1950-03-23-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- j 4 glVtt 4 Torstaina, maalisk. 23 p. — Thursday, Mar. 23 jjuomeen saapuvien matkustajien ipiivapausoikeudet ja niihin ittyvät tullimuodollisuudet ii. a^^f..^::::-':-:^^^;'••::-:•]•-• 'r^'].. eUoml-Seura o n Suomeen saapuvien m^Ttjnistajien t u l U k y s s ^ i c s l i l koske* v i ^ ^ e d n s l e l a j e n Joftidosta kaänty-nyt t i i U i h a l l l t u k s e n puoleen Ja saanut s e u . r a s v a n selostuksen voimassa olevista määräyksistä J a ohjeista, T. Ulkomaalla asuvan matkustajan henkUpfeohtaitten matkatavara. A ; A J l a m a l n l t u t j a n i i h i n verrattavat a v a r a t annetaan^ t u l l i * j a l i l k e^ vaSKtoverovapaasti, mikäli t u l U t o i m l - paödca harkitsee niiden vastaavan m a t k a n t a r v e t t a: j.^Vaatteet, alusvaatteet j a henkilökohtaiset s H s t i y t y m i s - y m . välineet. j o t k a tuodaan h e n k i l d n y l l ä t a i matk a t a v a r a n a — uuänakln. 2, Seuraavat tavarat, mikäli niissä o n käytön J ä l k i ä J a n e ovat m a t k u s t a - "Ruma Elsa" esitetään torontoiaisiJie toisen kerran huhtikuun 2 päivänä K e s ä l l ä 1949 p i d e t t i i n MarseUlessa merimiesteit^ k a l a s t a j i e n j a satamatyöläisten kansainvälinen ammattil i i t o n perustava kokous. K o n f e r e n s s i i n o s a l l i s t u i v a t 19 maas- J l en henkilökohtaistä käyttöä v a r f c s n ; ! t a 28 a m m a t t i j ä r j e s t ö n y a l t u a s k u n n a t. J o t k a edustivat y l i 700,000 jäsentä. Perus,ta,va kokous hyvitksyi. t ä m ä n ] a) huokeat valokuvauskoneet — k a i l l s a r v o l s l s t a kaxmetaan t u l l i — j a l i i set vangitsivat myöskin merimiesten, k a l a s t a j i en Ja satamatyöläisten k a n sainvälisen ammattiliiton Lontooseen lähettämän valtuuskunnan ja k a r k o i t t i v a t sen m a a s t a . T ä l l ä teolla Toronto. — C S J : i ^ täkäläisen osaston näytelmäsetu^ esitti tk. 19 p nä Rislakin kiijoittaman näytelmän "Bamia Elsa". Tämä Jcolminäytdksi-nen huvinäytelmä on pantn kokoon rakkatidesta Ja sen aUietittamasta ilosta ja surusta. Siinä esiintyy leski-rouvaäiti kolmen t y t t ä r e n s ä kera. Heidän T^fetftnit^^irfftfg^qt) t a p a h ä i u no- Englannin labour-hallitus osoitti to- pgita Ja pBrnstcelllBla kuperiteikkojä — juuri Roman Elsan sukkeluuden huo- johdosta. Kirpeät repliikit antavat d e l l i s en olemuksensa. K a i k i s t a vainotoimenpitelstä kevaihtovero 1>: b> urheUuvälincet, j'»"'^^'"Valisen Järjestön säännöt i a ? j j n i a t t a k a n n a t u s l a k k o j a e i a a a b i l o p - j ^ i n n o s t a v a a h u v i a katsomolle. Näy- T MATTI K I U B U — W M . SVVANNl l i i i i Bay 8t^ Port Arihar, Ontario Tiedustelkaa mcntä KAADETTAVIA PUITTEN . KULJETUS TROKIEN LAATIKOITA , NOSTOLAITTEITA - VARUSTEITA V ä l i t t ä j ä t Thunder B a y a l u e e l l a . "raydeUinen vbrasto osia .; Huoltopalvelus !inospähoa - hitsausta - korjausta S U O M E A P U H U T A AN PUHELIN 5-8742 381 Oliver Road, Pdrt Arthur, Ont. 'IIIVVM'-'! •••»-[ f • i ' '• IIII lähetti iveU)omu/^n m a a l i m a n k a i k i l - i p u m a a n . C a n a d a n merimiesten l i i t - ! t e i m ä o n Suomessa k i r j o i t e t t u: le merimlehllle, k a i a . . t a j i l l e Ja s a t a - : to. j o k a k u u l u u ns. kuljetustyöläisten; Näytelmä e i t e t t i i n k«>koIailIa h y v i n . Näytelmän ohjannut Eino Tarva&ien o l i onnistimut vaUtessaari Veri osien keuksistaan j a v a l i t s i keskusjohdon, j o i d e n b r u c j d n j o h t a m a lUtto JuUsti, k u t e n sukset J a t e n n i s m a i l a t ; c> retkeilyvälineet «pieni teltta, makuusäk- . . fcl. k e i t t o k a l u j a J.n>;.>; d) l a e t e n v a u - | ojatyoläisiHe kehoittaen heitä l u j i t - j kansainväliseen l i i t t o o n , p j i ö i siltä t a - n u t i e ) huokeat solttokoneet — k a i - j tahnaan työväenluokan yhtenäisyyttä j joudellista t u k e a . M u t t a t ä m ä tunne- Uimmisia kannetaan t u l l i - j a l i i k e - j t a t e i e l l e s s ä elinehdoistaan j a o i - i t u n taantumuksellisen j a h a j o l t t a j an vaJhtovero 1»; f> k i i k a r i t (kuten k o h . t a e) 1), B. Seuraavista Ja n i i h i n v c r r a t t a v l s - t a esineistä kannetaan t u l l i - j a l i i k e vaihtovero, Jotka peruutetaan D; a) elckuvatt^koneet; b) m e t ^ t y . s - (y. m.) aseet 2; o kirjoituskoneet; d) bensiinimoottorit, esim, u l k o l a i t a m o o t - t o r l t ; e) g r a m o f o n i t ; f) r a d l o v a s t a a n ' ottlraet. C, Nautintoaineet Ja e l i n t a r v i k k e e t , 1, Tupakkavalmisteita annetaan seuraavat määrät t u l l l v a p a a s t i Ja valmisteverotta: 50 k p l . s i k a r e j a tai 75 k p l . c j g a r i l l o k s l a t a i 200 k p l . s a v u k k e l' t a t a i 250 g r . p i i p p u t u p a k k a a . 2, VäkijuomJa annetaan t u l l i v a p a a s. ti seuraavat määrät: 2 l i t r a a viiniä, M i t r a m u i t a väkijuomia, , 3, E l i n t a r v i k k e i t a , yhteensä enint ä ä n 15 k g . j o s t a s a a e n i n t ä ä n o l l a ; 1 k g suklaata, 4 k g k a h v i a . 2 k g k a a kaota, 1 k g m a k e i s i a , $.5 k g t e e t ä. h a l l i n n o l l i s e n komitci^n. M e r i m i e s t e n ja .satamatyöläisten kansamväliseen a m m a t t i l i i t t o o n ovat liittyneet] Y h d y s v a l t o j e n , A u s t r a a l i a n, Uuden Seelannin, H o l l a n n i n , Neuvas-t o l l i t o n . k a a s a n d s m c k r a t i a n maiden. J a p a n i n . S a k s a n y,m. maiden näiden a l o j e n a m m a t t i l i i t o t . S i i h e n ovat l l i t . tyneet myöskin eraat pienempiä a l u e i t a käsittävät J ä r j e s t ö t . Niinpä esim. V e n e z u e l a n ammatillteista J ä r j e s t ö i s t ä ovat s i i h e n t a s a v e r t a i s i n a Jäseninä l i i t t y n e e t naftan kuljetuslaivaston merimiesten k a n s a l l i n e n a m m a t t i l i i t t o Ja H a t m t l n sataman työläiset. Y h dysvalloista s i i h e n ovat l i i t t y n e e t T y y nen valtameren r a n n i k o n s a t a n i a - j a varastotyöläisten kansallinen: a m m a t t i l i i t t o J a l a i v a k o k k l e n j a r a v i n t o l o i t s i j o i d e n kansallinen ammattiliitto. Tämäkin csoittaa kansainvälisen j ä r j e s t ön demokraattisuutta. Kansainvälinen a m m a t t i l i i t t o o n a i . 4. T u l l i t t a j a l i i k e v a i h t o v e r o t t a saa jj^^y^ ^ j ^ j ^ ripeästi. Se t e k i työtä Saatavana pikaista zzlähetystä varten • | « mm i 0^ Interlor Trlm ®'Imaul-Brlc SIdIn? ®' Plmvood ® Maröhite ^ Asphalt Shingleb "#I Tibxo GIsss loanlellon MILTON FRANCIS LUMBER CO. LTD, l>uheUn bial S-739f sd S. Cttxnberland iSt. Por4 Arthur ^ Ontario mutkujstaja tuoda maahan myös maaesa asuvalle henkilölle lahjaksi t a r k o i t e t t u j a arvoltaan vähäpätöisB multa käyttöesineitä (lenlnklkangas, . p a i t a , alusvaatekerta, sukat y.m.) V ä - häarvolsuuden ylärajana pidetään 3.000 mk. II. Moottoriajoneuvo, Jonka oikomaall a asuva matkustaja luo väilaifcaLsesti maaliaik. Moottoriajoneuvoksi luetaan h e n k i löauto, omnibuasl, k u o r m a - , seka- Ja pakettiauto, t r a k t o r i sekä k a k s i - t ai kolmepyörälset moottoripyörät, sivuvaunulliset t a i i l m a n sivuvaunua. 1. Moottoriajoneuvoa m a a h a n tuotaessa o n se tuUatlgva tavallisessa j ä r j e s t y k s e s s ä j a o n sen o m i s t a j a i r t a i h a l t i j a n i l m o i t e t t a v a , missä t a r k o l t u k . sessa moottoriajoneuvo tuodaan. — Maasta palautettaessa säädetyn ojan kuluessa (6 k k . ) o n v i e n t l p a l k a n t u l l i t o i m i p a i k a l l e annettava t u l l l l a s k u ja luotettava selvitys siltä, ettei moottoriajoneuvoa sinä aikana. Jona se op ollut suomessa, ole k ä y t e t ty a m m a t t i - maLseen liikenteeseen t a i toLsellc h e n kilölle v u o k r a t t i i t a i käytettäksi h i o - vutettu. J o l l o in maksetftu i u l l l peniu-tetaan. —Nykyaikaisen s a noinatehdh' tött yhtciskuhnällirten merkitys on nrväämaitoman stiini. Siksi VAPAUS on välttämätön tämän maan suotttalaisiUe. lakossa olevien C a n a d a n merimiesten tukemLseksl Ja k e h o i t t i k a i k k i e n m a i den merimiehiä j a satamatyöläisiä o - solttamaan myötätuntonsa l a k k o l a i sia kohtaan. Se t u k i myöskin L o n t o on satamatyöläisiä näiden ollessa k a h n a - tuslakossa.. Sen j ä l k e e n k u n E n g l a n n i n (hallitus lähetti l a k k o l a i s i a v a s t a a n poliiseja j a sotaväkeä, l i i t t o l ä h e t t i E n g l a n n i n h a l l i t u s l ä h e t t i l a k k o - i a l s l a vastaan p o l i i s e j a j a sotaväkeä, l i i t t o lähetti E n g l a n t i i n ivaltuuskun-tansa. j o k a ' t u t u s t u i tilanteeseen.