1950-11-21-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
uUut. että vaitoiä^
iän. minähän _„
uUä;eii voi
nopeammin?"
KSI O U
a joku Järjetön täti
sinua vaimokseen
une naimisiin.'
ii pyysi ja mipä ;
n naimisiin."
^AT K A I K KI
oli pieni kanahupneij
äärä kanoja,
vaitsi että kaksi 1
Seuraavana iltafiii
isa Mattilaissn j i ;
ivat kopin vintille i
a samalla nousi
i; heilui pähjinlajf
lattilamen: lahte^
in, yarltoat..tule tä^
a hän, könipi; alas ;U
iikih olevansa JavaE
lleeh. veti kyläin-a
vuoden; 1949 ;,e
uoliskooai' .• ;
aisimmälsen vvuöä;
iä oli tepllisuudei^
inhäitijaih lukuna
100 ihenM^^^
rtiöäea ivastaävöaii
;tett?^ uusia
Bkevät.työiälsiile
määränsäM
nsian :0linV ja sfi
opeaasa tähdissä;
suudessa.- kii&ulaii^j
Qudessa on käjj^|B
äh DinMtjCov^;. taff
leinälä: 'Hddän''l}'ffi
larhaäna todisf '
jrian kansa tukee jti
Utustaan' 'ja; työväaj
~ luottaa jioiitqohsä;»
ittden 'xc^^
an ja öniujästijäi
i vapauttaan'ja
uuttaan. .,
/ — L o k a k u un 26-27 piiä
itetun Suomi-NeuyostoLtton pai-
Qitelim johdosta on ollut huo-ayasti
jäUdpuhetta j a Kim. Työ-
Urbellulehti .väittää, että numer
todellisuudessa olisivat kuuluneet
j , X2—4. Urheilulehden arvosteli-inukaan
suomalaiset Eelsala ja
feö olisivat ehkä ansainneet
voiton kuin heidän tasavä-vastustajaösa.
pirvostellessaan joukkueita myöntää
[jiijeilulehden Arvc-Ihnarl, että neu-ililttolalset
painijat olivat luok-jtorkesunmalla
ja että A-miehlstö
sellainen, et.ä Ruotsinkin paini-i
häviäisivät -.sille. "Ää.rettömät
avarat, luja kestävyys, tekn.Ili-taito
ja uskallus heittosuorituk-oikealla
hetkellä, järkähtä.-nättö-iQrlmän
taktillisuuden ohella, oli
1 valttinsa. Oli tcsiaan nautin-
>katsella sitä painia. Niinpä perut^
muodostuikin todellissk.si pai-
- juhlaksi, kun taas torstai <N.s.
"Rakassarjalaiset Masur ja Kotkas
ovat N-liiton painin ylpeydet. Miehiä
joille tuskin löytyy voittajaa amatöö-ripaimn
maailmassa . . . heitä haluasi
vhä uudestaan painimatolle."
Niin kirjcittaa Arvo-Ilmari.
Messuhallin ottelun jälieen ottelivat
neuvcst:p3inijat kahteen joukkueeseen
jakaantuneina Lapualla,
Lahdessa ja Oulussa, voittaen kaikki
ottelunsa tuloksella 8—0. Lahdessa
voitti Lents nyt E. Johanssonin, jolle
hän hävisi maaot.€lussa. Missään j
otteluissa ei nyt voinut olla mitään-jcssittelua
eikä puhetta luomarihä-l
vioista, icuten Meisuhallin maaolte- '
lU£s^. s llä, kaikissa häLssä ctteTuiisa
oli vain yntemä kaksi 2-1 äänin rankaistua.
.
pulun ottcliis.sa venäläiset saivat 6
Kelkävuiltoa, Lahdessa 5 ja Lapualla
2. Tainiokcsken ottelusta ei ole tätä
k;:-joitlaessa. tiet:a..
Kaikk alla olivat ka.somot täynnä
yleisöä. Lahdessa ja Lapualla jäi
.miehistö otteU torstaiim) jäi aivan paljon halukkaita katsojia ulköpuo-atäll-
selle maaottelutasoUe." I?lle, kun tiloja ei ollut.
[esän parhaat
l^hästulokset
-Viime kesän p a i t o a h keihästulok-säl
Ragnar Ericzon, Ruotsi, jä
toiselle tilalle sijoittautui
alainen Pen-Ame Berglund,
seuraava ovat suomalaisia ja
neliä tilalla pn neuvostoliitto-
Kymmenen parasta:
; ^53 Ragnar Ericzon, Ruotsi.
' 73^5 Per-Arne Berglund, Ruotsi.
: 72Ä) Toivo Hyytiäinen, Suomi
7251 "I^pio Rautavaara, Suomi
, 71.66 Henri Vahlman, Neuvcstol.
• 7152 Sven Daleflod, Ruotsi.
I-71.^ Gunnar Petterson, Ruotsi.
7156 Otto Bengtsson, Ruotsi.
|; 70.14 Hans Moks, Ruotsi.
^ (5958 Raimo Limilä, Suomi.
N-liittö voitti
Ruotsin voimistelu-maaottelussa
Tukholma. — Lokakuun 28—29 pnä
suoritettiin Eriksdalshallenissa Ruptsi-
Neuvostolitto yoimistelumaaottelu.
Neuvostoliittolai.set olivat ylivoimaisesti
parempia sekä miesten että naisten
kilpailussa. Naisten lajeissa toivoivat
ruotsalaiset pääsevänsä tasavertaisuuteen,
sillä -voittihan Ruotsi
kesä'llä naisten joukkuemestaruuden
pohjoismaiden kilpailuissa. Toiveissa
kuitenkin petyttiin pahasti, sillä parhain
ruotsalainen nainen sijoittautui
kahdeksanneksi. ,
Miesten ottelu päättyi pistein 228.35
—22250 ja naisten ottelu 463.30—443.-
80, Neuvostoliiton hyväk.si.
