Vapaus, July 22, 1950

              tms
Lauantaina, heinäls, 22 p. — Saturday, July 22
at Aavikolla on myrkyn aikakausi
sanoo Dinsmoren kirjeenvaihtaja
^ ' . i i i t r ^ Pitumore, Sask. — Aavikolla vallit-see
nyt Ihka uusi aikakausi — myrkyn
-aikakausi. Jonka farmarit ovat omak-
I ' /i^uifeet Jöutumnmin kuin naiset otta-i
f i i U t.Yat Ifäytäntddn uuden hameen mal-
V ^ Kaikkina aikoina on myrkytetty, el^
lei muuta niin kirppujen ja luteiden
ly.^-», ^ tappamiseksi kanan h^tähdyhenistk.
. ^ . ^ Sirkkojakin on myds paikoittain Joka
K I B l . UNDA HJELT
vuosi myrkytetty. Niinpä nytkin. Jopa
^' ^^'fiiä määrin, että sahajauhot oli lop-
'SM J>
K.
HACTAANTOntllTTAlAT
Hyvfimatneinen palvelus
VTia fiart nastfiie» l^treet
PUHELIN HA. 0015
Vancouver Br. Colmnbla
•
•rt l
Barnes^ Co.
— s KAUPPAA — , ,
Öabit fiU. S3arie . Onbrio
BCA Victor Radioita
Nyol-lääkkeitä
TSydellinen vantsto läSblieitä,
Postitilaukset täytetään
huokUisesti.
SIMMS, HOOKER &
PXCKERING
Vakuutuksia Ja kllnteimistöjä
Kiinteimistölainoja Ja bondeja
Domiolon Bank Building
QTIMMINS. ONTABIO
UI»!
Nyt annetaan huutia rikkaruohoille
vUJän Joukossa. Satojen eekkerien
myi&yttäminen ei ole pientä hoäunaa.
Sitä -varten valmistetulla koneeDa voi
daan kumminkin ms^kyttää lähes sa*
ta eekkeriä leivässä. £ntä ne koneet
Ne Ilik&uvat pellolla Imin Iso pyöreä
Icuoriainen, JbUa on 20 Jalan pitui£fet
sarvet molemmin puolin.'Niiden sar­vien
putkista painaa painepumppu Jo­ko
rojnrkyllä sekoitettua vettä tai
myrkkypulveria pölisevänä pilvenä
pelloAe. Sen pitää tapahtua ennen
viljan tähkään tuloa muuten voisi ko(
tua vahinkoa viljallekin.
Koska pellot ovat muodostuneet sie«
tämättdmän roskaisiksi on tiede rien­tänyt
apuun Ja muodostunut farma­rille
ikäänkuin oikeaksi kädeksi. Aina
vaan ilmestyy uusia vitsauksia. Joita ei
kyetä ilman tieteen apua vastusta­maan.
Kokeilufarmit ovat olleet myds ar­vaamattomasta
merkityksestä ja hyö­dyllisiä
kaikille niille. Jotka ovat osan­neet
käyttää niiden osviittaa h3rvak-seen
raivatessaan tietä parempaan
"onneen" sadon saahnissa.
Edellämainittu myrkytys tulee mak­samaan
50—60 senttiä eekkeriä koh­den.
Kone maksaa muutamia satoja
dollareita. Useimmat ovat hankkineet
yhteisen koneen naapurinsa kanssa.
Toukatkin — kahta en lajia — ovat
myös tehneet entista enemmän'tuhoa,
pureskellen tuöretlden punomaa kulta-köyttä
lyhemmäksi toisesta päästä.
Keltaista toukkaa (Wire worin) vas­taan
on myös mjrrkkya. Jota kylvetään
siemenen kanssa peltoon. Se auttaa
kuuleman mukaan viideksi vuodeksi.
Se tulee maksamaan yli dollarin eek­keriä
kohden.
farmarin kultapussia voi verrata l a ­honneeseen
perunasäkkiin — ei kos­kaan
tiedä mihin paikkaan puhkeaa
uusi reikä.
On tänne ilmestynyt tolnenldn uu-,
tuus — sprayer. Sillä nostetaan vesi­lammikkojen
pohjat aidalle kiiivu-maan.
Vesi nostetaan mäen päälle Ja
i l
Yhteenveto R. Palme Duttin äskettäin ilmesty­neestä
Idrjasta "Britain^s Crisis of Empire" *
fayväätekevänä lempeytenä; kuten nyt
tapahtuu Malakalla malakalaisten
kaubuetsi ja
ARVOKAS, KOHTELIAS JA MYÖTÄTUNTOINEN PALVELUS
«£ftE mm. SERVICE
Imanvalhtolaitteilla Ja uruilla varustettu kappeli
NYKYAIKAISEMMIN VARUSTETTU
Paul O. Guenette, liikkeenhoitaja
Puhelin 3741
59 Cedar St. North Tinunins, Ontario
•e >
4 4, ii
i 1
SANbVIKIN
No. 276
KÄSISAHOJA
HYVIN SUOSrtTU, HAI>Ä SAHA
No. 278 ERIKOISEN HYVÄLAATUINEN SAHA
SANDVIKIN erikoinen halkaisusaha (Rip Saw) No, 292, hyvin
nopea, hyvin kapea, niin käyrä kuto suorakin maUi Ja SANDVIKIN
Deluxe käsisaha No. 280, todella hyvä Ja voittamaton laadultaan.
