Vapaus, November 5, 1949

              .8l?a 2 Lauantaina, marrask. 5 p. — Saturday, Nov. 5
jmem
mi
» » st
I » .
m-f
m i
• ' - v i : .
iUKKTT) — inoepcsaau I^MMT
t i k i t t i^ Nor. « b UIT. AnttuftBea
M aaeoDd das maO Xtj the Post
OtOoe DqMutment; Ottevs. Pnb-
U4ied (briee «eekly: Taesdftys.
maasdajra aad Batardajn 1^ V ^ n a
^Bbttfalag Odnipaiiy U d , jU UXVlOS
~ 8t W, fladbaty. Ont, Oaaada.
B.8ak8L SdttarW.Bclimd. icamog
addgeaa BoK Sgdbciy, QptaiV».
Adrttttrtng rataa lyoo appiifation'
Trannlatlon free of diazge.
TILAUUUIHNAT: 1 v k , 6i» e k k ,
S kk. 2i)0
m d y i r a l l o l a n : 1 v k . 7J00 6 k k . S M 1 « k . 7JO 6 k k . 4 J »
Mitä muuismiovat
I I I I;.- i. ' l-.' i.
I PÄÄTÄÄN PITEMPI
1 Oulussa ilmestyvän K a n s a n Tahdon
\ k i r j e e n v a i h t a j a o n lähettänyt l e h d e l -
i leen seuraavan uutisen: ,
j Kesälahden Purujärvellä k e r r o t t i in
1 eiellä käyneen •pikkujohtaja" Pyör-
Vktor Malinqyist:
Neuvostoliiton atomivoima -
Yhdysvaltain sotakiihoitil¥^^
K e r s k a t t u amerikkalainen atomi-
Valon pilkku pimeydessä
tänön, joka oii muun "valiJBtamisen- \ pommimonopoU nousu jsavuna i l m a an
s a " ohella tehnyt Ibmlsiiie tiettäväk-1 jo kaksi vuotta sitten, v a i k k a k i n t ä -
\ Kuten lehtemnae uutisosastolla kerrotaan, Yhdysvaltain kommu-
\ nistisen puolueen johtajat, jotka tuomittiin sen tekosyyn perusteella,
i että he .tgya^-^^konspiroineet esittääkseen Yhdysvaltain hallituksen
( kukistain^ta väkiVsltaisin keinoin'', on vihdoinkin laskettu takausta
vastaa^-ivapaalle jalalle kunnes heidän asiansa on loppuun käsitelty.
J 'Kii^_,^^nsimmä»nep voitto yli yhdeksän kuukaut-
; ta kestäneessä oikeustaistelussa, niissä kommunistijohtajat •— sanot-
' takobn se suoraan — ovat puvustaneet peräänantamattomalla tä-
•' valla Yhdysvaltain demokraattisia oikeuksia ja maansa perustuslakia,
samalla kun taantumusvoimat ovat oman tuomarinsa avulla yrittä­neet
oikeuttaa ja ikuistuttaa fasistisen "ajatasten kontrollin" Yhdys-
«vailoissa. On nimittäin muistettava, että Yhdysvaltani kommunisti-johtajta
ei edes syytetty mistään rikollisesta teosta eipä edes "väki-vahaisuuden
propagoimisestakaan' mikä sivumennen sanoen on täy-
. ^n laillista Yhdysvaltain perustuslain mukaan, vaan sjitä että he ovat
• .'Ätuka "konspiroineet" väkivallan suosittelemiseksi joskus tulevaisuu-j(
Jessa! Toisin sanoen Yhdysvaltain oikeuslaitos otti tuomitakseen
sellaisia tulevaisuuden ajatuksia, jotka tuomari Medinan oikeus kat-
UA kerettrläisyydeksi — ja mitkä syytetyt varauksilta kielsivät.
Ei ole siis ihme vaikka kommunistijohtajien vapauttaminen ta-
. rjuiusta vastaan aiheuttikin spontaanisen voittokulkueen Xew Yorkis-r'sa,
Tosäsia nimittäin on, että jos tänään tuomitaan kommunisteja
/^"•yanktlaan "väärien" ajatusten perusteella, niin huomenna tuomitaan
unionisteja, liberaaleja ja edistysmielisiä oppineita vankilaan jos he
sattuvat olemaan erimieltä atomisodasta unelmoivien pankkiiri-ken-is^
ien kanssa!
Erikoinen huomio näiden kommunistijohtajien takauksella va­pauttamisen
yhteydessä kiintyy siihen oikeuden lausuntoon, missä tun­nustetaan,
että n. s. Smith-lain, jonka nojalla kommunistien johtajat
tuomittiin, perustuskillLsuus on kiistanalainen seikka. Toinen ilah­duttava
seikka on-se, että yhä useammat amerikkalaiset lehdet käsit-
• tävät sen vaaran mikä ajatusten kontrollista johtuu, ja määrittelevät
kantansa näiden kommunistien johtajien vapauttamisen puolesta sillä
perusteella, että kysymys on perustuslaillisista oikeuksista uskoa mi­hin
haluaa ja propagoida sen puolesta. Tyypillisinä esimerkkeinä lai­naamme
joitakin merkityksellisiä lausuntoja: Evening Journal (Lin­coln,
Neb.) lausui: "iKommunistit ovat vedonneet siihen, että jos de­mokratia
pn, tosiperäinen itseään kohtaan, sen täytyy myöntää puhe­oikeuden
•vallankumouksellisille. .'\merikan kansa ei voi kevytmieli-äesUvSivuuttaäi
tätä argumenttia; , . . " Vaikutusvaltainen Christian
tosiseikkaan, että Marylandin eräs
.< tuomari'katsoi '«'Marylandin subversiivivastaisen lain vuodelta 1'949
peni^iiisläkivästai^eksi.'"^^ > (St. Loujs) kirjoitti:, "Eto­net''
jfaini^et 'ftjievät (tuoniion johdosta) vieläkin pidätty^rämmiksi
» ^ "iH5llfir>iteidensä lausumi^ssa'I l . Milloin hyvänsä rajoitetaan aja-s
i , että tulemissa presidentin vaaleissa
tulee sosdem-puolueen presidentineh-dokkalsta
Väinö Tanner olemaan pää-j
tään pitempi m u i t a ehdokkaita".