- Kansainvälisen a m m a t t i l i i t o n k e - hoitus tukea C a n a d a n merimiehiä ja L o n t o o n satamatyöläLsiä s j n n y t t i l a a j a n kansainvälisen s o l i d a a r i s u u s l i i k keen. Lakossa olevia merimiehiä tuki 15,000 Lontoon, 35,000 Ranskan jä kymmeniä tuhansia I t a l i a n , Norjan, HoUarmin, Etelä-Amerikan, Uuden S e e l a n n i n J a m o n i e n inuiden maiden satamatyöläisiä. Kannatuslakkoon o s a l l i s t u i 27 m a a n satamat. t a j a t Ja oikeistolaiset a m m a t t i j ä r j e s töt yhdistivät voimansa murtaak.seen työtätekevien kansainvälisen solidaarisuuden: Tässä tarkoituksessa ne" käyttivät k a l k k i a mahdollisia kelnioja,, l a k c n r i k k u r e i t a , vangitsemisia, p r o - v o k a t l o i t a j a vainoamista. L a i v a n o m i s t a j i e n ^vaatimuksesta u l komaalaisissa satamissa v a n g i t t i i n l ä hes 200 lakossa olevaa Canadalalsta merimiestä E n g l a n t i l a i s e t v l r a n o m a i - i i i i m LAVERTY @ Insurance A^ent : Sulte 105, C u t h b e r s t o n B l o c k Port WiUiam, O n t. i ' ^ ; (Nova S c o t l a p a n k i n yläkerrassa) X • P A L O - ja A U T O V A K U U T U K S I A ® Rahoittakaa Teidän seuraava t ; ; autonne tai troklhne meidän ahtamalla lainana Ja säästäkää rahaa. ^ • ^ P u h ^ l i m e t : konttoriin S. 1673 — kotiin S. 2925. e t t ä Canadan merimiesten lakko o n puhtaasti C a n a d a n " s i s ä i n en a s l a ' ' . J o . hon muiden a m m a t i l l i s t e n J ä r j e s t ö j en ei pidä sekaantua. Elokuussa 1949 m a i n i t t u l i i t t o meni vieläkin pitemmälle. Rotterdamissa pltämäs-sään kokouksessa se hy.väksyi päätöksen. Jolla C a n a d a n merimiesten mtto eroItettUn t ä s t ä känsahivä- Usestä Järjestöstä. Tämän oikeistolaisen kansainvälisen Uiton t a r k o i t u k s e n a o l i s a a d a C a n a d an merimiehet luopumaan vaatimuksistaan. Merimiesten l u j u u t t a eivät k u i tenkaan horjuttaneet minkäänlalse: uhkaukset: Vaeta sen Jälkeen, k u n lakkokassa alkoi ehtyä, C a n a d a n m e rimiehet lopettivat s a n k a r i l l i s e n l a k konsa. Joka oli k e s t ä n y t kuusi kuukautta, ' s a m a l l a h e toiitenklri Julistivat, e t t ä he eivät peräänny esittämistään vaatimuksista, v a a n tulevat edelleenkin taistelemaan nUden puol e s t a . • A l r i o a s t a a n merimiesten, kalasta- Jlen j a ' s a t a m a t y ö l ä i s t e n kansainvälinen a m m a t t i l i i t t o o s o i t t i olevansa u s k o l l i n e n kansainväliselle sölldaarisuu-äelie. S i i t ä h u o l i m a t t a , e t t ä Canadan merimiesten a m m a t i l l i n e n j ä r j e s t ö ei kuulunut t ä h ä n kansainväliseen l i i t toon, tuki lUtto lakkolaisia M A L : n k a u t t a , Lokaikuun 3 päivänä 1949 C a n a d a n merimiehet liittyivät kartsahi-väliseen a m m a t t i l i i t t o o n . L i i t o n pääsihteerhi äntainieh tietoj en mukaan s i i h e n k u u l u u n y t 22 e ri maasta 33 a m m a t t i l i i t t o a , j o t k a y h d i s tävät riveihinsä toista miljoonaa j ä , sentä. . ' • • : • M e r i m i e s t e n , kalastajien Ja satamatyöläisten kansainvälinen ammattiliitto^ puolustaa tarmokkaasti rauhanasiaa. Rauhanpäivän edellä se kääntyi vetoomuksellaan k a i k k i e n j ä s e n j ä r j e s t ö j e n s ä puoleen keholttaen n i i t ä taistelemaan uuden sodan v a l m i s t e l u a vastaan. M a i n i t t u vetoomus sai osakseen lämmintä .vastaka'lkua myöskin l i i t t o o n kuulmnattomien k e s - kuudessa. M e r i m i e s t e n ja satamatyöläisten kansainvälinen ammattiliitto ajaa k u n n i a k k a a s t i työtätekevien etuja^ Ja j o h t a a työtätekeviä jotikkoja hildejo taistelussa e l i n e h t o j e n parantamiseksi J a r a u h a n j a d e m o k r a t i a n säilyttämiseksi koko maailmassa. — V . R ä s t o r - e s i t t ä j ä t j a lavastus o l i a s i a l l i n e n , s a ma koko esitylssen ajan. Greta S j ö m a n a n t o i r o u v a V i v l K a s - s e l i n osasta h y v i n onnisttmeen t u l k i n n a n — l e s k i r o u v a n yksinäisyydestä Ja uuden miehen saannin kaipausta. E s i t y s o l i e h j ä Ja k a u n i s , i l o t Ja s u r u t luonnollisesti t u l k i t t u i n a. Onnistuneesti t u l k i t s i v a t myöskin osansa hänen k a k s i tytärtään, Rakel Tabaoja P a u l a n a Ja Elsa Jalonen I r mana. Perheen kolmannen tyttären. R u man E l s a n - e l i S a n t u n osan esittämisessä onnistui Annikki Auvinen aika b y \ i n poikamalsena'^tyttönä j a p a l j on paremmin ensiluokan rakastajattarena. Hänestä muodostui m i e s t e n m i e l i t i e t t y . Jota o l i R t m i a n a E l s a n a s ä t k i t t y s a t t u v i l l a J a p u r e v i l l a puheilla k u n miehet olivat käjmeet hänen ä i t i ä än j ä s i s a r i a a n rakastelemassa: K u n hän esiintyi hienosti puettuna, lempeyttä u h k u v a n a j a sydämellistä v a s - t a r a k k a u t a kaipaavana herttaisena tJytänä, näytti h ä n m i t e n miehet v o i d a a n v a l l o i t t a a . Osa o n näytelmän v a i k e i n j a p i s i n , mutta siitä h u o l i m a t t a A n n i k k i onnistui siinä Ja olisi o n n i s t u n u t vieläkin paremmin, ellei r o o l i n muistamattomuus • o l i s i ollut e s t e e n ä . . ' ' • I f r j ö Tamminen esitti professorini osan k a i k i n p u o l i n hyvällä menestyk-: sellä luohnehtiessaän vanhan o m a l - s i m t t a h i m o i t s e v a n h e r r a s m i d i e n , j o n ka/ rakkaus vie m u k a a n s a siinä määr i n , että unohtaa äidhi t a l o i n e e n k un t y t ä r lupaa hänelle nuoren j a k u u m a n lemmen. ^ O l a v i Latvala esitti agrönoömin osan hyvällä . menestyksellä. Talonpoika Istyyppi oU m a i n i o Ja kohtaus E l s a n kanssa s a i koko katsomon r i e muitsemaan. Hugo E l i m e n kuvanveistäjän osa.ssa o n n i s t u i hyvällä J a selvällä e g i l n t y m i - eellään t u l k i t s e m a a n suhteensa E l s a an h y v i n . , i ' B a r r y T s d o n e n l i u o r e n J a k i l t in o p p i l a a n osassa a n t o i h y v i n \omilstu-' neen t u l k i n n a n osastaan* csUntyen ikäänkuin vanhana t e k i j ä n ä ; v a i k ka mahtoi o l l a v a s t a enshnmälsen iserran ^ i i n pitkässä osassa — Ja o n vielä vaUan n u o r i . . : S i g l l ö m ä l d lehtiräpqrtterin osassa i l m a i s i r e h d i s t i s e n uteliaJsiiuden Ja nralstiirfklrjöfttamlstaidon.- Jotka: h y vällä raporttOTllla p i t ä ä öUk^. O l i v i s T o l v a i i e n a n t o i h y v i n o n n i s tuneen t u l k i n n a n p a l v e l i j a n osasta t a lossa. Jossa tapahtuu k a i k e n l a a t u i s ia yUä^S^sIä j a j o s sa h ä n j o u t u u o l e i d a an k e ^ e i s e n ä henkilönä ottaessaan vast a a n k a i k k i t u l o k k a a t . K a i k e n tämän O U v i a e s i t t i h y v i n käsitet^rnä. L o p u k s i TOl m a i n i t a yleisön m i e l i piteenä, e t t ä näytelmä o n " k i i n n o s t a va j a samalla.hau-ska*^- E:iitän näytehnän henkOökontaa hyvästä esityksestä. Tämä n ä y t e l m ä esitetään (toisen k e r r a n h u h t l k . 2 pnä, a l k a e n k l o 4 l p . K u n ' : täytämme katsomon nudelleen annamme samalla kannatuksemme näytelmätalteen edistämiselle suomal a i s t en keskuudessa. Näytelmäseura t o i m i i s i t ä i n n o k k a a m m i n m i t ä p a remman kannatuksen annamme s en e s i t y k s i l l e . - M u t t a t ä t ä näytehnää ei tarvitss mennä katsomaan pelkästään k a n n a - KIITOS Sydämelliset kiitokset naapureille j a tuttaville, km> tuiittAw- 'I taen fau^seni maalisknnn 10 p a i ä v i e ö ä m a ä n katissani snTiS^*! syntymäpäivääni. «^^täots^ Kiitos hKkullisesta kahvipöydästä ihanine kukkineen i» - ' suuresta rahalaJxJasta. jonka sain käyntänne: muistoksi " ^1 Kiitcs siskoni perheelle ja kaikille jotka ottivat osaa^ mutta - . syystä tai toisesta voineet saapua. ' ?^ j Kiitos homihan^alkmmpanijaille j a illan emännille jotka >>s-niin paljon vaivaa tähteni . ~ "*«»«si Teitä aina fidittäen muistaen. AINO KAUPPINEN Asevelvollisuus ehdotetaan Suomessa ulotettavaksi myöskin naisväestöön Miespuolisen väestön asevelvollisuusaikaa ehdotetaan pidennettäväksi t u k s e n vuoksi s i l l ä se t a r j o a a todella tarpeeksi k i i n n a s t u s t a Ja h u v i a Isatso- J i l l e . — M u k a n a ollut. Liiton 25. vuofis-juiitat pidetään . Round Lakella Boond L a k e . — R o u n d L a k e n E c h o n kokous/ p i d e t t i i n tk. 19 p : n ä . Jossa tärkeimpänä kysymyksenä o l i keskust e l t a v a n a voimistelUvälineiden hank-k i r ^ e n tuleviin voitnistelukurssei-himme, j o t k a a l k a v a t t ä ä l l ä toukokuun a l u s s a . Toivottavasti s i i h e n menhes- ' s ä pn m e i l l ä välineet kunnossa. T i e t y s t i s i l l o i n menemme j o k a i n e n k u r s s e i l l e s i l l ä se o n o p p i a nuorisolle Ja meille vanhemmille se o n hsrvää h i e - ' Tontaa. S i t t e n niieillä o n se l i i t o n 25- \-uotisjuhIa ensi l a u ä n t a i - i l t a n a tai t k . 