Vapaus, January 11, 1949

              Tiistaina, täffiinik. i l p. -~ Tuesday, Jan. 11
£ibar
Hcnr, Sth 2917. Anthoiirrrt
daasinall br^tbe Post
iJDfp<i tiiiffnt, Ottemi. /Pnb-
Untee vedcly: T n e s d a y s ,
and Satxtrdays by Vapaus
Company IML. at 100-102
Sadbary. Qnt., Canada.
Editarial Office
E. Solot BdttorW.
addregj BoK
AdvcttULng ntea B|WB
TramflaOon iiree dtäJBiBr;
TIZt&178BimiAT2.
Canadaasa; ' i tki,9m9
.... I,
YhdysvaBdaa: 1 vK. 7X0 e
Suomessa: 1 vk. 7 M ^
lifaursl^ joutui uoq^nk^
,'V Viipe,perjantaina ilmoitettiin Washingtomsta, etta vaJtipsnitoen
^>>-;;3LsiB)öp^ erpaa •'sairauden'' vuolit 4(t>!m«ttaan ja
' nimittää valfiosibteerik^i entt««n ältvsdtiotsifat^^
|'^Ö^fi?<5;^Achesoniii. ' 'V:''" : •
levitvaa se tosiasia^ eitä samalla kertaa eroaa^vaUiosihtecirin £^>ulahien
henkilö ön pänkldtri ja moiu^
k^tyl^uijinan mukaan monen sodanjälkeisen kriisin todellinen jär-
Mr. Lovettin sanotaan eroavan henkilökohtaisten^ ssriden
lyiioksi ja pankkitoimintansa edistämisen hyväksi. ' ' ' .'
. - Kenraali Marshalh'n ja pankkiiri Lovettin todellisena eron syynä
oii se kansainvälinen kriisi mihin heidän ohjelmäriäa on maailman
kansat ja ennenkaikkea Yhdysvallat vienyt. Vähääkään liiöititele'
-inattai voidaan sanoa, että kaksivuotisen virkakautensa aikana kdni^iali
I r >farshall sai Yhdysvallat maailman kansanjoukkojen keskuudessa
I t huonoimpaan valoon, kuin kukaan muu hänen edeltäjänsä. Tosiasia
iiimittäii; on, että vapauttarakastavat ihmiset kaikkialla maailmassa
katsovat nyt .Marshallin ohjelman seurauksesta Yhdysvaltoja karsain
" kansa ei vihaa tällä kertaa niitaän muuta ma^tä
niin paljoa kuin Yhdysvaltoja. Ja kun kenraali Märkhalliijt Jättää
itsekehittämänsä kriisin toisten ratkaistavaksi, niin historia tulee
toteamaan, että hänen ohjelmansa ei tuottanut Yhdysvalloille eikä
i i i ' / .1 kapitalismille — mitä hän on niin uskollisesti yrittänyt'pa)v(»))a;:f-ainoaiakaah
pysyväistä laatua olevaa diplbmaättisti vOltt(^.; Ifinkici
häinen oHjelmiärisä ovat johtaneet joko limptkujiään''tai iopu^fis^ii
häviöön. «f '
Tässä' ovat kenraali Marshallin valtiosihteerin lolcsivuo^is^n toi-
-i'mintakauden tulokset: / ^'^ Ä •.
:. ' 1. Kiinassa aloitettiin hänen ohjelmallaan kansalaissota minkä piti
loppua äkkiä Chiang Kai-shekin voittoon. Xäin ei kutenkaan käynyt.
Sota pitkiftyi ja johti löpiiksi Chiang Kai-shekin aiittOTättömah tap-
.pion partaalle. Mutta Kiinan -kansa sai tästä m||(saa ihmishengl^»
färsimyksissä ja tavaramenetyksissä arvaamattoman suuren liihhah.
2, Samoin tapahtui Kreikassa, >missä Marshallin avun rahoil^
ja sotilasneuvonantajilla on ylläpidetty kansalaiss(>taa taantumuksen
pikaista voittoa toivoen. Kuten; Kiinassa, niin myös Kreikassa "toi­vottu
voitto" ön jäänyt toteutumatta jä Sensijaan fasistimclliarkistien
auttamisen avulla: on hankittu ^annrnumatohta vihaa Amöriktaa kohti.
J^Kenräali Marshallin personalisÖima ^•kylmä soia"'siihen
keutuvine Beriinin kriisfineen on j.ohtabut sjihen, että kaikkialla ma|i-.
ilmassa pelätään atomiponfmirtiesten suunnittdemaa kolmatta maajl-
«nahsOtaa—- ja kuitepkin tässäkin on'tulossa etMnttmpfkiija niin,
f! nistä. ^. ,;
4. Xiin suurin lupauksin järjestetty ''Marshallin apu", on johta­nut
siihen, että 1uVafmt'^'^mäväraisifuden^'sadvu^
Jl Marshallin apua nauttivalle 19. maalle ilmoitettiin äskettäin että Sf4"-
« • | ! avun päätyttyä niiden yhteinen taloustäppio vi 19S2'on vielä
»j, että näideii /'avustettavien", maidpnvtäyt^
«»alentaa-kansojensa huonoa elintasoa vieläkin noin lÖ-2S*prosentillit
t' Marshallin apu ei ole poistanut Länsi-Euroopän maiden'talöuskfiii^
ä voikaan sitä tehdä koska ''avustamisen" äsemesU drt tärkqätiis
Euroopan hätätilanteen kustahnukselia yliwftt03a:*:Wal
n rahapösöille. / .
ti siis ole ihme. vaikka kenraali Marsh^l sairastui ja eroaa vai-tiosmteerin
virasta! Varmuudella voidaan myös sanoa, että vasta­nimitetty
valtiosihteeri mV. .Vcheson ei voi olla edeltäjäänsä huonompi.
Kykeneekö hän nouSerfiaan tehtävänsä tasolle ja järjestämään seri
kansainvälisen sekasoticun, minkä Marshall hänelle jätti,'se oti vielä
epävarinaa. vaikka kuittnkin toivottavaa.