TYöVi\f.N EHDOKKAANA
FORT AVILLIAMISSA
Kun suurpääomaD'edu.<itajjt ovat olleet
asioiden kon.roUisra Fort AVU-liamin
vallt>ustossa on kaupun^n vc-rotaksat
kohonneet sen johdosla 11%
m'lilla sitten vuoden 1947 »ä sen I-säksi:
ovi*.t bu£sik}-ydit, puhelinmaksut
ja sähkön hinnat kohonneet ainakin
?27J0 perhettä ja vuotia iohdeh. sanoo
val.uasmiehen ehdokkaana oleva
työväenmies Alvin Jolinson. Kun hän
valitaan.valtuustoon, lupaa mr. Johnson
toimia ja taistella työväen etujen
: • •. puolesta. V
9 sentin palkankorotus
Windsorissa
Vl^inö-^ior, Ont. — vnued Automobile
Worke:s-union osasto no. 195 ja Do-mlruon
Porge an^-^ «tamphig Co :n
kesken on sölmittuftiusi työehtoscpi-mus,
jcka on voin^assa heinäk. 1. p.
1953. Sopimus ed^llytt^ä, että kalkille
yhtiön 400 tyi^läiselle annetaan
yhdeksän sentin korotus tuntipalkkoihin
viime syysk. alusta laskien ja
että erinäisten ammattimiesten palkkoja
korotetaan 5—10 sentillä tk. 20
pnä. . Sopimus edellyttää myöskin
palkkojen korottamista kolmella sentillä
ttmtia kchden kunkin -vuoden
aikana ja että palkkoja voidaan l i sätä
elinikustannusten kohoamisen
mukaisesti.
Tonmto. — i Oottekoos te kuullut
mitään? Ei siitä saa hiljaa supiatrtla,
vaan kovalla äänellä siitfi on puhuttava.
Nihi että mitäkö?
T u o a noin . . . . Nyt on tulossa ne
suuret syystahsstt. Ne järjestfiä mu-s
i k ^ l l n e n Jaosto. Missä. ,millpln?
Juu. kyllä iie pidetään Dcn-hjDAliUä
perjantaina joiiluk. 1 pnä kello 8.30 l p .
Onhan se tuttu asia, että tom kuorolaiset
ja soittajat jotain hoounaa-vat.
niin hauskaa' s Hoin myOskln t u lee
olemaan. Silloin sopii varmasti
jalka hyvin lattiaan, vaikkapa "vanhaksi
niaak-si". siUä silloin el soitto
ole mitään rimputusta. A k e j i i : Väinö
antavat sillein parastaan. Kyllähän
m"3 ne pojat tiedämme, että .sieltä
sitä läh-ee, vaikka Tonavan aallct.
Tämä ilta pn siis paras mc.kitä
vaikkapa allakan lehteen, että var-,
inasii niuistaa. No; heipä hei. slellu
sitten tavataan, vanhat ja' nuoret;
Pyöritään sitten vaikka Vr3'östöval8-
sia". — I. T.
lahjoitta
Kuten jo edellisdlakerroiUa on ilmoitettu, ^^^te^
aika tk. 25 pnä, siis ensi-lauantaina. Joka siis vielä aiköo^^^^^^
haastamaan ystävänsä, hänen pitää kiirehtiä. Vastauksia otetaan
vastaan ja niistä tullaan julkaisemaan katsaukset vielä
haastami^ajan päätyttyäkin. Varmaan jokainen jota bii haastettu^
huolehtii kunniavelkansa maksainisesta.
Tähän katsaukseen saapuneet haasteet ja lahjoitukset:
LAilRI KESTI Niplgonlsta vastaa $2. ViU Mäen haasteeseen.
VVM. KAVEN Wawasta vastaa $5. Heikki Haikolan Ja OUv«r Pellisen
luusteesecn Ja IvMstaa kalkki niyöhäise:;VViUei teken^nsau^^
VAINO MATTILA Geraldtonlsta. vastaa $5^ Aarne Hautamäen haas-
RICHARD KOHTALA Rocky Mountain- Housesta lahjoittaa $2. Vapauden
haastenrntfiykseen.
KERTTU WIN1EK DriftvTOodin TImber Co: n kämpättä No. IG vastaa
, ~Ruotsih' AinerikM
»rilaiya "Stpckhojnil
kiinr-tfc. il4-pi|^''^,s[
lleista matkuMjijii
luli 'Asunmala, j(Aa (d
igistä/ja öh-nl^t^
asä luokse Canadaail
nen. Helsihgisti d
ialla Canadaan- joH
sä toimii pappic^i^
a Lehto, .joka labll
neljäkymmentä viKÄJ
•uoraessa kphne. kuii|
iä Isojoella. Hän oi
aah, Sault Ste. Maiiif
tahta, IJIipigon,, i
sa etupäässä. TatDpe-|
Niinä kolmenakr
i, jotka hän oli. (
ta,; "oU siellä
sti edukseen",
olevan puutetta.
leidän pyrkimystenä|
täydellisesti ririji»
map, viedäkseen
puolustaa itse^Ä
näisiä suunnat
ahmivien suurkapitojj
siltä lisätä: voittöj
istumisen ^staimii*
taas uusia töifflaK»^
aessänimekin on
lan, kauppaJtaa.^n
rrahamiesten. puo!^
t hallitukselle iiiisa
[Usuutta..;samslI4';ö??
'• .teoUisuuden tiis»
äa, . että voitqt.^ffif?
sittää se^ma^l"??!
csen tolmJttaaT
t, kieltäisi fcari^
ildan-ö'hmin-1opa:nat
lioiden tiiliisV maksa
»..-jos heidät jollaif?
In "rauhallisesti'*
, seliäistaijpfe§
ii tuflsiväirkö'
»htrpUissa-olevan
svallan alaisätsi.
«Ivä kuhi päivä, etlj
[sten. unionistioi !•
ta. rauhaa ja kanao
annattavien ja
itustavien hpSä t«r;
ten on noustava, a*
menetelmä — Järi**"
•auhan työn ohelto"
suusväUnelden. saBO-j
okeminen. ,,
let ole vielä latel'''!
^'stäsl Vapauteen.
