Vapaus, January 6, 1949

              Si^u 2 Torstaina, tammik. 6 p. — Thiirsday, Jan. 6
Telephones: Badnev OCflee «-tSH
Edttorlai Office 4-ias& Uinmtr;
E.8ajcsL gdttcr W. Mtand. j t o !^
sddress Box Bonotff OotKflo.
tablisbed Nov. 6tb 1917. Authorized
M second dass roail tbe Post
Advertising rates t^pon mpgOeMUgn.
Office Department, Ottawa. Fiib^
hsbed thrice weekly: T n e s d a y s ,
Tbursdays and Satiirdays by Vapatu
PabliBhing damxany Ltd., at 100-102
Ebb iBL W., Sudbuzy, Ont., Canada.
CTanadassa: 1 vk. « 0 0 6 kk. aj»
3 kk. 9.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. IJ» 6 kk. i«>
Suomessa: 1 vk. 7A) 6 kk. C^S
i
I
t
I
I
•
t
. *
«
«
Toronton kunnallisvaalit
Toronton kunnalliävaalit ovat huomion kohteena muuaJIakin
maassa sen vuoksi, etlä niisiä saadaan nähdä mitä kansa ajattelee
stl^^es5a teollisuus- ja liikekeskuksessa. Xyt suoritetuista Toronton
kunnallivaaleista näkyy erittäin seK^sti työväenliikkeen nykyajan
suuret mahdollisuudet, joiden toteuttamista ehkäisee ja viivästyttää
vain järjestyneen työväestön riveissä oleva hajaannus. •
Kaiken muun yläpuolella näkyy kaksi erikoisen tärkeätä seikkaa:
l)Kovapaineisesta projiagandasta huolimatta suuri enemmistö valit­sijoista
äänesti kahden vuoden virkakautta vastaan. Tämä siitäkin
iiuolimatta, vaikka Toronton kaksi päivälehti (kolmesta) propa­goi
rahavallan kaikella mahdilla kahden vuoden virkakauden puo-
—lesta ja leimasi joko kommunisteiksi tai kommunistien kanssamatkus-
^ tajiksi kaikki yhden vtiöden virkakauden tcannattajat. 2) Entistä räi-
= keämmästä punakauhun lietsonnasta huolimatta torontolaiset valitsi-
^ vat lisääntyneellä enemmistöllä 2 kommunistia (Sims ja Freed) val­tuuston
jäseniksi ja antoivat yli 43.000 ääntä Stewart Smithille, joka
oli kontrollerin ehdokkaana- ,
Erikoisen mielenkiintoinen on juuri Smithin äänimäärä. Hän
. ja muut LPP:n jäsenet joutuivat pääpainostuksen kohteeksi. Toron­ton
kaikki kolme päivälehttö piti •kommunistien tappiolle" saatta-mistä
kaikkein tärkeimpänä kysymyksenä. Vaikka mainitut päivä-lehdet
käyivätkin "sanaäotaa" kunnallisvaalien aikana, niin ainoa
erimielisyys niiden välillä oli vain kunnavaltuuston virkakauden
t ajassa. Toronton kolmella päivälehdellä oli asiallisesti puhuen samat
vaalilistat. Kontrollilautakunnan ehdokkaat olivat kaikki samat pait­si
yksi ainoa miesi Yhdeksäs.sä vaalipiirissä niillä oli kaikilla samat
valtuusniiesehdokkaat paitsi kuudennessa, setsemännessä ja yhdek-
:- säimessä vaalipiiris.sä oli kus.sakin toisen ehdokkaan suhteen erimie­lisyyttä!
