1949-08-11-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Torstaina, elokuun 11 p. — Thursday, Aug. 11J 44-;'.-. V «a Ci» «ta Ml V A P A U D E N Lmvalipputoimisto E D W I N ' S U K S I T r a n s - A i l a n t i c Passenger Confe-rencen valtuuttama asiamies • Edustamme melkein k a l k k i a Job-tavlmpia valtamerilinjoja. Suun-nltellessanne matkaa Suomeen tai m u i h i n Euroopan maihin, voitt* luottamuksella kääntyä puoleem-me l i p p u - y.m. matkaa koskevissa asioissa. • Paikkoja saatavana Suomeen matkustaville elo-, syys-, loka- Ja marraskuun kulku-vuoroihin. s VIETTÄKÄÄ JOVI.USXE Si-OMESSA Kaksi suuria joulu-huvimatkaa S U O M E E N JärjeKtetiikn kuuluisilla moottori-l a i v o i l la O R I P S H O L M — Jouluk. 3 p. S T O C K H O L M — JouJuk. 9 p, Alnoa-Maan 10 vuorokautta N E W Y O R K I S T A S U O M E EN l i u o t s i n kautta Miitslakaa sukulaisianne ja vstuviänni S U O M E S S A SAL-.X LAIUAPAKETILEA 6 paunaa j a u h t i i i i a laatukahvia ilmatIlvlsKti pcitirasioLssa pakattuna vahvaan kartonkiin, Jonka y m pärillä on ttriisvanne. Type " C " . Bruttopaino. 10 pannaa H i n t a : $5.97 sisältäen.tullin Vapaus Travel Agency E D W I N S U K SI Valtuutettu asiamies P. O. Box 69 Sodbunr, O n t Kilpailukutsu 40 s CUMBERLAND ST. Ainoastaan täten kutstmime k a i k k ia 8 C A U L : n «euroja osallistumaan v.- ja u.-seura V i e s t i n järjefetämiin u r h e i l u k i l p a i l u i h i n . Jotka Järjestetään asianomaisen luvan mukaisesti Viestin u r heilukentällä South Porctipinessa sunnuntaina tJc. 21 pnä, alkaen klo 1 ip. seuraavalla ohjelmalla: V i i s i o t t e lu yleisessä j a ikämiessarjassa, käsittäen 100 m. juoksun, p i tuus- j a korkeushypyt, kuulantyönruin ja. keihäänheiton. V i i s i o t t e lu alle 21-v. sarjassa käsittää samat lajit, mutta 100 m . juoksun t i l a l l a o n 200 m. juoksu. K o l m i o t t e l u alle 17-V. sarjassa käsittää 100 m., pituushypyn kuulantyönnön. Naisten k i l p a i l u käsittää 60 m . j u o k sun j a pituushypyn. A l l e 10-v. pojille on myöskin 60 tn. juoksu j a pituushyppy. Näiden lisäksi on yleinen moukarinheitto j a yleinen 1500 m . juoksu. .^i.. Lopuksi juostaan 4x100 m. viesti • ' " " f , ^ ^ - ' " f ^ - ^^^^^r' Workers.osuusllikkeen lahjottamasta ' kiukutteli. A l t i y r i t t i h U aa TAYLOR'S MENS K O L M E S U O M A L A I S T A M Y Y J X X U I E K E E S S Ä M ME PORT ARTHURIN JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE PORT ARTHUK, ONTARIO Uhmaikä lapsilla Lapsen uhmaikä — mikä se o n ? P a r i elävässä elämässä sattunutta esimertc-kiä osoittaa, m i t e n vähän siltä oOieas-taan tietävät sek& monet lasten vanhemmat että monet vanhemmat Ihmi. »et yleensä. K e r r a n k u l j i n myöhään I l l a l l a r a l tiovaunussa, jossa o l i myös äiti k a h den tytön kanssa. Vanhempi, noin kuusi vuotias o l i k i l t t i j a i s t u i h i l j a a. kiertopalkinnosta T i m m i n s l n Comet-s ln j a Viestin kesken. Kalkissa k i l pailuissa jaetaan parhaille kolme p a l kintoa Jokaisessa sarjassa. V.- j a u.-seura V i e s t i n puole-sta: L a u r i H e l l m a n N. R a n ta puheenjohtaja sihteeri. Norja voitti niukasti Suomen polkupyörä-maaottelussa I l e l s i n k L — (S-S) — Norjan ja Suomen välisessä pyöräilyottelussa olivat pisteet ensi päivän Jälkeen Suomen hyväksi 20—16. Tunturimaan pojat pystyivät k u i t e n k i n o t t a maan etumatkan k i i n n i -toisena k i l p a i lupäivänä, jollohi suoritettiin 100 k m : n maantieajo, mbnivätpä kahta pinnaa edellekin. Pisteet 37—35 Norjan hyväksi. mm-. mä mi MiM lillui K o t k a a n Jatkui a i n a 1930-luvun p u l a vuosiin asti. Ne olo.suhteet, joissa kaupunkia Ja " s e n teollisuutta rakennettiin j a Joissa valtaosaltaan muualta t u l l u t työ- , voima Joutui elämään, o l i s i v a t yhtels- •kunnallisten olojemme kehityksen kannalta kiintoisaa muisteltavaa, mutta tiis.'.ä el siihen ole mahdollisuutta. Kotkalaisten k i r j a i l i j a Toivo mmm M:^.'.: ii-: LAIHAT MIEHET, NAISET LIHOVAT 5, 10, 15 PAUNAA Hankkikaa uutta virkeyttä* voimaa, elintarmoa M i t r a i u l o U t n ! (.Athat r«a|A( ja r a m a l k u o i ml U y t t y t a t : k a i i U rj « t r r r i ä i i u u r f i n r i i , r u u r u l t «i n.jyl.n »-uyui p a o l i n f i l k i M * » * ! ! . ! . satraalu. **papuke> p i h a ' * . Tub. i n i i r l iylHt. -iiiii«rt Ja m i r b r t . Jotka e i v ä t « ' U l ( o « L : i d n \'>iii>-r-t <a3<la V.