Kaikki SANDVIKIN käsisahat on vahnistettu parhaasta Alloy-te-räksestä.
Terä on hyvin kiUlotettu. varustettu tavaramerkillä, sui­poksi
terotettu. täydellisesti tasapainotoen. SANDVIKIN käsisahat
ovat maailmankuulut huolellisesta Ja Kestävästä terävyydestään Ja
niitä käyttävät kaikki vaativat puumiehet, huonekalupuusepät sekä
myöskin harrasteUJat.
Olkaa hyvät Ja kysykää niitä kauppiailtanne tai kirjoittakaa meiltä
lähempiä tietoja saadaksenne.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
426 McGILL STREET — MONTREAL. P. Q.
Tumetta enelaniUaineo poUitU.
nen kirjailija B. Palme BoU on
äskettäin JnlkaissDt teoksen /OSri-t3in'sCMsis
of Empire" (»«ritti-lä£
sen ImperimiiJn kriisi"). Jossa
hän aniloftiomaU» soorasakalson-.
della paljastaa EngCannin "työ-väenpaoloeen"
nuden imperialis­min
todellisen sisällön. Teoksen
' mielenbilntoisaoden vuoksi jul­kaisemme
siitä seoraavassa lyhyen
yleispiirteittäisen yhteenvedon. -
Duttin teos, Jolca liioittelematta voi
daan määritellä marxilaisen poliitti­sen
analyysin uudeksi aluevoito&si,
osittelee sekä historiallisesti että
ajankohtaisesti sitä kril-iä, jota Ijrit-tiläinen
siirtomaamaallma parhail­laan
potee, Duttin teoksen pääsisäl­tönä
on toteamus, etteivät Englannin
sosialidemokratian Johtajat ole vain
omaksimeet konservatiivien siirto-maahallintomenetelmää.
vaan että
imperialistinen asenne myös kuuluu
vankkumattomana osana sosialider
mokraattls^n ideologiaan. Ja että so-
»laildefflokraatit täten avustavat Eng­lannin
imperialismin pystyssäpitä-mistä
niin hyvin uusia &uin «vanhoja
muotoja noudattaen. . Palme Duttin
ierlttely niistä eri tavoista. Joilla Y h ­dysvallat
'valtaa brittiläistä imperiu­mia
Ja yrittää luoda uutta ameriidsa-..
laista imperiumia, ja niistä ristirii­doista,
joita täten syntyy englanti­laisten
Ja amerikkalaisten imperialis­tien
kesken, sisältää ikorvaamattoman
arvokasta materiaalia kaikille. Jotka
haluavat ymmärtää omaa aikaansa.
M A L A K A N «T^HMISYSTÄ-
VXLLlNfeN SOTA
Voi vaikuttaa omituiselta, että Eng­lannin
sosialidemokraatit todellalkm
saattavat iesittää Malakan verisen so­dan
Malakan kansan siunaukset teh­tynä
hyvänätyönä. Voi tuntua Smm-mitukselliselta,
että saatetaan esittää
raiihällistän taaakylien polttaminen
suihkutetaan painopumpulla, luojan
.sadetta matkien. Mäkimailla se on
eduksi kun saadaan kylvää hedelmäl­linen
pohjakin. Joka on muuten enim­mäkseen
keväisin veden peitossa. Se
ei ole vielä yleisemmin käytännössä
hintansa vuoksi.
Olen tässä näköjään kivaillut vahi
oman leivän syrjässä. Voln-^nyt ilolla
Ilmoittaa, että vUmeksi pidetyssä CS
J : n osaston kokouksessa päätimme
kaikin voimin edistää rauhan asiaa.
"Petitlon for ,Peace"-listat lähetettlhi
kiertämään Ja niitä tarvitaan vaiinäan
lisää sillä uskon vain harvojen ne s i ­vuuttavan
tavallisen kansan keskuu­dessa.
Kukaan ei halua veristä sotaa
Ja muiden maiden rauhallisten ihmis­ten
murhaamista. Kuuleman mukaan
on näiltä main lähtenyt Pearl Harbo­riin
kolme toiskielistä nuorta miestä.
Jotka yhtyivät Canadan meri^^kieen
vuosi sitten. Siis canadalaisla on ko­mennettu
Tyynellemerelle, miksi?
Tk.'9'pna oli meillä hauska kotiintu­lo-
Ja lähtöpaarti entiselle tämän pe­rukan
kasvatille Sylvia Hansonille Ja
hänen puolisolleen Steve Bodisllle, jo­ka
ajoi tänne neljässä päivässä Toron­tosta,
Jossa hänellä on hyvässä vauh­dissa
oleva garage-yxitys. Steve le­puutteli
ensi kertaa silmiään aavikon
seinättämäUä lakeudella. Sylvian iso-
Isä Matti Korpi oli poissa — sairaalas­sa.
Ollen 82-vuotias, on kai tarpeellista
turvautua tohtonn holhontaan heik­kouden
hetkiiä.
Victor Oja on kuulema taas pian
valmis ohjaksiin oltuaan laakänn hoi­dossa
ja leikattavana usean viikon
ajan.
V. Jääskelän uusi.talo alkaa Jo olla
valmistumisen puolella. Mutta lyhen-häpä
Väinö nUtä puskan latvoja, että
saisimme paremman kuin vilahduksen
siltä rakennuksesta sillä nykyvuosina
on niin harvoin saanut nähdä uusia ja
sieviä talon tekeleitä.
