1949-05-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fittvu^2 Lauan^na, toukok, 14 p. — Saturday, May 14 , — XodcpeDdent Latoor of F b m U i h ' OMMMlt» M-ifQk^ gBn . HaiOUbeA Hcnr. etb 2917. A p t h o r l ad iu feooDd d a s mafl tbs F o r t ^Smee Depaztment, OtUiriL Fiil>- iiMheO. ibxiee wedcly: T u e s d a y s , fPrnaOttsn and Saturdays b y Vajnn» Waiattag CoBxptav L t d , a t 100-108 ) 8 l m Sfc. W . , Sttdbury. O i t t . , C a n a d a . TeleikbogDea: B d i t a t l a l Ocoea « & Sakit. U t t « r W . •äOxttM BoK M , B a d b o r y , Ontaaaa A d r e r t t s l a g zatea TnjosBOxauai' C a n a d a o a : 1 Tk. 6J00 6 kk. 3 ^ a.kk. 2X0 Y b d y i v a l l o l t f a : 1 vk. 7J00 • kk. &u e o o n e a i a ; lirk. 7JO • k k . 4^ Vanhojen puolueiden^olemus Canadan merimiesunion valtamenlaivojen ja Quebecin asbesti- );yöläJsten lakot osoittavat ratkaisevan selvästi kaksi seikkaa: t 1. Jos ei parempaa palkkaa vaativia työläisiä vastaan voida millään käyttää "kommunistipeikkoa", niin silloin vedetään esiin joku |nuu veruke terrorin oikeuttamiseksi, ja \ 2. Jos liberaalipuolueen liittohallitus on tullut koko kansakunnan ^dessä lakonmurtajan kirjoihin merimiesunion lakon takia, niin asbesti-työläisten lakko toteaa, että torypuolue on yhtä orjamainen suurpääoman välikappale kuin liberaalipuoluekin. « Liittohallitus ja erikoisesti sen "liiieraaliset" jäsenet St. Laurent, klowe ja Mitchell ovat avoimesti puolustaneet laivayhtiöitöä lakossa 4>levia nverimiehiä vastaan sen kurjan tekosyyn perusteella, että Gar d a n merimiesunio ön kommunistien johdossa. Kommunistihuudon Varjossa poliisiviranomaiset ovat kapuloineet merimieslakkolaisia. JKommunistisyytöksen varjossa on vangittu lailliseen lakkoon osalHstu-heita merimiehiä. Ja kommunistihysterian varjossa on vapautettu mies^ joka.ampui ja haavoitti merimieslakkolaisia. ^, l JVIutta jos joku otaksuu, että "kommunismilla" on jotakin tekemistä merimieslakkolaisia vastaan kohdistetun poliisi- ja oikeusterrorin kanssa, hänen sietää pysähtyä kat«jmaan Quebecin asbestityöFäisten iakkoa. Mielikuvituksen rajaa ci voida mitenkään venyttää niin palhoa, että katolisen syndikaatin johto on "kommunistien" käsissä. Muti a asbestityöläiset tekivät .saman suursynnin pääomaa vastaan kuin ^^imiehetkin, ja vaativat parannuksia työoloihinsa. Siitä jdhtuu, että heitä vastaan mobilisoitiin — tässä tapauksessa pääasiassa tory-puolueen johdolla — koko Quebecin maakunnan valtiokoneisto. D^e^y- 5)uplessis akseli julisti mellakkalain voimaan asbestityöläisiä vastaan |a on kaikin mahdollisin keinoin yrittänyt terrorisoida naita canadan-j- anskalaisia työläisiä. Siltä varalta, jos joku epäilee eversti Drevvn })suutta asbestilakossa, on välttämätöntä todeta, että torypuolue^n puebecin maakuntajohtaja Ivan Sabourin on asbestityöläisiä riistävän Ja sortavan yhdysvaltalaisen John-Manvillen lakimiehenä! » Lehtitietojen mukaan Quebecin asbestikaivokset omistaa yhdysvaltalainen imultimiljoneeri-elostelija Tommy Manville, jolla kerro-jaan olevan kymmenkunta ENTISTÄ VAIMOA. Täten Canadan (orypuolueen johtajat ovat niin suuria "patriootteja" että he terrori- ^ v a t canadanranskalaisia työläisiä poliisivoimillaan amerikkalaisen hummerimiljooneerin rikkauksien hyväksi aina siinä määrin, että nyt «äilitaan uhkailla asbestikaivosten sulkemista Quebecissa, jos lakkolaiset eivät polvistu tämän hummerin omistamaan yhtiön edessä! Ja }'kommunistipeikon" asemesta, asbestityöläisiä syytetään siitä, että feejjiuka yrittävät sekaantua liikkeenjohdolle kuuluviin asioihin! l i ^Li Yksi syy on tässä tapauksessa yhtä kehno kuin toinenkin ja niiden anolempien pitäisi olla silmien avaajan kaikille canadalaisille. Ja Hiifeiduttavana seikkana tässä muuten kurjassa tilanteessa onkin se, että Caiiädan järjestynyt työväenliike on alusta perin näiden lakko- . je^ybtöydessä käsittänyt mistä todella on kysymys ja puolustanut ^yksimielisesti näiden lakkolaisten asiaa. Mutta seuraava johdonmu- | ; ^ e n toimenpide olisi se, että kaikki oikeamieliset ihmiset, kaikki de- Ihtokraatit ja ennenkaikkea koko työväenliike'nousi yhtenä miehenä tätä vanhojen puolue/den politiikkaa vastaan ja valitsisi vain rauhaa iannattavia ehdokkaita liittoparlamcnttiin, sillä lakkolaisten terrori-foiminen on erottamaton sisäpoliittinen osa Marshallin suunnitelmalle perustuvasta ulkopolitiikasta. SYNTYMÄPÄIVIÄ T. Lehen: n Easi mjtnnantatna täyttää KaUe Tanafnen. yksi Toronton pitkäaOcai-simpla f;<tomff>t^MMa asukkaita 60 vuotta. Kalle cn Vapauden tilaaja ja l u kija ja o n asunut Ttffontossa 40 vuotta. Onnittelemme! Wk% minit sanovat CSJ:n edustajakokouksen ^ihestyessa julkaisemme käynnissä Prew tarjoaa huonompaa dollaria Torypuolueen uusi kaiisallinen johtaja, eversti George Drew, jonka ontariolaisel valitsijat potkivat maakuntavaaleissa yläkertaan, ön nyt Nova Scotia.ssa vaalipuheita pitämässä. New Glasgowissa, N . S. pitämässään puheessa eversti Drew on Globe and Mail-lehden kirjeenvaihtajan Ken W. MacT.AGGARTin mukaan selittänyt seuraavaa: "George Drevv syytti täällä tänään, ^ttä Canadan ulkomaakaupan kustannuksella, jonka pohjalle Canadan vientivauraus on rakennettu, Canada on fiskaaliohjelmansa takia joutumassa lisääntyvässä määrässä Yhdysvalloista riippuvaksi. Ja Sydnestä, N. .S. pitämässään radiopuheessa eversti 'Drew on samaisen Ken W. MacT.AGGARTin mukaan sanonut, että "uiko-maakauppa kutistuu jatkuvasti Canadan fiskaaliohjelman vuoksi, mikä lisää riippuvaisuutta Yhdysvalloista . . . " Eversti Drevv ei voi kieltää sila, että Canadan kauppapolitiikka on jo tuottamassa huonoja tuloksia, että ulkomaakauppamme on va-kuvan kriisin partaalla. .Mutta kansallinen toryjohtaja tyrkyttää kriisin oireita näyttävälle yhteiskunnallemme kokonaan vääriä lääkkeitä, mitkä eivät paranna, vaan edelleen pahentavat tilannetta. Tosiasia myös on, että eversti Drcwlla ei ole mitään moraalista ^keutta an-ostella liittohallitusta lähestyvästä kauppakatasroofista, Ijllä .torypuolue on aivan yhtä paljon syyllinen kuin liberaalipuoluekin. Jos torypuolue olisi vastustanut Marshallin avun suunnitelmaa ja-siihen liittyvää Abbottin suunnitelmaa, jos torypuolue olisi äänes-taöyt Marshallin avun suunnitelmaa vastaan ja mobilisoinut joukkoja j£änadan itsenäisen kauppa- ja ulkopolitiikan taakse, nfm asia olisi ji^lan toinen. Silloin eversti Drew voisi sanoa, että "tässä sitä nyt ifinäan kriisi edessä sen onnettoman politiikan johdosta kun lädettiin JJfarshallin avun vankkurien ja .Atlantin paktin tykkien vetäjiksi". r^Tutta kuten tiedetään, torypuolue on hyväksynyt nämä tuhoisat oh-jrimat ja niinmuodoin sen ei voi liioin arvostella liberaaleja YHTEIS- & N ohjjlnuerisa s^iraanniksista. Asia on nimittäin siten, että Mar-l l i n i^Utnf^uuniU^lniaan Ijiityminen on vienyt Canadalta arvokkai-jjj^ markkinamahdollisuuksia Euroopasta. Marshallin avun dollarien :^kk\Tninen on tehnyt Canadaft arveluttavassa määrässä Yhdysval-jsta riipnuyaiseksii; Ja kun Marshallin avun kotimaa, Yhdysvallat, iiltuu lälieslyvän~läloiiskriisin puristukseen, silloin me saamme libe- Mbali, tory- ja häpeä sanoa myös CCF-puolueen yhteisen ohjelman n&ia ''kiehua samassa kriisiliemessä" Yhdysvaltain kanssa ja vieläpä JiftOikein kuumimmassa astiassa. ISll Ylläolevista lainauksista ilmenee, että eversti Drew käsittää j i ^ a n hyvin mihin tory- ja liberaalipuolueen kauppa- ja ulkopolitiikka, ^Jä CCF: n oikeislojohto tukee, tätä maata nyt vie. Mutta paatunut jgt^pomo j a Äuuri)ääoniaa puhemies kuin on, eversti Drew jatkaa jtotjospolitiikkaansa ia tarjoaa kaikkiparantavana patenttilääkkeenä «Biilarimme arvon alentamista. Molemmissa yllälainatuissa lausunnois- 'Äleversti Drew korostaa, että kauppavaikeuksienune perussyynä on JJI^Jtohallituksen fiskaaliohjelma. Vaalien edellä eversti Drew puhuu jjjiblella suulla j a pidättyy sanomasta, että liittohallituksen fiskaali- «lii|emaa arvostellessaan hän arvostelee sitä k u n Canadan dollarin arvo »•ostettiin virallisesti Yhdysvaltain tasalle, .\ikaiseramin eversti Drew «»»Ontarion kuhakaivoskapitalistien (ja Wall Streetin) etujen mukai- ! § ^ 4 n o n t a kertaa vaatinut, että Canadan dollarin arvoa olisi alennettava että voitaisiin muka paremmin kilpailla amerikkalaisilla mark- K O L M A N N E N T I E I T K V L K U - Sosdem-johtajat kerskuvat menes-tyluniään. He sanovat: "Kokemus on osoittanut, «ttö maata voidaan hallita ilman kommunisteja." Kokoomuspuolue on pitänyt tätä spsdem-halll-tuksen euurlmpana ansiona. Mutta kokemus on osoittanut aivan päinvastaljBta: Ulkopuoliset suhteemme kaikkein tärkeimmässä kysymyk-fcessä — suhtdessa Neuvostoliittoon — ovat huonontuneet; tuotannon nousu on kääntsmyt laskuksi j a työttömyys kasvaa jatkuvasti; ulkomaankauppa on supistunut j a markkinasuhteet v a i - keutimeet; työtätekevän kansan toi-meeotulomahdollisuudet vaikeutuvat ja tyytymättömyys patoutuu joukoissa; taantiunuksen hyökk^s voimistuu, luokkavastakohdat kärjistyvät ja taistelu saa yhä jyrkempiä muotoja . . . Sellaiset ovat .tul(*set j a näköalat "kolmannen tien" politiikasta. Sosdempuolue ja "työväenhallitus" joutuvat yhä avoimemmin liittymään taantumuksen rintamaan j a paljastamaan rUppuvaisuutensa kapitalisteista. Kokemus on osoittanut, että maata ei voida hallita työväenluokan ja kansanvallan etujen mukaisesti ilman kommunisteja. Yhteiskunnallisia epäkohtia el kyetä poistamaan elleivät niistä kärsimään joutuneet ihmiset niitä itse poista . . . — Matti Janhunen S K P : n Uudetunaan piirijärjestön edustajakokoukselle antamassaan selostuksessa. * * • Kalevalan runouden tutkimisesta voi nuori runoilija saada monenlaisia herätteitä . . . Mutta kenties kaikkein opettavaisinta on hänen Kalevalaan tutustuessaan panna merkille, kuinka korkeisiin luomishengen saavutuksiin pyrkivät ja pystyivät.alku-kantaiseii