Vapaus, July 5, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, heinäkuun 5 p., — Tuesday, July 5
M aeeoDd OMM taaa tr H» M
KLSukU MttarW.Btod. Mtftaf
CXflee D^utmcot, Ottava. Fnfe-
Ifibed tlnlee «»ddjr: Toecdftys,
^nnndaiv^Bd 8«taPda|s by Vmpam
ruUUbtim Oompuy JiUU st U0>1«
MmBL W, Sodbaqr. Ont. OBsadiL
mi.
viamme!
Kuivuus ja politiikka
«f
Vaikka täällä Pohjois-Ontariossa on ollut tavallista run-
Y^saammin sateita, tosiasia kuitenkin on, että kuivuus on aiheut-
/•'tanut suunnattoman suuria vahinkoja Ontarion tärkeimmällä
fimaanviljelysalueella Etelä-Ontariossa. Samoin aavikkomaa-
Crkunnista tulee huolestuttavia tietoja kuivuuden ja heinasirk-
//kojen aiheuttamista tuhoista.
f' Niin vakavaksi on kuivuustilanne kehittynyt, että esim. to-
V<rontolainen torylehti Globe and Mail yrittää selittää sen kan-
;'sainväliseksi probleemiksi, jolle ei voida tehdä muuta kuin
/^Tiostaa kädet ylös. Mutta merkillepantavaa on, että vaikka
VGlobe and Mail-lehti julkaisee useita kuivuusesimerkkejä eri
//puolilta Canadaa, Yhdysvalloista, Afrikasta ja Euroopasta, sil-
Vlä ei kuitenkaan ole rohkeutta astua Wall Street pankkiirien
'.'.rakentaman "rautaesiripun" itäpuolelle missä tiede ja tekniik-j.
ka on valjastettu jättiläismäiseen taisteluun kuivuusproblee-
}'mia vastaan.
Tosiasia nimittäin on, että kuivuusprobleemikin on ihmis*
• kätten työn tulos. Ja mikä tärkeintä, minkä hyvänsä vit-
/< sauksen ihminen on itselleen tehnyt, sen hän voi myös poistaa.
JlKuivuusprobleemi on kuten talouskriisikin ihmisten aiheut-
V.tama ja ihmiset voivat tieteen ja tekniikan nykyisessä kehitys-f^'
vaiheessa tämänkin probleemin ratkaista jos ryhdytään laaja-
^»»kantoiseen ja järjestelmälliseen työhön metsien istuttamiseksi
»'^ja kastelulaitteiden rakentamiseksi. Kun Saarijärven Paa-
«I voita vei halla viljan, niin hän ei nostanut avuttomana käsiään
),*ylös, vaan kaivoi ojat syvenrvniksi. Samoin on nykytilantees-
\fia turha syyttää luonnonvoimia ihmisten aiheuttamasta kui-vuusprobleemista,
joka voidaan poistaa siten, että käytetään
^'armeijain tuhlaamia rahoja sotaan kuivuutta vastaan!
Kuivuuden ja heinäsirkkojen lisäksi farmarien edessä ph
4< muitakin suurvaikeuksia. Liittohallituksen tilastotoimiston
«.'mukaan kolmen aavikkomaakunnan perheiden huolta jäin
V.(550,000 perhettä) vuositulot (v. 1946 sensuksen mukaan) oli-
\\vai vain $1,405 maaseudulla ja $1,747 kaupungeissa — mikä an-
/,'taa $27 ja $35 viikkotulot. Mutta tämäkin antaa vain osittais-kuvan
väestön talousvaikeuksista, sillä yllämainittuihin tilas­ta
töihin sisältyvät myös miljoneerien vuositulot, mitkä kohotta-
«/vat "keskimääräistulot" aivan kohtuuttoman korkealle. Niin-
V#pä esim. L P P arvioi, että kolme jokaisesta viidestä aavikko-
^'.maakuntien farmareista saa tuloja vain $800 vuodessa. Ja kai-
^^'ken tämän lisäksi on otettava huomioon myös äskettäin laa-
»>dittu kansainvälinen vehnäsopimus ja Marshallin avun ohjei­t
a ma, jotka kaikki toimivat Yhdysvaltain rahamiesten eduksi
//Canadan farmareita vastaan. Mitä farmarit saavat kuivuu-
);delta ja heinäsirkoilta pelastetuksi, sen Yhdysvaltain raha>
Y^miehet syrjäyttävät maailman markkinoilta, mikäli k.o. tuo-
^/tettaya on Yhdysvaltain "ylijäämävarastossa".
"kuivuuskin yhtyy siis hyvin läheisesti politiikkaan jo^ä
Suomen työväen SO-vuotisjidila
Keväällä 1899 pidettiin Turussa Suomen työväenyhdistysten •
-^Imas edustajakokous, minkä pääkysymyksenä oli itsenäisen
'iyöviienpuolueen perustaminen. Tästä merkkitapauksesta,
r jnikä on tärkeä historiallinen virstantolppa koko Suomen
-kansan historiassa, on nyt kulunut 50 vuotta ja Suomen työ­väenliike
viettää luonnollisesti sitä asianmukaishi suurin juh-
• lÄllisuoksin. Eikä suinkaan suotta, sillä Suomen työväenliike
,/M» tehnyt suuria palveluksia maalleen — se on ratkaisevalla
...tavalla vaikuttanut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saa­vuttamisen,
kahdeksan tunnin työpäivätaistekm voitokkaa-
-seen lopputulokseen; maan itsenäisyystaistelun suotuisaan
ratkaisuun ja yleensä edistykselliseen lainlaadintaan, mikä on
!Jiiljaa mutta varmasti parantanut kansanjoukkojen eHntaaoa
^-porvarien vastarinnasta, sisällissodan järjestämisestä ja tu-
^ hoisasta sotavouhottelusta huolimatta.