25 päivän i l t a n a . Tilaistius a l k a a k l o 8 l p . P i t ä k ä ä mielessänne j a m e n nään j o u k o l l a J u h l i m a a n. K o k o u k s e n l o p u t t u a a l o i t e t t i i n h i i h t o k i l p a i l u t , Jossa^ tulokset j a k a u t u i v at sen m u k a a n m i t e n i n i k i n s a i suksensa l u i s t a m a a n s i l lä k e l i oU m i t ä k i u s a l l i - s h i sillä a u k e a l l a pH v e s i k e l i J a metsäm a i l l a päinvastoin. Hiihdettävä matk a o l i k u u s i kilometi-iä, k i l p a i l u j en p a r h a a n a j a n saavutti O . T o r i k k a 2fl ndn. BiU Mäki 3 1 ^ , J . B r a n n y 32.31, R. T u o v i n e n s a a v u t t i 5 k m . a j a n 31.2a AHe 15 T . p o j a t hiihtivät 3 k m , Rf^Jie-mi 17.15, K : K o r h o n e n 18.04, K . Mähönen 19.34, P . W h i t e r s 21.16, A i S t r a nd 24.05; Alle-13 v , ^ . R o b a r 1 k m . 7X8. T y t t ö j e n l km. m a t k a l l a ajat j a k a u t u i v a t s e u r a a v a s t i : Nancy B r a n ny 5;45, -Helen A u r a n e n 6-J2, ^Laila A u r a* n e n 9:18.- Nämä kilpaUut oU j ä r j e s tetty- isiinä mielessä e t t ä ; n e olisivat t ä n ä t a l v e n a vimeiset, mutta hiihtäj i e n y l e i n e n m i e l i p i d e o l i e t t ä jos k e l iä r i i t t ä ä n i i n vielä s i t ä nykäistään. N o m i t e n v a i n säkki päättää n i i n samaa mieltä o n : G e o . ' deir.taist^iiissa H u ä s o n > B a y cb:n l ä i - vat. . '''--.VT'- / . V mm mm - aan Q B e / :. PYYKKIKONEEN, - SÄH KÖJÄÄHDYTTÄJ ÄN TAI AUTOMAATTISEN PAINOVESILAITTEEN farmillenne tai kesäasunnollenne, niin käykää kysy- "/ mässä hintojamme ja katsomassa näytteitämme näistä koneista ja laitteista. Monet naapurisi ovat ostaneet meiltä tarvitsemansa ' kotitalouskoneet. Tee Sinä samoin ja kannata omaa liikettäsi. INTERNATIONAL GO-OP STORES LIMITED 176-180 S. Algoma St. Port Arthur. Ont. (Jatkoa) K O M M U N I S M I N V O I MA S U O M E S S A K a i k k i e n suomalaisten ihmeeksi Gestapon entinen kätyri o n T u k h o l massa Ture N e r m a n i n teoksia lukiessaan saanut Suomen kommunistisen liilckeen voiman kehityksestä seuraa- •vahlaisen k u v a n : ^ "TcsSasia on, e t t ä kommunismin kannatus Suomen työläisten keskuudessa VV. 1920—23 — siis s i l l o i n , k u n .sitä vasta k y l v e t t i i n j a se otti ensi askeleitaan—oli p a l j o n suurempi k u in mitä &3 o h t ä n ä päivänä . . . V u o n na 1922, j o l l o i n konimunistit ensimmäisen k e r r a n o s a l l i s t u i v a t eduskuntavaal e i h i n itsenäisenä ryhmänä, saivat he heti 27 edustajaa eduskuntaan. Tämä oli niissä oloissa enemmän k u i n viime edu-skuntavaaleissa 38 kaiisnndemo-k r a a t t i s t a edustajaa." Tuosta laskutoimituksesta o n sanottava e t t ä r a h a l l a s a a j a hevosella p ä ä see. Luopio Tuomisen laskuissa 27 on suurempi l u k u k u i n 38. m i k ä m e r k i t see sitä. e t t ä laskutoimitixksen s u o r i t t a ja määrää etukäteen m i e l i v a l t a i s en tuloksen, minkä s i t t e n todistaa h i n n a l l a millä hyvänsä — r a h a l l a , t u p a k a l l a tai o m e n i l l a ! — o i k e a k s i . E i tarvitse muuta k u i n v e r r a t a k o m - munLstien ja sosialidemokraattien kansanedustajain lukumäärää keskenään, k u n huomaa, että Luopio T u o minen on tehnyt pahanlaiseit laskuvirheen. Vuonna 1922, j o l l o i n kommunisteiksi nimitetyt sosialistit j a p i e n v i l j e l i j ä t saivat eduskuntaan 27 e d u s tajaa, saivat tannerilaiset scsialidemo-kr- aatit 53 e d u s t a j a a . Vuonna 1929 s o s i a l i s t i n en työväki"sai 23 j a sosdem-puolue 59 e d u s t a j a a . Sen j ä l k e en t u li l a p u a n l i i k e . j a vasemmistolainen j u l k i n e n toiminta ehkäistim kokonaan, minkä johdosta sosdem-puolue s a i v. 1939 85 edustajaa. Kommunistien t o i m i n t a o l i lyöty m a a h a n väkivalloin ja fasismi " l u j i t t u n u t " siinä määrin, ett ä Poika Tuominen k a t s o i etujensa j v a a t i v a n l o i k k a u s t a f a s i s m i n p a l v e l u k seen. Sodassa herroille s a t t u i k u i t e n k i n k i r o t t u yllätj-s. j a vuoden 1945 v a a leissa kommunistit saivat 49 Ja s o s i a lidemokraatit 50 edustajaa. Vuoden 1948 vaaleissa kansandemokraatit k ä r sivät lievän vaalitappion Ja s o s i a l i d e mokraatit saivat vastaavasti voiton, m u t t a presidentin v a l i t s i j ^ i e s v ä a - leissä V. 1949 ATioden 1945 voimasuhde palautui suiu"in p i i r t e i n ennalleen kansandemokraattien saadessa ääniä muutamaa t u h a t t a v a i l l a saman määrän k u i i i sosialidemokraatit j a v a l l t s i - jamiehiä enemmänkin. Totuus ö n s i is se, että vuonna 1922 kommunistien voima o l i l ä h e s puolta heikompi kUin sosialidemokraattien, m u t t a nyt m o - sivaC Suomen ammattijärjestön. B e iyrehdyitivät työväen laistelotah-don, ensin iisbottelemallä'ettei palaa tule, maattaen tämän sitten nskotteloksi. ettei pola-äikana voi taistrtla vaan ön " k a i k k i e n loök-kahi" yhteisesti kannettava pnlan rasiinks^ He kehoittivat työväen j o i ^ o ^ ••raohallisauteen'' ja f a sististen roistotekojen sletämiseeii/' A r v o T u o m i n e n c s c i t t i s i l l o i n aiyän o i k e i n ne i a s i s t i s e t menetelmät, J o i l la oikeistolaiset sösdcm-johta Jat lemmat puolueet ovat yhtä v o h n a k - 1 saaneet v a l l a n arhmattillisessa kaat. K u n otetaan huomioon; e t t ä s o s i a l i d e m o k r a a t t i e n äänestäjien joukossa o n k e s k i l u o k k a l a i s i a p a l j o n enemmän kuin kansandemokraattien ä ä n e s t ä j i en joukossa, saadaan tulokseksi, e t t ä työväenluokan enemmistö äänestää nykyisin kansandemokraatteja j o i d e n joukossa S K P o n t i e t e n k in päävoima. T ä t ä totuutta ei m u u t a se tosiasia, e t t ä kommunisteilla oli 20-luvulla enemmistö ammatillisessa liikkeessä, jossa sosialidemokraatit isännöivät n y k y i s i n . Ensiksikin ammatillinen l i i k e o n l i y t p a l j o n suurempi k u l h 20- l u v u l l a j o t e n vertauskohtaa e l ole. T o i seksi voimasuhde kommunLstieh ja scsialidemokfaattien välillä a m m a t i l lisessa liikkeessä, o n n y k y i s i n sama k u i n p o l i i t t i s e s s a k in liikkeessä j a monet liitot ovat sosialidemokraattien j o h t a m i a vain sen vuoksi että johto-k>' symystä ei ole r a t k a i s t u demokraatt i s t en vaalien perusteella, vaari se perustuu 30-luvulla s u o r i t e t t u u n v a l lankaappaukseen, n i i n k u i n A I T O Tuom i n e n todisti n i o n n a 1935 K o m i n t e r n i n V I I kongressissa pitämässään puheessa: " l e t k e ä ä apua Suomen saorpor-varistolle fasistimnlUstoksea läpiajamisessa ovat antaneet taanta- ] mukselliset sosialidemokraattiset johtajat, Tanner ym. He ovat h y väksyneet koristoslakeja työväestöä vastaan. SUIoio. kun lapaa-laiset valnUstivat ryntäystään sos-dem. johtajat kiristivät hyökkäyksiään TaitanknmoakselHslla työväestöä vastaan. Opportantstlsten pettoriluopolden avulla he halkai-bvat l i i k keessä. M u t t a muututtuaan: l u o p i o k si T u o m i n e n y r i t t ä ä unohtaa n u o oikeisr tososialidemokraattisten johtoherrojen roistbhteot j a k i e l t ä ä sen, e t t ä Suomen työläiset ovat entistä sankemmin j o u k o i n siirtymässä sosdempuoliieen j o h t o h e r r o j e n talutusnuorasta kommu-rUstiseeri työväenliikkeeseen. Tosiasio i t a ei k u i t e n k a a n voida kumota, j a ne osoittavat Suomen kommunistisen työväenliikkeen v a h v i s t u n e e n s i t ä m u k a a kuin sosdem-puolue o n h e i k e n t y n y t . Suomen sosdem-puolue « h h e i kentynyt jatkuvasti siksi, e t t ä se e i p u o l u s t a työväenluokan etuja, v a a n o n l i i t t o u t u n u t t a a n tumusporvarlston kanssa työväenluokkaa vastaan. S K P taas o n v o i m i s t u n u t s e n vuoksi, että se taistelee työväenluokan j a k a i k k i en työtätekevien etujen ^puolesta j a o n s i i s työväenliikkeemme' Johtava voima työväenluokan etujoukko. "VIERAS V d M A " SUOMESSA Timtien lu<q>ionsydämessään Suomen kommunismin voiman kasvaneen viime aikoina Gestapon entinen k ä tyri ei luota omiin iaskuvääreimyk-siinsä, vaan koettaa samalla todistella, e t t ä Suomen kommunismi o n vahvis-tmiut ''vieraan vallan voimakeinoin". Samaan aikaan, kun Fagerhätmin h a l litus txskottelee kansallemme toimivansa Suomen ja Neuvostoliiton y s t ä vyyden lujittamiseksi se avaa tmolu-eensa lehden palstat ulkolaisten v a - koilulaitosten kätyrin neuvostovastaisia herjatiksia varten. Ilmeisesti t i lauksesta Xaioplo Tiiomine» sähisee voimattomassa vihassaan kuin k j y - kääime: , *%ommnnistinen pooloe on nyt, altamcrälsen kommnntsniin linjalta polshiisattaaan nikopatdisen vieraan voiÄian vaikatnksesta ottanot sen roolin; mikä sortovuosina «U saomettar<^iseIla poolneella ja l a - pnalaiskautena I K L : l ä . Se pelottelee malta paolaeita'vieraan vallan vdimakeinoUiin vedoten. Se bn patdoe, tällä betfcdJä naottii ' etnoIkeQkslal. Sen jäsieneksi liittyneen tai kansanedustajaksi antaa-tnneen ei tarvitse enää pelätä van-, fcilaa tai maita vainotoimenpiteitä.