Tiedon johdcsta oli muaan t i l a i s u u -
de.s.sa oliut kansalainen arvellut:
" N i i n , kaipa ."jc- Väinö Tanner oli j a on
päätään pitempi m u i t a j m u t t a m c n i -
i i o i i a n hänen valla^s-aplonaa Valkoina
oli päätäin lyhyempi- ja jaanikohan
ntahtai.si vielä päästä' päätääiv l y h y ­emmäksi,
jos T a n p e r j f e l ä pärisi p u ­k
i l l e . "
"MAR.SIIALLOITUA
DEMOKRATIA.-^"
'•For Lasting Peace, F o r A People's
Demccracy"-nimLse&sä lehdessä k i r ­joitetaan
N o r j a n vaalien johdosta seu­raavaa:
" N o r j a n parlamentin viimei.sessä
paikkojen jaossa Kommunistipuolue,
j o k a .sai y l i 100,000 ääntä yleisissä vaa­leissa,
ei saanut ainoatakaan paikkaa
kun .sensijaan oikeistolainen T a l o n ­poikaispuolue,
joka sai vain 85.000
ääntä, .sai 12 p a i k k a a . . ,"
mä hartaasti v a a l i t t u harhakH^a l u ­h
i s t u i vasta syyskuun 23 pnä tänä
vuonna j o l l o i n T r u m a n " p a l j a s t i " , e t ­tä
Neuvostoliitossa o l i tapahtunut
"atomlTäjähdys"'. On fayadytöntä
pohdiskella, kauanko Washingtonln
j o l i t a v i e n henkilöiden ahdas £ ^ o n
o U j t tietoinen venäläisen atozniaseen
olemassaolosta. Paljon hySdyULsem-pää
on t a r k a s t e l l a hieman Ifthemmin
niitä tosiasioita, j o t k a johtivat T r u -
manin j u u r i tänä a j a n k o h t a n a esiin-tj-
mään j a tunnustamaan, että taru
amerikkalaisesta atomipommimDno-polista
o l i lopullisesti h a u d a t t u.
päättymisestä lähtien. T i e t t y j e n v ä l i.
a i k o j e n Jälkeen se o n kUvennyt h u i p ­pukohtaansa
— k u t e n esimerkiksi s f l -
toin, kun sotasihteeri Porrestal t j li
h u l l u k s i Ja hyppäsi ikkunasta alas.
V o i d a a n kysyä, m i l l o i n hänen seu­r
a a j a n s a noudattaa esUnfrkkiä. Sillä
hän. yleisesikuntapäällikkö Omar
B r a d l e y , rahaministeri Syxninton ja
lentoaseen päjilHkkd Vanderberg ovat
laatineet hyökkäyssmmnitelman. j o ta
suurflqans^in äänitorvi. U . S. News
and W o r l d Report on tehnyt viime
kuussa seuraavan yhteenvedon:
Pres<iue..saari... P a t r b a n k s . . . O k l -
n a w a . . . L o n t o o . . . I«nt|iJUIe ohjeita,
aotmippnuneja l a s t a t a a n . kohde:
Moskova j a U r a l i n takana sijaitsevat
i teollisuuslaitokset. P o m mituskoneet
. Amerikkalaista pollttlkkaaJ<rta 1«>. j ^ ^ ^ ^ - ^ ^ ^ ^ ^
konaan johtavat muutamat harvat
CANADAN UUTISILLA YHTEYS
PEIPINGIN DIPLOMAAT­TISIIN
KA.XAVIL\
K u l u v a n k u u n 2 p:nä ilmestyneessä
Canadan Uullse.ssa c n j u l k a i s t u u u t i ­nen,
jossa mm. sanotaan seuraavaa:
Venäjän entinen u l k o m l n i s l e r l V y a -
cheslav M . Molotov, on kaikessa h i l ­jaisuudessa
ollut antamas.sa ohjeita
K i i n a n uuflelle kommimistiselle " K a n .
.san tasavallalle". Tämä vimeinen t i e ­to,
mikä on s a a tu pääministeri S t a l i ­n
i n oikeankäden miehen puuhista ja
o n tullut Peipingistä, K i i n a s i a , d i p ­lomaattisia
kanavia myöten . . ."
jättiläistrustit, on, k u t e n ttmnettua,
luonnehtinut a i n a sodan päättymises­tä
lähtien agressiivinen h e n k i - u l k o ­politiikassa
— sekaantuminen toisten
kan.sojen asioihin, a k t i i v i n e n s o t i l a a l ­l
i n e n Interventio fasismin puolella
R i i n a s s a ja Kreikassa, sotaliittojen
muodostaminen j a s o t a t u k i k c A t l e n pe-i-
ustaminen k a i k k i a l l a maapallcflla —
sekä hilitön sisäpoliittinen taantumus,
j o k a on lyönyt ammattlyhdistyslillt-keen
kahleisiin, lavastanut leipsigi-läisiä
oikeudenkäyntejä j a " l o j a a l ir
suus" tutkimuksia parhaimpaan h i t -
lerilälseen t y y l i i n , luonut l a a j a l l e h a a ­rautuneen
v a k o i l u - j a llmiantojärjes-telmän
Jierättänyt epävarmuutta ja
pelkoa — lyhyesti sanoen, a m e r i k k a ­l
a i n e n p o l i t i i k k a ön kuvastanut kaik­k
i e n fasististen aineksien olemassa­oloa.
k u l a l e n t p j a ylläpidetään joka yö n i in
i tusten kUpailua vapailla markkinoilla, silloin kansakunta kärsii'. Tä-onänpäiväisen
populääriset opit olivat vastenmielisiä oppeja eilen.
,, .Tä>TJänp^ryäise,t^^äteyä^ on taottu julkisessa väittelyssä mc-;
> >ii lyayan(ajlasi'fl)en päällä." . ..
.!-*;.>> .'Kommunistien'johtajien vapauttäm takausta vastaan oli en-äifnmäinen
huomattava demokraattinen voitto tässä historiallisessa
iöikeii^ii^steliig^ että demokratian pitnennys ei
/'!'''; päaseltääri "V-hdysvalloissa valtaan —jos demokraattiset kansanj6u-
' k o t yhdistävät rivinsä ja puhuvat pelkäämättä maansa perustuslail­listen
dkeuksten puolesta.