Niin,lilja oli porvariston rintama ''koftimunisrtia" vastaan — ja
"Sivumennen myös CCF: n ehdokkaiden pään menoksi, että iil>eraalit
ja töryt esittivät asiallisesti puhuen yhteiset vaalili.stat! Sen li.^k$i
LPP:i?; läsenUta ja niiksi leiiuatuilta kiellettiin näiden kaikkien lej)'
fien palstoilta sanavapaus. ••Kommuni.sieja" sai lyödä olan taka^,
mutta heille ei annettu mitään puolustusmahdollisuuksia. CCF;n
ehdokkaat tosin saivat joitakin puheenvuoroja silloin kiifn he naivlu-dessaan
lantoivat myös kommunismivastaisia lausuntoja ja siten aiit-
;: toivat omaakin häviötään. Tosiasia.ssa porvariston yhteisrintarnan
f painostus."kommunismia'' vastaan oli niin suuri, että sje vaikutti työ­väenliikkeen
riyeissä oleviin, oikeistojohtajiinkin, jotka perääntyivät
täyttä laukkaa punakauhun lietsonnan edessä ja kieltäytyivät kaikesta
vi yhteistoimrinnasta vasemmiston kanssa.
l' Kun porvaristo oli «miltei sataprosenttisesti yhteisrintamassa ja
työyäen rivit hajalla, niin ei ole lainkaan ihme vaikka jporx^ristp sel-
V yisikin vielä voittajana. Mutta kun tässä tilanteessa kuiteijkin valit-
* "tiin yseita LPP:n jäsen^ ja annettiin yli 43,000 ääntä Stewart Sttii-samalla
kun CCF ei saanut häjoitus- ja pakoiliipolitiikailaän yh-altuusmiesehdokasta
valituksi, niin tämä osoittaa, että. toryjen
ta Toronton kunnallishallinnossa on sittenkin hyvin horjuvalla
pohjalla. Jos ja milloin työväki yhdistää rivinsä ,silloin muuttuu äSni
kellossa ja tappioiden tilalle saadaan Torontossa suuria vaalivoittoja^
^Trdistynein voimin työväki voisi keskittää kannattajajpi^ikkonsa
.Jä- sen lisäksi mobilisoida ne kymmenettuhannet torontolaiset pikku-
" jHmiset, jotka nytkin olivat välinpitämättöminä kotona. On nihiittäin
muistettava, että Torontossa, kuten niin monessa muussakin kunnas­samme
on. hyvin vanhanaikainen ja epädemokraattinen vaalitapa.
Äänioikeutta ei ole kansalaisilla, vaan talojen omistajilla ja vaiti sel­laisilla
vuokralaisilla, jotka maksavat oman sähkö- ja vesilaskunsa.
Ihmisten asemesta ääiiestävät siis talot. Kaiken lisäksi kontrollerien
vaaleissa voi kiinteistönomistajilla olla yhdeksänkn ääntä, jos heillä
sattuu olemaan omaisuutta Toronton yhdeksäsisä vaalipiirissä! Tässä
tilanteessa on muodostunut suuri välipitämättömyys kunnallisvaaleja
kohtaan ja nytkin käytti äänioikeuttaan vain 31.9 prosenttia äänioi­keutetuista.
Vain yhtenäisesti ja määrätietoisesti toimiva työväen­liike
voisi herättää nämä nukkuvat veronmaksajat ija saada heidät
i vakuutetuksi voiton mahdollisuudesta. . ^
t Toronton vaalit osoittavat, että tilanne on kypsä työväenliikkeen
* suurelle vaalivoitolle, kvnhan vain yhdistetään järjestyneen työväen
* rivit ja eristetään ne pakoilevat oikeistojohtajat, joiden hajoituspoli-tiikka
aitttaä kaikissa tilanteissa torypuoluetta ja sen toimeksiantajia.
T I M BUCK
on tänään 58>vaotlas
^ Sukulaiskansamme eestiläisten kohtalo on aina Mut suomalaisten
läheisen kuomion kohteena. Sen taloudeilisia, poliittisia ja sivistyksel­lisiä
rientoja on seurattu mieletikiinnollä. Kun Eesti joutui saksalais­ten
miehittäjien rautakoron alle ja kun se vihdoin raadeltuna vapautet­tiin,
on sen kansan suurenmoinen edistys kaikilla elämän a'oUla he-räftänyt
ihailua kaikkien edistysmielisten ihmisten keskuudessa. Täs­sä
luovassa työssä on Eestin nuorisolla oVut hyvin vaikuttava osa.
