Vapaus, May 14, 1949

              fittvu^2 Lauan^na, toukok, 14 p. — Saturday, May 14
, — XodcpeDdent Latoor
of F b m U i h ' OMMMlt»
M-ifQk^
gBn .
HaiOUbeA Hcnr. etb 2917. A p t h o r l ad
iu feooDd d a s mafl tbs F o r t
^Smee Depaztment, OtUiriL Fiil>-
iiMheO. ibxiee wedcly: T u e s d a y s ,
fPrnaOttsn and Saturdays b y Vajnn» Waiattag CoBxptav L t d , a t 100-108
) 8 l m Sfc. W . , Sttdbury. O i t t . , C a n a d a .
TeleikbogDea:
B d i t a t l a l Ocoea «
& Sakit. U t t « r W .
•äOxttM BoK M , B a d b o r y , Ontaaaa
A d r e r t t s l a g zatea
TnjosBOxauai'
C a n a d a o a : 1 Tk. 6J00 6 kk. 3 ^
a.kk. 2X0
Y b d y i v a l l o l t f a : 1 vk. 7J00 • kk. &u
e o o n e a i a ; lirk. 7JO • k k . 4^
Vanhojen puolueiden^olemus
Canadan merimiesunion valtamenlaivojen ja Quebecin asbesti-
);yöläJsten lakot osoittavat ratkaisevan selvästi kaksi seikkaa:
t 1. Jos ei parempaa palkkaa vaativia työläisiä vastaan voida mil­lään
käyttää "kommunistipeikkoa", niin silloin vedetään esiin joku
|nuu veruke terrorin oikeuttamiseksi, ja
\ 2. Jos liberaalipuolueen liittohallitus on tullut koko kansakunnan
^dessä lakonmurtajan kirjoihin merimiesunion lakon takia, niin asbesti-työläisten
lakko toteaa, että torypuolue on yhtä orjamainen suur­pääoman
välikappale kuin liberaalipuoluekin.
« Liittohallitus ja erikoisesti sen "liiieraaliset" jäsenet St. Laurent,
klowe ja Mitchell ovat avoimesti puolustaneet laivayhtiöitöä lakossa
4>levia nverimiehiä vastaan sen kurjan tekosyyn perusteella, että Ga­r
d a n merimiesunio ön kommunistien johdossa. Kommunistihuudon
Varjossa poliisiviranomaiset ovat kapuloineet merimieslakkolaisia.
JKommunistisyytöksen varjossa on vangittu lailliseen lakkoon osalHstu-heita
merimiehiä. Ja kommunistihysterian varjossa on vapautettu
mies^ joka.ampui ja haavoitti merimieslakkolaisia.
^, l JVIutta jos joku otaksuu, että "kommunismilla" on jotakin teke­mistä
merimieslakkolaisia vastaan kohdistetun poliisi- ja oikeusterrorin
kanssa, hänen sietää pysähtyä kat«jmaan Quebecin asbestityöFäisten
iakkoa. Mielikuvituksen rajaa ci voida mitenkään venyttää niin pal­hoa,
että katolisen syndikaatin johto on "kommunistien" käsissä. Mut­i
a asbestityöläiset tekivät .saman suursynnin pääomaa vastaan kuin
^^imiehetkin, ja vaativat parannuksia työoloihinsa. Siitä jdhtuu,
että heitä vastaan mobilisoitiin — tässä tapauksessa pääasiassa tory-puolueen
johdolla — koko Quebecin maakunnan valtiokoneisto. D^e^y-
5)uplessis akseli julisti mellakkalain voimaan asbestityöläisiä vastaan
|a on kaikin mahdollisin keinoin yrittänyt terrorisoida naita canadan-j-
anskalaisia työläisiä. Siltä varalta, jos joku epäilee eversti Drevvn
})suutta asbestilakossa, on välttämätöntä todeta, että torypuolue^n
puebecin maakuntajohtaja Ivan Sabourin on asbestityöläisiä riistävän
Ja sortavan yhdysvaltalaisen John-Manvillen lakimiehenä!
» Lehtitietojen mukaan Quebecin asbestikaivokset omistaa yhdys­valtalainen
imultimiljoneeri-elostelija Tommy Manville, jolla kerro-jaan
olevan kymmenkunta ENTISTÄ VAIMOA. Täten Canadan
(orypuolueen johtajat ovat niin suuria "patriootteja" että he terrori-
^ v a t canadanranskalaisia työläisiä poliisivoimillaan amerikkalaisen
hummerimiljooneerin rikkauksien hyväksi aina siinä määrin, että nyt
«äilitaan uhkailla asbestikaivosten sulkemista Quebecissa, jos lakko­laiset
eivät polvistu tämän hummerin omistamaan yhtiön edessä! Ja
}'kommunistipeikon" asemesta, asbestityöläisiä syytetään siitä, että
feejjiuka yrittävät sekaantua liikkeenjohdolle kuuluviin asioihin!
l i ^Li Yksi syy on tässä tapauksessa yhtä kehno kuin toinenkin ja nii­den
anolempien pitäisi olla silmien avaajan kaikille canadalaisille. Ja
Hiifeiduttavana seikkana tässä muuten kurjassa tilanteessa onkin se,
että Caiiädan järjestynyt työväenliike on alusta perin näiden lakko- .
je^ybtöydessä käsittänyt mistä todella on kysymys ja puolustanut
^yksimielisesti näiden lakkolaisten asiaa. Mutta seuraava johdonmu-
| ; ^ e n toimenpide olisi se, että kaikki oikeamieliset ihmiset, kaikki de-
Ihtokraatit ja ennenkaikkea koko työväenliike'nousi yhtenä miehenä
tätä vanhojen puolue/den politiikkaa vastaan ja valitsisi vain rauhaa
iannattavia ehdokkaita liittoparlamcnttiin, sillä lakkolaisten terrori-foiminen
on erottamaton sisäpoliittinen osa Marshallin suunnitelmalle
perustuvasta ulkopolitiikasta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
T. Lehen:
n
Easi mjtnnantatna täyttää KaUe
Tanafnen. yksi Toronton pitkäaOcai-simpla
f;<tomff>t^MMa asukkaita 60 vuot­ta.