CSJ:n osaston kokous pidetään elo­kuun
toisena sunnuntaina Vili Peralän
talolla—ettäs tiedätte.
Hauskat kalasopan maut suihin
v^ain.
iii i >T ' t
MIKSI KAÄSITTE KYLMETTYMISES-TA
saadusta YSKÄSTÄ?" Estäkää se
•eurooppalaisilla DIANA-TIPOILLA, eu­rooppalaisen
formulan mukaan tehdyllä
lääkkeellä, mikä nykyään tunnetaan
kaikkialla Canadassa ja Euroopassa.
Muutama DIAl^A-tippa sokeripalassa
tai kuuman veden kanssa otettuna aut;-
taa heti huojentamaan KYLMETTYML
SEN kautta saatua YSKÄÄ, nenäkatar-ria,
kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
astmassa, henkitorven tulehduksessa, se
lievittää korva-ja hammaskipua ja on
erinomaista kurkun kurlaamisessa ja ki-
'peitten ikenien parantamisessa. Useim­missa
canadalaisissa kodeissa on nyky­ään
yksi tai kaksi pullollista DIANA-tippoja
hyvin käytönnöUisenä lääkkeenä
kesisin ja talvisin. Älkää salliko KYL­METTYMISEN
kautta saamanne YS-KÄN
pitää t^itä vuoteessa. Hakekaa
'pullollinen DIANA-tippoja paikallisesta
rohdoskaupastanne tänään. Ellei siellä
ole, niin kehoittakaa rohdoskauppiasta
hankkima^ sitä lääkkeiden tukkukau-t>
asta. Hinta $1.25 pullo.
Blämän synnyn arvoi­tusta
ratkaistaan
Neuvostoliitossa
Moskova. — Naisbioloogi professori
Olga Lepeshinskaja sanoi äskettäin
täkäläisessä radiossa pltämässän esi­telmässä,
että Neuvostoliiton tiede on
ratkalsemaisillaan elämän syntyä kos­kevan
arvoituksen. NeuvostolQtossa
kehitetty uusi teoria "elävästä ainees­ta"
on täydellisesti syrjäyttänyt "taan­tumuksellisen"
käsityksen, ettef elä­mää
voi esimtyä siellä, missä el ole so­luja.
Professori mainitsi, että uusi
teoria on synnyttänyt uusia menetel­miä
kysymyksen ollessa haavojen hoi­dosta
Ja menetetyn kudoksen korvaa­misesta.
Sen sijaan vanha soluoppi
kahlitsi lääketieteen Ja biologian ra­joittamalla
elämisen soluun Ja asetta­malla
solun jonkin yliluonnollisen voi­man
vaikutuksen alaiseksi.
Professori Lepeshinskaja sanoi to­distaneensa,
että solut kehittyvät Jcs-takih,
jota hän kutsuu "eläväksi subs­tanssiksi".
Nykyisin voivat tutkijat
kehittää eläviä soluja munan valkuai­sesta
tai keltuaisesta eli aineista, joi­ta
tähän asti «n pidetty ainoastaan
alkion ravintoaineena. Kalkki elävät
substanssit ja kaikenlaiset valkuais­aineet,
jolta luonnossa esiintyy, voivat
kehittyä, vaikka niillä ei olekaan solu­rakennetta,
professori. vakuutu lopuk-mokraattinen
. dirtomaaminlsteri n i - '
mlttää sitä "eUcäiseväksf emia&i^
toimenpite^cai"). Koska ei ole olcr
massa mitään vaaraa; että MalaMta
hyökkäisi 'Englantiin, iMsGtapa malak-kalaiset
eivät ajattele iouioottiensa.
mleliittämistä soutas&seen ttäiansien
kilometrien päässä sijaitäevaan Eogr:
läntiin, tehdäkseen :maihlmiflusun Ja.
polttaakseen englantilaisten koteja, el
englantilaisten Jot^ojen, tykäien,
hyökkäysvaunujen, hävittäjä- ja
pommituskoneiden lähettämisen tar-
Ccoituksena Bfalakkaan voi olla puo-histus
yhtä vähän kuin er^lsen ilon-;
kean tuottaminen llalakan kansalle^
Tästä suhteessa -Englaxmin soslallde-;
mokraattien teeskentely on niin karr
keaa, että on monia, jotica loelkästään^
teeskentelyn Tkarfeeuden vuoksi usko-:
vat sen todeksi: ^ins£i •]«9ido£ta 'on'
välttämätöntä aslahltUah yksityis^
kohtainen tarkasteleminen teeskente­lyn
paljastamisesi,
LM;OURIN>fcOLSIE tEESIÄ
Tutkittaessa Johtavien sosialidemo­kraattien
Julkisia lausuntoja Ja edlai.
sia uudempia Sf^lalidemoktaattisia
siirtomaflikysymytoeatä^aiavaitaan. efr^
tä sosialidemioflEraattiäiern islirtcihaa-propagandan
i^perla&tteet ovat seu­raavat:
'••>
1) ettei enää ole olemassa kapi-talistista
riistoa eikä Imperfafis-mia,
vaan että siirtomaissa notida-telaan
nyt slvistynjrii^ poIi^i&-
•kaa; •
2) että siirtomaapolitiikkaa bar.
loiteiaan siIrtoDuiaKaiiSÖlen
halmmaksi ja e(tä sen ylBvSa&
tehläväna on nijffleh 'valmistairii-hen
itsehallintoon sacä ulideb
auttaminen etetnltatn ^loodelli-sessa,
yhteJskonnalliBcssa ja sivts-iykseliisfasä
fe%hitjlcä«äsä;
3) ettei siirtoitaaisia äitsalta, v a i^
että päinvastoin 'Englannin HaHi-tns
kuluttaa niililn raliaa, joten
siIrtomaapoIHIfUka siten fttnilfflUs-yistävällistä
t<dUpol£iäSad£a.