yhteiskuiman ihmiset huolimatta silloisten olojen äärettömästä kehittymättömyydestä. Kuinka suurissa vaikeuksissa ja hengenvaaroissa he elivät karun ja tylyn luonnon keskellä, mutta kuinka vahva ja terve optimisti oU ihmisillä työyhteyteen perustuvassa—- Joskin alkukantaisessa — yhteiskunnassa! Kuinka heikot olivat heidän voimansa lakkaamattomassa kamppailussa neli- Ja kaksijalkaisia vihollisia vastaan, mutta kuinka mahtavat ja voittoisat olivat heidän luomansa sankarihahmot! Ktiinka alkeellinen oli heidän tietonsa ja tuotantotekniikkansa, mutta kuinka ietäälle ihmiskunnan t u levaisuuteen tähtäsivät heidän rohkeat toiveensa ja haaveensa! Eikö tässä ole nuorelle runoilijalle jotain oppimista nykyiselläkin aikakaudella . . .? O. V . Kuusinen. " K a levala runoutta"-teoksen alkulauseessa, mikä on kirjoitettu Uuden K a l e valan 100-vuotismuistojuhlan kunniaksi. • • • PORVARILLISEN TAITEEN I^TKYINEN KEHITYSSUUNTA Loughborough, Englanti — Paikalliset taidearvostelijat kiittivät kauppalan kirjaston näyttelyssä erästä maalausta mainioksi esimerkiksi nykyaikaisesta taiteesta. Tänään paljastettiin: 1. Että näytösmaalaukscn valmistaja oli 6-vuotias poika. 2. Että poika oli tuhrinut puhtaan paperipalan kaikilla väreillä, mitä .sai käsiinsä, ja että perheen kotikissa oli vahingossa istunut keskelle taulua maalin ollessa vieläkostean, siten täy-dellistyttäen maalauksen."— U. P. uutistieto, toukok. 11 p . . • • • M U L L I T K I N NUOLEVAT OMIAAN . Kenraali Francon luo lähettilään lähettämispulmana on se, että tämä toimenpide ymmärrettäisiin väärin. Lähettiläs kutsuttiin pois ei-hyväksy-misen eleenä ja lähettilästä ei voida nyt lähettää sinne ilman, ettei sitä pidetä Espanjassa ja kaikkialla maailmassa byväksymiseleenä. Poiskutsuminen oli, kuten senaattori Ck>nnally oikein sanoo, virhe. Se oh sellainen virhe mmkä olemme usein tehneet . . . — Walter Lippmann, toukok. 12 pnä. olevan keskustelun laajentamisen ja täydentämisen mielessä loppuosan T. Lehenenin mainiosta esitelmästä "Kansallisuusaatteen nykyinen sisältö". Tämä esitelmä pidettiki Helsingin yliopistolla Akateemisen Sosialistiseufan järjestämässä tiliaisuudessa. Le-henin esitelmä on laadittu luonnollisesti Suomen työväenliikkeen ongelmia silmäUäpitäen mutta laajemmJassa mielessä siinä' on paljon varteenotettavaa myös Canadan suomalaisten työläisten järjestötoiminnassa, missä marxilaisuudelle vieras nihilistinen käsityskanta kansallisuuskysymyksessä ön harkiten mutta säälimättä kitkettävä pois. Toisen maailmansodan jälkeen muo-dosttii tilanne, missä Yhdys^iltain suurpääoma pyrkii kontrolloimaan ja hallitsemaan koki) maailmaa ja toisaalla kaikkien maiden työväenluokat nousevat eturintamaan omien maidensa kansallisten oikeuksien ja kulttuurin, sekä kansallisen itsenäisyyden turvaamisen puolesta. Tässä tilanteessa työväenliike voi täyttää tehtävänsä- vain silloin, jos se käsittää oikein kansallisuuskysymyksen marxilaiiseita katsantokannalta. Siksi olisi edustajakokoukseen valmistautuesi^a erikoinen syy tutustua oheelli-seen Lehenin esitelmän erikoisen tärkeään loppuosaan kansallisuuskysymyksestä: ta. Mutta juuxl intemationalimifn nimefsä he ovat alun pitäen esiintyneet ksneakuntim tasa-arvoisuuden Internationalismi ja kansallisuusaate — Entisajan llskoelälnten jälkeläisistä on krokodiili kaikkein suurin. Siirtyessämme tarkemmin määrittelemään sosialismin edustaman kansallisuusaatteen sisältöä, on meidän ennen kaikkea selvitettävä itsellemme kysymys kansallisuusaatteen j a internationalismin välisestä suhteesta. Tiedämmehän, että srllnnä luokkatietolsen työväen lipussa ovat sanat: "Kalkkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!" Se on kansainvälisen solidaarisuuden, internationalismin tunnus. Plnnallisesti"icat5oen saattaisi näyttää siltä, että internationalismi ja kansallisuusaate ovat toinen toisensa poissulkevia, sovittamattomia vastakohtia. Ja tällä tavoinhan olemmb kuulleet asiaa usein selitettävänkin. Verraten laajalle levtonyt lienee meidänkin maassamme se käsitys, että i internationalismi merkitsee jonkta-laLsta kansallista nihilismiä, että se vaatii kannattajiltaan kansallista i t - sensäkieltämistä, kansallistunnon ja kaikenlaisen kansallisen ylp^den poiskitkemistä, kansallisen omalaatuisuuden hälventämistä, kansallisen kulttuurin typistämistä, sen standar^ disointia joidenkin universaalisten normien ja kaavojen mukaan, eri kansallisuuksiin kuuluvien yksilöiden muuttamista kosmopoliittisiksi "maah llmankansalaisiksi". Mikäli näin tosiaankin ajatelr laan, <dla»n kokonaan harhateijia. Onneksi ei tuoUalseUe käsltyksdljl^ voida saada minkäänlaista tukea, ei internationalismin käsitteelllr sestä eikä aatteellisesta sisällöstä enempää kuin historiallisista tosir asioistakaan. \ . Jo alkeellinenkin klelivaisto sanoo, että internationalismin käsitteeseen ei mahdu eikä saada mahtumaankaan minkäänlaista