*j'd p a i n r i a a i k a i* Kxnmin, ovat nyt yli>r:I.i k»»mc>tÄ i r r v r ^ n n ä k i j t. > riitinni«1aan. tl*- k i i t l . i v l i t tii<la r r i k n U t a tarm o a riktJ| J n M t J M i o i l t d v a x l o i i i k k i a 0 * ( r ' ' > ' l a , S«n a i n c r t c r r y i i U j ä t l a r m o i i a i i t a j a t r a u t a , B l * v i t a m { i D i, k o U i i i m i Tika»Iimjvnl \ r r i a , p a r a n t a v a t r u o k a h a l ua Ja ruiiJin' * i i l M i t « t a n i i n , r i t d r u o k a a n t a a t e i l le rnrnintjn vm'"-ti j*i r a v i n t o a . I J i n t l t a a l u u n n e, K i t a r v i t * r | T r l J i . i l i i a l l U t a l i h o m i a t a . - L o p H l a k aa k u n o l H t r « . l a n f f t Ti, l U . Vi lai '20 p a u n a a liajiä p a i n o a . l a r > ) t t d v a n n< i r n ) a . i r t p a i n o n . M a k a a a TafaKn. t J u a i *'iuint>ttikjj".)^<>kf>j • a i n o a l t a a n 60 ar^nltiä. Ko^-ttaloA kttiitui->ii ( K t r f t t u b i f l t r j a , a a a i l a k i r f i ne u u t t a r J i n l a r r i i cM Ja l i * j p a i n o a u y l j u u r i IJiDSSo. K a i k i i t u foh<]i».k.iup<M«<id. Amerikansuomalainen Sibeliuksen vieraana HelslnkL — (S-S) — Säveltäjämestarimme prof. J e a n Sibelius o t t i vastaan Chicagosta kotoisin olevan Sibel i u s - k u o r o n edustajan M r . A a r n e Hjry-pän kodissaan Järvenpään Ainolassa. SanuiHa M r . Hyyppä antoi prof. S i beliukselle kuoron lahjan. Prof. S i belius k i l t t i lahjasta sekä kyseli k i l n - nostmieena Amerikan kuultimlsia o l l e n kimnostmiut myös nimeään k a n t a v a n kuoron toiminnasta. M r . H y y p pä sai tilaisuuden o t t a a myös m u u t a man kuvan vielä pirteästä säveltäjämestarista. hillitä tyttöstä, m u t t a tämä t a h t o i t eh dä juuri päinvastoin k u i n äiti pyysi. VierelseUä penkillä istui v a n h a herra j a hän loihe lausumaan: — K u u l k a a h a n rouva, te säästätte vitsaa. Lapsi ei ole m u u t a k u i n huonosti kasvatettu. K e n k u r i t t a kasvaa, se k u n n i o i t t a kuolee. Rouva sanoi tähän hämmästyttävän ymmärtävästi j a toukkaantumai-ta, että hän o n yrittänyt kyllä vitsank i n avulla, m u t t a koska tytöllä an. t a v a l l i s ta itsenälsempl luonne, nHn e l häntä raaski a i n a p i i s k a t a . Kyllä se siltä menee ohi, k i m h a n vielä vähän alkaa jaksaa kärsiä. Vanhempi tyttö oli myöä melkein sartianlalnen pienenä, mutta hän on t u l l u t Jo k i l t i k s i . V a n h a herra tuhahti eikä puhunut V. Medvediev: G o r k i n kiihkeä humaanisuus johtui rakkaudesta ihmisiin Konlolsa venäläinen proletaari-kirjailija Maksim Gorld syntyi Nixlmi Novcorodlssitr JoÖe myöhemmin on annetta nimi GorkL G M U knoU kejÄbnnn 18 pnä 1936 räsisUen murhaamana. Goridn kirjoja on KenTostoUi-tossa paJneUu 66 eri klele>ia v. 1917 j a . 1947 välisenä aikana 43.000,000 kpL Senräavassa artikkelissa M e d - vediev kovaa miilstebniaau kon hän Gorkin kanssa matkusU K u r s - kiih. mitään. Toisen kerran tapasin Kakanlemes- «5 S I T O M h L A I N EN KELLOSEPPÄ Tekee huonommastakin kellosta hyvän kellon. SIMONSON'S WATCH REPAIR 711 East Ilastings S t . Vancouver Br. Columbia TTOXinrTöTJTrniinnrrjnrrinr^ KUVIEN VÄRITYSTÄ Lähettäkää meille suurennus mieleisestänne maisema-, kalastus-, perheryhmä- tui muusta kuvastanne värit>-sohjeet mukana. Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen nppea.sli. Suurennuksia myösk i n omista filmeistänne. H I N N A T Väritys Suurennos 5x7 t. 75c 45c 8x10 t. 1.00 75c Lilheltakuä raha tilauksen m u kana, lisäten 10c postikuluja varten. Palautamme valmiin työn hyvin pakattuna. NIEMrS STUDIO REG'D 1199 St. C a t l a r i n e St. West Montreal 2, Qoe. Pekkanen antaa niistä sangen valaisevan Ja vaikuttavan kuvan K o t k an kehityksestä kertovassa romaanisarjassaan, j o t a tähän mennessä on i l mestynyt kaksi osaa. K o t k a n kehityksestä voisi tietenk i n luetella paljon numerolta, mutta koska nmnerot ovat kuivia. Jääkööt ne pois. Se v a i n sietää mainita, että 'kaupungin astikasluku, Joka esim. vuosisadan vaihteessa oli n . 