Vapaus, October 8, 1949

              z:8lvu 2 Lauantaina, lokak. 8 p., — Saturday, October 8
fUBBETT) — mdependeot iMtaat
TelepbaoM: SiiifnMi OCOet «-«M.
i M i f ^ ^ Offlee 4>4M. Maaatm
addreis Box 00, Siidbazr. Ontelo.
UiäUbtA NoT. eth 1017. AaXbatixtA
M Meand dMi mall by ttie Poct
IMbed tbilea veekly: Tuesday*.
nuffidayB and Satördays by Vspftot
FiUUhint Compafty XiUL, » t 100-102
Bm SC W.. 8adbary> Oxtt., C^DMU.
TrannTaUnn free.of dtfune.
TZEiAUSBIIQCATs
CftzuidaxM: i vk. &00 • kk. S.2S
t kk. axo
ThdymDolM»: 1 fk. 7i)0 • kk. 3.80
BOOOIMM: 1 tk. T M e kk. O S
— Kiitospäivän, kansallisen juhlapäivän takia, Vapaus ei ilmesty
tiistaina lokak. 11 pnä.
115 vuotta Kiven syntymästä
> Lokakuun kymmenenU-nä päivänä 1834, siis 115 vuotta
sitten ensi maanantaina, .syntyi köyhässä kyläräätälin rhö-
, ;«kissä Palojoen kylässä, Nurmijärven pitäjässä poika, jonka
. nimi säilyy Suomen kansanjoukkojen mielissä ikuisesti. Hä­nen
nimensä, Aleksis Kivi, on tunnettu pienimmästä salo-
» mökistä alkaen aina mahtimiesten palatseihin asti, sillä tästä
„. .jEerik Juhana Stenwallin pojasta tuli kaikista vastuksista, vai-voista
ja aikalaisten.sa "suurmiesten" vastahankasta huolimat­ta
suomenkielisen näytelmäkirjallisuuden, sekä romaanin ja
suorasanaisen kirjallisuuden suuri ja kuolematon uranuurtaja.
Puutteiden ja vastoinkäymisten keskellä Aleksis Kivi, kuten
koko Suomen kansakin, loi ja lahjoitti kansalleen sellaisia si-vistysaarteita,
joita hänen aikakautensa suuret ja mahtavat
eivät tunnustaneet eivätkä kaiketi ymmärtäneetkään, mutta
jotka löysivät kuitenkin jo silloin vastakaikua kansallistun­toon
heräävän Suomen kan.san syvien rivien keskuudessa.
Tämä harvinaisen lahjakas ja tuottoisa kirjailija tuotti kym­menen
vuoden aikana sellaiset teokset, kuin Kullervo, Num­misuutarit
ja Seitsemän Veljestä sekä suuren määrän muita
näytelmiä, runoja ja muita.
Kirjailijan kehityksen kannalta katsoen parhaaseen mie-huusikäänsä
vasta pääs.syt Kivi kuoli 38 vuotiaana (jouluk.
31 pnä 1872) kunnanvaivaisena, veljensä Albertin mökissä,
sillä kuten sanottu, Kivi ja hänen teoksensa eivät löytäneet
silloin armoa niiden keskuudessa, joilla oli vaurauden avaimet,
Mistä sitten johtuu, että Kivestä tuli niin pian kuoleman­sa
jälkeen ihailtu ja tunnustettu kirjailija? Yksinkertaisesti
siitä että hän oli uuden ajan sanansaattaja Suomessa. Hän
eli ja vaikutti porvarillisdemokraattisen vallankumousliik­keen
aikana, jolloin alkoi myös Suomen kansallinen heräämi­nen.
Kansallisena herättäjänä, uuden taiteellisen suunnan
edustajana ja siis aikakautensa radikaalina, Kivi kohtasi van­han
järjestelmän edustajien ja kaikkien edistyksen vastusta­jien
vihat. Siksi hän ei saanut "virallisten" piirien tunnusta.
Siksi hän kuoli vaivaishoitolaisena, herkän mielensä menettä-
. neenä. Mutta juuri siksi kun hän oli uuden ajan, uusien kan­sallisuusaatteiden
airut, Suomen kansa tunsi ja. tunnusti hänet
omakseen heti tuotteidensa tultua laajemmin tunnetuksi.
Palauttakaamme tässä mieleemme lÄlme merkkitapausta. -
"Virallista" suomalaisuutta silloin edustanut Suomen kielen
ja kirjallisuuden professori August Alhqvist käytti koko arvo­valtansa
Kiven kirjallisen työn tuomitsemisen ja murskaami­sen
hyväksi. Kiven "Kullervosta" hän sanoi, ettei sen pää­henkilö
saa irti muuta kuin inhoittavaa raakuutta, ja että
Kullervon vaikutus Suomen "kieltä tuntevassa on sama kuin
näkisi miehen, jonka on suorana käytävä juopuneena. Lo­puksi
professori Ahlqvist antoi Kivelle "Kullervon" kirjoit­tamisesta
seuraavan voitelun:
" . . . Runoudessa niinkuin muissakin taiteissa,
mutta olletikin näytelmärunoudessa, joka on kaiken
runollisen taiteen latva ja kukka, tarvitaan väkevä
äly ja lavea kokemus, syvä ihmistuntemus ja suuri
taito kielen runollisten muotojen käyttämisessä. H:ra
Kivellä ei ole yhtään näitä ominaisuuksia isommassa
määrässä, vaan useampaa niistä puuttuu hän koko­naan,
jonka tähden ei ole kummaa, ettei hänen teok­sensa
ole paremmin onnistunut . , ."