Kalle cn Vapauden tilaaja ja l u ­kija
ja o n asunut Ttffontossa 40 vuot­ta.
Onnittelemme!
Wk% minit sanovat
CSJ:n edustajakokouksen ^ihestyessa julkaisemme käynnissä
Prew tarjoaa huonompaa dollaria
Torypuolueen uusi kaiisallinen johtaja, eversti George Drew,
jonka ontariolaisel valitsijat potkivat maakuntavaaleissa yläkertaan,
ön nyt Nova Scotia.ssa vaalipuheita pitämässä.
New Glasgowissa, N . S. pitämässään puheessa eversti Drew on
Globe and Mail-lehden kirjeenvaihtajan Ken W. MacT.AGGARTin
mukaan selittänyt seuraavaa: "George Drevv syytti täällä tänään,
^ttä Canadan ulkomaakaupan kustannuksella, jonka pohjalle Canadan
vientivauraus on rakennettu, Canada on fiskaaliohjelmansa takia joutu­massa
lisääntyvässä määrässä Yhdysvalloista riippuvaksi.
Ja Sydnestä, N. .S. pitämässään radiopuheessa eversti 'Drew on
samaisen Ken W. MacT.AGGARTin mukaan sanonut, että "uiko-maakauppa
kutistuu jatkuvasti Canadan fiskaaliohjelman vuoksi, mi­kä
lisää riippuvaisuutta Yhdysvalloista . . . "
Eversti Drevv ei voi kieltää sila, että Canadan kauppapolitiikka
on jo tuottamassa huonoja tuloksia, että ulkomaakauppamme on va-kuvan
kriisin partaalla. .Mutta kansallinen toryjohtaja tyrkyttää krii­sin
oireita näyttävälle yhteiskunnallemme kokonaan vääriä lääkkeitä,
mitkä eivät paranna, vaan edelleen pahentavat tilannetta.
Tosiasia myös on, että eversti Drcwlla ei ole mitään moraalista
^keutta an-ostella liittohallitusta lähestyvästä kauppakatasroofista,
Ijllä .torypuolue on aivan yhtä paljon syyllinen kuin liberaalipuolue­kin.
Jos torypuolue olisi vastustanut Marshallin avun suunnitelmaa
ja-siihen liittyvää Abbottin suunnitelmaa, jos torypuolue olisi äänes-taöyt
Marshallin avun suunnitelmaa vastaan ja mobilisoinut joukkoja
j£änadan itsenäisen kauppa- ja ulkopolitiikan taakse, nfm asia olisi
ji^lan toinen. Silloin eversti Drew voisi sanoa, että "tässä sitä nyt
ifinäan kriisi edessä sen onnettoman politiikan johdosta kun lädettiin
JJfarshallin avun vankkurien ja .Atlantin paktin tykkien vetäjiksi".
r^Tutta kuten tiedetään, torypuolue on hyväksynyt nämä tuhoisat oh-jrimat
ja niinmuodoin sen ei voi liioin arvostella liberaaleja YHTEIS-
& N ohjjlnuerisa s^iraanniksista. Asia on nimittäin siten, että Mar-l
l i n i^Utnf^uuniU^lniaan Ijiityminen on vienyt Canadalta arvokkai-jjj^
markkinamahdollisuuksia Euroopasta. Marshallin avun dollarien
:^kk\Tninen on tehnyt Canadaft arveluttavassa määrässä Yhdysval-jsta
riipnuyaiseksii; Ja kun Marshallin avun kotimaa, Yhdysvallat,
iiltuu lälieslyvän~läloiiskriisin puristukseen, silloin me saamme libe-
Mbali, tory- ja häpeä sanoa myös CCF-puolueen yhteisen ohjelman
n&ia ''kiehua samassa kriisiliemessä" Yhdysvaltain kanssa ja vieläpä
JiftOikein kuumimmassa astiassa.
ISll Ylläolevista lainauksista ilmenee, että eversti Drew käsittää
j i ^ a n hyvin mihin tory- ja liberaalipuolueen kauppa- ja ulkopolitiikka,
^Jä CCF: n oikeislojohto tukee, tätä maata nyt vie. Mutta paatunut
jgt^pomo j a Äuuri)ääoniaa puhemies kuin on, eversti Drew jatkaa
jtotjospolitiikkaansa ia tarjoaa kaikkiparantavana patenttilääkkeenä
«Biilarimme arvon alentamista. Molemmissa yllälainatuissa lausunnois-
'Äleversti Drew korostaa, että kauppavaikeuksienune perussyynä on
JJI^Jtohallituksen fiskaaliohjelma. Vaalien edellä eversti Drew puhuu
jjjiblella suulla j a pidättyy sanomasta, että liittohallituksen fiskaali-
«lii|emaa arvostellessaan hän arvostelee sitä k u n Canadan dollarin arvo
»•ostettiin virallisesti Yhdysvaltain tasalle, .\ikaiseramin eversti Drew
«»»Ontarion kuhakaivoskapitalistien (ja Wall Streetin) etujen mukai-
! § ^ 4 n o n t a kertaa vaatinut, että Canadan dollarin arvoa olisi alen­nettava
että voitaisiin muka paremmin kilpailla amerikkalaisilla mark-
K O L M A N N E N T I E I T K V L K U -
Sosdem-johtajat kerskuvat menes-tyluniään.
He sanovat: "Kokemus on
osoittanut, «ttö maata voidaan hallita
ilman kommunisteja." Kokoomus­puolue
on pitänyt tätä spsdem-halll-tuksen
euurlmpana ansiona.