. S e on o s o i t u i r ^ i
kinvointia ja
» parasta:,taJrSF<^|
i?lOT*^»t«i;aatrfr""
ÄiVftmme suurin tehtävä on rau-säilyttäminen,
johPn pyrkivät
fe&iiäcl hyväiä tarkpittavat ihmiset ja
[imspjen siiiiri enemmistö ön ^varmasti
niitä. Miten on sitten saavutietta-
'AssSf rauhan säilymhieri? Rakentama
suurempia asetehtaita, valmistamalla
enemmän j a enemmän tykkejä;
-ja tankkeja sekä kaikeiilaisia
ssdia' murtiäamista varten. Niiden
l a ^ e n yläpuolella heiluu atomi-pÄni.
Niidenlkö suojassa löytyy
tlln^liisuus j a rauha? — N i in väittävät
TVäll Streetin rahamiehet. Mutta
nyt.alkaa jo pelko vallata ihmisiä
eiää, asetehtaiden läheisyydessä; K a i kista
vähemmän tuntee turvallisuutta
.suurien asevarusteiden suojassa,
^tä näkee j a kuulee hälyytyksiä. His-teia
toteaa ettei asevarustuksilla ole-eitetty
sodan vaaraa, vaan sodan syttyminen
oh tullut aina läheisemmäk-
'Mitenkä sitten on saatava rauha
sPymään? Kaikkien kansojen kunnioittamisella
toistensa oikeuksia ja
ystlivälllsten suhteiden edistämisellä
kansojen kesken. Siinä löytyy turva
J i ; rauha, se on tämän kirjoittajan
raiina vakaiunus. Ja täihän vakau-fi^
Äseni levittämisen pidän oikeute-iiani
kaikkien niiden ihmisten kanssa
jotka sambhi ajattelevat. Tämä
Kakaumusei ole risthriidassa uskollisuuteni
kanssa Canadaa kohtaan.
Heti ehshnmäisen näkemykseni jäl-kein
olin Ihastunut maamme luontoon.
Mitä enemmän olen nähnyt
maatamme ja sen asukkaita, sitä e-nemmäh
olen kiintynyt elämään Ca-nadässa.
Turmen it^ni ormelliseksl
omistaessani ystäviä,^tuttavla ja tovereita
kansamme eri kerroksista.
Yiiostkymmenet tehdessäni työtä on
kasvattanut suuren toverijoukon, lo-mahebkinä
samoillessa metsiä, jokia
jä järviä, niistä kaikista on kerääntynyt
kallis muistojen sarja. Ei ole
mitään muistoissani jonka tahtoisin
unohtaa, johtuen pyrlämyksestänj
toimia rehellisesti kaikkien kanssa.
Nytkö sitten kun tunnen nuoruuden
ja miehuuden jäävän taakse olisin
epärehellinen maalleni ja sen kansalle.
Se on mahdoton millään hinnalla.
Mutta en voi hyväksyä suuria
aseistamiskustannuksia, jotka vaui_
kaivavat pohjan pois todelliselta turvallisuudelta.
Ketä vastaan varustaudumme?
Luonnollisesti NeuvostoUittoa vastaan,
joka taisteU meidän liittoJaLse-namme
suurimmalla sankaruudella
toisessa maailmansodassa. Silloin
muodostimme ikuisia ystävyyden hittoja
Neuvostoliiton kansalaisten
kanssa, Neuvostoliiton sotajoukot antoivat
raskaimmat iskut natsien ku- .
kistuiriiselle. Tämä ei ole ylistelyä
vaan totuutta. Vielä hiinkin myöhäisessä
sodan valheessa kuin tammik.
6 p. 1945 Churchill lähetti ävimpyj-n-tösähkeen
Stalinille, kun kenraali Ei-senhowerin
komentamat joukot Iän-
1
Sadat tuhannet käyttävät vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkettä
Oletteko seuraavien tautien ja ^pujen^ u l u i ; umpitaudln.
ruoansulatushäiriöitten, maksavian, sappia tai keltataudin,
tun^teko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua^rin-
^ e alla. kipua kylkiluittenne aUa, selässänne, vatsanne o l -
tir'vaämmalla puolella,. ^Pätavalhsta h a p p o a ^ a ^ -
sanne, tunnetteko kipua munuaisissanne tai virtsarakossarme,
ISväÖrö ^ppenne tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia.
tanMtteko k a t k a a ja hapanta makua suussanne, pääkipua
ffiÄsS,*ÄlSÄutetta, msi^^^^^^
epänormaaUn vatsanne toimhinan takia, tai tunnetteko reu-
StSnSotusta? Älkää «pottako h u o r ^ ^ ^ ^ J ^ ^ T
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla BUSCI TREAXMENT
STOMACH REMEDY-lääkettä ja ottakaa sita teeluslkaUineir
ran^otolsta ateriaanne ja mennessänne levoUe valttääk-
«nn^neniSvatova^ sahautta. Jos viivyttelette, on paihatomanWn » S ^ Ä J S d o l S i hian myöhäistä. ^J^^^^J^^^^JF^^l
SIOMACH B E M E D T poistaa epänormaalin kaasun ja "f.^aat a^n^t vat-östa,
sapesta. munuais^ta, virtsarakosta ja virtsatiehyelsta, ionka Jälkeen
Aletta m r a S k o h S ^ r e m p a a terveyttä. Jo ensimmäinen pullolhnen
«intaa tuloksia. Hinta pullollinen postimaksuineeii.
Salva, jonka miljoonat tuntevat
MIZARH-SALVAA
'Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- se^ lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, kivut olkapais^ tai
^paluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, k J ^ -
S . ranteet, kipu tai kyhnyys rinnassa l u u v ^.
lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tarmiassa jäsenissä,
jalkojen kylmyys tai tunne, e t^
set kävehslvät ihon ja nahan vahssa? K^^aMä
MIZARH-SALVAA. ainoastaan
on vastaärsyttävä salva, mika vetää märkä^
v ä i S l ö i t ä ihon pinnaUe ja siis heti ensimmäisen
i » , S ^ n Jälfceen lievittää reumaattisia pakotuksia ja
^ kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markki-
"»lUa. Tölkki salvaa kestöä teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran
«ätsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkiUinen posthnaksuhieen.
