Vapaus, November 21, 1950

              \1L ^ ^ -
i
1^
ii s m 4 m-/
V A l f.
l i , ' , ' ' i
Tiistaina, marrask. 21 p. — Tuesday Nov. 21
• « « > , - , .,
tfclBERTT) — Independent Latx»
&tgan of F i n n i s h Canadians.
ftblisbed NoT. 6tb. 1917. Authorizeo
as,«econd class maU b y tbe Post
O f f i c e Department, Ottawa. Pub*
Usbed -tbrice weekly: T u e s d a y s.
Tbtnsdays and S a t o r d a y s by Vapaus
P u b l i s b b i g Company Ltd.^ a t 100-102
J ^ l m SU Vf^ S u d b u i y , Oht., C a n a d a,
- i — ^ . i - —
Telephones: Business Office 4-4264.
B d i t o n a i Office 4-4269. BAaiuger
E. SuksL E d i t o r W. ESdund. B i a i l i ng
addr«>s B o x 69. Sudbury, Ontario.
Adverti£ing rates upon applicatlon.
T r a n s l a t i o n free o f cliarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 v l c 6.00 6 k k . 325
3 k k . 2JW
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk. 7 00 « kk. S Ä )
Suomessa: / l. vk. 7.50 6 k k . 4.25
ysylhys ^ cää^
; HuoHmatta siilä mitä,jme komnm^^
• fiitcili-smista ja ;kapitalLstfefeta ajattelernirie, me emme ^-oi <)llä'''mää-nttelcmatta
kdntaamme kommunislien kanJiaIai.s%apau1cskn,.puole.sta
fhssa m a a s s a : ; ; ' ' ,.V,\,--r.: '''J;;
k u n oikeu.sministeri Oarson j u l i . s t i v i i m e vnkoh lopulla v
supohiseilla oh Ic<>'mnuiriis{iva.sUunen suuiiniteiina Varmiina.sodan syt­tymisen
varalta, ja että se ohjelma on jo "täytiinnössä", niin hän lau­sui
samalla, että jo.s ".s-otij syttyy kommuni.->timaita vastaan, niin kom­munistit
ovat lojaalisia AVinäjäM»? eikä Cänadalle*'.
l a f e n siis asia " o n itsestään selvä"! Siinä ei tarvita oikeu>kuu-luslelua^
ei tuoonareita eikä lakimiehiä! Hallitus on laki j a evankeliu­m
i — s e julistaa •'kommunistit" etukäteen •'.syyllisiksi'' — t i .sillä pe-rusteeiia
mitä he oviat tehneet tai tekemättä jättäneet, vaan sen vuok-
: J mita he yJiteiskurinalHsista asioista^ i^^^^
Vahankin lähei.sempi tutustuminen tähän ky.symykäeen osoittaa
;,;;«iis,^en, ettii kysymyksessä on fasistinen ajatusten kontrolli -—mis.sä
iff-jhalHtiJs on ilman muuta ''oikea-ssa'' j a sen ' k o m m u n i s t e i k s i " leimaa-
*'i'inafe avuttomia ••syyllisiä". Ja kokemus on osoittanut kaikissa mais-
*iäa, missä on tällaista ajatu.sten kontrollia toteutettu joko pitemmän tai
*^lyhemmän ajan, että jos kommunistit julistetaan en.siksi lainsuojatto-nj^
s\, n i in sen jälkeen ovat kaikki muutkin lainsuojatloiiiia, sillä maa-
*'ir>J/Wn yksinkertainen asia; on .sen jälkeen leimata "kommunisteiksi"
^ij^fkdinen lii>eraali tai johonkin vähemmistöryhmään kuuluva henkilö.
"'•'Jtfrfka ulkomuodosta, uskonnosta täi poliittisesta mielipiteestä hallitus
"••^i"S5'ysta tai toisesta pidä;
^^^..^ ^ YAiA kysymys on todella paljon laajemmista joukoista kuin ' - v a i n"
^^j^feTTImunistcista. .sef ilmeni jo oikeusministerin lausunnosta, j o n k a mu­kaan
"kommunisteiksi" leiinataan summassa kaikki rauhanpuolusta­jat
— ja '"todistajina" käytetään sellai-sia luopioita kuin mr. M c M a n u s
tai hänen kaltaisiaan, j o t ka ovat rajjpeutuncel asteelle missä juudas-
' penninkien hinnalla tehdäiiii vaikka imitä. 'Me tunnemme tällaiset
juopporatit ja heidän "todistuksensa" aina Suomesta alkaen tähän
maahan ja A'hdysvaltoihin asti, vaikka ei nimiä haluttaisi mainita­kaan.'..
; • '. — ••
Erikoisesti «n korostettava sitä seikkaa, että rauhanasian puolus­taminen
ei ole rikos eikä saakaan tulla rikokseksi. Meillä on tässäkin
suhtee.ssa katkeria kofcemuksia, joista sopii ottaa opiksi. .Mainitta­koon
vain Suonien kokemukset, |)uhiVmattakaan nyt muista. Siellä
myös hallitus leimasi ilman muuta konvmunistit rikollisiksi jä j u l i s t i,
kuten menettelee oikeusministeri (Jarson nyt. että kommunistit ( l i i*
kaikki räuh^npuolusräjat) ovat .sodan .syttyes.sä Venäjän puolella Suo­mea
vastaan. Xäin teoriassa. Mutta niiteri kävi? Tosiasia tietysti
on^se, että Suomen rauhanpuolustajat ja kommunistit heidän niuka-najui
vastustivat Mannerheimin, R y d i n ja T a n n e r i n .sotaseikkailuja
cni^nJsodan.j)uhkeamista j a vaativat inielettöniien ?ota;voMhQttelujen,
ni^jbdöiiistnmian pikaista loptttamista sodan alkamisen fälkeen. M u t ­ta
kenen hyyäk.si he tä.ssa toimivat? Venäjiin, vaiko Suonien? Eikii
historia ole kumpamattomasti osoittanut, että tuhat kertaa parempi
Suomelle, jos valtapiirit olisivat kuunnelleet Suomen kom-j
a muiden patriöotttsten rauhanpuolustajain ääntä? Kai •
k a a n c i v o i rehellisesti kieltää etteikö sodasta ollut Suomen kansalle ja
valtiolle |>elkkää vahinkoa.