Suuria ja kauaskantoisia saavutuksia on Suomen työväen-
Y,liike — yhteistoiminnassa maailman, ja erikoisesti suuren
"itäisen naapurimaansa työväenliikkeen 4canssa tämän 50-vuo-
Vttisen toimintakauden aikana saavuttanut Mutta kaildci tämä
V.on vasta alkua sillä 50-vuotispäiväänsä nyt viettävällä Suo-
//men työväenliikkeellä on tulevaisuus edessä. Katitki tiet joh^
;;tavat nyt tieteellistä sosialismia kohti Suomessakin ja niin-
«ynuodoin voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että tämä juhliva
/ftyöväenliike edustaa uutta ja nousevaa, sekä taloudellisesti ja
jW»iaalisesti kukoistavaa tulevaisuuden Suomea. Suomen kan-
Vtsalla on siis täysi syy juhlia suuressa joukkomitassa tätä his-fj''
toriallista merkkipäivää mikä ennustaa vanhan ja lahoavan
»/kuolemista sekä uuden ja edistyvän yhtdskunnän — sosialis-
Yjmin — aamun koittoa.
(; Meillä Canadan suomalaisilla on myös syytä osallistua näi-
^»'hin Suomen kansan suurjuhliin. Suomen vanhaa ja kunnia-
%«kasta työväenliikettä me saamme huomattavassa määrässä
jfkiittäa siitä, että työväenliikkeen aatteet ja käytäntö ovat niin
VfSyväUe ja laajalle alalle juurtuneet täkäläisten maanmiestem-
'^me keskuudessa. Enemmänkin! Suomen työväenliike on Vi-
'«lillisesti auttanut paljon esimerkiksi Ontarion metsämiesten
Vja kaivostyöläisten järjestämistä, sillä kieltämätön tosiasia on,
«^('«ttä Suomen työväenliikkeen kanssa kosketuksessa olleet suo-y^
malaiset siirtolaiset veivät hyvin huomattua osaa mainittujen
VfteolUsuusalojen järjestämiskampanjassa, sen vaikeimmassa
«^alkuvaiheessa.
// Kaiken tämän johdosta meillä on täysi syy ja velvollisuus-
]'kin lähettää sydämellinen tervehdyksemme ja parhaimmat
««'onnentoivotuksemme 50-vuotisju))laansa viettävälle Suomen
«/työväenliikkeelle. Siksi on myös lehtemme tämänpäiväinen
V»numero omistettu kaikessa vaatimattomuudessaan Suomen
työväenliikkeen SO^uotispäiväh kunniaksi. Paras palvelus
//itsellemme, täkäläisille raaanmiehillerome sekä Canadan työ-
^]väenliikkcelle ja koko Canadan kansalle onkin se, että tutus-i>
tumnie omakohtaisesti Suomen työväenliikkeen historian kun-
//niakkaisiin traditioihin ja annamme palttua sille valheelliselle
V,"selitykselle", minkä porvarit ovat työväenliikkeestä ahtaneet.
V,Suomen työväenliikkeen, vanhan «sosialidemokraattisen puo-
//lueen kunniakkaat tradiot, joita S K D L nyt edustaa, muodos-
*^i^at Q$5an Suomen kansan parhaimmista traditioista. Ne ku-
#'vastavat Suomen kansanjoukkojen sammumatonta vapauden-
Vtjanoa ja horjumatonta uskoa parempaan huomiseen. Siksi
t>Suomen työväenliikkeen 50-vuotisjuhla on myös meidän juh-
Mita M ! t • • sanovat
K U N " L O H K A I S E E ^ - U nH
UOeAuklBEE ETTÄ TVJnvV
i B d t u t i l a U s t i on ebdottomutl taa-
Jtmmalle Icvhmyt suomenklcflinej
päivftlehtS. — Indust]:ialisU.
• • •
K A P I T A L I S M I N E K O N O I OA
O N M E N O S S A ALASPÄIN
Yhdysvalloissa kasvaa tjOVtHmyyi.
tuotanto o n l a d c e m a o a j a työtätdce-v
i en Jouklcojen köyhyys o n Itoiänly-mSnä.
J a mitä länsi-Eoroopan k a p i .
taUsttoiin nuklhin tulee, niin niiden
talot», -sen jttlkeen k u i n se on t u l l ut
U^NleUiEeen i l ^ i p u v a k u u t e e n «merilc-kaiaiakita
monopoleista; syöksy; n o ­peasti
mäenrinoettä aJaspätn.
. -j/.r^ Pravda.
• • • . .
KIYffKBAN PEKAN
••VAAMVOITOTr ,
. . . Mitä taas meihin persoonalli­sesti
tulee, n i i n kahdessa suhteess'^
olemme oikein tyytyväisiä vaalien
t u l o k s i i n .