•A
A A
»»ii-:-^-'.'-.-.--':
mm
Leipäkysymys canadalaisille
Kun Neuvostoliitto, maiiihnan yksi kahdesta voimakkaimmasta
maasta ja ensimmäinen sosialistinen maa viettää ensi maanantaina 32.
vuosipäiväänsä, sen tapauksen johdosta puhutaan joko -myönteisessä
tai kielteisessä äänilajissa kautta maailman ja kaikkien yhteiskunta­piirien
keskuudessa. Mutta meille canadalaisille, joista joka kolman­nen
henkilön toimeentulo ja hyvinvointi riippuu ulkomaamarkkinois-ta,
NeuvostoUiton vuosipäivän vietto palauttaa mieleen kaksi elin-tärkeSilä
lei|)äkysymystä: 1. Canadan viralliset tilastotiedot osoitta­vat,
että ulkomaakaupparnme on huolesiuttavas.sa määrässä laske­massa
ja 2. Canadalla olisi kuitenkin ensiluokkaisen hyvät mahdolli­suudet
laajentaa ystävyyden ja yhteisymmärryksen kehittämisen
avulla markkinayhteyksiään Neuvostoliiton ja kansandemokratian
maiden talouskriisistä lopullisesti vapautuneilla markkinoilla.
Huolestuttava tosiasia kuitenkin on, että Canadan kauppayhtey-det
sosialistisen ja sosialismin tiellä olevan msailmanosan kanssa, joka
edustaa yhtä kolmannesta koko ihmiskunnasta, on asiallisesti koko­naan
tyrehtynyt aikana, jolloin ulkoniaakauppanvme -tuntee yhä ko­vemmin
kapitalistisen maailmanosan maiden osalle tulevan talous­kriisin
puristuksen. Siksi Neuvoirtoliiton vuosipäivän johdosta on
Canadan-Neuvostoliiton Ystävyysneuvoston toimesta nostettu tunnus­lause
''Kaupankäyntiin ja ystävyyteen Neuvostoliiton kanssa".
Yleisesti tunnettu tosiseikka on, että Canadan, kuten muidenkin
''länsimaiden'' suurkapitalistit — monopolistit — pelkäävät avointa
ja rehtiä kilpailua sosialistisen maailmanosan kanssa. Suurkapita­listit
ja heidän lehtensä kerskuvat ko\'aäänisesti kapitalistisen jär­jestelmän
"paremmuudesta'- mutta kun tulee kysymys rauhanomai­sesta
kilpailusta sosialismin ja kapitalismin maailmanosien välillä
maailman markkinoilla, silloin nämä pöyhkeilevät kapJtalistit perään-
, tyvät loukkoihinsa ja ryhtyvät sensijaan hysterisen punakauhuliet-
^ sonnan turvissa sapelin kalistamiseen Neuvostoliittoa vastaan. Tämä
on kapitalistisen järjestelmän tukipylväiden avoin tunnustus siitä,,
että he pelkäävät kehumansa järjestelmän osoittautuvan sosialismia
heikommaksi.
Ja minkälaisin seurauksin? Canadan viralliset tilastotiedot
(Dominion Bureau of Statistics) osoittavat, että Canadan vienti u l ­komaille
oli syyskuussa 9 prosenttia pienempi kuin elokuussa ja ko­konaista
19 prosenttia pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa.
Erikoisen tärkeätä on -vielä muistaa, että Canadan viennin vähenemi­nen
kutistui kaikkein uhkaavimmin juuri Yhdysvaltain kohdalta,
vaikka Canadan hallitus on uhkapelurin tavoin sitonut maamme koko
kauppapolitiikan yhdysvaltalaisista markkinoista riippuvaksi. Viime
syyskuussa Canadan vienti Yhdysvaltoihin oli kokonaista $48,300,000
pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa — ja Yhdysvaltain ta-lauskriisi
on vasta krfiitj^svaiheessa. Tästä näkyy kuitenkin kaikes­sa
alastomuudessaan se, kuinka tuhoisasti vaikuttaa \Tidysvaltain
kehittyvä talouskriisi Canadan vientimarkkinoihin ja muistaa sopii
finanssiministeri Abbott in lausunta alahuoneen istunnossa, että -'kaik­ki
muutokset \Tidysvaltain taloustilanteessa vaikuttavat välittömästi
aneidän Yhdysvaltoihin kohdistuvaan vientiimme".
Geraidtonin osuus­kaupan
myynti
6 kk. $116,000
Geraldton, Ont. Intematiönal-osUusliikkeen
pafkallfeen haäramyy-niälän
huoltoltbntitean selostus l i i k.
keen asioista esitettiin täällä J o k u a i ka
t a k a p e r i n pidetyllei jästnistöii kbköiik-
^elle. • r - :• , i •
Kömiteah flihteieVhi OlgäBälbri a l l e -
kirjöittama.v9ä selostuksessa, j o k a ' M _
.sittää' k u l u v a n Viiddeh kuUden • e n s i m ­mäisen
kuukauden ajan; todetaan lii<-
kevaihdon, .olleen m a i t i i t t u n a . ' a i k a na
j o t e n k i n saman k u i n edellisen vuoden
vastaavana ? a i k a n a - e l i ' yhteensä '116,- -
000 dollariav ^joka •;6n mielestämme
vielä hyvä'saavutus. Hinnat kohoavat
h a r v a se päivä j a k a n s a n elintaso l a s ­kee
sen seurauksena. .Tulevaisuuteen
nähden-, saamme odottaa laskusuun­taa
liikevaihtoon -nähden", - todetaan
Samanaikaisesti ovat sotilaalliset
varustelut saavuttaneet mittasuhteita,
joille ei ole vertaa maan r a u h a n a i k a i -
sessa historiassa. Välittämät sotilas.
i menot on korotettu 11 m i l j a r d i s t a d o l -
"lari.sta vuonna 1949 14,3 m i l j a r d i in
d o l l a r i i n vuonna 1950. V u o n n a 1936
o l i v a t vastaavat menot 1.1 m i l j a r d ia
sekä vuosina 1937—38 1,2" mUjardia.
Näin ollen ovat välittö>mät ;^otilasme-not
nyt 12 k e r t a a suuremmat .|cu^ ne
9livat e i u i f n ^oisen ct^ailiuan^an
puhkefiinistä. L i ^ ^ i on ^atett^.voi-maan.
rauhanaikainen.. asevely9)lisuus
ensimmäistä k e r t a a yhdysvaltain h i s ­toriansa,
'i •, < .
A t l a n t i n sopinauksen muudossa.oVat
W a U S t r e e t h i v a s i h ^ t o n i l a i s e t käskyn,
h a l t i j a t , sitoutuneet Y h d y s v a l t a i n k a n ­s
a a kustannuksella t u k e m a a n s o t i l a a l ­lisia
> varusteluja: ^näläsä vasallintaissa,
selostuksessa .
L i i k k e e n palveluskuntä on vaihtunut
useaan kertaan v a i k k a parannuksia­k
i n o n y r i t e t t y tehdä. K a u p a n h o i t a ja
R. R u s h o n k u i t e n k i n pysynyt p a i k a l ­laan.
Häntä vastaan ei ole kuulunut
erikoisempia moitteita, eikä hänkään
ole esittänyt moitteita muita vastaan.
