1949-10-04-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8iTU 2 • I . >i Tiistaina, lokak. 4 p., — Tuesday, October 4| — TiKlfpfHdeiit VfgVk oS Fbmlih CUUMUAZM. laldUbed Nor. 6th 1917. Aathorlxed M aeoood dam xnäU bf tbe Fott Otnee Oepartmentk Ottavm. Pob-lUbed titttee veddy: T n e c d A y a. .Ihnnda^ and StitaxdATs hr V^Mitu MbUiUac Oompuiy Ltd, »t 100-103 8t W,, Sodbozy, Oitt., Canada. Sdttorial OCDce K.6f0alL XdttarW. addresa Box 00, BaObaxf, Ontarfa AdTSTtlalng tatca tgKm iqypUeatS^ ItapHlatirtn iSree of cha»ga. OILAUaHXNMAT: Oanadaaaa: 1 Tk. OJOO « k k . M8 t kk. ZJOO ThdyarallolaM: 1 r k . 7X0 t k k . S30 SQOmflMa: 1 Tk. 7X0 6 k k . 435 Fordin uusi työehtosopimus Autotyöläisten union oikeistolaisen johtajan V/alter P . Reutherin ja autokuningas Fordin viime v i i k o l l a Yhdysvaltain puolella allekirjoittamaa uutta työehtosopimusta — mitä jäsenistö ei tosin ole vielä hyväksynyt — on tälläkin puolen rajaa kuvailtu suureksi merkkitapaukseksi mikä avaa muka iJil^ia latuja työläisten j a työnantajien välisten suhteiden historiassa. Tosiasiassa tässä sopimuksessa ei ole mitään muuta " u u t - -ta" paitsi se, että oikeistososialidemokraattisten liniojohtajien perääntyminen j a petos jäsenistöään kohtaan peitellään uudella ja vaikeammin käsitettävällä verholla. Pinnallisesti katsoen 30 kuukauden ajaksi tehty työehtosopimus ja siihen sisältyvä, paljon mainostettu $100 eläke, näyttävät hyviltä. Mutta kun asiaa pysähdytään miettimään, s i l l o in on kysyttä-väj että miUä hinnalla tämä sopimus saatiin j a sitten on vertailtava hintaa ja tuloksia toisiinsa. Eräänlaisen johtolangan ahtaa tämän kysymyksen käsittelyssä Ford-yhtiön varapresi- ,.dentti J o h n B. Bugasin lausunto, että tehty sopimus on " e r i n - qmaisen hyvä kauppa yhtiölle, .sen työläisille ja uniolle". • Ja miksikä e i ! Aikana j o l l o in on odotettavissa uutta i l f a - toorista vyöryä — yleistä hintojen kohoamisaaltoa — Reuther teki työehtosopimuksen 30 kuukauden ajaksi niin, ettei yhtiön tarvitse pelätä mitään palkankorotusvaatimuksia vuonna 1949 eikä vielä 1950, sillä sopimuksen mukaan ensimmäinen palkkojen tarkistusvaatimus voidaan union taholta esittää vasta tammikuun 1 pnä 1951! Reuther j a kumppanit luopuivat kaikista palkankorotusvaatimuksista, antoivat siunauksensa (lupasivat vielä sitä auttaakin) yhtiön harjoittamalle työnkiih-dytykselle j a sitoivat työläisten kädet 2-- vuoden ajaksi. Kukaan ei voi kieltää sitä tosiasiaa, etteivätkö Reuther ja kumppanit maksaneet hyvää hintaa sopimuksestaan. Entä sitten tulokset? Tämä 30 kk. ajaksi tehty työehtosopimus e i anna sentinkään palkankorotusta. Mutta se siunaa palkkojen alentamisen työn kiihdytyksen muodossa. Se lupaa antaa Fordin työläisille $100 kuukausieläkkeen, jos työ- Iäinen on o l l u t F o r d i n palveluksessa 30 vuotta hänen täyttäes- -saan 65 vuotta. Lisäksi sopimuksessa on kohta, jonka mukaan ; eläkettä voidaan antaa nuoremmillekin työkyvyttömille, 55- viSotiaista alkaen eläkettä, jos he ovat palvelleet 30 vuotta uskollisesti yhtiötä, mutta heille maksetaan eläkettä vain $50 fcfc. sillä sopimuksen eläkekohtaan kuuluu myös l i i t t o h a l l i t u k sen sosiaalinen avustusmaksu, jota ei näin " n u o r i l l e " ihmisille anneta. Lisäksi on muistettava, että tämä uusi sopimus ei edellytä F o r d i l l e kymmenen sentin menoja työläistä kohti tunnissa kuten Reutherin miehet ovat vääristellen selittäneet sjllä koko vakuutuskohtaan k u u l u u myös yhtiön aikaisemmin suostumat muut huoltotoimenpiteet. A r v i o i n t i e n mukaan tämä eläkejärjestelmä aiheuttaa yhtiölle 8.5 sentin lisämenot tuhtia ja työläistä kohti. •*'" Tämäkin näyttää pinnallisesti mukiinmenevältä. Mutta kun muistetaan Fordin kuuluisa työkiihko, mitä edelleen tehostetaan, s i l l o in nousee kysymys, että k u i n k a moni työläinen Icestää sitä 30 vuotta? Vähääkään epäröimättä voidaan sanoa, että ainoastaan murto-osa Fordin työläisistä tulee hyötymään tästä eläkesopimuksesta. Kun tätä tosiasiaa verrataan tehtyihin myönnytyksiin, silloin havaitaan, että suuri j a raskas oli se hinta, minkä oikeistososialidemokraattinen Reuther maksoi tästä työehtosopimuksesta. Tässä on vielä toinenkin vertailu. John L. L e w i s i n johtama kaivosmiesten unio teki myös j o k i n aika sitten työehtosopimuksen, jonka mukaan kaivosmiehet saavat 60 vuotta täytettyään j a 20 vuotta palveltuaan täyden maksun. Reutherin nyt allekirjoittama sopimus on siis paljon huonorhpi k u i n k a i vosmiesten eläkesopimus. • Reutherin allekirjoittamalla sopimuksella on vielä sekin paha puoli, että sillä on taipumus tehdä työläisten uniosta jonkinlaisen huoltoyhdistyksen, mikä saattaa työläisten van-huudenpäivät yhä enemmän riippuvaisiksi yhtiön olemassaolosta, hyvinvoinnista j a edistyksestä, sensijaan, että eläke-kysymys käsiteltäisiin yhteiskunnallisena reformina, jonka algiisiksi pitäisi saada kaikki kansalaiset siten, että Fordin tapaiset yhtiöt ja muut maksaisivat oman osansa sen kuluista valtiolle. Sanalla sanoen Reutherin paljon ylistetty eläkesopimus on h y v i n kyseenalaista laatua mihin sisältyy vaaral- .lisia yhtiön unionismin siemeniä. S Y N T Y M Ä P Ä I V IÄ {jDjrson Carter: M Maailman kasvojen muuttuminen •ranään täyttää MatU W. Mäki, R. R. 1, N o t c h HUlessta. BCrssa 70 vuotta. Toivotamme p a l j on onnea päL vän sankarille! Torstaina, syjsk. 29 p:nä täytti mrs. Anna Laine South Porcjpinessa 75 vuotta. Onnittelumm* korkean iän .saavjttaneelle päivän s a n k a r i l l e! tertut harvennetaan. Noin kolotat» kymmenen vuoden koluttua on tuin 400 tammea dckajnalalla ja sen B - sekä Neuvostoliiton toimesta o n r y h d y t ty paljon kauaskantoisempaan työhön i l maston muuttamiseksi Ja sadoij lisää-misek.?!; mitä ihmiset ovat koskaan tehtäväkseen ottaneet. K u v i t e l l a a n p a j .saksi vahaterapuiden ryhmiä mieles-sämme C a n a d a n k a i k k i a f a r m e - | tuuhea pensaskasvu znaa^sa. j a . Niiden yhteenlaskettu p i n t a - a l a ! • • • on 60 m i l j . eekkeriä. Neuvostoliiton j Miksi käytetään näin i n o n i m u t k a i s - kansa valtaa uudelleen viljeltäväksi j ta menetelmää? ArfallisesU se on 5 kertaa suuremman alan 300 mH). j p a l j on nopeampi Ja b a l v o n p i UKne- • - ^ ' ' ' 1 eekkeriä • Täkäläiset .