Ja Suomen kirjallisesta helmestä, Kiven kuolemattomasta
"Seitsemästä Veljeksestä" professori Ahlqvist sanoi, ettei
siitä löydy "juonen tynkääkään" eikä "vilahdustakaan luon-
'teenkuvasta" sillä veljekset muka puhuvat ja toimivat kaikki
samalla tavalla. Kirosanat ja raa'at kuvaukset loukkaavat
pitkin matkaa kauneusaistiapa uskonnollista tunnetta, selitti
Ahlqvist ja antoi sitten raskaan tuomionsa:
"Teos on kuitenkin naurettavuus ja häpeäpilkku
suomalaisessa kirjallisuudessa. Varsinkin sisältää se
ilkeän häväistyksen suomalaista rahvaasta, tekijän
kuvaukset kun ovat olevinaan luonnon mukaan teh­dyt.
Tämä rahvas ei ole missään semmoista, kuin
tämän kirjan sankarit ovat; se hiljainen ja vakava
kansa, joka on viljelykselle raivannut Suomen erä­maita
ja yhä edelleen raivaa on aivan toista laatua
kuin Impivaaran uutisasukkaat . . . "
** Ei siis ole ihme vaikka Kiven kirjat eivät silloin käyneet
'kaupaksi. Ei .ole myöskään ihme, vaikka Kivi, suomalainen
kirjailijanero kuoli köyhyydessä, hyljättynä ja järkensä me­nettäneenä.
Mutta jo viiden vuoden kuluttua Kiven kuoleman jäl­keen,
toukokuussa 1877, Kiven haudalle pystytettiin graniit­tinen
hautakivi, mihin on piirretty sanat:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ni*'Rauhan filosofia**
J
On niitä vielä sellaisia liberaalisia
yhdysvaltalaisia, joiden kirjoja voi­daan
lukea mielenkiinnolla ja joita
kohtaan voi tuntea kunnioitusta.
Maanantaina, tk. 3 p n ä täytti mra.
Miina KnoUiU. Potsvillesta 65 vuctta.
Yhdymme onnitteluihin! ;
Eilen täytti KUCD Wuonmak. Söuth : _ / „ ^„
\ Tällainen harvinaiseksi tullut; ame-
I rikJcalainen liberaali on t r i John So-
Porcuplnfcsta 50 vuotia. Toivolamme
paljon onnea päivän san]iarille!
Mitä muut sanovat
OPPIPOIKA EPÄILEE . . .
•. . . Onko fiiis Venäjällä atomisa-lalsuus
Ja kykeneekö .se atomipommeja
valmistamaan? Presidentti Truma-nln
ilmoltuk-sfcsta huolimatta tuhon
kysymykseen on valkea vieläkin va­kuuttavasti
vastata . . . — Vupaa
Sana, Toronto.
, . OPPI-ISA ON VAHÄ.V
VII8AAMPI
Pres. Trumanin tledoltus näyttää
aiheuttaneen eräillä tahoilla hämmäs­tystä.
Jopa hämminkiäkin. Pienestä
maasta katsoen tämä näyttää oudok­suttavalta,
sillä tuskinpa kukaan cn
voinut viime vuosina ylläpitää sellais­ta
kuvitelmaa, e t t ä toisella valtaryh­mällä
tässä olisi ollut ratkaisevaa
etumatkaa (ai, ai kuinka kipeästi se
lyö täkäläisiä oppipoikiaän — Va­paus)
. . . Kuten jo aikaisemmin on
viitattu ,el asia sitäpaitsi ole tieteelli­senäkään
ongelmana ollut USSR:n
tiedemiehille vieras . . . Mutta ta­vallisten
muiden kansalaisten kannal­ta
on pidettävä etuna, e t t ä alinomai.
nen sokkosillaolo tässä vakavassa ky.
symykscssä on vihdoinkin päättynyt
Ja että tiede t ä ä n , , missä kukin on. Sa­moin,
mitä mahdollinen atomisto i h ­miskunnalle
merkitsisi. Ehkä tä­m
ä ' tietoisuus panee lopultakin et­simään
tähänastisesta käytännöstä
poikkeavia keinoja kansainvälisen yh­teisymmärryksen
löytämiseksi . . . —
Suomen Sosialidemokraatti.
MARGARIINI JA VOI
"Ennen sotia vletiii^Suomesta ulko­maille,
ensisijaisesti Englantiin, mel­koisesti
voita y.m. karjataloustuottel-ta
vicntipalkkioiden turvin. Silloin jo­ku
rälkeiden pelkistysten kannattaja
esitti käsityksensä tilanteesta sano­malla,
että varaton suomalainen-työ­läinen
syö margariinia saadakseen
rahaa veroihin, joilla autetaan rikkai­ta
englantilaisia lordeja syömään
suomalaista voita halvemmalla kuin
sitä tarjotaan niainitullle työläisille."