Vuoden alkupuoli on ollut p a i k a l l i ­selle
huoltokomitealle v e r r a t t a i n h e l p ­po
kun kaupalle saatiin oma l i i k e ­huoneisto.
Pieniä korjauksia on t e h ­ty
j a ulkomaalaus o n suoritettu. H u oL
tokomitea on kokoontunut viisi ker­taa
puolen vuoden Jkuluessa. Koska
kokoukset on pidetty englanninkielellä
ovat kielivaikeudet olleet esteenä, j o s ­ta
syystä mahdollisesti ei ole k a i k k ia
asioita esitetty kokoukselle ,koska on
saatetta pelätä niiden esittämistä
puutteellisen kielitaidon takia.
VALISTUSTYÖ iUNÖHDETTU
V a l i s t u s t y öon jäänyt kokonaan u n -
holaan koska^valistuskomiteaa- e i ^ l e ,
Port A r t h u r i n valistuskomitea järjes.
ti maalisk. 12 pnä i l l a n v i e t o n suoma­laiselle
haalille. jossa liikkeenhoitaja
E. J . Laakso selosti osuustoimintaky-symyksiä.
Port A r t h u r i n komitean
toimintakysymyksiä. Port A r t h u r in
komitean toimesta perustettiin paik­kakunnalle
Co-op. kerho, joka ei ole
kuitenkaan toiminut. Komitean t o i ­mesta
esitettiin myöskin elokuvia.
S i i h e n on valistustyö rajoittunut.
M a a i l . i i a n tilanne muuttuu joka
päivä synkemmäksi tj'öläisille. D o l l a ­r
i n arvon alentaminen merkitsee m e i l ­le
työläisille palkanalennusta, e l i n t a ­son
huononfamista j a työttömyyttä.
Osuusliikkeitä vastaan yritetään aset­taa
kaikenlaatuisia vaikeuksia j a e s .
teitä.
Meidän työläisten velvollisuus on
herätä tukemaan osuusliikettämme
k . i i k i n mahdcHisin keinoin. Sitten se
on myöhäistä k u n olemme k a i k e n me­nettäneet.
Takokaa siis osuusliikettä!
k a u a n kt)in sää s e n s a l l i i . K u n k a u ­pungit
o n hävitetty j a suuret i h m i s ­joukot
surmattu, voidaan vihollisen
antauttunista odottaa nopeasti. M u t .
t a v o i tapahtua, että v i h o l l i n e n hyöjk-kää
y l i E u r o o p a n Ja A a s i a n nopealla
manööverisarjalla. EurooiJassa yrittä­vät
amerikkalaisten k o m e n t a m at
ranskalaiset joukot pidättää m y r s k y.
a a l t ( ^ . Eliel tämä onnistu, nousevat
amerikkalaiset joukot m a i h i n Euroo­passa
j a vyöryvät tuhansien l e n t o k o ­neiden
^uojasunina an^umermaan y l i
Venäjälle j a p a k o t t a v a t v i h o l l i s e n a n ­tautumaan.
K u v l t e l k a a h a n , että j o t a k i n yllä-k
u v a t u n l a i s b olisi luettavana v a i k u ­tusvaltaisessa
venäläisessä lehdessä
j o h t a v i e n venäläisten ministerien l u .
v a l l a .
Tämä m a l l i n e n sotakiihotus ei p o h ­j
a u d u pelkästään salraaloiseen toive-a
j a t t e l u i m . Sillä o n huomattavasti
realisempi perustus. Vahvojen syiden
johdosta se e i ole Johtanut sotaan.
M u t t a se o n Johtanut siihen, että s o ­d
a n h a n k k i j a t ovat voineet toteuttaa
varustelosuimzutelmansa Ja d i k t a t u u -
r i o h j e l m a t ^ peloittavassa laajuudes­s
a . Varusiteluvuorostaan o n estänyt
pelättyä joukkotyöttämyyttä s a a v u t t a ­masta
sellaisia roittastihteita, e t i ^ se
s a a t t a i s i v^iarantäa., amierikkalaiseii
kapltal^|Qifn 'o]ei^iASsaö)(<k^ Ilotto­m
i e n luki^Däärä o n i ä h ä n mennessä
n ö i ^ i i t ' ' t y ^ ' V 6 it^^ dn t j e -
ten£in-totte, eiteVvä^ et­teikö
^ t y t t ^ e n \ \ lukiimäär^ s f ^ t t a i si
. I ^ i ^ e s ^ .ajpsa^jgdoiihi mi­käli,
pejojfä^^o^öte^^
i^uisi. Mutta: 'sii^''iiiiol£aiatta' v a h i s .
, t ^ u woXaA\yj^^x^^
— Maanviljelykseen kelpaavaa m a a ­
«ta on Canadassa 350,000,000 eekkeriä. , : .
joideiQ>taloudeMiRen tllaiuie^jo.inytcion s a n u i l l a kun t a o t a a n ne ^eet, Joilla
monessa, tapauksessa et^toiyoineniei-" 'donäriktiiiih^^^
tefese. toivovat v a ^ w | i ^^
ja''äiir£ikäyvähsa 'sostal%iiit£''f''^^'^
" ''\rärl^telU;i{to meille'^iivliilisä^^
(Bl^ätaöää^att spi;^^
s ^ j ä , v a a h niyöff'^aloude^ Si'
UÖ^T ;|»^aS5^ aika
sitteiT puhuessaan 1^650 yhtiiihjöhta-jalte;
^Pöhti-äiween
hamtiMcSen
suuden . u u d o i moblli^tiqstitumitel»
m a h yhteydessä^ Bäh tähdensi, että
propagähda pn vält^tniätön ^'puölite.
t u s t a h d o n " pitämiseksi elävänä ja
k a n n a t u k s e n saamiseksi liSätyilie so-tamenoilie.
yiläiäihattu U S . News
a n d W o r l d Report k i r j o i t t i elokuun
a l u s s a : • :/ "
S p t a k i i r i o t u s t a o n uudelleen v o i m i s ­t
e t t a v a noielenkiinnon herättämiseesi
m u i l l e kansoille a n n e t t a v i a aselahjo-j
a kohtaan. Sotajäarittelu on k e i n o ,
tekoista J a . v a l h e e l l i s t a mutta ^itä
detään' välttömättöm kongressin
k i i h o i t t a i n i s e k s i siten, että se äänes­t
ä ä toiyötuUa t a v a l l a.