Oheisessa artikkelissa Ncuvosto-Ejestin- Kommunistisen Nuorisoliiton
siheeri, Xeuvostoliiton sankari, majuri Arnold Meri kuvaa uuden
Eestin nuorison elämää ja saavutuksia.
iQrnimanes <myö-täyttänyt vUsivixotis-suiBoniteli^^
jo vucMten
\IJE^ln tehtäviä:' .Koko >asavalta tun-
'tee viilaaja Pal^Iamnin, joka on koi­tuessa
vuodes^-isucrittanut s;^ vuddien
Vuonna 1946 Itävin Ran?kan eräässä
• yyp^lisesfä kivihilliteollisuuskeskuk-seosa,
Bruen kaupungissa- Kapeiden
katujen varsille ahtaisiin riveihin ra­kennetut
kaivosmiesten nokiset yksi­kerroksiset
talot, kapeat, resuiset lap­set
kaduiila — se oli elävä syytös s i t ä'
Kysymys: Kuinka pitkän aikaa täy­tyy
asua jossakin Ontarion maakun­nan
piirissä, kaupungissa, kauppalas­sa
taf kylässä, e t t ä on oikeutetiu saa­maan
avustusta jos joutuu huonoon
taloudelliseen asemaan?
-^Tiedosta kiitollinen.
vastaus: Riippuu kunkin paikka­kunnan
kunnallisista asetuksista. Pal­kallisesta
avustusvirastosta saatte luo­tettavimman
vastauksen kysymyk­seenne.
muut sanovat
Siitä on osoituksena vaikkapa seu­raava
tapaus: Vuonna 1938 e r ä s t ä va­pautunutta
talonmiehen paikkaa T a l ­linnassa'
haki 12 ylioiipilasta j a noin
sata kymnaasion p ä ä t t ä n y t t ä henki­löä.
• •
Aivan toisenlaiseksi on muuttunut
Eestin nuorison asema neuvostovallan
pystyttämisen jälkeen.
järjsstelmää vastaan, jonka vallitessa
yksilöiden hyvinvointi rakentuu mil­joonien
työtätekevien ankaran riiston
pohjalle. Nuo suuret lasten sibnät j Oikeus sivistykseen toteuteUu
ylivoimaisen työn rasittamilla kasvoil- ' Eestin nuoriso on s A n u t niin laajat
la olivat kaikkialla — hiilen purkaml- I demokraattiset oikeudet, jollaista se ei
sessa j a jopa maan alla kaivoksissa.' soinut edes haaveillakaan porvarilli-ininne
lapsia ajoi piiuts. Lapsille mak­settiin
samasta työstä huomaltavasti
pienempää palkkaa kuin aikuisille'
sen hallituksen aikana. Työtätekevän
väestön lapset ovat saaneet ä ä r e t t ö ­mät
mahdolllsuuäet kehktyäkzeen s i -
Ranskalalsten kaivosmiesten lapsilla fei vlstyneiksi ihmisiksi j a tietojen käyt-
Unkarin edistystä ei ehkäistä
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, paavi on julistanut
f kirkonkiroukseen kaikki unkarilaiset roomalaiskatoliset, Joilla on jol-
» lakin tavalla yhteyttä kardinaali JoseplTMindszentyn vangitsemisen
* kanssa. Vatikaanin mielestä Mindszentyn olisi pitänyt saada jatkaa
* vehkeilyä, vakoilua, mustan pörssin rahakauppaa ja muuta maan-
, petoksellista toimintaa L'nkaria% vastaan, piistä häntä nyt syytetään,
t Ja vaikka Canadassa on kirkko ja valtio erot^ettu toisistaan sekä
' koulut kirkon holhousvallasta — mihin Unkarin kansandeinokraat-
[ tinen hallitus ja kansa pyrkii purppurakaapuisten kardinaalien ja
• piispojen v^astustuksesta huolimatta, niin Canadan roomalaiskatoliset
i arkkipiispat ja piispat, sekä heidän vaikutusvaltaiset apulaisensa ke-
1* hoittivat Canadan hallitusta protestoimaan kardinaali Mindszentyn
i pidättämisen johdosta. Koska nämä Canadan roomalaiskatoliset
\ kirkon johtajat vaativat, että Canadassakin on otettava käytäntöön
•t valtion kirkko ja annettava koulut kirkon ylivallan armoille?
