Vapaus, May 14, 1949

              Iina 5iii9iij«a pyyiaa apua
ksinäisten äitien kodeille
Canadan-lälMitais Ur-
2^„^Ue j u l k a i s e n ^ « r | «
" ^ „ , „ v < « Miina SUIanpaalta
^paneen Suomen >*siiiäisten äi-
^ aruslamistoimintaa krekevan
^Uuksen. jonka iuIkaiäMiime
^ssä kokonaisuudessaan.
präzn Teitä hjnäntahtoisesti j u l -
lehdestänne kuvauksen ko-.
^ ^ l e t a p a h t u v a n uuden fo-huoltotyön
muodosta, jolla
? l ^ ] l n i a a n yhtei£kunnallis^sti f u u -
aerSitys t u l ; v a i s u u d e s s a . •• . ^
SucmesEa c u v i i m e aikoina y b t ^ -
i ^ j T j s e n huonon alalla koetettu
r ^ d i 5 r - i k . i a a i k a a n , ja on nUtä
k a t u k i n . Mutta Suomen kansa
pohjaltaan h y v i n vanhoillista. Ja
h t d s e estää eräillä aloilla uudistuk-aitaan
saamasta, kuten yksinäis-
.3 äitien aseman turvaamisessa.- J o ­kinen
suomesta k o t o i s i n oleva muis-jcee
vielä m i t e n "huoria ja huora-
^jjaroita" i i o h d e l t i i n . Naista, lap-en
äitiä ja la^ta rangaistiin ja h a l -
etoittiin. lapsen isän. suurimman
rvUisen maineeseen tahraa ei tullut,
e" saivat kulkea kunnianmiehinä.
Sosiaalidemokraattiset naiseaustajat
i-at koettaneet s a a d a yhteiskunnan
uoltoa näille ylisinäisiUe naisUle.
utta t u l o k - : t t a . Vanhoillista rinta-
^ ei ole o l l u t h e l p p o murtaa. Lo­ilta
päätimme ryhtyä oma-alolttei-en
toimintaan, voidaksemme näy.t-ä,
että nämä yhteiskunnan uhriksi
utuneet naiset ovat mainettaan pa-mpia
H:irt;i .sanotaan.-että yksin
Miyttänyt i i a i n s n o n langennut n a l -
n, joka ci ole enää pelastettavissa,
jidaksemme t c d e t a . ettei näin ole.
ätimme aluksi kokeilularkoitukses-perustaa
k o d i n yksinäisiä äitejä ja
jdän lapsiaan v a r t e n . Ensimmäi-n
kotimme v a l m i s t u i Helsingissä v.
12. nimellä E n s i Koti, se o l i tarkoi-tu
Ensi synnyttäjiä varten. Ko-cme
voidaan s i j o i t t a a lähes viisi-nmeniä
äitiä. Nyt on kotimme
it toiminnassa 6 vuotta, joten t i -
tojen perusteella voimme jo csoit-
, työmme t u l o k s i a . Nämä nuoret
il, joilta u s e a m m i l t a puuttuu elä-n
kokemus, o v a t joutuneet nuoruu-sa
ja k o k e m a t t o m u u t e n s a uhriksi.
;tä ei voida sanoa langenneiksi nai­si,
mutta he v o i v a t helposti niiksi
a. jos y h t e i s k u n t a ei voi ojentaa
Ile auttavaa kättään, ennenkuin se
liian myöhäistä. Katkeroituneina
mastaan k o h t e l u s t a , lapsen isän
äessä n u o r e n kokemattoman äidin
n kantamaan häpeän ja edesvas-
D lapsesta, m o n i menettää liskonsa
nään j a voi h e l p o s t i luisua rikosten
le. Näille tahtovat Ensi Kodit
itaa auttavan käden, tarjoamalla
apaikan synnytysvaiheessa. .
ihan mennessä on Ensi Kodeissa
)ulussa a v a t t i i n viime vuonna toi-
— yhteensä ollut lälies 1,000 äitiä,
a ovat siinä määrin kiintyneet
eensa, etteivät henno sitä antaa
»alle k a s v a t i k s i . Sanotaan, että
pelastaa lapsen, mutta yhtähyvin
voidaan sanoa, että lapsi pelastaa äi­din.
Äiä, joka rakastaa lastaan, ei
hevin antaudu uusiin seikkailuihin, jos
sellaisia eteen sattujsikin. Mutta Ensi
Koti pyrkii olemaan enanmän kuin
turvakoti hädän hetkellä; se on sa­malla
opetuslaitos näille nuorille äi­deille,
ennen kaikkea lasten hoidossa
ja talouden hoidossa, jota vielä niin
puutteellisesti osataan, mutta vielä
enemmän henkisen huollon alalla.
Kodissa kostetaan saada näiden äi­tien
henkinen minä ja cman arvon
tunto hereille. Hejilla sanotaan, ettei
^ämä siihen lopu. että lapsi syntyy,
päin vastoin juuri se velvoittaa äitiä
alkamaan uuden elämän, uusilla pe­rusteilla,
jossa on huomioitu ne mah­dolliset
virheet, joita on tullut teh­dyksi.
Jokaisen on itse luotava itsel­leen
tulevaisuus. H i i n yksinäisen äi­dinkin.
Suomessa syntyy vuosittain tilaston
mukaan n. 5.OOO lasta ulkopuolella
avioliiton. Lääkärien arvion mukaan
toimitetaan n. 25—30,000 aborttia.