TÄÖUöi trjttääf l i ^ ^ lukija
Vkstör kiyJ^ ilÄ* 70
in^ffffif • .-•'•-'>.:'• X y - ! ^ - / \ '
7<Avonifne onnea Ja mfestystä kor­kein
liär aMMVuttui^^ mäknmlehcl-
Kolme ruott^ sitten toi£en maali-' taa ainiaaksi pommien jyminä, pom-mansodan
päätyttyä lupasimme m?
, , ' I ' että esim. Berlinin kriisiä on ryhdyttävä sovitt^^^
isa Amerikalle tulee vähemmän mairiteltava poislähtö Berji-
,;:nistä.'- ' ' • • '^^. • - j
'm.:,
Lfll
im
il
m
(m
f!
iiili:
9
%
i
«
t
•
»
«
•
«
t
k
«
t
»
x i - .
t:
" ' t •
-N'
Britaniiian ja Puolan käuppasopunus
Viime viikolla kerrottiin lehtemme uutisosastolla, että Britannian
ja Puolan välillä on allekirjoitettu suuri, noin 600 miij. dollarin kaup^
pasopimus viiden vuoden ajaksi. „. ' /:
Tämä kauppasopimus toteaa meille eräitä hyvin tärkeitä seik­koja.
Ensiksi, ei tarvitse olla mikään erikoinen talousnero havaitak­seen,
että Britannian ja Puolan välillä nyt allekirjoitettir kauppasopi­mus
koituu kummankin maan ja kansan hyväksi. Sopinivikseil mu­kaan
Britannia saa Puolasta pekonia, kananmunia ja muita ruokatar­peita
— siten huojentaen Britannian dollarikriisiä. Puola stiaBri-.
tatmiasta koneita, villaa ja kumia — siten helpoittaen Puolan jälleen-rakennusprobleemia.
Kaupasta hyötyvät siis molemmat maat.
Toiseksi tämä kauppasopimus todistaa, että se paljon ^ h i o s ­tettu
"rautaesirippu", jonka taakse kansandemokratian maat jä]>?eu-vostoliitto
ovat muka paenneet, onkin vain propagandistien keksimä
valhe. Tosiasia nimittäin on, eitä k.o, Itä-Euroopan.miaat ovat aina
julistaneet, että ne ovat valmiit mitä laajimpaan kaupankäyntiin Län-si-
Euroopan ja muiden maiden kanssaIvunhan ei vain esitetä mitään
sellaisia ehtoja mitkä loukkaavat niiden kansallista itsemäärääihlsoi-keutta.
Xämä maat ovat kieltäytyneet osallistumasta Marshallin
"avun", ohjelman mukaiseen kaupankäyntiin — mikä kieltäisintiiltä
koneiden saannin mutta antaisi runsaasti <;oca-cOla juomaa j.h.e: S ^
veisi ne siihen tilanteeseen, että niille sanottaisiin: "On kiristettävä
vyötä ja työskenneltävä kovempaa" ja tyydyttävä nyt jo huonon elin­tason
10-25-p.rosenttiseen laskemiseen, kuten sanottiin Mäi^^lin
''apua" nauttivalle 19. maalle tammikuun 5 päi>^nä. Kansatodenio-
»qitVmiNTtftJ^^ KAN88A"
'^iPpi^l^ oiMÖii^öanife silisuomen
Cditsln|fln«l«f> ietta maalais-liitti^
^L^ii/cn^^ moödostävat 94
i^h|stai$« vt^bEU^ M^i«dtfon ja s6-
t^J!mtg^ua^^ >prvaripUo-loS^^
ti^ fcifl^ edus-tiiallar.^
j,-i;^:'»^ To-i0^
Vf^^ 8
I^LXXIOCiUX)} E I
, > ' ^|biM««aan Chiangin joukoille
vallatyteitt - an^giklcalatelsta ' aseista,
hftri (Mao Tse-tun^, Kiifztän komiptu-niftijontaja)
sanoi sitä '^erensUrroksf
^^Axf^^^fiiiti» C f i ^ a ^ iä.C^dtMrU-imp
«HaltU|fiista MUO Tte-tunig:^ läunilt
"Se on foIoSB» yka&iiseksi, NUn
t i ^ t a S M yiHäyii. M'ia<>M^
tiikiauJ IBl - ^ i>#i«Jmaf-U»iai pa^
AmU^(K4^MS^^ ISXNNXN
;>ri|pi^|^io^ SOasspUiBina e«i-mra-
klKUäl,' JSKt^^ ppivaril-ilsten
pitäen jaVam^Katelseh^pää^
pman yhteisistä l«^«taijsta mainitta-kppn
en^k^nr p84johtaja Virkkusen
Kiaojpipat^jiä^ (iepikuuh' 28:ntena
julkätttu lausunto. Josta selviä.
etm valtameren toisella puolella ei
^yalta n^nkäänlai8la kansallistamls-toifiMnptt^
iiil»' Toisena esimerkkinä
pltjHi^iolitoja Töniäremn lausunto Uu­dessa
Suomensa täihäiti vuoden loka-
Jtuun i i pnä, lausunto, josta selvisi,
että ainerikl^alaiset pääoxnäjpiiirit eivät
b3i7äkijy j^äcanko^öttiyia eivätkä
iakkomkkeieä duoihea^ä, katsoen, että
tällaiset voisivat uhata meidän laina-ilxÄhdojUsuiikftiamtae
Kansftn-ediisiäjä
Mauri ityöJxiäh pulieenvuo-
;rb6ta eduskuhhan Istt^nossa Jouluk.
12 pnä 1848; .
