1950-03-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mm r v » I •Mm m «f : fr 1|' -V-lOrgah df rixmUOx c«na«U«». B B - ( B b i i B l i e d NoT, 6tb 1917. AuUunrized 69 serond claee maU laifioB Department, OttÄW». Pub- . Ufhe4 tbrlce we8lcly: T u e stf a y a , iTbtu»teiiw endeatonlajra bjY0iam "Fublislilsg C>»opiä7^ 108-^103 jBIm St. W.,;Sudbta7', Onfc, it^tjad». M Jätätit, \Trari TIEÄtJSHlHNÄT: 7 Ciaia4iae«i: 1 vk. ÖJOO 0 klc: 8J2S •• • , 8 kk^ 24)0 rl-'- 4 ^ ^• t Hv 4 s! (lii Suomen uusi vähemmistphallitus * ViikpD vaUitieessa saaduista tiedoista ilmCTi,^^^^ Ott uudelleiBn iarigabtu väliemmistöhallituii^e^ joJca hallitsee pata» »miStafl Icbkoönliusmaniman jä sen poliittisteri mukulain armosta Suö' mm jttytyänen ja: suurpäaomäh hyväksi. ; Suoritettuaan "kolmannen tien" roolinsa — vakautettuaan kapita-lisinin sosdean.-puolueen oikeistojohdolle sanot-ti'n, että "Mauri on tehnyt tehtäyärisä, Mauri saa mennä" ja tilalle • muodostettiin Maalaisliiton johtajan Urho Kekkosen "keskustahalli-tus"/ imssä on suunVerierii^ maalaisliittolaisia ja lisäksi kolme edustajaa ruotsalaisesta puolueesta ja 2,edustajaa mitättömästä edistyspuolueesta — jonka kaikista jäsenistä sanotaan aikanaan tulevan mini >terejä. kun täinä hallitus ei edusta muuta ktiih 75 jäsentä edus^ ^ kunnaissa, hiin tämä tarkoittäaj että Kekkosen hallitus on riippuvainen kokoomusmammasta ja tulee työskcntelemääh sen pillin tahdista aivan samalla tavalla kuin tätä erfeltänyt Fagferhölmin 'ftyöyäenfialUtusr^ Irin'', inika: aUi^^ ie. -^.1^7-'v:''"-"-w^^ -/k:'. ' Pääministeri Kekkonen yritti'tosirt sen eieeii elidoitamaliä, e^ alushameen esiiiinaksi S K D L : n 3 jäsentä, miitta Suomen rahamies-piirit halusi\^t, kuten yhdysvaltalaiset dollarimiehct olivat ilmeisesti anääränneet, että hallitukseen on otettava vain pesunkestäviä porvareita ja sellaisia, jotka ovat valmiit palvelemaan suurpääomaa. Tämä luonnollisesti jätti S K D L : n hallituskokoomuksen ulkopuolelle, sillä 'SKDL oli nimenomaan korostanut, että politiikasta on kysymys — VjallitUksfeh ohjelman muuttamisesta. Ja kuri porvarit pitivät härkä-pusesti Iciinni Atlantin takaa saamistaan määräyksistä, niin täten syntyi Kdckösen johdolla puhtaasti porvarillinen hallitus missä Maalaisliitolla <m tosin 10 ministeripaikkaa — seikka <mikä huojentaa Maa-iaisliiton faallituskipeyttä — mutta avainasemissa ovat sellaiset länsi-maicteÄ fiiiarissi^idakköjä alinomaa ravanneet yksilöt kuin ulkominis- 'teriksi nimitetty Äke Gartzille (Rt.) joka on monesti ollut luottoneu-yotteluissa Britannian ja Yhdysyaltairi kanssa, sekä kauppa ja teolli-kmlsniinl^ teriksi riimitetty Suomen parikin johtaja Sakari Tuomioja '{<?d.), joka dn työkseen kulkenut Helsingin ja New Yorkin väliä. ' Selvää on, ctta kekkosen '-keskustahallitus" on amerikkalaista työt-tdmyyden ja seikkailujen ohjelmaa toteuttava hallitus mikä ei lupaa iiyvää Suonen kansalle. Vähääkään epäilemättä voidaan sanoa, että ^'suuritärta ollen läntinen'''Kekkosen hallitus ei kykene ratkaisemaan ?uomen työttömyystilannetta. Päinvastoin "läntinen suunta" syventää ja pahentaa uhkaavaksi kehittynyttä talouskriisiä Suomessa. Ja mikäli'kriisi syvenee, sitä mukaan tulevat useimmin päiväjärjestykseen ^Uai^et poliittiset prövokatiot kuiri vuoden 1948"vallankaappausjut-tu" jä nyt äskettäin Kemin lakkolaisille annettu tyrmistyttävä luokka-tuomia. Tuomiojan Wali Streetilta tuomien ohjeiden ja määräysten jjSgnftteellä iei Hioin rakenneta ystävällisiä suhteita Neuvostoliiton ja *l-aiisaÄ<Ieniokralian maiden kanssa; eikä edistetä rauhan asiää yleensä ^—m^tä Suomen kansan onni ja olemassaolokin riippuu. Luvalla sanoen, meistä tuntuu, että Suomen kansan etujen kannalta »katsoen on sen parempi,'mitä lyhytikäisempi Kekkosen täysporvariili-cnen vähemmistöhallitus on. : . oO Hucniennia, t ä ; 2^ i i : n ä t ä y t t i ä Ento S o i n i Torontosta 63 v u o t t a . O n n i t t e lumme päivän s a n l c a r ^ e l ? v ^ '«ERI Il: m i i i » i i ? ; . "49. valtio" J v < > Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, yhdysvaltalainen senaat-iitöri Hugh Butlef Nebraskasta on esittänyt virallisesti Yhdysvaltain (Senaatih asiakirjoihin ehdotuksen, ettU Canadan British Columbiasta ^tehtäisiin Yhdysvaltain 49. valtio. '.Ajatellaanpa sitä kohua mikU syntyisi jos esim. Neuvostoliiton joku ^ v^öJnsariedustaja esittäisi Korkeimman Neuvoston asiakirjoihin ehdo- •tuksen, että British Columbia kaapattaisiin Neuvostoliiton qmaisuu- ? dekäi! Se aiheuttaisi tietysti syvällistä suuttumusta, mutta niin turtur ^ >Seita tätä Yhdysvaltain isäntjivallan levi2- : saemista kohtaan, ettei edes tällainen hävyttömyys nostata laajakän- Senaattori Butler teki häpeämättömän valloitusesityksensä " k i r - »^m" muodossa, jonka^^h väittää saaneensa Chester G. Ross-nimisel- ^ ^^^^^ Illiribisistä. Ja 'jos joku cariadalaihen on niin herkka- ^^ amerikkalaisten haluavan isännöidä