Ensi Kodit voivat ottaa vastaan noin
200 vuodessa. Näin ollen ymmärtää?
miten tärk-sätä olisi kokonaisen Ensi
Koti-verkoston luominen. Meillä on
jo syntynyt 11 Ensi Koti-yhdistystä
eri puolille maata ja näille keskuseU-meksi
Ensi Kotien-liitto, joka ohjaa
toimintaa j a kerää varoja uusien ko­tien
aikaansaamiseksi. Nyt on liitto
laatinut Itselleen rohkean viisivuotis­suunnitelman,
saada kolme uutta ko­tia
viiden vuoden aikana valmiiksi.
Sitä varten on liittomme saanut luvan
toimeenpanna yleisen keräyksen koti­maassa.
Keräysaika on puoli vuotta.
Valtiovalta Ja kunnat ovat myöskin
suhtautuneet hyvin, myönteisesti Ensi
Koti-toimintaamme ja myöntäneetkin
avustuksia. iClutta kun kalkki tulee
nykyään niin mahdottoman kalliiksi,
täytyy keräyskin ulottaa ulkopuolelle
oman maan rajojen.
Suomen ytetnaiKon
llfhytaalftH)iijelina
tulevalla yjlkolia
Suomen Tleisradicm iljrbytaalto-oh-jelmaa
lähete&Sn « i n ^ tJc
15 pnä alkavan vtikon kuluessa enti­seen
tapaan ja entisinä aikoina. O h ­jelmasta
mainittclBocm snuaavat ko­hokohdat:
SimnnnUina klo U.45 ap. lähete­tään
välähdyksiä v. 1918 tapahtumissa
kuolleiden pmiaisten hautausmaan
Meillä on vielä kiitollisessa muis­tissa
millä auliudella Amerikan suo­malaiset
avustivat ensimmäisen ko­timme
syntyä. Tämän rahkaisemana
uskallamme nytkin vedota Teihin* niin
Amerikassa kuin Kanadassa ja pyytää
Teitä avustamaan työläisnaisten suur­yritystä
Ensi Koti-verkoston luomi­sessa.
Turussa ja Tampereella on
Koti-valmistelut niin pitkällä, että
työt aletaan tänä kesänä.
Avustukset, sikäli kuin niitä saadaan,
on lähetettävä osoitteella Helsinki,
Salmistie 8, Ensi Kotien liitto. Edulli­sempaa
olisi, jos lähetettäisiin tava­raa,
kuten kahvia, riisiä ja hedelmiä,
niistä saisi, täällä Jtorkeamman hin­nan
kuin niitä doilarin kurslsn mu­kaan
saadaan rahalähetyksistä. P a -
Jcetit. jotka ovat tullivapaita, voisi lä­hettää
suoraan liitolle. Mutta Jos lä­hetys
on suurempi, silloin sen voisi
lähettää Suomen Huollon kautta Ensi
Koti liiton osoitteella, jolloin me
saamme sen tullivapaasti. Sellaisia
pieniä lähetyksiä kuin nylon sukkia
y.m. voi lähettää kirjeessä.
Kiittäen jo etukäteen kaikkia hyviä
vihkimisestä ja mnteboklven paljastus­tilaisuudesta
Hennalasta, klo 12.(6 lp.
esitetään välähdjrkdä sodissa kaatu­neitten
muistopäivän Johlalllsauksis-ta
Helsingissä j a klo 4J05 lp. keskustal­laan
jalahkuUdjain oikeuksista.
Maanantaina k l o l U O S lp. pakinoi
tolm. Maija Suova naisen tiestä, klo
4.05 ip. on työmiehen tunnin keskus-telukerho
j a klo 10 p. esitetään huvi­näytelmä
Pigaron-ii^t.
Tiistaina klo 4.(K»4ip. on metsäradlon
aika ja klo 10 10./esitetään kansan­lauluja
ja soittel^V K l o 1D.45 ip. on
solistikonsertti. •
Keskiviikkmia kl67l2 päivällä lukee
perheenemäntä vtuihinta suomalaista
sanomalehteä. kUtia.15 ip. esitelmöi
£. K . Louhikko l^i^i^vietosta yhteis­kunnallisena'llmiei|
äC'klo 10 ip. vas­taa
Yleisradion edt^dmajohtaja kau-kosuomalaisten
kix;jäajio; ja klo 10.10
ip. on Toivo HaapaSe» 60-vuotisjuh-lakonserttL
l i ; :
Torstaina klo lä!i|i[IHp.: selostaa agr.
Urho Hakonen ^^phänkintatilojen
hinnoittelua j a n i ^ ^ j a klo 10 ip.
esitetään Olavi al^i)|i^ji^n kokoamia
välähdyksiä metajut^väea liiton toi­minnasta.
^^7)^"
Per jänteinä klor £2 päivällä haasta,
teilaan Lahden nai^a; k l o 4.45 ip esi­tetään
Suomisen ^ | a e ' j a klo 10 Ip.
esitetään Anna Z ^ ^ i i r l q päiväkirja-niminen
kuunnclini. '
Lauantaina klo ^<Ki&'esitetään Juha.
nl Tervapään Tyg^^n perhe, k^o
10 lp. esitetään spjtealn. kuoron iials-kuorolaulua
j a idö'' 10.40 lp. kertoo
tov. Arvo Pohjannoro Puuruvedestä ja
sen kalastusoloista. K l o 10.40 i p . a l ­kaa
radio-orkesterin läuantaikonsert-ti.