— E. Hiitonen, Vapaa Sana, Helsinki.
nyt kirja "The Philosophy of Peace
(Rsuhan filosofia», pn läpeensä mie­lenkiintoinen
ja lämpimästi suositel­tava
kirja. Se on yksinkertaiseen ja
helposti ymmärrettävään muotoon
kirjoitettu filo.sofinen teos. mikä to­della
auttaa "maallikkoa' ymmärtä­mään
aatteiden taistelua ja toimi­maan
sodan ehkäLsemiseksi atomikau-dfclla",
kuten kirjailija sanoo.
Tri Somerville ei ole sosialisti eikä
kommunisti, vaan porvarillinen" libe­raali,
Rcosc-velt-vainajan s\ixtri Ihal-nen
kantansa siitä, että fasismi Jä
natsismi, sellaisena Suin Hitler }a
Mussolini sitä edustivat, edistävät sp-tafilosofiaa
ja johtavat kiertä^äitäuS-mästi
sotaan. SamätHä hän ceöittss
kumoa mattomäin tojtfasiain jpnytsel-la,
että n.s. länsimaat ja nimenosnaan
Yhdysvaltain hallitus on sosialismin
pelossa lUttouttmut fasismin Jätteldwj
(Espanja. ArgehMha. Kreikka ja KU-na>
Itanssa. Siten on autettu sodan
itujen säilyttämistä ja kehittämistä
nyt alkanen atömikauden aiikana, jol­loin
sota uhkaa hävittää koko sivis-tysmaailman,
selittää kirjoittaja. Tri
Somerville ei iiioiii epäzdi hetkeäkään
"emien", eli Amerikan syntien paljas­tamisessa
Ja tuomitsemisessa. Hän to­sin
joutuu-Iiberaaleille ominaiseen ja'
toisinaan säälittävään tapaan toista­miseen
sanomaan, että *mlnä en ole
lija. Mutta hän on rehellinen opet­kommunisti"
— seikka joka kuvastaa
taja ja mietiskelijä, joka ottaa aat-. sitä, että yhdysvaltalainen liberaali
Tärkeä keskusteluti­laisuus
Don haalilla
tk. 25 päivänä
Toronto. Ont. — Don-haalilla
toimivien eri järjestöjen yhteinen
valistuskomitea äskettäin päätti
alkaa järjestämään yleisiä luento­ja
keskustelutilaisuuksia. Ensim­mäinen
näistä tilaisuuksista pide­tään
tiistoi-iltana lokakuun 25
päivä, alkaen kello 8. Keskustelun
aiheena tulee olemaan" kysymys
unionistisesta liikkeestä, sen kehi­tys
ja tehtävät, jonka alustaa G.
Sundqvist
^ Näitä tilaisuuksia tullaan sen
jälkeen järjestämään säännöllisesti
ainakin kerran kuukaudessa. Saa­pukaa
joukolla keskustelemaan ky­symyksistä
jotka ovat meille kai­kille
läheisiä ja mielenkiintoisia.
^ e-teelliset
asiat sellaisina kuin ne ovat
rinnastaa nykyajan eri aatteet tois­tensa
kanssa ja tekee laskelmansa
tunnettujen tosiasian perusteella. Tri
Somerville on ollut filosofian opetta­jana
Yhdysvaltain keskikouluissa vuo­desta
1927 alkaen. Hän on suoritta­nut
henkilökohtaisia tutkimuksia
Neuvostoliitossa, Natsi-Saksassa ja
useissa muissa Euroopan maissa. Tä­mä
kirjoista ja itse elämästä saatu
kokemus ja tieto yhdistyy hänen mai­nioon
kirjoitustyyliinsä, mitä tekee
syvällisimpienkin asiain käsittelyn yk­sinkertaiseksi,
eläväksi ja mielenkiin­toiseksi.
Tri Somerville vertaa omaa poliit­tista
maailmankatsomustaan "Itsenäi­sesti
toimivaan äänestäjään", joka el
missään tapauksessa ole sosialisti eikä
kommunisti. Tämä saattaa hänet jcs-kus
asettumaan koko "pahan maail­man"
yläpuolelle missä hän joutui
a u 11 a mattomasti kestämättömälle
maaperälle. Mutta tri Somervillen
laajat tiedot, hänen rohkeutensa kat­soa
asioita sellaisina kuin ne ovat, ja
miksi historia on eri aatesutuuiat to­distanut,
johtaa hänet aatteellisten
ja käytännöllisten kysymysten monel­ta
eri puolelta toteamaan, e t t ä sosia­lismi
— nimenomaan Neuvostoliitto —
ei uhkaa maailman rauhaa,' sillä so­sialismin
teoria ja aatteet edistävät
rauhan asiaa. Yhtä päättävä on h ä -
pelkää nyt joutuvansa epäamerikka-
.lalsen komitean noitajahdln alaiseksi,
mutta siltä huolimatta hän osoittaa,
että Trumanin hallituksen ohjelma
el auta rauhan, vaan sodan asiaa, Jä
että rauhan asiaa on puolustettava
täällä.