Tällaiset Väitteet saMtäVieit Johtöa
merkillfsiih tilanteisiin. -Ifögi tapatb-tui
hehiSkuun 3 p^ä m . Jolloin
päämihistieri Attlee hyöIiMsl paria-;
menttipuheessaan ankarasti'kommu-:
nisteja-vastaan Ja torjui tiäiden "väit­teet,
joiden muTcaanlEÄiglanti on fedel-leenkin
imperialistinen, liatisumaUa,
"että kokchäfsäla. liudalla sliiftodiaita!
oli Itsezmiset ihallitukäensäf!'^^^^
vain 48 tuntia tämän puheen-Jälkeen
;ama Attlee ehdotti paflalnentille
myönnettäväksi 21 miljoonaa .^nmtaa
ylimääräisiä sotilashienoja imperia­listisiin
tai^öitukäiin. Englannin puo-lustmministeri
Aleksander 'muotoili
asian 1949 seuraavaan tapaah:. "(Mei­dän
on torjuttava vaarat, nliihln löet-tujna
Hongkong ja l^lakka. Meidän'
on ajateltava vaaranalaista tilahniet-ta
Keski-Idässä ja Välimerellä. Me;l-dan
cn harkittava (kehitystä Itä-
Länsi-Af rikassa Ja niinkin -kaökal-^
silla seuduilla kuin Hondttrasissa vja
Etelänavalla." i
Taustana nämä "TelvofUsaddei"
el k e ^ n Ihitfemtäne, iBng-lanfi,
joka Välttää liiiipttii^ensa
iäiperral&mista, on o:roitt:ämi so­tilastarkoituksilta
'stdmnan, ^joka.
oiK kobne kertaa suurempi fcOUt so-danedelllsen
liotesaervattlvfiseSa Eng.
lännin sotilasmenot (smnUcaä knh-i
teen nn otettu htfomioon "tähän-.
arVon aleneminen);
ElKO IMPERIALISMI OLEKAAN
IMPEKlALTSi&Ul?
Eräässä toisessa puheessaan mä3r-rasikuussa
1947 Attlee esitti vastälati-seensa
sen Johdosta, etfö Neuvosto­liitossa
oli arvosteltu engl&ntHaista
imperialismia. "Jos maailmasEia -bn
tällä ihetkellä imperialismia. Jolla t ^ - ;
koitan muiden icansojen soitimista'
jonka voimanikaan hansan poUittisäla'
ja talouä^elllseUa faerriitfdeUa, 'ei sifä
ainakaan ole Englaxmissa." Tfitaän'
puheensa Attlee piti thinisillä; joi­den
rikkaudet Oli kerättfy siirtomai­den
iriistoUa, vieläpä sellaislHe pahk^
kimlehille, joideh pänikkleh tnlfiän
olivat kaivaneet maasta eteläafdkklB-'
laiset kaivosmiehet 100 markan ipäi-'
väpaikalla samalla kun pankkioiäik-kaiden
vuosivoitot nousivat lähäs 28
miljardiin markkaan. (Kun fciilta-kaivostyöläiset
ryhtyivät vuonna 'lÖÄ
laSckoon. siu-mattiin heitä suurin •joo'-'
koin Ja satoja heistä piäätettiitt.V
Ja, kirjoitta Dutt, fcun Attlee pu-'
hui, puhui hän salissa, Jolat «ijialtsa:
suurien englantilaisten moiK^xoliyh-tymlen
rakennuksien keskellä'yhty­mien,
.Jotka--«lävät lUiavasti siirto­maiden
riistosta: Anglo-Irdnbn 6 i l
co:n. Imperial Tobacco, R o ^ l Outch
Shellin. Unileversin, , Constildbted
Goldfieldsin jne. mahtavien i>ää-majojen
keskellä.
Nykyineoi siirtoiiäiämlnisterl feifeecb
-Jones kh-joitti 1944: Sosialistit Mvät
ole kuuroja siirtöinaakansojeta Vaa­timuksille
Ja tieltäli^yä ^^^c^uttsta
Englannin filuehilh yhdessä loi-sfötn
sientlihentaafisestia Uiiei(xillik-keestä
siirtomaftteh "väpaattö&is^n"
lal Its&hälscn hallihhon puolata, t m -
peiiumistä lU(^tilhineh täiUi tacoin
tietäisi kansan pettämisiä. ,*
Simt6MAn.LC 26 iinLJONÄA. -
SIIRTOMAISTA 600 BQLlbONAk
tomaittto ^auttamiseksi ja l^vin-volnniksir
2iyv2Scs!yti9ä IstOn.; Voon-joitm^^^
pezusteena
piti JEn^Mmin fKfltamlnist)^
vuoden jsiailaiijaksaa^^^^ 5
^ f o ( » m puntaa^;*^^ niiden
kuBnifaitolcBen, t^nr^n-vja^amtus-.
olojen ym.paran»amlaeksi. Vuonna
1945^säädettiin t ä s ^ lain sijaUeuu.
sl lafci, jolla tämä vuotuinen mää-iQzaha
tcorotettiin U miljoonaltsi
pannaksi kymmenvuot&aatena -194?