Kuuntelijoita pyydetään tiedoitta-maan
lähetysten kuuluvaisuudesta ja
toivomuksistaan os: Suomen Yleisra­dio,
Helsinki.
vapaiRarnieiia
kenraosta SuurbritaRnialta Peiplne. — "Brittiläiset sotalaivat,
yhdessä kucmintangln laivain kanssa,
tunkeutuivat K i i n a n Kansan Vapausr
armajan 'puolustusvyöhykkeelle ja
avasivat tulen Kansan Vapausameir
Jaa vastaan aiheuttaen meidän us-kcdlisten
Ja urheiden taistelijainune
keskuudessa 252 uhria", ilmoItU K i i ­nan
Kansan Vapausarmeijan pSäed-kunzm
puhemies seitfaali LI Taö sen-
Jälkeen kuln_ brittiläisen sotalaiyab
Amethystin tapaus s a t ^ . ' ^ u n brit­tiläiset
tunkeutuivat kiinalaiselle alu>
im
eetffkaa
heille, eitä
^uklie ioniin
MATKUSTAKAA
SYKSYLLÄ
Syksy on vuodenaika, jolloin hyviä paikkoja on saata­vana
upeissa moottorilaivoissa G R I P S H O L M j a
S T O C K H O L M . Laivat lähtevät New Yorkista
suoraan Göleporiin, Ruotsiin, josta ovat erinomaiset
Yhteydet SUOMEEN.
Samia
at. Catharlnes
Sprucedale
. . . . . . . . ; Montreal
Kirkland Lake
South Porcupine
— — . Timmins
Geraldton
. ^ o r t h Branch
• Tamlola
.. Port Arthiu-
Kamlnlstiquia
H Nolalu
GRIP.SHOLM
STOCKHOLM
GRIPSHOLM
STOCKHOLM
Elok- 12
Elok. 29
Syysk. 9
Syysk, 23
G R I P S H O IM
STOCKHOLM
GRIPSHOLM
STOCKHOLM
Lokak. 7
Lokak. 17
Marrask. 4
Marrask. 12
Minimihinnat tturistiluokassa'
Göleporiin, menomatka, alkaen
.Matkalippu Göteporista. matkan päähän Suomessa j a takaisin
uoieponin voidaan maksaa tääUä Canadan dollareissa ennen
lahtoa Canadasta.
$180».a
VIETTÄKiul JOULUNNE SUOMESSA
Kaksi suurta henkilökohtaisesti johdettua
JOULUHOTIMATKÄA SUOMEEN
järjestetään kuuluisilla moottorilaivoilla
Gripshoim -Joiiluk. 3 — Jftockholm Jojaluk. 9
Ainoastaan lÖ TOor^lööittavN^^ SUOBteEN
Riibtsin kautta.
^aäak^enne paikkatflauksiEn käykää matkalluasiamiehenne luo-v
^ n - r ^ ^ " Palveluksoisa ja pätevät, neuvonsa ovat käytettä-
^=-i«iri.ie Ilman lisämaksua.
Suomalais-Canadalaisen Amatööri-urheiluliiton
toimesta lähetetään U n ­tamo
Mäkelä Järjestämlsmatkalle eri
puolille Canadaa. Matkan alkupuo­lella
hän vierailee seuraavilla paikka­kunnilla:
Toukok..
14 pnä
15 pnä
17 pnä
19 pnä
21 pnä
22 pnä
23 pnä
25 pnä^
27 pnä
28 pnä
29 pnä
30 pnä
31 pnä
Kesäk.
4 pnä Cambie, B.C.
Järjestäjän lähettäminen eri paik­kakunnille
tehdään siinä tarkoituk­sessa,
että saataisiin suuremmat nuo­risojoukot
Liittomme toiminnan pii­riin.
Siellä missä Jö on olemassa seu­roja
. toivotaan voitavan voimistuttaa
niiden toimintaa j a missä vain suin­kin
on mahdoUisuuicsia, perustetaan
uusia seuroja.
Keholtamme kaikkia urheiluliik­keeseen
kiinnostuneita huolehtimaan
kokoushuoneistoista ja paikallisesta
ilmoi ttamisesta. Olemme vakuuttu­neita,
että toimintamme tärkeys o i ­valletaan
ja että asian onnistumista
autetaan.
- SCAVL:n LUttotoimfkanta.
Untamo Mäkelän ylläoleva matka
on Järjestetty yhteistolndnnassa C S -
J : n tpk:n kanssa. Matkan tarkoituk­sena
on urheiluliikkeen elvyttäminen
ja laajentaminen Canadan suomalais-peräisen
nuorison keskuudessa. Mä­kelän
puheet Ja työskentely kihonaan
tällä matkalla tulee siis kohdistumaan
ensikädessä nuorisoon. Mutta samal­la
hänen puhetilaisuutensa ovat myös
yleisiä valistustilaisuuksia, joihin van­hemmankin
väestön kannattaa Ja tu­leekin
osallistua, ^«fksi kehoitainme-kln
osastoja niillä 'paikkakunnilla mis­sä
Mäkelä tulee tällä matkallaan vie­railemaan,
varaamaan huoneen puhe­tilaisuuksia
varten, olemme aptma
paikallisessa ilmoittamisessa Ja yleen-.
sä työskentelemään matkan <mnistu-mlseksL
Canadan Saomalaisen ^Jestön
Toimeenpaneva Komitea
G. Sradqvist.
eelle Ja suoritavat n i i n suuren rikok­sen,
niin Kiinan E:ansan Vapausar-meljalla
on oikeus vaatia Britgimian
balUtuksen tunnustamaan erehdyk­sensä,
esittämään anteeksipyyntö Ja
maksamaan korvaus.