^^kitaiätirt^otlst'i)|tänyt tähän
meiiiiiä^ iiuömdtä' mielettömyydeksi
ii. hyöäyttömi^dctei 4^';'i^
kah fi&UlnniLtt Kiöifuitamiseh sotad^-
«actinentille. SelkkallUjeii iepäonhis-tiuninen.
kreikassa ja Kiinassa näyt-latllt
»tiMÄäVän sflijen.- *ttä; ''JänÖti'-
niiiijieieif • liittyvää; oveluutta ;felvät' ole
likrineet, njrkyäjän • joitta jät . . ^ —
CbHHek HtertSÖft- äuestli5;y^ T^^
'DÄlly:Starissa;^r" • : •
^^-^ ' ••'k- '.
TAAkKA SfTtlkENEE V8A:n
VERbNMAK^AJnJLE > ^
i Presidentti- imuina piti viime kes-kiVliitkoha
ol^eläiaplibeeKb kpngres-sUle
. ^ : häh ; vaati; ^Ijä • biljoonaa
dollaria lisää tuloja halUtukselle uu-kluen^
V i ^ i ^ iöubidosisa. Tät^hv uusi
buäjettl tuiee dfemaäh lähimain 42
hilJooDaa dollaria, eli noin $283'jb-
Itäistä - maäh aistikäirta^^^ k^^
Aliiitaärimenojeh sUUnäatonhb^^^ jä
yielseii sotapalvelukSehesitys^ (^^
Amerikan känsälle, mijtä se' saa. vasti­neeksi
Trumanin äänestämisestä. —'
naiset-ensimmäisessä kongrcssi^sam-me
taistella fasismin lopulliseksi hä­vittämiseksi,
oikeudenmukaisen ja
kestävän rauhan pucdesta, estääksem-me
Jokaisen uoden iiyöl^yksen, sillä
pysyvä rauha on ainoa lastenmie ja
perhelttemjne onnen tae. .
Pasifitien aloittaman hirveän sodan
haavat eivät Vielä ole parantimeet,
pommien runtelemia kaupunkeja ja
kyliä ei vielä ole jälleenrakennettu,
mutta kultnkin USA:n ja Ison-Bri­tannian
todelliset valtiaat sotilaalli­sissa;
talo;idellIsissa ja finaassipiireis-sä
valmistelevat jo uutta sotaa vaa­rantaen
lastemme ja kailckien rak-kaJttemme
elämän, koettaen riistää
kaixsoilta niiden rauhaisen työ^ Ke-defmät.
; Sota on tuottava liikentoimt nifeno-
.poilsteille, jotka rikastuvat miljoo­nien
tavallisten ihmisten elämäi ja
kärsimysten hinnalla. Uuden sSodan
lletsojat lisäävät sotatarveteoUisontta,
järjestävät sotilasblokkeja ja -Öittp-ja.
JällecnrakeritaVat Saksan imperia­lismia,
muodostavat sotilaallisia ttiki-köhtla
ja elvyttävät Japanin sotilaal-lisenä
voiniana, yrittäen muodostaa
Kaukaisen Itään militaristisen pon­nahduslaudan.
He uhkaavat ihmis­kuntaa
raaimmalla hävitysaseella,
atomipommilla. He vastustavat Y -
K:ssai kaikkia Neuvostoliiton ja mui­den
rauhaa rakastavien kansojen* esi­tyksiä
raifliart turvaamiseksi.;' ietseis-tviksen
vähentämls2ksi ja atomipom­min
kieltämiseksi;
Amerikan monopolistit pyrkivät hal-litseniaan
xnääilmäa. Marshall-suun­nitelman
avulla he riistäirät karijoilta
iiiidein itsemääräämisöikeuderi-- ja
muuttavat ne ämtrikkalaisteh sodan-väimistiBHjoiden
palvelijoiksi. Nais­ten
tulee kaikkialla maailmassa; tie­tää,
että Marshall-suunnitelma ei ole
suimnitelma Euroopan auttamiseksi,
vaan ohjelma kansojen talöudBlli-seksi
ja poliittiseksi alistamiseksi,
suunnitelma liuden sodan valmistele­miseksi.
Marshall-riiaidan kansanta­lous
on vakavasti järkkynyt. Lukui­sat"
tbhtaat siilkevät dveri^^ työttö­myys
kasvaa ja elintaso laskee. Näi-deir
maiden iiaUltukset myötrtävät
suurimman osan kansalistuloistä käy­tettäviksi
sötavarusteluihin jä iup-
. vuttavat sotilaallisia tukikohtia ämie-rlkkalaisiUe
imperialisteille. XtlarsnpU-
• apixä, merkitsee saksalaisen militaris­min
henkUn hsrättämlstä. Marshai-apu
merkitsee köyhyyttä, taahtuirius-te
ja sotaa.
imperialistiset maat sekaantuvat
niiden kansakimtien isisäisiin asioihin,
jotka työskentelevät demokraattisten
öikeukisien ja kansallisen riippuriiat-tdniuutensa
puolesta. Amerikkalais-mjen.
Jotka kohdistetaan rauhallisiin
kyliimme surmaamaan »lapsiamme.
Me emme saa sallia, että nälkä,
tulipalot jä taudit Jälleen tuhoaisivat
miljoonia veljiämme Ja sisariamme.
Kaikkien maiden naiset»
Meillä on suuri vastuu lapsistam­me,
kansastamme, IhmiskUimasta ja
sen tulevasta historiasta. Jos me
naiset. Jotka muodostamme puolet
ihmiskunnasta, otamme v a m ^ ja
yhtenäisen asenteen uuden sodan liet-
KOjia' vastaan, ei sota ole mahdolli­nen.
WiDP:n kongressi velvoittaa mei-
Tuomitsemaan sodanlietsojat, jotka
muodostavat militaristisia liittoja, r a ­kentavat
Jsotilaänisia tukikohtia kaik­kialla
maailmassa, elvyttävät milita­rismia
länsi-Saksassa ja ajavat maa­ilmaa
kohti uutta sotaa;
paljai/tainaan sodan propagan­dan
kaikissa mnodolssaan;
esittämään vastalauseemme ol-koval'u>
Jen sotilaallista, sekaantu­mista
vastaan Kreikassa, Kiinassa,
TärJkeitär tietoja toronto-laisille
iBuroopasta
Torantou — Xyj^- «m tilahims
rt^' i;^-%-^jiaWri'^^ Unkariin.
klo 8.