tässä maassa palkkojen ja muiden sellaisten etui-y^ suulcsien vuoksi, kutert joskus tekopyhästi. selitetään silloin hänen . i^hnättaä lukea mitä senaattori lUitierillaön asiasta sanottavaa. K u - : ielitemnie uutisosastolta näkyy, kysymys pn YhdysvaUojcn X^\Q- ; ^ n j a t i ^ jä Yhdysvaltain -puoluätuksen" tehostamisesta, sekä kuuden jotta Wall Streetin miehet saisivat lisää ''.'puiden jä veden kantajia", t.s. rikkauksien luojia ja A^erojenmakja- ' K oli; ihriiiB vaikka jotkut pariamentin jäsenetkin ovat jo huolissaan maamme itsenäisyyden vihraamiscsta Yhdysvaltain suurpääoman Ei ole ihme vaikka Otta\vassakin puhutaan jo julkisesti sii-i ; avun ohjelman "'tuloksena" on ulkomaakauppam- 'metyi-ehtjTiurien, kuten C P : n uutistiedossii maaliskuun 2 pnä myön- ;nettiiri. Öttawassakiri jo puhutaan, että Canadian arvokas uranium- 'inaimi lähetetään pilkkahinnasta Yhdysvaltain sotalcollisuuden palve- , lukseen silloin kuin siitä olisi mahdollisuus saada monin kerroin parempi hinta (nyt Canada s a a vain $ 2 . 7 5 unssilta malmista missä on lÖ iprbserittiä uranilim-oxidea) ja mitä ei pitäisi myydä millekään maalle iCmätti ettei Canada saa.takausta siitä, että cahadaiaistä uraniumia Icäytetään vain rauhan hyväksi, teollisuuden kehittämiseksi ja Tääketie-teen edistämiseksi. Ei ole ihme vaikka Ottäwassakin puhutaan siitä, ;tttä Canada köyhtjy ja näivettyy, jos alistutaan siihen, että tästä -;, ^m polkuHhnasta raaka-aineita rajan yli (esim. räuta-malmi ja erinäiset puutavaratuotteet) ja sitten ostetaan ne korkeasta hinnasta valmistetussa muodossa takaisin (kuten esim. rauta ja te- V- Iräs).; Täinä politiikka on jo riistänyt Canadan farmareilta elintärkeitä iharj^kina-aliieita ja lisännyt suuressa määrässä työttömyyttä työläis- ;teri;keskuudessa. Ja kun kaiken tämän lisäksi nebraskalainen senaattori valmistelee yleistä mielipidettä yhden canadalaisenmaakunnan j!:aappaustä\varten, niin tämä on sentään jo liian v a h v a a. . Jos mitään, niin Canada tarvitsee itsenäistä uiko- ja kauppapoli-tiikkaa — täydellistä vapautumista Yhdysvaltain epäedullisesta hol-hoiiksesta. Vain se t a k a a markkinoita maamme farmituotteille ja *4yöt^ Samalla kertaa se lopettaisi alkuunsa puheet British Columbian tai minkään muidenkaan alueiden liittämisestä Yhdysvaltoihin — sillä puhukoot nebraskalaiset senaattorit ^ canadalaiset eivät halua liittyä Yhdysvaltoihin. . r i l M E E L L T N E X JÄRJESTELMÄ L i i a n paJjcn ihmisiä. ,' • L i i a n päljbn ruökatar/ikieita. . . - A r v i o n niukaäh vähintäinkin 40 miljporiaia miestä Ja n a i s t a oh työttömänä länslmaLsen käpitalUmln J o h tamassa "vapaa.ssa maailmassa". Ja t a l d m k r l l s l p n vasta a l k a n u t tehdä It- •sensä t i m r i e t i i k s l, Samanaikaisesti h a l l i t u s täällä on kasannut kalcsi j a p u o l i tiiijooriaä t u s i n a a k a n a n m u n i a varastoihin, milj o o n i a paunoja kuivattua?^, nw (itoUaHtt ostaa sitä.:pM^iue Vaaii/ t a k s i l l e ) ; lähinmln: löa ipäu-; naa 7 0 l t a , juustcä iiae. 6 e oft kalkki "ylijäämää", se on s e l l a i s t a r u o k a t a varaa, j o t a e i voida myydä i h m i s i l le sen vuoksi, ettei heillä ole r a h a a sitä o s t a a . . . — Työmies. O I K E I N S A N O T T U - i i . ; . Täxiajuriri täytyy työskennellä 12 t u n t i a päivässä j a k u u s i päivää y l i - kOssä, j o t t a hän saa p a l k a k s i itselleen 30 prosenttia tuloista'. Näiden a j u r i e n tiedetään t^öskenheileen h e n k e n sä p i t i m i k s i ei 12 t u n t i a vaan 16, 18 j a vieläpä 20 t u n t i a päiväfsä. J a häiden miesten k e s k i h k e r t a i r i e n k o t im vietävä p a l k k a on $25 v i i k o s s a . : . Olkaam., me riäiiieri p o i k a i n tafiäiia, j o t k a h a luavat väin sitä mitä m e k i n häluam-nie — säädyllistä paikkaa, säädyllistä työpäivää ja' säädyllistä eiltttasbä. r * M i n e - M l l l U n i o n No. 598 l e h t i News. SOPINEE K E K K O S EN H A t L I T U K S E L L E k i N ^ • . . . j o t t a Suomen työkahsa kykenisi tbivottdmaah p r e s i d e n t i n tervetulleeks i , o l i s i saatava t a k e i t a v a r s i n k i n seur a a v i e n ehtojen täyttämisestä: ' M a a h a n olisi palautettava oikeus* t i i i r a Jä k a n s a l a i s t e n yhdenvertaisuus l a i n edessä. Ei sopisi esiintyä sell a i s i a poliittisia provökatioitä k u in esim. kevään 1Ö48 " v a l l a n k a a p p a u s " - Juttu, j o n k a jatkoa olivat Kemissä maanantaina langetetut kuohuttavat liiokkatuomiot. Tällaisiet tuomiot o l i si luonnollisesti m a l i d o l l l s l m m a n p i an oikaistava. ' ' A l l e k i r j o i t e t t u j a kansainvälisiä s o p i muksia olisi rehellisesti noudatettava. Niinpä esim. s o t a r i k o l l i s i i n tulisi suhtautua s i t e n k u i n . r a u h a n s o p i m u k sessa edellytetään, eikä aiittäa näitä piileskelemään j a pakenemaan. V a l t i o n j o h d o n t u l i s i h a r j o i t t a a j o h donmukaista rauhanpolitiikkaa ja pyrkiä rakentamaan ystävälliset s u h teet Neuvostoliiton kanssa. LäMi' v a l t a i n .sotapolitiikkaa el mis.