. Valmistamme jä myymme yllämainittuja lääkkeitä. Emme lähetä jälkl-
?aat|muksella (COD).
Huomf Emme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Canadaa-tUSCOE
PRODUCTS LIMITED
S9BATBIIB8T 8TBEET TORONTO 4. ONT. CANADA
sirintamalla Joutiriyat valkeuksiin.
Muistamme hyvin initen sanomalehdet
aEcoivat puhuman missä ovat venäläiset
kun eivät I^J^^uun. Stalinin
Vastaus Churclillliiie: "Sairi sah-keerme
tämmik. 6 p':ltä 194.«> tammik.
7 p. iltana. Onnettomuudeksi ilmavoimien
päällikkö Tedder ei ole saapunut
moskovaan. On: sangen tärkeätä
käyttää meidän ylivplmäamme saksalaisten
yli tvildsi;öllä:ja^iImavoönili^
la. TäJiän tarvitaan pilvetöntä säätä,
sumutonta ilmaa, mikä antaa lento-voimien
ohjata tykistötulta. Me valmistaudumme
hyffltkäykseen, mutta
juuri nyt ilma ei subsl hyökkäystäm-me.
Kuitenkin huomioon ottaen liittolaistemme
asemain länsirintamalla
korkeimman johdion päämaja on
päättänyt suorittaa varustautumisen
pakotetulla nopeudfellai. välittamäitä
ibnasta, alkamalla laajat hyökkäysliikkeet
saksalaisia vastaan koko kes-ku-
intamalla ei myöhemmin kuin
tammik. toisella puoliskolla. Teidän el
tarvitse epäillä, tulemme tekemään
kaikkemme antamalla > kaiken mahdollisen
avUn liittolaistemme kunniakkaille
sotajouk^e." Mitä sitten
tapahtui, selviää kmf/lainaannne yhden
lauseen ChurciiiUin sähkeestä
tammik. 17 p. 1945. "Hänen Majesteettinsa
hallituksen puolesta Ja sydämeni
pohjasta tarjoan kiitoksemme
ja onnittelumme valtavalle hyökkäysliikkeelle,
jonka aloititte Itärintamalla."
i
— Yhdysvaltalaisten lentokoneiden
pudottamat pomnolt tappoivat K i h l an
Llaotungln maakunnassa 24 ihmistä,
sanotaan Y K : l l e Mukdenlsta lähetetyssä
voimakassanaisessa protestissa.
jotka se varusti Saksan ja monien
muiden länsimaiden, asetuottellla.
sitten antoi raskaita i^uja Stalingra-dln
taistelujen jälkeen kaikkialla
Saksan joukoille. Hitlerin kenraalit
eivät koskaan enää tietäneet mistä
tulee seuraava Isku. puhumattakaan
että olisivat kerinneet muodostamjuin
aikataulua, jcsta Hitlerhi ihailijat aikoinaan
puhuivat nilh paljon. Al-noa.
staan Neuvostoliiton kansat tuntevat
miten paljon se maksoi heille.
K'älEfesta~huöHätnatta olivat he sittenkin
valmiit auttamaan asetovereitaan
länsurintamalla, kiihdytetylUi nopeudella
alkamaan avunantotalstelun
valtavilla Uikkeillä. kuten Churchill
toteaa. Noina koettelemuksen alicolna
syntyi myös Canadan—Neuvostoliiton
ystävien seura. Noina aikoina tekivät
valtioiden päämi^et keskinäisiä sopimuksia
maailman jälleen rakentamisesta,
ystävj7den ja toverihengen
mukaisesti. Nyt varsinkin Yhdysvalloissa
on melua ettei sellaisia Bopl-muteia
olisi' pitänyt tehdä. Kuka on
sitten .«iopimusten rikkoja? Yhdistyneitten
kansojen peruskirjakin pitäisi
muuttaa ja jollei muuteta, niin
riJcotaan sitten siinä olevia säädöksiä.
Nyt Neuvostoliiton esltykislä
aseistuksen vähentämisestä el edes
oteta keskasteltavaksl. Sanotaan kyl-mä-
sti. ne ovat yaln Neuvostoliiton
propagandaa, Neuvo.5tolIitto esittää
atomiaseiden kieltämistä tarkan kansainvälien
kontrollin alaisena. Y h dysvallat
esittää, että kaikki atomi-lähteet
on luovutettava Yhdistyneille
Kan>x)ille, taikka -vjoremmln puhuttuna
atomllähtget 'on luovutettava
meille, sitten voitte keskustella Jas
haluatte. Se on sitä jäykkäö kylniää
politiikkaa, jonka alaiseksi el Neuvostoliitto
ymmärrettävästi voi suos-
'tua;- . ; •'
Jokaisen Canadan kansalaisen'sietäisi
miettiä. Kumpiko tie turvaa p a -
remmhi rauhan: ystävällisten suhteiden
kehittäminen Neuvostoliiton
kanssa, vaiko suunnattomasti kasvia-va
asevarustelu? Ikuisesti asevants-telulla
ei voida rauliaa säilyttää. J a
jos sota syttyy, el ole mitään takeita
sodan voittamisesta, meidät omat
kenraaUmme ovat kovin huolestuneita.
Vaikka lopulta aseellinen voitto
olisi saävutcttavlissa -niin varmasti
sodan tuottamat raskaat tappipt ja
kärsimykset ovat niini suuret, e^tä k o tien
onni j a rauha'katoaa 'tpiyotto-muuden
kuvaan.. Se.on lopputulos.
On aivan luonnollista etjtä > Neuvostoliiton
kansat ovat valmiit tulemaEin
puolitiehen ystäväUl8^n. .suhteldc^
solmiajhlsen kanssa, k<^ka siellä ei
edes asetuotanto synnytä, kenellekään
voittoja, kaupankäynti tulisi hyödy
ttäsnään mplemipla puolia;: •., •
Rauhan ja ystävällisten suiitelden
kannattajille sanotaan: IBle ;emme voi
luottaa Neuvostoliiton, sanaan. Mutta
otettaisiin l ^ s O c u s t e ^ n^
dlstyheltten Kahsäicunt|eri järjestössä
Neuvostoililtpn esitys^ aseltten vähentämisestä
kolmanneksella heti Ja
jos se ei ole riittävä, niin elstettälsUn
kälkeidalsten hyömykseen^ käytettävien
aseiden I häylttämineii.tai^
valvonnan.alaisena. Ilman hiirökkäys-aseita
ja nUäen tiik|kaiitia tyhjUIä
käsIUä ei kukaan voi hyökätä. Silloin
häiviäisi sanaan luottamlseit tarpeellisuus.