"Pääministeri Attlee Julistaa, että
Guurbritannialla cn oikeus lähettää
sotalaivoja Jangtsells. Jangtse oh
Kiinan sisämaan vesitie. Mitä o i ­keutta
Suurbrltannlalla on lähettlUä
sotalaivansa piu-Jehtlmaan shme? S l i '
lä e l e l e siihen oikeutta. Kiinan kan­san
täytyy puolustaa K i i n a n alueel­lista
suverenlsuutta eikä sallia miten­kään
loukata sitä. Mr. Attlee välttää,
että Kiinan Kansan Vapausarmeija
oli valmis antamaan brittiläiselle sota­laivalle
Amethystille oikeuden purjcbr
tla Nanklngihi sillä ehdolla, että se
olisi auttanut Kansan VapausarmelJaa
ylittämään Joen. Mr. Attlee valehte­lee,
sillä Kansan Vapausarmeija ei <xl0
koskaan antanut Amethystille oiketit^
ta purjehtia Nankingiin.
""Kansan Vapausarmeija el odota
minkään ulkovallan aseellisilta voi­milta
apua joen ylimenoon eikä m i ­hinkään
muuhunkaan. Kansan V a ­pausarmeija
päinvastoin kehoittl B r i ­tannian,
U S A : n ja Hanskan vetämään
pois aseelliset voimansa Jangtselta,
Whangpoo-jcelta sekä muista osista
Kunaa, K i i n a n sisävesiltä, merialueel­ta,
maalta Ja Ilmasta eikä auttamaan
Kiinan kansan vthoUisla käymään s l -
säilissctaa.
-TTähän saakka ei Kiinan Kansan
vallankumouksellinen sotilaskomltea
eikä kansanhallitus ole solminut dip­lomaattisia
yhteyksiä yhdenkään vie­raan
hallituksen kanssa. Kiinan val­lankumouksellinen
sotilaskomitea j i
kansanhallitus ovat halukkaita .suo-jelenuian
kaikkia Kiinassa olevia u l ­komaalaisia,
jotka toimivat normaali­sissa
asioissa. Kiinan Kansan vallan-kumoukselliuen
sotllaskomitea ja kan-sänhaUltus
ovat valmiita harkitse­maan
diplomaattisten suhteiden soi-miamlsta
ulkovaltaUi kanssa. Nämä
suhteet täytyy perustua tasavertai­suuden,
molemmanpuolisen hyödyn ja
Kiinan itsenäisyyden ja alueellisen
koskemattomuuden perustalle. Ulko-valtain
el saa^ antaa apiia kuomlman-gin
taantumuksellisille. Jos ulkovallat
halua\>at harkita diptcmaattisten suh­teiden
solmiamista meidän kanr.sam-me,
niin niiden tulee katkaista suh­teensa
kuomlntangln voimien Jään­nösten
kanssa ja vetää aseelliset jouk^
konsa pois Kiinasta.
"Mr. Attlee valittaa, että koska
Kiinan kommunistipuolue el ole men­neisyydessä
Järjestänyt diplcmaattlsla
suhteita ulkovaltojen kanssa, niin se
ei ole halukas ryhtymään suhteisiin
ulkomaalaisten hallitusten diplomont-tlstcn
henkilöiden (kuomiutangin
tunnustamien konsulien) kanssa. Tä­mä
valitus on perusteeton. Viimeisten
vuosien aikana ovat Ybdysvaltnin.
Britannian ja Canadan hallituk.sct
auttaneet kuomtntangla. Onko mr.
Attlee unohtanut tämän? Minkä
maan hallitus antoi sille sen raskaan
risteilijän 'Chuugklngln'. joka upotel­tiin
äskettäin? Tiedättekö, mr. Att­lee?"
ru-
Enso-Gutzeitin Norjan sahalla el
pääse mitään hukkaan, paitsi savu
Helsinki. — Täkäläisessä Työ­kansan
Sanomissa Julkaistiin Joku
aika sitten seuraava kuvaus kuu­luisasta
Norjan sahasta Ko*tkassa:
Keväällä v. 1871 saapui maahamme
norjalainen saha teollisuusmies Hans
Gutzeit, joka oli perustanut Norjassa
höyrysahan jo v. 1858. Suomalaisten
asiamiestensä kautta hän oli enna­kolta
tarkoin tiedustellut suursahate-olllsuuden
mahdollisuuksia maassam­me,
joten hän uskalsi käydä suoraan
käsiksi meillä ennen näkemättömään
suuryritykseen. Erästä suomalaista
kauppiasta välikätenään käyttäen hän
välttyi ulkomaalaisen toimintaa hait­taavilta,
muodollisuuksilta ja aloitti
saman vuoden syksyllä rakennustyöt
Kotkassa, jonne saha valmistui mar­raskuun
16 pnä 1872. "Norjan Sahan"
valmlstautuininen oli merklcltapaus
maassamme, joten sahan vihkiäisistä
kirjoitti Helsingfors Dagbladet pitkän
ja seikkaperäisen selostuksen.
SUOMALAISEKSI YHTIÖKSI JA
VALTION HALLINTAAN
Toiminnan laajentuessa 'ja metsä­omaisuuksien
kasvaessa el uusien
omaisuuksien haltuunotto käynyt
joustavasti puhtaasti ulkomaiselle yh.
tlöUe. Niinpä W. Gutzeit & Co. v.