<;'ään n i messä saisi myötäill-ä...- Näiden* ehtojen täyttämisestä ei k u i t e n k a a n ole minkäänlaisia t a k e i ta, v a a n presidentti P a a s i k i v e n e d e l l i nen presidenttikausi v i i t t a a pikemm i n k i n päinvastaiseen. Niinpä Suomen työkansa ei tänään kykenekään t c i v o t t a m a a n "uutta" presidepittiä tervetulleeksi. ~ Työkansan SariMnät> H e l s i n k i . '''' Rauhan pnolcsta taistelevien ranskalaisten työläislten etunenässä ovat olleet satamatyöläiset. Jotka ovat kieltäytyneet lossaamasta amerikkalaista sotamateriaalia Ja lastaamasta Viet Namiin lähe-. tettäviä aseita. Ylempänä näemme satamatyöläisiä mielenosoituksessa. S KirJ. Leslie Morris arvoinen K i i n a n K a n s a n t a s a v a l t a on halukas tekemään kauppoja.. Heidän olisi p i tänyt sanoa — tasavertaisella perusteella. ; , • ' • O n selvää ettei C a n a d a n työ- ja v i l j a m a r k k i n o i t a voida ylläpitää U S ' Ä:sta riippuvaisaiioa. A m e r i k a n i m p e r i a l i s m i p y r k i i h a l l i t s e m a a n sitä 0- saa koko m a a i l m a a , j o k a on vielä k a p i t a l i s m i n alainen j a kaappaamaan sen ^aapureiden markkinat. Sitä mukaa k u n T J S A : n y l i t u o t a n n o n k r i i s i tulee pahemmaksi j a leipäjonot p i tenevät, n i i n sitä muka ylijäämä v i e n tiä t u l l a a n kiristämään. Tämä ön Marshallin suunnitelman, kansainvälisen «vehnäsopimuksen, m a a i l m a n p a n k i n jä muiden " y h t e i s t o i m i n t a a " osoittavien keinojen t a r koitus, j o t k a todellisuudessa palvelevat jänkki-imperialismin välineinä. . . . . •« ' .,o- , o'. Tämä i m p e r i a l i s m i n ekonomia o s o i t taa atomisodan j a r a u h a n säijyttä-m i s e n / voimaa näyttämällä viedyn T r u m a n i n h a l l i t u k s e q . . ' p o l i t i i k a n i s i - säilrö; j o t a nykyään toteutetaan. E i v a i n Neuvostoliitto, sosialistit j a k a n - sandemokraattlset määt ole dpllärl- ImperialismLn m a a l i t a u l u i n a . Me - C a . nan "saapui Ottäwaan neuvottelemaan ! nadassa j a B r i t a n n i a n , R a n s k a n , I t a - Howen j a Öardinerln k a n s s a j a antoi | l i a n ja icppuosari länsi-Euroopan lopuksi Canädalle luvan myydä noin kansoista, puhumattakaan s i i r t c m a l - 20.000.000 b u ^ e l l a Saksalle j a J a p a - — — ° n i l l e U S A : n saadessa l e i j o n a n osan kaupasta. Ottawasta saapunut sanomalehti-tieto k e r t o i : . •'Senjälkeen k u n kaksi entistä v i - P a u l H o f f m a n , W a l l S t r e e t i n Jänsl- Euroopan gatileiter, on "tyytymätön" B r i t a n n i a a n koska se ei seuraa hänen ajatustaan viennissä. Heiluttaen" v a - rottavasti sormeaan hän ärtyisästi varoittaa B r i t a n n i a n h a l l i t u s t a , että M a r s h a l l i n apun ehtoja pitäisi totell a . Mikä B r i t a n n i a n "itsenäisyyden' h i n t a ! Länsi-Saksan terästiiotteita myydään Coventrysisä j a ' B i r m i n g h a missa halvemmalla. J a p a n i l a i s i a p a i . toja myydään B r i t a n n i a s s a j a C a n a - dassa h a l v e m m a l l a k u i n cahiadalaisia t e k s t i i l i t u o t t e i t a , e i v a i n k a p i t a l i s t i s i l l a m a r k k i n o i l l a , vaan itse Canadassa. U S A : n pääoman finanssoimana ja nostattamana pitkäaikaiset B r i t a n n i a n k i l p a i l i j a t , . j o t k a muodastivat tappiolle saatetun akselin itäisen ja läntisen käsivarren, ovat astuneet k i l p a i l e m a a n B r i t a n n i a n teollisuuden kanssa. M u t t a älkäämme viitatko sormellamme B r i t a t m i a a . Tarkastakaamme omaa itseämme. Saksa'jä Jäpähl h a l u a v a t ostaa v e h nää 100,000,000 busheliä Pohjbis'-Ame-r i k a s t a . Heidän täytyy saada a m e r i k k a l a i s i a dollareita ostaakseen sitä. Y h d y s v a l t a i n maataloussihteeri B r a n - - Toronto. — N y t Vapauäen l e v i t y s - ryntäyksen aikana sopii t a r k i s t a a jä syventyä ajattelemaan, että ihinkä a r voinen Vapaus meille ori, sekä v e r r a ta sitä n i i n s a n o t t u i h i n bisneslehtiin. Tänä päivänä, j o l l o i n työttömyys ja sodan vaara on uhkaamassa, emme elä sumutuksesta. Nykyoloissa vaaditaan tietoa, t a i t o a j a työtä j a y h t e e i i l i i t t y - neen kansan tervettä päätä. Tänään me vaadimme työtä eikä a l m u j a , sekä ennenkaikkea rauhaa eikä Forrestäl- Un, H i t l e r i n j a M u s s o l i n i n s a i r a a l o i s t a murhahimoa Ja h y s t e r i a a . R a u h an olosuhteista el r i i p u yksinomaan m e i . dän työläisten, v a a n koko i h m i s k u n n a n menestys. Me vaadimme kunnollisen rakennusohjelman toteuttamista, jotta ne iänikuiset lahot rakennukset, r o t t i en j a .s>öpäläisten saastuttamat tautien pesät, niitkä eivät ihmisasunnoiksi kelpaa, v a i h d e t t a i s i i n säädyllisiin