T r u m a n itse on ottanut Johtavan
aseman k i i h o i t t a j i e n " parvessa. Y h ­d
y s v a l t a i n kaixsa on a l k a n u t saada
k y l l i k s i J a l i i a n k i n kyllikä kaikesta sor
t a k i i h o i t u k s e s t a , K a n s a n j o u k k o j a i
v a s t a r i n t a A t l a n t i n sc^iinusta j a s o t i ,
laisohjehnaa 'vastaan Oli siinä määrin
kä vähinupittvseri avun juiBio6ta,^tä
doil^rimagnaattt niin-.runsaskätisestl
ovat antaneet nliUeMarshaU-suiuuiii
,tehnan.-ja m u i d e n k e i n o j e n muodossa.
Tätä kiihkeää, varustelur Jä liilito-politHkkaa
!ei: tietenkään o l e . a l o i t e t tu
r a u h a n säilyttämiseksi. A m e r i k k a l a i s ­t
e n r a h a r u h t i n e i t t e n sodanvalmi^tel'
l u i l l a o n s a m a päämäärä k u i n Htttfe-r
i n k i n — sota. K a p i t a l i s m i n a l i t u i ­sesti
kärjistyvien vastakohtien - J a
r a p p i o n paineessa k a p i t a l i s t i t tarrau.-
tuvat toiveeseen, että he sodan a v u l la
tulevaisuuden voimia j a sosialismia
vastaan voisivat pidentää tuomittua
yhteiskuntajärjestelmiäpä. T^Stä
syystä he varustautuvat. Tästä syys­tä
h e tahtovat murskata Neuvostolii­t
o n j a kansandemokratiat, j o i t a syy­tetään
"hyökkäysaikomuksista", hyök­käyksestä,
joka o n siinä, että ne t a h ­tovat
r a k e n t a a sosialismia rauhassa.
A s i a n l a i t a o n n y t k u i t e n k i n kaikek­s
i - o n n e k s i sillä tavalla, että se mitä
k a p i t a l i s t i t voivat, kokonaan toinen
asia. Se, että Iralmas maailmansol» el
vielä ole tpdelllsuus, ei; s u i n k a a n .joh­du
vaan siitä, että he tietävät, m i n ­kälaisia
voimia heillä p n vastasään.
M u t t a kapitalistisessa leirissä o n ejpä-toivoisia
piirejä, j o t k a ovat h a l u k k a i ­t
a panemaan k a i k k i yhdelle kortille.
-SChdysvallpissa o n m a h t a v i a ryhmiä,
j o t k a jos h e saisivat tahtonsa perille,
olisivat aloittaneet atomipommisodan
j o kauan sitten. Siellä o n sellalisiä.
Jotka vielä tänä päivänäkin t a h t o i s i ­vat
sytyttää atomisodan. Heidän t y ö -
hypoteesiaan tulkitsee eräs New Y o rk
Timesissa syyskutoi 25 pnä j u l k a i s tu
a r t i k k e l i :
Y h d y s v a l t a i n j a IfeuvostolUton p e -
rusvastakohdat ovat n i i n suuria, e t ^
mitään ratkaisua voida koskaan saa^
vuttaa sovinnolla. Ennemmin t ai
myöhemmin o n sqta väistämätön.
S i k s i on aloitettava "ennen k i i in
Neuvostoliitolla ön yhtä suuri atismi-pommivarasto
k u i n Y h d y s v a l l o i l l a k i p ".
A i k a i s e m m i n ovat gellaiset v a i k u t u s ­valtaiset
herrat k u h i W i l l i am H u i l i t,
kuvernööri Earle y n n ^ k o k o n a i n ^ .
joukko senaattoreja J a kongressiinie.
hiä vaatinut, että o n lavastettava a t o -
mipommihyökkäys N e u v o s t o l i i t t o a"
vastaan ennen k u i n tämä maa -äitii
h a n k k i a itselleen atomiaseen j a m a k ­saa
samalla r a h a l l a.
Tämä e n n e n k u u l u m a t o n sotakiihoir
tus o n muodostanut amerikkalaisen
elämän pysjrvän p i i r t e e n aina sodan
korostettua;'että se h e i j a s t u i vieläpä
kongresdeszkin. Tämä j j u r i o l i syy.
m i k s i T r u m a n esiintyi tiedoituksellaan
Neuvostoliiton atomiaseesta nimeno­m
a a n tällä" a j a n k o h d a l l a . Tämä t a -
p a h t i i i siinä mielessä, " e t t ä kongressia
k i l h o i t e t t a i s i i ? äänestämään t o i v o t u l ­l
a t a v a l l a . " Iti.^
Tällä iInaoJtiiksellaan häh t c i v o i saa­v
a n s a ediKtaiähuoneen uudelleen k ä ­sittelemään
Jo a i k a i s e m m i n hy}ättyä
aseapac^jelniaa, antamaan hänelle
tukensa teollisuuden uutta mobilisa-tiosuucmitebnaa
p o h d i s k e l t a e s s a,
myöntämääh häneUe lisätyt v a l t u u ­det
n i i d e n v a k a v i e n p a l k k a - j a eläke-selkkauksien
ratkaisemiseksi. Jotka
koskevat 3 miljoonaa työläistä, suo­m
a a n hänelle oikeuden " a t o m i s a l a i -
suuden" uskomiseksi E n g l a n n i l l e ja
C a n a d a l l e sekä Baruch-suunnitelman
E^yttämiseksi, Joka s i i i ^ lähtien, k un
o n tuJlut tunnetuksi, että Neuvosto-l
a t t o omistaa atomipommin, o n m u u t ­tunut
entistäkin eriskiunmalllsem-m
a k s l .
Neuvostoliiton atomiase, j o n k a Y h ­d
y s v a l t a i n presidentti uskoi vapautta­van
hänet monista huolista, näyttää
k u i t e n k i n synnsrttäneen vakavia p u l ­m
i a toisessa yhteydessä, j o i t a New
Y o r k Timesin p o l i i t t i n e n toimittaja
James K e s t o n valaisee. Syyskuun 25
pnä Julkaisemansa ^'Washington p e l ­kää
r a u h a n o t f e n s i i v i a " - n I m i s e n a r t i k ­k
e l i n s a johdatmossa hän k i r j o i t t a a :
W a s h i n g t o n i n väliti>ömänä huolena
ei ole se, että venäläiset a l o i t t a i s i v at
atomisodan länttä vastaan, v a a n s?
että he a l o i t t a i s i v a t uuden ra-ohanof-f
e n s i i v i n Yhdysvalloissa j a Euroopas­sa
j a Y K : s s a .