On äultenkin^suml ero niiden sum­mien;
välillä, jotka lailla on säädetä
ja jotka todeBa on nakattu. — 1941
— 1950 JBils y h d e i c ^ vuoden aika­na
— jnaksettUn dirtomaUle vain
25,6 -miljoonaa-puntaa sen^mllJoonan
punnan sijasta,. jotka laki määjäsi
nu&settavaksi. >
Nämä 25^aIljöonaa
Ifitt ^ 49 jdtal»snaa*afaedfe, jollden
^«idtakiii aoäaf «S ^mlDofmaan.
^Vuosittain tämä moUtsee asukas,
i a -kdlifi MtäilUien ^ i^i^a^
~ :^fifiäPfefta fcA^flirtert.iB/iciin,
- seen valmntidtseen Jne. -
Tämä on sitä''<öBdeaa'<voisi^kaasti
mainostettua sro s ialidem^oraattista^
byivinvointiohi&lniaiä.^v-^ -3^^ i^iäixään
määräykset olisi t ä ^ t i täytetty, blir
^1 se merkinnyt vain MO maikkaa
vuodessa asukasta tkoOitl!
VifeGl «äikeämpään valoon tämä
sfaudemo&rästtiiien' '^lläntrapla jou
tuu, Josuämä naurettavan 'pienat
slirtoinaftten :^tieiäcaniall^n fce-hita^
cscfen «sDiteftut Qsuitämct yl^^Isf^
t l ^ hUmn -sumia^ ijotka Bf^^lauti
ansaitsee siirtomaissaan. Englannin
kbko puntastabUEaiissi slitioiiiäiefen
•kanssa, ^jäkn "bUecoEsi "ifduätäa blit&
looaksuja. j o t ^ ^ i ^ l ^ t t . on 'ääajhit
^imomäistsa sodan a&änä- ja söcbh
Mai €Cf.ii iDhventioniin
asian fuöiesta
"TSonmta — CanaSan RaUhanKon-pessl
on' 4äälia ju&alssut äiijeen,
jonka se lähetti Vancouvöissa ihänä-
•kuuii%2& ?iäiä faftoontuvaHe _ <ji3P:n
kamaUlselle konvientionille. Tässä
äijeesä Jc4hoItetaän €5CP:a^ anta­maan
ft«»"wnt^t^"yn'^ Toähohuazi ve-toonnftfielle.
Isä ia ^yCär hu^uivat
Pttrt AtQar, Oni. Kun Victor
Alton P^/WilliamlstaoU perheensä
keSaTaskaassa-lastissa oUeella moot-totiveneeBfi
menossa kääopälle; htikkul
tämä - 48^vuotlas ntetsäurakoltsija ja
hänen kolmivuotias tyttärensä Trout
Cre^in veäsiin Kashabowien läheisyy­dessä.
Blatkassa oUeet m t t i Ylkänen.
tors. Alton ja hänen 9-vuotias, tyttä­rensä
pelastuivat joen vastakfeateelle
raniiäUe. Hautaus tapahtuu tääim tk.
19 pnä.
jälkieen; öU vuctdeh Iffft R^mi^a y li
600 miljoonaa puntaa. Josta-2S0 mii-'
joonoa - p t m ^ dH Wätu M n s l - Ja Itä-
Af»kasta äekä lOO mtt^oos^ puh-ta&
lälaKtkalla ja iBiMii^Ca. Siis tae:
uienöt, jot&xi <sn «lanttu siirtobiaille
liyvinvöiutilaih ^>usterdta, muodos^'
tavat vain 1/25-osan rtUistäi^^hoistai
•jcrbkä säMään äikaah on slfirtomatsEa
riistetty!
ENTÄ KAPITALISTIEN SAALIS?
Kehlt^ksenvilmelsimmfistä vaihees-,
ta mainittakoon, että Englannin im--
periaIlstlen'-'raJhatulot yksinomaan:
Länsi-Afrikasta kasvoivat Mvubima
1948 20 miljoonalla punnalla eli kol-r
me . kertaa suuremmalla stimmalla'
.&uin Englanti samana vucmna ^näksoi:
kalkille siirtomailleen/hyvinvohitime''
nohia. Tässä yhteydessä on olennai­sen
tärkeää mainita,'«tteivät be voi-'
tot, jöTta ieiiglabtilafgiet yhtymät saa­vat
< siirtomaista, esiinny Englannin
Ja eilrtomaitten välisessä puntabi-lanssissa.