^ I n h o i t t a v a on t ä m ä n "elävän r u u m i i n " h a j u ! Luopio t a r k o i t t a a i l m e i sesti sitä, että Neuv(wtoliitto s a n e li yälirauhansopimukseen j a myöhemm i n rauhänsoplmtikseen määräykset, e t t ä Suomen kansan, siis myös kommunistien, täytyy '^saada n a u t t i a d e m o k r a a t t i s i a kansalaisoikeuksia. K o m munisteja ei v o i d a paima enää v a n k i l a a n , kuten aikaisemmin, j o t e n se on, Sieraan v o i m a n " vaikutuksesta o t t a n u t sen r o o l i n , mikä sortovuosina o U s u o m e t t a r e l a i s e l l a puolueella j a l a - pulaiskatrtena IKT.:lä1 T o i s i n sanoen, jos e l o i s i rauhansopimusta, p a n t a i s i i n tommimistit vankilaan j a heiidän " e - t u o i k e u t e h s a " n a u t t i a kansalaisoikeu k s i a julistettaisiin mitättömiksi. Tuntuu- kyllä, että Luopio Tuominen ei ole u n o h t a n u t H i m m l e r i n opetuks i a ! - K u k a on oikeastaan vieras voima Suomessa? Luopio Tuominen p a l v e li sodan aikana Gestapoa, saksalaista v a l t i o l l i s t a poliisia, 'yhtä uutterasti k u i r i h ä n nykjTsin palvelee anglo-ame-r i k k a l a i s l a u r k k i j a a i t o k s i a . HimriHer Itrpasi h ä v i t t ä ä H i t l e r i n v o i t o n j ä l k e en kymmenessä. vuodessa suomen k i e l e n - tiri. Ja ktdtehkin Luopio TUomhien; tannerilaiset soslalidanokraatit ja n u a t nykyaikaiset suomettaielaiset p a l v e l i v a t uskcssa j a totuudessa — HelsinkL — H a l l i t u k s e n esitys t m - defksi -äsevelvollisutislalksi o n antazmt k a i k k i a l l a . m a a s s a aihetta arviointei-,; h i n esityksen todellisesta t a r k o l t t i k - sesta. Kansandemokraattien t a h o l ta o h ehdotettu toimenpiteitä, j o i d e n t u loksena o l i s i asevelvollisten li&umää- I i ä n y l e n e m i n e n v u o s i t t a i n n e l j ä n - I n e f c e l l ä j a e t t ä sotalaitoksen k a n t a - i herikilökimta vähenisi samaan a i k a an vastaavasti. Sen lisäksi; että h a l l i - ! t u k s e n ehdotuksessa edellytetään ! miesten asevelvollisuusajan pidentä-i mistä sisältyy s i i h e n myöskin ehdotus I n a i s t e n sotapalvelusvelvoUisuudesta. V a i k k a sosdem h a l l i t u s o n t e h n y t e s i tyksen asiasta, o n sosdem työlälsnuo-r i s o l i i t t o k i n omaksunut ehdotukseen nähden -vastustavan k a n n a n . Suomen N a i s t e n Demokraattisen L i i t o n pääsihteeri T y y n e Tucxninen on todennut, että l i i t o n p i r f s s ä o l l a an yleensä hämmästyneitä esityksen jöhr dosta. " K u n maailmassa t a i s t e l l a an n y k y i s i n r a u h a n puolesta, tehdään maassamme sotalaitcHcsen laajentam i s t a koskevia esityksiä. Mitä tulee n a i s t e n sotapalvelusvelvollisuuteen, n ä y t t ä ä ilmeiseltä, e t t ä c i ole t a r k o i . tus järjestää, v a i n naisten s o d a n ^ - k a l s t a t o i m i n t a a sotalaitoksen p a l v e luksessa v a a n Jsuuimitteilla o n n a i s ten sitominen sotilast«htäviin j o r a u h a n aikana", s a n o i s i h t e e r i. "Viimeisissä sodissamme menetett i i n p a l j o n miehiä kaatuneina j a i n - v a l l i d e i n a . Tätä vajausta yritetään nyt ilineisesti k o r v a t a vetämällä myös i i a . i s e t p u o l i i s t u s l a i t o k s en palvelukseen, k u n t i i n , s u u n n i t e l t u j e n inaanpuolus-t i i s l a u t a k u n t l e n r i n n a l l e t u l i s i perus, tettavaksi myös naisjaostoja. Vaikka esityksess-Ä ei nimenomaan vaadita n a i s j a o s t o j a p a k o l l i s i k s i n i i n Joka t a . pauksessa o n t a r k o i t u s johtaa kehl^^ t y s t ä s i i h e n , e t t ä naisten asepalvelus t u l i s i p a k o l l i s e k s i " , sanoi pääsihteeri. Suomen Demokraattisen N u o r i s o i n - t o n puheenjohtaja Toivo K a r p p i n en o n todeimut l i i t o n a i n ä vastustaneen asevelvollisuusajan pidentämistä ' ja sotilasmenojen lisäämisiä. Puheenj o h t a j a esitti m i e l i p i t e e n s ä asiasta seuraavaan tapaan: — Esitykset ovat j y r k ä s t i Tistiriidas-s a nuorison e t u j e n kanssa. Ehdotus maanpuolustuslautakuntien perustam i s e s t a k n r i t i i n c n v a i n m i l i t a r i s o i n n i n uusi muoto, • j o l l a koetetaan korv a t a entistä suojeluskuntalUkettä. S e n s i j a a n , e t t ä o t e t t a i s i in oppia ä s keisen s o d a n kokemidtsista. yritetään j ä l l e en keksiä k e i n o j a , m i t e n s o t a l a i tostamme v o i t a i s i i n vahvistaa j a s o - t l l a a l i i s t a henkeä tehostaa kansalais-, t e n keslniudessa. N y k s i s i h b n S u o men armeijassa jälleen päässyt vall a l l e se p r e u s s i l a i n e n k u r i j a systeem i , joka /)ii s i l l e o m i n a i s t a sodaii a i k a n a J a Eitä e i m e n k i n . Asepalvelukr seen käytetty aika menee nykyään t ä y s t a h u k k a a n , koska armeijassa ei suoriteta minkäänlaista henkistä kasvatusta. Olisi välttämätöntä j a s a m a l l a osaltaan j o n k i n l a i n e n edistysaskel, jos armeijassamme saataisito käjmtlin nuorison v a p a a - a i k a t o i m i n ta. Näyttää k u i t e n k i n siltä, ettei sitä p y r i t ä millään tavoin toteuttamaan. — M i l i t a r i s o i n t i , j o k a nyt e s i i n t y y p a l v e l i ^ i k a e s i t y k s i n , naisten asevelvollisuuksin, j a laivaston rakennus-, s u u n n i t e l m i n , e i tiedä hyvää. N y k y i n e n hallitussuimtaus e i axma mitään t a k e i t a s i i t ä , e t t ä a s e i t a j ä parannettua sotilaallista kuntoisuutta' t ä i s i in Suomen parhaaksi: s u u n n a n edustajat ovat ennej^'^ neet meidät sotiin, e i omien, « i j^ r a i d e n tarkoitusperien hyväkä vijoksi m e emme voi hyväksi s e l la suunnitelmia — k a a n — j o t k a saattavat kansalle vaarallisiksi. STOCKHOLMr RUOKAU 311 M a i n St. Vancouver, a(i PuheUn P A . 0538 Ainoa suomalainen 1 Tuokala VancouvMissa. KohtmdUset hinnat ja iyrjj palvelus. Heila>t, väsyneet, hermostonttt] voimattomat miehet ja laisit.l . hankkikaa uutta vilkkautta, , tarmoa j a elinvoimaa lättSkHä hyVästit . hejliollf, vmfcmi i _ ;a!akuloi<uu<leIfe j» li*na(>«inieniauiie&. •ibeultas be:kVo ja obut t r n . llniiUä i taaoe, reippaana, bäärikäj v:lUaaiu ltt»|£| .ja rielU illalla teillä on paljon rliDTOisa^t KSfUäkiiii Ortrexia; Sc »isältäj nntii, B i , kulsioraia. fonforia veren kehitai«»äi3 mlih ybimistamisckai ja virkutämuehi. -'hyttäj syiitecmiSnne. parantaa ruolcilul^isrl rtuisotulalosta ja makua oim « i i l L ' ra "tutottnniijkokn" aimuttaan 60 tnttä, fM kaa Onrrx Tonic-laUetteja nadea l o d TJtkkaudei), tarmon ja rlinvoiaaa iia&abi] oään. ' KaikJBM rubdoskaupoiiM. * CRYSTAL STEAM BATHS A U K I J O K A FXm Suomalaiset omistajat M r . ja M r s . L . LOODIUI CRYSTAL BEAUTY SALON Omistaja, Maigret PUHE)L|N HA- O03I , Ue3 £ . Bastings St. Tancoaver Br. W SUOMALAINEN KELLOSEPPÄ Katicnal Siotlaniiin •iasin. jo: :rilai^.ten ;eavostoIiitc istön jäÄen iiiivat- Xe^ ickallaan t£n. -Lähe den joht: 'rs', Unio; 'cirson ja cion '.iiö.s: lUi tarkoi jhteita N( jln ja neuT Kirjasen •ät -ne hc orvarilehd »)liiton - päj avaisi sen rittiläister laisseet, el i3vat nä>i Paljastae ämään cci' i3ga.ndan irjoittajat luntäytyj itä ei aim ".Me^hali arjoittava pssa "ei.( tfeiltä.tiec ne nähdä kllä y^täv: Tekee _ akln keHEHI kellon. SIMONSON'S WATCH^ BEPAIR 7 U East Hastings st Vancouver Br. C*IB1S yavyflii m a 6 & a o a a fl Pää^äispaketim lähetysaika on käsissä. TaBsttl p a k e t t i on paras lahja sä&n a j a t e l l a . Halvalla, nopeasti, ^ m a s t i . "OLYMPIA" —S5i0 5 Ibs. r a a k a a kahvia, 3 Ibs. rösaj 1 Ib. r u s i n o i t a, "IMATRA" —S5.80 ' 4 Ibs. paähd. kahvia. 3 Ibs. nsä 1 Ib. i-usinoita, l ib. luumuja. * T E N N I A " —S6iö ., 5 Ibs. p a a h d . kahvia peltikannsa-j sä, 3 Ibs.: riisiä, 1^ Ib. Imunuja. J H i n n a t Canadan r a l i a s s a . |^ paketit vakuutuksessa. YkSjBI den tyydyttävä palvelu tatoeffl- Käyk katso I meidi Pö KA: NORDMAN . . S u i t c 338 — Dominion Sq. Montreal; Que. DR. ROMAN PNiEWSKI S(cniivnotinen praktiiiaca Eonmpan haomaioimmis» E R I K O I S A L A N A s l s i i s t a u d i t , n a i ^ n , l a s t e n j a venerlset taudit N I e l i i r i s a t l e i k a t a a n u u d e l l a menetelmällä kiviittomasti Ilmari veren vuotoa. Tastäanottotnnnlt: Kello 3 - 4 lp. 3537 P A B K AVE. PUB. HArbonr 7623 Kontrai, 4B& VEL] llmar AVOI tietysti hopearahan toivossa — Saksan natsismia. Sosdem-puolue, joka joka julkaisee lehdes^n Luopio Tuomisen vuodatuksia, on rimutamien viime viikkojen aikana saanut Amerikasta satojen' miljoonien. marlckojen arvosta lahjuksia, saanut rie ilmeisesti (JalKoa seuraavana elTuIla? AJAESSAMME KäteishinnaUa alhaisilla viikkomaksnilla. KÄYTTÄKÄÄ B. F. GOODmCH baastavaista VÄmTTÄIS-MAKSU-S U j D N N I T E L M A A N a u t t i k a a uusien renkaiden ttuvallisuudesta j a lUotetta-valsuudesto . . . käteislun-n a l l a . . . maksakaa ajaes-sanne. |2SS3 • 124 Algonquin BlvcL East Tiinmins. Oota^ , > i n - , s- /iä;ilvi|S «lviii-.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 23, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500323 |
Description
Title | 1950-03-23-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
- j
4
glVtt 4 Torstaina, maalisk. 23 p. — Thursday, Mar. 23
jjuomeen saapuvien matkustajien
ipiivapausoikeudet ja niihin
ittyvät tullimuodollisuudet ii.