Tri Somervillen khrjan sivuilla to­distetaan,
että "kansat eivät aloita
sotia, mutta kansojen täytyy käydä
hallitustensa aloittamat sodat", ään
korostaa sitä tosiasiaa, että maail­man
rauhan säilyminen riippuu rat­kaisevasti
siitä miten kaksi suurinta
valtaa, Yhdysvallat Ja Neuvostoliitto
voivat järjestää suhteensa tykkänään
erilaisista maailmankats<Hnuksistaan
Harry WUson on kuluvana kesänä yrit^^ nyt rikkoa moottorivene-ennätyksen onnista,
matta siinä. Se saavutti Pohjois-Amerikan en nätyksen saavu'tUmaIla 138.6 mailin tuntino­peuden.
Ylempänä nähdään Wilsonin moot torivene "Miss Canada" täydessä vauhdissa.
huolimatta. Ja tri Somerville on hor­jumaton
kannassaan, että aatteellis­ten
erimielisyyksien ei tarvitse joh­taa
sotaan, eikä johdakaan, jos vain
kansanjoukot Atlantin tällä puoleA
huolehtivat rauhan asiaa vastaan
tehtyjen omien syntiemme poistami­sesta,
jj
Tri Somerville on omistanut tämän
kirjansa pojalleen ja hänen sukupol­velleen
ja lausuu:
"Tämä on toisen maailmansodan
opetus. Jos sinä opit sen, kolmas sota
voitaneen välttää."
Tähän läksyyn kannattaa tutustua
ja siksi tri John Somervillen kirja
The Philosophy of Pea^e" on teos,
jonka kannattaa Itikea. — W. E .
Tunnettu canadalainen
säveltäjä ja urkuri
kuollut
Kingston. — T r i W. H. Gutzeit,
tunnettu säveltäjä ja urkuri kuoli v i i ­me
maanantaina kotonaan lähellä
Bathla. Kuolema johtui sydänkoh­tauksesta,
jonka hän sai kaksi viikkoa
sitten.
"Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidin
kasvot, olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä
syvyyteen."
Lahjakkaana patrioottina, Suomen kansallisena herättä­jänä
ja suomalaisen kirjallisuuden i^änä kivi ja hänen kuft-tuuriperintönsä
kuuluu Suonien kansalle, joka on.Kiveä aina
ymmärtänyt, kunnioittanut ja ihaillut, eikä niille Ahlqvistin
poliittisille jälkeläisille, jotka ovat Suomen kansaa väärin
hallitessaan yrittäneet käyttää Kiveäkin poliittisena välikap­paleena.
ivutospaivana
Hintojen alinomaan kohotessa, rahan arvon huonontuessa,
fasistisen punakauhun lietsonnan laajentuessa ja työttömyy­den
tullessa entistä uhkaavammaksi, ei oikein tahdo nousta
kiitospäivän juhlatunnelma työläisten, farmarien, keskiluok-kalaisten
ja muiden tavallisten ihmisten keskuudessa.
Mutta sittenkin olisi väärin jos ensi maanantaina vietet­tävän
kiitospäivän yhteydessä nähtäisiin vain mustaa toivot­tomuutta.
Kukaan ei luonnollisestikaan halua kieltää sitä,
•etteikö näköpiirissä ole, vallankin tällä mantereella, paljon
'siellaista mistä ei mitään kiittämistä ole. Mutta tämä el muuta
sitä tosiasiaa, että kaikenlaisesta sotahysterian lietsomisesta
huolimatta sodan vaara on nyt, kiitos rauhaarakastavien kan­sanjoukkojen
ponnistelulle, huomattavasti pienempi kuin
vuosi sitten. Valitettava tosiasia on, että taantumusvoimat
ovat saaneet osittaista hajaannusta aikaan tämän mantereen
unionistisessa liikkeessä ja vieläpä sen erotetuksikin Ammat-tiunioiden
Maailmanliitosta, mutta tosiasia kuitenkin on, että
Ammattiunioiden Maailmanliitto on entisestään kasvanut ja
voimistunut. Totta on myös, että sotakapitalistit ja heidän po-litiikkonsa
ovat lietsoneet sotaista mielialaa, mutta se ei ole
kuitenkaan voinut ehkäistä valtavan suuren, kansainvälisen
rauhanliikkeen kehittymistä. Järjestyneen työväenliikkeen
johdolla rauhan puolesta käytävään taisteluun osallistuvat
kaikkien maiden intellektuaalien parhaimmistot, edistysmie­liset
nuorisot ja naisten liikkeet, joiden yhdistetty voima on
P jo saanut äänensä kuulluksi. Kieltää ei liioin voida sitä, et­teikö
taantumus olisi saanut hetkellisiä valtiollisiakin voit­toja
kuten esim. Ranskassa, Italiassa, Länsi-Saksassa, Krei­kassa
ja Suomessakin, mutta tämä ei siltikään muuta sitä to­siasiaa,
että edistys on kulkenut harppa-askelin eteenpäin
Kiinassa ja muissakin maissa siten, että kolmasosa koko ih­miskunnasta
elää nyt sosialistisen tai sosialismiin pyrkivän
hallituksen alaisuudessa.