Mutta kokemus on osoittanut aivan
päinvastaljBta: Ulkopuoliset suhteem­me
kaikkein tärkeimmässä kysymyk-fcessä
— suhtdessa Neuvostoliittoon —
ovat huonontuneet; tuotannon nousu
on kääntsmyt laskuksi j a työttömyys
kasvaa jatkuvasti; ulkomaankauppa
on supistunut j a markkinasuhteet v a i -
keutimeet; työtätekevän kansan toi-meeotulomahdollisuudet
vaikeutuvat
ja tyytymättömyys patoutuu joukois­sa;
taantiunuksen hyökk^s voimis­tuu,
luokkavastakohdat kärjistyvät ja
taistelu saa yhä jyrkempiä muotoja
. . . Sellaiset ovat .tul(*set j a näkö­alat
"kolmannen tien" politiikasta.
Sosdempuolue ja "työväenhallitus"
joutuvat yhä avoimemmin liittymään
taantumuksen rintamaan j a paljasta­maan
rUppuvaisuutensa kapitalisteis­ta.
Kokemus on osoittanut, että maa­ta
ei voida hallita työväenluokan ja
kansanvallan etujen mukaisesti ilman
kommunisteja. Yhteiskunnallisia epä­kohtia
el kyetä poistamaan elleivät
niistä kärsimään joutuneet ihmiset
niitä itse poista . . . — Matti Janhu­nen
S K P : n Uudetunaan piirijärjestön
edustajakokoukselle antamassaan se­lostuksessa.
* * •
Kalevalan runouden tutkimisesta
voi nuori runoilija saada monenlaisia
herätteitä . . . Mutta kenties kaik­kein
opettavaisinta on hänen Kale­valaan
tutustuessaan panna merkille,
kuinka korkeisiin luomishengen saa­vutuksiin
pyrkivät ja pystyivät.alku-kantaiseii
yhteiskuiman ihmiset huo­limatta
silloisten olojen äärettömästä
kehittymättömyydestä.
Kuinka suurissa vaikeuksissa ja
hengenvaaroissa he elivät karun ja
tylyn luonnon keskellä, mutta kuinka
vahva ja terve optimisti oU ihmisillä
työyhteyteen perustuvassa—- Joskin
alkukantaisessa — yhteiskunnassa!
Kuinka heikot olivat heidän voimansa
lakkaamattomassa kamppailussa neli-
Ja kaksijalkaisia vihollisia vastaan,
mutta kuinka mahtavat ja voittoisat
olivat heidän luomansa sankarihah­mot!
Ktiinka alkeellinen oli heidän
tietonsa ja tuotantotekniikkansa,
mutta kuinka ietäälle ihmiskunnan t u ­levaisuuteen
tähtäsivät heidän roh­keat
toiveensa ja haaveensa!
Eikö tässä ole nuorelle runoilijalle
jotain oppimista nykyiselläkin aika­kaudella
. . .? O. V . Kuusinen. " K a ­levala
runoutta"-teoksen alkulausees­sa,
mikä on kirjoitettu Uuden K a l e ­valan
100-vuotismuistojuhlan kun­niaksi.
• • •
PORVARILLISEN TAITEEN
I^TKYINEN KEHITYSSUUNTA
Loughborough, Englanti — Paikal­liset
taidearvostelijat kiittivät kaup­palan
kirjaston näyttelyssä erästä
maalausta mainioksi esimerkiksi ny­kyaikaisesta
taiteesta.
Tänään paljastettiin:
1. Että näytösmaalaukscn valmis­taja
oli 6-vuotias poika.
2. Että poika oli tuhrinut puhtaan
paperipalan kaikilla väreillä, mitä .sai
käsiinsä, ja että perheen kotikissa oli
vahingossa istunut keskelle taulua
maalin ollessa vieläkostean, siten täy-dellistyttäen
maalauksen."— U. P.
uutistieto, toukok. 11 p . .
• • •
M U L L I T K I N NUOLEVAT
OMIAAN .
Kenraali Francon luo lähettilään
lähettämispulmana on se, että tämä
toimenpide ymmärrettäisiin väärin.
Lähettiläs kutsuttiin pois ei-hyväksy-misen
eleenä ja lähettilästä ei voida
nyt lähettää sinne ilman, ettei sitä
pidetä Espanjassa ja kaikkialla maa­ilmassa
byväksymiseleenä.
Poiskutsuminen oli, kuten senaattori
Ck>nnally oikein sanoo, virhe. Se oh
sellainen virhe mmkä olemme usein
tehneet . . . — Walter Lippmann,
toukok. 12 pnä.
olevan keskustelun laajentamisen ja täydentämisen mielessä lop­puosan
T. Lehenenin mainiosta esitelmästä "Kansallisuusaatteen
nykyinen sisältö". Tämä esitelmä pidettiki Helsingin yliopistolla
Akateemisen Sosialistiseufan järjestämässä tiliaisuudessa. Le-henin
esitelmä on laadittu luonnollisesti Suomen työväenliik­keen
ongelmia silmäUäpitäen mutta laajemmJassa mielessä siinä'
on paljon varteenotettavaa myös Canadan suomalaisten työläis­ten
järjestötoiminnassa, missä marxilaisuudelle vieras nihilisti­nen
käsityskanta kansallisuuskysymyksessä ön harkiten mutta
säälimättä kitkettävä pois. Toisen maailmansodan jälkeen muo-dosttii
tilanne, missä Yhdys^iltain suurpääoma pyrkii kontrol­loimaan
ja hallitsemaan koki) maailmaa ja toisaalla kaikkien
maiden työväenluokat nousevat eturintamaan omien maidensa
kansallisten oikeuksien ja kulttuurin, sekä kansallisen itsenäi­syyden
turvaamisen puolesta. Tässä tilanteessa työväenliike voi
täyttää tehtävänsä- vain silloin, jos se käsittää oikein kansalli­suuskysymyksen
marxilaiiseita katsantokannalta. Siksi olisi edus­tajakokoukseen
valmistautuesi^a erikoinen syy tutustua oheelli-seen
Lehenin esitelmän erikoisen tärkeään loppuosaan kansalli­suuskysymyksestä:
ta. Mutta juuxl intemationalimifn
nimefsä he ovat alun pitäen esiinty­neet
ksneakuntim tasa-arvoisuuden
Internationalismi ja
kansallisuusaate
— Entisajan llskoelälnten jälkeläi­sistä
on krokodiili kaikkein suurin.