Hiillttömässä asevarustelussa
el meidän sanamme ole enemmän;
luottamuksen arvohien. Sen sijaan
kun päivittäisestl tulee Uutisia uusista
asevarusteista j a 'paremmista murha-
aseista, jotkajvaln kuluttavat Jtan^.
san elinvoimaa niin henkisesti kuin
taloudellisestikin, leviäisi tieto saavutetusta
yhteisymmärryksestä Viiden
Suuren kesken ja vUpIttömästä aseiden
vähentämisestä;. Se synnyttäisi
kansoissa raUtuvah riemun, joka voittaisi
Aielä toisen mäaiUnansodun
päättymispäivän. Seh sijaan kun verotaakkaa
lisätään uusien aseiden
valmlstanilstä varten, kuultaisiin uusista
hyödykkeiden vaihdoista Idän
ja lännen kesken, jossa k a l k i l l a mailla,
erikoisesti Cänadalla. olisi hyviä
maihdollisuuksla. Jokainen - meistä
tuntisi iloa rehellisesti katsellen Täu-ha&
sa kehittyvää maailmaa.;
Tunsimme iloa sodan keskellä, k un
valtioiden päämiehet juhlallisesti, v a -
$2. Hilda Järven haasteeseen Ja haastaa An.lt Saaren Samlasta, Jatkamaan
haastetta.
S. KESKINEN Hansenista vastaa $5. Alma Ja Salcari Kedon luiastceseen.
JACK HOVILA KIridand Lakella- vastaa $2. saamaansa haasteeseen Ja
haastaa Vilho Aron, jossakin British Columbtassa.
HANNA ANDERSON Fort \VilUamista vastaa $2. Ailin haasteeseen Ja
iiaastaa nus. Ellen Tuomalan Ja Ar.hur Soinin Vancouverista>nu8. Ja
mn. Merikallioh Timminsista, Roy Pasasen South Porcupinesto, Svante
Kiveiäni EmU Turusen Ja nus. Peter Fritcin ghaunovohista. Sa^k. sekä
inr. Ja mxH. Jacksonin Ja Mickey Stratfordin Fort Willianilsta Ja Niilo
Jokdian Port Arthurista.
BERTHA HILBEBO Fort WiUiamista vastaa $1. mn. VäUmaan haasteeseen
Ja haastaa BIU Berflondln Nipifonlsta. mi& H. Mekkosen Ja Parturi
Bay Kosken Port Arthurista sekä HIUiDa Matsonin Fort VVilliamista.
HULDA LAHn Port Artburlsto vastaa 92. Otto PeUon haasteeseen Ja
haastaa kalkki Matti-Myöhäiset tekemään samoin.
M. E. H I L L Tborhildista vastaa $L B. Stenbergin haastcisseen.
HELMI TIITINEN Svastikasta lahjoittaa $1. Vapauden hoasterahas-
:toon.' '
OTTO LAITINEN Svastlkasta labJoitUia $1. Vapauden haaaterabastoon.
VICTOR LEHTONEN Soosta vastaa $1. Wm. KaUelan haasteeseen.
JOHN PALO, Suomi, Oht.. vastaa $2, saamiinsa haasteisiin.
' MANU OJALEHTO Lapesta vastaa 12. ViU Tasan haasteeseen.
JOHN WIRTA näin ioppu kirissä vastoa 9S. Anni Kärkkäisen haasteeseen-
, " • . • • .: . , , , • ~ " ••
E. BUUSKA vastaa $5. Anni Kärkkäisen haasteeseen antaakseen lisää
vauhvla ryntäyksen loppu kirille.
MICKEY STRATFORD Fort Williamlsto vastoa $1. Hanna Andersonin
liaasteeseen Ja Iiaastaa Einar Norstromln Port Arthurista.
ARVI SALO Estairesto vastaa $2. Jack Laitilan haasteeseen.
OIKAISU: tk. 2 p:n Vapaudessa Julkaistiin v.- Ja u.-seura Sthrln haaste
virheellisenä. Joka nyt korjataan Ja kuuluu seuraavasti: V.- Ja U.- SEURA
STAR St. Catliarinesto ialijoittaa $5. Vapauden liaasterahastoon Ja Iiaastaa
IVhitefisliin Specdin, Soon Dynmon Ja Torontoni Yri..<yksen, Jatkamaan haastetta
vointinsa mukaan.
Tässä katsanksMsa . . . . . . . . . . . . , . . . . , . . ; . . . . . . . . . » 49.00
Ennen Julkaistuja 9.456.70
Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .»7,505M
day Nov.;2f
Aleksis Kiv$n elämää kuvaavan filmin
esittämisestä
Teknillisesti ja äsialUsesti hyvin tehty filmi,
iodetaän tapahtii^een eimakl»^ perusteella
Neuvostoliiton sotajoukot jotka ensin
väsyttivät Hitlerin .sotavoimat, fkuuttivat yhtelsynunärrystään maailman
jälleenrakentamisesta. Kyhnä-sotä
el ole tuottanut kenellekään
Iloa; ellei muutamille mmlha-^aselden
kaupplollle, Varoitt^csena pitäisi olla
se miten kä/vi toisen maailmansodan
alkajlfle jä suuimlttelljolUe. Tuleva
sota saattaa nostaa -vielä suuremman
-kansojen stfuttumuksen. Mutta ne
jotka löytävät rauhallisen ratkaisun
kaikille kysymyksille, tulevat voittamaan
Jokaisen hyvää torkolttavan
ihmisen myötätunnon. Ne jotka uskaltavat
katsella sen mystilUsen rauta-verhon
taakse, näkevät miten ihmiset
rakentavat uusifi tehtaita, voima:-
laltoksla, muuttavat luonnon palve-leniaan
ihmisen tarjieita. Mutta kummallista
kyllä, meidän lehdlssämme
näkee vahi uutisia "luotetuista läh-teistä",
Kansalalsenl! Kummanko, tien valitset,
jännittyvän aseviarustelun, vaiko
ystävällisen ymmärtämisen kaikkien
Isysymysten ratkaisussa Neuvostoliiton
kanssa, jota jo pidetään muutamien
mielitä melkeinpä vihollisena?