Kotimaassamme, Canadassa on kuluneen vuoden aik^a
työväenliikkeen osana ollut puölustautumihen taantumuksen
hyökkäyksiä vastaan, palkanalennusten ja hintainkorotusten
estämiseksi, sekä demokraattisten oikeuksien säilyttämisen
puolesta jne., mutta tästä huolimatta on selviä merkkejä siitä,
• että edistysmieliset voimat valmistuvat työväenliikeen joh­dolla
päättävään rynnäkköön kansakunnan etujen turvaami­sen
puolesta, rauhanomaisen ohjelman ja maan itsenäisyyden
säilyttämisen sekä kansanjoukkojen paremman elämän puo­lesta.
Suotta on siis vaipua toivottomuuteen ja töllistellä vain
elämän synkkiä puolia, sillä työväellä on todella jo paljon
myönteistä, ja mikä tärkeintä, työväelle kuuluu tulevaisuus.
Viettäkäämme siis kiitospäivääkin työväenliikkeen aatteiden
ja päämäärien toteuttamisen mielessä.
Fagerhoimin hallitus on ollut Wall
St. ja Suomen kapitalistien renkinä
Kansainvälinen suurpääoma sanellut huomen taious-politiikan
sanoi kansanedustaja Ville. Pessi
tua, pulasta, asettamalla ns. vuooineu-
Voskomitean tekemään esityksen ta­loudellisten
pulmien "kokonatsra^käi.
suksi" ja asettautua tämän komitean
selän taakse ratkaisuja tehdessään.
Seurauksena alkoikin näkyä sellaisia
toimenpiteitä, jotka olivat omiaan
ei enää väUllisesti, vaan aivan suo­raan
lisäämään kapitalistien saalis­tuksen
inahdollisuuksia. Seuraava­na
ratkaisuna tällä linjalla oli vuok­rien
köröttäminen 364 %:lla.
Kolmantena toimenpiteenä oli lei­vän
hinnan nostaminen kaksinkertai­seksi.
Tällä kertaa hallitus oli aset­tunut
puolustamaan maatalouden
suurtuottajia, sillä pienvlljeltjätalöu-det
eivät tilastotietojen mukaan pys­ty
tuottamaan viljaa siinä määrin,
että se riittäisi edes näiden omaan
kulutukseen, vaan osa syömäviljasta
on ostettava ^suurtiloilta. Tällä toi­menpiteellä
kurjistettiin samalla sekä
teoUlsitustyöväkeä että myöskin pien.
viljelijöitä. \
Lisäksi on samaan aikaan nostettv
erältä muita hintoja, mm. täcstiilien
ja Jalkineiden sekä erältä maksiija.
kuten parturi- ja saimamaksuja. S-AK:
ssa suoritetun mekaanisen las­kelman
mukaan ovat kaikki muut
Indeksissä olefrat tarvikkeet nousseet
paitsi liha, peruna ja kananmunat.
* Samaan aikaan kun hintojaan nos­tettu
suurpääoman etujen mukaisesti,
on työläisille yritetty selittää, ettei
palkkojen korotukseen voida mennä,
sillä sllloiu olisi seurauksena devalva-tlo.
Tämä kuvastui ehkä selvimmin
Helsinki, — Puhuessaan eduskuii.
nassa Fagerholmin "työväenhallituk­sen"
esittämän tulo- Ja menoarvion
johdosta .kosketteli kansanedustaja
Ville Pessi Suomen talouspolitiikkaa
mm. seuraavin sar.cih:
Luopuessaan hallitusvastuusta Pek­kalan
hallituksen kansandemokraat­tiset
jäsenet osoittivat, e t t ä maan ras­kaiden
koettelemusten aiheuttama ah­dinkotila
alkoi clla ohi j a että oli
koittanut aika, jolloin todella olisi
reaaliset mahdollisuudet kansan elin­tason
huomattavallekin kohoamiselle.
Tämä toteamus perustui teollisuuden
kasvaneeseen tuotantoon, maatalou­den
suotuisaan kehitykseen ja Neu­vostoliiton
meille antamaan suureen
sotakorvaushelpotukseen.
Uusi hallitus l ä h t i kuitenkin toisel­le
tielle. Ensimmäisen myönnytyk­sensä
hallitus antoi porvareille silloin
kuin S A k : n valtuusto suositteli palk­koihin
yleistä 5,5 % :n korotusta. K u ­ten
hyvin tunnetaan n i i n juuri halli­tuksen
painostuksesta tämä päätös
kunniattomasti S A K : n oikeiston ta­holta
peruutettiin ja tämä tehtiin
siksi, ettei olisi kajottu kapitalistien
voittoihin. Hallitus tiesi hyvin, ettei
sen men§ttely voi pysyä työläisiltä
salassa. Siitä syystä se yritti pelcis-nykyisen
ministeri Huunosen lausun­nossa,
jonka h ä n antoi vucsi sitten
siinä SAK-:n valtuuston kokouksessa,
jolloin edellä maii;Uttu palkkojenko-rotusesitys
tyrmättiin. Ministeri
Huunonen sanoi silloin: "hallitus ei
suostunut aikaisemmin tekemään 5,5
Indeksi^orottikseen, koska katsoi sen
johtavan valuutta- y, rp. korottami­siin
j a hallitus ei halunnut tehdä
työläisille sellaista karhunpalvelusta."