Nimittäin siinä, että kottmunix:!-
j o h t a j a T i m B u c k i l t a o t e U i i n luulot
pois T r i n i t y n vaalipiirissä Ja että
Sudburyn vaaUpltrissä "työläinen Ja
f a r m a r i " Robert C a r l i n hävisi aika
rutkasti W i l l a r d Evoylle äänimääräs­sä
. . . — Kivlperän P e k k a Toronton
Vapaassa Sanassa, t o r s t a i n a kesäk. 30
pnä.
(Sudburyn piirin It^raHisei vaali-tnlokset
osoittavat, fcoten Vapaus
on asianmuluiseila tavalla kerto-nut,
että Työläisten Ja Farmarien
ehdokas mr. CarUn sai 6,160 äänti
Ja C C F : n oikelstojnntan hajoitus-ebdokas
mr. Evoy vain 6.720 äänlj.
Matta Kivlperän Pekaq sunrlm-msa
ilon aihe on näköään porva­rien
vaalivoitto Ja hurskaisiin toi.
venniin perustava valehtelu.)
• • •
prrXlSIRO ITYÖLXISTEN
SVODA SÄÄNNÖLLISESTI?
. . . S i t t e n t u l i mieleemme (OalIup>
äänestys kysymyksestä: "Luuletteko
että työläisten pitäisi syödä säännÖlU-s
e s t i ?"
Äänten kerääjät vierailivat satojen
työläisten luona kadulla, työmailla Ja
kylpyammeissa. He o t t i v a t yhteyden
satojen pomojen kanssa heidän k l u ­beissaan,
linnoissaan j a u i m a - a l t a i s.
saan. .Tässä o n tulos:
Työläiset uskovat lOO-prosenttlsesti,
että työläisten pitäisi syödä säännöl­lisesti.
Työnantajat uskovat lOO-prosenttl.
sesU, että työläisten £1 pitäisi syödä
säännöllisesti. Kymmenen pomoa.
Joiden kanssa otettiin yhteys, eivilt
olleet l a i n k a a n varmoja siliä pitäisikö
työläisten syödä m i l l o i n k a a n j a 6 p o .
moa oli sitä mieltä, että työläisten
pitäisi syödä Joko yhden aterian k o l ­messa
päivässä, t a i 2 a t e r i a jokaista
en
Kirj. Aku Koriionen
ijstoriasta
K d l m a f i e i n i k n a o lT---MiiUTfBi ialee k « a w M
työväeapoolacen pernsUmistx, sen l»nBiaJul'^UJe8tetäu laonaollisesti
suuria JahUa kaikkialla Saoncssa.
T l o a i B aKiUJpäivän kunnlakid Julkaisemme tänään Ako Korhosen
* t*y^**^rm»m^ afUkkctts, missä seivspUrteisella isvaBa 'pafanrtetaan niie-
Hirame titaaia UstorfalBse» laeriddpäivän tärfceimniit etapit Ja niUcD
aataaiai"^|^etalaet.
seitsemää päivää kohti .
Vltord, TJE News lehdessä.
— B ob
Meadow Portagen
kuulumisia-
Meadow Portaire. M a n . — Koska
tältä paikkakunnalta el ole pitkään
a i k a a n ollut mitään lehden palstoilla,
n i i n lienee'Jo a i k a ilmoittaa, että elos­sa
täällä sentään ollaan. Kesä on
p a r h a i l l a a n , mutta o n o l l u t l i l a n p a l ­j
o n sateita. Ihmisten kasvimaat a l ­kavat
o l l a veden vallassa.
K a i k e s t a huohmatta olemme koetta­neet
vointimme mukaan aina saapua
kokouksltmme. Ensi sunnuntaina on
taas meidän kokouspäivä, j o t en koet-
Xfik&& emännät saapua. Meillä o l i p i k -
nekki Ja tanssit kesäkuun 26 päivänä.
Tansseihin el tullut huonon i l m an
vuoksi paljoa väkeä, m u t t a päivällä o l i
sentään saapunut a i n a n a a p u r l k o n t r l l -
t a k l n saakka.
K u o l e m a k i n vieraili täällä, vieden
joukostamme Nestor Puurllan- Hän
o l i miltei 85 vuoden vanha.
Täällä myös v i e r a i l i Untamo Mäke­lä,
j o ta olimme l l o n i l e l in suiu^Ua j o u ­k
o l l a kuuntelemassa. Ikävä kylläkin,
että hän ci ehtinyt täällä olemaan
vähän enemmän alkaa. Hän käväsi
k u i n kissa kuumassa uunissa, kuten
sananlasku sanoo.
Älkää emännät unohtako sitä suur­t
a päivää. — Y k s i JoukosU.
Saksan perustuslaki
syntyi pistinten
varjossa Bonnissa
, N ew York. — N a t l o n - l e h d c n F r a n k ­f
u r t i n kirjeenvaihtaja lähetU j o j o k i»
a i k a s i t t e n lehdelleen yksityiskirfitalr
s e n selostuksen n.s. B q n n i n perustus­l
a i n Uänsi-Saksan ,y^Uoid€:n); hyväk.-
symiseen liittyneistä olosuhteista.-
K u u d e n tunnin ajan ennen perusr
t u s l a l n hyväksymistä olivat parls-menttineuvoston
edostftjat kommuniSf
te ja lufcuunottsmatU istuntpealiin . l u ­k
i t t u n a . EL edes viraUisen piknklr»
joltujan s a l l i t tu astua s a l i i n . Istun*
to kedce^-tetUin myöhään UtapälväUä,
mutta edustajien oli pysyteltävä s i l ­t
i k i n istuntosalissa.