a - s u n t o i h i n . Nämä kotoiset p u r k a m i s - Ja r a k e n nustyöt ovat tuhat kertaa tähdelli-semplä tehtäviä k u i n v i e r a i t t e n m a i den kansojen r a k e n t a m i e n t a l o j en h ä - %'lttäminen sodassa. S o t a p o l i t i i k a n a - semesta meidän t u l i s i rakentaa ystäv y y s , j a k a u p p a l i i t t o j a , j o i t a kyllä on t a r j o l l a . Ne meistä, j o t k a olemme uhranneet p a l j o n voimiamme j a varojamme e l i n mahdollisuuksiemme parantamiseksi, emme katso, että s o t a o n väistämätön. Me katsomme, että sosialismi j a k a^ p i t a l i s m l voivat elää r a u h a n oloissa. V i i m e a i k o i n a on kansallisuuskysym y s k i n pantu p a i k a l l e e n j a työväen todellinen Isänmäalisuus on päässyt arvoonsa. "Isänmaallisia" eivät s u i n k a a n ole ne suomalaiset, jotka sinne t u o t t i v a t v. 1918 saksalaiset sen jälkeen k u i n Suomi oli Jo saanut itse-nälsyjHensä. Suomalaisia patrioottej a eivät l i i o i n voi olla saksalaisen k u n i n k a a n tuojat, eivätkä ne. jotka sitoivat Suomen k a n s a n H i t l e r i n sot a v a h k k u r i e n vetäjiksi. Tämänkin kysymyksen oikein asettamisessa oh Vapaus ollut apunamme. holUsmaata saavat r a h a a vehnän osta miseen a m e r i k k a l a i s i s t a lähteistä, n i in USA:stä tuntuu, että sillä on oikeus koko kauppaan, t a i k k a a i n a k i n suur i m p a a n osaan siitä, k u n se o t t a a h i i o - mioon suuren ylijäämäiisä." Howe j a G a r d i n e r todennäköisesti vetosivat känisainväliseen vehnäsopimukseen (johon ei Neuvostoliitto k u u lu) j ä mahdollisesti hienosti h u o m a u t t i v a t B i r . B r a n n a r i l l e , että St. L a u r e n t i n h a l l i t u s toivoo sen m u k a a n v e h - hähvientiä. MUttä jänkit ovat kovia. U S A öh t u l l u t m a a l i m a n vehnämärk-k i n o i l l e ensimmäisen kerran viejänä j a sillä ori p a l j o n v i l j a a suurissa elevaattoreissa sekä f a r m i e n v i l j a v a r a s toissa, siitä sj'ystä U S A : n hallitus kaappiisi suurimman Osan kaupasta j ä jätti C a n a d a n pitämään säkkiä, h u o l i m a t t a siitä, että Canadan on kymmeniä kertoja riippuvaisempia, vehriänmjTnnistä k u i n U S A . H o f f m a n voi h e i l u t t a a , sormeaan m r . Ättleelle, niutta; Brännan saapuu meidän pääkaupunkiimme antaakseen meille määräyksen v i l j a a n nähden. Tällainen y k s i p u o l i n e n riippuvaisuus Y h d y s v a l t a i n pääomasta k u r i s t a a C a nadan talouden. ' K u n nämä k a u p i i a p u u h a t o l i v a t menossa Canadan kauppaviranomaisla palasi Shähghälsta. He korostivat situimattomia m a r k k i n o i t a Canaäan tavaroille K i i n a s s a ja_ sanoivat, että M u t t a k a t s e l l a a n p a jälleen C a n a d an asioita. Lauantaina,. t k , 11 pnä o li Vapaudessa T i m m i r i s i n asioista _ k i r - joitits, että n y t H o l l l n g e r i n 1,300 miestä suorit t a a . enemmän työtä k u i n 3,000 miestä ennen sotaa. J a lisäksi tänä keväänä, v o i d a a n vielä vähentää, S— 400 työläistä. Mistä he. saavat työtä? VUmelseri puolentoista vuoden aikana on 250 jvanhaa työläistä heitetty pois työstä, v a i k k a , ovat uskollisesti p a l v e l. leet 20—30 %-uotta. M i n e . M i l l unlo sai k u i t e n k i n painostetuksi, että käl-vosveteraaneille maksetaan edes p i e n tä avustusta. K a i k e s t a tästä — kansanjoukkojen kärsimyksistä, vähempiosaisten osaksi tulleesta vääryydestä, rikkauksienkä-saantumisesta ja sodan todellisista syistä kertoo lehtemme V a p a u s t o t u u denmukaisesti. Senpä tähden .yälvo, t i l a a j a l u e V a p a u t t a , sillä Vapaus on osa elämästämme — se on yhteinen tunnussanamme r a u h a n puolesta. — J . Nissinen. den miljoonista, olemme k a i k k e i n a l t t i i m p i a uhreja. • s K a i k k i ihmiset, j o t k a eivät vielä ole voittaneet vapauttaan j a itsenäisyyttään j a missä h a l l i t s e v a luokka t o i m ii T r u m a n n i e n , B r a n n a n i e n ja H o f f - mannien asiamiehinä, ovat jänklti-i m p e r i a l i s t i s e n koneiston l i h r e j a. M r . tulefe "t5'ytymättömäksi". M e i dän t u l i s i s u u t t u a kovast i j a pysäyttää' tällainen maamme pettäminen. Urkldioitä yrit€5iään karkoitetf ävista Lontoo. — Unionistisesta a k t i i v i s u u desta E n g l a n t i i n kärkoitettu Richard- James R a e sjryttää E l l i s saarella olev i a U S A : n v i r k a i l i j o i t a siitä, että he yrittävät värvätä kärkoitettävista u r k k i j o i t a . — ^ V i i k c n vaihteessa m u oi äöätlttiln S i i ö m ^ a kolmen k e s k u s t a - p u b i i i e e n k b i f l o i M s K a l l i t u s M a a l a i s l i i t o n - eduskuntapubennehen t r i : U r ho K e k k o s e n - j c h d c l l a , j o l l a eduskunnan 200 edustajasta c n t a k a n a a n yhteensä v a i n 75 edustajaa j a jos* kokoomuspuolue s i l l e a n t a a tukensa, h i i n sillä o n t a k a n a a n emiskunnassä^yhtren^^ 108'Idlistajlaä. - r - - ' .r Näin Olien ori t r i Kt^kkosen h a l l i t un eduskuiman vähemmistöä edustava ja syntyniäistää lähtian h e i k o l l a pöhjgilla. Suoml o n s i t t en maalisk. 