Siirtyessämme tarkemmin mää­rittelemään
sosialismin edustaman
kansallisuusaatteen sisältöä, on mei­dän
ennen kaikkea selvitettävä itsel­lemme
kysymys kansallisuusaatteen
j a internationalismin välisestä suh­teesta.
Tiedämmehän, että srllnnä
luokkatietolsen työväen lipussa ovat
sanat: "Kalkkien maiden proletaarit,
liittykää yhteen!" Se on kansainvä­lisen
solidaarisuuden, internationalis­min
tunnus.
Plnnallisesti"icat5oen saattaisi näyt­tää
siltä, että internationalismi ja
kansallisuusaate ovat toinen toisensa
poissulkevia, sovittamattomia vasta­kohtia.
Ja tällä tavoinhan olemmb
kuulleet asiaa usein selitettävänkin.
Verraten laajalle levtonyt lienee mei­dänkin
maassamme se käsitys, että i
internationalismi merkitsee jonkta-laLsta
kansallista nihilismiä, että se
vaatii kannattajiltaan kansallista i t -
sensäkieltämistä, kansallistunnon ja
kaikenlaisen kansallisen ylp^den
poiskitkemistä, kansallisen omalaatui­suuden
hälventämistä, kansallisen
kulttuurin typistämistä, sen standar^
disointia joidenkin universaalisten
normien ja kaavojen mukaan, eri kan­sallisuuksiin
kuuluvien yksilöiden
muuttamista kosmopoliittisiksi "maah
llmankansalaisiksi".
Mikäli näin tosiaankin ajatelr
laan, <dla»n kokonaan harhateijia.
Onneksi ei tuoUalseUe käsltyksdljl^
voida saada minkäänlaista tukea,
ei internationalismin käsitteelllr
sestä eikä aatteellisesta sisällöstä
enempää kuin historiallisista tosir
asioistakaan. \ .
Jo alkeellinenkin klelivaisto sanoo,
että internationalismin käsitteeseen ei
mahdu eikä saada mahtumaankaan
minkäänlaista nlhilisnUä, sillä interr
nationalismi, kansainvälisyys, nimen­omaan
edellyttää eri kansakuntien,
erilaisten kansallisuuksien olemassa­oloa.
Internationalismi tarkoittaa y h ­tä
vähän Icansojen erikoisluonteen hä­vittämistä
kuin esimerkiksi eräiden
nykyajan filosofien esittämä inteV-subjektii
visuuden postulaatti vaatii
subjektien, ihmisyksilöiden surmaa­mista
tahi kaupunkienvälinen puhein-yhteys
edellyttää kaupunkien romut­tamista.
(
Mutta monm verroin vakuuttavam­pia
kuin nämä kieliopin alalle kuulu­vat
sananselitykset ovat sosialistisen
Internationalismin a r v o v a 1 täisten
edustajien lausunnot j a historialliset
tosiasiat.
N i i n usein ja n i i n voimallisesti kulh
väitettä marxilaisen maailmankatso­muksen
edustajien epäisänmaallisuii-desta
on toistettfbkin, ei sen tueksi ole
kokonaisen sadan vuoden kuluessa
voitu esittää muuta kuin noita ajatus-yhteydestään
irtiriuhtaistuja ja väa*
rlntulklttuja Kommunistisen Manifes­tin
sanoja: työläisillä ei ole isänmaa­ta.
Sitävastoin pn lukemattomissa t a -
paiiksissa yritetty esitellä Marx ja
Engels aivan tavallisina kansalliskiih­koilijoina
ja nurkkapatriootteina. Sel­laisen
yrityksen on muim muassa a i ­van
äskettäin tehnyt tunnettu englan<-
tilainen filosofi, lordi Bertrand Russel
teoksessaan "Länsimaisen filosofian
historia". Hän tekee tiettäväksi,
Marx osoitti "kansallista ennakkoluu-loisuutta"
itä-Eurooppaan nähden,
"sillä hän vihasi aina slaaveja", v
Jokainen M a r x i n .teoksia vähänkin
tunteva henkilö tietää, että .mainitun
lordin todistus on "väärä. Se todistaa
vain hänen aristokraattisen ylenkatr
seellista suhtautumistaan niiden asi­ain
tutkimiseen, joista ottaa kirjoit­taakseen.
Totuus on se, että Marx,
katsellessaan asioita yleiseiuooppalai-sen
demokratian kehityksen näkökul­masta,
ei voinut olla vihaamatta ja
halveksimatta Venäjän itsevaltaista
järjestelmää, eurooppalaisen taantu­muksen
tukipyrvästä, Euroopan san­tarmia,
eikä olla arvostelematta a n ­karasti
erältä toisia slaavilaina kan­soja,
ei senvuoksl, että ne olivat slaa­veja,
vaan senvuoksl, että ne tukivat
venäläistä taantumusta. Samanaikai­sesti
Marx ihaili aitoslaavilaista Puo­lan
kansaa ja sen tsarismla vastaan
käymää vapaustaistelua. Hän kun­nioitti
Venäjän vallankumouksellisia
demokraatteja. Venäjän kansaa ja
työväenluokkaa, jossa hän näki E u -
rcopan vallankxunouksen etujoukon.
