,000 "refugees" seeking
a new home' anrf life and demanding
compensation for their losses i n pro-perty.
This still remains as one of
the thomy problems of today.
As a direct result of the wars Indus­trial
Production, of course. had hit
the bottom for tvro main reasons: a
lack of raw materials and a lack of
manpower. aggravated by the war
wearlness. In the review mentioned
above, we find the following interest-ing
rei^iarks aboUt the labor shortage:
"The shortage of labor. has been c r i -
tical ever since the Armistice. but
this is indeed a problem Finland has
i n common with the greater part of
the Tvorld. The shortage was par-ticularly
serious wjth regard to skUled
workers who3e training had been held
Itt abeyance during the war, and In
1944 Finland suddenly needed far
more metal workers than she had ever
had. This was due to the fact that
the war reparations ir.cluded a consi-derable
proportion pf machinery and
othsr metal Industry products. This
sector, which before the war had sup-plied
only a small part of domestic
needs and had accounted for only 4
percent of the countrys* total exports.
had theref ore to "be greatly expanded
and i s now one of the leading bran-ches
of Finnish Industry fthanks to
the reparations effort). The number
of metal workers rose from 49,000
i n 1938 Ja 84,000 in 1945. the corrss-ponding
increase i n the number of ali
Industrial workers being only 2 per­cent
. . ."
(To be continued)
had he been aUe to take partr
An Interestisg report tnm jjf» com-mittee
on "liittojuhla", ezpaiseB jr.
heard. On Sunday. 9eb..«tb. tbtj
raised over $50 for this eCfort. It vas
dooe by runnft^g sort of a "Proletarlan
3tont«; Carlo".
As everyone knows. Yritys has sent
representatrves to the Peace Council
meeting i n Tortmto^ The report ot
these people stressed the task ahsnd
for the youth i n the Peux Move-msnt.
They are warkinv- toward get-ting
every* member to xealize HOW
important and r e a l t h i s «luestion is tc
the youth. At the meetins nus. E.
Tarvainen reminded them of the
peace programme to be held by the
Naisten Serho In conjunction wlth
International Women^ Oay on Mardt
6th. She stpongly suggested that the
younger members Usten to the «uest
speakers on ,this jiDrogramfi^e as It
would be for their ownpersonftl bene-f
i t The representatites will be ät-tending
the next Peace Council mset-ing.
, .
Switching away from the meeting,
some other changes via be made rt-garding
Thursday night gym classes.
Firstly. E d Aito wiU cor.trlbute some
of his time to t h * women's group.
This, I. know. will be'|reeted enthu-slastically
by the wömen. Those who
have had the benefit of his Scientific
instructidn* believe he is the best In
the field. This change will take place
right af ter the "vuosijuhla". SecMid-ly.
it is suggested that milk be served
instead of coffo* during the rest pe­riod.
Before saying so-Iong, there are a
few reminders to be made. T H E VUO­SIJUHLA
IS O N L Y ONE 'MONTH
AWAY. start buckling down. Several
girl's gym dresse? are still unilccount-ed
for. If you have any club crests
at home, t um them i n to Ozzie Luoma
or Jack Karvonen, please. — WDB.
Pit>l|. J. B. S. Haldane:
syöpä
Delegates Support
"Shock Brigade" Pian
Pragäe, ~ (ALN) — More than 1,000
delegates to the union of Czechoslo-vakia
Youth Conference here went on
record behind a "youth shock brigade"
pian to increase production. Under
the programi yom^ workers wiai
strive' to fulfill factory production
quotas as far ahead of schedule as
their energies pennit, it was announc-ed^
Responsibility for the increasad
production system is being shouldered
by U C Y members. At one radio
plant, sets are being sold imder the
slogan: "Youth Radios — best i n the
World". In the metal, glass and mac­hinery
Industries, youth groups are
also pushing production.
DEPE«TION, PLEASE!
"Now boys." said the school teacher.
"the Word novellette means 'a short
täle'. You may now write a sentence
containing the word."
A few minutes later she picked up
Johnny's effort and read aloud: "Yes-terday
I saw a fox terrier running
down the Street with a tln can tied
to his novellette."
A J E W E L OF WISDOM
Happiness is a perfume you cannot
pour on others without gettlng a f«w
drops on yourself.
Yritys Meeting^
Weil AHended
On Monday, Feb. 21, the Yritys
hordes congregatsd at the hali for
their monthly meeting. "Unfortunat-ely,
the meeting had to be carried on
with a distracting vocai dlsturbance
from tha side room. The "dlsturbing
influencs" as mentioned. is usually
very pleasant to the ear and soothing
to the mind. This time it had an
opposite effect. Instead of sounding
like the murmur of angels, as is their
usual custom, they resermbled the
höwling and hooting of witches In
a hoodoo curse dance. Ah well. every-thing
is still OK. af ter ali, the meet­ing
did not seeiA to bother the " d i s -
t;irbance" at ali, I hope — Ahem!
The meeting battled through the
agenda with the said opposilion on its
right flank. The arrival of the Eng-lish
"Liittokokus" minutes brought
disciission on the points of the meet­ing.
The discussion from the floor
could have been greater but it was
noted that it..prompted some after-meetlng
discussion.