Minä valitsen ystävyyden tien.
joka el ole vaikiQatakaan, Ystävyydessä
on mpleounllle maille paljon voitettavaa,
Sinoin ei torvita atomlpom-misuojia,
voimme katsella päivätyömme
päätj^yS turvallisina tuminene-vaa
luontoa, rauhallisesti vaiptia yön
vilvoittavaan syliin, houstakseoune
aamulla uiuten i>äfvän Jcoittoon. K a l k k
i rakennukset o l M pa&oillaan niinkuin
olemme ne raJcentaneet i^lvele"
maan tarpeitamme,. Toitakal hyvää
tarkoittavina ihmisinä suomme sen
olon inySs kalkille muille kansoUIe,
.. . KIRJ. J . LATVA^-.:-.::'
' i'oronto. SuonU-Fiiniin v a l ^
tMua '-'Minä elän" kuvaa önnistiimWl-lä
tavalla AIeksls,Kiv6n elämää^ nuo^
'rtiusvuäsista lähtien aina häheti kuo-t^
awiää saakka. Filmissä e^^^
niitä monia vaikeuksia, jotka vaikuttivat
h i i n tna^ntavalla tavalla tämän
nuoren ja nerokkaan suomalaisen k i r j
a i l i j an työhön ja toimintaan—- mutr
t a kaikesta huolimatto hänestä kehittyi
eräs suomalaisen kirjallisuuden
uranuurtajista j a päriiaimrnjstal'
Kirjallisuuden arvosteleminen oli
ruoteala^-suomalaisen p P r v a riiston
muodostaman' hallinnon käsissä ja
kirjailijan 6U saatava tämän ryhmän
suositus ennenkuin hän sat kustahtä-j
an teoksilleen. Se painoi Kiven r l -
kass'sältöisen tuotannon sivuun käyttäen
siinä omistavan luokan karkeaa
j a röyhkeää kieltä. Lainaamme siitä
pienen esimerkin: Kivi oli tämän
ryhmän edessä lausumassa runoa,
jonka säkeet oli taldokkaahtl luotu,
tulkiten lämpöä ja tunnetta koko
maalle j a sen kansalle. K u n K i v i oli
lojiettanut lausuntansa heräsi ryhmän
jäsenten keskuudessa Ilo ja riemu,
Mutto puheenjohtaja sanoi: "Kuulep-pa,
tiedätkö sinä poika, että runoUI-Jan
pitää olla ylioppilas, akateemisen
sivistyksen saanut, ennenkuin hän voi
olla nmolllja.'• Tämä lausunto vaikutti
masentavasti tähän lupaavaan
Ja nousevaan känsän kirjailijaan, jo-,
ka «11 köyhän räätälin köyhä poika.
Mutta tämä häneen kohdistettu
röyhkeys el kyennyt laimentamaan
hänen työlntoaan nuoruusvuosinaan
sillä kerto tokiensa jälkeen hän rikastutti
tuotteillaan suomalaista k i r j a l l i -
suutto ja alisti ne tuon röyhkeän
ryhmän arvosteltaviksi. Näytelmästään
Nummisuutarit sai hän kuulla,
"että sellaisto suutaria ei tarvito", e i kä
t^n saanut tunhtistusta myöskään
näyt^mästään Lea. .Samaan aikaan
muodostuivat niiden esitysten ensl-i
l l a t teatterissa icuitenkin valtoviksi
juhlatilaisuuksiksi. Ainoastaan edellämainitut
kaksi hänen näytelmistään
mainitaan tässä filmissä.
Jatktmut sorto sai lopulto yliotteen,
KIvJ sairastui, hermosto väsyi — ja
siltä oli kuolema seiu^auksena.
Flhnlssä nähdään Joukko kuuluisuuksia,
mm; Lönnrot 'ja Topellxis.
jotka antoivat Kiven työlle kiittävän
t^uhnustuksen. Se päättyy kaimliUa
K i v e n kh-jolttomalla Sydämeni lan-lolla.
Jonka on säveltänyt Sibelius,
llstuyan kaikkialla tämän fUmln esi-tyliäiin
— siellä missä se voidaan
esittää. Täthä .filmi on Suomen kanr
saii keskuudesta, erään sen huomä-tulmman
pojan, kansan elämäiä k u -
:vgniweh , kirjailijan muf^tpksl. Sen
esittämisestä^ muodostuu juhlailta
kaikille läsnäoleville kun eräs kansan
rakastamista kh-jtaiiijolsta esitetään
meille työssä ja toiminnassa,
i. :•
• »1
Teknillisesti ja asiallisesti on fUml
hyvin tehty. Henkilötyypit ovat hyviä,
lahsunta selvää ja kuuluvaa. F i l min
keskeisin henidlö on luonnollisestikin
K i v i , jonka esittäjä on luonut
osastaan mainion tyypin, lhneht!en
luonnoUiKella tavalla ne stuiit. jotka
tulevat Jatkuvasti hänen eteensä uusien
luomustensa jc^osto -7- ja ne
herttaiset ilon hetket kun hän saa
tyftstääh «vähäisen korvauksen Ja
teoke^isa omaan käteensä painetussa
asussa.
Timän kirjoittajalla oli tilaisuus
nälulä Ja kuulla tämän f i l m in ennakkoesitys,
joka tapahtui sen etukäteen
tailtastamista ja arvostamista varten.
Näkemämme perusteella toivomme
maaxunlestemiue n u i r i n Joukoin osal-
Yrityksen syysjuhla
jä keskustelukokous
Toronto. — Ensi perjantat-iltaha.
tk. 24 pnä, alkaen kello 8, esitetään
I^n-haaliUa kuuluisan suomalaisen
kh-jaUljon Aleksis Kiven elämää k u vaava
arvokas filmin Jonka nimi on
"Minä elän." Esitys kestää Ihnan vä-llalkoja
lähes kahden tunnin ajan.