Joten E n ^ m i i n todeUiset
rahatulot siirtomaista ovat suurem-^
mätäkuin toltä^)ieole\i*t luvat ihnolt-tavat;
Itiinpä mm. yksi ^ o a ehglantilal-nen
sihtomaaylÄio tjriitted Africa
X J i t o ^ y 'au&ftsi; l6<i8 iDUlJobnää
iiuntea, s^o, -Äiitä fcäpltaöstinlen yOi-tlö
- imi Airiikäh .^iäi^6tia' yhdessä
vuodessa jfttä söffifeh sunihi^ ^ftiih
-tehgfatoti Utakäol kalkille Äbaniil-
Kfen kdikio MÄaÖhiasa iHiäököSfa ViÄr-den
fcddfe^! 4!räifö 'i*SäA esihiä*-
kejä: JUjfelo«Äa»iän 'tm teofUipäi^
Ishaaitsi -190' 51 ntfljöötoaa puntaa,
^ökanan kupatijrhtS noiaksol 19%
-100 pl^fentih ^Itgöt osakkailleen
jnfe.
vsiita engtänlUalsgs sii^alidemö-
Maatit ^övatteaätt; Jättoiu Englafa-nm
silrtöh^Cl6'h kariko jja raaka
löiatkaiUia Suomeen
*WÄr y<afc — K u n Ruaisin-Ämeri-käia
Lin}ä|i moottoHlaiVa Stodcholm
lä&ei täältä heinäk. 15 pnä OStäbor-giin
i^li ^ "mtikana mm. seuraavat
Canadasta Suomeen matkalla olleet
matkustajat:
Äeivi in@yn^n.<Qulmtet,Ont.: A l ­li,
Aarto Ja Vfoiet-Latvala, Toifönto
ja Jidbn IBaloranta, llmmins. Ont.
TikolUsena sitä ihalUtusta, mikä en­simmäiseesikyttää
atomipommia."
Kirjeessä alleviivataan er&olsesti,
että 'ysäSäO. hyvää tarktdttavat ih-^
miset,' poliittisista ja uskoxmolllsista
nleUitfteistä^
mieltä; että tämä liäiimillinen (vaati­mus
nousee IcaiSckien toisarvoisten e->
rimlelisyyksien yl^uolelle Ja yhdis-:
tää koko ihmlsTnmnan
luun raUhan säll
CCP:n konvöntionhi v edustajia Ja"
'vixjcailijoita, sekä puolueen jäseniä-
Ja kannattajia "kdioltetaan "allekir­joittamaan
tämä vetoomus Ja ryhty­mään
keräämään -nimiä tähän adres-j
sUn."
Xopuksi kirjeessä sanotaan:
"Meistä tuntuu, että tänä kmtiUi-'
senä - hetkenä, jolloin uhkaa kolmas
maailmansota yhden sukupolven a i ­kana,
puolueemme 'liittyy ihäilskun-nan
niihin voimiin, jotka esittävät tä.
män moraalisen vaatimuksen halli-'
tuksHle."'
Canadan ^ffiiulmnkongressln kir­jeen
ovat alleldrjoittäneet tri J . O.
Endicott Ja miss Mary Jenniäon.
Äreren^iiiaii viftoset
BiftnoB^Afmi. --- Argentinan b i l l -
gentin <viitUä3t viettivät 'seitsisn^ttä
syntyn^pälväätt^ ihehiäk. 15 ^nä.
Ke^et«Issä'oli saapuvilla 40 'alkuista
ja 80 lasta: Viitoset, kaksi poikaa Ja
kohne lyttää;puhuvat jo viittä.kieltä,
'^anjaa. «nglantla, r a n ^ a , saksaa
j « italiaa. Kettomatauhm taitami­sessa
-ovat he ehtineet -Jo viitoseen
^saakSca. Lasten isä än Täcas tek^tiili-tefbeailijä;
joka yrittää välttää kaik­kea
julkisuutta vUtOäiln nSSideb.
holhooja-asexmetta >
r i i ^ 'edelltöh. iTe sUiihiiitelmat, jol­ta
Eftsriahiate 4ia!uittt3 Tääti AjMk&n
suhteifh, osontäValt. että Äglahtiläi-sÄ
ovat sangen oiJpivälsla, nfiui tuKe
'Mpitahsti^h «ilsVdiäi: leiiäMiimim-
^ n aihaiäa pklkköja alkuasukkailte
Ja Jättlläisvoittoja valk^tsHle siirto-msiadienii^
ie.
kbglanuin varäönrtoihaämihisteri
Rl^-^miliaihs kirjbilti maäUskuuä^
'194^: ''^hn^oiloksioränä & ote pien­ten
Ls(B(aishire-ahte)d6la iä&ntami^
^ käUckiaUe (äirtom3ihln>". iTä-nui
vastaa '^^ttuai s(»iaiid«mok-
TBat^n sllrtoiuaissaäh turiölttamää
täldiKpölltii^ä: päBtäliis^h teolU--
^äien kähtttBiniseeb ^ i iäjHiiam.
^taäkaän. ^ itntlS ja rautateitä
täi6nn;^taän> ^alväevat nä&ä ^nä-
^ I j a ^ kigiahiiln;'isotääklliäla t a ^ l -
t u s ^ f e ^ ^ ^ ^ e h tärkörtuksena-
^iäuft ö!e'sfirk>täa!ttiäh t ^ l l i s i M d^
'dlstäliliis^ift.
SlhionuU^n iisätty riisto (kuiiluii
lähiteänä osama ftngTannin sosialide-lioötäriäattieh
. taloussuunnitelihiln.