Tclsin kuitenkin kävi. Suoritettuaan
edellä mainitut hintojen korotukset
Ja pidettyään palkat alhaalla, halli­tus
teki Huunosen mainitseman kar­hunpalveluksen
ja korotti ulkomaisten
valuuttojen arvoa 17,7 % :11a, mikä
tietää vastaavaa työläisten elintason
laskua. Ministeri Huunosen lehmän,
käännös tässä asiassa on asianomai­selle
surkea, h ä n k im on joutunut
^kynsin hampain vastustamaan deval­vaation
Jälkeenkin palkkojen korot­tamista.
Sensijaan ennen ministerik­si
tuloaan sama mies lausui vielä
tiäin: "Josr Suomen kansantalous on
pakotettu muuttamaan valuuttakurs.
sejaan voidakseen p i t ä ä vientiään yllä,
niin palkkatyöläisille se muodostuu
mitä tuhoisimmaksi. Sen kautta ko. .
hoavat automaattisesti kaikkien tuon
titavarolden .hinnat sekä raaka-ainel.
den, puolivalmisteiden että valmiiden
tavaroiden hinnat. Mutta hintojen
kohoaminen, kuten me vanhastaan
tiedämme, ei rajoitu vain näihin ar­tikkeleihin.
Jotka tavalla tai toisella
sivuavat tuontia, -vaan se tulee en­nemmin
tai myöhemmin menemään
myös sellaisiin tarvlkkelhiin, Jolta yk­sinomaan
kotimaassa valmistetaan."
Pitää varmaan paikkansa, että hal­lituksen
piirissäkin aluksi pelättiin
markan arvon alentamisen seurauk­sia.
ÖallltukSen asettama komitea,
jonka tehtävänä oli tämän.toimenpi­teen
v a l m i s t u , päättyi lähinnä pro­fessori
Variksen Ja .pääjohtaja Tuo.
miojan muistioiden Ja mielipiteiden
takia vastustamaan devalvointia )-ksi-mlelisesti.
USA:n taholta oltiin kui­tenkin
toista mieltä. Niinpä maas­samme
käyneet pankkitarkastajat
lausuivat käsityksenään, että kus­tannustasomme
olisi kohtuuttoman
korkea jolloin he lähinnä tarkoitti­vat
palkkoja. Tämä lause siirtyikin
sitten työnantajien j a olkelstososiali-demokraattien
suihin Jatjjuvaan käyt­töön,
samalla syytettiin Pekkalan
hallitusta $lltä, että tämä' olisi nos­tanut
palkiat liian korkealle. Luon-nolUsestikaari
se ei pidä paikkaansa.
Professori Klaus Variksenkin oli se
pakko tunnustaa eräässä radloesitel-mässään
tämän vuoden heinäkuussa.
Tässä esitelmässä prof. Varis mainit­si
mm:
"Minä en näin ollen yhtyisi nii­hin,
jotka väittävät meidän elär
neeiii yi] varojemme. Itse asiassa
olemme viime vuosina suorittaneet
myös sangren suuren jälleenraken-nusarakah
elintason nostamisen
ohella. , ICuCtantokoneistomme ei
snlnkiaan: 41e huonommassa kun­nossa
kuin heti sodan jälkeen,
vaan eittämättä paremmassa."
Kun kerraii asiat olivat näin to­dellisuudessa,
ts. palkkatasomme ei oi
lut liian korkea verrattuna niihin to­dellisiin
mahdollisuuksiin, Joita maal­lamme
c l i , n i i n herää kysymys, miksi
sitten devalvointi oli suoritettava?
Kaikkien on ollut pakko tunnustaa
se tosiasia, että länsimaissa talou­delliset
suhdanteet ovat jatkuvasti vii­me
vuoden loppupuoliskolta lähtien
huonontuneet ja että kaikki pulan
merkit ovat kehittyneet nopeasti. S i ­ten
niiden tarvikkeiden hinnat, joita
sinne viemme, ovat laskeneet. Tä­män
kehityksen vuoksi suurpääoman
saamat suuret voitot uhkasivat k a ­ventua
ja siihenhän he eivät nykyisen
hallituksen aikana suostu. Kuten ai­na
ennenkin y r i t e t ä än pulan seurauk-set
siirtää työväestön! Ja talonpoikais-väestön
niskoille. K i m hallituksen ja
työantajaln suorittama palkkojen
alentaminen sai työläisten päättävän
vastuksen osakseen suoritettiin mar­kan
arvon alentaminen, Joka tulee
nostamaan hintoja varovaisestikin ar­vioiden
n. 10—15 % :11a.
Kyseessä ei ollut vain tämä tekijä,
vaan eräs toinenkin seikka oU erittäin
vaikuttavana ratkaisuja tehtäessä.
Siihen viittaa Jo sekin, että devalvoin-tiohjeet
saatiin suoraan USA:sta.