It was regretfuily announced that
Heikki Tuuttila was imable to repre-j
sent Yritys at the BeaTer Lake S k i "
Meet because of blood-polsoning in
his foot. We are glad to know he has
recovered and we also know who
would have been champ of the meet
Campaign for Funis
has Now Begun
Ths P C A S P drive for funds has now
begun and we sincerely hope that It
will receive everyone's full support.
Yoiu: donations no matter how smaU
or large wlll be gladly accepted. It is
the duty of every member of the P C -
A S F to do his or her share by gettlng
behind this drive. Get some dona-tion
forms from your club Secretary
and get out and campaign, get those
fimds. its up to you for I 'm sure you
will find the mäjority of the people
you canvass most co-operatlve.
Come on fellw mfimfoers. lets put
this drive over the top!
Negro Teacher
Awarded Degree '
Wui't«r Park, Fla. — M a i y McLfeod
Bethune. 73-year-old self-educated
Negro who founded the National
Council of Negro Women, was award-ed
an honcrary Doctor of Humanities
Degree by Rolllns College a.few days
ago, She was the first member of
her race ever to receive such an honor
from a Southern school.
Mrs. Bethune, dressed i n academic
robes, received the degree without
Comment. She took part i * the aca­demic
procesäion and was seated with
others who were a-Warded honorary
degrees.
President Hamilton Holt of Rollin"
pralsed henas one who has "demons-trated
that from the humblest begin-nings
and through the most adverse
circumstances. it is stUl possible for
one who has -the wili, inteUigence.
courage and neverfallirig falth In God
to rise from the humblest cabin in
the land to a place of honor and
influence among the wOTld's eminent."
Mrs. Bethune, who was bom ih a
cottqn pick€r's shack in South Caro­lina,
is President-Emeritus of Bethu-ne-
Cookman College at Oaytona
Beach, Pia., a co-educatlon Negro
school which she foimded 38 years
ago and dlrected for 31,years.
iBBMiiiiniimiiifliffliniiniiinffljiiiiiiifl^
I 40% alennuksella I
I Kirj. A I L I T E R Ä V Ä I N E N |
I _ ——" I
i ''Tämä kertomus on valoisilta, onj?ellisilta koiilu- ja |
I nu^^osmaTmaailmastaJonk^ |
i dakseni sen maailman ja ajan palleentufttumaan^ g
i seita olen kuvaillut paikat nunkmn ne omilta l a p ^ " f ; i
I ^SutarS muistan, J\T tapahtumat minkum ne olisivat |
g voineet tapahtua." ' =
m viUe. . 1
Co*eds Mop Flöörs
to Cut Expenses
New York. — BariiaTd College girls
will do their own dormltory - hoose-keeplng
chores next fall to ayold an
increase öf $75 in room charges.
Trustees of the Cpljtege have accept­ed
the decislon of tliestudents expres-sed
in replles to » questionnahre.
The cbores will include cleaning and
mopping the rooms daily, cleaning
halls and kitchenettes on each of the
eight floors and servlng as döor at-tendants.
Cafeteria-Bervice will re-place
served dinners.
Student inspectors win be named to
watch slackers.
. . . . . . . . a . . . . . '
23S SIVUA - ALENNUSMYYNTIHINTA^SOe
TUatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa se
• asiamiehiitSmtne. -
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69
Sndbory. Onlano
250 Boys Invade
Girls' Dormitory
Rock Island, m. — Officials of A t l -
gustana College Tep<Kt that "approp-riate
disclplinary action" may be tak-en
against 230 male studoits wbo
invaded the girls' donnitory, dumped
the coeds out of bed and doused some
of them in bathtubs,
Rer. Harry B. Johnson, Dean cA
Men, said that affalr was a "prank",
and that "such thlngs are unueces-
.sary." *
But one cotd said " i t was really
more fun than anvthing else."
I n fact. said Lois T a y l » , a senior
from Geneseo, HL. the girls "had a n
inkling*' the boys were ctmilng:. She
said some of the door» may hare been
"convenienUy open.*!
Minulta on tnoptoostakin kysytty:
"Ubpiun isSni Ja sisareni kuoUvat sy6-
päfin. Saaok^mloS tSssä tapauksessa
hdpoOa syOv&n Ja onko olemassa vaa­ra,
että lapseni »aavat sen?"
Bpällemfitti monelta tohtorilta on
\$s$txs ttmaa asiaa.
On ensiksi sanottava. ettA kysymyk­seen
ei ole niinkään helppo vastattu
Jos joku kysyisi: "Minun vaimollani
oh kuume, saanko minä helpolla sen",
n i in kysyisin, minkälainen kuume hä­nellä
ön.
Jäs h i n e l l S on keuhkotulehdus, o l i ­si
vaara lithelli. Jos h&nellä olisi l a ­vantauti,
h&net suljettaisiin heti k u l -
kuuutisairaahum.
Syöväksi nioUtetUn erästä zyh-mfiä
tauteja. Joiden syyt ovat erilai­sia.
Esim. nuohoojat ovat alttiita no­en
aiheuttamaan ihosydpfifin.
Muutamat harvat perlnnOUIset sai­raudet.