& Tortön kondttea
lyi Massey-haaJFBii.
-^mmilrann äl
pideltävin
sen, nSsä' pohnn A. A. MacLeod,
Joka oU eanadalaisena edustajana
Vapaan Espanjan konferenssissa.
Toisena pohojana oa Dorise Niel­sen,
joka oli Canadan edastsjäaa
naisten kansainvälisessä' raolian-konferenssipa
Bndapcstissa. Kol-man^^
ai:^<|iMhnjana..on tunnettu
unionisti Eoss Bo^IL " '
0|)into1(urssr aikaa Suomen Yieisräi
Port Arthur. v—CSJ:n opintokms-
1 järjestämises^^^coi täällä edistytty
iIrÄ määrlE että" VpTdaa
kursrit alkavan tHmmik. 27 pnä. klo fl
illalla. Oppilaiden määrästä ei ole
Dorise Hieisenin
$5
Teidän
joka sortaa
. ^ kratian maat ja Xeuvostöliitto eivät halua tällaista "apua" eikä Slfteti
|, ; t perustavaa kaupankäyntiä. Mutta Bntanniah ja Puolan suurfkaiup-pasopimus
todistaa eittämattömästi, että ne'ovat halukl^tä jUi^äart
4 :^ kaupankäyntiin länsivaltojen kanssa tasa-arvoisuuden perusteella.
Kolmas ja ehkä tärkein seikka- meille on tämä: Mitä tekee Gaiia-fS'!!^^^^'^^
^^'^ Canadan talouselämä on ja pysyy kauan aikaa huoimattaVasti
m ri^puvaisena ulkomaamarkkinoista. Sodan aikana oli canadalaisiUa
tt^^S^ppar tuotteflla yltäkyllin kysyntää. Mutta tilanne on nyt jo hu(imattavasti
^ f ^ ^ M l i i ; i?^^ W^ British Columbian hyvät omenat mätänevät Varastohuo-
'''"""fiM'.y>i^::\.::jieissi kun ei ole kysyntää ulkomaamarkkinoilla. Ranhikkomaakun-tieri
ensiluokkaiset perunat ovat hylkytavaraa kun ei ole kysyntää.
, ^ y ; B r i t i d i Columbian ja Ontarionkin metsämiesten keskuudessa bh typt-
,j.it,! ?.* tömyyttä kun ei saada tuotteita kaupaksi ulkomailla. Ja asiaintunte-
1'!^ « vissa piireissä pelätään sitäkin, että Yhdysvallat voi milloin hjrvänsä
_'B'.- Önkö Canadassa vältlol-lii^
B viräc^, ^osta saisi tietoja Ja
mähdoijybäa. neuvoja turkiseläinten
ka^VatUfiiö^äyinylulstö eliiikeli^^ Jos
oti^ niin miiiÄ oni öäÖltJ»?: . ;
Voisiko Vat^äus stiositäla kirjalli­suutta;
nUitiä' oliSi tämäii äian vasta-al(
ritteajalfe hyötyä*
Onko Ifjatiauä^äit' sbomenkielistä
kirjäillsuuiiä, ppiasta tai jbtaklti sen
kaltaisia ito. aäastä? • .
—^/turkiseläinten kasvattajaksi ai-kova?
. .;, . . •;•
Vastaus: VfikpäuäeUa el ole tätä alaa
koskie;^a'^Udehalkäi^&^ khrjaiUsuutta.
7yrklfiel&iht«h kac^att^' ktekeviä
tietoja; -Ja ^ neuvoja iaai klrjbittämalla
osoitteelta: beptfttheht of A^ricultu-rfe,:
Ot^1V»i:Oöt;- . : - VV
Sftttlailä 'suoi^tiäemm^ että ottai­sitte
yht«iydenOiit;< niWinin)rahftlHti&>-
äen mäataIot|S(i^p«rtm «^ustajan
tenssa.jqnkii k o ^ i ^ ^ aMehi^Stfime, lioikianune ja veljiämme
eeUaniie ("Kniaiiiisy^^^^ jossa heistä tu­lee
tykhxruidcaa ssikkailijain ja .ato­Suotaessa
pidätettiiri viita vuo­mipommien
omista jäin etujen hyväk-den
aibma iitoöIvtiiiaiMnyyjä^^ .
ien,- englantilaisten, ranskalaisten ja
holiantil^ten tankkeja, lentokoneita,
fiilliaseita jä panssariautoja on jo lä­hetetty
Kreikan. Indonesian. Viet-tfamin,
Kiinan ja 'Malakan rauhaa r a ­kastavia
Icansoja vastaan. Näiden
kansojen ainoa "rikos" on niiden toivo­mus
elää vapaina ilman vieraan val­lan
hallintaa ja niiden tahtona on
oUa oinan kohtalonsa määrääjiä, nii­den
ainoa "rikos" on. että ne taistele­vat
rauhan jä vapauden puolesta
hankkiakseen lapsUleen ruokaa ja
elääkseen onnellisina.
: Ahglo^-amerikkalaiset Imperialistit
tukeviat sekä taloudellisesti että poliit­tisesti
Francon terrorihallltusta. jonka
YK'.n.yleiskokous on todennut fasis­tiseksi.
Naiset, äidit, sisaret!
Rauhaa rakastavien kansojen yh­teisten
ja ennen kaikkea Neuvostolii­ton
•«iltavlen poxmlstusten tuloksena
pelastui ihmiskunta; f aslsnUn kauhuil­ta.
TSmä voitto on ollut demokra­tian,
edistyksen voitto fasismista, i n -
iiimllllsen järjen ja vapauden voitto
pimeydestä ja raakalaisuudesta.
S<xian. jälkeinen kehitys on osoitta­nut
myös, että fasismista saavutettu
voitto ei ole koitunut nUden hyväksi.