a^^f..^::::-':-:^^^;'••::-:•]•-• 'r^']..
eUoml-Seura o n Suomeen saapuvien
m^Ttjnistajien t u l U k y s s ^ i c s l i l koske*
v i ^ ^ e d n s l e l a j e n Joftidosta kaänty-nyt
t i i U i h a l l l t u k s e n puoleen Ja saanut s e u .
r a s v a n selostuksen voimassa olevista
määräyksistä J a ohjeista,
T. Ulkomaalla asuvan matkustajan
henkUpfeohtaitten matkatavara.
A ; A J l a m a l n l t u t j a n i i h i n verrattavat
a v a r a t annetaan^ t u l l i * j a l i l k e^
vaSKtoverovapaasti, mikäli t u l U t o i m l -
paödca harkitsee niiden vastaavan
m a t k a n t a r v e t t a:
j.^Vaatteet, alusvaatteet j a henkilökohtaiset
s H s t i y t y m i s - y m . välineet.
j o t k a tuodaan h e n k i l d n y l l ä t a i matk
a t a v a r a n a — uuänakln.
2, Seuraavat tavarat, mikäli niissä
o n käytön J ä l k i ä J a n e ovat m a t k u s t a -
"Ruma Elsa" esitetään torontoiaisiJie
toisen kerran huhtikuun 2 päivänä
K e s ä l l ä 1949 p i d e t t i i n MarseUlessa
merimiesteit^ k a l a s t a j i e n j a satamatyöläisten
kansainvälinen ammattil
i i t o n perustava kokous.
K o n f e r e n s s i i n o s a l l i s t u i v a t 19 maas-
J l en henkilökohtaistä käyttöä v a r f c s n ; ! t a 28 a m m a t t i j ä r j e s t ö n y a l t u a s k u n n a t.
J o t k a edustivat y l i 700,000 jäsentä.
Perus,ta,va kokous hyvitksyi. t ä m ä n ]
a) huokeat valokuvauskoneet — k a i
l l s a r v o l s l s t a kaxmetaan t u l l i — j a l i i
set vangitsivat myöskin merimiesten,
k a l a s t a j i en Ja satamatyöläisten k a n sainvälisen
ammattiliiton Lontooseen
lähettämän valtuuskunnan ja
k a r k o i t t i v a t sen m a a s t a . T ä l l ä teolla
Toronto. — C S J : i ^ täkäläisen osaston
näytelmäsetu^ esitti tk. 19 p nä
Rislakin kiijoittaman näytelmän
"Bamia Elsa". Tämä Jcolminäytdksi-nen
huvinäytelmä on pantn kokoon
rakkatidesta Ja sen aUietittamasta
ilosta ja surusta. Siinä esiintyy leski-rouvaäiti
kolmen t y t t ä r e n s ä kera. Heidän
T^fetftnit^^irfftfg^qt) t a p a h ä i u no-
Englannin labour-hallitus osoitti to- pgita Ja pBrnstcelllBla kuperiteikkojä
— juuri Roman Elsan sukkeluuden
huo- johdosta. Kirpeät repliikit antavat
d e l l i s en olemuksensa.
K a i k i s t a vainotoimenpitelstä
kevaihtovero 1>: b> urheUuvälincet, j'»"'^^'"Valisen Järjestön säännöt i a ? j j n i a t t a k a n n a t u s l a k k o j a e i a a a b i l o p - j ^ i n n o s t a v a a h u v i a katsomolle. Näy-
T MATTI K I U B U — W M . SVVANNl
l i i i i
Bay 8t^ Port Arihar, Ontario
Tiedustelkaa mcntä
KAADETTAVIA PUITTEN
. KULJETUS TROKIEN
LAATIKOITA
, NOSTOLAITTEITA
- VARUSTEITA
V ä l i t t ä j ä t Thunder B a y a l u e e l l a .
"raydeUinen vbrasto osia
.; Huoltopalvelus
!inospähoa - hitsausta - korjausta
S U O M E A P U H U T A AN
PUHELIN 5-8742
381 Oliver Road, Pdrt Arthur, Ont.
'IIIVVM'-'! •••»-[ f • i ' '• IIII
lähetti iveU)omu/^n m a a l i m a n k a i k i l - i p u m a a n . C a n a d a n merimiesten l i i t - ! t e i m ä o n Suomessa k i r j o i t e t t u:
le merimlehllle, k a i a . . t a j i l l e Ja s a t a - : to. j o k a k u u l u u ns. kuljetustyöläisten; Näytelmä e i t e t t i i n k«>koIailIa h y v i n .
Näytelmän ohjannut Eino Tarva&ien
o l i onnistimut vaUtessaari Veri osien
keuksistaan j a v a l i t s i keskusjohdon, j o i d e n b r u c j d n j o h t a m a lUtto JuUsti,
k u t e n sukset J a t e n n i s m a i l a t ; c> retkeilyvälineet
«pieni teltta, makuusäk- . .
fcl. k e i t t o k a l u j a J.n>;.>; d) l a e t e n v a u - | ojatyoläisiHe kehoittaen heitä l u j i t - j kansainväliseen l i i t t o o n , p j i ö i siltä t a -
n u t i e ) huokeat solttokoneet — k a i - j tahnaan työväenluokan yhtenäisyyttä j joudellista t u k e a . M u t t a t ä m ä tunne-
Uimmisia kannetaan t u l l i - j a l i i k e - j t a t e i e l l e s s ä elinehdoistaan j a o i - i t u n taantumuksellisen j a h a j o l t t a j an
vaJhtovero 1»; f> k i i k a r i t (kuten k o h .
t a e) 1),
B. Seuraavista Ja n i i h i n v c r r a t t a v l s -
t a esineistä kannetaan t u l l i - j a l i i k e vaihtovero,
Jotka peruutetaan D; a)
elckuvatt^koneet; b) m e t ^ t y . s - (y.
m.) aseet 2; o kirjoituskoneet; d)
bensiinimoottorit, esim, u l k o l a i t a m o o t -
t o r l t ; e) g r a m o f o n i t ; f) r a d l o v a s t a a n '
ottlraet.
C, Nautintoaineet Ja e l i n t a r v i k k e e t ,
1, Tupakkavalmisteita annetaan
seuraavat määrät t u l l l v a p a a s t i Ja valmisteverotta:
50 k p l . s i k a r e j a tai 75
k p l . c j g a r i l l o k s l a t a i 200 k p l . s a v u k k e l'
t a t a i 250 g r . p i i p p u t u p a k k a a .
2, VäkijuomJa annetaan t u l l i v a p a a s.
ti seuraavat määrät: 2 l i t r a a viiniä,
M i t r a m u i t a väkijuomia, ,
3, E l i n t a r v i k k e i t a , yhteensä enint
ä ä n 15 k g . j o s t a s a a e n i n t ä ä n o l l a ; 1
k g suklaata, 4 k g k a h v i a . 2 k g k a a kaota,
1 k g m a k e i s i a , $.5 k g t e e t ä.
h a l l i n n o l l i s e n komitci^n.
M e r i m i e s t e n ja .satamatyöläisten
kansamväliseen a m m a t t i l i i t t o o n ovat
liittyneet] Y h d y s v a l t o j e n , A u s t r a a l i a n,
Uuden Seelannin, H o l l a n n i n , Neuvas-t
o l l i t o n . k a a s a n d s m c k r a t i a n maiden.
J a p a n i n . S a k s a n y,m. maiden näiden
a l o j e n a m m a t t i l i i t o t . S i i h e n ovat l l i t .
tyneet myöskin eraat pienempiä a l u e
i t a käsittävät J ä r j e s t ö t . Niinpä esim.
V e n e z u e l a n ammatillteista J ä r j e s t ö i s t
ä ovat s i i h e n t a s a v e r t a i s i n a Jäseninä
l i i t t y n e e t naftan kuljetuslaivaston
merimiesten k a n s a l l i n e n a m m a t t i l i i t t
o Ja H a t m t l n sataman työläiset. Y h dysvalloista
s i i h e n ovat l i i t t y n e e t T y y nen
valtameren r a n n i k o n s a t a n i a - j a
varastotyöläisten kansallinen: a m m a t t
i l i i t t o J a l a i v a k o k k l e n j a r a v i n t o l o i t s
i j o i d e n kansallinen ammattiliitto.
Tämäkin csoittaa kansainvälisen j ä r j
e s t ön demokraattisuutta.
Kansainvälinen a m m a t t i l i i t t o o n a i .
4. T u l l i t t a j a l i i k e v a i h t o v e r o t t a saa jj^^y^ ^ j ^ j ^ ripeästi. Se t e k i työtä
Saatavana pikaista
zzlähetystä varten
• | «
mm i
0^ Interlor Trlm
®'Imaul-Brlc SIdIn?
®' Plmvood
® Maröhite
^ Asphalt Shingleb
"#I Tibxo GIsss loanlellon
MILTON FRANCIS
LUMBER CO. LTD,
l>uheUn bial S-739f
sd S. Cttxnberland iSt.
Por4 Arthur ^ Ontario
mutkujstaja tuoda maahan myös
maaesa asuvalle henkilölle lahjaksi
t a r k o i t e t t u j a arvoltaan vähäpätöisB
multa käyttöesineitä (lenlnklkangas,
. p a i t a , alusvaatekerta, sukat y.m.) V ä -
häarvolsuuden ylärajana pidetään
3.000 mk.
II. Moottoriajoneuvo, Jonka oikomaall
a asuva matkustaja luo väilaifcaLsesti
maaliaik.