K o k o istimnon ajan o l i ovella ame­r
i k k a l a i n e n sotilas vahdissa j a hänel­le
o l i annettu määräys, ettei ketään
saa päästää ulos rakennuicsesta.
H E R T T A K U U S I N E N . SoooeB työ­väenpuolueen
SO-vuotisJnhHaa Järjes­tävin
Ja poolneen fcnnniakkait» tra-ittUoJa
seuraavan SKDLsn edusta-irantaryhmän
Johtaja.
W I I M E vuosisadan loppupuolella ta-
^ pahttmeen kapitalismin nopean
kehityksen kärjistämät luokkavasU-kohdat
loivat edellytykset työväenliilc
ke en syntymiselle. Edistynehnmät
ixn-varilliset p i i r i t k i n huomioivat tä­män
j a j o t k u t osittain humaanisista
syistä, m u t t a p e r u s s 3 0 ^ työläisten o-makobtaisen
Järjestymisen j a luok­kataistelun
pelko, pyrkivät ottamaan
työläisten järjestämisen johtoonsa ja
ohjaamaan sen luokkartetiriitojQii hä­määvään
j a sovittelevaan henkeen.
Tältä p o h j a l t a ' p o r v a r i l l i s t e n piirien
aloitteesta syntyi ensin j o i t a k i n työ­läisten
sivistys-, l a u l u - y.m. setvoja,
kuten Tampereella v. 1866 Työväen
Lukuseura, Turussa Tehdastyömltetcn
Yhdistys, V i i p u r i s s a Työväen Utaaseu-r
a j n e . /
Ensimmäiset varsinaiset Työväen­yhdistykset
perustettiin v. 1883 V a a ­sassa
Ja Helsingissä. P i a n sen jälkeen
työväenyhdistyksiä perustettiin mel­k
e i n k a i k k i i n suurempiin väestökes-k
u k s l l n . Näiden yhdistysten johdos­sa
oli etupäässä porvaristoon kuulu­v
i a henkilöitä, v a i k k a Jäsenistöh>uu-r
i n osa kuului-työväenluokkaan. ' k u ­vaavana
esimerkkinä mainittakoon,
että vielä n i i n k i n myöhään k u i n v.
1895 o l i H e l s i n g i n Työväenyhdistyksen
Jäsenenä 28 professoria, 10 senaattoria
j a paljon muuta v a r a k a s t a väkeä. '
H e l s i n g i n Työväenyhdistys näytteli
Johtavaa osaa silloisessa työväenliik­keessä.
Sen perustajana j a allcujruo.
sien puheerijohtajaha' toimi korj[fö)i-t
a l l l j a V. v o n W r i g h t Ja hänen m u -
Icaansa s a n o t t i in sen a i k a i s t a työväen­liikettä
wrightilälfiCksi työväenlUk'-
keeksi.
V. von W r i g h t oli matkustellut p a l ­j
o n u l k o m a i l l a Ja nähnyt miten k a p i ­t
a l i s m i n synnyttämät ristiriidat p a ­koiltavat
työläiset Järjestymään' j a
käymään taistelua oikeuksiensa puo­lesta.
Etenkin R a n s k a n ' v a l l a i i k u -
mouksen opetukset olivat hänen m i e ­lessään.
Nämä kokemukset olivat'hä­nelle
j a m u i l l e k i n p o r v a r i l l i s i in t i i i -
r e i h l n kuuluville peloittavana esi­merkkinä
siitä, m i h i n luokkavasta-kohtlen
kärjistyminen Johtaa. Tämän
vuoksi porvaristo pyrki ehtimään t a ­pahtumien
edelle, ohjaamaan kehi­tystä
luokkien välisten ristiriitojen
hämäämiseen j a sovitteluun. Siinä
mielessä he a l k o i v a t perustaa johton­sa
a l l a t o i m i v i a Työväenyhdistyksiä.
Että asia o l i tosiaankin niin, sitä
todistaa tehtailija von W r i g h t i n Hel^-
s l n g l n Työväenyhdistyksen ensimmäi­sessä
yleisessä kokouksessa v. 1884 p i ­tämä
ohjelmapuhe, josa hän mm. l a u ­sui
seuraavaa: . . työväkemmekln
riveissä on s u u r i a voimia, Jotlca v o i ­daan
käyttää joko hedelmälliseen t o i ­meen
siinä hyödylliseksi tunnetussa
pyrinnössä, j o k a työväen avulla p y y ­tää
edistää sen henkistä j a alneellls-to
t i l a a , t a i k k a n i i n k u i n monasti u l -
komaUla valitettavasti on tapahtu­nut,
tuhlata kiihöitukseen mahdotto­mia
hankkeita varten, joiden pelkällä
tavoittamisella oikeutettujen paran­nusten
saavuttaminen vaikeutetaan
. . . M a h t a v a virta on pääsevä l i i k ­keelle
Ja meidän yhtä kunniakas ktUn
painava velvollisuutemme on j o h t aa
tätä vbtaiib-inaallenmie onnelliseen
s m f f i t a a n . * -f-
Tyoväeikliiick«eii '
iiteenaistyminen^ _
K a u a n ei työväenliike kuitenkaan
voinut k u l k e a p o r v a r i s t on holhoukses­sa,
sillä raskas taloudellinen asema
nosti tyytymättömyyttä kansan kes­kuudessa.