Jotka hyötyvät sodasta, jotka asetta­vat
voiton hankkimisen etutilalle ja
särtaVat siirtomaa- ja riippuvaissa
asemassa olevia kansoja. Fasismin
iotUaälUsen tappion helkentämät
tdantunrnkseUlset -voimat havittelevat
kostoa. Ne tahtoisivat riistää kan­soilta
niiden vapaudentahdon ja n i i ­den
saavuttaman voiton, jonka puo­lesta
ne ovat tehneet niin suuria uh­rauksia.
• ;
Natsetl
Demokraattiset voimatr edistyksen
l i rauhan voimat kasvavat ja k ^ t -
tyyäipaivä päivältä maailmassa.
Mädän taitavamme on estää, «ttel
Viet-NanUssa, Indonesiassa, Mala-k;
Ula ja Burmassa, 'ojentamaan
auttavan kätemme näiden maiden
naisille ja lapsille, keräämään heil­le
varoja, vaatteita ja lääkkeitä;
esittämään voimakkaan vasta­lauseemme
Francon terrorihalli-tnsta
vastaan ja nlo'ttamaan apum­me
myös demokraattisen Espanjan
. talsteUjoille. _ _
USA:n, Ison-Britannian. Ranskan
ja Hollannin naiset!
tulee muistaa, että kansa,
toista, ei itse voi elää
vapaudessa. Vaatikaa hallituksianhe
poistamaan joukkonsa Kreika:;ta. K i i ­nasta,
Viet-Namista. Indonesioista,
Malakalta Burmasta ja Etelä-Kore­asta.
Estäkää kaikenlainen sekaan­tuminen
toisten kansojen sisäisiin
asioihin. Vaatikaa sötUasnienojen pie­nentämistä,
aseistuksen supistamista
ja atomiponunin kieltämistä. Tämä
hyökicäysase - on tarkoitettu tuhoa­maan
rauhallisia ihmisiä ja ensim­mäisinä
sUtä käi^lvät naiset Ja lap­set.
Vaatltea, että maäiihe tuloläh­teitä
käytetään kansanne j a erikoi­sesti
sen lasten sosiaalisten tarpeiden
tyydyttämiseksi.
Kapitäilstisten maiden naiset!
RauhSa ei voi öUa ilman demokra­tiaa.
: Puolustakaa niitä demokraatti­sia
oikeuksia, joita teillä' Jo on. Vaa­tikaa'
työläisvastaisten lakien kiunoa-mista.
Esittäkää vastalauseenne edis­tyksellisten
järjestöjen jä ntfdeh joh­tajien
vainoamisen johdosta.
Siirto- ja puolislirtömaiden naiset!
Jatkakaa uusin innoin taisteluanne
:vansalllsen itsenäisyytenne puolesta
vapautuakseniie imperialistien Valvon­nasta.
.
Uusien demokratioiden naiset!
jatkakaa aktiivista kamppailuanne
maanne kansantalouden . kehittämi­seksi
ja demokratianne lujittamiseksi.
Neuvostoliiton naiset!
Vahvistakaa sjmriyinmaanhe, rau­han
varmlnunan linnakkeen voimaa,
muistaen, että mitä voimakkaammak­si
maanne tulee, sitä iujenlpi on yhte­näisyys
rauhan puolesta.
Kaikkien maiden naiset! Sisaret
yhteisessä kamppäilnasatnmeT
.^Rakehtäkaämmeytides^'maa­ilman
muiden' demokr^Dtisten
Järjestöjen katissa fojä ^nfama: ih­miskunnan
vihoilla Vastaan^ Jot­ka
valmistelevat iidtta sotaa. :\ Seis­kaamme
kaikki rintai rinnan pelas­taaksemme
ninUän. Järjesiäkääm-me
joakkok<rfconksia,. mielenosoi-.
tnksia ja keräyksiä paljastaaksem-me
liyökkääjien rlkolIise>t stipnni-telmat.
Julistakaamme voimak-
Meadow Porfage, Man. — Kyllä nyt
on aika vähän pakinoida täältä kala-kylästä,
kovasti täällä yritetään ka­lastaa
ja" kalojäldn tulee tavallisesti
vaan hinta ei ole niin hjrvä kuin vii­me
vuonna. Nyt on ollut erittäin sie­viä
ilmoja, mutta silloin Imin piti o l ­la
emäntien kokous oli sellainen lumi­myrsky
ettei .voitu pitkien matkojen
takaa kuvitelkkaan lähteä kokouk­seen.
Nyt on taas kokous ensi pyhänä,
joten toivotaan, että pääsemme kai­kin
simie JlmaJn Vuoksi. •
Uuden: vupdi^ Itemut jäivät pitä­mättä
tällä kertaa kun ei tahdo tulla
väkeä näin keskitalvälla ja soittajista­kin
on koja^wute; Kyllä täällä en-nen
oli haäj^^äytetoen yleisö uutta
vielä taridcaa tietoa mutta uskomme
ECTi" muoäbkuvän'tyydyttäväksi. '
' E n muista lohko mainittu mitään
siitä, että kursseihin f ösalllstumisei}
ehtona cm CSTtn jäsenyys. .Niin aSin
ei kuitenkaan ols. Olisi luonnclli::esti-kin
ilalTduttavaa, jos opiskslljat .olisi­vat
jäseiää; mutta mikään; ehdoton
edellytys se ei kuitenkaan ele Osas-\
tot voivat lähettää oppilaiksi- siis> ei-
: jäseniäkin; Jos paiklkakuhhailäi on. sel­laisia,
jotka flaluayat ijpiskella j a .tu-tu^
ua poliittiseen talöusfietesseen jä
oppiin valticsta ynnä muihin parin
ajankohtaisiin kysyinylcsiin. ' Taantu­mus
tekee jatkuvasti työtään, johtaak­seen
kaikin keinoin työläisiä harhaan
On siis Välttämätöntä, että työläiset
opiskelevat ja seuraavat tapahUimain
kulkua marxilaisen hikorian^äsityk-sen
valoosa. Ellemme jatkuvasti opis­kele
ja seuraa tarkoin asioiden Iculkua,
voimme joutua Icaikenlaatuisten har-hakäsitteiden'valtaan,
kuten on ta-
Suomen YkäiradPo-pyyt^ a
laisia kuunteli^^taan j^täväHise
moittamaanP'bnn uuden lyhyt
aseman kuuluvaJsuudesta osoit
Sucmep Yleisradio. Helsinki.