Totuus on siis se, että Marx osasi teh­dä
eron edistyksellisten ja taantumuk­sellisten
slaavien välillä.
Marxin intcmattonalistinen kan­ta
kansallisonskysymyksessä on
muutamaan lauseeseen koottuna
seuraava: KansalUsnnskysymystä
on tarkasteltaTa eroittamaUomss-sa
yhteydessä laajempaan kysy­mykseen,
kysymykseen fjimiskun-nan
historian kehityssnnnnasta.
Nähdäkseen- oikein tämän yleisen
sujuman on kansakunnan edustaji­en
jaksettava nousta oman kansal­lisen
kellotapnlins» yläpuolelle, ja
näin avautuneesta, avarammasta
näkökulmasta katsoen mäiiritel-
. lä oman kansansa paikka fcansa-
: kUBtiea joukossa.. : :
OUakseen tekemättä kohtalok­kaita
virheitä on pienten kaasa-kunUen
sonntavduttava Ihmiskun­nan
kellitystä eteenpäin vieviin de­mokraattisiin
voimiin, eikä ole ek­syttävä
sitomaan kohtaloaan kan­sainvälisen
taantumuksen, rappeu­tuvan
j a tuhoaan kohti kulkevan
järjestelmän kohtaloon. Vapaudes­taan
ja rUppumattomnndestaan
kiinnipitävän kansakunnan ei ole
missään tapauksessa antauduttava
kansojen sortajien ja orjuuttajien
liittolaiseksi, sillä kansa. Joka sor­taa
toisia kansoja, el voi itse olla
vapaa.
Tämän esitelmän puitteissa ei ole
mahdollista ryhtyä yksityiskohtaisesti
selostamaan sitä, Icuinka marxilaisen
sosialismlfa nykyaikaiset johdomnu-kalslmmat
edustajat Venäjän bols­hevikit,
ovat kehittäneet ja käy­tännössä
soveltaneet Marxin vii­toittamaa
linjaa. Mutta '"Venäjän
bolshevikkien asennoituminen tässä
kysymyksessä on koskenut j a koskee
meitä itseämme n im läheltä, että l y ­hyt
viittaus eräisiin valaiseviin tosl-aslolhm
on tässä aivan välttämätön.
Että bolshevikit ovat täysverisiä i n ­ternationalisteja^
se lienee kiistaton-j
a suv2renisuuden, pienten kansojen
ehdottoman itisemääräämisoikeuden ja
riippumattomuuden horjumattomina
puolustajina. Bolshevikkien interna­tionalismia
saamme k i U ^ Suomen
itsenäisyydestä, suomalaisen kaitsalll-
Euuteen suiulmman toiveen toteutu­misesta.
Se "seikka, että useimma t entisen
Venäjän keisarikunnan kansoista kuu­luvat
nykyään neuvostotasavaltojen
liittoon, ei ole millään tavalla ristirii­dassa
bolshevikkien aina tunnustaman
kansakuntien suveranlsuuden peri­aatteen
kanssa. Yhtyminen on ollut
vapaaehtoista, j a sen edellytyksenä on
oikeus vapaaseen eroamiseen. Se on
siis kansaktmtien suverenisuuden pe­riaatteen
ja internationalismin toteut­tamista
toisissa muodoissa.
Internationalismi perustuu kansojen
vapauden j a hiiden kansallisten eri­koisuuksien
tomnioittamiseen. Viime
sodan aikmia lausui M . I . K a l i n i n , s i l ­loinen
Neuvostoliiton valtiopäämies,
eräässä neuvostoarmeijan sotilaOle p i ­tämässään
puheessa:
. . " M e nhnifänime itseämme inter­nationalisteiksi,
muUa kaikki eivät
ymmärrä, mitä se mcriutsee. Eräät
ajattelevat, cittä jos sinä nimität i t ­seäsi
Internationalistiksi, niin sinä
et pidä Itseäsi venäläisenä tahi uz­bekkina
tahi Irazakhina. Se on t y h ­mää.
Internationalistina olemi­nen
merkitsee jokaisen kansalli­suuden
kunnioittamista, siinä on
asian ydin.' Meidän opettajamme
kansalUsunskysymyksessä on toveri
Stalin, joka' oh monen vuoden ku­luessa
ohjannut kacsaliisuuspoli-tiilckaa.
Jo ennen vallankumousta
hän oli Leninin neuvonantaja täs­sä
kysymyk^e^ Toveri Stalin
opettaa meitä kunnioittamaan jo­kaista
kansallisuutta. J a jos sinä
suhtaudut kunnioituksella kaikldin
kansallisuuitsiin, niin se merkitsee,
että sinä <)let internationalisti."
Jokaisen kansallisuuden kunnioitta­minen,
josta K a l i t im puhui, merkitsee
luonnollisesti myöskin oman karsalli-suuden
kunnioittamista ja rakasta­mista.
Ja totuuden nimessä pn mai­nittava,
että bolshevikit ovat jo ennen
valtaan tuloaan päättävästi esiinty­neet
kansallista nihilisfiä vastaan,
opettaneet Venäjän työväen luokkaa
rakastamaan omaa maata j a kansaa.
Sen kieltä;''joipa'^^lpeilemäänkin sen
sivistyksellisillä, demokraattisilla ja
vallankunioukseHisilla perinteillä. Ja
että sosialistm^ Internationalismi so­veltuu
erinomaisesti yhteen voimak­kaan
kansallistuiinon, väkeväti patrio­tismin
kanssa, siitähän Neuvostoliiton
kansat ovat antaneet mitä vakuutta-vimpia
todistuksia kahden suuren
• isänmaalllseh sotansa kestäessä.