Tätä tyytyinättömyyttä vielä
lisäsi p o l i i t t i n e n oikeudettomuus, sillä
v a l t i o l l i s en Ja k u n n a l l i s e n äänioikeu­den
määräsi omtyperä. v i r k a j a o m a i ­suus.
Työväki ei voinut v a i k u t t a a ää-nioikeuskysymyksen
ratkaisutm omak­si
hyväkseen, koska se e i muodostanut
itsenäistä v a l t i o l l i s t a puoluetta, vaan
sen t o i m i n t a k u l k i silloisten p o r v a r i l ­l
i s t en puolueiden liepeillä j a niitä
tukien.
K a p i t a l i s m i n kehitykselle välttä­mättömän
elinkeinovapauden tultua
vuosisadan l o p u l l a voimaan, a l e n i työ­läisten
elintaso huomattavasti. Nou­seva
k a p i t a l i s m i tarvitessaan pääomaa
teollisuutensa laajentamiseen, kohdis­t
i sääUmättömän r i i s t o n s a työväestöä
Ja köyhempää talonpolkalstoa koh­taan.
Luokaksi kehit^miässä oleva
työväestö, v a l l i a o m i a luokkatalstehi-
JärJestöJä ei kjrennyt puolustautu­maan.
Tätä k u r j i s t u m i s t a lisäsivät
vielä vuosina 1682—05 vallinneet p u ­lavuodet.
Tämä työväen aseman k u r j i s t u m i ­nen
a i h e u t t i 1800 l u v u l l a työväenliik­keen
asttmiisen Jyrkemm&lle l u o k k a ­t
a i s t e l un kannalle. Eetu S a l i n s a n o i ­k
i n , että nälkä on o l l u t Suomen työ­väen
herättäjänä.
Monet suomalaiset työläiset kier­rellessään
iBimrapan maissa t u t u s t u i ­vat
siellä työväenliikkeeseen j a k o U -
maahan p a l a t t u a a n liittyivät työväen-
Ulkkeeseen. Heidän astumisensa työ­väenliikkeen
r i v e i h i n j a tarttumisensa
asioiden johtoon t u n t u i h e t i työväes­tön
koko taistelutoiminnassa. Näitä
miehiä o l i m m . E e t u S a l i n . Jonka mer-^
kltys työväenliikkeessä o n o l l u t h y v in
huomattava aina v.4896 lähtien. S a ­m
o i h i n a i k o i h i n astui työväenliikkee­seen
T a a v i Taipio. A . B . Mäkelä, j a
v a r d Valpas-Himiinen yin. ^rOv&es-tön
OBaägta riveistä lähteneitä miehiä:
He tekivftt määrätietoista työtä työ­väenluokan
tUdkkatietoismiden herät­tämiseksi
ja- heidän vaikutulcsensa
työväenliikkeen itsenäistymiseen Ja
myöhempäänkin t o i m i n t a a n on o l l ut
h y v i n huomattava.
Työmies l e h t i alkoi ilmestymään v.
1895. työväestön pyrkimyksiä tuke­vana
j a ohjaavana. Työväestön t o i ­m
i n t a ei pulavuosien jälkeen enää
vähän myöhemknih Y r j ö Mäkelin, E d -
palannut wrightiläisyyteen. v a a n a l k oi
liikehtiä j o p a l j o n Järjestyneemmin j a
voimakleaammin. Vuosi 1896 o l i työ­väenliikkeen
käännevuosi. Työväen­l
i i k e kasvaa j a i r t a a n t u u porvariston
ohjauksesta sekä vaikutuksesta j a vä­h
i t e l l en k i t e y t y y Itsenäiseksi työväen-p
u o l u e ^ i .
Suomen Työväenpuo­lueen
pf^rustaminen
Keväällä v. 1899 p i d e t t i i n Turussa
työväenyhdistysten kolmas edustaja­kokous.
Tämän kokouksen pääkysy­myksenä
o l i itsenäisen työväenpuolu­een
perustaminen.
Työväenliike oU tähän saakka ollut
hajanainen. K u k i n työväenyhdistys
o l i toiminut n i e l k e l n omissa oloissaan.
T o i m i n n a n yhtenäistämiseksi päätet­t
i i n perustaa I S u o m e n Työväenpuolue
j a asettaa sen h a l l i n t o T u r k u u n .
Tampereen edustajakokouksessa <v.
1896) hyväksytty ohjelma e i enää riit­tänyt.
Nyt v a a d i t t i i n j o yleistä yhtä­läistä
äänioikeutta j a vaalikelpoisuut­t
a kaikiUe 21 v u o t t a täyttäneille Suo­men
kansalaisille sukupuoleen katso­matta.
V a a d i t t i i n 8-tuntista t y ( ^ i -
vää k a i k i l l a työaloilla, täydellistä y h ­distymis-,
k o k o o n t i m i l s - , p a i n o - Ja p u ­hevapautta
jne.
Tämä kokouksessa hyväksytty puo­lueohjelma
o l i l a a d i t t u S a k s a n sosia­l
i d e m o k r a a t t i e n E h r f u r t i n ohjelman
p o h j a l l a . Se e i k a i k e s t a l u o k k a v a a t i -
muksista huolimatta suinkaan ollut
sosialistinen, sillä useat siinä ilmene­vät
vaatimukset ovat p o r v a r i l l i s e n v a l -
lankiunoulesen^-vaatimuksla.