j X ä i n - o r t nij'ös Canadan --- ja kaikkien niiiiden hiaiden kohdalta
tänaäri. Sodasta ei ole nieille mitään hyötyä eikä mitään voitettavaa,
("änadan kansa ja Canjidan valtio tulevat kärsimään siitä jos sota .syt-ti^
y.'• j a sitä suureinpia ovat kansalliset inenetyksemme niitä kaiiem-
' man sellainen sota jatkuu, mikä nyt meitii uhkaat
Tämän onneltohiuuden ehkäi.seminen vaatii sitä, että rauhanpuo-lustajat
eivät anna peloitella itseään ja siis myös .sitä, että puoluste-tagii
demokraattisia kansulai.svapauksia joita ilman taistelu rauhan
piicrfesta tulee monin kerroin vaikeaniniak.si. J a taistelu demokraat^
tistcn kansalaisvapauksien puolesta c i ( ) l e muodollista .sanahelinää,
vaan käytännöHLstä toimintaa. A'äitä kausaUmvapauksia on piiolus-tcttava
juuri siellä, missä niitä uhataan. Jos uhataan jehovjin todis­tajain
kansalaisvapauksia, n i in turha on silloin^puhua pelastusarmeija-
Iäisten oikeuksien fiuolcsta. sillä selvää on. että pelastusarmeijaläiset-km
menettävät .sitä helponiniin oikeutensa, jos kansalaisvapauksien
puolustusrintamaan on jo tehty läpimurto julistamalla Jehovan todis­tajat
lainsuojattomik.si. Sama p i t i i ^ paikkansa kommunistien suhteen.
E l l e i kommunistien kan.saiaisoikeuksiapuolu.steta. nijn me voimme
loyiaä itsemme .>amasta asemesta :miiJ^ä'oIivat saksalaiset vähän toista­kymmentä
vuotta sitten. Siellä myös julistettiin ensiksi kommunistit
lainsuojattomiksi. .Monet liberaalit ja vakaumukselliset demokraatit
olivat silloin toimettomina .sen harhakä.sityksen mukaan, että kysymys
on ••ainoastaan" kommunistien kansalaisvapauksista. Monet sosiali­demokraatit,
liberaalit j a muut auttoivat Saksan kommunistien vainoa
sen petollisen toiveajattelun perusteeliä. että siten menetellen he pää­sevät
•'hyvien sosiali.<tien"' tai ••hyvin liberaalien" kirjoihin. Mutta
miten kävi? Me tiedämme, että kommuni.stien jälkeen julistettiin
H i t l e r i n Sak.sa.ssa lainsuojattomiksi k a i k k i , jotka vastustivat natsien
'nielettömiä sotaseikkailuja. Sosialidemokraatit, liberaalit, katolikit
j a sanalla sanoen kaikki sak.<alaiset patriootit, jotka näkivät sotaval­mistelujen
aiheuttaman vaaran, leimattiin ennestään lainsuojattomiksi
iullstVtuiksi ••kommunisteiksi" ja heitä raahattiin joukkomitassa kes­kitysleirille
kitumaan ja kidutettaviksi.
Historia opettaa siis m e i l l e sen. että kysymys ei-ole ••ainoastaan"
kommunisteista. Jos kommunisteilta evätään kan.-salaisoikeudet niin
s i l l o in uhataan kieltää kaikkien niiden kansalaisoikeudet, joista halli­tus
ei syystä tai toisesta pidä. Ky.syinys kommunistien kansalaisai-keuksieif'puolustamisesta
on itseasiassa — ei taiteluä sosialismin tai
kommunismin, vaan Canatian^ porv:^rillisdemokraattisen^ hallhusjär-jestelniän
.säilyttämisen puolesta, kuten se oli fasismin.nousun päjvinä
taistelua k.o. porvarillisten niaidcn demokraattisen järjestelmien säi­lyttämisen
puolesta. 'Jama selittää sen mik.si laajat ei-kommunistiset
j o u k o t — vieläpä kommunistien periaatteelliset vastustajatkin — puo­lustavat
tinkimättä komnuinistien laillisia toimintaoikeuksia. fos ny­kyisen
hysterian vallassa julistetaan kommunistit lainsuojattomiksi,
n i in se tarkoittaa, että ••kommunisteiksi" leimataan summamutikassa
kajkki rauhanpuolu.stajat ja kaikki lakkolaiset jotka rohkenevat
vaatia lyhempää työpäivää tai 5 sentin palkanylennystä. Kysymys
kommunistien toimintaoikeudesta ulottuu siis paljon laajempiin jouk-.
koihin, jopa koko tämän maan elämän ja hyvinvoinnin jatkumiseen
i i s t i . ia .sik.«i on "•kommunismivainoia" vastustettava tinkimättä.
o l i s i ollut
nitmi-sti^n
/OKU "VAAMAXanr KAIKETI
SUhUiOS
Niillä " s c t a p e l r i t t e f i i r i l a " ; kuten
f N e u v o s t o l i i t o n atomipommeja Nev
Y c r k i t o . ' väärlstclyUä. Igcr M a c -
M a n u s i n ulos.uksella " M a c l e a r i ' s " j u l -
kaf£u.ssa Jne., täytyy o l l a j o k u t a i i c o l -
tu«. Ctoko tarkoitus kääntää ibmis-t
e h ' b u c m ^ pois todellifiesta. sodasta
mitä Yhdysvallat^ käy Aasia.Bsa, onko
t a r k o i t u s vabntstaa,. ihmiset yastään-ottamaän
j o n k u n Kirveäh i s k u n E u -
roopa-ssa. onko tarkoitus tasoittaa l i -
säfi tietä fa.sismille' kotona . tai
onko ky.symy.s nä'8tä kjpimesta?
T h e t n i r a i n i a n C a
P I L K K A 8ATTUV
6»IAAN N I L K A A N "
R a i v a a j a ilakoi sen johdosta, että
" r a u h a n enkelien lennot p n p e r u u ­t
e t t u " j a kertoo, että E n g l a n n i n " h a l ­l
i t u s on evännyt Juvan j500 rautaver-h
o i i takaisen j a itämaisen Rauhan­kokouksen'
edustajan summittaiselle
lennolle tänne < Lontooseen). Nämä
ovat niitä 'räuhänenkeleitä', jotka
tulevat sotaisista kommuni5timai.sta
Ja Joille brittiläiset koimhunlstit ja
kanssäihatkäajiat ^ o v a t " järjiestäneet'
kokouksen S h e f f i e l d i i n ".