1 p.. j o l l o in K a r l Fagerholmin oikeistosadäiider m o k r a a t t i n e n h a l l i t u s erosi, oiliit i l m a n hailitustav Ja K e k k a s e n h a l l i tus j o u t u u ottamaan .vastaan sen s e kamelskan. Jonka sosialidemokraatit Suomen suurpääoman asiaa ajaessaan synnyttivät. Stioinen työläiset ovat syvästi tyytymättömiä p a l k k o j e n j ä ä dyttämiseen j ä ; K e m i n ja Arabian tyyppiseen pämputuskomentoon: pienviijeUjöUielaiilavat ympäri vasaräiriarkkinat: elintarpeideri h i n - riät ovat kohoamassa j a f^ekkalaii h a l l i t u k s e n a i k a n a : ^^-ntjmeet, ystävälliset ulkopoliittiset suhteet' o n revitty h a j a l l e . - • Y r i t y s miiodöstaä laajempi kokco-mushalllttis. jössä' myöskiii kansandemokraatit bliiivät Olleet osallisina, meni h a j a l l e OikeJstÖsbsIälidemökraät-t l e n kiieltäytyeksä tbimirdastä yhdessä I karisandemokraättieri k a n aa •j Uudessa kbkopmushallituksessa on ! M a a l a i s l i i t o l l a —- eduskunnan' n i p in i n a p i n suurimniäiia ryhmällä — k y n i - mehen m i n i s t e r i n p a i k k a a ; Ruotsalaisella Kansanpuolueella k o l m e j a E d l s - tyspiiölueella kaksi. Sen lisäksi että K e k k o n e n ön pääministeri, oh hän öttariut hoitaakseen myöskin s i s l m i - n l s t e r i n tehtävän. . C a r l E n c k e l l poistuu u i k o m i n i s t e r in p a i k a l t a j a hänen paikkansa ottaa Ake H . G a r t z , Ruotsalaisen K a n s a n puolueen edustaja, j o t a pidetään f i - nanssieksperttiriä: Hän o h teollisuus-l a i t o s i e n öhiistäjä. Hän o n usein e-dustanUt Suomea luottoneuvctteluissa Y h d y s v a l t a i n ja JBSitänhiari 'kanssa. S a k a r i Tuomioja, Suomen P a n k i n k u vernööri j a Edistyspuolueen edustaja, ^aa kauppa ja teollisuusministerm s a l k u n . Näiden kahden n i m i t y k s en t u l k i t a a n merkitsevän, että t r i . K e k : kosen h a l l i t u s tulee u l k o p o l i t i i k a s s a an n o j a i l e m a a n länteen päin. Muodollisesti j u l i s t a a "uusi h a l l i t u s ensi töik-. seen; että sen aikomuksena on tukea yrityksiä ylläpitää r a u h a a j a kehittää ystävällisiä s u h t e i t a Nisuvostoliitön ja t o i s i en naapuriväitojen kanssa. K o toisessa p o l i t ö i k ^ a n lupaa se " t u r vata demokraattiset vapaudet, säilyttää järjestyksen j a edistää yhtenäisyyttä yhteiskunnallisien luokkien k e s k e n " . P a i t s i mitä edellä jo on mainittu, j h a u t u v a t ministerisalkut ..uudessa hallituksessa seuraavasti: O i k e u s m i n i s t e r i k s i , H e i k k i A. K a n nisto (edist. p u o l u e ) ; f m a n s s i m i n i s t g - r i k s i , Väinö J . Sukselainen (maalaisi.) ; f i n a n s s i m i n i s t e r i n apulainen; ^Tor N . H i l d i n g Meinander ( r u o t s . ' k a n - sanp.); yhtei^kunnallLsen asioiden m i n i s t e r i k s i , Rälf J . G . Törngren (ruots. kansanp.); yhteiskunnallisten asioiden apiiiäl^niinisteriksi V i h t o ri Vesterinen (malalaisl.); v a l i s t u s m l n i s. t e r i k s i Lennart Heljas (maalaisi.); yhteyslaitosten ja j u l k i s t e n töiden m i n i s t e r i k s i Martti J . Miettinen (maalaijBl.); yhteyslaitosten j a j u l k i s ia töiden apidaisxähftaiiksi K a u n? Ä: ^ K l e e m o l a . •<xnaalal?l.y; m a a n v i l j e - lyläiöilsteriksi Täävf N . Vilhufla ( m a a laisi.) ; m a a n v i l j e l y s l i i t c n apulaiseksi E e m i l ,V, L u u k k a ^ (iMalaiä.); p i i o l u s - t i i s m i r i i s t e r i s k i k i i s t a a E . T i i t u <iöää-laisl) j a puolustusmJnlsteri apulaiseks i L a u r i R i i k o n e n ( m a a l a i s i . ) .. R a e o l i i n t e r n o i t u E l l i s saarelle, j o s sa hän o l i ennen k a r k o i t u s t a a n neljä j a puoh kuukautta. Hän feäribl,' että i n t e r n o i d u i l l e ' t a r j o t t i i n U S A : r i k a n s a laisoikeuksia ehdolla, että he rupeavat u r k k i j o i k s i . ; Jio&ii äitd sU ys- ; iävältäni kirieen Kltniierän kont-^ irilta. ^inä sanottiin mm.: Olen faikoin seoranntit Vapandesta val-tntsfeläja tulera Port Arthurin IaurtijVifii£a varten; Öien h a - vilMkt, eti^vteiUä^ siellä pää-kaliön paikalla: nyt kädet täynnä töalilbia jä että ttälkikianä C a n a d^ sä t<ÄdMä Jo v a ^ laän (ftSäUisituÖM tpläiset o i ^ i jö: ktiuieäian^ mttkaäh ti&nneet käbsi fantaiievännaa kyyttä iineliines^ kefii^^ ^ikka: yii^aä-räin'eii juiä; ättä iidl^ sehi ei i^ii^ iaähi^ Toröjitiini sUömälalset/jbilka lähtee isLväif^laiitti. jsiUen Cäpähtäd -kon' s^d6nrylai^e^ y^m. liittyvät matkan varrelta; mölyän. Täilä iMsrnkiä^ on meillä asia hiiikän ptiiiäkUiiäen. Nifhkoin tiedät o'n tasää' : meidän; pbrstnassa liifden "iliäreniiilim'^ sabnölä juhla, sämäfan äl^ian. kyläinixic kaosä kbköonioi yhteisesti