6,400, on nyt Jo y l i 20,000. Jokainen tletänee sanomattakin, että K o t k a on Suomen s u u r i n Vientisatama, Joka h o i t a a yksinään y l i neljännen osan koko maan viennistä. V i i p u r i n j a Saimaan k a navan menetyksen jälkeen sen tehtävät ovat kasvaneet, k u n se j o u t uu nyt melkoisessa määrin toimimaan myös Vuoksenlaakson ja Lappeenrannan teollisuusalueiden vientisatamana. Tuontinumerot eivät ole aivan yhtä komeat, mutta paljon tavaraa nousee K o t k a n kautta myös ylöspäin aina k a u k a i s i i n sisämaihin asti. O n luonnollista, että tällainen voimakkaasti kehittynyt teollisuusseutu on ollut k i i t o l l i s t a maaperää myös a i kansa y h t e l ^ u n n a l l i s U l e virtauksille. K o t k a on ollut Ja o n edelleen eräs ammatillisen kuten m u u n k i n työväen-lilkkeemme voimakeskuksista. Tj-ö-väen p o l i i t t i s t a vaikutusvaltaa osoitt a a sen h a l l u s s a kunnalliselämässä jo vucsikymmenlä ollut enemmistö. Myös sivistyksellinen, urheilu- y m . t o i m i n t a on K o t k a n työväestön keskuudessa aina ollut tunnetusti vilkasta. — V . H . H . — Palkkatyöläisessä, H e l s i n ki DR. ROMAN PNIEWSKI Monivuotinen p r a k t i i k k a Euroopan hoomatnlnunlssa salraalolt» E R I K O I S A L A N A slsustaudit. naisten, lasten Ja venerlset taudit. Nielurisat leikataan uudelta meQ6telmällä kivuttomasti i l m a n veren yuotoa. Vaataanottotonnlt: kello S—S lp. 3537 P A R K AVE. PUtt HArboor 7«*S Montreal. Qoe. • M A H T A V A L A U L U - J A M U S I I K K I E L O K U V A * "KULKURIN VALSSI" esitetään SOUTH PORCUPINESSA CSJm häalilla lauantaina. elokuun 13 p:nä klo 8.30 illalla S U O M I - F I L M I ESITTÄÄ "VIHREÄ KULTA M e t s i e n - s i n f o n i a " . Romanttisen kimmeltelnen rakkaustarina L a p i n himilsevlsta erämaista Esitetään SOUTH PORCUPINESSA CSJm Kaalilla keskiviikkona; elokuun 17 p:nä klo 8.30 illalla Sisäänpääsy 7Sc Teroinaan. Lapaai SOc sä tuttavan nuoren äidin lapsensa kanssa. Hän tukisti kahden kolmen vuotiasta poikaansa Ja päivitteli: " E ^ ymmärrä, mitä tuolie pojalle oikein tekisi. Aina se tahtoo sitä, mitä ei piälsl j a a i n a se k i l j u u Ja parlcuu j os ei saa tehdä mitä tahtoo. Minä olen' antanut sille piiskaa. ndeheni myös mutta mikään ei auta. MHcähän siltä o i k e in tulee. — "Älä välitä, ihminen siitä tulee. Jos v a in osaat viisaasti kasvattaa, l o h d u t i n minä. — P o j u l l a on n y t v a i n u h - maikänsä elettävänään j a se o n h i e man vaikeaa. — tJhmalkä.mitä se o n ? k y s y i nuor i rouva hämmästyneenä. Häh o li siis toista k a l i i b e r i a k u i n yllämainittu r rouva. Minä k e r r o i n sen, minkä olen k i r j o i s t a lukenut j a lapsia seuratessani todeksi havainnut. Kerron sen myös täasä. k u n lapsi ylittää kahden vuoden r a j a n , n i i n s i l l o i n hän a l k a a t a j u t a a s i o i t a h y v i n paljon. Hänen u t e l i a i s u u tensa herää — myöhemmin se herää vielä enemmän ~ mutta ennetdcaik-kea hänen tietoisuutensa herää. Hän vain huomaa j o n a k i n kirldcaana h e t kenä, että hänellä o n o m a tahto. S i l l o i n hän a l k a a tahtoaan käyilää. Hän tahtoo a i n a kaikkea eikä m i l l o i n k a an mitään. Hän on täynnä o i k k u j a . J a myös kiukkua, ellei äiti Ja Isä osaa häntä viisaasti käsIteUä. Valitettavasti äiti j a isä usein haluavat oUa auktoriteetteja lapsen silmissä, v a l i tettavasti he l i l a n selvästi osöltiavat, ettälapsen. pienen j a ymmärtämättömänkin, on toteltava vanhempiaan. "Äiti sanoo nyt että ei j a sillä hyvä". " P e n t i n o n t o t e l t i ^ a isää h e t i paHcai-l a " jne. nämähän ovat t u t t u j a k o mennuksia. K u i t e n k a a n uhmaikäänsä elävä lapsi ei ymmärrä vielä vanhempien S a i k - k i v a l t i a s t a asemaa omassa feläinäs-sään. mutta oman tahdon tajuaininen on tehnyt hänet itsensä riemukkaaksi k a i k k i v a l t i a a k s i . Tietysti viisas äit i ei anna lapselle kaikkea mitä hän p>-ytää. ei häh ainakaan voi noutaa kuunsirppiä taivaalta, mutta h^nen oh annettava periksi pienemmissä asioissa. Vakavimmissa o i k u t t e l u l s^ Ja vaatimuksissa on vain yritettävä kääntää lapsen huomio johonkla muuhun. Uhmaikäisen lapsen kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä, m u t t a se k a n nattaa. Jos uhmaikäinen lapsi t