M;«l€Stämme k a i k k e i n kummällisih
puoli äcoko tässä Jutussa ön se, että
j o vuosikausia ori i t k e t t y siitä " r a u t a -
vefhosta". Joka piihlttää hirvittävän
suuren kaistaleen tästä meidän ma­toisesta
maailmastamme,.. n i u t t a k u n
Lonioo.—^ M a r r a s k u u n 14 päivänä:
läihtivät täältä Tauhanlu'«ckcen: M a a i l -
mankongreäsin edustajat, p u i a n a c a -
riadalaiset, matr;£a]Ie Warfiövaa kohti.
Kongressi päatettiirf siirtää ' War£0-
vaan. I i u n Attieen-"työväen h a l l i t u s"
l i i p a u i s e r t a a n h u o l i m a l l a e f - l i ' l u k u i s ­t
e n edastajam ^pa^-s-jT» ^Britanniaan,
^arsaväs^a tulee'^/c^ooptufp^n 74
m a a n edustajat ,p]aj(T2^$kaun! 16—21' l i i t t o l a i r i eh säveltäjä; Metropoliitta
Sf <*.'»,«-. / . Nicolas; ' A n n a Seghers j a A r n o ld
Zwei3. • -=%ä'Ä'alaiset n o v e l l i s t i t ; Yve?
Parge,' räh^iälainen vastustusUikkeen
jrtitajä; aferiraali j i i r a , Fadaov Ja E h -
renburg. neuvo.stoliittolaiset k i r j a i l i -
eteeh tulee kysymys rauhankokouksen
pidosta, n i i n jopa - nähdääa k u k a se
on, Joka verhoja ruslailee:^ niitä
k i i n n i vetää.— Työmies-Bteenpäin.
ja pdliui
Uehinki. — Täkäläinen Työkansan
Sanomat kekoi. s i m n u n t a i n a lökak.;
22 ..pnä, • että. .fasteiset työriahtajapli-';
r ib Ja SAKfn; sosdein-johtajat tur-?
vaantuvat icatifeaän-yprövoka^
l a M o I a i s i a /vastaan..saadakseen ' s a ­mana
ppväriä pidettävässä; S>^:n^^
valtuuston koikmdcseissa a i k a a n .mie­leisensä
.päätiöksen-la/kbri';ioi3«
seen nähden; ' -
Edellisenä i l t a n a M
s i i l i e n tietooni ;että ' ' - ''' ~
- .''Helsingissä s i i a i t s c r a f a ^
' yksiköi ja kanpbnjiin poUi!^völiiiai
;on imääi^tty päiv^^^ ajaksi häly-tysUiadb
^ja r ^ a s e^
'' aseiilä:'PivvokMtlöpdnbän'^tiftoön
oli inäärätty ISeio^säa kesällä i9\9
järjestetyn .proyokaatiofn 'sotilaal­linen
nenvonaniajä*' iretaraaU B l i ok
; j a . .Helsingissä ; vastaavanialsissa
provokaatiopnnhiska. - alkabemqgJh
k u M o s t a ^ i r t t s ^
A ;;6abrif!issöiiM^. '-^Py-rS"
äIssa. Helsingin^ .yksiköissä d l i
s u n n u n t a f i s l määrätty :"'hälytystiia.
S u n n u n t a i n •; l o m a t • peruutettuiin ja
iniehistön ipiti vilmbittaiitu^^^^
s^än k l o ' 1 j mennessä: a a m u l l a ; Varas-^
toissa öUeet;, i o n e p k t o o W - b^
e s i in j a p u h d i s t e t t i i n , k u l l e k i n mie­helle
j a e t t i i n 28Ö panosta..Tällaisiin
t o i m e n p i t e i s i in r y h d y t t i i n m.m. J R :n
Jääkäripataljoonassa, llniatbrjunta-rjUcmentissä.;
ilmatorjuntakoulussa . j a
upseerikursseilla.
iNäillä suorastaan r i k o l l i s i l l a toi­menpiteillä
^ p y r i t t i i n ' s a a m a a n a i k a an
painostus. Joka saattaisi S A K : n v a l ­tuuston
jäsenet isiunaaroaan oikeisto-
Johdon tekemän t>"öväen äntautumis-päätöksen
j a luopumaan laikjcoilaisten
j a iheidän l i i t t o j e n s a vaatimuksista
p a l k k o i h i n nähden.
Suoritetut tutkimukset ovat p a l ­jastaneet,
että yupdenl94« jälkeen
t&mä o l i l i / k e r t a icun maamme äa-rimmämen
oikeisto on turvautunut
provokaatiojuttuunsa. ; .;kpmmuiUstien
v a l l a n k a a p p a u s a i k e i s t a ."
Suomalainen laiva
"liiga" on uponnut
— Haftfi;. Hollanti.— S u o m a l a i n en l a i -
•*{®*Ägarnlcmfca.' kantaa
na läntisellä Scheldellä törmättyään
h o l l a n t i l a i s e en laivaan Axeldijkiin.
K o k o miehistö j a l a i v a n ainoa nais­p
u o l i n e n m a t k u s t a j a pelaststtUn. L a i ­v
a c l i M a t k a l l a H^sinkUa.ihUUIä£tis-
3
AUkokan.Ont.—^^ O s i i n hajoitettu
900 t o n n i n ruoppauslaiva Nebraska o n
kuljetet t u tänne Bostorilsta j a s en
tehtäväksi tulee Steep Rock Laken
pohjan puhdistaminen sitä peittäväs­tä
maasta, jotta saataisiin esiin se
r i k a s rautamalmimuodostuma, Joka
on Järven pohjalla, "ramä h a r v i n a i s ­l
a a t u i s en y r i t y k s e n toteuttamisen a r ­v
e l l a a n kestävän a i n a k i n kolme vuot­ta-
•
Nebraska on juotettu kokoon sitä
v a r t e n erikoisesti rakennetulla tela­k
a l l a . Joka sijaitsee kuivaksi tyhjen­n
e t y n Steep Rock Laken syvimmän
k o h d a n r e u n a l l a . Ruoppauslalva las­k
e t u i n äskettäin vesille k u n sitä e n ­n
e n o l i vedellä täytetty se k o h t a jär­vestä;
Jossa _se tulee tyäskentelemään
t u l e v i en kolmen ^-uoden ajan. K a i k ­k
i a a n n o i n 55 m i l j o o n a a kuutiojaardia
järven Ja Joen pohjamutaa pitää s i i r ­tää
pois ennenkuin rikas Hogarthin
rautasuoni o n s a a t u paljastetuksi, s a ­novat
laskelmat tehneet insinöörit.