Joihin kuuluu eräs suolisto­sairaus.
pHättyvat usein syöpään, mut­ta
nämä sairaudet eivät kuitenkaan
aiheuta yhtä tuhbnnettakaan osaa
syöpätapauksista.
tx>ntoon yliopiston professori Pen-rose
Ja^ hänen assistenttinsa neldk
MacKenzie Ja K a m ovat äskettäin
sudittaneet tutkimuksia rintasyö\'än
peHnnöUisyydesta. Näiden tutkimuk­sien
tarkoituksena on ollut sen seikan
selville saämineh. ovatko tyttäret, tyt­tären
tyttäret j a naispuoliset serkut
enemmän ttdpdvaisla tähän tautiin
kuin muut naiset. Tosiasiassa tähän
Jcysymykseen «i voida vastata suoral-to
kädeltä Täytyisi odottaa 50 vuot­ta
t ^ enemmän, ennenkuin tähän k y ­symykseen
voitaisiin saada vastaus
Jonkin naisryhmän osalta. Tämän'
Johdosta Penrose suoritti seuraavan
tutkimuksen:
Hän aloitti viidelläsadallakynune-neUä
Lontoon yliopiston Ja Lontoon
sairaaloiden potilaalla kerään^lä tie­toja
heidän perheistään. Esim, poti­las
nr. 264 sairastui rintasyöpään 57
vuoden ikäisenä, hänet > i k a t t i i n Ja
hän eli sen Jälkeen 64-vuotiaaksL m*
nen Isänsä kuoli 68-vuotlaana tunte­mattomasta
syystä. Hänen äitinsä
kuoli syöpään, el kuitenkaan rintasyö­pään,
62-Vuotlaana. Hänen tyttären­sä
oli leikattu rintasyövän vuoksi Ja
Jäi eloon.
Jos tämä olisi tyypillinen esimerk­ki
voisimme sanoa, että syöpä on suu­ressa
määrin perinnöllinen. Ja useat
lääkärit ovat keränneet tämäntapaisia
esimerkkejä vakuuttautuakseen Ja
saadakseen muutkin vakuuttuneiksi,
että asian laita on täten.
Mutta todellisuudessa nämä esimer­k
i t eivät ole tyypillisiä. Penrose Ja hä­nen
assistenttinsa vertailivat niiden
ihmisten hikumäärää, Jotka olivat s u ­kulaisia
Ja Jotka olivat kuolleet syö­pään,
siihen lukumäärään, mikä kuo­l
i muuhun tautiin kuin syöpään sa­maan
aikaan Ja samassa iässä.
Tietenkin useita olisi kuollut Joka
tapauksessa syöpään. Kolmestakym­menestä
kaiken Ikäisestä naisesta a i ­noastaan
^ k s i kuolee rintasyöpään,
mutta sutumilleen 50 vuoden iässä
kuolleisuus on yksi kolmestatoista.
K u n vertaillaan tällä tavalla, havai­taan
tulokseksi seuraavaa: potilaiden
sukulaiset eivät ole sen enempää kuin
muutkaan taipuvaisia rintasyöpään
kuin syöpään yleensäkään. He saat­tavat
päinvastoin olla vastustuskykyl-semplä.
Isien sisaret Ja äidit eivät toden­näköisesti
ole taipuvaisempia kuole­maan
rintasyöpään kuin muutkaan,
mutta äidit, sisaret Ja äldlnpuoleiset
isoäidit ovat taipuvaisempia rintasyö-päkuolemaan.
Äidit ovat suunnUleen
kaksi kertaa Ja sisaret kolme kertaa
alttiitnpla tähän kuolemaan. T^mä
merkitsee sitä, että Jos äitinne kuolee
rintasyöpään, teidän mahdollisuuten­ne
samaan kuolemaan kasvaa l:30stä
l:l5:€en.
Rintasyöpä voidaan parantaa useim­missa
tapauksissa. Penrosen potilaat
ovat eläneet keskimäärin kolme Ja
puoli vuotta sairauden ensimmäisten
oireiden ilmestymisen Jälkeen Ja mo­net
paljon kauenmiinkln, mutta sai­raudella
on taipumus uusiutua, ellei
sitä hoideta alkuasteellaan Ja ennen­kuin
se muuttuu ttiskia aiheuttavaksi.
Nainen, Jonka äidin puoleisissa suku­laisissa
on todettu rintasyöpää, pitäisi
asettaa tarickalhm alaiseksi mahdollis­ten
oireiden varalta' Jos hän tark-icantavana.
eivät hän^n mahdollisuu­tensa
kuolla tautiin ofe keskinkertais­ta
suuremmat. Päinvastoin ne voivat
olla pienemmät
Peiirose tekee sen Johtopäätöksen
ettei ole olemassa todisteita. Joiden
mukaan perlnnöUlsjYs esittäisi tär­keää
osaa syövän puhkeamisen syynä
muissakaan rtntalajcissa. Tosiasiassa
oluen Juonti näyttää esittä\'än huo­mattavasti
tärkeämpää osaa kuin pe­rinnöllisyys
s>*övän aiheuttajana.