1896 muutettiin suomalaiseksi yhtiök­si.
Luokkasodan jälkeinen vuosi mer.
kitsi ratkaisevaa käännettä yhtiön
haan. jossa paineilmalaitteet sysäävät
ne yhden toisensa jälkeen sahurin
vaunuille. Kolmen hammasrattaan
muodostama puristin tarttuu armotto.
mastl tukin päähän, pyörittelee sitä
tarkoituksenmukaiseen asentoon ja
perävaunussa istuva sahuri antaa vau­nuyhdistelmän
työntää sen raamin k i ­taan.
Joka vihaisesti sihisten nielaisee
sen hetkessä. Ei jouda sahuri enää
tupakalle asetettuaan puun raamiin,
vaan samat liikkeet toistuvat nopeasti
ja laudoiksi hajonneina jatkavat puut
matkaansa. Niitä siirtämässä ei ole
enää naisia eikä miehiä, vaan hyvin
yksinkertaisilta näyttävät siirtolaitteet
kuljettavat laudat lajittelupöyällc,
josta ne siirtyvät seuraavaan kerrok­seen.
Pinnat Ja muut jätteet nie­laisevat
purumyllyt muristen j a kul­jetuslaitteet
vievät jätteet raaka-ai­neiksi
suopatehtaaseen. Katkaisu­sirkkelien
kautta kulkevat sitten lan­kut
ja laudat lautatarhan eri "kau­punginosiin".
Osansa sellaisinaan
kelpaamattomista laudoista ja pät­kistä
käyttää saha-alueelle sijoitettu
puutalotehdas, joka teollisuusala on
varmasti tulevaisuuden ala puutalo-rakennusalalla.
USÄ:n kirjastooii
New York. — Puhuessaan täällä
Suomen Matkailutoimiston (Finnish
National Travel orflce) avajaisissa 11-
mcittl Suomen Matkailutoimiston
pääjohtaja Yrjö Soini, eitä Suomalal-sen
Kirjallisuuden Seura on lahjoitta­nut
Suonten kansan nmoteokset Y h ­dysvaltain
kongressin kirjastoon Ja
Ne\v Yorkin kansankirja-stoon. Tätä
runokokoelmaa on painettu alnoE^
taan 500 kappaletta, kaikkiaan 32 tu-dosta.
käsittäen yhteensä 23.639 sivua.
Kokoelma sisältää kalkki Suomen
kansan runot, Kalevalan runot, lyyril­liset
runot ja multa runoja aina las­ten
runoihin saakka.
Tätä valtavaa kokoelmaa ryhdyt­tiin
keräämään vuonna 1866 ja työtä
on jatkettu siitä lähtlnc. Kokoelman
ensimmäinen osa. käsittäen Vienan-
Karjalan runot, painettiin vuonna
190S ja sen jälkeen on runoja painet­tu
kaikkiaan 32 nidettä. Ainoastaan
yksi osa on vielä julkaisematta, n i ­mittäin
Uudenmaan kansan runot,
mutta sekin on parhaillaan valmistet­tavana
ja ilmestynee piakkoin.
Tämä valtava runoteos on vertaan­sa
vailla ja sisältää Suomen kansan
hengen tuotteet varhaisemmilta ajoil­ta
lähtien. Edellämainitut kirjastot
ovat tällä mantereella ainoat, joiden
hyllyillä tämä arvokas teos on.
Suomen Matkailutoimisto sijaitsee
tuulla talossa 41 East 50 kadun varrel­la
ja sen Johtajana toimii Herman
Rnmo. Suomen matkailun edistämi­sen
ILsäkHl ilmoitetaan sen toimivan
crlkoispsU, Yhdysvaltain ja Suomen
välisen kulttuuritoiminnan edistäjä­nä.
Toimisto* on valmi.s avustamaan
kaikkia, jotka aikovat käydä Suomes­sa
tai Suomesta puin tässU maassa,-sa­noi
herra Ramo.
Lauantaina, ioukp]^ i:-'-i^^^mMiMi3^^
Vancouverissa pidetään
paartit vaalirahaston
hyväksi tk. 22 päivänä
Vancouver, B.C. — Sunnuntaina, tk.
22 p:na klo 3 jälkeen iltapäivällä on
kalivlalset ja seurapelejä ym, työläis­ten
vaalirahaston kartuttamiseksi mrs.
Henni Bellin kotona. 3518 Fraser (19.
ja 20 Avenuen välLssä). Hennillä on
kaunis ja tilava puutarha, Jossa on
tilaa, suuremmallekin joukolle kauniil­la
ilmalla. Jos sattuisi satamaan on
hänen kotonaan paljon huoneita, siis
tervetuloa tukemaan tätä meille kai­kille
tärkeää vaalityötä. Siellä myös­kin
tapaatte ainakin csan L P P : n vaa­liehdokkaista
niin BC:n maakunta-vaaleihln
kuin liittovaltion vaalcihln-kln.
Tulkaa tutustumaan heihin per-
.soonalllsestl. — E. N.