Tämän rautasuonen tiedetään ole­v
a n n p i n neljäntuhannen J a a r d i n p i ­tuisen,
n o i n 350 J a a r d i n levyisen ja
a i n a k i n 900 j a l a n sj-vyisen.
R u o p p a u s l a i v a n tehtävänä on ruo­p
a t a n o i n SO j a l a n paksuinen pohja­kerros
n o i n neliömailln laajuiselta
alueelta.: Kiin'ipbbJämuta-,on niaste^
t e t y n "/sirjeen tekstin, j o s t a käy y k s i ­tyiskohtaisesti
selville, mitä o n tehty
Rauhan'<congTessin pidon estämiseksi.
A t t l e e n kirjeessä erikoisesti, a l l e v i i v a ­taan,
tämä: " B r i t a n n i a n h a l l i t u s on
täysin v a r u i l l a a n — huomioiden k o n ­gressin
suuren v a i k u t u k s e n ^ täyt­tääkseen
velvollisuutensa A t l a n t i n so­pimuksen
alaisuudessa ja käj^tääk-seen
•kaiidsea v a l t a a n s a kongressin p i ­don
estämiseksi".)
Attleen toimenpiteet^ j o i l l a t e h t i in
n i a h d o t t o m a i b i Rauhankongressin. pi-täminen
siieffieldissä. ovat herättä­neet
laajan huomion sanomalehdis­tössä
Ja yleisön- keskuudessa, h a l l i ­tukselle
vähemmän (mieluisella t a v a l ­la.
S e o s o i t t a a B r i t a n n i a n k a n s a n p o h ­j
i m m a i s i a pyrkimyksiä. S u n n u n t a i na
S h e f f i e l d i n k a i i p u n g i n t a l o l l a pidetys­sä
kokoiiksessa jyrkästi .protcistoitiin
toimenpiteen JoMosta. Siellä p t i h u i -
vat Pablo Picasso. /Canterbtffyn piis­pa.
John R<)gge. L'abbe Polevoi^ja tr.
Endicptt. H e j u l i s t i v a t , että täiiiä t o i ­menpide
oh nostanut rauhanliikikeen
k a r t a l l e B r i t a n n i a s s a ja länsimaissa.
" R A U T A E S I R I P P U "
; Neljaifcyimnieritäkahdöksan tuntia
ennen k u i n : kongressin o l i määrä a l -
käai rauhankomitea siyytti j u l l s t t i k -
sessaah B r i t a n n i a n h a l l i t u s t a pahois­ta
yrityksistä estää 74 m a a n edusta­j
i e n tuloa k o n ^ e s s i i n . . H a l l i t u j s . i i l -
h i o i t t i v i r a l l i s e s t i vielä sen jälkeen,
ettei se tule kieltämään, kortgre^iri
pltöa;-'^^''->,"v-'v-K-^ " y - : -.
su t u l l a P u o l a a n ja lupaus, että edus­t
a j a t sih^yetäähleÄtdkönelllaEnglan-;
n i s t a ; W a r s o v a a t i , ' tervehdittiin!. .'sitä.
innostuksella. S e .myöskin o s o i t t i , n^-;
sä "rautäesirippV' todella' on. .!P:^^'
nxinlsteri A t t l e e n .tpimen-iiiteitä
tas^äa,nyVj3,ajam
•eäesi^ipuksi'':*':;'"' • : : f
'Rauhankohgressiii .e-stäailnen * "el
o l l u t rlippuvamen' Britahniäri halii-i
tiijtksen yaliasta^^^^^^ sanoi räuhänkoniir
tea' läusuhhossaiän. .
^ ;^^Qanad^Pv ji, Rau) ^ ^ E L k o n g r e s s i n pu-
'•heen|ö^t^j'^'^^^^^^^ sanpi: " C a -
nadai^jis^ji^iOV^t* a i n a ^.vedonneet b r i t -
tiläisiiti t r i ^ i t s i o n a a i i s i i h.
Ja .'hyvin . t i i h n e t t u u i i Y?idysva.U^
' v a l l i t s e v a s t a J ^hysteriasta vapaaseen
p o l i i t t i s t en ipakolaisten suvaitsevai-siiiJteeh.
Toimenpide; on n i i n vieras
Btitänriiälie. että emme voi t u l la
m u u h u n k u i n . s i i h e n tulokseen, että se
on johtunut Y h d y s v a l t a i n valtlbde-p
a r t m e n t i n vilrhe n i i n u u t e i l l e härjoit-tahijasta
painostuksesta."
• M a a i l m a n Rauhankomitean toi­meenpaneva
ikömitea Prahassa jul­k
a i s i seuraavan lausunnon:
" M a a i l m a n Rauhankoniitea ön
'huomioinut kongressia valmistavan
B r i t a n n i a n komitean edustajan mar­r
a s k u u n .10-^11 tiedonannon ja B r i ­t
a n n i a n sisäministerin välmiisteluja
s u o r i t t a v a l l e (komitealle lähettämän
k i r j e e n . Joka o l i päivätty marrask. 10
p. k e l l o 3 i p . . j o l l o in jo l u k u i s i a edus­t
a j i a o l i m a t k a l l a . "
» l A A I t i S I A N K O i a i t EA
K I E L L E T T I I N
"Tämä kirje osoitti, että melkein
k a i k i l t a Maailman Rauhankomitean
Jäseniltä o l i pääsy a- i t a n n i a a n k i e l -
l e t t u . Jö ennen tätä o l i komitealle
saapunut tietoja, että 400 sadasta sii­h
e n mennessä tehdystä v i i s u m i h a k e -
muksesta r oU n o i n 2C0 evätty ja että
esim. Mme F ^ i k a T a r a s i . jolle o li
myönnetty-viisumi, oli kylmästi es­t
e t t y pääsemästä B r i t a n n i a a n , sen
jälkeen kun hän o l i tehnyt pitkän
m a t k a n Sj-jTiasta a s t i ."