Tätä 'Suomen lyöväenpuolueen p e -
YRJO SIROLA, Jeka tunnetaan 50-
TBotisJalilasnsa ' viettävän Suomen
työväeiqratrineen yhtenä parhaiten
pidettynä Ja anai<dtuneena Johtohen­kilönä.
n i s t a v a a kokousta arvioitaessa on k u i ­t
e n k i n otettava huomioon se tärkeä
seildca, että se o l i ensimmäinen voima­kas
askel l u o k k a t a i s t e l u n tiellä. H a ­janaiset
työväenyhdistykset y h d i s t y i ­vät
yhtenäiseksi puolueeksi t o i m i m a an
määrätyn, työtätekevien luokkaetujen
puolesta taistelevan ohjelman puit-r-
STTÄ
— PenisillUni o n todettu tehokkaak­s
i t u l i r o k o n parantajaksi.
A. B. MAKEL.>K, tunnetta k i t J a l B Ia
sanomalehtimies. Joka on toiminvi
myös Vapauden toimittajana.
vaatii ennen muuta rakentamaan farmarien liikettä, mikä ei
toimi monopoliyhtiöiden, vaan farmarien hyväksi ja korostsuC
että farmarit tarvitsevat ainakin $2 behnäbushelista sekä val­tiovallan
tukea kasteliilaitteiden ja, rakentamiseksi metsien
istuttamiseksi taistelussa kiuvuutta vastaan.
CSJ:n TERVEHDYS SUOMEN TYÖVÄEN
50-VUOTISJUHLAAN
ISu^dburyssa kesäkuun'puolivälissä kokoontunut Canadan
Suomalaisen Järjestön 17. edustajakokous lähetti Suomen
Työväenpuolueen SO-vuoiisjuhlaan seuraavan tervehdyk­sen:
Suomen Työväenpuolueen perustamisen
' SO^vuolisjuhlakomitea,
HelsinkL
Hyvät toverit:
Canadan Suomalainen Järjestö kokoontuneena XVII
^ edustajakokoukseensa lähettää sydämellisen tervehdyksen­sä
Suomen Työväenpuolueen perustamisen SO-vuotiajuhlal-le
ja koko Suomen työtätekevälle luokalle iänä historialli­sena
merkkipäivänä. Toivomme juhlalle parhainta me­nestystä
luottaen siihen, että ne rikkaat ja arvokkaat muis­tot,
joita tämä juhla palauttaa mieliin, tulevat edelleen te­rästämään
Suomen työtätekevien tarmoa ja tuomaan uutta
innostusta taisteluun työväenluokan falstorialliBesti kiertä­mättömän
voiton puolesta. ,
Monet meistä, jotka koetamme vointimme mukaan pitää
yllä edistyksen lippua maanmiestenune keskuudessa täällä
CanadassB, olemme saaneet alkuopetuksemme työväenliik­keestä
ja kokeneet luolckataisteltm ensiVaikuielmal yhdessä
teidän kanssanne. Nämä opetukset ja Icokemukset ovat ol­leet
suurena apuna ja kannustimena meille jatkamaan sa­maa
taistelua täällä uusissa olosuhtessa. Ottakaa siis vas­taan
vilpitön onnittelumme.
Toverillisin tervehdyksin,
CSJ:n XVII edustajakokoiM
Puheenjohtaja , Sihteeri
teissä j a työväestö astui yleislakko-uhkan
kanssa äänioikeustalstelun j o h ­toon.
•
K u i t e n k a a n e i tässäkään kokoukses­sa
j a k s e t t u murtautua porvarillisesta
ideologiasta. Se j o h t u u lähinnä siitä,
että työväenliikkeen s i l l o i s t en luökka-t
a i s t e l u k a n n a l l a k a a n o l e v i en johtajien
luokkatletolstras e i kohonnut t i e t e e l l i -
selle marxilaiselle tasolla. He olivat
omatekoisia miehiä j a v a i k k a h e osoit-t
l v a t k i n luokkayhteiskunnan k u k l s t a -
misen välttämättömyyden. oU heidän
sosialistinen kasvatuksensa siitä h u o ­l
i m a t t a hjrvin pintapuolista.
Toisena syynä teoreettiseen heik­kouteen
o l i se. että työväenliikkeeltä
puuttui oma sivistyneistö, l u k u u n o t ­t
a m a t t a M . R . a f U r s i n l a j a T . T a i ­niota,
jotka eivät koskaan jaksaneet
kehittyä täysin m a r x i l a i s i k s i.
K o l m a n t e n a syynä o l i luokkakäsit-teitä
sekoittava kansallisuuskysymys.
Joka silloiset olot huomioon ottaen o li
eräs tärkeimpiä taistelukysymyksiä,
m u t t a o l i täydellisesti p o r v a r i s t on j o h ­dettavissa
j a a j o i v a i n porvarien l u o k ­kaetuja.
Eräs näinä vuosina Suomen työ­väenliikkeessä
voimakkaasti vaikut­tanut
henkilö o l i M a t t i K u r i k k a . Hän
t u l i työväenliikkeeseen 1896, J u u r i a i ­kana
j o l l o i n siinä o l i tapahtumassa
m u r t i m i l n e n porvaTiston vallasta.