Amerikka nimittäin pelkkäsi, e t t ä kun
Suomen kilpailukyky lärmen pula-markkinoilla
heikentyy, Suomen olisi
pakko ryhtyä etsimään turvallisem­pia
vientimarkkinoita Itä-Euroopan
maista., Tämä -taasen olisi tietänyt
USA:n poliittisen vaikutusvallan hei.
kentymi^tä maassamme, j a siihenhän
eivät USA enempää kuin Suomen ka­pitalistit
Ja oikeistososialldemokraa-tit
millään hinnalla suostu. Heidän
tarkoituksensa on säilyttää edelleen­kin
80 % koko kauppavaihdostamme
lännessä, mikä pitää meidät dollari-imperialismiin
sidottuna.
Kun devalvoinninkin pelättiin ole­van
vielä riittämättömän, antoi K a n .
salnvälirien Jälleenrakennuspankki
Suomelle lisäksi 12,5 milj. dollarin
lainan, jonka jakautumisen eri teol-licuusaloille
USA saneli. Merkille­pantavaa
vielä on, e t t ä lainan alle­kirjoitustilaisuudessa
sanotun panldn
presidentti Black sanci, että "tämä
on ensimmäirfen kerta, kun I t ä - E u ­roopan
maalle myönnetään laina,
mutta Suomellahan onkin Itsenäinen
hallitus." Tällä lauseellaan herra
Blaok tarkoitti 'neuvostovihamielistä
hallitusta. Kauppalehtlkään el malt­tanut
olla tuomatta asian todellista
laitaa esille. Niinpä se kirjoittikin,
e t t ä vaikka laina el ole tarkoitettu
poliittiseksi, niin seurauksiltaan se
koituu siksi, koska se osoittaa Suo­men
irronneen Itä-Euroopan piiristä.
Näin maamme mustin porvarilehti on
julkisesti vetänyt esiin sen mikä tar­koitus
kaikilla näillä finanssipoliitti.
silla toimenpiteillä todellisuudessa on
ollut: kytkeä maamme pula talouden
maihin.
-SITÄ:
;TÄ1
KOULUSSA
Opettaja kysyi pikku-Jua
maapallo pyöreä.
— E l ole, vastasi Jussi.
— Onko se sitten litteä?
— Ei ole.
— No, ellei se ole pyöreä,
teä, niin mikä se sitten on?
— Se on kiero, niin ainakj
noo.
HANKALA RESEP1
— Teidän täytyy rj-hdisty
t ä ä Iloista naamaa! Laul
tehdessänne!
— E i se käy päinsä, hera
Minä olen lasinpuhaltaja.
• • •
EI EDES EPÄILE
— Sinun aviomiehesi näyi
keväitä mieheltä. Minä usi
h ä n tietää melkein kaikki as
— Älä ole niin varma. Häi
epäilekään.
» • •
PALVELUSIIALUINE!
Erään tytön ihaUija tytön
veljelle:
"Saat kympin, jos hankit
siskosi hiuksista kiharan." •
' 'iAnna kaksi kymppiä ,niin i
nuUe myöskin hänen tekoin
sa", sa^oi poika.
• • •
LIIAN KIIRE
Eräs karpenteri hankki itselli
nadan kansallispaperia ja hän
lusteltifti oikeudessa.' Hän
kysymyitsiin oikein ja sitten t
kysyi häneltä, "Voisitko sinä o
nadan pääministeri?"
" E i " , oli vastaus.
"Miksei?" kysyi tuomari.
"Anteeksi", vastasi karpente
millään ehtisi sillä minulla o
kova 'kiire nyt rakennuksia ko
sa."
EI MUUTA ILOA
Kaksi iniestä keskusteli. Y)
hoi, "Nämä kengät ovat niin
ne tappavat minut!"
Toinen mies sanoi, "Jos B
n i in tiukat, ottakaa ne pois."
"Kuulkaa", vastasi ensinm
mies. " K u n minä pääsen-kotiii
iltana, illallinen ei ole valmis,
se on, sitä el söisi koirakaan,
ole vielä pahinta, minun on myö
sottava koko illan anoppiani. '
reni meni naimisiin miehen k
jota en voi sietää ja heUlä on
maailman pahankurisinta lasta,
moni laiska veli istuu taas s
parhaassa tuolissamme ja aina
ni päästessäni kotiin on kun sa
taa nämä tiukat kengät pois j
tanl."
PÄIVÄN PAKINA
Uusi Kiina on syntynyt
Viime keskiviikon Montreal Daily
Starissa on pilapiirros, jossa juuri j ^ -
rustettua Kiinan Kansandemokraat­tista
Tasavaltaa kuvataan marionettl-
^tlJiaaksl. jota langalla tansslt^taiän.
Tästä kuvasta voidaan vain s^pa,
että kukin huvittelee itseään obilla
unelmillaan. Todellisuus on tlfetysti
aivan päinvastainen. Kyllfi kalketti
Chiang Kai-shekin hallitus on ollut
marionetti, jota on tanssitetiu Wall
Streetin k ä ^ y n mukaisesti. Näyt^iä
kuitenkin siltä, e t tä Yhdysvaltain im­perialistit^
nyt käsittävät, että nia-rionetti
Chiang Kal-shäkin näyttele­minen
Uunisille el enää hyödytä hei­dän
omia taikoitusperiään.