, K o m i t e a lisäksi selostaa, k u i i i ka
B r i t a n n i a n h a l l i t u k s e n d i s k r i m i n o i n ­n
i n kohteeksi ovat joutuneet lukui-
.<;at e r i l a i s i a y h t e i s k u n n a l l i s i a nä'xo-icantoja
omaavat ihmiset e n maista,
joukossa .sellaiset kuten I t a l i a n sosia-
Ustlpilolueen johtaja P i e t r o Nenni;
kiinalaihfeh k i r j a i l i j a K u o M o J o ;
PfeAe^CJot,'Untinen Ransjsan ministe­r
i , ' P a b l o - N e r u d a , chileläinen r u n o i l i -
Jaf ' D i m i t r i ShostaGco-.ich, neuvosto-pna.
. (Telopre.s^in .^i^^naptötvlmisto
Praha.'ia julkaisi/päginiÄis>:^.i,'Ajlleen
syyc^kuussa all^^lrjoittänian; <ja k a i ­k
i l l e A t l a n t i n sopimusmaiden: J a l i s e l -
den m u i d e n maiden edustajille lähe-f ^^tscficä monet m u u t tunnetut h e n k i ­löt,
k u t e n r a u h a n l i i k k e e n M a a i l m a n -
komitean sihteeri J e a n Laffitte.
J O L I p T - C U R I E PIDÄTETTIIN
"Töimeenpanevakcnnitea protestee-r
a a sen j u l k e a n toimenpiteen johdos­ta,
ikun R a u h a n k o m i t e a n puheenjoh­t
a j a Joliöt-Curie pidätettiin saavut­t
u a a n D o v e r i i n Ja s i t t e n käännettiin
t a k a i s i n . *
"ToimeenpanevaJcomitea • J u l i s t a a ,
k a i k k i e n edustajistojen nimessä, tyy­tymättömyytensä
B r i t a n n i a n l i a l l i -
tukseh • menettelyyn, j o l l a pyritään
estämään m a a i l m a n kansat tuomasta
esille mielipidettään j a t a h t o a a n . . : '
'•Tässä tilanteessa toimeenpaneva-komitea
o n j i a k o t e t t u lausumaan, että
B r i t a n n i a n h a l l i t u s o n ottanut har­teilleen
v a a i ^ l U s e n -kan^amvälisen t i ­lanteen;:
vestäm|lla M a a i l m a n R a u -
hankonginessii^-pitämisen B r i t a n n i a s ­sa.-
• -'s^rv- •'
'^Koska^:^^qaenpiteet osoittavat, et­tä
mkaSmair-^auhanliikkeen Toisen
Kongresslnrtu^räiaalisen onnistumisen
mahdoUisuujJet ;{m iriistetty h a l l i t u k ­sen
toimesta|^ '^tpimeenpanevakc mitea
hyväksyy P u o l a n R a i ^ n i m m i t e a n t ar
jöuksiai ottaa''ltuollettavia3aeen kaik­k
i e n maiden':edu5taijat.\m
i i u o l i m a t t a . ja k j ä i o i t i ^ heitä saapu­maan
War50vaan, inissä r a n h a n l i i k -
keen Tpineti'MaaiImäi3kongressi t u l ­l
a a n p i t ^ ä ä i i id—-21 pnä
t a .
••Tässä pääkaupiuiglssa, . j o k a on
saanut ikokie3^',^äik!ki sodan kauhut,
voivat ' m a a i l i i i a n k a i i s b j e h edustatjat
todella tnoäa cMihmi^lipitOTnsä
r a t a k o k e m t ^ i a a n j ä luoda yhtenäi­sen
työsuuiniitelmän r a i i l i i an ohjel­m
a k s i .
r-SITÄ:
TÄTÄ.
VIELÄ H U O N O M M l X j '
— Oletko kuuUut, että vainio
p u h e l l u t , " k u i n k a sinä et voi
häntä v a a t t e i n?
— E i se mitään, minähän hcte
s i n k c d m k i n . m u t t a e n v o i t)i^gä^
tä sielläkään.
toto»
S o f i a s s a j u l k a i s t u t vuoden 1950 e n - y P a r h a i d e n kaivostyöläisten . a l o : t t e i -
surimäLstä piiolisköa koskevat talou­'
den aiisiostär j o i d e n perusteella B u l -
delliset tiedoitukset osoittavat että
B u l g a r i a n talouselämän k a i k k i alat
ovat keskeytymättömässä j a k i i h t y ­vässä
nousussa. E r i k o i s e s t i t e o l l i s u u ­den
alalla o n voitu viedä k i r j o i h in
h u o m a t t a v i a menestylcsiä viioden 1950
ensi puoliskolla verrattuna edellisen
vuoden samaan ajanjaksoon. Tuotan­to
lisääntyi nimittäin 22,5 prosenttia
J a kuusikuukautfesuiinnitelma täy­t
e t t i i n 101.6 p r o s e n t i l l a . Uusien säh­kövoimalaitosten'
v a l m i s t u m i n e n se­kä
entisten sähkövoimalaitosten te­hokkaampi
hyväisi'iäyttö lisäsi säh­kövoiman
t u o t a n t o a ,2j;,-i prösenctia.
H i i l i t u o t a n $ q p.§k^
jotiä.v suunnitelmassa; loli^ipdellytetty.
g a r i a n kaivoksissa o t e t t i i n käytäntöön
neuvcstoikaivostyöläisten . h i i l e n l o u -
hintomeneteimäti hiilentuotantoa on
ensimmäisenä' vu(»ipuoliskdna lisätty
10 pros. , •
M a l m i n l o u h i n t ^ . Joka edustaa B u l ­g
a r i a n «Utta teollisuudenhaaraa, p a n ­t
i i n -Bulgariassa alulle vasta sj'y's-k
u u n 9 p : n jälkeen 1944. 'Vuoden li950
ensimmäisenä/ vuosipuoliskona lou­h
i t t i i n Bulgariassa (51,5 pros. enem­män
s i n k k i m a i m i a , 8 pros. enemmän
kuparimälmia j a 37 5 pros. enemmän,
r a u t a m a l m i a kuin edellisen vuoden
vastaavana aikana.