E r i k o i s e s t i pelätään, että venäläiset
edelleenkin vaativat atomipommiva-ra^
tojen kieltämistä j a hävittämistä
sekä atomienergiatuotannon tehokas­t
a kansainvälistä valvontaa. V i r a l l i ­n
e n tiedoitus Neuvostoliiton atomi­aseesta
o n ' n i i n ennenkuulumattomas­sa
määrässä vahvistanut venäläisten
asemaa, "ettei koskaan ennen siitä
lähtien, k i m atomienergia t u l i k a n ­sainvälisen
p o l i t i i k a n riitakysymyk­seksi,
huomattavaa venäläistä syjrttä-jää
ole asetettu asianhaarojen suo­tuisamman
kombination eteen ktijn.;
VyshinskläN'ew Y o r k i s s a " . Hän pitää
v a r a a , että venäläinen r a u h a n o h j e l -
ma, j o h o n sisältyy atomipommin' k i e l ­to,
s a i s i k a i k u p o h j a a maailman kän-|
soissa, n i i n uhkaavana että se saattaa
lyödä h a j a l l e koko amerikkalaisen so-f
taohjelman. ITän • k i r j o i t t a a sattatar-
• ^ t i : •
.Washingtonin •viralliset edustajat
ovat täysin 'tietoisia että uusi tilanne
monimutkaistaa heidän k a i k k i ulko-f
p o l i i t t i s e t sitotimuksensa j a osaa h e i - ,
dän s i s ^ o l i i t t i s l s t a sitoumuksistaan.
\ O n siten ilmeistä, että N e u v o s t c l i i.
t o n atomlasie o n j o n y t a i h e u t t a n u t so
d a n h a n k k i j o i s s a tiettyä järkiintymistä
j a exuienkiiulumottomassa määriri
vahvistanut r a u h a n voimia maaiimas
sa'. Näinä voimat, ovat vahvempia
k u i n amerikkalaisten sodaiUietsojain
voimat. Koskaan laimentumaton
valppaus j a alituisesti kiihtyvä taiste­l
u r a u h a n puolesta v o i tällä hetkellä
enemmän k u i n mikään m u u estää u u ­d
e n sodan. Joukkojen rauhantahto
voi j o h t a a vieläpä s i i h e n k i n , että m a a .
i l m a ensimmäistä kertaa moneen v u o -
- t e e n saa t o d i s t a a ••Washingtonista
j o h d e t t u r a u h a n o f f e n s i i v i a " eikä a i ­noastaan
Moskovasta.
-SITÄ
=TÄTÄ
11-vudtias tyttö
synnytti lapsen
! K a p K ä u p t u ^ — N o i n kuukausi s i t ­t
e n s y n n y t t i etäs 11-vuotias tyttö l a p ­sen.
Nuori äiti o n täydellisesti t o i ­punut
kolmen viikon kuluessa j a l a p ­s
i , j o k a syntyessään p a i n o i n 3 kg., on
samassa ajassa saanut lisäpainoa 700
grammaa.
HANKKI ENITEN TUJAUKSIA
Vapauden äskeisen ievitysryntäyk.
sen parhain asiamies ja tilausten
hankkija oli Juho Nissinen, joka täyt­ti
melkein yksinään koko Toronton 23
tilauksen kaotan sillä Jnho i«a?«VVi
lehdellemme kaikkiaan 21 n ^ t a tilaa­jaa,
joka oli ennätys tämän ryntäyk­sen
ailuna. Hän toimU edelleenkin
Vapauden ja Liekin edustajana T o .
rontossa. Juho on lebtienune asiamie­henä
toimiessaan suorittanut valtavan
työn Canadan suomalaisten valistus­työn
alalla.
Kirjailtama tk.
13 paivana
Timmjnsissa
Timmlns, Ont. — Jospa pistäisui
m u j t a m a n r i v i n Vapauden palstoille
täältä Timminsistäkin. Muualla ehkä
j o luullaan, että täällä ei ole enää
mitään toimintaa k-on e i lehden pals­t
o i l l a näy p a l j o n k a a n t o i m i n n a s t a m ­me
. H i l j a i s t a se o n m u t t a aina sen­tään
j o t a i n hommataan.
M i n u n p i t i p i k e i n k i r j o i t t a a niistä
Vapauden k i r j a i l t a m i s t a . Ne pidetään
täällä tk 13 p:nä k l o 7.30 i p . K o m i t ea
j o k a näitä hommaa sanoi, että o h j e l ­ma
tulee olemaan hyvää Ja arvokasta,
j o k a sisältää kupletteja, soittoa, t a n s ­s
i a , voimistelua kuorolaulua, y m . T o i ­v
o t a a n , ' että - T l m m l n a n 'suomalaiset
s a a p u i s i v a t ' S i l l o i n • SiiiircUa joukolla
h a a l i l l e tähän ensimmäiseen o h j e l m a -
i l t a m a a n tänä syksynä'. L i p p u j a on
• jo. ittyytj? etokäfeeen j a niillä myös a r ­votaan
p a l j o n a r v o k k a i t a j a hyviä k i r ­j
o j a . S i i s tervetuloa k a i k i n osaston
h a a l i l l e tk. 13 p : n ä klo 7^0 i p.
Tässä samassa mainitsen naisten
kerhon toiminnasta -. K e r h o , kokoon.,
t u u j o k a peiJaritaiTiita h^ai^te, K
vuorollaan Iretfetää'kahvit. jS hommaa
muut s i i f t e i i k U j j l q ^ a n ohjelmaan,-
O l i s i myös' töiVbttiäyaä"; että , Öäljpn'!
enemmän ^ a j d a - j a ntyösklh -^^hiä
t u l i s i •kej*6m9liii,n,-^=fyäJ]^lB^^^n
naisten k ^ h p . - « l ö n ; « d ^ e t ovaf-^imyös
tervetulleita;' ^.Kerhon m y y j ä i tä
keskusteltiin, ja' n e piätettiin pitää
lähempänä joulaa, että jokaisella on
tilaisuus ostaa ystävilleen kauniita
p i k k u j o u l u l a h j o j a . Näistä myyjäisistä
kerrotaan s i t t en tuonnempana e n e m ­män.
Toivottavaa olisi, että jokainen
jolle on annettu kerhon töitä tehtä­väksi
tekisivät ne j a s a m a l l a olisi hyvä
jos j o k u voisi l a h j o i t t a a omastaan j o ­t
a i n . Täten s a a t a i s i in myjäisistä suu­remmat
j a rikkaammat.