^nomalebdet | telmä k u i n se mitä tällä manttoeellä tUK»»»» m - i Sivuuttavat sen puhumalla "puiden käytetään metsänlstutuksessa. Et ole iVlltSL nillUt SdnOVät l istatutus-suunnltelmasta". Todellisuu- tarpeellista se, « t tä e n s i n kasvatetaan j dessa .se on vallankumouk-sellinen työ taimet j a s i t t e n ne siriretään i s t u - ihmlsen vallatessa haltuunsa l u o n t o a . t u s a l u e e l l e . Ja k a s v u on nopeampaa. Siitä on nyt saatu enemmän y k s i t y i s - ' AJah kuluessa tammi- ja vaahtera- metsA, ihmisen istuttama metsä säi-kohtaisia tietoja. Tämän suunnitelman ensimmäisenä KIELTÄ M I T A S O D AN L I E T S O J A T YMMAKTÄVAT Sanotaan, että maailman rauhan-kongressin j a R a n s k a n kansan valtavien mielenosoitusten jälkeen Was-hingtonlssa levitetyt raportit päättyvät neuvoon, että " o n v a a r a l l i s t a a n taa a.seita sellaisten kansojen käsiin". — U k r a i n i a n Canadian. • . • • • • M U T T A P I K K U P I S K IT EIVÄT K A I S A A M I T A AN P A L V E L U 8 T E N S A P A L K A K S I M a r s h a l l i n suunnitelma ei ole menestynyt siten k u i n siitä kirjoitetaan. Se on osoittautunut huonoksi Cana-dalle. E n g l a n n i l l e Ja k a i k i l l e m a r s h a l. lolduille maille. Mutta " L i f e " , "Time" j a "Magazine Digest" — ne julkaisut j o t k a käyttävät n i i n paljon tilaansa j sellaista ei ole koskaan aikaisemmin sen ylistämiseen, löysivät siitä k u l t a - ! tunnettu j a s en j o t k u t yksityiskohdat kaivannon. j ^^'^'^ '"'^ä mielenkiintoisimpia -Cana- Hjrvin tunnettu amerikkalainen dalle. j o u r n a l i s t i George Seldes paljastaa. Miljoonia puita istutetaan. Sadat Se menetelmä toimii myös. Se tuottaa terveen ja luonnollisen metsän. Se välttää puiden suuren mene-askelena on r a d i k a a l i n e n muutos Ja tyksen, mikä usein t a p a h t u a C a n a - koJconaan uusi menetelmä maan: dassa Ja Y h d y s v a l l i o s s a k u n metsä i s - muokkauksessa ja sadonkorjuussa. | tutetaan mekaanisesti huomioonotta- Sen perusajatuksen esittivät j o vuosia j m a t t a metsän kehityksen l u o i m o l l i s ia sitten kuuluisat venäläiset maatalous-tiedemiehet Williams j a Dokuchaev. Heidän teorioitaan kokeUtiin Ja täydennettiin vasta sen Jälkeen k u n v a l lankumous vapautti Venäjän Ja U k r a i n a n kansat k a p i t a l i s m i n painolastista. (Tä.stä enemmän toisten). . M E T S A . N I S t U T U S - S U U N N I T E L M A Tässä yhteydessä me tutkimme tämän suunnitelman toista valhetta. Metsänistutassuunnitelmaa. Mitään USA:n terästyöläisten lakko Yhdysvaltain puolella v i i k o n vaihteessa alkanut terästyöläisten suuri lakko on h y v i n tärkeä ja samalla opettavainen taistelu tämän mantereen työväenliikkeelle yleensä, puhu- "•mattakaan nyt siitä, mitä se merkitsee asianomaisille teräs-työläisille. Ilman muuta on selvää, että Yhdysvaltain suuret j a mahtavat teräsyhtiöt, jotka esiintyvät kuten valtio valtiossa a i nakin, ovat päättäneet antaa työläisilleen "opetuksen" siitä, mitä heidän rauhaansa sopii. Teräsparoonit näkivät P h i l ip M u r r a y n jatkuvassa perääntymisessä yleisen heikkouden merkin j a päättivät yrittää lyÖdä terästyöläisten rivit hajalle. , Terästehtaiden asema — k u n otetaan huomioon teräsyhtiöi-den satumaisen suuret voitot, työläisten suhteellisen pienet palkat j a n y k y i n e n inflatoorinen suunta hinnoissa — on täysin kestämätön. Terästyöläiset ovat ehdottomasti oikeassa vaatiessaan lakon avulla korkeampia palkkoja j a muita parannuksia työolosuhteisiinsa. * Samalla kertaa ön erikoisen tärkeätä tutustua siihen luok-kasovittelun taktiikkaan minkä avulla presidentti Murray sai halpaa mainostusta j a päänsilitystä porvareilta mutta ei mitään parannuksia terästyöläisille. Murrayn kannattajat ovat selittäneet jäsenille ja meille k a i k i l l e , että katsokaahan tänne oikeata työväen valtiomiestaitba; Murray on arvossapidetty ja "hyvä" kansalainen, siksi hänen ei tarvitse turvautua taistelumenetelmiin, sillä viisaana j a kunnioitettuna työ- . väenjohtajana hän voi neuvottelupöydän ääressä puhua te-räskapitalistit tainnoksiin. M u t t a näin ei kuitenkaan tapahtunut. Murrayn kommu-nistivastaisuus, Marshallin avun suunnitelman j a A t l a n t in p a k t i n kannattaminen, ei tuottanut palkankorotuksia teräs-työläisille. Ja k u n mr. M u r r a y perääntyi häpeällisesti työläisten haluamasta palkankorotusvaatimuksesta j a ilmoitti että 853,000 M a r s h a l l i n d o l l a r i a on maksettu Life-julkalsulle erikoispro-pagandasta Euroopassa. Samoista lähteistä j a samasta syystä Time-j u l k a i su on saanut $369.000 Ja " R e a - der's Digest" $305,000. M u u t k i n j u l kaisut ovat päässeet osallisiksi tästä kultakaivannosta. New Y o r k Sunday Times on saanut $110,000 j a New Y o rk Herald Tribune on saanut $827,000. ("Muuten vain porvarit", kuten Toronton Vapaa Sana. tokoilalnen R a i vaaja jne. ovat ilmeisesti huutaneet i l m a n maksua "minä myös", koska n i i d en nimiä ei m a i n i t a . — Vapaus). Me olemme kuulleet paljon sellaisista lehdistä, joiden väitetään elävän "Moskovan k u l l a s t a " . Me emme ole koskaan nähneet sellaista metallia ja uskomme sellaiset j i i t u t t a r u k s i . M u t t a M a r s h a l l i n kullassa ei ole mitään t a runomaista. Se on m e l k o vankkaa tavaraa j a sillä ei ilmeisesti ole mitään rajaa. Marshallin miljoonia syötetään "vapaalle lehdistölle", ei v a in Yhdysvalloissa, vaan kaikissa k a p i t a listimaissa. J a mitä enemmän s e l l a i set lehdet tätä rahaa saavat, sitä enemmän ne kerskuvat "vapaudest a a n " . — Steelworker & M i n e r , Sydney. N . S-, elok. 15 p. 1949. * •• . • ' T I T O N O S A K K E ET . . . E p ä i 1 emättä (Yhdysvaltain) valtlodepartmentin kiintymys Titon suhteen( vaatiessa Titolle Y K : n T u r vallisuusneuvoston paikkaa kahdeksi vuodeksi) Johtuu o s i t t a in siitä, että U u t t a K i i n a a ei voida estää ottamasta sille oikeutetusti kuuluvaa paikkaa p a r i n vuoden kuluessa. Sitä voidaan viivästyttää, mutta ei k o v i n k a a n p a l joa. Täten Turvallisuusneuvoston olemus muuttuu perustuksiaan myöten ja suurvaltojen äänestysvoimaksi muodostuu kolme kahta vastaan. Titon asiamiehen ehdottaminen Tiurvalli-suusneuvostoon on täten puolustustoimenpide — ei v a i n Neuvostoliittoa, mutta myös Uutta K i i n a a vastaan. M u t t a Titot tulevat j a menevät. V e näjä j a K i i n a ovat aina. — Joseph Starobin, N. Y . D a i l y Worker. • • • • • $18.56 V A J A US " k o h o a v a t elinkustannukset koskevat k a i k k e i n raskaimmin n i i h i n i h m i s i i n , joiden o n t u l t a v a toimeen vähäisiksi määritellyillä t u l o i l l a . Toronto Welfare Councilin juuri julkaistun tutkimuksen perusteella on selvää, että monet vanhuudeneläkettä saavat joutuvat näinä aikoina elämään tusk a l l i s en puutteellisissa oloissa. " K u n t u t k i t t i i n Torontossa yksinään elävän 75-vuotiaan miehen elinkustannuksia muodostettiin sen perusteella seuraavanlainen kuukauden m i nimi- menoarvio terveyden j a säädyllisyyden minimivaatimuksia silmällä pitäen: Ruokaan $23.17 Vaatetukseen j a sen kunnossapitoon 5.23 Parranajoon yms .83 K y y t e i h i n .50 Lukemiseen 25 puuasemat tuottavat tätä tarkoitusta varten 300 m i l j . paunaa puun siemeniä. Miljoonia sosialistisia farmareita osallistuu tehtävään minkä päämääränä on muodostaa suuria metsiä sellaiselle alueelle, joka muistuttaa meidän preerioitamme. Tässä o n tyyp i l l i n e n esimerkki menettelymuodoist a : E n s i k s i kollekttivistit merkkaavat maan noin 8-12 j a l k a a suuriksi neliöiksi. Keväällä * e istuttavat noin 40 tammenterhoa jokaisen neliön Joka kulmaan. Tämä tarkoittaa että j o kaiselle eekkerinalalle tulee 270 t a m men taimenterttua. S a m a l l a kertaa kylvetään vehnää t a i muuta v i l j a a leveisiin penkikeihin näiden taimenterttujen väliin. K a - p e i m p i i n penkkeihin, jotka kulkevat viljapenkkien poikki pellolla, farmarit istuttavat joko maissia tai auringonk u k k i a . Täten, kun tammentaimet tulevat maan pinnalle, ne ovat a u r i n gon varjossa, j a s a m a l l a kertaa niitä suojataan r i k k a r u o h o i l t a. Tänä syksynä farmarit korjaavat satonsa j a kylvävät syysruista. *^y-ringbnkukkien j a m a i s s i n varret jätetään pellolle koko talveksi