Miksi sitten rintasyöpä periytyy hel­pommin
isän kuin äidin puolella? Em­me
voi sanoa •vastausta ihmisten osal-ta.
mutta tiedämme, miten on laita
hiirien kohdalla. Eräät hi!rilajit ovat
hy%1nkln alttiita syövälle. Amerikka­lainen
Bittner ha\'aitsl. tttä tämä a i -
heutul Jotenkin maidosta. Jos hiiren-poikanen.
Jonka emo on altis sj-ö-välle.
amietaan heti syntymän jälkeen
jonkin toisen normaalin emon ime­tettäväksi,
niin vain harvat sellaisis­ta
hiiristä saavat syövän. Ja taas
p^iinyastoin: jos normaalihiiren poi­kanen
annetaan heti syntymän Jäl­keen
syövälle alttiin hiiren Imetettä­väksi,
niin tiistä poikasesta tulee altis
syövälle.
Leedsin englantilaiset tutkijat vei­vät
asiaa eteenpäin. Bonser havaitsi,
että eräät osat maidossa aiheuttivat
liikakasvua eräissä nännin osissa Jo
paljon aikaisemmin kuin syöpä kehlt-tj-
y. Ja Passey tutki hiiren maidon
kokoomuksen Ja totesi sen muodostu­neen
n i in pienistä osista, että niitä et
voida valokuvata edes elektromikros-koopilla.
Tämä on hyvin mielenkiin­toinen
biologinen seikka. Tämä mai­dossa
oleva tuntematon aine aiheut­taa
kasvin nännissä Ja kun se siirtyy
toisen eläimen elimeen, niin se aiheut­taa
samanlaisen .ilmiön. Tämä muis­tuttaa
neuvostoliittolaisen Mitchm-Inin
Ja ranskalaisen Danielin toteamia i l ­miöitä:
ymppäämällä he salvat sa­mantapaisia
ilmiöitä siirretyiksi kas­vista
toisiin.
On kuitenkin paljon vaikeampaa
ympätä kasveja kuin eläimiä. Mutta
ainakin tässä tapauksessa on mah­dollista
siirtää ominaisuuksia maidon
avulla.
Eu halua kirjoittaa luonteenomi­naisuuksien
periytymisestä ja niiden
siirtymisestä sukupolvesta toiseen,
koska se edellyttäisi, että luonne on
aivan riippumaton ympäristöstä, ja
että esimerkiksi hiiren, joka on pe-rixmyt
maltotekijän. on pakko saada
syöpä, mikä tapaus ei vastaa tosia^oi-ta.
Moskovassa periytymisestä äskettäin
käydj-ssä keskustelussa akateemikko
Savadovski, Jonka biologiset näkökoh­dat
orat sangen lähellä omiani, kysyi,
kuinka on mahdollista soveltaa M l t -
shurinln menetelmiä kasvien hybridi-saa4tosta
eläitniln. Kerron hänelle
eräästä mahdollisesta keinosta..
Ette voi ympätä lehmää toiseen yh­tä
vähän kuin voitte antoa toiselle
omenapuulle toisen omenapuun mai­toa.
Mutta Jos minulle olisi mahdol­lista,
kokoilisin Varmasti, voidaanko
vähätuottoisten lehmien vasikoiden
maitotuottoisuutta parantaa antamal­la
niille korkeatuottoisten lehmien
maltoa.
Tietenkin sonni esittää tärkeää osaa
määrättäe&sä lehmien maldontuptta-valsuutta,
vaikkakin eräiden neuvosto­laisten
elälnjalostajlen mukaan. Jotka
selostivat työtään Moskovan blologl-konferensslssa.
emä on ainakin lam­paiden
keskuudeasa tärkeämpi kuin
isä eräitä ominaisuuksia määrättäes­sä.
Olisi yrityksen arvoista kokeilla,
"peritäänkö" lehmien utarcrauhasen
toivottavat omiiuilsuudet tällä tavoin,
I kuten hiirien nisärauhasten huonojen
ominaisuuksien periytymisen suhteen
on asianlaita.
Tietenkin erää^ sanoisivat, että M i t -
shurinln aatteiden innoittamien ko­keilujen
olisi pakko epäonnistua. Pen­rose
el kyennyt esittämään ainoata­kaan
todlstusU siltä, että maidon tie­tyt
ominaisuudet aiheuttavat ihmisissä
rintasyövän. Jas maito aiheuttaa r i n ­tasyövän,
saattaisi olla mahdollista
tämän sairauden rajoittaminen ja eh­käiseminen
hyvin laajoissa mittasuh­teissa.
Joka tapauk,sessa hänen työn.sä
osoittaa, että meidän on suhtaudutta­va
laajemmalla katseella perinnöUii
syyskysymyksiln. Tämä el merkitse,
että meidän on lähdettävä ajattele­maan
hänen Ja muiden Neuvostolii­ton
tiedemiesten viitoittamia linjo­ja.
Tiistaina, maalisk. 1 p.—- Tuesday, March 1 , STU
Suomaiais-Canadalaiseii AmatSOriiirMU^
Montrealin naiset
tukevat vangittuja
The raid W3S a cUmaz to " i n l t i a t i on
tveek" at the school. whlch has an
enrolment of about 1.200.