'Norjan sahalla" on raaka-aine tur­vattu
kuluvaksi sahauskaudeksi, vaik.
ka yksi raamipari nlelalseekin vuoro­kaudessa
huomattava.sti yli 1,000 tuk­kia.
omistussuhteissa, .sillä valtio osti nor-
Jaialsllta osakkailta 4,400 osaketta. Sei Eräs hiljaisl-nria teoll;suuilaltok.sla
merkitsi enemmän kuin 50 prosenttia! Tenee m'in*ysfopatehd^s. Sen raken.
koko osakekannasta. V. 1923 lisättiin
osakepääoma 54 miljoonasta 162 milj.
markkaan. Johon eduskunta myönsi
tarvittavat varat ja täten joutui val­tion
hallintaan 87 prosentin osake­pääomasta.
Tuon aikaiseen yhtiön
historiaan sisältyy eräs musta luku,
joka on kyllä hjrvln kuvaava luokka­sodan
jälkeiselle ajalle. Sodan pää­tyttyä
oli yhtiön varastoissa Kotka.s-sa
993.200 standarttia sahatavaraa ja
mallmanmarkkinolden avauduttua nc
piti saada laivatuksi. Esteeksi tuli
kuitenkin satamalakko, mutta yhtiön
nukset o-at .suuria ja sisällä on val­tavia
säiliöitä, joissa maassa liukenee
kemiallisessa prosessissa, siirtyy säi­liöstä
toiseen, tislataan ja puhdiste­taan.
Massa tiivistyy Ja kulkee mo­nen
monien putkien kautta pakkaus­osastolle.
Jossa tuo puhdistava aine
työntyy putkesta paketin paksuisena
kankena, näppärät nalskädet leikkaa,
vat Ja paketoivat sen Ja sitten .se kul­kee
kaupplasverkoston kautta kotei­hin;
Alussa mäntysuovan menekillä
oli vaikeuksia osittain ennakkoluu-lon
osittain hajun vuoksi, mutta hajun
Iskun vuosijuhla
onnistui hyvin
Tentnta. Dnrson koululla viime
tiistaina pidettyyn C C P : n hlmitysko-koukseen
Trinity vaalipiirissä lähe­tettiin
välitön vetoomus L P P : n toi­mesta,
ettA C C P el nimitläisi hajoitta-jaehdokasta.
vaan että pidettäisiin tie
avoinna progressiivistni valitsijain
yhtenfttayyttä varten T im Buckin hy­väksi.
Tftihän yhtenfiisyysvetoomuk-sen
oli allektrJoitUnut L P P : n Yor­kin
neuvoston puheenjohtaja Stewart
Smith. Vetoomus oU osoitettu CCP:n
Trinityn nimltyskonferenssin puheen»
Johtajalle Andrew arewlnllle. Lp'p:n
vetoomuksessa sanotaan: ^
" L P P : n Toronton Ja Yorkin komi^
tean puolesta minä kiinnitän kunni­oittaen
konventionne huomion siihen
tosiasiaan, «tttt vain imionistien ja
muiden prDsressUvlaten voimien y h ­tenäisyyden
avulla voidaan saatt.ia
toryehdokas tappioon Trinltyn vatsli-pllrtstä
Ja kansan edustaja valituksi.
Tämä näkyy selvästi viimekstpidetyn
lUttovaalln tuloksista. Minä myös
pyydän teitä harkitsemaan sitä tosi-sdUclcaa.
että L P P on nimittänyt eh­dokkaansa
vain hyvin harvalukuisiin
vaalipllrvlhin, Joista yksi on Trinity,
missä T im Buck. meidän kansallhicn
Johtajamme Ja työväen tunnustettu
puhcmlra sai mlltcl kaksi kertaa
enemmän ääniä kuin C C F : n ehdokas.
Nykyisessä vaalitaistelussa Tlin Buck
on ainoa ehdokas Joka voi saattaa to-rypuolueen
ehdokkaan tappioon. Hä­nen
valintansa parlamenttiin antaa
voimakkaan äänen Eoslaallcen edis­tyksen
puolesta jn sc tulkitsee cl vain
L P P : n mutta myös CCP:n jäsenten
syvimpiä tolvomulcsia. Lisäksi'hän on
haluttu puhemies rauhan hyväksi, m i ­tä
kalkki edistykselliset canadalalset
toivovat. Hänen volintansa cn volttr;
koko kamalle ja voimistuttsisi
taistelua pulakautta Ja joukkotyöttö­myyttä
vastaan, Minä haluan palaut­taa
mieliinne meidän yhtelsrintama-pyrktmyksemms
v 11 m e k s ipidctyis.^
maakuntavaalelEsa mikä aiheutti y h ­dentoista
CCF:n ehdokkaan valinnan
Torontossa Ja nyt ininä vetoan teidän
konventioonne, ettei se nimittäisi eh­dokasta
Trlnityn vaalipllrls.<<ä, jotta
töryt saataisiin tappioon Ja samalla
valituksi kansan etujen parhain puo­lustaja,
T im Buck." ,
Vaikka CCP;ji tolmeato.
L P P : n i9fyyniitiist&^ >
huclltriattä faaJolftajftcAaä^
ei ole minkäänlaisia vaJ^x^iaia^^
dollisuuksla Trtnlt:^ vaaliptiljyair»
n i in yleinen kAsiUvtaJci^^
gressilvtsleh vaUtAiJain:
oh; ^tt& tftll|^'kertaa 'Ttm-^aOlt}
valituksi huomattaVälb
'mistöiiä.
DR. R. L. DeisROS^
RAllIMASIJimUMI
67 fehnSt.Ea«i
SuomalaUttn tyittci piiLty>liiilriiww
Puhelin B.857S KotipB]Mllit;«<^
Recent teatteHa -
Suotnalainm HanrntaUBk^
Huone 110 — Ma^njr
Ehn Ja Darhaa kät.:
PuheUn 7-7798
' DR. L HOOEY
laAAKAKI JA KIBVitOl
Pah. 7 - 7 3 » lUllte ••«N»
ItZ Ehn St. tU .