a l tutetaan aina vanhempien tahtoon, voi hänestä helposti tulla alicuisena selkärangaton vetelys. Jos taas hänen kaikki ollckunsa täytetään, oh luvassa kaikkltahtf^nen diktaattori myös aikuisena. J a k u k a p a vanhemmista ei h a l u a i s i lapsestaan sopusointuista ihmistä. UhmaHcä kestää t a vallisesti vuoden verran, se sattuu kolmannen tai neljännen iötävuöden kohdalle. Tämän v a & e a n a j a n slvim-tettuaan lapsi alkaa tottua omaan tahtoonsa olemukseen, vähitellen t a h tomisen uutuus menettää yiehätj*sen j a vähitellen hänestä tulee jälleen k i l t t i j a tottelevainen lapsi — mikäli vanhemmat ovat osaimeet käsitellä häntä viisaasti. — M u t s i , Työkansan Sanomissa. V A L K O I S E T PUtlKAiLUt' Valkoinen lelvinlauta Ja valkoinen l e i v i n r u l l a ovat k a u n i i t a Ja n e voidaan pitää sellaisina. Jos nUtä hahkafaan a i k a - a j o t t a in pesun Jälkeen l e i k a t i U - la sitruunalla, siten poistaen kaikki p i l k u t valkaisten puun. K u n M a k s i m G o r k i p a l a s i v. 1928 u l k o m a i l t a oli hän h a l u k a s näkeihään elämää maaseudulla. Siltä syystä me matkustimme Kiu-skiin. K u n me sijoitumme Istumaan matkustajavau-n u im n i i n hän o t t i esille käsikirjoituks i a j a r y h t y i lukemaan niitä. K a t s e l in häntä k u n hän istui — slisU, leveäharteinen, hiukan etukiunarassa Ja hän koputteli valkoisella luisella s a - v u k e h o l k l l l a a n polveaan k u n hän l u k i . Hänen silmänsä, t i m i m l e h , tuuneit-t e n kxilmakarvata aUa, o l i v a t puoleksi suljetut Ja se ah|oi n i i l l e t u t k i v a n i l meen. Hänellä oU leveät Ja huomiot a herättävät poskipäät, vaaleanpunertava huullparta, S}rväuurtelset^ voimakkaat Ja k u l m i k k a a t kasvot, Joit a r e i m u sU harmaa t u k k a . Hän usein pysäytti-lukemisensa Ja r u p e s i ajattelemiaan. Sitten hän asetti käsikirjoituksen syrjään Ja k e r t o i J o t a in Ufimt-sevista, ktirskilaisesta miehestä, joka o l i keksinyt tuulimoottorin. Hänen pehmeä lausuntatapansa, hitautensa Ja " O " korostus osoitti hänen olevan s j m t y i s in V o l g a n r a n n o i l t a. "OlisUcOhan mahdolllsims saada J o i t a i n k i r j o j a Ufimtseville? Hän on huomannut Joitain käytännöllisiä Ja k u n t o i s i a asioita. Haluan pysähtyä ICursklssa katsomassa mitä hän on tehnyt Ja p u h u a hänen kanssaan." Hän innostui Ja käveli edestakaisin vauhussä kevyellä käyntitavallaan. Nyt hän o l i mieluiseäsa aiheessaan — Uimisten lahjakkuudessa, omaperäisissä ajattelijoissa, Itseoppineissa miehissä. Joista oli tullut huomattavia oppineita, keksijöissä, tledemiehissä Ja heidän keksinnöissään eri aloUla. "Tiede Ja taide ovat samanlaisia", hän sanoi. "Lentäminen kuuhim otl fantasiaa. Mutta älkäämme u n o h t a ko, että o l i k e r r a n aika Jolloin k u t o makone, dynamo Ja radio näyttivät h u l l u i l t a fantasioilta. Kaikki nämät oVat elävää todellisuutta nykyään. " J u l e s Vernerin vedenalainen oli k i r j a i l i j a n oma keksintö, mutta tiede oh tehnyt siitä todellisuuden. K a n sankertomuksissa o n paljon nalellku-v l t i i s t a , m u t t a k u i n k a paljon ne h e i jastavat tämän päivän tosiasioita." Innostimeena aineeseensa hän p u hui lämmöllä selittäen mitä monlmut-k a l s i i n p l a asioita erikoisen yksinkertaisesti. Tilanteet, ihmisten kuvat ja n i i d e n luonteet hän kertoi mestarim-s e l la taidolla. K^m hän puhui n i in hänen vississä määrin kovat kasvonsa h y m y i l y n Johdosta muuttuivat l e m - peiminäksi. K u n me lähestyimme K u r s k l a n i in Öorkl tiselh katseli ikkunasta ikäänk u i n odottaen Jotain. K u n saavuimme asemalle, n i i n kuulimme hänen nimeään huudettavan. Hän pysäht y i tervehtimään Joukkoa j a h y m y i li Hämillään. Sitten hän pani kätensä r i s t i i n r i n n o i l l e e n Ja pää vähän y h d e l lä p i i o l e l l a k a l l e l l a a n sanoi: " K u i n k a te voitte? Te näette m i nut mutta minä en näe teitä. N i in p a l j on Ihmisiä — on m a h d o t o n keskittää huomiota. Haluan päästä lähemmäksi teitä j a katsoa k u t a k in erikseen. Mutta minä olen häihmäs-tjTryrt. E n ole tottunut matkustamaan j i i h l i t t u n a persoonana, kuten tiedätte. E n ole pitkään aikaan ollut k o t i maassani eikä