:; B u l g a r i a n . n u o r i , k o n e r a k e m i u s t e o l -
. l i s u u s o n lisännyt tuotantoa 75 pros..
K A H D E K S A N N E N K E R R A N
Äskettäin suoritetuissa \Viiinipegin
k u n n a l l i s v a a l e i s s a v a l i t t i i n valtuus­mies
Jacob Penner kahdeksannen pe­räkkäisen
k e r r a n kaupungin k o l m a n ­n
e n äänestj^Iaeen edustajaksi kau­punginvaltuustoon.
' Hän sai enein-män
ääniä k u i n muuJ alueen kahdek­s
a n ehdokasta. K a i k k i a a n kolme v a l -
tuusmiestä v a l i t t i i n alueelta valtuus­toon.'
j a maatalouskoneiden osalta o n t u p -
tannonlisäys 91 p r o s . B u l g a r i a n maa­seutu
saa maatalouskoheistuksen, j o ­k
a on r a k e n n e t t u omassa maassa/ja
maatälouskoneitten l u k u maaseudul­l
a lisääntyy keskeytymättä.
Räkennustarvikkdden tuotanto on
lisääntynyt huomattavasti, sementin
osalta ssim 40 pros. K e v y e n J a e l i n ­tarviketeollisuuden
kohdalta ovat
tuotannon lisääntymisluvut seuraa­vat:
v i l l a k a n k a a t 33 pros., p u u v i l l a ­kankaat
9 pros.. jalkineet 200 pros..
hedelmä- ja vihannessäilykkeet 52
pros. jne.-.. .'„.••; -
A m m a t t i t a s o n konoamisen j a u u ­s
i e n työmenetelmien käytäntöönotta-misen
seia-aukscna o n tuotanto olen­naisesti
lisääntynsi;. k a i k i l l a . teoUisuu-derialoilla.
Kj-mmenet parhaat .työ­läiset;
insinöörit j a teknikot ovat saa­neet
D i m i t r o v - p a l k i n n o n uusista k e k -
simiöistä Ja työn. järkiperäistämises­tä.
Eräs B u l g a r i a n teollisuuselämän
luonteenomaisimpia piirteitä o n työ­läisten,
insinöörien j a teknikkojen
joukkdaloitteellisutas tuotannon lisää­miseksi,
uusien menetelmien kokeile­miseksi
jä tuotintokustannusten
alentamiseksi. B u l g a n a n teollisuuden
tuottoisuus (lukuunottamatta puunja­lostusteollisuutta)
on lisääntynyt 18
N O P E I N
"Mikä
p u u ? "
putoaa nopeampaan-^
" K i v i . "
"Mikä
k i v i ? "
" R a u t a . "
"Entä rautaa
"Osakkeet."
putoaa nopcanunin i
nopeammin?^
" Y K S I O L I
M i e s : "Kumpä Joku Järjetön lati
c l i s i pyytänyt shiua vaimoksoBin
n e n k u i n menimme naimisiin.'
N a i n e n : " Y k s i pyysi j a mipä
hänen kanssaan n a i m i s i i n ."
O T T I V A T K A I K K I •
M u t t i l a i s e l l a o l i - p i e n i kanahiionjj
siellä j o k i n määrä kanoja,
aamuna hän h a v a i t s i että kaksi
o l i varastettu. Seuraavana i l t a f i l^
k u t s u i naapurinsa Mattilaiseii j a ^
dessä he kaptisivat kopin vintille j
tättiään v a h t i a . X
T u l i pimeä Ja s a m a l l a nousi te
myrsky. Koppi heilui pähfiiaiiB|
P i a n sanoi. M a t t i l a m e n ; läihite^
k o t i i n , sillä eihän, varkaat,tule tälli
sena yönä. Niin hän kömpi; äläs
tiltä j a h a y a i t s i k i h olevansa k7a|
j o t a troki hiljalleen, veti kyläiji-lä^
p i t k i n . ;, • •'}'•.
pros. v e r r a t t u n a vuoden^ 1949 .tinsia
naäisesn vuosiiiuoliskoori.^ -^^^
Vuoden 1950 ensimmäisen iVuöäpuc
l i s k o n päättyessä o l i teollisuade^'^
Iäisten ja viranhaltijain lukuriiaäi
lisääntynyt 31,400 henkilöllä !vin?1
t u n a edellisen .yuöäenivastaäväa^
kaan. O n periistettif uusia tel??^
k o u l u j a . Jotka, tekevät .työläisille
dolliseksi tietomääränsä -lis^misfl
B u l g a r i a n k a n s a n .eiin^. jai sfvfef
taso kohoavat nopeassa tähdissä:
tätekevät teollisuudessa,- kuliulait^
sesea j a maataloudessa on k ä s ^ ^
n o l l a täyttämään Dimitifovin;. taf^
d e l l i s i a suunnitelmia: Heidän"*'tjm'
tulokset ovat .parhaana todistubä
siitä, että B u l g a r i a n kansa tukce.^
simielisenä h a l l i t u s t a a n ja tyMa
puoluettaan. Se" l u o t t a a jolitoonsa/j
työskentelee uuden maailäianp^
sj-tyttäjiä vastaan j a o n lujästipää
i. tänyt puolustaa vapauttaan'ja sosb
l i s t i s t a tulevaisuuttaan.
Neuvostoliitossa on kaikki mahdoIlJsuudet avoinna
violistin Merine Rämmin soittoa.
nuorisolla. Nuoret pioneerit kuuntelevat nuorimman
Suomesta lulleitii
Ncvr Y o r k • R u o t s i n Aiiienki
L i n j a n moottorllaiva "Stockhöbi
saapui N e w Y o r k i i n tk. '14 pnä; [jj.