T H E P H I L O S O P B EB
I 83w bim sitting irt his door.
tMnbliniT as (ää men do:
Hl5 bouse wa8 old, his bam was öld,
acd yet his eyes seemed new,
His eyes had som three times my
years,
and kept a tvlnkle stUI.
tbough they had looked at birtb
and deaXtx ^
and three grav» on a bilL
"X wlll sit down wlth you." I said.
"and you wlU make me wi8e:
'Teli me ho» you have the Joy
stiU burnin^ in your eyes?"
Then. Bke sn old-tJme orator,
impresshrely be roee.
"I make th« most <A ali that comes.
and the leact o^ ali that goes."
Tbe jingllnff jythnm in his words
eeboed as Old sonss do:
yei this had kept U s ey«saligbt /
tiU he w u iibietf «(«ro!
Montreal. — Sataa vettä, sataa lun­ta,
sataa pieniä r a k e i t a . . . Kyllä on
ollut keljunlaista talvea. El ole ihme,
että ihmiset sairastavat. Nuha, yskä
ja reiunatismi ovat olleet montreali-laisten
vitsauksena tämän talven.
Nuorilta on jäänyt talylhuvl hyvin
vähään. Ei ole päässyt luistelemaan
eikä hilhtiimään. Iltnoista Johtuu, et­tä
Ihmiset ovat apealla mielellä ja
kärttyisiä, ei ole tolmintahalua ja työ
maistuu puulta.
Tästä huolimatta toivomme, että
CiSJrn Montrealin osaston naisten
kerhon "Rauhan juhla" onnistuisi.
Tehkäämme päätös, että oli ilma min­kälainen
hyvänsä niin tk. 5 pnä ko­koonnumme
926 Atwater Ave.. klo 9
illalla. Olen vakuutettu, että ilta t u ­lee
olemaan jokaiselle mieluinen.
Meillä oU.toivomus, että olisimme saa­neet
Doris Nielsenin puhumaan tähän
tilaisuuteen, mutta se ei käynyt päin­sä.
Hänen tilalleen onnistuimme
saamaan mrs. McCutcheonln. Pu­heen
aihe on illan tarkoitusta vastaa­va.
Toivomme, että meidän nuori­somme
tulee oikein joukolla tähän t i ­laisuuteen.
Mrs. McCutcheon puhe
on lyhyt mutta mielenkiintoinen.
Ohjelmassa on mm,-runo, kertomus,
soittoa, tanssiesitys ym. ja pieni kap­pale
"Hau-di-duu" eli '-me «piikataan
suomea". Kahvipöytä on täynnä
omantekoista pullaa, "keekiä" Ja pik­kuleipiä.
Nuorisolle on Kalle Karttu­nen
lupautunut lahjoittamaan "popit",
niin että nyt ei lastenkaan tarvitse ol­la
kuivin siUn. Muistakaa ottaa lah-javoittolippunne
mukaanne sillä ne
arvotaan tässä tilaisuudessa.
Välipaloina soitetaan viimeisimpiä
suomllevyjä. Tulkaa kaikki kuuntele­maan
näitä uutuuksia. Siellä on t i ­laisuus
kuulla kaikki Vapaudesta tila­tut
levyt, samoin Iculn Suomesta suo­raan
ttilleita kappaleita. Lopuksi tans­sitaan
näiden levyjen säestyksellä ja
Jotta soitto oikein kuuluisi joka nurk­kaan
naiset ovat lainanr»eet oikein ko­vaäänisen.
Tämä ei nyt tietystikään
vastaa meidän oman orkesterimme
soittoa mutta kun siinä orkesterissa­kin
on hyviä tanssimiehlä n i in ajatte­limme,
että saavat hekin Tcerran väf'
paan Illan.
Nälstänulolsta päätti Naisten kerho
lahjoittaa $15 rauiianasialle ja $10
vangittujen merimiesten hyväk«i.
Meillä oli viime kerhoilta oikein
kunnialla onnistunut. Väkeä oli saa­puvilla
yU odotusten Ja illan huippu
oli kahvipöytä, jonka Olga Hauska oli
järjestänyt syntymäpäivänsä kunni­aksi.
Vielä kerran, onneksi olkoon O l ­ga
Ja kiitos!
Seuraava kokous on ensi perjantai­na,
tk. 4 p:nä Fanny Mäellä, 1552 St.
Antoine St, klo 8. Joukolla mukaan
Ja vielä suuremmalla Joukolla juhliin
tk. 5 p:nä! — Raportteri.
Soutii Porcupinesta
lähetettiin arvoi(as
paketti arkistolle
Mrs. Hilma Wuorl lähetti joku aika
sitten South Porcupinen historia- Jn
arkifitokomitcan puolesta arvoltkaan
paketin Canadan Suomalaisten arkis­tolle.
Paketissa oli mm. Frans Mäke­län
lahjoittama Aku Päiviön "Kuohu­vat
Virrat" ja Hilma .Vuoren lahjoit­tama
Aku Päiviön "Hornin Orjat."
Kummatkin teokset olivat arvokkaat,
sillä kumpaakaan ei ollut entuudes­taan
arklfitassamme.