* Mitä meidän tulee muistaa tässä yhteydessä on tämä: Kardinaali
* Mindszentyä ei vangittu hänen uskonnollisten mielipiteittensä eikä
»kirkollisen virkansa takia. Tosiasiassa ilmoitettiin että Budapestin
s arkkipiispan sijainen Bela \Vitz on nyt ryhtynyt ystävällisiin neuvot-s
teluihin Unkarin hallituksen kanssa siten tuomiten sekä vangitun
s Mindszentyn ohjelman, että sen ulkomaiset kannattajat ja toimeksian-
* täjät. Kardinaali Mindszenty oli Horthyn fasistihallituksen kannat-ta
ja ja natsien ystävä ja nyt häntä syytetään jälleen samansuuntai-*
>sista Unkarille vahingollisista poliittisista edesottamisista. Kardinaali
1 Mindszenty vangittiin,syytettynä vakoilusta ja mustan pörssin kau­pasta,
eikä suinkaan uskonnollisten mielipiteittensä vuoksi.
Meillä ei siis kansakuntana ole mitään syytä eikä oikeuttakaan
sekaantua Unkarm sisäisiin poliittisiin asioihin. Sivumennen sanoen
voidaan tyydytyksellä todeta, että Unkari, Suomen heimdiansa, kul­kee
kaikista vaikeuksista ja vastuksista huolimatta kansandeniokraat-tista
tietään parempaa tulevaisuutta kohti eikä sitä voi estää sen
paremmin paavi kuin ulkomaiden hyväksi toimivat vakoilijatkaan.
— Intiaaneja uskotaan. cUesn Poh-
^jois-Amerikassa noin 1,000 eri heimoa
aikaan k r u Amerikka löydettiin.
— Tunnettu itaUalainen säveltäjä
Gaetano Donizetti syntyi Bergamossa
v. 1797. ^
"MADE IN USA"
SOSIALIpE^OKBATIAA
Muutama päivä i^tteh'kansalainen
K a r l Heinz Stehmidl, Soslalldemo-
•icraattisen puolueen "Itäisen byropn"
jäsen idhioverista. esitti itsensä Va­paaehtoisesti
Neuvostoliiton sptilasyi-ranamalsllle
Saksassa ja antoi lau-s|
innon. niitsn sosialidemokraattinen
puolue'harjoittaa vakoilua Neuvosto­liiton
miehil^ysalueella.' Tätä vakoi­lua
harjoitetaan, hän sano!, Ameri­kan
salaisen (vakoilu-) palvelun alai­suudessa
. . . — Berlinin uutistietö
jöuluk. 28 pnä.
• 'il -k
A A T T E I T A EI VOIDA
TUHOTA AMPUMALLA
" . . . K o m m u n i s t e i l l a on paljon
aatteita ja aatteita on vaikea käsi­tellä
konekivääreilfä. Ainoa keino m i ­ten
voidaan' taistella aatteita vastaan
oh'sev e t t ä esitetään parefmpia aattei­ta.