nlhilisnUä, sillä interr nationalismi, kansainvälisyys, nimenomaan edellyttää eri kansakuntien, erilaisten kansallisuuksien olemassaoloa. Internationalismi tarkoittaa y h tä vähän Icansojen erikoisluonteen hävittämistä kuin esimerkiksi eräiden nykyajan filosofien esittämä inteV-subjektii visuuden postulaatti vaatii subjektien, ihmisyksilöiden surmaamista tahi kaupunkienvälinen puhein-yhteys edellyttää kaupunkien romuttamista. ( Mutta monm verroin vakuuttavampia kuin nämä kieliopin alalle kuuluvat sananselitykset ovat sosialistisen Internationalismin a r v o v a 1 täisten edustajien lausunnot j a historialliset tosiasiat. N i i n usein ja n i i n voimallisesti kulh väitettä marxilaisen maailmankatsomuksen edustajien epäisänmaallisuii-desta on toistettfbkin, ei sen tueksi ole kokonaisen sadan vuoden kuluessa voitu esittää muuta kuin noita ajatus-yhteydestään irtiriuhtaistuja ja väa* rlntulklttuja Kommunistisen Manifestin sanoja: työläisillä ei ole isänmaata. Sitävastoin pn lukemattomissa t a - paiiksissa yritetty esitellä Marx ja Engels aivan tavallisina kansalliskiihkoilijoina ja nurkkapatriootteina. Sellaisen yrityksen on muim muassa a i van äskettäin tehnyt tunnettu englan<- tilainen filosofi, lordi Bertrand Russel teoksessaan "Länsimaisen filosofian historia". Hän tekee tiettäväksi, Marx osoitti "kansallista ennakkoluu-loisuutta" itä-Eurooppaan nähden, "sillä hän vihasi aina slaaveja", v Jokainen M a r x i n .teoksia vähänkin tunteva henkilö tietää, että .mainitun lordin todistus on "väärä. Se todistaa vain hänen aristokraattisen ylenkatr seellista suhtautumistaan niiden asiain tutkimiseen, joista ottaa kirjoittaakseen. Totuus on se, että Marx, katsellessaan asioita yleiseiuooppalai-sen demokratian kehityksen näkökulmasta, ei voinut olla vihaamatta ja halveksimatta Venäjän itsevaltaista järjestelmää, eurooppalaisen taantumuksen tukipyrvästä, Euroopan santarmia, eikä olla arvostelematta a n karasti erältä toisia slaavilaina kansoja, ei senvuoksl, että ne olivat slaaveja, vaan senvuoksl, että ne tukivat venäläistä taantumusta. Samanaikaisesti Marx ihaili aitoslaavilaista Puolan kansaa ja sen tsarismla vastaan käymää vapaustaistelua. Hän kunnioitti Venäjän vallankumouksellisia demokraatteja. Venäjän kansaa ja työväenluokkaa, jossa hän näki E u - rcopan vallankxunouksen etujoukon. Totuus on siis se, että Marx osasi tehdä eron edistyksellisten ja taantumuksellisten slaavien välillä. Marxin intcmattonalistinen kanta kansallisonskysymyksessä on muutamaan lauseeseen koottuna seuraava: KansalUsnnskysymystä on tarkasteltaTa eroittamaUomss-sa yhteydessä laajempaan kysymykseen, kysymykseen fjimiskun-nan historian kehityssnnnnasta. Nähdäkseen- oikein tämän yleisen sujuman on kansakunnan edustajien jaksettava nousta oman kansallisen kellotapnlins» yläpuolelle, ja näin avautuneesta, avarammasta näkökulmasta katsoen mäiiritel- . lä oman kansansa paikka fcansa- : kUBtiea joukossa.. : : OUakseen tekemättä kohtalokkaita virheitä on pienten kaasa-kunUen sonntavduttava Ihmiskunnan kellitystä eteenpäin vieviin demokraattisiin voimiin, eikä ole eksyttävä sitomaan kohtaloaan kansainvälisen taantumuksen, rappeutuvan j a tuhoaan kohti kulkevan järjestelmän kohtaloon. Vapaudestaan ja rUppumattomnndestaan kiinnipitävän kansakunnan ei ole missään tapauksessa antauduttava kansojen sortajien ja orjuuttajien liittolaiseksi, sillä kansa. Joka sortaa toisia kansoja, el voi itse olla vapaa. Tämän esitelmän puitteissa ei ole mahdollista ryhtyä yksityiskohtaisesti selostamaan sitä, Icuinka marxilaisen sosialismlfa nykyaikaiset johdomnu-kalslmmat edustajat Venäjän bolshevikit, ovat kehittäneet ja käytännössä soveltaneet Marxin viitoittamaa linjaa. Mutta '"Venäjän bolshevikkien asennoituminen tässä kysymyksessä on koskenut j a koskee meitä itseämme n im läheltä, että l y hyt viittaus eräisiin valaiseviin tosl-aslolhm on tässä aivan välttämätön. Että bolshevikit ovat täysverisiä i n ternationalisteja^ se lienee kiistaton-j a suv2renisuuden, pienten kansojen ehdottoman itisemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden horjumattomina puolustajina. Bolshevikkien internationalismia saamme k i U ^ Suomen itsenäisyydestä, suomalaisen kaitsalll- Euuteen suiulmman toiveen toteutumisesta. Se "seikka, että useimma t entisen Venäjän keisarikunnan kansoista kuuluvat nykyään neuvostotasavaltojen liittoon, ei ole millään tavalla ristiriidassa bolshevikkien aina tunnustaman kansakuntien suveranlsuuden periaatteen kanssa. Yhtyminen on ollut vapaaehtoista, j a sen edellytyksenä on oikeus vapaaseen eroamiseen. Se on siis kansaktmtien suverenisuuden periaatteen ja internationalismin toteuttamista toisissa muodoissa. Internationalismi perustuu kansojen vapauden j a hiiden kansallisten erikoisuuksien tomnioittamiseen. Viime sodan aikmia lausui M . I . K a l i n i n , s i l loinen Neuvostoliiton