Lähetylcsessä M myöskin runsaasti
erilaisia tilapäisjulkaisuja, "Metsätyö-
Iäisen" numerolta y.m. painotuottei­ta.
Joista useat olivat harvinaisia, kos­ka
niit* ei ollut entuudestaan arkis­tossamme.
Ne oli lahjoittanut mrs.
Hilma Korpi South Porcupinesta.
Samassa lähetyksessä saatiin myös­k
in tieto, että Tlmminsln ja South
Porcupinen historiakomiteat ryhtyvät
C S J : n aluekomitean toimesta yhteisiin
toimenpiteisiin kulta-alucen suoma­laisten
historiikin keräämiseksi ja kir­joittamiseksi.
Siten tulee työ var­maankin
hyvin tehdyksi, eikä lule
mitään unohdetuksi tai käslteJIyksl
kahteen kertaan. CSJ:n aluekomite­oiden
sietäisi muillakin paikkakun­nilla
harkita hlstorla-alnehlston ke­räämistä
samaan tapaan,
Arkistokomitea lausuu täten kaikille
kolmelle edellämainitulle lahjoittajal­le
parhaat kiitokset saadui.sta kirjois­ta,
julkaisuista, lehdistä y.m. ainehis-tosta.
Kaikille asianharrastajille
muistutetaan vielä kerran, että kaikki
arkistolle tehtävät lähetykset on osoi­tettava:
Plnnish-Canadian Archives,
P. O. Box 354, Sudbury, Ont.
Canadan Suomalaisten Arkiston
puolesta:
H. Sula, arkistonhoitaja.
alkoi hyvällä vauhdilla tänään. ;
Ensimmäisen ryntäyspäivän tulos • $319.00 ;
' Täni&n alkoi Snomalaii-Canadalaisen AmatöörinrhettulUtoa haastayso :
tiTs JifJestämisrahastOD byviksL Enshnmäiseni päivinä saapui tl tahjef*
laita. Joiden yhteinen summa rahassa on $319.0$. Eräs Noorison YttJM 'V-lahjoitu
$1A«.0$ tämän UrkeAn asian hyväksi. S » Usiksl UhJoUUvai C S 1 :B
Sodbaryn osasto $50.$^ South Poreopinen -ViesU» $25.00. Sudboryn «AtetU"
$25.00 Ja Toronton "Yritys" $25.10 Ja yksityistenkin lahjoitukset ovat smiriM-malta
osalU viidm dolhirln tohjoitaksia.
Lahjoituksia, ja haasteita saapui seuraavasti:
NUORISON TSTXVA "X" lahjoittaa $100.00 Suomalais-CanadalalMn
Amatööriurheiluliiton haasterahastoon ja toivoo, että kaikkialla annettaisiin
hyvä kannatus tälle urheiluliiton järjestämtsralmstokampanjalte. Joka tiilee
nuorisotyön hyväksi. Tulevaisuus kuuluu nuorisolle!
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN SUDBUBTN OSASTO Na 1«
lahjoittaa $50.00 Ja haastaa C 8 J : h Toronton Ja Vancouverin osastot teke-mäön
samoin tai paremmin. *
V.- JA U.-SEURA "VIESTI" South Porcupinesta lahjoittaa $3Si)0 Ja
haastaa seuraavat urhelli^eurat viemään kampanjaa eteenpäin: Beaver La­ken
"Jehu". Port Arthurin "Isku" ja Klrkland Laken "Jymy". Vieki& taon-imnjaa
loistavasti eteenpäin!
TAISTO LUNDGREN Sudburysta lahjoittaa $1 ja haastaa Prank Tom­milan
Sudburysta. Arnold Männyn, Emle Impolan. Tabto Lännen Ja Lea
Lahden Lockerbysta. J: J ,
FRANK TOMMILA Sudburysto vastaa $1 Tulstö Lundgrenln haasteeseen
Ja haastoa Onni Toivosen, Kalle Ovaskolsen. Arvo Raasun ja Mauri Lundgre­nln,
kalkki Sudburysta. . . ,
ELVI JA BILL SALO Sudburysta lahjoittavat $2 Ja haastavat Leo Lai-'
neen. Kauko Tuomaalan, Aimo \täen, Eino Sirenin ja Jorma Palomäen, kaikki
Sudburysta. •
V.- <IA U.-SEURA "ALERTS" lahjoittaa $25.00 j a haastaa v.- Ja u.-«eura
"Viestin" South Porcupinesta ja v.- jo u.-seimi "Iskun" Port Arthurista <eke-mUjln
samoin Jn jatkamaan haastetta vointinsa mukaan.
UUNO KORPI Sudburysta lahjoittaa $5 Ja haostao VMxp Aution Ja Edarltt
Kekin Torontosta sekä Uuno Niemisen Voi d'Orlsta. Yhteisvoimin tukemaan
urhellullllckeemme taloudellista asemaa!
UUF<0 SIRVIÖ Sudburysta lahjoittaa $5 Ja haastaa Paavo Kivisen Sud­burysta,
Aku Kanniston Lockerbysta, Antti Rlutton Levacklsta Ja Jussi Mäen
Klrkland Lakelta. Korkealle kansan kunto t
MAURI LUNDGI^EN Sudburysto vostaa $5 Frank Tommilan haastccsee»
Ja haastaa Urho Kolviin, Eino Kaihon, Aimo Mäen ja Tom Viiasen Sudbu*
rysta sekä Olavi Hirvelän ja Otto Viitasalon Lockerbysta, tekemään samoin tai
paremmin.