m i n u l l a ole o l l u t alkaa^ nähdä paljon. M u t t a o n monta yllättävää tapahtumaa. Olen l i i k u t e t t u. Se on m a i n i o t a ! Niin paljon energiaa, innosttista Ja k o l l e k t i i v i s t a , s a n - kärlDista Ja l u o v a a työtä. M a i n i o t a !" S i t t e n hän meni autoon j a tapaamaan Ufimtseviä. Matkalla hän k e r toi keksijästä. Hän oli saanut tietää, että hän oli tunnetun tähtitieteilijä Semjonivin pojan poika. K tm saavuimme UfImtsevin asunnolle, n i in me näinune tuulimoottorin työverst a a n pihassa. Sitten G o r k i istUi p u u t a r h a a n ja kuunteli kun Ufimtsev kertoi sähkövoima-aseman suunnittelusta. Keksijä s ^ t t l , että tuulen voimaa käytetään monissa maissa, m a t t a h y v i n rajoitetussa määrässä, koska t u u limoottoria voidaan käyttää v a i n visseinä hetkinä. T u i d l ei p u h a l l a a i na samalla voimalla j a k u n ta» h y v in heikko t u u l i n i i n se e i käy. MUtta hänen keksimänsä keskipakoisuiisakku-m a l a a t t o r l saattaa tuulimoottorin käymään v a i k k a t u u l i e l ole voimakas, ka suunnitteli mutmtajan? Venäläi- G o r k l k u u n t e l i tarkkaavaisena. nen. Venäläiset ovat osoittaneet i h - M u t t a ettekö ole väsynyt", k y s y i kek- meelllstä lahjakkuutta. Neuvcsto-sljä G o r k i l t a , " k u n kuuntelette kaikk i a näitä selityksiä? " O h , en. jatkakaa vain edelleen", sanoi G o r k i . . " O n erittäin kiintoisaa — sinisen k i v i h i i l e n idea — tuulen voima. Se on huomattava suunni.- t e l m a " Ja edelleen hän tiedusteli Uflmtseniltä k u i n k a k a u a n koneen tekeminen ottaa aikaa, k u i n k a paljon se tulee maksamaan, tarvitaanko sitä varten erikoinen työpaja. S i t t e n hän nousi ylös j a r y h t y i kävelemään edest a k a i s in j a kuunteli keksijää. " H a l u a t t e k o levätä nyt A l e x e i M a - x l m o v l c h ? " kysyi Ufimtsev jälleen. " E n , m i n u l l a el ole tapana levätä t a i k k a nukkua päivällä. Olen vallan hyvissä voinnissa enkä ensinkään väsynyt, m u t t a minä l u u l e n että olemme istuneet l i l a k s i k a u a n ." Ufimtsev kutsui vieraansa päivälliselle j a k u n nje istuimme pöydän ääreen, n i i n Gorki sanoi katsellessaan isäntää, Joka leikkasi leipää: " T a p a s i n erään toisen keisijän k a u . a n aikaa s l l t s n . Hän oli keflsslnyt veitsen, joka tuli sitä terävämmäksi mitä enemmän siliä leikkasi. Mikä o l i keiksinnön salaisuus? Keksijä Ig-natlev. joOta oU eläintieteilijä, huomasi k u i n k a jyrsijöiden hampaat tulivat terävimmiksi mitä enemmän rte käyttivät niitä. Vanhoilla j a n u o r i l l a o li terävät hampaat. Hän havaitsi että n i i d e n hamppaiden rakenne oli kerrostumia e r i kovulsista aineista. K o v i n oli keskellä Ja pehmeämpää, a i n e t t a uJcosyrJät. Luonnollisesti u l o m maiset syrjät kuluivat ensimmäiseksi, mutta harappaat pysyivät terävinä. Tämä johti Ingatievin keksimään 'ikuisesti terävän' veitsen". Myöhemmin k i r j a i l i j a p u h u i p a l k a l l i s t en järjestöjen edustajain kanssa. " U f l m t s e v l n keksintö", hän sanoi, " on arvokas j a sitä tarvitaan erikoisesti nyt. Se on myöskin yksinkertainen. Talonpojat kykenevät sen c s t a m a a n ja he ymmärtävät sen helpoistl. Sähkövoimaa tarvitaan kipeästi maaseudull a työn mekanisoim!s£ksi j a helpottamiseksi. Tuulen käyttäminen tähän tarkoitukseen on mainio ajatus. Maammfe sähköittäminen öU V l a d i mir L e n i n i n , venäläisten ylpeyden, l o p u l l i n e n tarkoitus." PaikOcakunnan k i r j a i l i j a t t u l i v a t t a paamaan G o r k i a j a sanomalehtimies pyysi häntä kirjoittamaan muutaman r i v i n hänen lehteensä. "Ä(titen te olette Saaneet sellaisen ajatuksen päähänne, toveri?" Hän s e l i t t i : " K i r j o i t t a m i n e n el ole niin yksinkertaista. Tämän lisäksi mitä minä k i r j o i t t a i s i n nyt? K u n pääsen k o t i i n , n i i n k i r j o i t a n Ja lähetän t e i l l e sen." K i r j a i l i j a t toivat hänelle nlteettäin k i r j o i t u k s i a a n arvostelua varten. Hän lupasi lukea ne. " V o i n k o arvostella teitä?" k y s y i hän hymyillen. " T i e t y s t i " , he vastasivat. "JOS vain voin tehdä sen, n i in k a i k k i on h y v i n . Se e i k o s k a a n loukk a a ketään. M i n i m