kannattamaan l u n t a . J a j o k a i s e en kuudenteen vakoon erikoinen istutuskone istuttaa sellaisia pensaita kuin esim. akasia-puu. Keväällä kootaan pois auringonkukk i e n j a maissien varret. Niiden tilalle (penkkeihin missä ne kasvoivat) farmarit istuttavat vaahterapuuterttuja. Syysvehnä kasvaa j a e lo korjataan pois. Tänä syksynä istutetaan l a u - taskylvökoneen avulla uusi ruis. Seuraavana vuonna elonkorjuun a i kana, samalla kun kaadetaan ruis, leikkuukoneet katkaisevat myös a k a - sip>ensaiden l a t v a t . Tämä aiheuttaa sen, että nämä pensaat leviävät Ja tulevat tuuheiksi. Vieläkin kylvetään ruista. Tämä on viimeinen kylvö. Siitä a l kaen akasipensaat ovat riittävän isoja suojaamaan hennot puun taimet ja kontrolloimaan rikkaruohot, jotka ovat hiyvin t u h o i s i a puiden taimille. suhteita. Vuonna 1946 o l i tälle uudelle menetelmälle ensimmäinen koevuosi U k rainassa. Täten istutettu koemetsä oli siellä Icasvanut Jo useita vuosia. K u n sitten t u l i vuoden 1946 k u i v u u s , mikä o l i p a h i n mitä t u n n e t a a n s u k u polvien ajalta, sato oli noinnaalinen suojametsäalueella. Niiden ulkopuolella menestykset olivat 80-prosentti-set. K u n nämä uudet metsät istutetaan tieteellisesti Ja k u n n e ovat t u h a n s ia maileja pitkiä "vöitä", t a l v i - Ja kesä-ilmasto muuttuu. Tuiskut j a p o l t t a vat tuulet häviävät. Talvet tulevat leudoimmiksi. Kuumuus ei ole k e sällä n i i n kova. B i l j o o n a t puut pidättävät Itmien ja . sadeveden. Kuten luonnollinen l3rttfiä vettä fa. vetää sitä ylös maan saaaeaista. ISmä. kehittää asiallisesti sateita, paistaa tadnniden Ja tdcee i l maston leudommaksi l a a j a l l a alueella. R u m a n i a . U n k a r i Ja vieläpä jotkut länsl-Etu-oopanktn osat hyötjT^ät siitä. Samaan a i k a a n sosialistiset f a r m a r i t käyttävät jättil&iskokoisia uusia koneita. Joiden a v u l l a tehdään t u h a n s i a uusia Järviä, t n i s i a k a n a v i a j a pieniä Jokia. He rakentavat maailman yhtä s u u r i n t a vesistöä r i k k a a l l e f a n n l - alueelle. Järviin istutetaan kalaa, mistä saadaan s u u r i a määriä p a r h a i n t a proteinipitoista ravintoainetta. S u u n n i t e l m a a n kuuluu.myös se. että 1,750,000 e e k k e r i n a l a l l e istutetaan hedelmäpuita. K u u d e l l a eri alueella suoritettujen kokeiden perusteella Neuvostoliiton f a r m a r i t tietävät, että tämä suunnit e l m a lisää heidän satoaan hyvinä vuosina 50 p r o s e n t t i a Ja k u i v i n a vuos i n a vielä p a l j o n enemmänkin. K un sosialistisen maan väestön lisääntyvä vauraus takaa heille pysyvät mark-kinamahdollisuadet. tämä s u u n n i t e l ma antaa Neuvostoliiton farmareille Jatkuvasti lisääntyvää vaurautta. M i l j o o n a t Ihmiset osallistuvat suur e l l a Innostuksella tämän h i s t o r i a l l i sen työn suorittamiseen i h m i s k u n n an hyväksi. Samalla k u n k a p i t a l i s t i s en maaUmah f a r m a r i t näkevät m a r k k i namahdollisuuksiensa supistuvan, että tuulet vievät m u k a n a a n heidän r u o k a multansa, j a että heidän metsäntä t u hotaan, s o s i a l i s t i ^ farmarit muuttavat maailman kasvoja. Jacob Warpula saatettiin maan veen P. Unioiden jäsenet futkivaf arrastelien selostuluia Calgaryn iconventionista H u v i t u k s i i n 1.08 Uskonnolliset menot . . . . . . . . 1:08 Tupakkaan yms. 2.17 Pesuun . 1.00 Terveydenhoitoon .10 Sanomalehdet Ja r a d i o .96 V i e r a i d e n kestitys .69 Vuokra ($5.00 viikossa) 21.50 Yhteensä ...$58.56 "Menoarvio ei myönnä kerrassaan mitään mahdollisuutta loisteliaisuu-teen m u t t a todistaa paremminkin, että pen mukaan o n elettävä koettelemust e n edessä. Mutta siitä huolimatta se osoittaa, että niiltä vanhuudeneläk-keen saajilta Torontossa, jotka saavat täyden $40.00 eläkkeen, puuttu $18.56. Änioana mahdolli.sena johtopäätöksenä on se, että ne vanhuudeneläkkciden saajat, j o i l l a ei ole mitään muuta t u loa, joutuvat elämään 'terveyden j a säädyllisyyden" minimivaatimusten alapuolella olevissa olosuhteissa. — Toronto Daily Stor. Port A r t h u r , Ont. — Eklustajain palattua Calgaryssa pidetystä Trades & Labor Ccngressln vuosiäconventslo-nista ovat ? r i a l o j en imlot pitäneet kokouksiaan täällä kaksoiskaupun-geissa Ja kuulleet edustajainsa selostukset konventsionin menosta. Tällä v i i k o l l a esitettiin selostus aina^dn metsätyöläisten. meijerityöläisten. e l e - vaattorityöläisten j a lastaustyöläisten unioissa. K a h d e n v i i m e m a i n i t u n u n i on kolmuksissa heräsi l u k u i s i a kysymyksiä J o i h i n ei ole menneisyydessä k i i n n i t e t t y huomiota. Nämä viimem a i n i t u t uniot ovat oikeistohajottaja iPrank H a l l i n konikauppojen uhreja. Ne menettävät tänä v u o n n a sopimuk s i a uusiessa palkanä&orotuksen. Jota on y r i t e t t y s i t t e m m i n verhota k i i h keällä punajahdilla. Jokainen, joka »on korottanut äänensä itätä k o n i - kauppaa vastaan o n h u u d e t t u " k o m m u n i s t i k s i " . Tässä näkyy tulokset siitä kiu-jasta luokkasoyinnon p o l i t i i kasta, j o t a A F L : n h u i p p u j o h t o Ja sen canadalaiset edustajat, H a l l , ym..ovat harjoittaneet. Vuosi sitten o l i T r a d e s & Labor Congressln Johto j a konventslOTiin enenunistö merimiesimion t a k a n a j a omaksui t a i s t e l u k a n n a n suiuiiääoman hyökkäystä vastaan. Nyt pidetty konventsioni totesi, että johto o n a n tautunut läheisen t o i m i n n a n ohjelma, kysymyksissä A F L : n taantumusryh-mllle suiupääoman hyökkäyksen edessä. Calgatyn koventsionln alkupuol i k u l u t e t t i i n oikeiston j a Johtoryhmän erimielisjryksien selvittelyssä j a manoveerailussa. A P L : n J a s e n " k a n sainvälisten" johtajien uhkailuja kommunisteja vastaan Ja painostus-vehkeilyä käytetUin rivijoukkojen edustajain pelolttelemlseen. Vasta vUmeisenä päivänä jyrättiin läpi k a l k k i päätösponnet- s e l l a i s i n a k u in ponsikomitea o l i ne m u o ^ n n u t . K e s kustelulle el s a l l i t t u a & a a . Niinpä esimerkiksi P o r t A r t h u r i n j a F o r t W i l - U a m i n u n i o i d e n j a T . & L . C o u n c i l i en lähettämät päätösesitykset, vaatien C a n a d a n (tekemään kauppaa k a i k k i en maiden kanssa j a kansainvälisen työ. väen yhtenäisyyden l u j i t t a m i s t a , sekä C a n a d a n i m i o l i l k k e e n autonoomista toimintaoikeutta, jäivät höyryjyrän alle. Nyt pidetty konventsioni siunasi M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n , u n i o l l l k - keen kansainvälisen yhtenäisyyden l u j i t t a m i s v a a t i m u s t a vastaan jyrättiin päätös, j o l l a k a n n a t e t a a n h a j o i t u s i n - t e m a t i o n a l e n perustamista, jne. V a s t a konventsIo'hln viimeisinä päivinä k o t i m a t k a l l a a l k o i monelle edus. t a j a l l e selvitä missä myllyssä olivat olleet, j a suuttumus valtasi monet heistä. Se i l m e n i j o T L C : n v i r k a i l i j a i n valinnassa. Esimerkiksi C a n a d a n unioliikikeen autonomisen t o i m i n, n a n puolesta" ei saanut konventsionis-s a puhua eikä äänestää, mutta esim. sihteeriksi v a l i t t i i n henkilö Joka <kuu-l u u itsenäiseen canadalaiseen ns. fe-deral- unioon. «kamoin veljesedusta-j a k s i A P L : n konventsioniln vaUttiin P e d e r