päattär määii ^ilta kiimpään juhlaan mennään. Tolö&selaä' oli, e t ^ v^^ enemmistö päätti osälUstiiä Part Arthurin jiiblään. Plänfian se täi. yal taittua pitkäUäkin tiellä. Nuo. ret iäkehtavat I07 sakin ttbkin' taVäUe ^ptvää thok-kiä, jossa he aikovat asua koko juhlan ajan kuin omas^ ialössäahi Vanhempi väki tulee lasten ja imeväisten kanssa autolla. Niitäkin on täällä jo ujteampia.. Koetamme vointimme mukaan täyttää sitä Lösbjätkan asettamaa 10.000 hengen kuotaa. Nuoret ovat päättäneet koristaa juhlatupansa ajan hengen mukaisilla tunnuksina. Tuleihme kaikki, turvallisuuden vuoksi, yhteiiä joukkona, kuten äiiiäkiii erämaan karavaani ' JuiiGaBsä ;Siis tavataan! — A . K. Kiiopiön Icisäliiläulajat saaneet sakkoa ''hallituksen halventamisesta"" I t e i s i h k i . — ( D L P ) — K u o p i o n d a - m o k r a a t t i s t e h nuorten ktsällii-yhmää vastaan nostetussa syytteessä " h a l l i - t i i k s en halventamisesta j a perättöm i e n tietojen levittämisestä j u l k i s e l la p a i k a l l a " annettiin helmik. 28 pnä odottamatta jo ensimmäisen k-3sitt3- l y n jälkeen päätös, j o l l a kuusi n u o r i s o l i i t t o l a i s t a t u o m i t t i i n sakkoihin. Oikeudessa l u e t t i i n syyttäjän lyhyt kirjelmä sekä kuuliisteltipöytäkirjat, j o i h i n vastaajat tekiVät eräitä muutoksia. Puolustusasianajaja pjrysi tämän jälkeen lykkäystä k i r j a l l i s e n vasr tineen a n t a m i s t a varten. Oikeus eväsi k u i t e n k i n pyynnön vastoin yleistä o i - keuskäytäjntöä, jonka johtavana periaatteena väitetään olevan, ettei t u o m i o i t a anneta vastapuolta kuulematt a . : • ' V \"'"/. Neljä vastaajaa tuomittiin 1,400 m a r k a n s a k k o i h i n , yksi 1,050 j ä yksi 3,500 markan sakkoon. Tuomituilla o n valituJsoikeuis hovioikeuteen. TimRHiUTYöTx a c i j o c n i k c n rouva kertoo t ä j i ^l l e e n . kuirtka :0in hoitaa jaloir --T B r i l j a n t i t minä tieteaijn j t a n ammpniakifsa, rubiinit viinis&ä._^ smaragdit pistän SI Jä säfiireiille o n maito pirastä. — kyliäpä sinä näet vaivaa tuttava. — Minä h=itän aina veni pois.^kim ne likaantuvat^ * _ Erään : k u u i u r i kirjailijan rinira; kutsun perhejuhliin, jonne hän? hjTBln.; vastahakoisesti. Kalkki^^ h j T ^ ^ f m u t t i a k m i iiyvästijit&iM tiuli.. p u r i s t i vieras s y d l m ä j j^ männän kättä j a lausui: • : — Cflinomä n i i n ystäväUiset; limme! B e r n a r d Shaw lausui kerran: . .— Nuoruus on. ihastuttava asia K kä rikos onkaan tuhlata sitä he USKOTTEkO? Sheridäh ilmestyi kerrah tuttarä sä s e i u ^ a n jalassaan uudet K a i k k i kiinnitUvät heti jalk huomionsa. — Arvaticäapa, sanci hän,~i olen saanut nämä kengät. T u t t a v a t esittivät erilaisia arrailjii — Ette keksi ettekä tule määhkään, sanoi Sheridaa ^ c ne j a m a k s o i n k i n niistä. O T T I K O H A N 1TSEE.\SÄ? B e r n a r d Shaw sai kerran ottaa kutsun* eräältä kuulu metsästäjältä: "Roiva X on koti torstaina k l o 4—6 l p ." . k i r j a i l i j a .palautti kutsukortin, h c n hän oli kirjoittanut lisäyöa " B e r n a r d Shaw samaten.' . • • . * . •• . « '• * kiÖMÄLLISTA K E S K U S T E i C i^ _ — k u u l e , isä kuka oikeastaan Hamlet, josta n i i n usein mainitaan! - - S i m m pitäisi hävetä noin tietämättömyyttäsi. Hae esille & t i l l a j a minä avaan heti palikalla^] kohdan,"'josta näet asian: •'-* -•« • LIEIJÖNÄNKESYTTSJÄ Eräs melkoisesti juopunut mis 4 päivänä eräänä eläintarhassa JUTT^J j o l l o in leijbiiä j u u r i onnistui riistäytj. mään ulos häkistään. Ihmiset Jiä: sivat kauhuissaan pakoon kaiMe hoille, m u t t a juopimut mies meni I nesti l e i j o n a a vastaan ja ohjasi t a k a i s i n häkkiinsä. ' Seuraavana päivänä sai mies W s u n . k a u p u n g i n pormestarin lao. K-mä p i t i seinaavan puheen: — k a u p u n g i n h a l l i t u s on päSttäöt lyöttää, mltäliri teidän kunniaksoK K u n , n i i n k u i n te teitte, tyhjin i i a käy k i i n n i leijonaan j a voittaa sen,ts •:e n i i n rohkea miehen työ, ettet ö tään sellaista olisi voinut ajatella. . Mies o l i n y t selvinnyt hutikastm — E t t e s u i n k a a n tarkoita, että a «i oikea l e i j o n a , sanoi mies ja pyörtji Day / »on H ereryijodj is coini l^son shi°e ,ä{ppins ano [^fpundsoi — ali •' m ifyou khope that next Sund£ •jdecided to 26th. F vre.have iy welcor girls, lets Rl group tha jour skis^i' we-ll ,t for'the ra a lons lin« figbteen in lirought up the evi baving a pr( be. the FC;! le. From the get^tog ynight.- to trot to defiiiitel: Salo is to jthe Liitto-to Iround-danci] there ar€ e nii will very I know i style. Ji ;StiII talkini a little c signing 1 fllege G il mes Un( ibersbur ically-mi! it word on t alter th< The 1 Wilson Co Fifty-one. p •t Of the more scho led and 1 ,tely. learly half 1 the teac of work intiflc. soc llbrary w l*s just as i now as d report [t to fi Mussolinin hemoukka halusi koneldvääriäldn Rooma. — Täiällä Umestyvasä M> mento Serassa on julkaistu Mus.