Lyhytaalto-Öhjämaa - laajal
edellsenkin entisinä aikoina, nin
klo 7—8 äp.; klo 11.45 äp.-^12.«5]
klo 4—5 ip. Jä kli) 10^12 ip.
•Vuotta vastaanottamassa; mutta kun
nuori väkivon-lähtenyt pois niin saa
haallkin seisoa tyhjänä.
Doris N|Sel£onin matkakuluja varten
luovuttivat nainet $5XM).
Oli keskustelua lasten toiminnan
aloittamisesta" Vaan nykyisin meillä ei
ole henlcilöä, jolla olisi ailsaa Ja joka
kykenisi ohjaamaan lasten työtä kun
naiset oVät yksin kotona taloutta hoi-tamiassa.
• Uskon, että kevään tullen
voinune saada paremman tilaisuuden
s i i h e n — ' T . H .
Britannian rauta-tieiaisei;
yieislakdllä
Ltfntoo. (ÄLN) — National Union
of Railwaymenin taholta ilmoitetaan,
että ellei haljitus suostu korottamaan
palkkoja 12% shillingillä viikossa, nUn
Britacm4%r^.^gO,pOO rautatieläistä ryh­tyy,
yleislakkpon kuluvan tammikuun
kolmannella yijkolla. ' '. ' ';
Britannian ..kunnallisten kuljetuslii­kenteen
työläise,t suunnittelevat myös­kin
lakkoa jos,ei hyväksytä heidän
vaatimustaan: puolentoista ajan mak­samiseksi.
lauantain iltapäivän vuorol­ta.
pahtimut esim. Jugoslaviassa.
Siis harkitkäaiJä vielä kerran voitte­ko
psallist^- tähMi haryinaiseeh tilai­suuteen,
jönkälaätuiBia meillä cn liian
harvoin.
Täällä Port Arthurissa cn pidetty
kunnailisväahtkiri.: Viidentoista vuo­den
ajan pormestaririiimmfe toiminut
C. W. Cox aisfcul vapaaehtoisesti ala:-
valtaistuimeltaan; eikä asettunut uu­delleen
ehdokkaaksi. Pormestariksi
-valittiin tcf:lälneri Robertson, joka on
myöskib Ötitariön lairilaätijafcunnan
jäsen. Valtuuston jäseniksi valitui
ovat miltei kaikki entisiä valtuuimle-hiä,
joten mitään erikoisia muutoksir.
ei ole odotetta vissa kunnallisessa elä-mäs.
sä. Meillä ei ole siis odotettavissa
mitään edistystä, ellei mitään erikois­ta
taantumustakaan.
Meillä oli kyllä työväen ehdokkaita­kin
valtuustoon, miitta heitä ei saatu
valituksi. Jos vähäväkisiile lisätään
veroja niin voimme kiittää siitä it­seämme,
koska tosiasia on että työ-lälsäänestäjät
muodostavat valtavan
enemmiStöri kaupunkimme äänestä­jistä;
— William-pöikä.
Standard Time,
Kuluvan 4^iikon ohjelmistossa 1
mm.: . :
^ KeskivBbkona: K l o 10.10 ip.
Tiilikaisen, selostus Turengin ra:
sokeritehtaasta — VJuurikkaajta
keriksi". ,•• • • '
Torstaina: Klo 10 ip. julkinen t
dekonsertti. jäka lähetetään He!
gin tjljväentalon juhlasalista.
Klo 11 ip. Savusaunasta terve;
loon. Kuvia maaseudun tervej
hoito-olojen kehittymisestä. Laati
tri Leo Kaario.
Perjantaina: Klo 12 päivällä: Sa
tolsra on sapuska muuttunut. Maa.
metsätieteen tri Oski Seppänen ps
noi. I
Klo 10.10 ip. Helsingin kaupuuj
orkesterin sinfoniakonsertti, joka
hetetään yliopiston juhla.salista.
Klo 11.15 ip. Siian ja lohen pyyi
Kukkolan kalakoskissa. Selostaa
Meller.
Lauantaina: Klo 4.05 ip; TyömieJ
perhe. Mari saa laps^. Kuulojen
kirj. ja ohjannut Juhani TäT?ai|i
Klo 4.40.: Radiolääkärin 10 mini
tia. Tri Armas Gräsbeck puhuu
veille ja sairaille.
joka arkipäiväaamu klo 7.25 on
minuutin sanomalehtikatsaus ja
ennen viiden njinuuöh engianninkii
nen katsaus.
:n
hyvässä aiussa
l^shekkoslovakian unio
keskus protestoi .
vainojen johdosta
Praha, — (ALN) — Tshekko.^ilqva
an Yleinen Työväenliitto on Latii
laisen Amerikan Työväenliiton keli
tulisesta lähettänyt voimakassariaii
protestin ChileK hailitukselle sen j
dosta kun Pisaguan keskityslei
pidetään edelleen unionisteja, j
ovat olleet pidätettynäjo vuoden s
na eikä oikeuskUulustelUa ole vid>.
kään järjestetty.
Tshekkoslovakian yleisen, Työvä
liiton sihteeri Jan Kalurek ilmi
tästä Latinalaisen. Amerikan Työv;
liitolle. Häri samalla ilmoitti, että
plo tästä protestista on lähetetty
ylelHsihtseri Trygve' Lielle Amin
järjestöjen Maailmanliiton kalitta^.
kaasti r a u h a n vaatimustamme!