SUD6URY CUNI0 DU. ä. 8. POLACK
DRVD. VST. STEWART ;
DR R. M. THOa«SW ^ ^
DU. 1. W. DAVZOSON
t)B J. E. MARBIIAI,^ 1
Lääkärit Ja kinusit t
Hammasläftkftrl !
I DR. L«M. HOBBS *
130 Elm St. pah. S-fiMSr BvAlfy
silloinen johto haali kuitenkin töihin i Poistuttua poistuivat myös - ennakko-
— New YOTkissa sijaitseva WaIdorf-
Astoria hotelli, jossa on y l i 40 kerrosta
Ja kakä tornia, on maailman sutuin
hotelli.
— "Sevillan parturi" näyteltiin en­simmäisen
^kerran Roomassa v. 1816.
antajia, lähetän kaikille suotnalaisille
kunnioittavat tervefadyksent :
H ^ i n k i , toukolonin 5 p.-nS i « 9 .
Teidän M i i n a Sillanpää
luulot Ja nykyisin sc lienee kysytyintä
puhdistusainetta.
76 VUOTTA PUUNJALOSTUSTA
W. Gutzeit & Co., Joka aloitti toi­mintansa
sahateollisuudella 76 vuotta
sitten on Enso-Gutzclt-yhtymänä laa­jentunut
mitä monipuolisimmaksi
puunjalostusyhtiöksi. Yhtiön toimes­ta
on määrätietoisesti työskennelty
"vihreän kultamme" jalostamisen te­hostamiseksi
j a yhtiön vakiinnuttaml.
seksi todeUlseksI suuryhtiöksi, jolloin
<>e o n miespolven aikana sulattanut
itseensä lukuisia alansa teolllBUuslal-toksia.
Sahojen liepeillä el ole enää
mlellicuvituksellisla mädäntyviä puun-uudelle
"Norjan sahalle" halki laa- jätekasoja, sillä kalkki käytetään raa.
Jojen lautatarhojen. Jotka ovat kuin I ka-alneeksi. Esim. "Norjan sahan"
kaupunginosia funkistalon malllslne j alueella kävijä huomaa, ettei sfnne
tapuleineen Ja le^-eine valtaväylineen j tulevasta raaka-aineesta mitään me-joilla
höyryveturit lautakuormlneen i ne hukkaan. Pilviä hipova savupijp-
Uikennölvät. Mutkattomasti ja ih-1 pu kyllä nielee vielä yläilmoihin eräl-mistyövolmaa
säästäen kohoavat ta- \ tä käyttökelpoisia aineita, mutta ker-pulit
lastauskoneiden voimalla, jolloin i rotaan savupiippuun olevan suunnlt-lautatarhatyölälsen
ei enää tarvitse' teillä laitteen. Jonka avulla kaikki
voimistella lankun päässä "vippaa- j käyttdkelpolnen otettaisiin talteen,
massa" sitä 4—6 m korkeuteen. | Silloin el tehdasalueelta tule ulos mul.
Sahassa on entisten 12 raamin t i - • ' a käyttöön kelpaamatonta kuin ns.
lana vain 8 raamia, mutta kapasi- "mesa". Mutta sekin on löytänyt oraan
teetti lienee entistä stturempi, sillä
nykyinen saha. p y » ^ 2 7 - ^ tuhan­nen
standartin vnotrisahankseen. Tu-i meren lahtiin täyttäfn ne Juiyttök."!-
kit nousevat kahtena nauhana sa-1 poiseksl maaksi.
komennettujen toimihenkilöiden l i ­säksi
400 miehen rikkiularmeijan.
Jonka avulla lastausta suoritettiin.
Aina viime vuosiin astl on yhtiö laa­jentunut
ja sen tuotanto monipuolis­tunut.
"Norjan saha" oli 1920 Jäl­keen
jo aikansa elänyt Joten vanha
sokkeloinen tehdasrakennus neljine
raameineen sai väistyä v. 1922 raken­netun
12 raamisen sahan tieltä. Saha
tuhoutui kuitenkin Ilmapommitukses­sa
V, 1941, Jolloin ruvettiin heti r a ­kentamaan
uutta sahaa. Joka valmis­tui
V. 1944.
PALJO.V KONEITA JA VAHAN
IHMISIX
Hiljattain kulki reportterimme tie
tiriiadtuksensa. sillä viemäreitä pitkin
se Virtaa liikenteelle kelpaamattomiin
Port Arthur, — Ko:me vuotta van­han
Iskun vuosijuhla muodostui s l -
sältörikkaaksl, muistossa säilyväksi
juhlaksi. Iskun nuoren kaartin an­taumuksella
.suoritetut erilaiset vol-misteluesitykset
olivat Ihmiailn mene­viä.
Mikä onkaan kauniimpaa kuin
noin kahden jalan mittainen miehen
alku yhdes.sä varttuneemcmn nuorison
kanssa esittämässä joukkoliikkeitä.
Väkisinkin aatos Ja mielikuvitus siir­tyy
vuo.?ikyromenen eteenpäin Ja nä­kee
.saman tytön ja pojo n työläisten
t a i s t e l u rintamalla puolustamansa
joukkojen vapautta ja oikuetta. Enti­sen
Iskun joukosta on jo moni vuo­dattanut
sydänverensä Espanjan olivl-puiden
juurille vapauden puolesta.