a l - u n i o n jäsen, joka e i ole m i tenkään sidottu A P L : n koneistoon. K e s k u s t e l im jälkivaikutelmat ylläm a i n i t u i s t a j a m u i s t a konventsionin ilmiöistä Umaisevat ainakin täällä Järvienpäässä, että välinpitämättömi. nä ollut jäsenistö alkaa näkemään m i t e n välttämätöntä o n nousta puolustamaan oikeuksiaan. V a l u u t a n l as klessa M a r s h a l l - s u i m n l t e l m a n puristusotteessa on p a n a d a n k i n d o l l a r in arvo v i r a l l i s e s t i laskenut 10 p r o s e n t i l l a . Rahtimaksujen nousun yhtyessä s i i h e n laskee työkansan elintaso selvästi. Työttömj^den lisääntyminen u h k a a kiertämättömästi — k a i k k i nä. mä ovat merkkejä syventyvästä t a louspulasta. ; T a i s t e l u työväen elinehtojen, täystyöllisyyden,, u n i q t o i m i n n a n vapauk. s i e n j a r a u h a n säilyttämisen puoles- Ptort A r t l w r . — V i i m e k e s k i v i i k k o na h a u d a t t i i n täällä Riverside hautausmaahan Jacob 'Warpula. Mokoman alueen f a r m a r i j a rautatletyöläinen. Menneinä vuosina o l i W a r p u l a k u u lunut C S J : n Conmeen osastoon Ja o l l u t rautatietyöläisten union Jäsen. Viimeaikoina" oD hänen terveytensä o l l u t heikko j a o l i j o n k u n a i k a a Port A r t h i u - i n sairaalassa. Vielä kuoleman edellisenä latiantaina. vaimonsa lähtiessä farmille, oli J a a k k o toivonut pääsevänsä pian pois sairaalasta. M u t t a vaimonsa sanoi, että " k u n r a u tatieläinen lähestyy eläkkeelle pääsyn ikää. o n hänellä h a r v o i n enää terveyttä levätä j a Jatkaa elämää". W a r p u l a n olisi rtelä pitänyt o l l a työssä vuoden ennenkuin o l i s i päässyt l e päillen eMmäänsä j a t k a m a a n . Sairaus oli k u i t e n k i n j o iskenyt n i i n syvälle, 2ttä hän k u o l i viime s u n n i m t a i n a s a i raalassa 64 vuoden ikäisenä. Häneltä Jäi suremaan vaimonsa, kolme poikaa perheineen j a k a k s i tytärtä perheineen sekä l a a j a t o v e r i - j a t u t t a v a p i i ri Conmeessa j a ympäristöllä. H a u d a l t a palattua o l i k a h v i t a r j o i lu H o i t o - r a v i n t o l a s s a . I n t e m a t i o n a l - o s u o s i i l k e sai kiitokset voiton päälle K a k s o i s k a u p u n k l e n T y ö n p ä i vän j u h l a k o m i t e a l t a on saapunut erikoin e n kiitoskirje Intemätional-osuus-l i i k k e e l l e siltä arvokkaasta työstä m i tä teht«n l a h j a v o l t t o p i l e t t l en myymiseksi j a ormitellen osuusllikkeien ehdokasta voiton Johdosta. K a k s o i s k a u p u n k l e n T y ö n p ä i vän j u h l i s s a v o i t t i ns. P o p u l a r L a d y - k i l pailussa ensi tilan Intemational-osuusliikkeen ehdokas V i v i a n Bazan. päästen k a i k k i e n kahdeksan unioiden ehdokkaiden edelle. Great Lakes p a p e r i t e h t a a n työläisten u n i o n ehdokas o l i etukäteen varma voitostaan, mutta viime hetkellä V i v i a n pyyhkäsi edelle äänimäärällä 3008. M a i n i t u n union edustaja jäi toiselle t i l a l l e 2946 äänellä. Metsätyöläisten u i i i o n ehdokas H e l e n M c A r t h u r oli saapunut M a r a t h o n i n kämpältä Stevensin alueelta ottamaan voiton vastaan, mutta hän t J l i vasta neljänneksi. — A T H . K U U L U S T E L I P.A.ATTFX V i i m e keskiviikkona päättvi i j i e n knulnstelu siinä kerettiläi tussa, jonka Yhdysvaltain hai nostanut Yhdysvaltain Koms paolneen 11 johtavaa jäsentä i Tämän tamntik. 17 pnä alkan kendenkäynnin viimeisten tod joukossa oli myöskin kuuluisa r i l a u l a j a Pani Rcbeson, jokj tämän jntnn nhkaa\-an yhd\ l a i s t en demokraattisia oiktuki -SITÄ: Tarkistakaa kätkönne ennen talven tuloa C a n a d a n Suomalaisten Arkisto ke-h o i t t a a k a i k k i a C a n a d a n suomalaisten historiatyön ystäviä tarkastamaan kätkönsä vajoissa, u l l a k o i l l a j a m u u a l l a ennen t a l v e n tuloa, lämpimän sään vallitessa. Monilla C a n a d a n suomal a i s i l l a on v a r m a a n k i n yhtä j a toista arkistoon kelpaavaa historia-ainehis-toa, a s i a k i r j o j a j a Canadassa painett u a vanhempaa suomenkielistä k i r j a l l i s u u t t a . Lähettäkää Canadan Suomalaisten A r k i s t o l l e k a i k k i , j o l l a on merkitystä tämän maan suomalaisten historian k a n n a l t a katsottuna. K a i k k i lahjoitukset on. lähetettävä osoitteella: P i n n i s h - C a n a d i a n A r c h i - ves. B o x 354. Sudbury. Ont. H U O L I M A T O N JALKA.MIES Pollisituomari ankarasti: "M tä miestä syytetään, koastaape: "Huloimattomasta kävelystä tuomari. Hän törmäsi kuorma likasuojan sisälle j a rikkoi vieli dyttäjän." • » » N I I N P Ä N I I N K IN K u n pikkutyttö ei halunnut nukkumaan, n i i n äiti neuvoi: " l p o j a t k i n menevät aina nukk yhdeissä aiu-ingon kaassa." " N i i n . . ." sanoi pikkutyttö, t a vanha kana menee niiden mt H A L U S I NÄYTELLÄ M a i j a Nam-unen halusi .saada miksi isä lauloi n i i n paljon ed( päivänä. "Hän y r i t t i saada pikkulasti kumaan", s e l i t t i äiti. " J o s ^ i n ä olisin*ollut pikli minä olisin ollut njkkuvinani" M a i j a . Ensi kerran kahvia Kongosta Suomeen H e l s i n k i . — (S-S) — Eräät k a h v in maahantuottajat neuvottelevat parh a i l l a a n kahvierän tuottamisesta B e l g i a n Kongosta. Belgian kanssa teht y y n kauppasopimukseen ei sisälly t a ovat niitä läheisiä kysymyksiä, j o i t t en pohjalla rivijoukkojen yhtenäisyys Ja t a i s t e lu voidaan l u j i t t a a unio-liikkeessä. Se yhtenäisyys voi tehdä tyhjäiksi taantumusjohtajien vehk e i l y n j a antautumisen suurpääoman v i m m a t u n hyökkäyksen j a syventyvän talouspulan u h k a a v a i n Iskujen edessä. — A . T . H . JÄLKISEURAUKSIA Simpson heräsi 9 aikaan. "V n u n päätäni", hän valitteli. "Ei voi mennä työhön tänään". Hän soitti työnantajalleen ja surkealla äänellä: " O n turha n t e l i a . Olin viime yönä ystävier juhlinnassa j a j u h l in kaiketi Olisitteko n i i n hyvä ja antaisit nun ottaa vapaan päivän tänä; " W e i r ' , kuului työnantajan ää helimesta. "Minä ihailen sinuj kun kerrot totuuden. Simpson, j: t a n sinua töihin huomenna 8 J a saat pitää huoletti sen vapaa vän. Tänään on .sunnuntai." * • * K O H T E L I A S — Tarjoilija^ minä en pidä kärpäsistä täällä ri-uqkalassa, ärtynyt ravintblavieras. — Jos näytätte minulle ne käJ j o i s t a ette pidä, niin minä p.vyi ne k a i k k i pois, sanoi tarjoilija 1 l i a a s t i. k a h v i a , joten on kysymy.s kom{ tiokaupasta. Maahantuotettava golainen kahvi on tarkoitettu k a h v i k s i . Kongolaisen kahvin eroaa yleisemmin käytetyn bn laisen kahvin mausta jonkin v Mainittakoon, että maahämi ole aikaisemmin tuotettu kahvia gosta. PÄIVÄN PAKINA Kun kuoHeet kävelevät olevansa valmis hyväksymään yhtiön epävarman j a moni-vaaraisen eläkesuunnitelman palkankorotusten korvikkeeksi, n i i n teräsyhtiöt vetivät sellaisen johtopäätöksen, että tämä perääntyminen on heikkoutta, jota on käytettävä hyväksi tcr rästyöläisten r i v i e n edelleen heikentämiseksi. Täten häh(iään dialektista kehitystä — luokkasovintoa saarnannut j a luokka-sovittelun p o l i t i i k k a a toteuttanut P h i l i p M u r r a y johti Yhdysv a l t a in 500,000 terästyöläistä suureen luokkataisteluun — lakkoon maansa suurimpia monopolipiirejä vastaan! K a i k e n tämän johdosta ei voida olla toteamatta sitä, että sellaiset " p a h a t " uniot k u i n esim. kaivosmiesten j a sähkötyö- Iäisten uniot, sekä Ontarion metsätyöläisten unio. joiden maailmankatsomus hylkää luokkasovittelun ohjelman, ovat voittaneet palkankorotuksia tai torjuneet työnantajien hyökkäykset olosuhteiden huonontamiseksi ilman lakkoa. M u t t a tärkeintä on kuitenkin tämä: Y h c ^ s v a l t a i n työväestö on nousemassa hyökkäykseen. Terästyöläisten lakko voi h y v i n k i n olla ratkaisevana tekijänä sen suurhyökkäyksen torjumiseksi minkä avulla nyt pyritään sälyttämään k r i i s in taakka Yhdysvaltain työtätekevän väestön kannettavaksi. E i mikään ole n i i n m i e l u i s t a sensa-tlonälkälsille porvarillisiUe sulurleh-d i l l e k u i n tappaa t a i k k a a i n a l d n saatt a a kuoleman sairaaksi p o l i i t t i s e t vaa-tustajansa. Tarkoitan lehtien palst o i l l a . Mutta k u n l e h t i e n palstoilla tappaa t a i k k a saattaa jonkun kuoleman sairaaksi, n i i n siliä o n se ikävä puoU toiveajattelijoille, että k u o l - <«leet kävelevät j a s a i r a a t tulevat terveiksi. Vieläkin yllättävämpää on se, k u n kuolleeksi ilmoitettu tledolttaa, että hänellä o n vieläkin henkiriepu jälellä. • A i v a n äskettäin sattui j u u r i tällainen tapaus. Elokuun 14 päivänä o li New Y o r k M o r n i n g J o u r n a l i s s a u u t i nen o t s i k o l l a: " S i o n i s t i e n j o h t a j a n p o i k a ammutt u P u o l a n r a j a n ylittäessä." Alaotsikko o l i : " V a i m o myöskin k u o l l u t k u u l i s t a . " Tämän uutisen k i r j o i t t a j a oli j o ku L. A r i y a h . Uutisessa k e r r o t t i i n , että m u r h a t t u H e i n r i c h Sadowski oli e n tisen Warsovan sionistien johtajan Meyer Sadovrskin p o i k a jä että H e i n r i c h asui sdoan aikana Keuvostolli-tossa. Noin vuosi s i t t e n hän saaptil tffirniRin P u o l a a n j a a s e t t u i asumaan Lodsdin j a r y h ^ työhön " T o s T - n i m i - selle toiminimelle. Näin k i r j o i t t a j a lavaataa jtittunsa saadakseen s i l l e mahdollisimmat t r a a - g l l l l s en vaikutuksen. Sitten seuraa t a r i n a n s u r u l l i s i n osa. Mutta, korostaa Ariyah, H e i n r i ch Sadowski halusi jättää Puolan. Hänet e s t e t t i in lähtemästä. Siksi, eräänä yönä, hän Ja hänen vaimonsa menivät r a j a l l e karatakseen y l i , m u t t a heidät h u o m a t t i i n . K u n heidät määrättiin palaamaan t a i t a i s in lähtivät he Juoksemaan. "Laukaukset kaikuivat Ja JUutaläispariakimta oli monesta koht a a n ammuttu läpi Ja h e kuolivat h a a v o i h i n s a . " Järkyttävä tarina onnettomasta puolalaisesta Juutalalspariskunnasta. M u t t a yhdeksän päivää senjälkeen k im New Y o r k Morning J o u r n a l in k i r j e e n v a i h t a j a L A r i y a h o l i t a p a t t a - t^ut Sadowski puolisot Puolan r a j a l la lehtoisä pialstoilla o l i " t a p e t t u " H e i n r i c h 8ä^owski saanut kuulla tappamisestaan. Hän o l i tietysti ihmetell y t k u n hän omasta mielestään h e n g i t t i vielä k e u h k o i l l a Ja a j a t t e l i aivoU-l a a n . että k u i n k a hän voi o l l a k u o l l u t . Vieläkin suuremmalla syyllä k u n hän e i edes sanottuna aikana ollut P u o l a n r a j a l l a tapettavana. Hän l ä h e t t i New Y<ak U o m h s g J o u r n a l i l le s e t m a v a n k i r j e ^: '^Bflikäli tulee kysymykseen raportti, j o k a j u l k a i s t i i n N ew Y o r k M o r n i ng J o u r n a l i s s a , j o n k a olen j u t i r i lukenut, v o i n sanoa sen olevan täysin valheell i n e n . " E n s i k s i , k tm p a l a s i n Neuvostoliitosta r y h d y i n työhön Järjestölle, j o n k a tarkoituksena on suojella Puolassa olevan juutalaisväestön terveyttä (Toz-Ose), ensiksi Lodzissa. m u t t a l o kakuusta 1948 lähtien WaTsovassa, tämän Järjestön h a l l i n n o n ylivalvoja-na, jossa asemassa olen edelleenkin. "Minä Jyrkästi kiellän, että olisin tähän päivään saakka pyytänyt k e neltäkään maasta poistumislupaa j a siitä syystä k u k a a n e i ole voinut k i e l tää sitä minulta. Samalla haluan sanoa, että mintdla ei o l e aikomusta Jättää Puolaa j a etten ole Jättänyt Puolaa salaisesti. "Senjälkeen k u n p a l a s i n Neiivosto-l i i t o s t a olen eläns^t, tehnyt työtä ja asimut Puolassa. Minusta tuntuu, että on tsfrpeellista antaa tämä l a u - simto. Samalla h a l u a n omalla allek i r j o i t u k s e l l a n i todistaa, että M o r n i ng J o u r n a l i s s a minusta ollut uutinen o li s i l k k a a valhetta." Jos j o k u uskoo, että N ew Y o r k Morn i n g J o u r n a l i n j t o i m i t t a j i l l a o n n i in p a l j o n rehellisyyden tuntoa, että J u l kaisevat H e i n r i c h Sadowskin kirjeen, n i i n siinä he erehtyvät. K a p i t a l i s t i sen suurlehdistön k u l t a i s i i n sääntöih i n kuuluu, että k u n t a r k o i t u k s e l l i sesti v a l h e e l l i n en u u t i n e n Julkaistaan, v a r s i r i k i n Jos sillä loukataan Neuvost o l i i t t o a taikka kansandemokraattis i a maita, n i i n sellaista ei oikaista. Siitä sjrystä New Y o r k M o r n i n g J o u r n a l i n p a l s t o i l l a H e i n r i c h Sad6wski on e d d l e e n vaimoineen tapettu Puolan rajana, v a i k k a hän i h k a elävänä t a l lustelee Varsovan k a d u i l l a. Uuden demokratian maista t< pakenevat yhteiskunnan joutila: ka. Porvarillinen lehdistö miel julkaisee näitä uutisia ikäänlcuiE tuksena näissä maissa vallitsi kurjuudesta j a vapauden puutt Kansandemokratian maat eivät k a a n kaipaa heitä. Työtätekevä tö. joka joutui sodan johdosta tumaan kotikcnnuoltaan pyrkii vastoin takaisin kotimaahansa, läpä eräät ylimysluokkaan kui henkilöt, joUla on vielä rehi patriotismia, ovat palanneet ka demokratian maihin ja tekevät oman kansansa hyväksi. K u u l u i s a puolalainen kreivi wUI. jonka perhe omisti melkein let Puolan maista, on palannut laan. Pitkäaikaisesta maaDpal suudesta on myös palannut Uni kreivi M i h a U K a r o l y i . KreinKi Jo aikoja sitten antoi maansa ö pojUle j a luopui perityistä rikkac t a . Nyt U n k a r i n kansandemc* t i n e n h a l l i t u s on lahjoittanut lu erään entisen maa tila.nsa rakenc neen vanhuuden lepoa varten n Isänmaalleen tekemiensä p a l^ ensa vuoksi. Tämä osoittaa, että kansanöe r a t i a n valtioissa kunnioitetaan • Iistä patriotismia. Tästä ei k a a n taantumuslehdiitö kerro _ Tässä on vain pieni osoi•t us3 E i ihmisiä pimitetään taantumus^ tön taholta. Työväenlehtien nä on väUttää totuus l u k i j o ^ tä syystä haluamme Vapauden tehtävänä on t ^ välittäminen lukijoiUeen-paus jokaiseen canadansuosa* k o t i i n ! — U o tL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 4, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-10-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491004 |
Description
Title | 1949-10-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
8iTU 2
• I . >i
Tiistaina, lokak. 4 p., — Tuesday, October 4|
— TiKlfpfHdeiit
VfgVk oS Fbmlih CUUMUAZM.
laldUbed Nor. 6th 1917. Aathorlxed
M aeoood dam xnäU bf tbe Fott
Otnee Oepartmentk Ottavm. Pob-lUbed
titttee veddy: T n e c d A y a.
.Ihnnda^ and StitaxdATs hr V^Mitu
MbUiUac Oompuiy Ltd, »t 100-103
8t W,, Sodbozy, Oitt., Canada.
Sdttorial OCDce
K.6f0alL XdttarW.
addresa Box 00, BaObaxf, Ontarfa
AdTSTtlalng tatca tgKm iqypUeatS^
ItapHlatirtn iSree of cha»ga.