on täytynyt kestää monta raskasta iskua aikanani M o n t a k e r t a a ne olivat Ulan k o v i a ja oikeudettomia." K u r s k i n väestö järjesti i l l a l l a suur e n tervetuliaisjuhlan yleiseen puistoon. Puhujat ilmaisivat k i i t o l l i s u u t t a an G o r k i l l e siitä, että hän o n saapunut v i e r a i l u l l e heidän kaupunkiinsa. "Kaksikj-mmentäviisl vuotta s i t t e n ", vastasi hän "minä mielelläni m u i s t in n m o i l l j a n sanat: Kaildci k u n n i a mielipuolelle, j o k a lähettää i h m i s i l l e k u l t a i s i a unelmia.' Te toteutatte elä- 'mässä kaunista, säteilevää, loistavaa unelmaa. Te rakennatte uutta y h teiskuntaa ja olen vakuiitiettu, että te saavutatte asettamanne tavoitteet. Tiede j a keksinnöt edistyvät nopeasti. K a i k k i a l l a 1 maassamme kansamme osoittaa loppumatonta voimaa, tarmoa j a halua muuttaa elämän p a remmaksi. Olkaamme rohkeita ja tehkäämme yhdessä hyvää työtä." K i m palasimme t a k a i s i n Junalle o l i suuri joukko Väkeä odottamassa häntä j a v a i k k a hän oli väsyns^, n i in hän puhui heidän kanssansa pitkän a i k a a . 'Ällnä uskon olevani hyvä huomaam a a n j a tiedän koko p a l j o n maastani'", sanoi G o r k i lopuksi. "Olen myöskin nähnyt täällä paljon m a i n i o t a hyvää edistysmistä. Se teikee minut u u delleen nuoreksi, j a täyttää minut s u i m n a t t o m a l l a määrällä energiaa, votmaa Ja rerfikeutta. Minä i h a i l e n k im näen k u i n k a paljon on saavutettu e r i a l o i l l a , icuinka monet ihmiset ovat osoittaneet mitkä lahjat heissä p i i l e vät. KUka rakensi ensimmäisen höy-ry3coneen? Ivan Polzunov, venäläinen mekanäcko. K u k a keksi v o i t a n k a a ren? Petrov, venäläinen f y y s l k k a K a m a n s a o n syntynyt j a kasvanut l a h j a k k a i t a ihmisiä. Minä i h a i l e n heitä j a olen ihnostxmut elämään että näkis i n mitä muuta h ^ saavat a ^ a a n . He kehittyvät h y v i n nopeasti, ihmeeliissn nopeasti Neuvcstoliltossa. Neuvosto-halKtukfiella ei ole m u i h i n kiinnostust a k u i n työtätekevään kansaan. Ja meidän täytyy tehdä työtä k a i k e l la voimallamme yhteisen hyvän eteen. Charles Doyle on in uhrina Vyfsvalloissa Jamestown, N. Y . — (INS) — I n ternational Chemical Workers Union ent. presidentti Charles Doyle h a v a i t t i i n syylliseksi laittomaan Y h d y s v a l t o i h i n saapumiseen. Päätöksen antoi päivän kestäneen tekopelin jälkeen täkäläisen piirloikeuden valamiehistö. Hänen on oltava Buffalossa t.k. 15 pnä saadakseen tuomionsa, j o k a saatt a a o l l a korkeintaan vuoden vankeus j a $1.000 sakko.- A m e r i c a n Committee for the P r o - tection of F o r e i g n B o r n i l m o i t t i oikeuden päätöksen johdosta: "Me tulemme vetoamaan j a taistelemaan tuomio t a vastaan korkeimpaan oikeusasteeseen saakka. Charles Doyle o n s y y l l i nen ainoastaan taisteluun amerikkal a i s ta taantiunusta j a työväenvastaisia voimia vastaan." M r . Doyle lähti maasta tammik. 10 pnä 1948 j a hänellä o l i s i l l o i n l u p a p a l a t a t a k a i s i n Y h d y s v a l t o i h i n . Palattuaan p a r i päivää myöhenmain C a n a - dasta,- ehkäistiin hänet olemasta maassa, jossa hän o l i elänyt 24 vuoden ajan. Hän meni Canadaan osallistuakseen siellä Chemical Workers U n i o n kansainvälisen johtokunnan kokoukseen. Hauhanlcongressi syysk. 5-10 pnä Cityssä New York. — Y l i 200 j o h t a v a a amer i k k a l a i s t a on ilmoittautunut sen A m e r i k a n mannermaan rauhankon-gressin kannattajiksi mikä pidetään tulevan syysk. 5—10 pnä Mexico C i t y s sä, i l m p i t t i täällä A m e r i c a n Continent a l Congress for W o r l d Peace. K o n g r e s s i n kannattajien joukossa huomattavia intellektuaaleja. kirkon, työväenliikkeen, nuorten ja naisten järjestöjen johtajia Canadasta, B r a s i l i a s t a , Argentiinasta, Costa Ricosta, Cubasta, Meksikosta j a Uruguaysta. Y h d y s v a l t a l a i s t e n osanottajien joukkoon kuuluvat mm. M i n e , M i l l and Smelter Workers International Union presidentti J o h n Clark, näyttelijä U ta Hagori (esiintyy filmissä "Street C ar C a l i e d Desire"), lakimies Charles Huston Washingtonista. lakimies R o bert W. K e n n y Californiasta, laulaja P a u l Robeson. entinen Yhdysvaltain