-c-- n i n ' r a k a s t a j a t t a r e n CJlara Pstaco: v i i m e i n s h k i r j e , jossa hän sanoo "öi'] k e n s-äälimättörhäisti särkyvän siips^ l e i k s i " , i C l a r a Petacci pyysi kirjeeä konekivääriä, pistoolia, Mussolmmfl-lokuvaa j a kolmea pakkausta a . ^ ' n i - t a b l e t t e j a . Kirje on osoitett?J ?£• tacoin ystävättärelle kreivitär Coi> sille jä'siinä sanotaan mm.:.'En riiiten. m i n u n käy. E n kysele koitals-t a , sillä olen itse valinnut kohtalos.' Petacci pyytää kirjeessään yiitä ? toista muuta, j o t a tarvittaisim sn© n i t e l t i i r paikoa varten. Pefaccl as-m i i t t i i n yhdessä Mussolinin kaiua. LOST bn (doing Pa.. the the grea 'a —'Good ? The t( it when I A JEW - Charact reeoven Gangsterismiiifä ja larait tiestä K u n ne . " v i l l i n lännen" k a p i t a l i s m in •viidakossa syntyneet j a kasvaneet gangsterit ovat l i i k e k a n n a l l a , niin kaiklci tavalliset i h n i i s e t . n i i n aikuiset k u i n lapsetkin, pysyttelevät silloin m a h d o l l i s i m m a n kaukana. Eikä s u i n k a a n suotta, «illä gangster i e n äutomaattipistooUt tekevät s b l - vää jälkeä. Mutta tälle mantereelle doUärisbdän n a m i i s i a kerjäälmään lähetetylle Suonien Scslalidcmolfraattisen puolueen s i h t e e r i l l e Väinö Leskiselle oh/Torontossa kuulema järjestetty oikeiri p u hetilaisuus — v a i k k a häh sodan a i k a na h e r r a k a p t e e n i n titteliä käyttäen p i t i sotahuutonaan: " H e i gangsterini .-.. jhe'\''- Puoluesihteeri Väinö L e s k i n e n tunnetaan yhtenä johtavana vbäoana siinä äsevelijuntassa, j o k a sodan j ä l keen kaappasi Suomen ennen n i in k u n h i a k k a a n sosialldenibkraattisen puolueen k o h t r c U i i n s a j a b h n y t k o koomuksen "käyttökelpoisena a a s i n a" tehnyt palveluksiaan Y l i d y i y a l t a in doUarijumalalle j ä suomafaisille porvareille. • Leskisen rnulna " a n s i o i n a " tunnet a a n se, että hän oh hyvänläiiien ryyppyihies j ä t i m n e t t u a u t o h i i r j a s - t e l i j a . j o t k a yhdistettynä j o h t i v a t s i i hen, että hän. puoluesihteeri^ l ä s k i nen, ajoi äskettäin: E U r a n tieUä. j u o - vusjiäissään eräiin lapsen kuoliaaksi j a t u o m i t u i n siitä vähäksi äikaä t U - lenpältä lukemaan. N y t tämä H i t l e r i n entinen aseveli, sodan ailäiheh "Hei gangsterini . . ," lempilausieeh: käyttäjä j a E u r a n tien hiimälapäihen äutohurj^telijä tekee kaikessa korkeudessaan kixmämikseh pikkiiihinisilliBfcin Ja poikkeaa suurerix-p i a asioita suörittaessaian, piitiuihassa Toro.nt;ön V a p a a n Safiän miesten k b - kbUfcseiie, ettei heidän mbraälinÄa p a i n u i s i aihakaari " k e l l a r i a alerrimaksL , • • • • . • • • . •, • • • J a a , että BQiUäfeö a s i o i l l a herra L e s k i n e n l i i k k u u ? MeiUe ei ole siitä a n n e t t u mitään erikoistietoja, m u t t a jos oletamme, että liaksi k e r t a a k a k s i on neljä, k u t e n se o l i vlhfeässä h u o r u u dessamme, h i i n s i l l o i n voidaan" tehdä jöitakih yhteenvetoja. Y l e i s e s t i tiedetään, että y h d y s v a l t a l a i n e n namusetä o n o l l u t h y v i n antelias aseveli Leskiseh kuppikuhnalle. F t e s i d e n t i n ' v a a l i e n edellä scsdemot s a i v a t savukkeita,-makbisia j a muUta tauhkaa tukkukaupalla rajpiakon tältä p u b l e h , ' j o t t a voisivat edelleen p a l v e l la yhtä uskollisesti herraanpa k u i n a i - k a i s e n i m i h k l h . M u t t a Idittäniättöaiyys on m a a i l m a n palkka. Oltuaan " uskollisesti Yhdysvaltain d o l l a r i n edessä p o k k u r o i v a n Suomen s u i i r p o f v ^ h "käyttökelpoisena' a a s i n a " , Subiheu sosderbo-jehbikeistojbHtö~' kärsi murskaavan talpgioh j u u r i ' ' p i d b t y i s ^ presidehtin vaaleissa.. Lähes kolmannes sosciem-puolucen äänestäjistä käänsi inhoten selkänsä aasimaisuudelle j a mikä tärkeintä S K D L : s t a tuli Suomen työväestön Johtava puolue. SUbrtialäinen työmies jä talonpoika sanoi Fagerh o l m i n "työväerihällitukselle", että jo riittää ääsin tie. k u t e h l a k i Ja esivalta' vähän a i k a i s e m m i n sanpi aseveli Leskiselle, että j o riittää E u r a n t i e. N y t , jos k a k s i kertaa liaksi o n vielä neljä, me tulemme s i i h e h k i i s t a t t o m a a n lopputulokseen, että ' aseveli Leskinen, o n lähetetty tälle- m a n t e reelle kiittämään dollarimäan h a m u - setää äikaisemhiastä ävuistal j ä s a m a l l a syvään'kumartaen pyytämään p a l j o n enemmän tupakkaa, makeisia — JÄ E i r a E N K A I K K E A D O L L A R E I TA jos äollai^ite ömtetava namusbtä m i e l i i pelastaa Suomen k a p i t a l i s m i n ja" s e h liskOUisen " a a s i n " , , sosdemojen oitceistojohdon! " • M u t t a kuten sanottu, aseveli L e s k i nen luo a r m o l l i s e n katseen p i e n i i n k in j a m a t k a l l a isoisten 4uo h ä n poikkeaa kohentejemaah hengenheimolaisteiisa m o