Moottoriajoneuvoksi luetaan h e n k i löauto,
omnibuasl, k u o r m a - , seka- Ja
pakettiauto, t r a k t o r i sekä k a k s i - t ai
kolmepyörälset moottoripyörät, sivuvaunulliset
t a i i l m a n sivuvaunua.
1. Moottoriajoneuvoa m a a h a n tuotaessa
o n se tuUatlgva tavallisessa
j ä r j e s t y k s e s s ä j a o n sen o m i s t a j a i r t a i
h a l t i j a n i l m o i t e t t a v a , missä t a r k o l t u k .
sessa moottoriajoneuvo tuodaan. —
Maasta palautettaessa säädetyn ojan
kuluessa (6 k k . ) o n v i e n t l p a l k a n t u l l i t
o i m i p a i k a l l e annettava t u l l l l a s k u ja
luotettava selvitys siltä, ettei moottoriajoneuvoa
sinä aikana. Jona se op
ollut suomessa, ole k ä y t e t ty a m m a t t i -
maLseen liikenteeseen t a i toLsellc h e n kilölle
v u o k r a t t i i t a i käytettäksi h i o -
vutettu. J o l l o in maksetftu i u l l l peniu-tetaan.
—Nykyaikaisen s a noinatehdh'
tött yhtciskuhnällirten merkitys on
nrväämaitoman stiini. Siksi VAPAUS
on välttämätön tämän maan
suotttalaisiUe.
lakossa olevien C a n a d a n merimiesten
tukemLseksl Ja k e h o i t t i k a i k k i e n m a i den
merimiehiä j a satamatyöläisiä o -
solttamaan myötätuntonsa l a k k o l a i sia
kohtaan. Se t u k i myöskin L o n t o on
satamatyöläisiä näiden ollessa k a h n a -
tuslakossa.. Sen j ä l k e e n k u n E n g l
a n n i n (hallitus lähetti l a k k o l a i s i a v a s t
a a n poliiseja j a sotaväkeä, l i i t t o l ä h
e t t i E n g l a n n i n h a l l i t u s l ä h e t t i l a k k o -
i a l s l a vastaan p o l i i s e j a j a sotaväkeä,
l i i t t o lähetti E n g l a n t i i n ivaltuuskun-tansa.
j o k a ' t u t u s t u i tilanteeseen.-
Kansainvälisen a m m a t t i l i i t o n k e -
hoitus tukea C a n a d a n merimiehiä ja
L o n t o o n satamatyöläLsiä s j n n y t t i l a a j
a n kansainvälisen s o l i d a a r i s u u s l i i k keen.
Lakossa olevia merimiehiä tuki
15,000 Lontoon, 35,000 Ranskan jä
kymmeniä tuhansia I t a l i a n , Norjan,
HoUarmin, Etelä-Amerikan, Uuden
S e e l a n n i n J a m o n i e n inuiden maiden
satamatyöläisiä. Kannatuslakkoon
o s a l l i s t u i 27 m a a n satamat.
t a j a t Ja oikeistolaiset a m m a t t i j ä r j e s töt
yhdistivät voimansa murtaak.seen
työtätekevien kansainvälisen solidaarisuuden:
Tässä tarkoituksessa ne"
käyttivät k a l k k i a mahdollisia kelnioja,,
l a k c n r i k k u r e i t a , vangitsemisia, p r o -
v o k a t l o i t a j a vainoamista.
L a i v a n o m i s t a j i e n ^vaatimuksesta u l komaalaisissa
satamissa v a n g i t t i i n l ä hes
200 lakossa olevaa Canadalalsta
merimiestä E n g l a n t i l a i s e t v l r a n o m a i -
i i i i
m LAVERTY @ Insurance A^ent
: Sulte 105, C u t h b e r s t o n B l o c k Port WiUiam, O n t.
i ' ^ ; (Nova S c o t l a p a n k i n yläkerrassa)
X • P A L O - ja A U T O V A K U U T U K S I A ® Rahoittakaa Teidän seuraava
t ; ; autonne tai troklhne meidän ahtamalla lainana Ja säästäkää rahaa.
^ • ^ P u h ^ l i m e t : konttoriin S. 1673 — kotiin S. 2925.
e t t ä Canadan merimiesten lakko o n
puhtaasti C a n a d a n " s i s ä i n en a s l a ' ' . J o .
hon muiden a m m a t i l l i s t e n J ä r j e s t ö j en
ei pidä sekaantua.
Elokuussa 1949 m a i n i t t u l i i t t o meni
vieläkin pitemmälle. Rotterdamissa
pltämäs-sään kokouksessa se hy.väksyi
päätöksen. Jolla C a n a d a n merimiesten
mtto eroItettUn t ä s t ä känsahivä-
Usestä Järjestöstä.
Tämän oikeistolaisen kansainvälisen
Uiton t a r k o i t u k s e n a o l i s a a d a C a n a d an
merimiehet luopumaan vaatimuksistaan.
Merimiesten l u j u u t t a eivät k u i tenkaan
horjuttaneet minkäänlalse:
uhkaukset: Vaeta sen Jälkeen, k u n
lakkokassa alkoi ehtyä, C a n a d a n m e rimiehet
lopettivat s a n k a r i l l i s e n l a k konsa.
Joka oli k e s t ä n y t kuusi kuukautta,
' s a m a l l a h e toiitenklri Julistivat,
e t t ä he eivät peräänny esittämistään
vaatimuksista, v a a n tulevat
edelleenkin taistelemaan nUden puol
e s t a . •
A l r i o a s t a a n merimiesten, kalasta-
Jlen j a ' s a t a m a t y ö l ä i s t e n kansainvälinen
a m m a t t i l i i t t o o s o i t t i olevansa u s k
o l l i n e n kansainväliselle sölldaarisuu-äelie.
S i i t ä h u o l i m a t t a , e t t ä Canadan
merimiesten a m m a t i l l i n e n j ä r j e s t ö ei
kuulunut t ä h ä n kansainväliseen l i i t toon,
tuki lUtto lakkolaisia M A L : n
k a u t t a , Lokaikuun 3 päivänä 1949 C a n
a d a n merimiehet liittyivät kartsahi-väliseen
a m m a t t i l i i t t o o n .
L i i t o n pääsihteerhi äntainieh tietoj
en mukaan s i i h e n k u u l u u n y t 22 e ri
maasta 33 a m m a t t i l i i t t o a , j o t k a y h d i s tävät
riveihinsä toista miljoonaa j ä ,
sentä. . ' • • : •
M e r i m i e s t e n , kalastajien Ja satamatyöläisten
kansainvälinen ammattiliitto^
puolustaa tarmokkaasti rauhanasiaa.
Rauhanpäivän edellä se
kääntyi vetoomuksellaan k a i k k i e n j ä s
e n j ä r j e s t ö j e n s ä puoleen keholttaen
n i i t ä taistelemaan uuden sodan v a l m
i s t e l u a vastaan. M a i n i t t u vetoomus
sai osakseen lämmintä .vastaka'lkua
myöskin l i i t t o o n kuulmnattomien k e s -
kuudessa.
M e r i m i e s t e n ja satamatyöläisten
kansainvälinen ammattiliitto ajaa
k u n n i a k k a a s t i työtätekevien etuja^ Ja
j o h t a a työtätekeviä jotikkoja hildejo
taistelussa e l i n e h t o j e n parantamiseksi
J a r a u h a n j a d e m o k r a t i a n säilyttämiseksi
koko maailmassa. — V . R ä s t o r -
e s i t t ä j ä t j a lavastus o l i a s i a l l i n e n , s a ma
koko esitylssen ajan.
Greta S j ö m a n a n t o i r o u v a V i v l K a s -
s e l i n osasta h y v i n onnisttmeen t u l k i n n
a n — l e s k i r o u v a n yksinäisyydestä Ja
uuden miehen saannin kaipausta.
E s i t y s o l i e h j ä Ja k a u n i s , i l o t Ja s u r u t
luonnollisesti t u l k i t t u i n a.
Onnistuneesti t u l k i t s i v a t myöskin
osansa hänen k a k s i tytärtään, Rakel
Tabaoja P a u l a n a Ja Elsa Jalonen I r mana.
Perheen kolmannen tyttären. R u man
E l s a n - e l i S a n t u n osan esittämisessä
onnistui Annikki Auvinen aika
b y \ i n poikamalsena'^tyttönä j a p a l j on
paremmin ensiluokan rakastajattarena.
Hänestä muodostui m i e s t e n m i e l
i t i e t t y . Jota o l i R t m i a n a E l s a n a s ä t k
i t t y s a t t u v i l l a J a p u r e v i l l a puheilla
k u n miehet olivat käjmeet hänen ä i t
i ä än j ä s i s a r i a a n rakastelemassa: K u n
hän esiintyi hienosti puettuna, lempeyttä
u h k u v a n a j a sydämellistä v a s -
t a r a k k a u t a kaipaavana herttaisena
tJytänä, näytti h ä n m i t e n miehet v o i d
a a n v a l l o i t t a a . Osa o n näytelmän
v a i k e i n j a p i s i n , mutta siitä h u o l i m
a t t a A n n i k k i onnistui siinä Ja olisi
o n n i s t u n u t vieläkin paremmin, ellei
r o o l i n muistamattomuus • o l i s i ollut
e s t e e n ä . . ' ' •
I f r j ö Tamminen esitti professorini
osan k a i k i n p u o l i n hyvällä menestyk-:
sellä luohnehtiessaän vanhan o m a l -
s i m t t a h i m o i t s e v a n h e r r a s m i d i e n , j o n ka/
rakkaus vie m u k a a n s a siinä määr
i n , että unohtaa äidhi t a l o i n e e n k un
t y t ä r lupaa hänelle nuoren j a k u u m a n
lemmen. ^
O l a v i Latvala esitti agrönoömin
osan hyvällä . menestyksellä. Talonpoika
Istyyppi oU m a i n i o Ja kohtaus
E l s a n kanssa s a i koko katsomon r i e muitsemaan.
Hugo E l i m e n kuvanveistäjän osa.ssa
o n n i s t u i hyvällä J a selvällä e g i l n t y m i -
eellään t u l k i t s e m a a n suhteensa E l s a an
h y v i n . , i
' B a r r y T s d o n e n l i u o r e n J a k i l t in
o p p i l a a n osassa a n t o i h y v i n \omilstu-'
neen t u l k i n n a n osastaan* csUntyen
ikäänkuin vanhana t e k i j ä n ä ; v a i k ka
mahtoi o l l a v a s t a enshnmälsen iserran
^ i i n pitkässä osassa — Ja o n vielä
vaUan n u o r i . .
: S i g l l ö m ä l d lehtiräpqrtterin osassa
i l m a i s i r e h d i s t i s e n uteliaJsiiuden Ja
nralstiirfklrjöfttamlstaidon.- Jotka: h y vällä
raporttOTllla p i t ä ä öUk^.
O l i v i s T o l v a i i e n a n t o i h y v i n o n n i s tuneen
t u l k i n n a n p a l v e l i j a n osasta t a lossa.
Jossa tapahtuu k a i k e n l a a t u i s ia
yUä^S^sIä j a j o s sa h ä n j o u t u u o l e i d a an
k e ^ e i s e n ä henkilönä ottaessaan vast
a a n k a i k k i t u l o k k a a t . K a i k e n tämän
O U v i a e s i t t i h y v i n käsitet^rnä.