valtiopäämies, eräässä neuvostoarmeijan sotilaOle p i tämässään puheessa: . . " M e nhnifänime itseämme internationalisteiksi, muUa kaikki eivät ymmärrä, mitä se mcriutsee. Eräät ajattelevat, cittä jos sinä nimität i t seäsi Internationalistiksi, niin sinä et pidä Itseäsi venäläisenä tahi uzbekkina tahi Irazakhina. Se on t y h mää. Internationalistina oleminen merkitsee jokaisen kansallisuuden kunnioittamista, siinä on asian ydin.' Meidän opettajamme kansalUsunskysymyksessä on toveri Stalin, joka' oh monen vuoden kuluessa ohjannut kacsaliisuuspoli-tiilckaa. Jo ennen vallankumousta hän oli Leninin neuvonantaja tässä kysymyk^e^ Toveri Stalin opettaa meitä kunnioittamaan jokaista kansallisuutta. J a jos sinä suhtaudut kunnioituksella kaikldin kansallisuuitsiin, niin se merkitsee, että sinä <)let internationalisti." Jokaisen kansallisuuden kunnioittaminen, josta K a l i t im puhui, merkitsee luonnollisesti myöskin oman karsalli-suuden kunnioittamista ja rakastamista. Ja totuuden nimessä pn mainittava, että bolshevikit ovat jo ennen valtaan tuloaan päättävästi esiintyneet kansallista nihilisfiä vastaan, opettaneet Venäjän työväen luokkaa rakastamaan omaa maata j a kansaa. Sen kieltä;''joipa'^^lpeilemäänkin sen sivistyksellisillä, demokraattisilla ja vallankunioukseHisilla perinteillä. Ja että sosialistm^ Internationalismi soveltuu erinomaisesti yhteen voimakkaan kansallistuiinon, väkeväti patriotismin kanssa, siitähän Neuvostoliiton kansat ovat antaneet mitä vakuutta-vimpia todistuksia kahden suuren • isänmaalllseh sotansa kestäessä. Ei ole sattuma, että luokkatietolsen työväen edustajat esiintyvät meidän päivinämme kaildssa maissa omien kailsojensa riippumattomuuden j a suverenisuuden johdonr mukaisimpina puolustajina imperialistilla orjuiituspyrkimyksiä vas^ taan. Tervehenkinen, chauvinls-mista j a kanisalfisviliasta vapautunut isänmaallisuus on täysin sopusoinnussa proletaarisen internationalismin kanssa. Internationalismi ja kansallinen kulttuuri Internationalismiin sisältyy ehdottomasti myöskin kunnioitus jokaisen kansan itsenäistä kansallista kulttuuria kohtaan. Pyrkimyksiä varsinkin pienten kansojen "luomien kulttuuriarvojen aliarvioimiseen, niiden mität-töimis3en ja kcrvaaniiiEeen eräänlai-sera standarttisivilisaticlla on havaittavissa yhä enenevässä määrässä. Mutta varsm helposti todettavissa on, että nuo pyrkimykset ovat lähtöisin aivan toisesta maailmasta kuin se, j o ta sosialistinen internationalismi edustaa. Knlttnnri^läipyii stsndartlsoimls-j a yhdensnpntaJntamiapy ikunykget eivät ole internationalismia, vaapt imperialismia Ja kosmopolitismia. Ne ovat osaoa eräiden snurvaltain . yleisestä pyrkimyksestä nuuUbnan-herruuteen. Joka edeTlyttää pienten kansojen henkistäkin holhousta, tafanideHisen j a valtiollisen holhouksen ohella. Ne käyvät käsi kädessä agressiivlEten sotablokklen kyhäämisen selcä samaa tarkoittavien "Euroopan Yhdysvaltojen" ja "maailmanhallituksen" kaavailujen kanssa. Hitlerin "herrakan- ' su "-aatetta erehdyttävästi muistuttavat "uudet" rotuteoriat ovat selviä merkkejä pjrrkimyksestä pienten kansojen kansallisten kulttuuriarvojen merkkejä pyrkimyksestä pienten kansojen kansallisten kulttuuriarvojen merkityksen kieltämiseen ja niiden syrjäyttämiseen. Voidaksemme todeta, että kansallisen kulttuurin Btandardisolmlspyrki-mykset ovat täysin vieraita internatio-lismille, on meidän taaskin käännettävä katseemme Neuvostoliittoon, jossa internationalistista kulttuuripolitiikkaa toteutetaan käjTtännössä. Tsaarinvallan harjoittaman venäläistämis-politlikan vastakohdalcsi on neuvostovalta attanut kaikkien Neuvostoliiton kansallisuuksien, suiurten f a pienten, kansallisen kulttuurin kehittämisen sydämenasiakseen. Kymmenet pienet kansallisuudet, joiden jäsenet aikaisemmin tuskin uskalsivat keskustella omalla äidinkielellään julkisilla paikoilla, ovat nsrt luoneet oman kirjakielensä, oman kansalliskirjallisuutensa, saaneet omat kansalliset taide- ja tie-delaitoksensa. Internationalismi näyttää todelliset kasvonsa, ja paljastaa sisimmän olemuksensa vapaiden kansojen omalaatuisen kansallisen kulttuurin kukoistuksessa, sen monivivahteisena kimaltelevassa väriloistossa. . Moskovassa vuosittain pidettävät Neuvostoliiton Icansojen urheilu- ja taidekisat ovat tässä suhteessa a i van vertauskuvallisia. Noissa k i soissa joutuisi auttamattomasti alakynteen se. Joka yrittäisi keikaroida lainavaatteissa, esittää omanaan jotaldn "ylelsmaailmaltls-t a " standarditaidetta. Vastustama-tomasti tehoavaa Ja arvokkaaksi tunnustettua on se, mikä on aitoa, . omaperäistä, mikä ilmentää kunkin kansarisuuden erikoista, ainutlaatuista kansallisluonnetta. Internationalismi, kansainvälisyys, ei ole kansojen kasarmi, se ei suosi kansojen enempää kuin i h - mislöidenkään valamista samaan muotiin. Se_päinvastoin edellyttää erilaisia kansoja, joista kukin antaa oman panoksensa kansainvälisen