Pekingistä saapui äskettäin tieto,
että Kiinan Kansandemotaraattlnien
Tasavalta on perustettu. £ i optimis­tisinkaan
Kiinan kansan yst&vä olisi
nelisen vuotta sitten voinut uskoa, et­tä
Kiinan kansan vapaushetki on
niin lähellä. 6n kauan ^sitten todet-'
tu. ettei historiani kulku <ae jatku­vasti
tasaista, vaan että vissinä ajan­kohtana
tapahtuu nopeita byppäy^:si&.
Vaikka polUttlset ja taloudelliset
edellytykset ovat olemassa vallanku-inoukaeen,
taantumuksen onnistuu
usein estää yhtelskuimallisten., muu­tosten
toteutlainlnen ja viivästyttää
täten historiallista kehitystä. Tämä
pitää päikkapisa Kiinaan nähden.
Järkähtämätön' totuus kuitenkin on,
että vallanlnimousta, 'joiika toteutu­miselle
on poliittiset Ja taloudelliset
edellytykset, ei voida millään keinolla
lopuksi välttää. El sitä voinut estää
Kiinassa Chiang Kai-she^ mädän­tynyt
k l i i ä l yhdessä koko taantumuk­sellisen
maailman kanssa. Dollari' ei
ollut kaikkivaltias. Atomipommi oli
tehoton.
Taantumukselliset eivät ole käyttä­neet
vain aseita Kiman vallanku­mouksen
kukistamiseksi, vaan lisäksi
tuhansia tohheja paperia on kulutet­tu
Kiinan vätlankumoiiksen mustaa­miseksi.
Mao "tise-tungin, Chu Tehln,
Chou En-lain= ym. vallankumouksen
johtajaln parjaamiseksi ja Chiaiig
Kal-sheUstä tehtiin suuri Isäimiaal-linen
persoonallisuus.
Tässäkin on historia ollut hyvin
oikullinen taantumuksellisille, sillä
osa taantumuksellisista j ^ ' nykyään
tunnustaa Chiang Kai-shekin itsek­kääksi
persoonaetujensa ajajaksi kun
taas Kiinan kansan todellisia sanka­reita
ovat vallankumouksen johtajat,
jotka Kiinan kansan vallankumous on
kohottanut maansa Johtoon.
Länsivaltaln Imperialistit ovat nyt
kuin puulla päähän lyötyjä. He luu­livat
määräävänsä ihmisten kohtalot
haluamallaan tavalla. He ovat vii­meisten
vuosisatain aikana orjuutta­neet
siirtömaakansoja Ja sanelleet n i i ­den
kohtalon. Nyt ne havaitsevat voi­mattomuutensa.
Ne eivät vieläkään
käsitä, että nyt ollaan saavuttu sel­laiseen
histcrialliseen ajanjaksoon,
jolloin sorretut siirtomaakansat - ovat
asettaneet imperialistien rajattomal­le
vallalle esteet Ja mmiavat kahleen­sa.
Se merkitsee imperialistisen a i ­kakauden
päättymistä j a kansojen va­pausliikkeen
myrskyistä nousua.
Mitä on tehtävä, kysyvät toisiltaan
imperialistiset vallat. Britannian ja
Canadan ulkoministerit katselevat i h ­metellen
toisiaan. He tulevat kuiten.
k i n sellaiseen päätökseen, e t t ä asiasta
on neuvoteltava Yhdysvaltain halli­tuksen
kanssa ensiksi j a mahdollises­ti
toisten Atlantin sopimuksen maiden
kanssa myöhemtmin. Näin tulee A t ­lantin
sopimuksesta Tlyjmen meren
sopimus.
Niiden, Jotka ovat l ä h e t t ä n e t pom­mittajia,
tykkejä, kivääreitä y»
ha välineitä Kiinan kansan tee
mistä varten, on vaikea ratkaLta
on tehtävä Kiinan kanssa. C3
Kai-shekin hallituksen edeUeeo
nustaminen Kiinan viralliseisi 1
tukseksi on sama kuin tunna
jonkun millä ei ole mitään teia
K i i n a n kanssa.
Neuvostoliitto ja muut kansan*
kraattiset maat ovat tunnus»
K i i n a n Kansandemokraattisen
vallan hallituksen.. Se el tullut t
tamatta. Niiden käsiä ei
tomlen kiinalaisten veri. Ne tsr
vat Kiinan Kansandemokrsaa
Tasavallan olemassaolon.
NUlle, Jotka taistelevat
nyolesU, on Uuden Kiinan sfsSZ
nen suuri voitto. Vieläkin ^
voitto on se Kiinan sorretulle öi»
KUnassa tulee edeUeea pitkaa *
vallitsemaan taloudellinen 1»**
köyhyys, asuntojen puute j n^
menneisyyden ja ny^^n^"^^^
on siinä, että ennen kansa eU ^
sa, jotka nyt on murrettu.T^*^
sempaan j a vapaaseen elaJt^
avoinna. Työtätekevien J^»^
luomislnto murtaa ^ ^ ^ ^ ^
vat esteet Ja kaikista ^
huolimatta entisen
<m ilmestynyt valoa.
misten käsillä tehty
aikaan- Uusi Kiina on sp^^
sitä el mikään voima maau»»^,
tehdä tyhJäksL - TJoU.