WIDP oriä-yuotisen olemassaolon­sa
ajan taisleU^^ väsymättä rauhan
ja demokratian puolesta. Sen aktii­vinen
työ heijastaa maailman miljoo­nien
naisten toivomuksia. Se on myös
voittanut he.idän S3rvän luottamuk­sensa
ja. ti^ipt arvovaltäisimmäksi
naisten' kansainväliseksi järjestöksi
mitä koskaan p n ollut.
56 maan.yli-80 miljoonan naisen
puolesta I I maailmankongressin edus­tajat
julistavat:
Tulemme taistelemaan entistä suu­remmalla
rohkeudella rauhan ja de­mokratian
; tuJDvallisuuden ja kaikkien
kansojen riipiÄjmattomuuden puoles-at.
lastemme 4^,kotiemme ohrien puo­lesta.
Vpinuumne on suuri. Yhdis­tyneinä
voitamme kamppailun rau­hasta
ja den^oj^titiasta.
Hyväksytty yljsimielisesti naisten II
Kansainvälisessä Kongressissa B u ­dapestissa-
6.-12. 1348.
Vancouver. CSJ:n British Co­lumbian
alueen ophntokurscsit alkoi­vat
täällä t;fc: 6 pnä. Oppilaitten, l u ­kumäärä
_ päiväktirsseiöa oli' vain 13
henkeä; - miittä iltakursseilla vauhti
parani lujasti, sillä illalla f oli ; kurs­seilla
38 osanottajaa. Yleensä näyt­tää
siltä, että Vancouverin suomalai-"^
set ovat ediistysmielistä väkeä ja h a ­luavat
jatkuvasti kartuttaa tietoifiää-räärisä.
Kurssien lopettajaistilaisuus päätet­tiin
pitää tammikuun 23 pnä Clinton
haaUllä. Tilaisuus alkaa kello 4 ip. ja
ohjelma on hyvä ja monipuolinen.
Siksi toivotaan Vancouverin suomalai­silta
hy\'ää kannatusta. Ravintola-lippujen
hinta On vain 75 senttiä ja
niitä on etukäteen saatavana.
—R; T. L.
/
Stalinin koottujen
teosteu toinen osa
Suomeksi
Petrosavodsk. — Karjalais-Suoma-malaisen
tasavallan valtion kustan­nusliike
on julkaissut suurena pai­noksena
J . Staliiiin koottujen teosten
toisen osan suomen kielellä.
SAL kuljetti 33,126
henkeä yume^^v^
New york. — Svedish American
nen täkäläinen johtaja G. Hll
Lundbeck Jr. ilmoitti täällä, että i
kuljetti viime vuoden aikana kail
aan; 33,126 matkustajaa Atlantin
niistä 14,465 itään ja-18,661 länti
tälle mantereelle. Näiden lisäfc^i
jetettiin linjan rahtilaivoissa 242
keä, joista 170 kulki Atlantin yli 1
ja 72 länteen. Gripshölm teki
aikana 11 edestakaista matkaa
Stockholm 10.
Puolan työläisten
palkkoja nostettu
Warsova. — (ALN) — Puola
uuden vuoden korottamalla työl
ten palkkoja 10 prosentilla,
poistettiin kaikki ruokatavarain
nöstely. ' ^ |
Leivän, jauhon, sokerin, ruokaölM
saippuan, oluen ja puuvlllatavani.
hintoja laskettiin. Kaasim. sähkön
väkijuomien hintoja on korotettu.
Palkkojen nousu koskee yli 3 mi
tebllisuustyölälstä. Osittaisen hini
jen korotuksen korvaa hyvinkin pai
kojen nousu.
PÄIVÄN PAKINA
mm •
Rahaa ovat ihmiset käyttäneet am­moisista
ajoista saakka yaihtovälihee-nä
kaupassa. Sillä on ollut tärkeä ase­ma
kaupan kehityksessä ja r ^ a n
käyttö jatkuu vieläkin kun päästään
konununlstiseen yhteiskuntaan.
Aluksi rahaa käytettiin rehellisesti
tavaranvaihdossa kuimes ahneet i h ­miset
rupesivat sitä käyttämään
myöskin keinottelutarkoitukseen: ja
niin syntyi rahanlainaajat j a koron-
^f>^^^^^^^ vehnän pois ulkomaiden markkinoilta.
On siis kysyttärä uudelleen, että mitä aikoo Canada tehdä? Vaik-^
fca, qytconkin jo yhdestoista hetki, niin meillä on kuitenkin kah^kun-ll^^
li^ö-Euroopan ja Britannian imperiumin maiden kanssa. Se laajentaisi
tana vieläkin-mainio tilaisuus tehdä tärkeitä kauppasopimiisiä kx>.
ulkpmaäkappparamfe perustaa ja huoji^ntäisi tulevaa talouskriisiä.
Htrttajos jla^ittaiö h^^ turvaudutaan en-_
tistMenetanäri^^^y^^ ja tukeen, silloin jää ulko-inäakiupiianine
i ^ ^ ^ Kriisin tultua — mihift
Vhd5rsya]tain )ä>Cam nj^yinen poiitiikkä auttamattomasti joh­taa
- - - t € a ^ politiikan johdosta kes-täiiuitt^
tfiäksi.'' KäHcki tiuiiietut tosiseikat puhuvat lahjomatonta,
kieltä siitä, että Canadan liitäisi seurata Britannian esimerkkiä ja teh­dä
in2^ katijpipasöpimuksia Itä-Euroopän
ei kanisi.
kiskojat, juuri samanlaiset joille va­pahtaja
oli niin kiukuissaan, että t ^
köydestä ruoskan jä ajoi heidät.pois
herran temppelistä. .
Yhteisktuman kehittyessä rupesi r a -
sL- Mehään tehtänlmme on vaimen-1 näyttelemään huomattavaa osaa
« valtioiden välisiSEä asioissa Ja siitä tuli
i imperialistifen laajennuspyrkimysten
t^okas ase. Tämän näkee selvästi
paljon puhutusta dollarikriisistä.