V a i k k a K u r i k k a olikin tyypillinen
Idealisti, n i i n hän l o i s t a v a n a k i r j o i t ­t
a j a n a Ja p u h u j a n a s a i joukot helpos­t
i esittämänsä asian puolelle. Sen
vuoksi häiten t o i m i n n a l l a a n t a i s t e l u -
hengen herättäjänä j a työväen jouk­k
o l i i k k e e n järjestäjänä on o l l u t h y v in
suuri merkitys, v a i k k a hänet myö­hemmin
Jouduttiin vahingoittavan
esiintymisensä v u o k s i puolueesta
eroittamaän.
Tsaristisen taantu­muksen
kausi
Vuosisadan vaihteessa ' V e n ä j än
taantumus harjoitti järjestelmällistä
sortoa Suomen erikoisoikeuksia vas­taan.
Bobrikov. Joka V. 1898 t u l i S u o ­men
kenraalikuvernööriksi, r y h t y i
isänniltään saaman Suomen venäläis-tyttämlsohjfelman
t o t e u t tamlseen.
M a a a i j o t t i i n j a k a a Venäjän m a l l i in
P I L A S H A T ÄSItt
Kekäfiisen Jussi (di _
teen innostamana saanut i
kylään oU peiistetru
palokunta. Sattuipa m.^
eräässä talossa. Se saatiin '
sammumaan omin voimim^
k u n n a n saapumista. Jujä
lonväelle pääjtyään
neen paikalle:
"Mitä helkkaria se on
että menette itse soriddnaia
t i i l i p a l on kanssa? sitä.
täällä on j u u r i perastettu
että se sammuttaa tulipalot'
k a a k i n se - vastaisen varalt»-
* * •
KY.MMEXYKSET
S i i h e n aikaan, kun pa«i«8
kaus Suomessa cli vieiä
kannalla, tuli erään pitäjän pr
pariskunta vastasymynn lapu
naan. K u n pappi kys>"i, että
ko lapsi kastettaveksi. vastas"
" N o eihän sitk oikeastaan
vaksi, mutta kun se on meidä
menes lapsemme j.i papiihhaj
vat kymmenykset kaikesta.. •
SYY TOISA.\LLA
_Lääkäri_tuMttamlIc-pot"
"Valtimonlyönti on cpät-ten
on alkoholinkäyttönne laii
P o t i l a s : "Alkoholinkäyttö 4
nun. osaltani suuri ja
herra tohtori, joten valtimod
säännöllisyy•s e i siis •Voi joh.tia
OIKEA ENNl'ST€S
Eräs mies tuli juoteujalkaa:
l a a n Ja huusi:
"Nopeasti kolme ryyppyä, r
kenkkuileminen alkaa!"
T a r j o i l i j a toi ryypyt ja kjT)!,
kenkkuilcmiscsta on kys>inysjj
se alkaa.
" 8 3 alkaa juuri nyt. MinuBa
ainoatakaan kolikkoa rahaa."
kuvemementteihin, perustaa venäläi­siä
kouluja j a ns. " H e l m i k u u n m a n i ­f
e s t i n " päätarkoituksena o l i Suomen
perustuslain kunioamlnen.
T s a r i s t i s en taantumuksen hyökkäys
a i h e u t t i p o r v a r i l l i s t en puolueiden kes­kuudessa
hajaannusta. N.s. perustus­l
a i l l i s e t olivat vastarinnan kannalla
j a suomettarelaiset vaativat myönty-väisyyspolltUkkaa.
Tähän j o h t i por­v
a r i s t on vallankumouksellisten voi­m
i e n kasvun pelko j a se asetti omat
luokkaedut kansan etuja vastaan.
Työväestö, omia lU(*kaolkeukslaan
puolustaessaan joutui selvästi asen­noitumaan
tsarismia vastttanf Jär­jestyneenä
Joukkovoimana työväes­töllä
öli o m a selvä kantansa. Sen t a ­holta
ei tyydytty vaatimaan
kansalta riistettyjä valtiollisia
sia, vaan tahdottiin keiiittäl
edelleenkin kansanvaltaisessa
sä. Tämä teki Suomen
kasta ainoan johdonmukaism
l i j a n kansallisen vapauden ja"
syyden puolesta. Näin oUen j i
varillisdemokraattisen valla
sen tehtävien suoritus työrä
h a r t e i l l e.
Bobrikovilainen aika oli ]
sen mielivallan, kotitarka.
karkoitusten aikaa. 'Kasakat
vat nagaikoineen. Se vaiketnS
n e l l a eri tavalla työväenj-k
i n toimintaa, mutta samalla K
terästi yhä lujittuvaan vastj
v a l t i o l l i s t a j a yhteiskunnallista
tumusta vastaan.
Tämän bobrikovilaisen
sen aikaan saaman luokkaris'
selvenemisen pohjalta onkin
tava Työväenpuolueen toista
kokousta, joka pidettiin
elok. V. 1903.
Kokouksen tärKeimmät ja e
tavimmat kysymykset olivat
keuskysymys ja siihen liittjii
kuntauudistus sekä puoluetn (
Puolueen ohjelma joutui pe^
sen tarkistelun alaiseksi.,
n i m i jnuutettiin Suomen
mokraattiseksi puolueeksi. PIK'
noutui lopullisesti irti porvanst
lähti vaatimuksineen sosialismi
( J a t k u u seuraavalla n^nM
O. V. KUUSINEN, SnomeB
puolueen riveistä noussut
Usesti tunnettu teorcetildo).