Ei ole sattuma, että luokkatietol­sen
työväen edustajat esiintyvät
meidän päivinämme kaildssa mais­sa
omien kailsojensa riippumatto­muuden
j a suverenisuuden johdonr
mukaisimpina puolustajina impe­rialistilla
orjuiituspyrkimyksiä vas^
taan. Tervehenkinen, chauvinls-mista
j a kanisalfisviliasta vapautu­nut
isänmaallisuus on täysin sopu­soinnussa
proletaarisen internatio­nalismin
kanssa.
Internationalismi ja
kansallinen kulttuuri
Internationalismiin sisältyy ehdot­tomasti
myöskin kunnioitus jokaisen
kansan itsenäistä kansallista kulttuu­ria
kohtaan. Pyrkimyksiä varsinkin
pienten kansojen "luomien kulttuuri­arvojen
aliarvioimiseen, niiden mität-töimis3en
ja kcrvaaniiiEeen eräänlai-sera
standarttisivilisaticlla on havait­tavissa
yhä enenevässä määrässä.
Mutta varsm helposti todettavissa on,
että nuo pyrkimykset ovat lähtöisin
aivan toisesta maailmasta kuin se, j o ­ta
sosialistinen internationalismi
edustaa.
Knlttnnri^läipyii stsndartlsoimls-j
a yhdensnpntaJntamiapy ikunykget
eivät ole internationalismia, vaapt
imperialismia Ja kosmopolitismia.
Ne ovat osaoa eräiden snurvaltain
. yleisestä pyrkimyksestä nuuUbnan-herruuteen.
Joka edeTlyttää pienten
kansojen henkistäkin holhousta,
tafanideHisen j a valtiollisen hol­houksen
ohella.
Ne käyvät käsi kädessä agressiivlEten
sotablokklen kyhäämisen selcä samaa
tarkoittavien "Euroopan Yhdysvalto­jen"
ja "maailmanhallituksen" kaa­vailujen
kanssa. Hitlerin "herrakan-
' su "-aatetta erehdyttävästi muistutta­vat
"uudet" rotuteoriat ovat selviä
merkkejä pjrrkimyksestä pienten kan­sojen
kansallisten kulttuuriarvojen
merkkejä pyrkimyksestä pienten kan­sojen
kansallisten kulttuuriarvojen
merkityksen kieltämiseen ja niiden
syrjäyttämiseen.
Voidaksemme todeta, että kansalli­sen
kulttuurin Btandardisolmlspyrki-mykset
ovat täysin vieraita internatio-lismille,
on meidän taaskin käännettä­vä
katseemme Neuvostoliittoon, jossa
internationalistista kulttuuripolitiik­kaa
toteutetaan käjTtännössä. Tsaa­rinvallan
harjoittaman venäläistämis-politlikan
vastakohdalcsi on neuvosto­valta
attanut kaikkien Neuvostoliiton
kansallisuuksien, suiurten f a pienten,
kansallisen kulttuurin kehittämisen
sydämenasiakseen. Kymmenet pienet
kansallisuudet, joiden jäsenet aikai­semmin
tuskin uskalsivat keskustella
omalla äidinkielellään julkisilla pai­koilla,
ovat nsrt luoneet oman kirjakie­lensä,
oman kansalliskirjallisuutensa,
saaneet omat kansalliset taide- ja tie-delaitoksensa.
Internationalismi näyt­tää
todelliset kasvonsa, ja paljastaa
sisimmän olemuksensa vapaiden kan­sojen
omalaatuisen kansallisen kult­tuurin
kukoistuksessa, sen monivivah­teisena
kimaltelevassa väriloistossa.
. Moskovassa vuosittain pidettävät
Neuvostoliiton Icansojen urheilu- ja
taidekisat ovat tässä suhteessa a i ­van
vertauskuvallisia. Noissa k i ­soissa
joutuisi auttamattomasti
alakynteen se. Joka yrittäisi kei­karoida
lainavaatteissa, esittää
omanaan jotaldn "ylelsmaailmaltls-t
a " standarditaidetta. Vastustama-tomasti
tehoavaa Ja arvokkaaksi
tunnustettua on se, mikä on aitoa,
. omaperäistä, mikä ilmentää kun­kin
kansarisuuden erikoista, ainut­laatuista
kansallisluonnetta.
Internationalismi, kansainväli­syys,
ei ole kansojen kasarmi, se
ei suosi kansojen enempää kuin i h -
mislöidenkään valamista samaan
muotiin. Se_päinvastoin edellyttää
erilaisia kansoja, joista kukin an­taa
oman panoksensa kansainväli­sen
kulttuurin yhteiseen aarreait­taan.
Kaikille suomalaisille tunnettu A. A.
Zhadanov-valnaja lausui eräässä Neu­vostoliiton
säveltaiteen edustajien
neuvottelutilaisuudessa:
"Internationalismi taiteessa ei syn­ny
kansallisen taiteen väheksymisen
ja köyhdyttämisen pohjalla. Pämvas-toln,
internationalismi syntyy siellä,
missä kansallinen taiäe kukoistaa. Jos
tämä totuus unohdetaan, n i i n se mer­kitsee,
että imohdetaan johtolanka,
menetetään omat kasvot, muututaan
juurettomiksi kosmopoliiteiksi. Tois­ten
kansojen musiikin rikkaudelle voi
antaa arvon vam se kansa, jolla on
i-SITÄ
O K E U T C T T U KYSUtt
I s - n tehtaan johtaja j t ö ^ '
henkilökunnan juhlassa j a '
heensa kauniiseen huud
icu"Kntaau!"a n eläköön laitok-s«eaaaanri-si
"Millä?" kuului ääni
nan joukosta.
* * •
SELKÄVoraio
i M a a keinui hiljattain a .
pualla erään mieheoj^S?