kulttuurin yhteiseen aarreaittaan. Kaikille suomalaisille tunnettu A. A. Zhadanov-valnaja lausui eräässä Neuvostoliiton säveltaiteen edustajien neuvottelutilaisuudessa: "Internationalismi taiteessa ei synny kansallisen taiteen väheksymisen ja köyhdyttämisen pohjalla. Pämvas-toln, internationalismi syntyy siellä, missä kansallinen taiäe kukoistaa. Jos tämä totuus unohdetaan, n i i n se merkitsee, että imohdetaan johtolanka, menetetään omat kasvot, muututaan juurettomiksi kosmopoliiteiksi. Toisten kansojen musiikin rikkaudelle voi antaa arvon vam se kansa, jolla on i-SITÄ O K E U T C T T U KYSUtt I s - n tehtaan johtaja j t ö ^ ' henkilökunnan juhlassa j a ' heensa kauniiseen huud icu"Kntaau!"a n eläköön laitok-s«eaaaanri-si "Millä?" kuului ääni nan joukosta. * * • SELKÄVoraio i M a a keinui hiljattain a . pualla erään mieheoj^S? I^anjäristykseen oli syynä^ viinakauppa, joka oli myynyt-päihfadyttä\ Tä nesteitä, kävi lopulta niin ankaiakM, suistui selälleen Ojaani njisti' vietävä taintuneessa tilassa"' laan hoidettavaksi. Viina i tässä tapauksessa miehestä selkävoiton. * • * SOPTVAT HTGNOsn Vihtori menee hammaslääkäiis heille ja valittaa, että hänen on kovin kipeä ja että tekcli kehys hankaa kauheasti ikeniä. "Kuka ihmeessä on tehnyt hammaslaittesn, sehän ei sovi kaan?" kyss^f hammaslääkäri "Sitä minä en tiedä, ostin sen' Mikon jäämistön huutokaupasta" taa Vihtori. AIVAN OIKEIN Musiikinopettaja oppilaalle, joka' lee ensimmäiselle tunnille: laista musiikkia te haluatte la?" "Klassillista luonnollisesti." "Olen hyvin iloinen, että olette linnOt tämän musiikin haaran." " N i i n , katsokaas professori, soittaa klassillista musiikkia, kukaan tietää, soittaako sitä oikas väärin..." * • • PERHETAPAUS Marttilassa, Suomessa, joutuivjt ja poika Ruponen vannaan taltta hivuosien ajaksi. Toivo Rupona hänen Pentti-niminen poikana: yhteensä 23 vuotta kuritushuonetti puolilla Satakuntaa tekemiemi kuksien takia. Isäukko sai 15 ka 8 vuotta. Tämä on tavallm hetapaus. mutta tuskin siitä taa onnitella. • . * * • M A R K TWAININ JUTTU f Mark Twain, kuuluisa ame nen humoristi kertoi kerran van jutun: " K u n minä olin 14-r poikanen, oli minun isäukkoni tietämätön, että tuskin saatoin häntä. Mutta kun sitten 'i&iä vuotia", olin erittäin kuinka paljon isä oli oppinut 7 dessa." • • • PÄINVASTOIN KULN ENMS Kakiki muistavat, että joka \ on annettu erikoista kunnioitusta aviopuolisoja kohtaan, joilla cm dollisimman paljon lapsia. Jo' maassa pyritään siihen.,että lisääntyisi mahdollisimman paljoa Näin tehtiin ennen, JapanissaJm kenraali Mac Arthurin valt mutta nyt ovat asiat toisin. Kun dassa kävi niin, ettei Japani kaän lisää maa-alueita, joille oliä \ nut sijoittaa liikaväestön, niin täytyy ryhtyä kontrolloimaan väisyyttä. Onpa jo ehdotettu ' jonka perusteella kaikkia av" soita, joilla on enemmän Icuin lapsi, rangaistaisiin ankaralla Tämän lisäksi on ehdotettu, että jolla abortit on kielletty, kumo — Huolet eivät lopu Japani oma korkealle kehittynyt mii nen kulttuurinsa. On mahdotonta la internationalisti musiikissa, kaikessa muussakin, ellei ole (Jatkuu seuraavaua sivulla) Työläiset oppivat taistelussa kinoilla. Käytännössä se tarkoittaisi yleistä palkanalennnusta kaikille canadalaisille, niin työläisille kuin farmareillekin. Se tarkoittaisi pienempiä kansallistuloja Canadalle ja suurempia voittoja Wall Streetin kapitalisteille Canadjui kustannnuksella. Jos Canadan dollarin arvo lasketaan, kuten er\'ersti Drevv esittää, vaikkapa yhdeksään-kyrimieneen senttiin Yhdysvaltain dollariin verraten, niin se tarkoittaa sitä, että esim. dollarin maksavat amerikkalaiset appelsiinit maksaisivat dollarin ja kymmenen senttiä ja niin kautta linjan. , Selvää on, että tämä pahentaisi Canadan kauppatilaimetta, saattaisi maamme vieläkin enemmän riippuvaiseksi Yhdysvalloista ia alentaisi kokb kansamme elintasoa. Siksi olisi eversti Drewn demogoginen finanssiohjelma hyljättävä. Siksi olisi vaadittava täydellistä muutosta liittohallituksen kauppa- ja ulkopolitiikkaan, sekä valittava tätä ajatusta rastaavat rauhan miehet ja naiset parlamenttiin. Äskettäin julkaistihi G l c ^ and M a i l i n toimituspalstalla kirjoitus, jossa sanottiin mm. seuraavaa: . . "Jälleen on edistytty kommunistien j a kommunistisen linjan paljastamisessa miionlstisen liikkeen ansiosta. International Union of Mine, M i l l and Smelter' Workersm länsl-Canadan Johtajaa "Harvey MiUTpbjrä syjrtetään tyypillisestä kalEsoispelistä. Canadian Öoiigress of Labor on pannut hänet kididen Vuoden ehdonalaisuuteen ja hänen imiohsa on asetettu pyssrvästi ehdöiutlaisuuteen, ehkäpä lopullisesti ^eroitettu. Hänen unionsa kansainvä-liset johtajat joutuvat todeimäköisesti saman kohtalon alaisiksi, joka oUsi työläisille hyödyksi.. Näm kirjoittaa Canadan yhden suurimman kultakaivannon omistajan oma lehti. Globe and MSail luoimolli-sesti puhuu omistajansa edun nimessä. Mutta aivan kuin C C L : n johtajam A . R. Mosherin ja Pat Conroyn suulla. Tämä kapitalistilehti tiumustaa näiden taantmnuksellisten uniojohtajam tehneen heille mainion palveluksen !nm he ovat ryhtyneet repimään työväenliikkeen rivejä jumi sillä rinta-numosalla, josta kultaparoonit keräävät suuret voittonsa. Sikäli kuin tulee, kysymykseen uni-öiden hajoittaminen, niin se on saanut Canadan Uutisten taholta. Jokaista hajoitusjrritystä' ylistetään näissä molemmissa lehdissä. Niissä on iloittu myös sen johdosta', että rikkxurijärjes-tö Seafarers International Union on skääppäämassä''^ merimiehiä vastaan Canadassa. 