PÄiVÄN PAKINA
Meillä o n j u h l i t t i r k a n s a l l i s t a j u h l a ­päivää,..:-
liittovaltion perustamisen
muistopäivää. Kahdeksankymmentä
kaksi .^miotta sitten demolcraatUsten
v o i m i e n painostuksen vuolcsi yhtyivät
C a n a d a n silloiset erilliset maakunnat
yhdeksi v a l t i o k s i . SUta s a a k k a on h e i -
nälnnm ensimmäistä vietetty k a n s a l l i ­sena
juhlapäivänä, mikä o n k i n . a i v an
o i k e i n , sillä jokaisella kansalla on
omat saavutuksensa j a perinteensä,
j o i t a kannattaa j u h l i a.
K u i t e n k i n tuo k a n s a l l i s en juhlapäi­vämme
j u h l i m i n e n o n muodostunut
• j o k s i k i n muuksi lauta noiden Icahdek-s
a n vuosikymmentä s i t t en t a p a h t i m e i -
den asioiden j a ajatusten edelleen k e -
h t t t i m i s e k s L Kun** seuraa päiväleh-t
l e n u u t i s i a .Juhlaiäivämme vietosta,
n i i n huomaa k u i n k a köyhäksi^ t u o j u h ­l
a o n v a l l a s s a olevien t a h o l t a k u o h i t ­t
u . E L p u h u t a sanaakaan varsinaisen
kansan tarpeista, ei r a u h a n kaipuusta
j a välttämättömyydestä, sen sijaan
vehkeillään ' muiden imperialistien
kanssa uudenj«>dan aikaan saami­seksi,
j o n k a sodan a v u l l a pyrittäisiin
tukahduttamaan demokratian kehitys
niissä maissa, joissa se o n saanut jo
j a l a n s i j a n . J u h l a s t a o n muodostunut
p a r e m m i n k i n maiklönapäivä. k a i k e n ­l
a i s i n e humpuukeineen, j o i d en innos­tamana
iicirn^^mp irnn«fln uuohtavan
päivän todellisen meriätyksen.
A i n o i n a oikdlden perinteiden j u h l i ­j
a n a ovat esiintyneet työväenjärjestöt
siellä missä xte ovat iramyntcpna j u h ­lapäivänä
omia Juhliaan viettäneet.
N o i d e n perinteiden j u h l i m i n e n k u u ­l
u u k i n varsinaiselle kansalle jä s en t u ­l
i s i ottaa juhlapäivämme vietto pois
taantumuksellisten käsistä j a saattaa
se ktmniaansa.
Suomep työväenlUke on viettänyt
näinä päivinä 50-vuotlsjuhlaansa,
Siellä o n vasemmistolainen työväenlii­ke
ottanut j u h l a n järjestämisen j a o n ­nistumisen
kunnia-aslakseen. S i l l e se
k u u l u u k i n , sillä työväenliikkeen pe­rustamiseen
Ja kasvuun innostaneet
aatteet Ja ihanteet ovat olleet vasem-,
mistolaisen työväenliikkeen aatteena
j a ihanteina jatkuvasti j a ovat sitä
edelleenkin. Samaa emme voi sanoa
SQsdem. puolueen oikeistojohdosta. Se
o n hyljännyt ne j o a i k o j a sitten Ja
mennä hurauttelee porvariston kans­s
a iijrvässä sovussa kolmannella t i e l ­lä.
Työväestöstä o n t u l l u t sen v i h o l ­l
i n e n j a porvareista " t o v e r i " . Mitähän
V e l i Vatanen sanoisi, j o s vielä eläisi?
Hän, enempää k u i n m u u t k a a n v a n h an
työväenliikkeet veteraanit ei pitänyt
p o r v a r i a t o v o l n a . Vatanräi o l i r a h ­v
a a n keskuudesta lähtenyt mies, joka
ansioitui n i i n , että t u l i v a l i t u k s i vuo­sisadan
alussa työväen edustajaksi
'eduskuntaan. Hän p i i t o t t u n u t p u h u ­maan
kanitan'k^skdudessa i h m i s i l l e.
j o t k a oUvat hänen, tovereitaan. N i i n ­pä
hän a l k o i eduskunnassa p i i l u n a n s a i -~ .
neitsynpuheensakin vanhaan totut-.[ j o omaksonat. — A a k i ea
t u u n tapaansa: •Hyvät to«r::
värillisiä edustajia moincn-l
u " h y m y i l y t t i j a Vatanen
a a n virheensä .kääntyi
puoleen ja s a n o i : "Kyllä te.
v i n sen tiedätte, että teitä
suinkaan tarkoittanut".
P a l j o n on mennyt vettä
Iistä sitten noiden aikojen-työväestö
on saanut tuntea.
keraa hetkeä pikeistolaistsn
den vuoksi. Oikeistolaiset
ovat olleet auttamansa
lisiä työväestön parhaii
noamisessa. He ovat olleet
apuna Suomen kan.=an
onnettomiin sotiin,
sialidemokratia on kois
tökelpoisena, joskin jo peri»^
nä aasina, vetämässä ta^*»
enlookan hart^iiie. Heillä e
keutta j u h l i a työväenliil^J
t i s j u h l a a , sillä heillä ei ole £3»
muuta k u i n nim^.
onnittelemme Suomen
keen SO-vuotisjuhlaa. ^*
olevan i n n o i t u jana uusiin J*
s i i n voittoihin. Niihin
k a työväenliike on pet