I^anjäristykseen oli syynä^
viinakauppa, joka oli myynyt-päihfadyttä\
Tä nesteitä,
kävi lopulta niin ankaiakM,
suistui selälleen Ojaani njisti'
vietävä taintuneessa tilassa"'
laan hoidettavaksi. Viina i
tässä tapauksessa miehestä
selkävoiton.
* • *
SOPTVAT HTGNOsn
Vihtori menee hammaslääkäiis
heille ja valittaa, että hänen
on kovin kipeä ja että tekcli
kehys hankaa kauheasti ikeniä.
"Kuka ihmeessä on tehnyt
hammaslaittesn, sehän ei sovi
kaan?" kyss^f hammaslääkäri
"Sitä minä en tiedä, ostin sen'
Mikon jäämistön huutokaupasta"
taa Vihtori.
AIVAN OIKEIN
Musiikinopettaja oppilaalle, joka'
lee ensimmäiselle tunnille:
laista musiikkia te haluatte
la?"
"Klassillista luonnollisesti."
"Olen hyvin iloinen, että olette
linnOt tämän musiikin haaran."
" N i i n , katsokaas professori,
soittaa klassillista musiikkia,
kukaan tietää, soittaako sitä oikas
väärin..." * • •
PERHETAPAUS
Marttilassa, Suomessa, joutuivjt
ja poika Ruponen vannaan taltta
hivuosien ajaksi. Toivo Rupona
hänen Pentti-niminen poikana:
yhteensä 23 vuotta kuritushuonetti
puolilla Satakuntaa tekemiemi
kuksien takia. Isäukko sai 15
ka 8 vuotta. Tämä on tavallm
hetapaus. mutta tuskin siitä
taa onnitella.
• . * * •
M A R K TWAININ JUTTU f
Mark Twain, kuuluisa ame
nen humoristi kertoi kerran
van jutun: " K u n minä olin 14-r
poikanen, oli minun isäukkoni
tietämätön, että tuskin saatoin
häntä. Mutta kun sitten 'i&iä
vuotia", olin erittäin
kuinka paljon isä oli oppinut 7
dessa."
• • •
PÄINVASTOIN KULN ENMS
Kakiki muistavat, että joka \
on annettu erikoista kunnioitusta
aviopuolisoja kohtaan, joilla cm
dollisimman paljon lapsia. Jo'
maassa pyritään siihen.,että
lisääntyisi mahdollisimman paljoa
Näin tehtiin ennen, JapanissaJm
kenraali Mac Arthurin valt
mutta nyt ovat asiat toisin. Kun
dassa kävi niin, ettei Japani
kaän lisää maa-alueita, joille oliä \
nut sijoittaa liikaväestön, niin
täytyy ryhtyä kontrolloimaan
väisyyttä. Onpa jo ehdotettu '
jonka perusteella kaikkia av"
soita, joilla on enemmän Icuin
lapsi, rangaistaisiin ankaralla
Tämän lisäksi on ehdotettu, että
jolla abortit on kielletty, kumo
— Huolet eivät lopu Japani
oma korkealle kehittynyt mii
nen kulttuurinsa. On mahdotonta
la internationalisti musiikissa,
kaikessa muussakin, ellei ole
(Jatkuu seuraavaua sivulla)
Työläiset oppivat taistelussa
kinoilla. Käytännössä se tarkoittaisi yleistä palkanalennnusta kaikille
canadalaisille, niin työläisille kuin farmareillekin. Se tarkoittaisi
pienempiä kansallistuloja Canadalle ja suurempia voittoja Wall Stree­tin
kapitalisteille Canadjui kustannnuksella. Jos Canadan dollarin
arvo lasketaan, kuten er\'ersti Drevv esittää, vaikkapa yhdeksään-kyrimieneen
senttiin Yhdysvaltain dollariin verraten, niin se tarkoittaa
sitä, että esim. dollarin maksavat amerikkalaiset appelsiinit maksaisi­vat
dollarin ja kymmenen senttiä ja niin kautta linjan. , Selvää on,
että tämä pahentaisi Canadan kauppatilaimetta, saattaisi maamme
vieläkin enemmän riippuvaiseksi Yhdysvalloista ia alentaisi kokb
kansamme elintasoa.
Siksi olisi eversti Drewn demogoginen finanssiohjelma hyljättävä.
Siksi olisi vaadittava täydellistä muutosta liittohallituksen kauppa- ja
ulkopolitiikkaan, sekä valittava tätä ajatusta rastaavat rauhan miehet
ja naiset parlamenttiin.
Äskettäin julkaistihi G l c ^ and M a i ­l
i n toimituspalstalla kirjoitus, jossa
sanottiin mm. seuraavaa: . .
"Jälleen on edistytty kommunistien
j a kommunistisen linjan paljastami­sessa
miionlstisen liikkeen ansiosta.
International Union of Mine, M i l l and
Smelter' Workersm länsl-Canadan
Johtajaa "Harvey MiUTpbjrä syjrtetään
tyypillisestä kalEsoispelistä. Canadian
Öoiigress of Labor on pannut hänet
kididen Vuoden ehdonalaisuuteen ja
hänen imiohsa on asetettu pyssrvästi
ehdöiutlaisuuteen, ehkäpä lopullisesti
^eroitettu. Hänen unionsa kansainvä-liset
johtajat joutuvat todeimäköisesti
saman kohtalon alaisiksi, joka oUsi
työläisille hyödyksi..
Näm kirjoittaa Canadan yhden suu­rimman
kultakaivannon omistajan
oma lehti. Globe and MSail luoimolli-sesti
puhuu omistajansa edun nimessä.
Mutta aivan kuin C C L : n johtajam A .
R. Mosherin ja Pat Conroyn suulla.
Tämä kapitalistilehti tiumustaa näi­den
taantmnuksellisten uniojohtajam
tehneen heille mainion palveluksen
!nm he ovat ryhtyneet repimään työ­väenliikkeen
rivejä jumi sillä rinta-numosalla,
josta kultaparoonit kerää­vät
suuret voittonsa.