Toiset ovat siirtyneet rakentamaan
työläisten i.^änmaata. Nyt on Iskun
nuori polvi astunut areenalle. Joka
tulcvaisuudcvia tulee seuraamaan Ja
jatkamaan kunniakasta työlälsurbclll-
Jain linjaa. "Korkealle kansan kun­to"
olkoon Iskulauseenne.
Toim;sakin merkityksessä Juhlati­laisuus
säilyy mukana olleiden muis-tcssa.
VuoÄljuhla «attul äldlnpälvÄk-si,
Joten täällä yhdistettiin nämä kak-
Hi Juhlaa. Nuoret Iskulaisct kiinnitti­vät
jokainen oman äitinsä rintaan.
Hetki oli kaunis. *
.Joku «ana ohjelmastakin. Kuten jo
edellä mrilnitfiln. Ifikulaiset s u o r i t t i v at
fiuurlmman osan ohjelma.^ta, LifiUksI
laulukuoro Kaiku rikastutti o h j e l m aa
kolmella hyvin esitetyllä laululla. Is
kun voimistelun johtaja tov. Salvo p i ­ti
harkituin sanoin tervehdyspuheen
ja toimi kokrj illan myöskin ohjelman
e«ittajänä. Myöskin tov. Laine loi
pitämässään paheessa «Umäyfceen en­tisen
Iskun vaiheisiin, lopuk«t.keholt
taen nyt Juhlivaa Iskua ottamaan oh-
Jeekseftn edesmenneen tavallaan isän­sä
esimerklUiven tien Ja aina pysy­mään
oman luokkansa yhteydeseä.
A l l i Pajunen rxittl mainiosti kaksi
laulua, jotka k u m p i k i n oli omistettu
äideille^ T>'yne Siilman lausui äidille
omistetun runon. Minä olen kuullut
paljon laasujan T u n o t s l t y k s l ä . Tuskin
hän on kertaakaan ollut koko sielul­laan
mukaiia esityksessä kuten hän
tässä oli. Isä ja tytär Berglund e i t ­tivät
kaksi kaunista sooloa, Isä lauloi
ja tytär säesti. Ohjelman esittäjä l u ­ki
llittctolraikunnan lähettämän on-nlttelukirjelmän.
mikä sai aploodeja.
Harvoin olemme tilaisuudessa näke­mään,
että yhden juhlan ohjelmassa
esiintyy kolme polvea samasta per­heestä.
Täällä se nähtiin. Isä Saari
lauloi kuorossa, tytör Ruth Saari J<*tl
kuoroa j a piti huolen voimlsteluesityk-
.sLs.sä tarvittavasta muslikisto tduji,
säesti A l l i Pajunen laulut. Kolmas
polvi, tyttären lapset, esiintyivät Is­kun
voimistelijoiden mukana ja tytär
esitti aika näppärästi kaksi pianosoo­loa.
Iskun puolesta kaunis kiitos phjei-man
esittäjille Ja ennenkaikkea Johta­ja,
Salvolle hyvästä työstään.
Nyt kun siirrytään kesätoimintaan,
toivoni olisi, että yhtä Innokkaasti
käytäisiin helttojen, hyppyjen jo juok­sujen
kimppuun ja että joukko kas-yalsl
moninkertaiseksi. LskusBa on
vielä paljon nuoria Jäseniä, jotka civllt
ole osallistuneet voimisteluun, jouko2-
sa ollen lupaaviakin ottclumiehiä. Nyt
kun alkavat ulkoilmäharjoittelut. tul­kaa
mukaan Ja alkakaa järjestelmälli­nen
työ kuntoisuuden parantamiseni
Kuluvan kesän aikana on suunnltcitu
useampia lujia kilpailuja ja jos kunto
kasvaa mennään vaikka liittojuhlaan
kisailemaan vanhojen tekijöiden kans­sa,
Kesäk 19 p:nä ovat ensimmäiset
verryttclykllpallut, — 1^'sojätkä,
SUDBURY CAB
98 Elm SI» Wesi oXUmvrjf
Vapauden vleraai. -«^^
Nopea Ja rebelUtien palvithis. %
Sudburyn suurin ja suoxiiuih
taxUiike •• ."1.-: •;
Nopea palvelua- tsdlön. airiili».
Ömlstf Bill Toleek ja Earl Mell&ir
SUC^ALAISET AJIIRif
3-3644
PUHELIN
EMPIRE COAL & LUMBER CO.. LIMITED t raOOD BOAD
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVICi
435LomeSt. ^
UUSI LÄHETYS^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ i I
• Kuuluisia;BÄTES;v''^^^;^
PUMPULI-, RAYON- jaSiLKKh
KANKAITA i
Chzmbny-, Pöpiin-, Pique-, Broadcloth-, KuvlolUsIa-. Krlnklef
erepe-, DimUy-, Flocked Lawn Orcandy-, Crepe- {YMr Se tntv.),'
Corduroy-, Gabardine-, Puku- ja (akkikankaita. , '|
• ERIKOISUUS TIISTAINA * I
Merricord kuvlokankaita tavallisesti 89c, nyt 75c yd. ^
Jersey Laine tavalliÄe«ti 1.25 nyt 98c yd.
VASTAPÄÄTÄ SINGER SEVVING C O
McCall
malleja
DRY
Kauppa tunnit 9 ap.—6 ip. ri.
105 Durham St. South ^^^^^^^