HANNES SUOMALA Sudburysta lahjoiitaa $2 ja haastaa E. Ojanperän
Ja V. Ojanperän WhitcfiBhista, Eino Sirenin, Kalle Ovaskaisen Ja Ö. Toivosen
Sudburysta, Jatkamaan haastctto vointinsa mukaan,
V,. JA U.-SBURA "YRITYS" Torontosta lahjoittaa $25 Ja haastaa C8J:n
Toronton osaston Ja Club Donwayn Torontosta jatkamaan haastetta.
VEIKKO JAAKKOLA Torontosta lahjoittaa $5 Ja haastaa John Mäen
(Härmän Jussin) jn Yrjö Mäen K l r k l a n d Lakelta, Frank Niemen Lockerbysta,
Alpo Kitusen Sarniasta Ja Matti Huhtalan, jossakin British Columblassa.
TOM JOKINEN Obasta, Ont., lahjoittaa $6 Ja haostaa Sulo Niemen Sud*
burysta, Tyko Kivimäen, Ozzle Luodon ja Ty Lembergin Torontosta, Lautl
Vihosen Obasta Ja Allan Laineen South Porcupinesta.
W, HEIKKILÄ Torontosta lohjolttaa $5 Ja haastaa K. Lehdon, E. Lflpp0*
sen, A. Ikosen, M. Kokon, Dr. E. Sjömanin Ja W, Kiven, kaikki Torontosta/
jatltamaan haastetta. , •
L A U R I PENTTINEN Torontosta lahjoittaa $5 ja haastaa I r j a ! j i
Unto Salmen, Niilo Llndcenln Ja Irja Ja Geo. Mattilan Torontosta, Aune Nie­misen
Lockerbysta, Toby Hakalan Thessalonista ja Ensio Vuoren Sudburysta.
MARTTA JA VAINO. TURKIA Torontosta lahjoittavat $$ Ja haastavat
Vilma ja Emppu Rfstosen Ja Aaro Hallin Torontosta sekä Olga Ja Otto Pitkä­sen
Sudburysta.
PAAVO VAURIO Torontosta lahjoittaa $5 ja haastaa Armas Lindbergin
Sault Stc. Mnriesta, Uuno Söderholmin Vancouverista» Sulo Xljön T o r o n K ^,
Emppu Johnsonin Sudburysta ja Yrjö Palomäen Bcayor Lakelta.
ELLI JA JACK KARVONEN Torontosta lahjoittavat $5 Ja haastavat Antti
Rennon. Arvi Seppäsen, Aarne Rantalan, Helge Niemen ja Matti Huhtala»
Vancouverista .ja Toivo Laakson, Jossakin Ontariossa metEäkämpöllä.
AUNE K A i r r i O Torontost.a lahjoittaa $3 ja haastaa Vili Roinisen. V«n5
Savolaisen, Aune Laitisen. Eila Tuuttllan Ja Elsi Randallln Torontosta seJt^
Pekka Raution ReganLsta, Ont.
NESTORI NIEMINEN Torontosta lahjoittaa $5 Ja haastaa Arvi Koskisen
Kapuskasingistia, EnstI Keltamäen, John Viialan ja Kalle Nevalan Hearstista.
HARRY TULONEN Torontosta lahjoittaa $5 Ja haastaa Lasse Lahtisen*
Roy Ja Jouko Blomsterin, Osse Luoman, Wilbert Bohmin, Tyko Kivimäen Ja
Lille Suomelan, kalkki Torontosta.
V. TULONEN Torontosta lahjoittaa $5 Ja haastaa J . Suomalan, V. Leski»
sen Ja K, Kujanpään, kailckl Torontosta.
OSCAR ORAVA Torontosta lahJoittaa.j|5 Ja haastaa Eric Oravan Villa-
LaSallesta, Que., Antti Seppälän, Aatu Ikosen Ja Väinö Laarin Torontosta
sekä Victor Mäklvirran Dunnvillesta, Ont.
A. SALMINEN Torontosta lahjoittaa $5 ja haastaa Helmi ja Emil Keinon'
Klrkland Lakelta, J . Kakkurin Kapu-skaslnglsto, V. Arolan Vancouverista, B
Suksen Sudburysta ja 8. Salmisen Torontosta.
IRJA J A GEO. MATTILA Torontosta vastaavat $5 Lauri Penttisen haaa*
tecseen Ja haastavat Sylvi ja John Niemelän Torontosta. ,
SYLVI JA JOHN NIEMELÄ Torontosta vastaavat $5 Xrja Ja Oeo. Matti­lan
haasteeseen Ja haastavat Matti Heiskan, Lauri Mäkelän, Nestor Niemisen ;
Ja Nick Laitisen, kalkki Torontosta.
Yhtyeensä ...^...$319Ä)
Ammattijärjestöjen Maailmanliitto
puolustaa Neuvostoliittoa
>^ S ^ t a a l i n aiheuttaa samanmuo­toinen
basilU kutn ttOierkuloosIbasllll.