Sikäli kuin tulee, kysymykseen uni-öiden
hajoittaminen, niin se on saanut
Canadan Uutisten taholta. Jokaista
hajoitusjrritystä' ylistetään näissä mo­lemmissa
lehdissä. Niissä on iloittu
myös sen johdosta', että rikkxurijärjes-tö
Seafarers International Union on
skääppäämassä''^ merimiehiä vastaan
Canadassa. 'r^J •
On hyvä muistaa, että S IU ei ollut
Canadassa ennen alkanutta merimies-lakkoa.
K i m Canadian ^eamens U n i ­on
ryhtyi taistelemaan kohtuullisten
palkkain , saamiseksi alipalkkaisille
merimiehille j a joutui laivakapitalis-tien
härkäpaisyyden takia tiurautu-maan
lakkoon, niin laivakapitalistien
apulaiseksi riensi' mainittu skääppi-unio.
Sutä Canadan kapitalistilehdis-tö
riemuitsi aivan samalla tavalla kuin
Globe and M a l i riemuitsee kaivostyö­läisten
tmion hajoittanusyrityksen
johdosta.
lyöväenpetturi Frank Hallista on
tullut Canadan laivakapitalistien san­kari.
Kapitalistiiehdille äskettäin a n ­tamassa
haastattelussa hän sanoi, että
hän on "tyytyväinen S l U : n menestyk­sestä".
Toisin sahoen hän on ilotoeh
siitä, että iskääpp'iimio on poliisivoi­mien
avulla saaiiiit rikkureita lakon-alaisiin
laivdhih."
Työväenpettitflai taholta on yritet­ty
Canadan työläisille uskottaa, että
työläisten järjestöksi sellaista, joka on
avoimesti työläisiä vastaan ja riistää
leivän toisten työläisten suusta. Tie­tysti
on olemassa joitakin naivia i h ­misiä,
jotka tämänkin uskovat
Eilisessä Globe and Mailissa j u l -
kaistim uutinen, joka osoittaa päivän
selvästi kenen asialla S I U on. Tässä
uutisessa kerrotaan C S U : n luottamus-mielien
Dewar Fergusomn ilmoitta­neen,
että SIU:n entiset luottamus­miehet
Frank Mimee ja Maiurice Pitre
ovat antaneet valaehtoisen kirjallisen
lausimnon, että SIU:n on haalinut
rikkiureiksi laivoihin sellaisia miehiä,
jotka eivät ole koskaan olleet laivas­sa.
Mr. Mimee lisäksi ilmoittaa, että
hän ja toiset SIU:n toimitsijat ovat
saaneet valtamerilaivayhtiöiden laki-mieheltä
J . A . Mathewsonilta $900
taistellakseen "kommunismia" vas­taan.
Kysymyks^sä olevassa lausim-nossa
myöskm osoitetaan kttfokfi S I -
U : n luottamusmies Hai Banks lähetti
laivayhtiöille. International LoUgsho-remen's
Associationin . johtajan Joe
Ryanin uhkauksen, että viimeksimai-mttu
järjestö tulee boikoteeraamaan
niitä laivoja, joissa CSU:n miehet
S I U on piihdai työväen unio. Tuntuu
harrasta kannatusta Vapaan Sanan jaj suorastaan naurettavalta
ovat työssä.
Tämän pitäisi osoittaa yksinkertai-simmillekin
ihmisille kenen asialla S I -
U : n herrat ovat.
, Tosiasia on, että noin 60 canadalais-ta
laivaa on kiirmi Canadassa j a ulko­maiden
satamissa. Tuskin Canadan
historiassa löytyy sellaista lakkoa, j o ­ta
koko valtiovalta oh n i i n l u j in ottein
ryhtynyt nujertamaan. Viidettäsataa
lakkolaista o n vangittu, nnitta kaikes­ta
tästä hnolinuittä h»»äiifehet pysy­vät
lujina taistdnssa: Monet Brndset
uskottaa kysyvät, että mistä johtuu merimies­ten,
jotka ovat joutuneet vaiti"
j a laivakapitalisteja vastaan t"
maan, kestävyys tässä taistelusa-hen
voidaan löytää vastaus siitä
vät merimiehet halua mUlään
ennen union sopimusta vallinn
turvattomuuden olotilaan. He
halua tehdä työtä nälkäpalkofll»
orjamaisissa olosuhteissa ja siinä
lä on moraalinen oikeus puolellaan,
Canadan merimieslakko ei ole:
arvoinen kansainvälisessä mi"
Brittiläiset uniojohtajat pelkäävät
tä he mahdollisesti voi aiheuttaa
peämän Britannian Transport
General Workers Unionin kes"
sa. Canadan lakossa olevat m
het ovat saaneet kaikissa maisia
ta myötätimtoa osakseen järj-den
työläisten keskuudessa,
keskiviikkona yhdeksän britti
laivan merimiehet järjestivät
olevfön o^ädalaisten merimiestc
kemiseksi mielenosoituksen
lissa'. Kiireesti kokoon haalitut
sivoimat hajoittivat mielenc
j a brittiläiset saivat kokea
Canadan "demokratia".
"Jos porvari kehuu smua. niin
kista kantasi", on tunnettu
työläisten keskuudessa. Jos
and MaU taikka toiset kapi
lehdet kehuvat jotain unica
unlmi johtajaa, nim varmaa (ft
työläisillä on syytä tarkistaa ffiJS»
kysymys. Erehtymättömästi »
levät huomaamaan, että jotain
on Tanskan maassa. Monet.
neet ^öläiset, ennenkaikkea
työläisten j a meffimiesten ke
ovat «»pineet tämän v a i k e a ?^
thutta he orat «Jpineet kiritrtP»
Uoti.