L o p u k s i TOl m a i n i t a yleisön m i e l i piteenä,
e t t ä näytelmä o n " k i i n n o s t a va
j a samalla.hau-ska*^-
E:iitän näytehnän henkOökontaa
hyvästä esityksestä.
Tämä n ä y t e l m ä esitetään (toisen
k e r r a n h u h t l k . 2 pnä, a l k a e n k l o 4 l p .
K u n ' : täytämme katsomon nudelleen
annamme samalla kannatuksemme
näytelmätalteen edistämiselle suomal
a i s t en keskuudessa. Näytelmäseura
t o i m i i s i t ä i n n o k k a a m m i n m i t ä p a remman
kannatuksen annamme s en
e s i t y k s i l l e .
- M u t t a t ä t ä näytehnää ei tarvitss
mennä katsomaan pelkästään k a n n a -
KIITOS
Sydämelliset kiitokset naapureille j a tuttaville, km> tuiittAw- 'I
taen fau^seni maalisknnn 10 p a i ä v i e ö ä m a ä n katissani snTiS^*!
syntymäpäivääni. «^^täots^
Kiitos hKkullisesta kahvipöydästä ihanine kukkineen i» - '
suuresta rahalaJxJasta. jonka sain käyntänne: muistoksi " ^1
Kiitcs siskoni perheelle ja kaikille jotka ottivat osaa^ mutta - .
syystä tai toisesta voineet saapua. ' ?^ j
Kiitos homihan^alkmmpanijaille j a illan emännille jotka >>s-niin
paljon vaivaa tähteni . ~ "*«»«si
Teitä aina fidittäen muistaen.
AINO KAUPPINEN
Asevelvollisuus ehdotetaan Suomessa
ulotettavaksi myöskin naisväestöön
Miespuolisen väestön asevelvollisuusaikaa
ehdotetaan pidennettäväksi
t u k s e n vuoksi s i l l ä se t a r j o a a todella
tarpeeksi k i i n n a s t u s t a Ja h u v i a Isatso-
J i l l e . — M u k a n a ollut.
Liiton 25. vuofis-juiitat
pidetään .
Round Lakella
Boond L a k e . — R o u n d L a k e n E c h o n
kokous/ p i d e t t i i n tk. 19 p : n ä . Jossa
tärkeimpänä kysymyksenä o l i keskust
e l t a v a n a voimistelUvälineiden hank-k
i r ^ e n tuleviin voitnistelukurssei-himme,
j o t k a a l k a v a t t ä ä l l ä toukokuun
a l u s s a . Toivottavasti s i i h e n menhes-
' s ä pn m e i l l ä välineet kunnossa. T i e t
y s t i s i l l o i n menemme j o k a i n e n k u r s s
e i l l e s i l l ä se o n o p p i a nuorisolle Ja
meille vanhemmille se o n hsrvää h i e - '
Tontaa. S i t t e n niieillä o n se l i i t o n 25-
\-uotisjuhIa ensi l a u ä n t a i - i l t a n a tai t k .
25 päivän i l t a n a . Tilaistius a l k a a k l o
8 l p . P i t ä k ä ä mielessänne j a m e n nään
j o u k o l l a J u h l i m a a n.
K o k o u k s e n l o p u t t u a a l o i t e t t i i n h i i h t
o k i l p a i l u t , Jossa^ tulokset j a k a u t u i v at
sen m u k a a n m i t e n i n i k i n s a i suksensa
l u i s t a m a a n s i l lä k e l i oU m i t ä k i u s a l l i -
s h i sillä a u k e a l l a pH v e s i k e l i J a metsäm
a i l l a päinvastoin. Hiihdettävä matk
a o l i k u u s i kilometi-iä, k i l p a i l u j en
p a r h a a n a j a n saavutti O . T o r i k k a 2fl
ndn. BiU Mäki 3 1 ^ , J . B r a n n y 32.31,
R. T u o v i n e n s a a v u t t i 5 k m . a j a n 31.2a
AHe 15 T . p o j a t hiihtivät 3 k m , Rf^Jie-mi
17.15, K : K o r h o n e n 18.04, K . Mähönen
19.34, P . W h i t e r s 21.16, A i S t r a nd
24.05; Alle-13 v , ^ . R o b a r 1 k m . 7X8.
T y t t ö j e n l km. m a t k a l l a ajat j a k
a u t u i v a t s e u r a a v a s t i : Nancy B r a n ny
5;45, -Helen A u r a n e n 6-J2, ^Laila A u r a*
n e n 9:18.- Nämä kilpaUut oU j ä r j e s tetty-
isiinä mielessä e t t ä ; n e olisivat
t ä n ä t a l v e n a vimeiset, mutta hiihtäj
i e n y l e i n e n m i e l i p i d e o l i e t t ä jos k e l iä
r i i t t ä ä n i i n vielä s i t ä nykäistään. N o
m i t e n v a i n säkki päättää n i i n samaa
mieltä o n : G e o . '
deir.taist^iiissa H u ä s o n > B a y cb:n l ä i -
vat. . '''--.VT'- / . V
mm mm - aan
Q B e / :.
PYYKKIKONEEN,
- SÄH KÖJÄÄHDYTTÄJ ÄN
TAI AUTOMAATTISEN
PAINOVESILAITTEEN
farmillenne tai kesäasunnollenne, niin käykää kysy-
"/ mässä hintojamme ja katsomassa näytteitämme näistä
koneista ja laitteista.
Monet naapurisi ovat ostaneet meiltä tarvitsemansa
' kotitalouskoneet. Tee Sinä samoin ja kannata omaa
liikettäsi.
INTERNATIONAL GO-OP STORES
LIMITED
176-180 S. Algoma St. Port Arthur. Ont.
(Jatkoa)
K O M M U N I S M I N V O I MA
S U O M E S S A
K a i k k i e n suomalaisten ihmeeksi
Gestapon entinen kätyri o n T u k h o l massa
Ture N e r m a n i n teoksia lukiessaan
saanut Suomen kommunistisen
liilckeen voiman kehityksestä seuraa-
•vahlaisen k u v a n : ^
"TcsSasia on, e t t ä kommunismin
kannatus Suomen työläisten keskuudessa
VV. 1920—23 — siis s i l l o i n , k u n
.sitä vasta k y l v e t t i i n j a se otti ensi
askeleitaan—oli p a l j o n suurempi k u in
mitä &3 o h t ä n ä päivänä . . . V u o n na
1922, j o l l o i n konimunistit ensimmäisen
k e r r a n o s a l l i s t u i v a t eduskuntavaal
e i h i n itsenäisenä ryhmänä, saivat he
heti 27 edustajaa eduskuntaan. Tämä
oli niissä oloissa enemmän k u i n viime
edu-skuntavaaleissa 38 kaiisnndemo-k
r a a t t i s t a edustajaa."
Tuosta laskutoimituksesta o n sanottava
e t t ä r a h a l l a s a a j a hevosella p ä ä see.
Luopio Tuomisen laskuissa 27 on
suurempi l u k u k u i n 38. m i k ä m e r k i t see
sitä. e t t ä laskutoimitixksen s u o r i t t
a ja määrää etukäteen m i e l i v a l t a i s en
tuloksen, minkä s i t t e n todistaa h i n n
a l l a millä hyvänsä — r a h a l l a , t u p a k
a l l a tai o m e n i l l a ! — o i k e a k s i .
E i tarvitse muuta k u i n v e r r a t a k o m -
munLstien ja sosialidemokraattien
kansanedustajain lukumäärää keskenään,
k u n huomaa, että Luopio T u o minen
on tehnyt pahanlaiseit laskuvirheen.
Vuonna 1922, j o l l o i n kommunisteiksi
nimitetyt sosialistit j a p i e n v
i l j e l i j ä t saivat eduskuntaan 27 e d u s tajaa,
saivat tannerilaiset scsialidemo-kr-
aatit 53 e d u s t a j a a . Vuonna 1929 s o s
i a l i s t i n en työväki"sai 23 j a sosdem-puolue
59 e d u s t a j a a . Sen j ä l k e en t u li
l a p u a n l i i k e . j a vasemmistolainen j u l k
i n e n toiminta ehkäistim kokonaan,
minkä johdosta sosdem-puolue s a i v.
1939 85 edustajaa. Kommunistien t o i m
i n t a o l i lyöty m a a h a n väkivalloin ja
fasismi " l u j i t t u n u t " siinä määrin, ett
ä Poika Tuominen k a t s o i etujensa j
v a a t i v a n l o i k k a u s t a f a s i s m i n p a l v e l u k seen.
Sodassa herroille s a t t u i k u i t e n k
i n k i r o t t u yllätj-s. j a vuoden 1945 v a a leissa
kommunistit saivat 49 Ja s o s i a lidemokraatit
50 edustajaa. Vuoden
1948 vaaleissa kansandemokraatit k ä r sivät
lievän vaalitappion Ja s o s i a l i d e mokraatit
saivat vastaavasti voiton,
m u t t a presidentin v a l i t s i j ^ i e s v ä a -
leissä V. 1949 ATioden 1945 voimasuhde
palautui suiu"in p i i r t e i n ennalleen
kansandemokraattien saadessa ääniä
muutamaa t u h a t t a v a i l l a saman määrän
k u i i i sosialidemokraatit j a v a l l t s i -
jamiehiä enemmänkin. Totuus ö n s i is
se, että vuonna 1922 kommunistien
voima o l i l ä h e s puolta heikompi kUin
sosialidemokraattien, m u t t a nyt m o -
sivaC Suomen ammattijärjestön. B e
iyrehdyitivät työväen laistelotah-don,
ensin iisbottelemallä'ettei palaa
tule, maattaen tämän sitten
nskotteloksi. ettei pola-äikana voi
taistrtla vaan ön " k a i k k i e n loök-kahi"
yhteisesti kannettava pnlan
rasiinks^ He kehoittivat työväen
j o i ^ o ^ ••raohallisauteen'' ja f a sististen
roistotekojen sletämiseeii/'
A r v o T u o m i n e n c s c i t t i s i l l o i n aiyän
o i k e i n ne i a s i s t i s e t menetelmät, J o i l la
oikeistolaiset sösdcm-johta Jat
lemmat puolueet ovat yhtä v o h n a k - 1 saaneet v a l l a n arhmattillisessa
kaat. K u n otetaan huomioon; e t t ä s o s
i a l i d e m o k r a a t t i e n äänestäjien joukossa
o n k e s k i l u o k k a l a i s i a p a l j o n enemmän
kuin kansandemokraattien ä ä n
e s t ä j i en joukossa, saadaan tulokseksi,
e t t ä työväenluokan enemmistö äänestää
nykyisin kansandemokraatteja
j o i d e n joukossa S K P o n t i e t e n k in
päävoima.