OILAUaHXNMAT:
Oanadaaaa: 1 Tk. OJOO « k k . M8
t kk. ZJOO
ThdyarallolaM: 1 r k . 7X0 t k k . S30
SQOmflMa: 1 Tk. 7X0 6 k k . 435
Fordin uusi työehtosopimus
Autotyöläisten union oikeistolaisen johtajan V/alter P .
Reutherin ja autokuningas Fordin viime v i i k o l l a Yhdysvaltain
puolella allekirjoittamaa uutta työehtosopimusta — mitä
jäsenistö ei tosin ole vielä hyväksynyt — on tälläkin puolen
rajaa kuvailtu suureksi merkkitapaukseksi mikä avaa muka
iJil^ia latuja työläisten j a työnantajien välisten suhteiden historiassa.
Tosiasiassa tässä sopimuksessa ei ole mitään muuta " u u t -
-ta" paitsi se, että oikeistososialidemokraattisten liniojohtajien
perääntyminen j a petos jäsenistöään kohtaan peitellään uudella
ja vaikeammin käsitettävällä verholla. Pinnallisesti
katsoen 30 kuukauden ajaksi tehty työehtosopimus ja siihen
sisältyvä, paljon mainostettu $100 eläke, näyttävät hyviltä.
Mutta kun asiaa pysähdytään miettimään, s i l l o in on kysyttä-väj
että miUä hinnalla tämä sopimus saatiin j a sitten on vertailtava
hintaa ja tuloksia toisiinsa. Eräänlaisen johtolangan
ahtaa tämän kysymyksen käsittelyssä Ford-yhtiön varapresi-
,.dentti J o h n B. Bugasin lausunto, että tehty sopimus on " e r i n -
qmaisen hyvä kauppa yhtiölle, .sen työläisille ja uniolle".
• Ja miksikä e i ! Aikana j o l l o in on odotettavissa uutta i l f a -
toorista vyöryä — yleistä hintojen kohoamisaaltoa — Reuther
teki työehtosopimuksen 30 kuukauden ajaksi niin, ettei yhtiön
tarvitse pelätä mitään palkankorotusvaatimuksia vuonna 1949
eikä vielä 1950, sillä sopimuksen mukaan ensimmäinen palkkojen
tarkistusvaatimus voidaan union taholta esittää vasta
tammikuun 1 pnä 1951! Reuther j a kumppanit luopuivat kaikista
palkankorotusvaatimuksista, antoivat siunauksensa (lupasivat
vielä sitä auttaakin) yhtiön harjoittamalle työnkiih-dytykselle
j a sitoivat työläisten kädet 2-- vuoden ajaksi.
Kukaan ei voi kieltää sitä tosiasiaa, etteivätkö Reuther ja
kumppanit maksaneet hyvää hintaa sopimuksestaan.
Entä sitten tulokset? Tämä 30 kk. ajaksi tehty työehtosopimus
e i anna sentinkään palkankorotusta. Mutta se siunaa
palkkojen alentamisen työn kiihdytyksen muodossa. Se lupaa
antaa Fordin työläisille $100 kuukausieläkkeen, jos työ-
Iäinen on o l l u t F o r d i n palveluksessa 30 vuotta hänen täyttäes-
-saan 65 vuotta. Lisäksi sopimuksessa on kohta, jonka mukaan
; eläkettä voidaan antaa nuoremmillekin työkyvyttömille, 55-
viSotiaista alkaen eläkettä, jos he ovat palvelleet 30 vuotta
uskollisesti yhtiötä, mutta heille maksetaan eläkettä vain $50
fcfc. sillä sopimuksen eläkekohtaan kuuluu myös l i i t t o h a l l i t u k sen
sosiaalinen avustusmaksu, jota ei näin " n u o r i l l e " ihmisille
anneta. Lisäksi on muistettava, että tämä uusi sopimus ei
edellytä F o r d i l l e kymmenen sentin menoja työläistä kohti
tunnissa kuten Reutherin miehet ovat vääristellen selittäneet
sjllä koko vakuutuskohtaan k u u l u u myös yhtiön aikaisemmin
suostumat muut huoltotoimenpiteet. A r v i o i n t i e n mukaan tämä
eläkejärjestelmä aiheuttaa yhtiölle 8.5 sentin lisämenot
tuhtia ja työläistä kohti.
•*'" Tämäkin näyttää pinnallisesti mukiinmenevältä. Mutta
kun muistetaan Fordin kuuluisa työkiihko, mitä edelleen tehostetaan,
s i l l o in nousee kysymys, että k u i n k a moni työläinen
Icestää sitä 30 vuotta? Vähääkään epäröimättä voidaan sanoa,
että ainoastaan murto-osa Fordin työläisistä tulee hyötymään
tästä eläkesopimuksesta. Kun tätä tosiasiaa verrataan tehtyihin
myönnytyksiin, silloin havaitaan, että suuri j a raskas
oli se hinta, minkä oikeistososialidemokraattinen Reuther
maksoi tästä työehtosopimuksesta.
Tässä on vielä toinenkin vertailu. John L. L e w i s i n johtama
kaivosmiesten unio teki myös j o k i n aika sitten työehtosopimuksen,
jonka mukaan kaivosmiehet saavat 60 vuotta täytettyään
j a 20 vuotta palveltuaan täyden maksun. Reutherin
nyt allekirjoittama sopimus on siis paljon huonorhpi k u i n k a i vosmiesten
eläkesopimus.
• Reutherin allekirjoittamalla sopimuksella on vielä sekin
paha puoli, että sillä on taipumus tehdä työläisten uniosta
jonkinlaisen huoltoyhdistyksen, mikä saattaa työläisten van-huudenpäivät
yhä enemmän riippuvaisiksi yhtiön olemassaolosta,
hyvinvoinnista j a edistyksestä, sensijaan, että eläke-kysymys
käsiteltäisiin yhteiskunnallisena reformina, jonka
algiisiksi pitäisi saada kaikki kansalaiset siten, että Fordin
tapaiset yhtiöt ja muut maksaisivat oman osansa sen kuluista
valtiolle. Sanalla sanoen Reutherin paljon ylistetty eläkesopimus
on h y v i n kyseenalaista laatua mihin sisältyy vaaral-
.lisia yhtiön unionismin siemeniä.
S Y N T Y M Ä P
Ä I V IÄ
{jDjrson Carter: M
Maailman kasvojen muuttuminen
•ranään täyttää MatU W. Mäki,
R. R. 1, N o t c h HUlessta. BCrssa 70
vuotta. Toivotamme p a l j on onnea päL
vän sankarille!
Torstaina, syjsk. 29 p:nä täytti mrs.
Anna Laine South Porcjpinessa 75
vuotta. Onnittelumm* korkean iän
.saavjttaneelle päivän s a n k a r i l l e!
tertut harvennetaan. Noin kolotat»
kymmenen vuoden koluttua on tuin
400 tammea dckajnalalla ja sen B -
sekä
Neuvostoliiton toimesta o n r y h d y t ty
paljon kauaskantoisempaan työhön i l maston
muuttamiseksi Ja sadoij lisää-misek.?!;
mitä ihmiset ovat koskaan
tehtäväkseen ottaneet. K u v i t e l l a a n p a j .saksi vahaterapuiden ryhmiä
mieles-sämme C a n a d a n k a i k k i a f a r m e - | tuuhea pensaskasvu znaa^sa.
j a . Niiden yhteenlaskettu p i n t a - a l a ! • • •
on 60 m i l j . eekkeriä. Neuvostoliiton j Miksi käytetään näin i n o n i m u t k a i s -
kansa valtaa uudelleen viljeltäväksi j ta menetelmää? ArfallisesU se on
5 kertaa suuremman alan 300 mH). j p a l j on nopeampi Ja b a l v o n p i UKne-
• - ^ ' ' ' 1 eekkeriä • Täkäläiset .^nomalebdet | telmä k u i n se mitä tällä manttoeellä
tUK»»»» m - i Sivuuttavat sen puhumalla "puiden käytetään metsänlstutuksessa. Et ole iVlltSL nillUt SdnOVät l istatutus-suunnltelmasta". Todellisuu- tarpeellista se, « t tä e n s i n kasvatetaan
j dessa .se on vallankumouk-sellinen työ taimet j a s i t t e n ne siriretään i s t u -
ihmlsen vallatessa haltuunsa l u o n t o a . t u s a l u e e l l e . Ja k a s v u on nopeampaa.
Siitä on nyt saatu enemmän y k s i t y i s - '
AJah kuluessa tammi- ja vaahtera- metsA, ihmisen istuttama metsä säi-kohtaisia
tietoja.
Tämän suunnitelman ensimmäisenä
KIELTÄ M I T A S O D AN
L I E T S O J A T YMMAKTÄVAT
Sanotaan, että maailman rauhan-kongressin
j a R a n s k a n kansan valtavien
mielenosoitusten jälkeen Was-hingtonlssa
levitetyt raportit päättyvät
neuvoon, että " o n v a a r a l l i s t a a n taa
a.seita sellaisten kansojen käsiin".
— U k r a i n i a n Canadian.
• . • • • •
M U T T A P I K K U P I S K IT
EIVÄT K A I S A A M I T A AN
P A L V E L U 8 T E N S A P A L K A K S I
M a r s h a l l i n suunnitelma ei ole menestynyt
siten k u i n siitä kirjoitetaan.
Se on osoittautunut huonoksi Cana-dalle.