Terveisiä k a l k i l l e entisille t l m m i n -
slläisllle, missä k u k i n olette t o i v o t t a ­vat
tänne jälelle jääneet toverinne,
Syysterveisst myös k a l k i l l e Vapauden
lu.kljollle. — R a u m a n flikka.'
**W>TTEUJA
P i k k u t y t t ö : - - I s ä.
^^^^itsestään p o h u ^ ^ ^
Isä: - Siksi, että ne jotka
dä heidän kirjoituksistaan
heitä olevan liJan monta r
väksL u« I
SOTlLAALUSTa B^t
Aamuherätyksen jälkee, ^
tUnSijoitusta j c s s a k i n S ^
T a v a m n u k a l s e U a a a m u ^
l a a n pai^T^stävä l u u t n a n t t i ^ ^
että eräässä asuntoparakisa. ^ lucli
k a n t a alokasta vielä
unestaan. Ilkeänpuoleisessa a V s a n
vyssä hiatnantti hihkaisee-
— K u i n k a pitkään te oikeaa»
otte täällä loikoa?
Syvältä erään lavetista
n j :
— K u u s i kuukautta.
laris
iieU
ästä
iiä
Idi
iän
KXYTXNNÖLLINE.\ LASI
LUOKKAJAOSTA
Hämäläinen linja-autonatitf
mlstui lähtemään Jy^-äskyiästä''
Pereelle j a m y i matkaUppujg ^0,;»
luokkaan. Matkustajat Ihoeto
j a sanoivat etteivät he e n n a^
kuulleet, että linja-autossa on
luokat j a tiukkasivat selitystä, i
tyypillisenä hämäläisenä, ei haa;
nut Uikaa sanoja ja ilmoitti vain,
"kyllä välillä selvenee".
MatkaUa tuli vastaan jyrttj
A j u r i pysähdytti linja-auton ja ita
. "Toisen j a kolmannen l u c i a n . , ^^
kustajat ulos Ja heidän on HveÄoast
mäki ylös. Ensimmäisen liH&ani
kustajat saavat istua paitoillaaa
A j u r i odotti mäen päällä itien
kolmannen luokan matkustajia ]t
hän sai ne autoonsa lähti hin
leen matkaan.
Hetken ajettuaan tuU vieläkin
kempl mäki j a ajuri teki seursfl
ilmoituksen:
" T o i n e n j a kolmas luokka ulos,
sinunäinen luokka istuu paikoUl
Kolmannen luokan pitää lykätä li
autoa."
Tä
;rist
Voi
lalja.
;uud£
:oko-ismi:
'n p
iheu
ien "
cans:
ittönr
lyös
an e
.ytyi
^an
list
lurh!
ka t
aaiL
lämä
nyydt
ittj
;e
dik
lelli
:e£sa
MUODIN MUKAISTA
Vanhempi sisar: "Mahdollisesti
n a k i n päivänä tulee mies ja
nainua menemään naimisin
saan."
' Nuorempi sisar: "Se ei hä
täisi minua ensinkään. Ny:
ön a n t i i k k i muodissa."
* • •
Et PAHAKAAN M£NN£;
Tuomari: Kuinka monta
olette ennen joutuneet
eteen?
V a n k i : Yhden kerran.
• Tuomari: Kuinka kauan siltä
V a n k i : Noin 20 vuotta.
T u o m a r i : Hm. E i pahakaan
heisyys. Missä olette ollut tämän
i l i a j a n?
Vanki: Kuritushuoneessa.
— K a n s a l l i s e n Museon retkikunta
j o k a k u l u t t i tänä kesänä puoUtoista
k u u k a u t t a Newfotmdlandissa, h a v a i t si
saaren eläimistön suuremmaksi ja
tummemmaksi k u i n samat l a j i t m a n ­nermaalla.
Sen u s k o t a a n johtuvan
saaren lämpö- j a kosteusmäärästä.
Amerikkalainen
ammattiyhdistys*
vieraili! Suomessa
Helsinki. (S-S) —
ammattijärjestön fAmerican
t l o n of Labour) varapuhe
Isossa-Britanniassa asuva
I r v i n g Brown on saapunut käy
Suomeen.
Tanskalainen alus
uponnut Hangon
edustalla
Helstaki'. — (S-S) — Ta
n o i n 200 . t o n n in höyryalus
myrskyn kourissa Hangon (
k a k u u n 22 pnä. Miehistöön
5 tanskalaista, jotka kaikki
vat. Heistä on kaksi naarau
löydetty. Laivan hylky sensijaaD|
edelleen kadoksissa.
K u n hyvän ystävänsä menettää,
n i i n ^ o n k u i n menettäis i o i k e a n k ä -
Kuten sanottu, ulkomaakauppamme, nimeQomaan vientimme, on
uhkaavasti kutistumassa samalla kun lyhytnäköisen ja ennenkaikkea
Canadalle turmiollisen politiikan seurauksesta on annettu kauppayh-teyksicn
«päättyä tai jätetty kehittämättä sosialistisen maailmanosan
kanssa, joka edustaa kolmannesta koko ihmi^uunasta. Canadan
kansan etujen. h\-\invoinnin ja rauhan säilyttämisen vuoksi meidän
pitäisi kansakuntana järjestää ystävälliset suhteet Neuvostoliiton ja
koko sosialistisen maailmanosan kanssa, sekä ryhtyä laajakantoiseen
kaupankäyntiin koko maailman kaikkien maiden kanssa.
tensä. E i tiedä mistä a l k a i s i j a ; mitä
1>eUsi. T y ö i ^ m a i s t u u puulle.
Näin kävi ' I t o o n t o n V a p a a n Sanan
t o i m i t t a j i e n k u n Torontxesa i ^ ^
f v e n i h ^ . T e l e g r am johtui-pesänsclyit-jäjäln
käsiin j a laUca^i ilmestyneestä.