Suomesta tulleista matkusta}!^
m a i n i t t a k o o n Sauli-Asunmaa, jokaö
k o t o i s i n Helsingistä. J a on - m a t ^
isänsä j a sisarensa luokse Canadaai
Jenny Kotilainen. Helsingistä«
k a u t t a k u l k u m a t k a l l a Cänadaan, ia
sa h"dnen »veljensä t o i m i i pappin?!^
rontossa. Hilda Lehto, .joka labj
Suomesta n o i n neljäkjimmentä vuoi
t a sitten, oU. Suomessa kqhne kul
k a u t t a etupäässä Isojoella. Hän ö
matkalla-Canädaan,Sault Ste. Mari
Ont. — Impi R a n t a . Nipigon,, ODI
oleskeli Suomessa etupäässä. Tampe
reen tienoilla. Niinä kolmenakj?
menenä vuotena, jotka hän oli olle
poissa Suomesta, " o l i siellä kaöJ
muuttunut kovasti edukseen"; Kiö)
• vistä hän sanoi olevan puutetta. ;
PÄIVÄN PAKINA
Kun antaa pirulle pikkusormen...
jälkeen työnnettävä , n ( i i n , 2,000 j a l an
etäisyyteen, -että se^ v q i ; «iellä lerftä
v a h i n k o a t u o t t a n i a t t a autioon J a suo­maiseen
m a a s t o o n . . . -f
; V A L T A V A . Y R I T Y S ^ ' , " "
Tämä ruoppauslalVa''siirtää jokai­nen
m i n u u t t i noin 30 ^ kuiltibjaä'r^ia
järven pohjäinaatä po"s. yhteensä i , -
300.000 k u u t i o j a a r d i a kuukaudessa'^ja
työn'arvellaan päättyvän vasta h u h ­tikuussa
1954. Insinöörit' 'arvelevat,
että tällä t a v o i n siirretään ixiis enemr
män maata kuin mitä 200 2 0 - t o n n in
automaattisesti tj^hjentävä trokia k y ­kenisi
tekemään, mikäli ne voisivat
l a i n k a a n soveltua tähän työhön.
Steep R o c k - k a i v a n n o n päämääränä
on 11 m i l j o o n a n t o n n i n vuosituotanto,
n y k y i s e n 1.2 m i l j o o n a n tonnin ase­mesta.
Neljän vuoden k u l u t t u a otak­sutaan
saavutettavan noin neljän
m i l j o o n a n t o n n i n j a seitsemässä \nio-dcssa
kymmennen miljoonan tonnin
vuotuinen tuotanto. ; • •
Steep R o c k i n insinöörit väittävät,
että nykyiset 72 m i l j o o n a n tonnin ;i'o-d
c t u t ' o b d v a i a t tulevat lisääntymäSii
hitomajitay^Ia t a v a l l a k i m t i i t k u n u s -
j o k a i s e l l e suomalaiselle on t u t tu
v a n h a s a n a n p a r s i : K u n a n t a a p i r u l le
pikkusormen, n i i n se vie k o k o käden.
' Tällä tietenkin t a r k o i t e t a a n sitä.
että j o s j o s s a k i n pahassa Ja huonossa
asiassa annetaan vähän per£ksi. n i in
ei mene pitkää ai'£aa k u n v a a d i t a an
s a m a n l a i s t a , p e r i k s i a n t a m i s t a enem­män
ja enemmän, kunnes l o p u k s i o l ­l
a ^ aivan t u o n p a h a n vallassa.
' uniphlstit Jä jaeen.sä
t y ö l ä i s e ^ " ' n ^ . v a r s i n hyvin;
kuinkayähän.toista vuotta s i t t e n V i cr
.toViassa, ]^C:ssa pidetyssä Trades a nd
iiabbr, . C p n ^ e s s i n vuosikokouksessa
e d t i s t a j a ih enemmistö a i i t o i periksi
yhdysyaltalai§ten suurpomojen sane-;
jemialie.. , ^ a Järjestön canadalaisten
j f ^ t a j i e n kokouksessa ajamalle puna-kaijhuc^
jebnaUe.
Sillä kerralla periksi a n U m i n en
m e r k i t s i sitä. että yksi k a i k k e i n m i l i -
t a n t t i s i n unio. C a n a d a n merimiesten
unio. e r o t e t t i in T L C : s t a Ja s e n t i l a l le
s i t e n käytännöllisesti hj-väksj-ttiin
S u l l i v a n i n r i k k u r i u n i o.
M o n i l l a edustajilla ei varmaankaan
o l l u t tarkoitus punakauhun nojalla
t a p a h t u v a n hajoitustyön hyväksjTui-sessä
mennä pitemmälle. Monet suo­r
a s t a a n äänestivät sen puolesta 'säi­lyttääkseen
r a u h a n j a yhtenäisi-yden^'
suuressa uniokokbomuksessia. vaikka
muuten eivät toimenpidettä kannat­taneetkaan.
M u t t a piru. o l i saanut pikkusormen.
S e ' i d k p i k i s k o a koko kättä. ,
• Cäjoadan' t a j p tul-
^ft''--f::'^Yr-l ,^Hyy\i:YtmYi^'^^ ':^''\^'my:r'v'.:;Y$m;-tW''^ YH^'•^tM^^^
s i t t en koko. v u o s i määrätietoista työ­tä
unioideni.. v a r s i n k i n n i i d e n lohdon
k e s k u u d e s s a . ^ n h y v a s s i . että seuraa­vassa
vuösikpkpuksessä. voitaisiin
"kommunisteille", j a " k a n s s a n i a t k a a -
j i l l e " ( t a r k o i t t a a k a i k k i a j o t k a rehdi.s-t
i puolustavat Canadan työkansan
etuja) antaa o i k e i n p i a n takaa mitä
k u u l u u j a k i i k a käski.