E n g l a n n i l l e Ja k a i k i l l e m a r s h a l.
lolduille maille. Mutta " L i f e " , "Time"
j a "Magazine Digest" — ne julkaisut
j o t k a käyttävät n i i n paljon tilaansa j sellaista ei ole koskaan aikaisemmin
sen ylistämiseen, löysivät siitä k u l t a - ! tunnettu j a s en j o t k u t yksityiskohdat
kaivannon. j ^^'^'^ '"'^ä mielenkiintoisimpia -Cana-
Hjrvin tunnettu amerikkalainen dalle.
j o u r n a l i s t i George Seldes paljastaa. Miljoonia puita istutetaan. Sadat
Se menetelmä toimii myös. Se
tuottaa terveen ja luonnollisen metsän.
Se välttää puiden suuren mene-askelena
on r a d i k a a l i n e n muutos Ja tyksen, mikä usein t a p a h t u a C a n a -
koJconaan uusi menetelmä maan: dassa Ja Y h d y s v a l l i o s s a k u n metsä i s -
muokkauksessa ja sadonkorjuussa. | tutetaan mekaanisesti huomioonotta-
Sen perusajatuksen esittivät j o vuosia j m a t t a metsän kehityksen l u o i m o l l i s ia
sitten kuuluisat venäläiset maatalous-tiedemiehet
Williams j a Dokuchaev.
Heidän teorioitaan kokeUtiin Ja täydennettiin
vasta sen Jälkeen k u n v a l lankumous
vapautti Venäjän Ja U k r
a i n a n kansat k a p i t a l i s m i n painolastista.
(Tä.stä enemmän toisten).
. M E T S A . N I S t U T U S - S U U N N I T E L M A
Tässä yhteydessä me tutkimme tämän
suunnitelman toista valhetta.
Metsänistutassuunnitelmaa. Mitään
USA:n terästyöläisten lakko
Yhdysvaltain puolella v i i k o n vaihteessa alkanut terästyöläisten
suuri lakko on h y v i n tärkeä ja samalla opettavainen
taistelu tämän mantereen työväenliikkeelle yleensä, puhu-
"•mattakaan nyt siitä, mitä se merkitsee asianomaisille teräs-työläisille.
Ilman muuta on selvää, että Yhdysvaltain suuret j a mahtavat
teräsyhtiöt, jotka esiintyvät kuten valtio valtiossa a i nakin,
ovat päättäneet antaa työläisilleen "opetuksen" siitä,
mitä heidän rauhaansa sopii. Teräsparoonit näkivät P h i l ip
M u r r a y n jatkuvassa perääntymisessä yleisen heikkouden
merkin j a päättivät yrittää lyÖdä terästyöläisten rivit hajalle.
, Terästehtaiden asema — k u n otetaan huomioon teräsyhtiöi-den
satumaisen suuret voitot, työläisten suhteellisen pienet
palkat j a n y k y i n e n inflatoorinen suunta hinnoissa — on täysin
kestämätön. Terästyöläiset ovat ehdottomasti oikeassa vaatiessaan
lakon avulla korkeampia palkkoja j a muita parannuksia
työolosuhteisiinsa. *
Samalla kertaa ön erikoisen tärkeätä tutustua siihen luok-kasovittelun
taktiikkaan minkä avulla presidentti Murray
sai halpaa mainostusta j a päänsilitystä porvareilta mutta
ei mitään parannuksia terästyöläisille. Murrayn kannattajat
ovat selittäneet jäsenille ja meille k a i k i l l e , että katsokaahan
tänne oikeata työväen valtiomiestaitba; Murray on arvossapidetty
ja "hyvä" kansalainen, siksi hänen ei tarvitse turvautua
taistelumenetelmiin, sillä viisaana j a kunnioitettuna työ- .
väenjohtajana hän voi neuvottelupöydän ääressä puhua te-räskapitalistit
tainnoksiin.
M u t t a näin ei kuitenkaan tapahtunut. Murrayn kommu-nistivastaisuus,
Marshallin avun suunnitelman j a A t l a n t in
p a k t i n kannattaminen, ei tuottanut palkankorotuksia teräs-työläisille.
Ja k u n mr. M u r r a y perääntyi häpeällisesti työläisten
haluamasta palkankorotusvaatimuksesta j a ilmoitti
että 853,000 M a r s h a l l i n d o l l a r i a on
maksettu Life-julkalsulle erikoispro-pagandasta
Euroopassa. Samoista
lähteistä j a samasta syystä Time-j
u l k a i su on saanut $369.000 Ja " R e a -
der's Digest" $305,000. M u u t k i n j u l kaisut
ovat päässeet osallisiksi tästä
kultakaivannosta. New Y o r k Sunday
Times on saanut $110,000 j a New Y o rk
Herald Tribune on saanut $827,000.
("Muuten vain porvarit", kuten Toronton
Vapaa Sana. tokoilalnen R a i vaaja
jne. ovat ilmeisesti huutaneet
i l m a n maksua "minä myös", koska
n i i d en nimiä ei m a i n i t a . — Vapaus).
Me olemme kuulleet paljon sellaisista
lehdistä, joiden väitetään elävän
"Moskovan k u l l a s t a " . Me emme ole
koskaan nähneet sellaista metallia ja
uskomme sellaiset j i i t u t t a r u k s i . M u t t a
M a r s h a l l i n kullassa ei ole mitään t a runomaista.
Se on m e l k o vankkaa
tavaraa j a sillä ei ilmeisesti ole mitään
rajaa. Marshallin miljoonia syötetään
"vapaalle lehdistölle", ei v a in
Yhdysvalloissa, vaan kaikissa k a p i t a listimaissa.
J a mitä enemmän s e l l a i set
lehdet tätä rahaa saavat, sitä
enemmän ne kerskuvat "vapaudest
a a n " . — Steelworker & M i n e r , Sydney.
N . S-, elok. 15 p. 1949.
* •• . • '
T I T O N O S A K K E ET
. . . E p ä i 1 emättä (Yhdysvaltain)
valtlodepartmentin kiintymys Titon
suhteen( vaatiessa Titolle Y K : n T u r vallisuusneuvoston
paikkaa kahdeksi
vuodeksi) Johtuu o s i t t a in siitä, että
U u t t a K i i n a a ei voida estää ottamasta
sille oikeutetusti kuuluvaa paikkaa
p a r i n vuoden kuluessa. Sitä voidaan
viivästyttää, mutta ei k o v i n k a a n p a l joa.
Täten Turvallisuusneuvoston olemus
muuttuu perustuksiaan myöten ja
suurvaltojen äänestysvoimaksi muodostuu
kolme kahta vastaan. Titon
asiamiehen ehdottaminen Tiurvalli-suusneuvostoon
on täten puolustustoimenpide
— ei v a i n Neuvostoliittoa,
mutta myös Uutta K i i n a a vastaan.
M u t t a Titot tulevat j a menevät. V e näjä
j a K i i n a ovat aina. — Joseph
Starobin, N. Y . D a i l y Worker.
• • • • •
$18.56 V A J A US
" k o h o a v a t elinkustannukset koskevat
k a i k k e i n raskaimmin n i i h i n i h m i s
i i n , joiden o n t u l t a v a toimeen vähäisiksi
määritellyillä t u l o i l l a . Toronto
Welfare Councilin juuri julkaistun
tutkimuksen perusteella on selvää, että
monet vanhuudeneläkettä saavat
joutuvat näinä aikoina elämään tusk
a l l i s en puutteellisissa oloissa.
" K u n t u t k i t t i i n Torontossa yksinään
elävän 75-vuotiaan miehen elinkustannuksia
muodostettiin sen perusteella
seuraavanlainen kuukauden m i nimi-
menoarvio terveyden j a säädyllisyyden
minimivaatimuksia silmällä
pitäen:
Ruokaan $23.17
Vaatetukseen j a sen
kunnossapitoon 5.23
Parranajoon yms .83
K y y t e i h i n .50
Lukemiseen 25
puuasemat tuottavat tätä tarkoitusta
varten 300 m i l j . paunaa puun siemeniä.
Miljoonia sosialistisia farmareita
osallistuu tehtävään minkä päämääränä
on muodostaa suuria metsiä
sellaiselle alueelle, joka muistuttaa
meidän preerioitamme. Tässä o n tyyp
i l l i n e n esimerkki menettelymuodoist
a :
E n s i k s i kollekttivistit merkkaavat
maan noin 8-12 j a l k a a suuriksi neliöiksi.
Keväällä * e istuttavat noin
40 tammenterhoa jokaisen neliön Joka
kulmaan. Tämä tarkoittaa että j o kaiselle
eekkerinalalle tulee 270 t a m men
taimenterttua.
S a m a l l a kertaa kylvetään vehnää
t a i muuta v i l j a a leveisiin penkikeihin
näiden taimenterttujen väliin. K a -
p e i m p i i n penkkeihin, jotka kulkevat
viljapenkkien poikki pellolla, farmarit
istuttavat joko maissia tai auringonk
u k k i a . Täten, kun tammentaimet
tulevat maan pinnalle, ne ovat a u r i n gon
varjossa, j a s a m a l l a kertaa niitä
suojataan r i k k a r u o h o i l t a.
Tänä syksynä farmarit korjaavat
satonsa j a kylvävät syysruista. *^y-ringbnkukkien
j a m a i s s i n varret jätetään
pellolle koko talveksi kannattamaan
l u n t a . J a j o k a i s e en kuudenteen
vakoon erikoinen istutuskone istuttaa
sellaisia pensaita kuin esim. akasia-puu.