prokuraattori O. J o h n Rogge, t a i t e i l i j a Ben Shähn, pastori John B. ThomiBon, k i r j a i l i j a j a antropoloogi t r i Gene Weltfish, jne. Canadasta lähtee kongressiin r u n sas edustajisto, jonka johtajina ovat t r i J . q , Endicött j a miss M a r y J o h n son Toronton rauhanneuvostosta. Kiinan kansanarmeija käsittää 4,000,000 O ' P r a h a , — L N S ) — New C h i n a News Agency ilmpHtaa K a n s a n väpausar-meljan 22.; vuosipäivän johdosta, että J a p a i i i n vastaisessa sodassa sen t o i mesta sutmattiin, haavoitettiin tai v a n g i t t i i n kaikkiaahl.700'.b00 j a p a n i l a i s t en t a i heidän kannattajiensa sot i l a s t a Ja vapautettiin k a i k k i a a n 99,- 500,000 maan asukasta. K o l m e yiiotta kestäneessä vapaussodassa on kansanarmeija tuhonnut 5,690.000 vihoUista ja vapauttanut 143,000.000 maan asukasta. Noin 93.- 000 miestä, käsittävästä Joukosta on armeija kasvanut voimakkaaksi, neljä miljoonaa sotilasta omaavaksi voim a k s i . Vapautettujen alueiden yhteinen vä-telnen väkilulni arvioidaan nyt kaikk i a a n 279.000,000 hengeksi, käsittäen huomattavan enemmistön K i i n a n vä-k i l u v t i s t a. — Vapaan kaupan apostoliksi k u t - suttön englantilaista R i c h a r d Cobde-n l a koska hän toimi vapaan kaupan puolesta. E N K E L I T A B I N A M a t t i : "Minkälaisen vaimon sinä s a i t ? " K a l l e : "Hän o n oikea e n k e l i ." M a t t i : "Sinä onnen poika. M i n un muijani elää vielä." MYYTÄVÄNÄ SANTAA L a a t u No. 1 A j e t a a n myös soraa. , Dial 5-6778 KÄRKKÄINEN & SOS Port A r t h u r Ontario E V I N R U D E ULKOLAITA MOOTTORIA Meillä on kaikenkokoisia varastossa j a myös välitämme osia E v i n - rude j a Johnson moottoreihin sekä kunnostamme u l k o l a i t a moottoreit a . Superior Motors 127 S. A l g o m a St. P o r t A r t h u r . Ont. • M A T T I K l l E C ~ W M .j iPAlLöSi ; 318 Bay St..PortArt^| Saatavana pj lähetystä vi • Interior Trim • Insul-Bric Sidlag • PlYwood • Maronile • Asphalt Shinglei • Flbre G l a ss LUMBER m Puhelin Dial S-T] 99 S. Cumberlandi Pori Arthur HUDOLIN & GAMBLE ^ SOUTH END SE P U H E L I N 5-8742 MEILLÄ P U H U T A A N SUOMEA. Hitsauspa j a j a autokorjaamo. Gasoliinia, öljyä ja autojen täi^ korjausta Ensiluokan mekanikot. Hitsauspalvelu. S aiure. le j a metsätöiden teettäjille. Työ tehdään pajas.amS kaan luona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappj^^a Ta 381 Oliver Road. H i g h St. lähellä, Port Arthur ( 61 Cumberland St. South, Pori Arthur, OnlarioI W.H.KEENi edustaa GILSON MANUFACTl Co. Ltd:ia Guelph, Ontario Lammi tysuuneja — Pesukoneja j — Sähkökaappeja — A i r Conditioning-välineitl Dial 5-6121 LANGILA JA WÄUGI HARDWARE COMPANY Rautatavaraa - Maaleja - Sähkövälineitä Täydellinen valikoima tarvikkeita met.sämiehille.| Ulkotilaukset toimitetaan nopea.sti. Dial 5 - S 9 12 10 N. Cumberland St. Port Arthur, P r i n c e A r t h u r H o t e l l i a vastapäätä Rakennustarpeita • . . BC Kattopäreitä No. Q-SX—kimppu . BC Fir-vaheria ja "Masonite"-levyjä VALMIITA A K K U N A N JA OVEN KEHYKq Jouduttaa työssä ja tttaksussa. • Kysykää näitä WANSON LUMBER COMPAi Puhelimet N. 431 — N. 731 Port Arthur 04 HUOMIO f Jos tarvitsette kotitalous sähkövälineitä niin l kääntykää meidän ijuoleemme. Meillä on .| välitysoikeus kaikenlisille kotitaloud^ tarvittaviUe välineille. Kuten pesukoneille, radioille, jäähdyttäjille, leivänpaahtajiUe. silitysraudoille ja moniUe muille aikaa ja vai\W säästäville laitteiUe. Kysykää hintojamme. J käyttäkää palvelustamme. INTERNATIONAL CO-OP STORES LIMITED 176-180 s. Algoma s t Pori AnHur. Orf-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 11, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490811 |
Description
Title | 1949-08-11-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Torstaina, elokuun 11 p. — Thursday, Aug. 11J
44-;'.-. V
«a
Ci»
«ta
Ml
V A P A U D E N
Lmvalipputoimisto
E D W I N ' S U K S I
T r a n s - A i l a n t i c Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies
•
Edustamme melkein k a l k k i a Job-tavlmpia
valtamerilinjoja. Suun-nltellessanne
matkaa Suomeen tai
m u i h i n Euroopan maihin, voitt*
luottamuksella kääntyä puoleem-me
l i p p u - y.m. matkaa koskevissa
asioissa.