Monet meistä muistavat kuinka on-nell'sia
olivat Sucnnessa ne ihmiset,
jotka ennenvanhaan saivat omaisil­taan
dollareita täältä ja Yhdysval­loista.
Dollarin arvo Suomen rahaan
verrattuna oli suuri Ja siliä sai ostaa
paljon tavaraa.
YbJdysvaUain kapitalistisen teolli­suuden
nousukaudessa dollaiista ttill
kaikkeUi vakavin raftiayksikkö maail­massa.
Ensimmäisen maailmansodan
lopulla .kansainväliset finanssiasiat
selvitettiib dollarin arvon perusteella
koska muiden maiden rahan arvo hei­lahteli,
j
Näin syntyi «dollarinälkä. Yhdys­vallat
antoiVat^dollareita lainaksi E u ­roopan
maille, Supmi sai tnyösldri
lahian. Suoineb säännöllisestä Va­kansa
maksusta tuli yksi} 4caikkein
voimakkain -propaganda-ase taantu*
mukseUisille. "ftmän asian yhteydes^:
sä nähtiin .aina vain asian toinen puo^
U. T o ^ . liidolta mitalista' ei kos­kaan
näyte^^ paitsi työväestä t a ­holta.
Täm^l^inen puoli paljastaa
kapitalistis#ifc<Ms^n^ to­dellisen
olennjksen. Suomi on sään­nöllisesti,
lukuunottamatta sotavuosia,
maksanut USA:lle velan lyhennyksen,
mutta to£iaäa;,on se. että pääoma on
yhä melkein sama kuin mitä se 30
vuotta, sitten olL Lainan antaminen
Euroopan mamp ei suinkaan johtunut
amerikkalaistui finanssikapitalistien
halusta auttaa näiden maiden k^mso-ja,
vaan heidän halustaan saada nyle-tyksl
lainaa ottavien maiden kansoja,-
kuten se .vselvästi, nähdään Suojoen
kohdalta. •
Toisen maailmansodan jälkeen on
dollari näytellyt vielä suurempaa osa^
maailman taloudellisessa ja poliitti­sessa
elämässä kuin koskaan " aikai­semmin.
Osa Euroopan maita on saa­nut
Marshallin "apua" kun taas se
kiellettiin k a n s a ri demokraattisilta
mailta sekä Neuvostoliitolta. Viimeksi
mainitut maat eivät alistunset Mars-halUn
"avuh"' ehtoihin kun taas Rans­ka,
Englanti, Hollanti, Belgia, ItaUa
ym.' maat nöyrtyivät amerikkalaisten
Imperialistien edessä." >
toperialtettsteri valtioiden Eiaroopan
elvytysohjelma :6n fcärsäiiyt haaksiri­kon,
jonka osolttaa-ise. öttä Marshallin
"apua" saanfe^fcn näaiden'talouselämä
on edell€ln.;>Päikeässa krlisiSBä kim
taas NeuÄ^<*lit«sÄ Ja. ^risandemo-taratian
maf^/telousrfämä elpyy no­peasti;
, ]: -'-^^.^ •• y-:'';-::;. .
Sensijaan että fMa^hänin "apu" oU-si
ratkaissut;"'länsi-£urobpan talous^
pulman, se synnytti dqlJai&riisIn. Tä­mä
dollarlkriisl ei hdrjulttanut vajn
länsi-EuToopan maita, vaan se vaikutti
lamauttavasti myöskinAmerikkaan ja
Canadaan. Canada Joutui supista-hiaan
tuontia Yhdysvalloista koska
sillä ei ollut riittävästi dollareita. Eng­lanti
ei voi tänä vuonna ostaa yhtä
paljon maataloustuotteita Canadasta
koska sillä ei ole riittävästi dollareita.
Ranskan Ja Italian ulkomaakauppa on
kärsinyt doliari!puutteenyuoksL
Englanti kerjää demareita. Samoin
Iicalia, Ranska ja toiset marshalloldut
maat, COiiang Kai-shek ndkiittaa
döUarlapuaJais{Em
lal^ttoslsUt.:';^
' Efalifäxin sumin
Harry Mathers sanoi äskettäin, et
Canadan kauppalaivasto ori joutuu
vaikeuksiin liike-elämän lamaantuu
sen takia, joka johtuu finanssiTi
keuksista. Hän tosin 'selitlää ma
miesten korkeiden palkkojen ole'
tähän syypään. joka ei ensinkään pii
paikkaansa. Luonnollisesti rahi
kenne vähenee kun kauppa Ia
tuu ja kaiken lisäksi ame
ovat dollarivoimallaan kiive:
maailman kuljetusliikenteen mä:
jaksi. Esimerkiksi norjalaiset lai'^
on määrätty kuljettäiriaari Vissi mää|
MiM^aliin "avun" tavaroita emi#
kuin ne saavat muuta lastia kuljei
• Täällä lännessä on doUa
mutta tiiolla puolella "rautaesi:
ei tiedetä riritään tästä kriisistä,
sandemokratian maita ja Neuvosti
toa ei ole-äddttu MaishalUn "avuö
amerikkalaisen imperialiänln ttilsi
duttavaan. syleilyyn. Ne ..ilmoitta'
olevansa'Valmiita tefcunään kaut^
kalldkien lännen maiden kanssa tas
vertaisuuden jMhJalla.
Dollarikriisi on kapitalistisen tsIcE
den sairaalohien ilmiö. Tämä
osoittaa, että Marshalliin, suunnita
maila ei ratkaista Euroopan eneno*
kuin f Amerikankaan taloudellii
probleemeja. Kansandemokraattia
maat ja Neuvostoliitto kohoavat
dan raimloista nopeasti siksi, että 1
pitalistit eivät määrää näiden
kohtalosta, vaan kanaa. Kansa
naisuutena on niyö^iri kj^ienevä i^'
fcaJBemaan tajouspinbleend^ aos»
esti; vaikeissakin ölosiihtelssa.
laivanvarustajai;jtttlts, ' - / ;