Keväällä kootaan pois auringonkukk
i e n j a maissien varret. Niiden tilalle
(penkkeihin missä ne kasvoivat) farmarit
istuttavat vaahterapuuterttuja.
Syysvehnä kasvaa j a e lo korjataan
pois. Tänä syksynä istutetaan l a u -
taskylvökoneen avulla uusi ruis.
Seuraavana vuonna elonkorjuun a i kana,
samalla kun kaadetaan ruis,
leikkuukoneet katkaisevat myös a k a -
sip>ensaiden l a t v a t . Tämä aiheuttaa
sen, että nämä pensaat leviävät Ja
tulevat tuuheiksi. Vieläkin kylvetään
ruista.
Tämä on viimeinen kylvö. Siitä a l kaen
akasipensaat ovat riittävän isoja
suojaamaan hennot puun taimet ja
kontrolloimaan rikkaruohot, jotka
ovat hiyvin t u h o i s i a puiden taimille.
suhteita.
Vuonna 1946 o l i tälle uudelle menetelmälle
ensimmäinen koevuosi U k rainassa.
Täten istutettu koemetsä
oli siellä Icasvanut Jo useita vuosia.
K u n sitten t u l i vuoden 1946 k u i v u u s ,
mikä o l i p a h i n mitä t u n n e t a a n s u k u polvien
ajalta, sato oli noinnaalinen
suojametsäalueella. Niiden ulkopuolella
menestykset olivat 80-prosentti-set.
K u n nämä uudet metsät istutetaan
tieteellisesti Ja k u n n e ovat t u h a n s ia
maileja pitkiä "vöitä", t a l v i - Ja kesä-ilmasto
muuttuu. Tuiskut j a p o l t t a vat
tuulet häviävät. Talvet tulevat
leudoimmiksi. Kuumuus ei ole k e sällä
n i i n kova.
B i l j o o n a t puut pidättävät Itmien
ja . sadeveden. Kuten luonnollinen
l3rttfiä vettä fa. vetää sitä ylös maan
saaaeaista. ISmä. kehittää asiallisesti
sateita, paistaa tadnniden Ja tdcee i l maston
leudommaksi l a a j a l l a alueella.
R u m a n i a . U n k a r i Ja vieläpä jotkut
länsl-Etu-oopanktn osat hyötjT^ät siitä.
Samaan a i k a a n sosialistiset f a r m a r
i t käyttävät jättil&iskokoisia uusia
koneita. Joiden a v u l l a tehdään t u h a n s
i a uusia Järviä, t n i s i a k a n a v i a j a pieniä
Jokia. He rakentavat maailman
yhtä s u u r i n t a vesistöä r i k k a a l l e f a n n l -
alueelle. Järviin istutetaan kalaa,
mistä saadaan s u u r i a määriä p a r h a i n t
a proteinipitoista ravintoainetta.
S u u n n i t e l m a a n kuuluu.myös se. että
1,750,000 e e k k e r i n a l a l l e istutetaan hedelmäpuita.
K u u d e l l a eri alueella suoritettujen
kokeiden perusteella Neuvostoliiton
f a r m a r i t tietävät, että tämä suunnit
e l m a lisää heidän satoaan hyvinä
vuosina 50 p r o s e n t t i a Ja k u i v i n a vuos
i n a vielä p a l j o n enemmänkin. K un
sosialistisen maan väestön lisääntyvä
vauraus takaa heille pysyvät mark-kinamahdollisuadet.
tämä s u u n n i t e l ma
antaa Neuvostoliiton farmareille
Jatkuvasti lisääntyvää vaurautta.
M i l j o o n a t Ihmiset osallistuvat suur
e l l a Innostuksella tämän h i s t o r i a l l i sen
työn suorittamiseen i h m i s k u n n an
hyväksi. Samalla k u n k a p i t a l i s t i s en
maaUmah f a r m a r i t näkevät m a r k k i namahdollisuuksiensa
supistuvan, että
tuulet vievät m u k a n a a n heidän r u o k a multansa,
j a että heidän metsäntä t u hotaan,
s o s i a l i s t i ^ farmarit muuttavat
maailman kasvoja.
Jacob Warpula
saatettiin maan
veen P.
Unioiden jäsenet futkivaf arrastelien
selostuluia Calgaryn iconventionista
H u v i t u k s i i n 1.08
Uskonnolliset menot . . . . . . . . 1:08
Tupakkaan yms. 2.17
Pesuun . 1.00
Terveydenhoitoon .10
Sanomalehdet Ja r a d i o .96
V i e r a i d e n kestitys .69
Vuokra ($5.00 viikossa) 21.50
Yhteensä ...$58.56
"Menoarvio ei myönnä kerrassaan
mitään mahdollisuutta loisteliaisuu-teen
m u t t a todistaa paremminkin, että
pen mukaan o n elettävä koettelemust
e n edessä. Mutta siitä huolimatta
se osoittaa, että niiltä vanhuudeneläk-keen
saajilta Torontossa, jotka saavat
täyden $40.00 eläkkeen, puuttu $18.56.
Änioana mahdolli.sena johtopäätöksenä
on se, että ne vanhuudeneläkkciden
saajat, j o i l l a ei ole mitään muuta t u loa,
joutuvat elämään 'terveyden j a
säädyllisyyden" minimivaatimusten
alapuolella olevissa olosuhteissa.
— Toronto Daily Stor.
Port A r t h u r , Ont. — Eklustajain
palattua Calgaryssa pidetystä Trades
& Labor Ccngressln vuosiäconventslo-nista
ovat ? r i a l o j en imlot pitäneet
kokouksiaan täällä kaksoiskaupun-geissa
Ja kuulleet edustajainsa selostukset
konventsionin menosta. Tällä
v i i k o l l a esitettiin selostus aina^dn
metsätyöläisten. meijerityöläisten. e l e -
vaattorityöläisten j a lastaustyöläisten
unioissa. K a h d e n v i i m e m a i n i t u n u n i on
kolmuksissa heräsi l u k u i s i a kysymyksiä
J o i h i n ei ole menneisyydessä
k i i n n i t e t t y huomiota. Nämä viimem
a i n i t u t uniot ovat oikeistohajottaja
iPrank H a l l i n konikauppojen uhreja.
Ne menettävät tänä v u o n n a sopimuk
s i a uusiessa palkanä&orotuksen. Jota
on y r i t e t t y s i t t e m m i n verhota k i i h keällä
punajahdilla. Jokainen, joka
»on korottanut äänensä itätä k o n i -
kauppaa vastaan o n h u u d e t t u " k o m m
u n i s t i k s i " . Tässä näkyy tulokset
siitä kiu-jasta luokkasoyinnon p o l i t i i kasta,
j o t a A F L : n h u i p p u j o h t o Ja sen
canadalaiset edustajat, H a l l , ym..ovat
harjoittaneet.
Vuosi sitten o l i T r a d e s & Labor
Congressln Johto j a konventslOTiin
enenunistö merimiesimion t a k a n a j a
omaksui t a i s t e l u k a n n a n suiuiiääoman
hyökkäystä vastaan. Nyt pidetty
konventsioni totesi, että johto o n a n tautunut
läheisen t o i m i n n a n ohjelma,
kysymyksissä A F L : n taantumusryh-mllle
suiupääoman hyökkäyksen edessä.
Calgatyn koventsionln alkupuol
i k u l u t e t t i i n oikeiston j a Johtoryhmän
erimielisjryksien selvittelyssä j a
manoveerailussa. A P L : n J a s e n " k a n sainvälisten"
johtajien uhkailuja
kommunisteja vastaan Ja painostus-vehkeilyä
käytetUin rivijoukkojen
edustajain pelolttelemlseen. Vasta
vUmeisenä päivänä jyrättiin läpi
k a l k k i päätösponnet- s e l l a i s i n a k u in
ponsikomitea o l i ne m u o ^ n n u t . K e s kustelulle
el s a l l i t t u a & a a . Niinpä
esimerkiksi P o r t A r t h u r i n j a F o r t W i l -
U a m i n u n i o i d e n j a T . & L . C o u n c i l i en
lähettämät päätösesitykset, vaatien
C a n a d a n (tekemään kauppaa k a i k k i en
maiden kanssa j a kansainvälisen työ.
väen yhtenäisyyden l u j i t t a m i s t a , sekä
C a n a d a n i m i o l i l k k e e n autonoomista
toimintaoikeutta, jäivät höyryjyrän
alle. Nyt pidetty konventsioni siunasi
M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n , u n i o l l l k -
keen kansainvälisen yhtenäisyyden
l u j i t t a m i s v a a t i m u s t a vastaan jyrättiin
päätös, j o l l a k a n n a t e t a a n h a j o i t u s i n -
t e m a t i o n a l e n perustamista, jne.
V a s t a konventsIo'hln viimeisinä päivinä
k o t i m a t k a l l a a l k o i monelle edus.
t a j a l l e selvitä missä myllyssä olivat
olleet, j a suuttumus valtasi monet
heistä. Se i l m e n i j o T L C : n v i r k a i l i j
a i n valinnassa. Esimerkiksi C a n a d
a n unioliikikeen autonomisen t o i m i n,
n a n puolesta" ei saanut konventsionis-s
a puhua eikä äänestää, mutta esim.
sihteeriksi v a l i t t i i n henkilö Joka |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-10-04-02