•
Paikkoja saatavana Suomeen
matkustaville elo-, syys-,
loka- Ja marraskuun kulku-vuoroihin.
s VIETTÄKÄÄ JOVI.USXE
Si-OMESSA
Kaksi suuria joulu-huvimatkaa
S U O M E E N
JärjeKtetiikn kuuluisilla moottori-l
a i v o i l la
O R I P S H O L M — Jouluk. 3 p.
S T O C K H O L M — JouJuk. 9 p,
Alnoa-Maan 10 vuorokautta
N E W Y O R K I S T A S U O M E EN
l i u o t s i n kautta
Miitslakaa sukulaisianne ja
vstuviänni
S U O M E S S A
SAL-.X LAIUAPAKETILEA
6 paunaa j a u h t i i i i a laatukahvia
ilmatIlvlsKti pcitirasioLssa pakattuna
vahvaan kartonkiin, Jonka y m pärillä
on ttriisvanne.
Type " C " . Bruttopaino. 10 pannaa
H i n t a : $5.97 sisältäen.tullin
Vapaus Travel Agency
E D W I N S U K SI
Valtuutettu asiamies
P. O. Box 69 Sodbunr, O n t
Kilpailukutsu
40 s CUMBERLAND ST.
Ainoastaan täten kutstmime k a i k k ia
8 C A U L : n «euroja osallistumaan v.- ja
u.-seura V i e s t i n järjefetämiin u r h e i l u k
i l p a i l u i h i n . Jotka Järjestetään asianomaisen
luvan mukaisesti Viestin u r heilukentällä
South Porctipinessa sunnuntaina
tJc. 21 pnä, alkaen klo 1
ip. seuraavalla ohjelmalla:
V i i s i o t t e lu yleisessä j a ikämiessarjassa,
käsittäen 100 m. juoksun, p i tuus-
j a korkeushypyt, kuulantyönruin
ja. keihäänheiton.
V i i s i o t t e lu alle 21-v. sarjassa käsittää
samat lajit, mutta 100 m . juoksun
t i l a l l a o n 200 m. juoksu.
K o l m i o t t e l u alle 17-V. sarjassa käsittää
100 m., pituushypyn kuulantyönnön.
Naisten k i l p a i l u käsittää 60 m . j u o k sun
j a pituushypyn.
A l l e 10-v. pojille on myöskin 60 tn.
juoksu j a pituushyppy.
Näiden lisäksi on yleinen moukarinheitto
j a yleinen 1500 m . juoksu. .^i..
Lopuksi juostaan 4x100 m. viesti • ' " " f , ^ ^ - ' " f ^ - ^^^^^r' Workers.osuusllikkeen lahjottamasta ' kiukutteli. A l t i y r i t t i h U aa
TAYLOR'S MENS
K O L M E S U O M A L A I S T A M Y Y J X X U I E K E E S S Ä M ME
PORT ARTHURIN JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE
PORT ARTHUK, ONTARIO
Uhmaikä lapsilla
Lapsen uhmaikä — mikä se o n ? P a r i
elävässä elämässä sattunutta esimertc-kiä
osoittaa, m i t e n vähän siltä oOieas-taan
tietävät sek& monet lasten vanhemmat
että monet vanhemmat Ihmi.
»et yleensä.
K e r r a n k u l j i n myöhään I l l a l l a r a l
tiovaunussa, jossa o l i myös äiti k a h den
tytön kanssa. Vanhempi, noin
kuusi vuotias o l i k i l t t i j a i s t u i h i l j a a.
kiertopalkinnosta T i m m i n s l n Comet-s
ln j a Viestin kesken. Kalkissa k i l pailuissa
jaetaan parhaille kolme p a l kintoa
Jokaisessa sarjassa.
V.- j a u.-seura V i e s t i n puole-sta:
L a u r i H e l l m a n N. R a n ta
puheenjohtaja sihteeri.
Norja voitti niukasti
Suomen polkupyörä-maaottelussa
I l e l s i n k L — (S-S) — Norjan ja
Suomen välisessä pyöräilyottelussa
olivat pisteet ensi päivän Jälkeen
Suomen hyväksi 20—16. Tunturimaan
pojat pystyivät k u i t e n k i n o t t a maan
etumatkan k i i n n i -toisena k i l p a i lupäivänä,
jollohi suoritettiin 100
k m : n maantieajo, mbnivätpä kahta
pinnaa edellekin. Pisteet 37—35
Norjan hyväksi.
mm-.
mä
mi MiM
lillui
K o t k a a n Jatkui a i n a 1930-luvun p u l a vuosiin
asti.
Ne olo.suhteet, joissa kaupunkia Ja
" s e n teollisuutta rakennettiin j a Joissa
valtaosaltaan muualta t u l l u t työ-
, voima Joutui elämään, o l i s i v a t yhtels-
•kunnallisten olojemme kehityksen
kannalta kiintoisaa muisteltavaa,
mutta tiis.'.ä el siihen ole mahdollisuutta.
Kotkalaisten k i r j a i l i j a Toivo
mmm M:^.'.: ii-:
LAIHAT MIEHET, NAISET
LIHOVAT 5, 10, 15 PAUNAA
Hankkikaa uutta virkeyttä*
voimaa, elintarmoa
M i t r a i u l o U t n ! (.Athat r«a|A( ja r a m a l k u o i ml
U y t t y t a t : k a i i U rj « t r r r i ä i i u u r f i n r i i , r u u r u l t «i
n.jyl.n »-uyui p a o l i n f i l k i M * » * ! ! . ! . satraalu. **papuke>
p i h a ' * . Tub. i n i i r l iylHt. -iiiii«rt Ja m i r b r t . Jotka
e i v ä t « ' U l ( o « L : i d n \'>iii>-r-t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-11-04