T ä t ä totuutta ei m u u t a se tosiasia,
e t t ä kommunisteilla oli 20-luvulla
enemmistö ammatillisessa liikkeessä,
jossa sosialidemokraatit isännöivät
n y k y i s i n . Ensiksikin ammatillinen
l i i k e o n l i y t p a l j o n suurempi k u l h 20-
l u v u l l a j o t e n vertauskohtaa e l ole. T o i seksi
voimasuhde kommunLstieh ja
scsialidemokfaattien välillä a m m a t i l lisessa
liikkeessä, o n n y k y i s i n sama
k u i n p o l i i t t i s e s s a k in liikkeessä j a monet
liitot ovat sosialidemokraattien
j o h t a m i a vain sen vuoksi että johto-k>'
symystä ei ole r a t k a i s t u demokraatt
i s t en vaalien perusteella, vaari se
perustuu 30-luvulla s u o r i t e t t u u n v a l lankaappaukseen,
n i i n k u i n A I T O Tuom
i n e n todisti n i o n n a 1935 K o m i n t
e r n i n V I I kongressissa pitämässään
puheessa:
" l e t k e ä ä apua Suomen saorpor-varistolle
fasistimnlUstoksea läpiajamisessa
ovat antaneet taanta- ]
mukselliset sosialidemokraattiset
johtajat, Tanner ym. He ovat h y väksyneet
koristoslakeja työväestöä
vastaan. SUIoio. kun lapaa-laiset
valnUstivat ryntäystään sos-dem.
johtajat kiristivät hyökkäyksiään
TaitanknmoakselHslla työväestöä
vastaan. Opportantstlsten
pettoriluopolden avulla he halkai-bvat
l i i k keessä.
M u t t a muututtuaan: l u o p i o k si
T u o m i n e n y r i t t ä ä unohtaa n u o oikeisr
tososialidemokraattisten johtoherrojen
roistbhteot j a k i e l t ä ä sen, e t t ä Suomen
työläiset ovat entistä sankemmin j o u k
o i n siirtymässä sosdempuoliieen j o h t
o h e r r o j e n talutusnuorasta kommu-rUstiseeri
työväenliikkeeseen. Tosiasio
i t a ei k u i t e n k a a n voida kumota, j a
ne osoittavat Suomen kommunistisen
työväenliikkeen v a h v i s t u n e e n s i t ä m u k
a a kuin sosdem-puolue o n h e i k e n t y n
y t . Suomen sosdem-puolue « h h e i kentynyt
jatkuvasti siksi, e t t ä se e i
p u o l u s t a työväenluokan etuja, v a a n o n
l i i t t o u t u n u t t a a n tumusporvarlston
kanssa työväenluokkaa vastaan. S K P
taas o n v o i m i s t u n u t s e n vuoksi, että
se taistelee työväenluokan j a k a i k k i en
työtätekevien etujen ^puolesta j a o n
s i i s työväenliikkeemme' Johtava voima
työväenluokan etujoukko.
"VIERAS V d M A " SUOMESSA
Timtien luionsydämessään Suomen kommunismin voiman kasvaneen viime aikoina Gestapon entinen k ä tyri ei luota omiin iaskuvääreimyk-siinsä, vaan koettaa samalla todistella, e t t ä Suomen kommunismi o n vahvis-tmiut ''vieraan vallan voimakeinoin". Samaan aikaan, kun Fagerhätmin h a l litus txskottelee kansallemme toimivansa Suomen ja Neuvostoliiton y s t ä vyyden lujittamiseksi se avaa tmolu-eensa lehden palstat ulkolaisten v a - koilulaitosten kätyrin neuvostovastaisia herjatiksia varten. Ilmeisesti t i lauksesta Xaioplo Tiiomine» sähisee voimattomassa vihassaan kuin k j y - kääime: , *%ommnnistinen pooloe on nyt, altamcrälsen kommnntsniin linjalta polshiisattaaan nikopatdisen vieraan voiÄian vaikatnksesta ottanot sen roolin; mikä sortovuosina «U saomettar<^iseIla poolneella ja l a - pnalaiskautena I K L : l ä . Se pelottelee malta paolaeita'vieraan vallan vdimakeinoUiin vedoten. Se bn patdoe, tällä betfcdJä naottii ' etnoIkeQkslal. Sen jäsieneksi liittyneen tai kansanedustajaksi antaa-tnneen ei tarvitse enää pelätä van-, fcilaa tai maita vainotoimenpiteitä.^ I n h o i t t a v a on t ä m ä n "elävän r u u m i i n " h a j u ! Luopio t a r k o i t t a a i l m e i sesti sitä, että Neuv(wtoliitto s a n e li yälirauhansopimukseen j a myöhemm i n rauhänsoplmtikseen määräykset, e t t ä Suomen kansan, siis myös kommunistien, täytyy '^saada n a u t t i a d e m o k r a a t t i s i a kansalaisoikeuksia. K o m munisteja ei v o i d a paima enää v a n k i l a a n , kuten aikaisemmin, j o t e n se on, Sieraan v o i m a n " vaikutuksesta o t t a n u t sen r o o l i n , mikä sortovuosina o U s u o m e t t a r e l a i s e l l a puolueella j a l a - pulaiskatrtena IKT.:lä1 T o i s i n sanoen, jos e l o i s i rauhansopimusta, p a n t a i s i i n tommimistit vankilaan j a heiidän " e - t u o i k e u t e h s a " n a u t t i a kansalaisoikeu k s i a julistettaisiin mitättömiksi. Tuntuu- kyllä, että Luopio Tuominen ei ole u n o h t a n u t H i m m l e r i n opetuks i a ! - K u k a on oikeastaan vieras voima Suomessa? Luopio Tuominen p a l v e li sodan aikana Gestapoa, saksalaista v a l t i o l l i s t a poliisia, 'yhtä uutterasti k u i r i h ä n nykjTsin palvelee anglo-ame-r i k k a l a i s l a u r k k i j a a i t o k s i a . HimriHer Itrpasi h ä v i t t ä ä H i t l e r i n v o i t o n j ä l k e en kymmenessä. vuodessa suomen k i e l e n - tiri. Ja ktdtehkin Luopio TUomhien; tannerilaiset soslalidanokraatit ja n u a t nykyaikaiset suomettaielaiset p a l v e l i v a t uskcssa j a totuudessa — HelsinkL — H a l l i t u k s e n esitys t m - defksi -äsevelvollisutislalksi o n antazmt k a i k k i a l l a . m a a s s a aihetta arviointei-,; h i n esityksen todellisesta t a r k o l t t i k - sesta. Kansandemokraattien t a h o l ta o h ehdotettu toimenpiteitä, j o i d e n t u loksena o l i s i asevelvollisten li&umää- I i ä n y l e n e m i n e n v u o s i t t a i n n e l j ä n - I n e f c e l l ä j a e t t ä sotalaitoksen k a n t a - i herikilökimta vähenisi samaan a i k a an vastaavasti. Sen lisäksi; että h a l l i - ! t u k s e n ehdotuksessa edellytetään ! miesten asevelvollisuusajan pidentä-i mistä sisältyy s i i h e n myöskin ehdotus I n a i s t e n sotapalvelusvelvoUisuudesta. V a i k k a sosdem h a l l i t u s o n t e h n y t e s i tyksen asiasta, o n sosdem työlälsnuo-r i s o l i i t t o k i n omaksunut ehdotukseen nähden -vastustavan k a n n a n . Suomen N a i s t e n Demokraattisen L i i t o n pääsihteeri T y y n e Tucxninen on todennut, että l i i t o n p i r f s s ä o l l a an yleensä hämmästyneitä esityksen jöhr dosta. " K u n maailmassa t a i s t e l l a an n y k y i s i n r a u h a n puolesta, tehdään maassamme sotalaitcHcsen laajentam i s t a koskevia esityksiä. Mitä tulee n a i s t e n sotapalvelusvelvollisuuteen, n ä y t t ä ä ilmeiseltä, e t t ä c i ole t a r k o i . tus järjestää, v a i n naisten s o d a n ^ - k a l s t a t o i m i n t a a sotalaitoksen p a l v e luksessa v a a n Jsuuimitteilla o n n a i s ten sitominen sotilast«htäviin j o r a u h a n aikana", s a n o i s i h t e e r i. "Viimeisissä sodissamme menetett i i n p a l j o n miehiä kaatuneina j a i n - v a l l i d e i n a . Tätä vajausta yritetään nyt ilineisesti k o r v a t a vetämällä myös i i a . i s e t p u o l i i s t u s l a i t o k s en palvelukseen, k u n t i i n , s u u n n i t e l t u j e n inaanpuolus-t i i s l a u t a k u n t l e n r i n n a l l e t u l i s i perus, tettavaksi myös naisjaostoja. Vaikka esityksess-Ä ei nimenomaan vaadita n a i s j a o s t o j a p a k o l l i s i k s i n i i n Joka t a . pauksessa o n t a r k o i t u s johtaa kehl^^ t y s t ä s i i h e n , e t t ä naisten asepalvelus t u l i s i p a k o l l i s e k s i " , sanoi pääsihteeri. Suomen Demokraattisen N u o r i s o i n - t o n puheenjohtaja Toivo K a r p p i n en o n todeimut l i i t o n a i n ä vastustaneen asevelvollisuusajan pidentämistä ' ja sotilasmenojen lisäämisiä. Puheenj o h t a j a esitti m i e l i p i t e e n s ä asiasta seuraavaan tapaan: — Esitykset ovat j y r k ä s t i Tistiriidas-s a nuorison e t u j e n kanssa. Ehdotus maanpuolustuslautakuntien perustam i s e s t a k n r i t i i n c n v a i n m i l i t a r i s o i n n i n uusi muoto, • j o l l a koetetaan korv a t a entistä suojeluskuntalUkettä. S e n s i j a a n , e t t ä o t e t t a i s i in oppia ä s keisen s o d a n kokemidtsista. yritetään j ä l l e en keksiä k e i n o j a , m i t e n s o t a l a i tostamme v o i t a i s i i n vahvistaa j a s o - t l l a a l i i s t a henkeä tehostaa kansalais-, t e n keslniudessa. N y k s i s i h b n S u o men armeijassa jälleen päässyt vall a l l e se p r e u s s i l a i n e n k u r i j a systeem i , joka /)ii s i l l e o m i n a i s t a sodaii a i k a n a J a Eitä e i m e n k i n . Asepalvelukr seen käytetty aika menee nykyään t ä y s t a h u k k a a n , koska armeijassa ei suoriteta minkäänlaista henkistä kasvatusta. Olisi välttämätöntä j a s a m a l l a osaltaan j o n k i n l a i n e n edistysaskel, jos armeijassamme saataisito käjmtlin nuorison v a p a a - a i k a t o i m i n ta. Näyttää k u i t e n k i n siltä, ettei sitä p y r i t ä millään tavoin toteuttamaan. — M i l i t a r i s o i n t i , j o k a nyt e s i i n t y y p a l v e l i ^ i k a e s i t y k s i n , naisten asevelvollisuuksin, j a laivaston rakennus-, s u u n n i t e l m i n , e i tiedä hyvää. N y k y i n e n hallitussuimtaus e i axma mitään t a k e i t a s i i t ä , e t t ä a s e i t a j ä parannettua sotilaallista kuntoisuutta' t ä i s i in Suomen parhaaksi: s u u n n a n edustajat ovat ennej^'^ neet meidät sotiin, e i omien, « i j^ r a i d e n tarkoitusperien hyväkä vijoksi m e emme voi hyväksi s e l la suunnitelmia — k a a n — j o t k a saattavat kansalle vaarallisiksi. STOCKHOLMr RUOKAU 311 M a i n St. Vancouver, a(i PuheUn P A . 0538 Ainoa suomalainen 1 Tuokala VancouvMissa. KohtmdUset hinnat ja iyrjj palvelus. Heila>t, väsyneet, hermostonttt] voimattomat miehet ja laisit.l . hankkikaa uutta vilkkautta, , tarmoa j a elinvoimaa lättSkHä hyVästit . hejliollf, vmfcmi i _ ;a!akuloi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-23-04