!SugIa£ntar raiiaministeri Stal!foM
l ^ p p s "ajoitti nmraskuussa 194^:
'Tant&i^hmän tälevaisuus ja sen ole-
)na£saölon mahdollisuus riippuu kä-irtyksenl
mukaan täydelliseisti. «1115,
kuinka nopeasti ja perusteeUisesli ä-ii[>
t]ilninöjämitte Airriktäsa ki&hltetaätt."
I&tä näteaimntaa oa niyös Atiie^
fcoriksiimält,lukuisia kertoja }a ise si^
«äl]yt»titn tirtfetonrtn 4-vu<:>ti^mi-nftäiaiaah.
jcka 'ättei&iQih äliätÄtiin
SJEarähall-hayinnon taikastettoväksi.
Kuten suunnitelmassa : sanotaah, ^-
ägl&tiää 8äa 'tobeöt^oilneh dirt«>-
maitten' panoksen voimakasta k&svUä^
EproopfÄ ' j^^nrakentamiseksi*';
NUiqd kumintuotantoa olisi lisStt&Vä
käksinlcertalsesti tinantuotantoa k o l -
mittk)aREa&9^.' tcUpiarintuotantoa
käkslnyertaiscstl ja - öljyntuotantoa
ks^ksinextaisestL Näin naceQ.toa ]Eng.
lännin sosialidemokratia taliracS^lisen
tAQtfflääiUsif ^^EjJäifDOiiMI^HBfn : lisättyyn
VVSI TAkTI^KKA:
ISmän toteuttamisdtei Englahnln
sosialidemokraattien imperialismi on
omaksunut uuden takti&an. Eräissä
siirtomaissaan Englanti on perusta­nut
muodollisesti itsenäisiä (hallituk­sia,
ennen 'kaikkea Jaetussa Intiassa.
Luonjt^lip^^ista näille oiusille halli­tuksille
on., «ttä ne on sidottu Van­haan
imperialistiseen hallintoon. 3^o-kio
hiiden hallitmollinen koneisto jäi
koskemattomasi, niissä jäi valtaan
sama byrokratia, oikeuslaitos j a po-liiai
ijä 'niissä jätkUtt ehtinen työväisn-luokanja
sen Järjestön sorto.
Intian '^itsenälsyydöi'' kaksi vuot-,
ta toi hiukdnäan mitä ankarimpia
hyökkäyksiä- Intian työväenluokkaa
väätafili TSäkojeh Veritekojen, vanki-t(
äidteh ja töiihintakleltojen muodos-
'sa, Aftäcassa ovat sosialldemtrfcraat-tiset
siirtomaaherrat rilstänset kan-soflta
liHdeh luonhblUset valtitäliset
xf&eudet. i>ääasiässa ivain va&olälla
on äänioikeus j a vain valkoiset voi­vat
tulla valituiksi. Lakot tukahdu*
tetaan koheklVää3r^ä,'pidätykslllä Ja
muui^ tetrotllla. Tangahjftan k u -
vgmSöri Lamb puolusti ruoäkinUsta
"SOjpavana rangaistusihuotona" ja pe-tasteli
tätä YK:lIe seuraavaan t a ­paan
: "Vankilatuomiota el ymfnär-l
^ t ^ s i , ' k o ^ afrikkalaisilla olisi
:vai]kiröissa paremmat olot kuin koto­naan."
•K^^^rmys siitä, antaako Englanti
jönään sUrtoÄaalieen "itsenälsyy-äexi",
TUpjiUU aivan ykdi&ertaiststi
siitä, kuten Dutt töt^a. atiSsa tämän
^lueeh kansallinen vapaiöiilke voi-nmi&
a^v ioe^^ imperialis-ttaifie
vasöiällfneh vai onko aiu^Ua
kMfeauhfea .iiJWf<varisto, jonka Eng­lanti
voi sitoa Itseensä ja tehdä vas-
-taVallahkuinouks^lUseksi välikappa-
V^kseen.
Yiinieksläiainitussa t^auksessa
"Siimtään vältä" intiah esbnerkhi
midcaisestl. -Mutta -jos aluäölla ei ole
vakavaa 'yläluokkaa j a jos alueen t a -
loiideiltsella - ja strategisella asealalla
oä erikoista .merkitystä, yrittää £ug-lanti
ylläpitää si^toUaävaltaä ka&ln
täytettävissä olevin kainoin.^Isimerk-kinä
iästä mainittakoon Malakan
RaUhshkflihferessIn kfrj&essä viita­taan
siihen, että nhniä kerätään t U k .
holmanvetoomtäcsen'tueksi 'kaikissa
maissa... että tarkoitus on etukä^
teen tiedoittaa sodaidietsojllle, 'et@
fraftklpn inaiden'(kan^t-.i>it&vät sota-:
S.CJLT
virkalliioldea
Poheenjofataja: Ate
84 Day >^ve. ^to,
Puhelin RB. g "
Kfrjmivalhto Mhteefflk
O"0lkaa sihteerin irasl^
barbaarinen .siirtomaasota.