E v e o i i » . T f l e ^ ^ oU V a p a a l l e S a ­n
a l l e k i i i n i 4»iiisille paimenille S e t U e .
h e m i n tähti t a i k k a purjehtijalle m a -
jäfeka. ä l t ä sai poliittista JotUoa ja
Mn'tyOväkeä vastaan t u l t a Ja tUlOd-veä
suitsuVia toimituskirjbituksia s a i
Iftjpjnljift . M u t t a k u n l e h t i k u o l l a k o p -
s t d ^ , n i i n V a ] ^ S i f n a t7dpi tuhkassa
surusta:
Haluanune k u i t e n k i n huonuuttaa
^ n l i U e ' uskottomUle, j o t k a eivät usicö
y l ^ ^ u s e i n u k s e e p , pttä o n i>areinpi
tarkistaa, tcantazisa . A i n a k i n s a n o m a -
If^tiälsaia topahtuu y ] ^ p u s e m u k s i&
B v e n i n g ' r e l e g r am p n niouKut ylös. Se
t o s i n e i t a p a h t i m u t milJafin IhJneelli.
t a v a l l a eikä hei^eUisessä mub-
4 i ^ , ' y M i x i a i v a n nus^Oisdla tavaUa.^
' j ^ n t o n b l o b ^ on^bMaia.'' Jqkä ön
h a n k k i n u t suure riikauiesiea kul4-
kaivososBkkeinä. p ö n i i t t i s « i p y s t y yn
doUarien avulla.
pystyttäjiä
S a n o m a t t a k i n o n selvää, että Vapaa
S a n a o n o t t a n u t sen vastaan sumrella
riemulla, eikä ihme. Onhan n y t j ä l ­leen
t l e n y l i t t a j a a , joka erehtymättö­mästi
ohjaa työväenvastaiselle suun.
n a l l e .
Evening Telegramin, saadakseen i t ­selleen
l u k i j o i t a , o n täytynyt piristellä
itseään s e i ^ t i o u u t i s t e n a v u l l a . V a i k ­k
a Telegramin toimittajat ovat jo
k a u a n harjoittaneet sensatiouutisten
t o i m i t t a m i s e n taitoa, n i i n s i l l o i n täl­löin
saattaa h a v a i t a heidän työssään
s u u r i a käiapelyyksiä. A i v a n äskettäin
s a t t u i yksi sellainen kömpelyys.
Meitä el Ihmetytä niinkään paljon
Telegi^uinin kömpelyys, m u t t a k u n V a -
I»a Sahaii t o l i n i t t a j a k i n haksahti
t a r j o a m a a n tämän naurettavan Jutun
l u k U o i l l e e h ikäänkuin ennenkuulu­mattomana
'ihmeenä.
K ; im Telegram " p a l j a s t i " , että L P
p : h Jäsönet ovat Jo meimeet n i i n p i t ­källe,
että lukevat "Kommunistista
Haiantfestia'% S t a l i n i n " b i a l e k t i s t a ja
historiallista m a t y i a l i ^ m l a " j a ovat
olleet n i i n k i a hävyiKömlä että ovat
laatineet " p & l u e e n e e n bhjeimankin,
niin'^Vapaa'Sana täiitti tämän " s a l a i ­suuden"
l u k i j o i l l e e n . Molemmat l e h ­det
antavat sellaisen käsityksen l u k i ­joilleen,
että kommunistit muka h a r .
j o l t t a y a t tällaista r i k o l l i s t a toimintaa,
n l m . lukevat teoreetlkkojensa k i r j o ja
j a luennoivat niistä, salaa. On k u u ­lema
täytynyt käyttää o i k e i n u r k k i j a a,
että on saatu selville tällainen s a l a i ­nen
j a r i k o l l i n e n homma. U r k k i j an
n i m i o n D o n Cowan.^
Vapaan S a n a n Klvlperän Pekka t o ­distaa
suurella paatoksella j a v a i k u t ­taville
eleillä k u i n pelastusarmeija,
l a i n e n sjmtlään iseuraavaan t a p a a n:
" M e nimittäin tiedämme sen i t s e s ­tämme,
sillä olemme i t s e k i n kerran
joutuneet sanottujen k i r j o j e n h e n k i ­sellä
muonalla tiedonhaluamme t y y ­dyttämään
j a voimme kokemuksesta
sanoa, että ellei tervettä järkeään
huolehdi pinnalla pysymään, n i in
" k u r s s i n " saatuaan o n oppilaasta k e ­h
i t t y n y t a i v a n täysiverinen bolshevlk-k
l h l h h uU . . ."
Emme lainanneet edellistä siltä
syystä, että siinä t a r j o t t a i s i i n neron
leimauksia l u k i j o i l l e , vaan siksi, että
siinä Kiviperän P e k k a tunnustaa i t ­se
kuuluneensa j o l l o i n n i i d e n j o u k ­koon,
j o t k a ovat lukeneet sosialismin
teoreettisoa teoksia j a siis olleensa
mukana työväenliikkeesä. Tästä syys­tä
hän myöskin tietää etteivät k o m ­munistit
salaa mielipiteitään. Aivan
k u i n sattumalta hän l a i n a a j u m i t ä ­män
k o h d a n "Kommunistisesta m a n i ­f
e s t i s t a " jossa sanotaan, että " K o m ­munistit
halveksivat mielipiteittensä
j a tarkoitustensa salassa pitämistä".
He eivät myöskään ole salanneet sitä
Toronton kaupungissa, vaiklca Tele­g
r am j a Vapaa Sana haluarat:
uskottaa lukijoilleen.
U r k k i j a a el olisi tarvittu
tiedon saamiseksi. LPP:n r
nattajassa Canadian Tribuse^
j a t k u v a s t i puhuttu Työväen opi
j a kehoitettu työläisiä yhtymäinj
p i l a i k s i siihen saadakseen s i t o ir
vää opetusta tieteellisestä
t a . Melkein jokaisessa saman)
numerossa ilmoitetaan
luentokursseista, joista jokin I
m a r x i l a i n e n luennoi.
M i k s i sitten Telegram ja V««iJ
n a laskevat tällaista palturia?
o n vata variksen pelättiminffl J
tämistä tietämättömien lukijaiaj
tavaksi. Näiden lehtien
luulevat tällä tavalla voivansai
t a a itsensä sellaisiksi sankareiksi, 1
k a ovat muka tällaisella teoDaMj
lastaneet maan kauhealta
Kiviperän Pekka sanoo
että "Kommunistinen •soxtsi^
d e tleteehtaen teos. Hän kun'
kääs esihityy auktoriteettina 1
sissä asteissa, n i t a sitä kaikeöP]
s i t t e n uskoa. Kun hän
m a h t a v a l l a eleellä yn'***
marxilaiset teoriat, niin me
vapauden uskoa, että siinä
onnistu. Simä hän on o t t a n ^
sen u r a k a n j o t a ei to*»^
pystynyt suorittamaan. E »
kq»uksi ole muuta sanottava»
että tonkikoon edeDeen vain
muksen v a h i l o i l l a , johon h ^ ' ^
U n o n a i v a n paikallaan. W »
r a t aina silloto tällöin manBenj
neDe heittävät. — Uoti.
/!
E
II
A
J
L
• J
I
V
L
S
R
1
A
S
A
J<
L