Saapukaa joukolla tähän flhniesi-tykseen
sillä vahi harvoin on tilaisuus
nähdä j a kuulla suomenkielellä esitettävän
näin af vokasta filmiä.
Me oleirime olleet tilaisuudessa t u tustua
Kiven työhön etupäässä ehkä
hänen näytelmiensä perusteella. Nyt
näemme tämän mainion kirjailijan
itse työn touhussa, luomassa niitä
eepoksia, joissa kuvailee Suomen köyhän
kansan jokapäiväistä elämää ja
taistelua, sen Iloja ja suruja.
Y R I T Y K S E N SYYSJUHLA
Ensi sunnuntaina tk. 26 pnä klo 4
Utajjälvällä alkaa sitten Yrityksen
vuotuinen syysjuhla. Yrityksen järjestämät
juhlat ovat ahia olleet hyvin
kiinnostavia niihin järjestetyn orvok-kaan
j a monipuolisen ohjehnan johdosta.
Sen arvokkaan muun ohjelman
lisäksi, jota meille tarjotaan
tässäkin juhlassa, on mainittava erikoisesti
yksinäytöksinen näytelmä
Rikollinen. Se on n i in sisältönsä kitin
es'tyksensäkln puolesta hyvin arvoko^
osa ohjelmasta. Näimme sen hyvin
esitettynä naisten syysjuhlassa, mutta
se on uudelleen näkemisen arvoinen.
Menemme sUs tähän juhlaan joukolla.
KESKUSTELUKOKOUS
Ensi tiistal-iltana kello kahdeksan
alkaa haälilla keskustelukokous. Tällä
kertaa on Iceskustelun aiheena Toronton
kunnallisvaalit, jotita Pvat nyt
ovella sillä vaalit pidetään maanantaina
jouluk. 4 pnä.
Tämän kokouksen keskusteluista
selviää vannaankin miten täriceätä
työläisten näihin vaaleihbi osallistuminen
on. Menemme siis tähän kes-kustelukokoukseen,
kellä vähi on suink
i n tilaisuus osallistua siihen. Kokous
el kestä muuta kuin kaksi tuntia sillä
nämä keskustelukokoukset on . a i k a i semmin
tehdyn päätöksen mukaisesti
lopetettava klo 10 Illalla vaikka keskustelu
olisi miten kiinnostavaa tahansa...
.
Siis kaikki miehet j a naiset mukaan
tähän keskustelukokoukseen. —' J .
im
m
i i ii •
Kr
l i i l
mm
Mmm
. •. PM
Vai nliu llanitoiv sinä loikiillet taas tyfipaikallosl! , 'l k r
Kiittävät vietin^mi-lalsia
sbtavarikiifen
hyvästä kohtelusta
Pdtfpf. — Viet i4mlsta tuileldeii
uutisten mukaan Kansitan Punaisen
Ristb) edijpjtaja tr. Huard. lähetti ennen
Hanoihin palaamistaan Hö C h i
Minhille Ja Viet Namiit kahsanarniel-
Jan pUälllHöIie • kenroali y o Ngiiyen
OlopUte kh-jeeh, jossa kiitettiin hyvästä
kohtelusta mikä on annettu
ranskolatelUe sotavangeille.
Tr. Huord vlefaiU l^at^^^
kuussa, tutustuak^en sielUi olevan 470
ranskol^lseh ym. sotavankien olosiih^
telslhi.'
Vafeäaehtoisiä--<ttfÄ;c»
täiJoUä^iiäliöi»Vf:;l:|^^;||^^
PravdoEsti '< julkaisLussa uutiseösa
nolaan, että kymmenetttihannefr ^
nalaiset ovat Jäitilneet i i Ä i k ^ i ^ ^
anomuksensa päästä vapaaehtölj^ma^k^v
ta°stel^iman'^Kareaiv:ar^^
het tarjokkaista ovot slsälllsfiodaii^veiljvf
tcrflflneja. ' . " -
Hyvin paljon vapaaehtoisia oiti 11-' 7
nassa. Vapaaehtoiset sanovat m e n e - ,
vähsk taisteiemaan Koreaan pjio^iis*
moittauiunut Mantshurian kauptm*
geissfii, ihhtta myöskin;
täakäeert Kiinaa:^
Uutta: kirjallisuiitta:^^im ut Suomesta! (v .'
Näitä kirjoja on vain rajoitettu määrän joten'
. • x-l:S::-^:'',.kälfei:ptoa,j*ieeii4^ '^ml^^MM-Teoksen
aliuiifähfaärina^^^o^
dramcättliiia'vaikutelmia BjirksyltälSäO tapähta^
Neuvoctolllt<)sta'i:t^ti*&uroJöpait katitta-kQ^
välstätnättOmän sodan'odotus ja s^h pUhk0^
Jalsena ahdistivat mieliä Jbkaisessa maasäi: Varslhaiiieh rotepMiv^^
kirja käsittää tapahtumat .^tOisen sodan alkamisesta keäälläv
vuoden 1044 loppuun saakka. RuhsaaJiti kuvitettu.