'r^J • On hyvä muistaa, että S IU ei ollut Canadassa ennen alkanutta merimies-lakkoa. K i m Canadian ^eamens U n i on ryhtyi taistelemaan kohtuullisten palkkain , saamiseksi alipalkkaisille merimiehille j a joutui laivakapitalis-tien härkäpaisyyden takia tiurautu-maan lakkoon, niin laivakapitalistien apulaiseksi riensi' mainittu skääppi-unio. Sutä Canadan kapitalistilehdis-tö riemuitsi aivan samalla tavalla kuin Globe and M a l i riemuitsee kaivostyöläisten tmion hajoittanusyrityksen johdosta. lyöväenpetturi Frank Hallista on tullut Canadan laivakapitalistien sankari. Kapitalistiiehdille äskettäin a n tamassa haastattelussa hän sanoi, että hän on "tyytyväinen S l U : n menestyksestä". Toisin sahoen hän on ilotoeh siitä, että iskääpp'iimio on poliisivoimien avulla saaiiiit rikkureita lakon-alaisiin laivdhih." Työväenpettitflai taholta on yritetty Canadan työläisille uskottaa, että työläisten järjestöksi sellaista, joka on avoimesti työläisiä vastaan ja riistää leivän toisten työläisten suusta. Tietysti on olemassa joitakin naivia i h misiä, jotka tämänkin uskovat Eilisessä Globe and Mailissa j u l - kaistim uutinen, joka osoittaa päivän selvästi kenen asialla S I U on. Tässä uutisessa kerrotaan C S U : n luottamus-mielien Dewar Fergusomn ilmoittaneen, että SIU:n entiset luottamusmiehet Frank Mimee ja Maiurice Pitre ovat antaneet valaehtoisen kirjallisen lausimnon, että SIU:n on haalinut rikkiureiksi laivoihin sellaisia miehiä, jotka eivät ole koskaan olleet laivassa. Mr. Mimee lisäksi ilmoittaa, että hän ja toiset SIU:n toimitsijat ovat saaneet valtamerilaivayhtiöiden laki-mieheltä J . A . Mathewsonilta $900 taistellakseen "kommunismia" vastaan. Kysymyks^sä olevassa lausim-nossa myöskm osoitetaan kttfokfi S I - U : n luottamusmies Hai Banks lähetti laivayhtiöille. International LoUgsho-remen's Associationin . johtajan Joe Ryanin uhkauksen, että viimeksimai-mttu järjestö tulee boikoteeraamaan niitä laivoja, joissa CSU:n miehet S I U on piihdai työväen unio. Tuntuu harrasta kannatusta Vapaan Sanan jaj suorastaan naurettavalta ovat työssä. Tämän pitäisi osoittaa yksinkertai-simmillekin ihmisille kenen asialla S I - U : n herrat ovat. , Tosiasia on, että noin 60 canadalais-ta laivaa on kiirmi Canadassa j a ulkomaiden satamissa. Tuskin Canadan historiassa löytyy sellaista lakkoa, j o ta koko valtiovalta oh n i i n l u j in ottein ryhtynyt nujertamaan. Viidettäsataa lakkolaista o n vangittu, nnitta kaikesta tästä hnolinuittä h»»äiifehet pysyvät lujina taistdnssa: Monet Brndset uskottaa kysyvät, että mistä johtuu merimiesten, jotka ovat joutuneet vaiti" j a laivakapitalisteja vastaan t" maan, kestävyys tässä taistelusa-hen voidaan löytää vastaus siitä vät merimiehet halua mUlään ennen union sopimusta vallinn turvattomuuden olotilaan. He halua tehdä työtä nälkäpalkofll» orjamaisissa olosuhteissa ja siinä lä on moraalinen oikeus puolellaan, Canadan merimieslakko ei ole: arvoinen kansainvälisessä mi" Brittiläiset uniojohtajat pelkäävät tä he mahdollisesti voi aiheuttaa peämän Britannian Transport General Workers Unionin kes" sa. Canadan lakossa olevat m het ovat saaneet kaikissa maisia ta myötätimtoa osakseen järj-den työläisten keskuudessa, keskiviikkona yhdeksän britti laivan merimiehet järjestivät olevfön o^ädalaisten merimiestc kemiseksi mielenosoituksen lissa'. Kiireesti kokoon haalitut sivoimat hajoittivat mielenc j a brittiläiset saivat kokea Canadan "demokratia". "Jos porvari kehuu smua. niin kista kantasi", on tunnettu työläisten keskuudessa. Jos and MaU taikka toiset kapi lehdet kehuvat jotain unica unlmi johtajaa, nim varmaa (ft työläisillä on syytä tarkistaa ffiJS» kysymys. Erehtymättömästi » levät huomaamaan, että jotain on Tanskan maassa. Monet. neet ^öläiset, ennenkaikkea työläisten j a meffimiesten ke ovat «»pineet tämän v a i k e a ?^ thutta he orat «Jpineet kiritrtP» Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 14, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-05-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490514 |
Description
Title | 1949-05-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
fittvu^2 Lauan^na, toukok, 14 p. — Saturday, May 14
, — XodcpeDdent Latoor
of F b m U i h ' OMMMlt»
M-ifQk^
gBn .