K t m sitten syyskuun puolivälissä
T L C : n vuosikokous taas kokoontui
M o n t r e a l i a , -oli näyttämö valmis
suurkaappaiikselle. •
K o r k e a m p i canadalainen johto oli
' p e h m i t e t t y " nöyrästi seuraamaan
U S : n vältiodepartmentin ohjeiden
mukaisesti toimivien yhdiysvaltalaisT
t e n uniopomojen määräyksiä, a l y an
pienintä yksityisseikkaa myöden. '
J a ettei kenelläkään ollut mitään
mahdollisuutta, jänistää, o l i sokouk-sen
valvojaksi saapunut'"Yhdysvaltain
vältiodepartmentin Canadassa oleva
"työväen a t t a . ' ^ " , jonka peukalon
liikkeitä itsensä. myj-neet, c a n a d a l a i -
set uniopomot. prjamaisesti seurasi--
vatJcinl
Tuloksena ' o l i , että enshmäkin —
t o i s i l l e k a u h u k s i — tunnetuimmat mi-^
l i t a n t i t estettiin kokonaan osallistu­m
a s t a kokoukseen ja toisten pään
päällä heilutettiin diktaattorisäilää
uhkauksien J a p u h e k i e l t o j e n muodos-
K a i k k e i n suurimmaksi synniJisi
tässä kokouks&sa k a t s o t t i i n r a u l i an
asian. pu(^ Yhdys^
valUoidepärtorätih. j a s u i t r b ^ e k S en
c n yhtsnä r a t t a a n a — vastustaminen.
K u t e n sitten odottaa sopikin, päät­t
i kokous Y h d y s v a J t a i n suurpohatto-j
e n määräysten muk.iisesti, että c a -
nadalaiset unibt on "puhdistettava".
Ja etiä k a i k k i p a i k a l l i s t e n unioiden
johtavissa asemissa olevat "kommu­n
i s t i t j a kanssamatkäajat" o n erotet­t
a v a asemistaan ja-koko uniosta.
Myöhemmin sitten on osoittautu­nut,
että^yksin r a i ^ a n a s i a k i r j a n alle­k
i r j o i t t a m i n e n , kuten myöskin a k t i i ­v
i n e n t o i i n i n t a parempien palkkojen
puolesta, ovat riittäviä syitä pannaan
Joutumiselle. .
A i v a n sairialla tavalla ovat asiat
menneet toisessa canadalaisessa yhty­mässä
C C L : s s a .
K u n piru s a i pDikusormen r . i i n .se
vei koko käden.
O n selvää, ettei unioiden rivijäse-nistö
tällaista h5-vä'*csy jä että se t u ­lee
taistelemaan — lopulta se myös­k
i n tulee voittamaan — uniodemo-k
r a t i a n säilyttämiseksi j a palautta-m
l s e ' i s i . Se tulee puolustaman f- r a u ­h
a n asiaa, v a i k k a johtajat ovatkin
nr.jj-neet itsensä nahkoineen j a k a r -
vohieen kohriatta ennen näkemättö­män
hirveää maailmansotaa .'almt»;-
t a v a l l e j-hdysvaltalaiselle imperialLs-m
i l l e .
Monissa unioLssa. kuten. t e k . s t i i l i -,
sähkö-, metsä- ym ovat p i i r i - Ja
aluejohdot pysyneet uskollisena r i v i -
Jäsenistön eduille, puolustaen r a u l i aa
j a unIodemo'£ratiaa Ja enemtnän " v o i ­t
a Ja leipää"-ohJelmaa.
M u t t a taistelu tulee, olemaan kova
j a vaatimaan k a l k k i e n union?=:tien ja
k a i k k i e n hyvää; tai^koittavien i h m i s t en
yhtenäisiä ponnistuksia. S o t a a j a yhä
l i h a v a m p i a v o i t t o j a himoitsevat r a h a -
pösöt jovat hälkäHemätt&niä jafaeillä
o n valtava d o l l a r i i i a p p u l a s t a painet­t
a v a propagandakoneisto apunaan j o^
t e n - t a r v i t a a n k a i k k i e n - s o t a a , t e r r o r ia
t e i s t o i m i n t a a heidän pyrkimystenfi
torjumiseksi. . , -
Nujertaakseen ^.äydellisesti ririji
senistön vastarinnan, viedäkseen siB
mahdollisuuden puolustaa itseäi
nyt jo ennätysmäisiä suunnatt«n^
s u u r i a voittoja k a h m i v i e n suuri^pi^
l i s t i en pjTkimyisiltä lisätä: yoittöjai
työläisten k u r j i s t u m i s e n ki^staimi^
sella, v a a d i t a a n taas uusia toiaiiiffi
teitä. .,, '"' .•'
N i i n k u i n lehidessämniekin on ko
löttu, on C a n a d a n kauppakaiii?n^^
j o k a puhuu suurrahamiesten, pu?l?
t a — ' esittähxt hallitukselle iiiis?
työlakien taipeeilisuutta.SaiiwlI4;^]
se "tutkittuaan".teoUisuudeTi UIM
n e t t a vakuuttaa, . että voito.fc..j|^'
" k o h t u u l l i s i a " , esittää se Jää^l?»^
a n t a i s i , hanititissen toimItta4'Jk^
lakioäänestykset. kieltäisi k a r - i^
laikot . t u r v a i s i ril^ölnniii; lopa
pitÄäUe, että unioiden tiiliisi maksa
rifckureiUe palkka..-Jos heidät jollaJq
t a v a l l a estettäisiin "rauhallisesti'*
kuroimasta. . . .;; . - ^
P a l j o n muuta, s e l i a t s t » ^ j ^ :^
k i t s i s i , että uniot t u f l s i v ä l ^ ^ Q^
suurbisneksen kontrollissa- olevan 8a|
l i t u k s e n määräysvallan alaisiksi. '
O n t i e t e n k i n selvä k u i n päivä, ett
Canadan työläisten, unionistioiJ
k a i k k i e n vapautta, rauhaa Ja kana«
h y v i n v o i n t i a kannattavien j a w
t o n t a r i i s t o a vastustavien hr'ää t^
k o i t t a v i e n i h m i s t e n o n noustava s-vastustamaan.
•Jfksi s e l l a i n en menetelmä — Jär/ä
tötoiminnan j a r a u h a n työn ohelto -
on työväen julklsuusvälineiden. sao"
malehtiei»>-m. tukeminen.
M u i s t a site. ^ e t ole vielä lal»»'
n y t joaluteräehE^^täsJ y a p a u t ^^
t ä lähetät täiääu^Se^OT osoitui.<^
olet rauhaa,, h y y i n v o i n t i a Ja^J^
C a n a d a n k a n s a n päiistor,taJrip#W
ihmiiKn.- aotrf^