Sylvan Laken
kuulumisia
Sylvan Lake. Aita. — Täällä oli ko­ko
viime kuun kovaa talvea, joten toi­votaan
nyt Jo suotuisampia ilmoja.
En Juuri tiedä muun maailman me­nosta
mitään, kun en ole päässyt m i ­hinkään
käymään. Tiedän vain sen
minkä-jiäen-kämpän ikkunasta, eikä
siitä näe kovinkaan kauaksi. Valta­tie
menee tästä läheltä, mutta ;;illä
näkee vain autoja ja trokeja. Muuta­maan
päivään ei näkynyt minkään-1
laista liikennettä tiellä, sillä lumipy­ry
tukkii tiet niin, ettei voinut liik­kua
ollenkaan.
Nyt on ilma taas «ievempi Jot«n toi- j
vottavastl s»tä pl^n tulee taas kevät
Ja sen Jälkeen kesä. ToivoUn hyvää
talven Jatkoa kalkille Vapauden luki­joille.
Toveriterveisin: Elisa,
— Vanhan hebrealalsen häätavan
mukaan täytyi sulhasella olla vihkl-mätllaistmdessa
kolme sormusta, joista
yksi annettiin morslamroelle. yhden
sulhanen piti itse j a yksi annettiin to­distajalle.
Lake Saccess. — Ammattijärjestö­jen
Maailmanliiton taholta vakuute­ta
»^, että .samalla kuin monet maat.
niiden mukana Yhdysvallat, Belgia,
Ranska Ja Hollanti, sallivat orjatyö­tä
ei heidän tietoonsa ole tullut aino­atakaan
todistetta siltä, että Neuvoe-tollltossa
jrf kansandemokratian mais­sa
sallittaisiin sitä.
Muodollisessa muistiossa Y K : n t a ­loudelliselle
j a fiosiaallsclle neuvostol­le
maailmanjärjestö leimataan poliit-tiselcfil
manööveriksi A F L : n vaatimu-s
tutkia kuinka Neuvostoliitossa pide­tään
orjatyössä 14 miljoonaa Ihmis­tä.
AML tuomitsee Yhdysvaltain etelä-vaUlois.
sa harjoitetun urakkatyön. Jo­ta
se pitää esimerkkinä pakkotyöstä.
Muistiossa sanotaan, että Kansain­välisen
Työtolmiston hyväksymässä
29. kohdassa määritellään pakkotyök-f.
i sellaiset työt, joissa niiataan ran*
gaistuksella ja Joihin työläinen on vas­toin
omaa tahtoaan pakotettu.
Tämän Jälkeen muistiossa osoite-taaif
kuinka monIs.sa siirto- Ja riippu-vaissuhtci°^
sa olevissa maissa harjoite­taan
pakkotyötä, AML syytti Hol­lantia,
Belgiaa j a Ranskaa siitä, että
ennenkuin ne ratifioivat sopimuksen,
niin niiden taholta haluttiin siihen
sellaista varausta. Joka teki sopimuk­sen
tehottomaksi.
Sodan aikana, sanotaan A M L muis-tos-
sa, "saMltUln yksityisyrittäjien
käyttää pakkotyövoimaa" kolmessa
Britannian siirtomaassa — Kenyassa,
Nigeriassa j a Tanganylka*sa. Edelleen
syytetään lounais-Afrikassa harjoi­tettavan
työvoiman pakolla ottamista;
Edelleen A M L ; n taholta seUtetä&n,
että Chilessä hyväksyttiin syyskuun
2 pnä 1048 laki, joka "käytännÖ6S&
merkitsee pakkotyötä koska työiäisiltft
kielletään lakkoutumlsclkeus melkein :
kaikissa teollisuuksissa".
"Amerikka Itse el ole hyväksynyt
Kansainvälisen Työtoimiston soiiri-muksen
29. kohtaa ja tässä yhteydessä
voidaan huomauttaa, että eräissä ete-lävaltloiden
oikeuslaitoksissa tuomita
tuja Ihmisiä annetaan yksityisille i h ­misille
taikka ovat niiden käytettävis­sä".
Jatketaan A M L : n lausunnossa.
AML viittaa kuinka siellä käyte­tään
kahlevaiokeja, tavallisesti neeke-reitä,
yksityisillä maatiloilla Ja lura-koitsljolden
työ.ssä.
"Ammattijärjestöjen MaailmanUit-to",
jatketaan muistiossa, "Johon Neu­vostoliiton
ja kansandemokraattiset
ammattiunlot kuuluvat, ei ole koskaan
saanut minkäänlaista todistusta, ettil
näissä maissa olisi pakko^ötä, eikä
yksikään meidän Järjestöömme kuu­luva
unio ole koskaan esittänyt täl­laista
valitusta,"
Jos, kuten näyttää, taloudellinen Ja
sosiaalinen neuvosto hsrväk^ A F L :n
aloitteen icylmäh sodan päätöelansees^
ta niin A M L esittää "Itmnoamattonan '
todistuksen" siitä, että lanrimafrten '
siirtomaissa harjoitetaan pakleo^rfivoi*-
man käyttöä. '
mm