r a a l i a myös Torontonsa. : M e emme lUohriollIsestikaan tiedä esiintyykö L e s k i n e n selvinpäin vai t u k k i h u m a l a . ^ Torontossa. K a i k ki seikat tiuomiqbhöitaeh voi o l l a h i i n, ettäi k u ^ h ' e i l a i h a a ^ hänelle a u - tbäankaah — tai jos lainaa, hän h a n k k i i ensin k a i k k i mahdolliset v a k u u t u i t , että tulevat mahdolliset k u h m u t , läälcärihmäksut t a i h a u t a - j a i s k u l u t peltetyksL Ätutta siltä varalta jos vieraileva a i e v e l i sattuisi uilsitoäan E u r a n tien näytöksen ja ajelemaan juovuspäissään autoa sinne.missä lapsia l e i k k i i, niisiä Jumala torohtolaisiä y a r j e l - rontossa ajäisikaan juovuspäisHs ,c-toä, hän käyttäisi kuitenkin äavistatnattöniien ' m a a n miesters uu tt ee ll ii aa ii ss uu uu tt tt aa hhyyvvääkksseeeenn,, jiaa yynntti2iSS s Stiomessa vakuttaa, että -Euran tö' T^^^^^L^ s u u n n a l l a oh. muka kannatusta t2^ I Iäisten säädyllist;en maanmiestcsst | keskuudessa. koon, me subsitteleriune k a i k i l l e ^satä viibtCa hubremhhille lapsille, että p y - ^ ä t mzihcibllisimtnä "L^- k l s e h tiestä". Tällaisissa tapauksissa e i voida koskaan o l l a l i i a n varovaisia j a sitäpaitsi, v a i k k a L e s k i n e n e i T o - Liikelait^ KIE KIF k u m m a l l i s i a ovat herran tiet Ensin he tuottivat vanhana kaisijänä" vihatun "Vaasan i» kon" haainieen. Ja nyt he tavait aseveli Lesiiisen jonka ruhden" kaaren huippukohtia »™= KkbUieh Akateemisen Kar rah kaisvalli j a fasistisena tönä lakkautetun AsievelUiiton jbhtava jäsen, mistä o n » ^ ^ ta hänet sodan jälkeen siimtP välittömästi sosdempuolncen tdbh: Sodan aikana (»aliistni asievohnien palnltie^ sbfatoimiin Can^ ja Can»», liittolaisia v a ^ n - - e i f a _ ^ Ätämifeiiehä. eiiiä edes t a f l l ^ upseerina— vaan kapteenin scria piropagandamestarioa I i n , Saksan ja sen Ui ryöstosoiäh puolesta! k u n "ainoa demokraattinen r i e p u , hyysäilee tällaisia '-^o-^f^ h i h i eipä j u r i voi sanoa muuta *-| " h y i h i t t o sitä törkyä". M i i t t e i m i n pahaa, ettei sn^s j o t a k i n hyvääkin Saavathan ss>>, laiset helpommin hengittää sea j o l l o i n aseveli-herra-kapteeni ' lee rapakbn tällä poulen luona. — känsäkoura. T o r o n t o n Vapaa Sana ti«'i°^*T nääh a p e i l l a mielin, ettei n i r - ^ j o u d a k a a n sinne Torontoon — k u n o n tärkehnpiä v i e ^ a U u J a^ e t e n i n berxojen luona. — SaB* COM Jffo l Lau Tila toin:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 23, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500323 |
Description
Title | 1950-03-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm
mm
r v » I
•Mm m
«f
: fr
1|' -V-lOrgah
df rixmUOx c«na«U«». B B -
( B b i i B l i e d NoT, 6tb 1917. AuUunrized
69 serond claee maU laifioB Department, OttÄW». Pub-
. Ufhe4 tbrlce we8lcly: T u e stf a y a ,
iTbtu»teiiw endeatonlajra bjY0iam
"Fublislilsg C>»opiä7^ 108-^103
jBIm St. W.,;Sudbta7', Onfc, it^tjad».
M Jätätit,
\Trari
TIEÄtJSHlHNÄT: 7
Ciaia4iae«i: 1 vk. ÖJOO 0 klc: 8J2S
•• • , 8 kk^ 24)0
rl-'- 4 ^ ^•
t
Hv
4
s! (lii
Suomen uusi vähemmistphallitus
* ViikpD vaUitieessa saaduista tiedoista ilmCTi,^^^^
Ott uudelleiBn iarigabtu väliemmistöhallituii^e^ joJca hallitsee pata»
»miStafl Icbkoönliusmaniman jä sen poliittisteri mukulain armosta Suö'
mm jttytyänen ja: suurpäaomäh hyväksi.
; Suoritettuaan "kolmannen tien" roolinsa — vakautettuaan kapita-lisinin
sosdean.-puolueen oikeistojohdolle sanot-ti'n,
että "Mauri on tehnyt tehtäyärisä, Mauri saa mennä" ja tilalle •
muodostettiin Maalaisliiton johtajan Urho Kekkosen "keskustahalli-tus"/
imssä on suunVerierii^ maalaisliittolaisia ja lisäksi kolme edustajaa
ruotsalaisesta puolueesta ja 2,edustajaa mitättömästä edistyspuolueesta
— jonka kaikista jäsenistä sanotaan aikanaan tulevan mini
>terejä. kun täinä hallitus ei edusta muuta ktiih 75 jäsentä edus^ ^
kunnaissa, hiin tämä tarkoittäaj että Kekkosen hallitus on riippuvainen
kokoomusmammasta ja tulee työskcntelemääh sen pillin tahdista aivan
samalla tavalla kuin tätä erfeltänyt Fagferhölmin 'ftyöyäenfialUtusr^
Irin'', inika: aUi^^
ie. -^.1^7-'v:''"-"-w^^ -/k:'.
' Pääministeri Kekkonen yritti'tosirt
sen eieeii elidoitamaliä, e^
alushameen esiiiinaksi S K D L : n 3 jäsentä, miitta Suomen rahamies-piirit
halusi\^t, kuten yhdysvaltalaiset dollarimiehct olivat ilmeisesti
anääränneet, että hallitukseen on otettava vain pesunkestäviä porvareita
ja sellaisia, jotka ovat valmiit palvelemaan suurpääomaa. Tämä
luonnollisesti jätti S K D L : n hallituskokoomuksen ulkopuolelle, sillä
'SKDL oli nimenomaan korostanut, että politiikasta on kysymys —
VjallitUksfeh ohjelman muuttamisesta. Ja kuri porvarit pitivät härkä-pusesti
Iciinni Atlantin takaa saamistaan määräyksistä, niin täten syntyi
Kdckösen johdolla puhtaasti porvarillinen hallitus missä Maalaisliitolla
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-23-02