HaiOUbeA Hcnr. etb 2917. A p t h o r l ad
iu feooDd d a s mafl tbs F o r t
^Smee Depaztment, OtUiriL Fiil>-
iiMheO. ibxiee wedcly: T u e s d a y s ,
fPrnaOttsn and Saturdays b y Vajnn» Waiattag CoBxptav L t d , a t 100-108
) 8 l m Sfc. W . , Sttdbury. O i t t . , C a n a d a .
TeleikbogDea:
B d i t a t l a l Ocoea «
& Sakit. U t t « r W .
•äOxttM BoK M , B a d b o r y , Ontaaaa
A d r e r t t s l a g zatea
TnjosBOxauai'
C a n a d a o a : 1 Tk. 6J00 6 kk. 3 ^
a.kk. 2X0
Y b d y i v a l l o l t f a : 1 vk. 7J00 • kk. &u
e o o n e a i a ; lirk. 7JO • k k . 4^
Vanhojen puolueiden^olemus
Canadan merimiesunion valtamenlaivojen ja Quebecin asbesti-
);yöläJsten lakot osoittavat ratkaisevan selvästi kaksi seikkaa:
t 1. Jos ei parempaa palkkaa vaativia työläisiä vastaan voida millään
käyttää "kommunistipeikkoa", niin silloin vedetään esiin joku
|nuu veruke terrorin oikeuttamiseksi, ja
\ 2. Jos liberaalipuolueen liittohallitus on tullut koko kansakunnan
^dessä lakonmurtajan kirjoihin merimiesunion lakon takia, niin asbesti-työläisten
lakko toteaa, että torypuolue on yhtä orjamainen suurpääoman
välikappale kuin liberaalipuoluekin.
« Liittohallitus ja erikoisesti sen "liiieraaliset" jäsenet St. Laurent,
klowe ja Mitchell ovat avoimesti puolustaneet laivayhtiöitöä lakossa
4>levia nverimiehiä vastaan sen kurjan tekosyyn perusteella, että Gar
d a n merimiesunio ön kommunistien johdossa. Kommunistihuudon
Varjossa poliisiviranomaiset ovat kapuloineet merimieslakkolaisia.
JKommunistisyytöksen varjossa on vangittu lailliseen lakkoon osalHstu-heita
merimiehiä. Ja kommunistihysterian varjossa on vapautettu
mies^ joka.ampui ja haavoitti merimieslakkolaisia.
^, l JVIutta jos joku otaksuu, että "kommunismilla" on jotakin tekemistä
merimieslakkolaisia vastaan kohdistetun poliisi- ja oikeusterrorin
kanssa, hänen sietää pysähtyä kat«jmaan Quebecin asbestityöFäisten
iakkoa. Mielikuvituksen rajaa ci voida mitenkään venyttää niin palhoa,
että katolisen syndikaatin johto on "kommunistien" käsissä. Muti
a asbestityöläiset tekivät .saman suursynnin pääomaa vastaan kuin
^^imiehetkin, ja vaativat parannuksia työoloihinsa. Siitä jdhtuu,
että heitä vastaan mobilisoitiin — tässä tapauksessa pääasiassa tory-puolueen
johdolla — koko Quebecin maakunnan valtiokoneisto. D^e^y-
5)uplessis akseli julisti mellakkalain voimaan asbestityöläisiä vastaan
|a on kaikin mahdollisin keinoin yrittänyt terrorisoida naita canadan-j-
anskalaisia työläisiä. Siltä varalta, jos joku epäilee eversti Drevvn
})suutta asbestilakossa, on välttämätöntä todeta, että torypuolue^n
puebecin maakuntajohtaja Ivan Sabourin on asbestityöläisiä riistävän
Ja sortavan yhdysvaltalaisen John-Manvillen lakimiehenä!
» Lehtitietojen mukaan Quebecin asbestikaivokset omistaa yhdysvaltalainen
imultimiljoneeri-elostelija Tommy Manville, jolla kerro-jaan
olevan kymmenkunta ENTISTÄ VAIMOA. Täten Canadan
(orypuolueen johtajat ovat niin suuria "patriootteja" että he terrori-
^ v a t canadanranskalaisia työläisiä poliisivoimillaan amerikkalaisen
hummerimiljooneerin rikkauksien hyväksi aina siinä määrin, että nyt
«äilitaan uhkailla asbestikaivosten sulkemista Quebecissa, jos lakkolaiset
eivät polvistu tämän hummerin omistamaan yhtiön edessä! Ja
}'kommunistipeikon" asemesta, asbestityöläisiä syytetään siitä, että
feejjiuka yrittävät sekaantua liikkeenjohdolle kuuluviin asioihin!
l i ^Li Yksi syy on tässä tapauksessa yhtä kehno kuin toinenkin ja niiden
anolempien pitäisi olla silmien avaajan kaikille canadalaisille. Ja
Hiifeiduttavana seikkana tässä muuten kurjassa tilanteessa onkin se,
että Caiiädan järjestynyt työväenliike on alusta perin näiden lakko- .
je^ybtöydessä käsittänyt mistä todella on kysymys ja puolustanut
^yksimielisesti näiden lakkolaisten asiaa. Mutta seuraava johdonmu-
| ; ^ e n toimenpide olisi se, että kaikki oikeamieliset ihmiset, kaikki de-
Ihtokraatit ja ennenkaikkea koko työväenliike'nousi yhtenä miehenä
tätä vanhojen puolue/den politiikkaa vastaan ja valitsisi vain rauhaa
iannattavia ehdokkaita liittoparlamcnttiin, sillä lakkolaisten terrori-foiminen
on erottamaton sisäpoliittinen osa Marshallin suunnitelmalle
perustuvasta ulkopolitiikasta.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
T. Lehen:
n
Easi mjtnnantatna täyttää KaUe
Tanafnen. yksi Toronton pitkäaOcai-simpla
f; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-05-14-02