Sf
ÄH
Im
SuureathOinen^fonia^nl Iciloaiiita. *f£ioi!tikäiämeeh^ l^iik;
JapaninrKlhjatt rtorfan-sitö iijaiikÄhtaai, jblto^^^^
ttilvat ;NankIhfir«n:V LUkijttava; ja järkyttävä ronuaiÄ 1%.
talonpoikaMkyläti tiljaasta.tjälstelu^
KUOLLEET SIELUT
.-KirJ. Niia>lal'Ödaroi:':'*,^=i80.;)rtvu»
Tämä riikoiaroögoihiloistava rontiaai^ on Venäjäti r e m m in
'ava tepö Ja maallmahktrjallisuuilen etevlihpiä kertooiatupttelfa
on kaikkleii. aikojen .terävimplä yhteiskunnaUlajla satiireja,! Jonka
lähtökbhtaha; kuitenkin on lämniln TakkaUs kuvattavaa Venäjän :: ' v
kanäaa —> köMtaah^i' "Kuolleet sielut'' toirtpo änn<rttoman tötmi-^^ i ^ s - ?^
dellisesti Venäjän ymaaorjuudeh-ajasta, kfejnotteltiste^.J ' ^ ^
tlasta. ihuttsi qiyöä ruhtihaallisen leveällä humoorilla on sljahsÄ^iväi
viiltävän Ivan rinnalla;
.•;':-:;;:^':;MERE^
: Kerfoin raurilt» nHnriltä
KIrJ: n. Ktiiltof ' i 2S8 «Ivna • Hlnia
AUTOKUNINGAS
Tässä roihaahiiBsaain'S^ loistavan''^ arvioimiin t i li
vanhan j a . uuden maailman laUttuureista; Autokuhmgdi' S a m ' '
Dodsjvörth' Ja hänen vaimonsa saapuvat Eurooppaan'
tömän, sataprosenttisen amerikkalaisuuden apostoleina,
dodsworthlläinen maa:imankuvia joutuu täällä täydellisen sekasorron
tilaan, kun I>bdswpilh matkalla, kokee suuren i^kkatispetty-myksensä
Ja pn vähällä menettää vahnonsa.
KirJ. Jnluiil Aho
Juhani Ahon "Rautatie
ja JiJihani Ahon htunoorln kamieimpia nMytteltä^
irakkiauspetty-^OQ^^
BAUTATIE
-: m sivua : .Hinta Md^^JM^ -^^^^SM^
on suömalaiseh kansankuvauksen helmiä' , ; r/
YÖN YLLÄTTÄMÄT
Romaani* U^ri zn^jAirnz::'^ctJEfj^
Väkevän fantastitiefi romaahl eräistä hykjiiäivän aiitomatitaUlJols-ta,
jotka PdottaihJatohmaantieseikkailu asettaa keskelle ihmeeiUseu
muinaisuuden salaperäLiiä ongelmia. ., .. , . .,
1Y^^ \
Romaani, kirJL 2ane Grejr - ZK sivua - Hinta nid. Si*€Ö . \
• ''.:,;ME1^IEN-^SV'-;"^^
nonaanl, IdrJ. Zane Cheyr;-. tarslvt^ Hinta-nid. jp^^
: • LASIEN' LAULU-^A:^i^^
iUrJ. Ol^vf loffoun Hhita sld. $2.00 " 4 suurikokoista 8|v«r *. " ^
"Lasten laulu- ja leikklkh^a" sisältää k a l k M a a h l l M l i a u l^
säveUyk^ineen,. Tässä IdrjaiBsa ah.vahhähäikalstaldh. Jota i^^^
dolllMstl haluta käyttää, mutto stiurcmj)! Osa on sellaista. JptaF^
käyttää vaikka missä tilaisuudessa. Siinä on useita Joululauluja i a . ^'-
leikkejä,.-., .^-r:-- V,-'/-;'
KlrjM suorittelemme, crikolsettlvarliadbnnortcn^i^^ " '
• • .VÄNRIKKI S T O i M i l N ^ i ^ i i ^
KirJ. J . L. .Ruheberr; •>95.:i8iviia.^;.f;^
ttö^::'-:;^^^
Mm
. Tilatkaa osoitteella: mmmmmmmmi
VCBox 69' ^ . \ ; ; v - V • ^ ^ •i
- ' '.....-...i.i.a.....
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 21, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-11-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus501121 |
Description
| Title | 1950-11-21-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
uUut. että vaitoiä^
iän. minähän _„
uUä;eii voi
nopeammin?"
KSI O U
a joku Järjetön täti
sinua vaimokseen
une naimisiin.'
ii pyysi ja mipä ;
n naimisiin."
^AT K A I K KI
oli pieni kanahupneij
äärä kanoja,
vaitsi että kaksi 1
Seuraavana iltafiii
isa Mattilaissn j i ;
ivat kopin vintille i
a samalla nousi
i; heilui pähjinlajf
lattilamen: lahte^
in, yarltoat..tule tä^
a hän, könipi; alas ;U
iikih olevansa JavaE
lleeh. veti kyläin-a
vuoden; 1949 ;,e
uoliskooai' .• ;
aisimmälsen vvuöä;
iä oli tepllisuudei^
inhäitijaih lukuna
100 ihenM^^^
rtiöäea ivastaävöaii
;tett?^ uusia
Bkevät.työiälsiile
määränsäM
nsian :0linV ja sfi
opeaasa tähdissä;
suudessa.- kii&ulaii^j
Qudessa on käjj^|B
äh DinMtjCov^;. taff
leinälä: 'Hddän''l}'ffi
larhaäna todisf '
jrian kansa tukee jti
Utustaan' 'ja; työväaj
~ luottaa jioiitqohsä;»
ittden 'xc^^
an ja öniujästijäi
i vapauttaan'ja
uuttaan. .,
/ — L o k a k u un 26-27 piiä
itetun Suomi-NeuyostoLtton pai-
Qitelim johdosta on ollut huo-ayasti
jäUdpuhetta j a Kim. Työ-
Urbellulehti .väittää, että numer
todellisuudessa olisivat kuuluneet
j , X2—4. Urheilulehden arvosteli-inukaan
suomalaiset Eelsala ja
feö olisivat ehkä ansainneet
voiton kuin heidän tasavä-vastustajaösa.
pirvostellessaan joukkueita myöntää
[jiijeilulehden Arvc-Ihnarl, että neu-ililttolalset
painijat olivat luok-jtorkesunmalla
ja että A-miehlstö
sellainen, et.ä Ruotsinkin paini-i
häviäisivät -.sille. "Ää.rettömät
avarat, luja kestävyys, tekn.Ili-taito
ja uskallus heittosuorituk-oikealla
hetkellä, järkähtä.-nättö-iQrlmän
taktillisuuden ohella, oli
1 valttinsa. Oli tcsiaan nautin-
>katsella sitä painia. Niinpä perut^
muodostuikin todellissk.si pai-
- juhlaksi, kun taas torstai |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-21-03