liABOlJR-iMPERIALISMIN
ROOLI
Selostuksemme lienee sopiva lopfet-taa
sitaatilla Paltne I^ttin teoksen
kappaleesta "Labour-imperialisn^":
imperialisthien politiikka ja strate­gien
isuUfihitelmat öVät tällä iietfcfellä
hihi huutävaäSa tlstttiidaiäa Ehg-
KmnUi'känshii «tujeu kä)i^, aiseUa-
Vat ^ihä^masxin täskään iääkäh ^^n
hartioille l&,^laäVatsme siinä aäiä-rin'uhkaavan
jä'tuhoisan tulevaisUu-deh,
t t ^ .-f&ätssäuäv^inVältä ykäin
k^iksiaei tiä& vetänoääh tyStätiek^Viä
joUkkoIa iD^riällstläen politUkkäiosa
imoldile- siiiäkbi auioHniatta^ «ittä se
&alKts0e ktiöriia&tä talstelukohelstba
Ifehdtstöta. taaton, koulun yjU. Val­vonnan
muodot. TSEkrvitaän Välitä-rifitlä
«rikotsla välikappaletta. j6tta
Voitaisiin timkeutua t^äehluC^n
ja jufidsen .mielipit^an ^^rdänt^
Imp&HuifiXutödemsen lilanteäi ja sen
ItoUtltkaif. j i ^ taouda^etaah "sösfokis-tt^
e!^» rSOäktUnriDMi san£hpar8lto var-j<
aiä^ saiäahi£s6ksl tai iäAMstämlsek-si.
-ramä osa on UA^Sii&listi^ Jto-
;}estehnän kriisikautena nhsettu l a -
bour-hzqierlallsmllle.'' —..Vapaa 8 ^
vii"' "
J . A. NISULA, omist
Kaikenlaista autojen yleiskorjaus-ta
-ammattitaidolla ja fcohtuhln*
iu>llla. 24 'tunnin .v«topaIvelu, soit­takaa
pidi. WA. 0612.
371 Spadlna Ave. Pah. WA. 7535
(SIsäänk. Cecil ät. puolelta)
Kotiin puh. K L 1531
MNNISH STEAM
56T-5o8ro Wntold, mOnetrauji„,
^ ^ ^ " ^ o n a ja torttaini
perjantama 1-12 Lp ^
Lauantataa i i;p..2 kn
Sunnuntaina 8 apl-Ua
NAISET-Keddrtikkonajatorctaliai
Po-Jantaina Ja-lauantain» i
PUHELIN EC^I
519 Dundas St w,'
PL.6151-ÄD.nul
ntkän Ja lyhyen nia
palv^u. — Autojen
Peter Ä.Vesa,l
Banlster, Solidtor, Nd
SUOMAUINENJ
LAKIMIES
'GB. 3392 592)^1
(Near Pape AveJ'
DR. TEUVO TENHUNEN, Ai
Vastaanotto keskiviikkona ja perjantaina kello 7—9 jp
aikoina sopimuksen mukaan. . •
6 WiUcocks Si« Toronto Konttori _
KotiiiiOX.1
MATKAT EUROOPPAAN
LAHTALIA TAI LENTOTEITSE
«mrJcstSähJe-Vnatkaniie :Sudn^n täi Skandiclavian malhis,
; yhtäälläpäih tai edestakalshi jä-a^vustäimfie passiäne Ja i "
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa Jonkun henkilön
annamme Teille mlelihjrvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston i
räykslstä Ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla.
Ainoastaan rajoitettu määrä paikkoja laivoissa v. 1950.
Nyt on aika tilata^lentöUpujiieiisl kevättä Ja kesää varten.
TARKAT
TIEDOT
SoUtaim
VAKUUTUS- J A iU^TKAILUTOIMISTO
724 JBsy Street Toronto 2, Ontario Puh. Wi. i f i
pyytäkää ineiUä lähempiä tietoja sr
1^
SAAMIV^KO L A ^ E T f M TEIDÄN
Kahvi-ja Ruokapakettinne
SUOMEEN
Nyt lähiömme 7 paunan KAHVIPAKETTEJA JokaiseUe
•' Jäsenelle Suomeen.
"AROMA" PAKETTI $7,7S TLAVORA" PAKETTI J&if
Vihreän Icalivin hinnat vaihtelee 65c—SOc^panns,
Virallinen postikonttorin antama kultti lähetetään kaikille paletti
läheltäjUle.
Myös teemme pakoilija teidän eritYislueitelos
mukaisesti
KhrJoittakaä^äl Vierailkaa liikkeessämme:
mmi m i COFFEE CO.
PtmfeLIN EL. 7832
266 Queen St. Weat Toronto, Onö|
Olkaa varäiät, «ttä lähetätte MARJANNE oii
paikkaan, saadaksenne parhaat markkinahinnat J
maksamme GP:n expressi-maksuosoituksella joka
SaadakSenm» 'akkiS m^V»""
lä&6ttäk§ä ät^tikkanne suoiraan
AI^PACH'ille
Suositukset: RoSral Bank of Canada (Khig & Yonge StsJ
Pyytäkää lähetysleimasin Ja värityyny
G ^ . C^^spalbh Co. Limited
74 Coibo»^^ Sl. Toronto.
ME HALUAMME
KORKEIMMAT MARKKINAHINNAf
CHAS. 1 SIMPSON CO.
LIMnKD
Olltit tblMhttässä yli 25 vuotta
SUPOIRKIAtIUSKESTB T PSA^N^KOISST^A ^T^AHTA^AJ8A»
Merkltkali ISEäh^o^toe: . CHAS. S. SIMPSON CO.
68 Colborne SL Toronto'
pyytäkää
im
p.
1.
2. 3.
4.
5.
G.
7.
8.
9.
10.
2.
3.
5.
1.
2.
4.
5,