< Kiinassa kommunistien aatteet
voittavat siksi kun toisella puolella el
ole mitään aatteita . . ." — Kiinasta
juuri palannut canadalainen lääke­tieteellisen
lähetystyön tekijä tri Ro­bert
B. McClure, Toronton Bloor
Streetin Yhdistyneessä kirkossa igjime
sunnuntaina pitämässään puheessa.
P A H A N I L M A N L I N T U J A ^
"Paniikkisesti pakenevat : rikkaat
kiinalaiset aiheuttavat kriisin F o r -
mosassa" — A P : n uutlstledon otsikko
tammik. 3 pnä.
PALESTIINAN PROBLJBEMIN
YDIN|3:YSYMYS
". . . N e (Yhdysvallat j a Britannia)
haluavat Keski-Idän strategisia tuki­asemia
ja ne haluavat Keskl-Idän
öljyä. Yhdysvalloilla, on aivaii sa­manlaiset
Intressit ^näite^ asioissa kuin
Britanniallakin . .V'MTÖroht'o Glöiie
and M a li
• • • *
"SUAISKÄRSUÄT"
JOUTUIVAT V A N K I L A AN
Tunnustaen nyt Julkisesti, että so­dan
aikana hea myötätunto oli Hitle-.
rln liittolaisen, Rytin ja Tanrieriiji
hallituksen puolella Canadaa ja muita
Yhdistyneitä Kansoja vastaan, T o ­ronton
Vapaa Sana sa^ioi alkaneen
vuoden ensimmäisen nuräeronsa tol-mitusklrjoituksessa
seuraavaa:
" . . . monesti kulki lehtemme jyr­känteen
reunalla, koska se ei antanut
itseään kahlita ylistämään sitä. missä
ei ylistämistä ole. eikä hylkäämään
ihannettaan kansanvallasta. Erikoi­sen
vaarallisia olivat sodan aikana
venäläisen imperialismin Ihailijoiden
silmissä ne kirjoitukset, joissa puo­lustettiin
Suomen kansan urheaa tais­telua
idän raakaiaislaumoja vastaan
• • • •
Tummennus ylläolevassa on Vapau­den
Joka sanoo, e t t ä ylläolevan "ryh­distyneen'?
tuimustuksen jälkeen To­ronton
Vapaa Sana voi täysin oikeu­tetusti
puhua siitä, e t t ä Ryti, Tanner
Ja kump. olivat senkin "sljalskäreljöi-n
ä " tiilenpäitä lukemassa.
• • •
VAKAATA UABKINNAN
AIHETTA MUILLEKIN
". . . On Ilmeistä, että nykyinen
olosuhde, missä nämä maat varusta­vat
Ja ruokkivat Ilmateitse toista puol­ta
Berlinin väestöstä, ei voi Jatkua
loppumattomasti. Ajan kuluessa län­nen
täytyy ryhtyä normaalisiin l i i ­kenneyhteyksiin
s a a r i Jalansijansa
kanssa Neuvostoliiton alueella tai siel­tä
lähdettävä poi^. Vuodeti 1949 al­kaessa
nämä kysymykset ovat ratkai­sematta.
Samoin on K i i n a n tulevai­suus,
vaikka miltei^jicialkki vuoden 1948
voitot näenlvät siellär kommunisteille.
Voi osoittautua, e t t ä punaisten voitot
siellä Ja punaisten kiihotus Burmassa,
Malaljissa, Indonesiassa Ja Aasian
muissa osissa, muodostavat todella
t ä r k e ä n kehityksen v. 1948 . . —
Toronto Globe and Mali.
ole lapsuutta sanan todellisessa mer­kityksessä.
(|
J a miten hyvin tunsinkaan nuo lap­set,
jotka varhaiÄ2:jta i ä s t ä ä n huoli­matta
olivat saaneet kokea puutetta ja
näännyttävää työtä. Sellaisia olivat
työtätekevien lapset * poivarillisessa
Eestissä- y
V. 1937: vääpeUhallintaa kansan­valistuksessa
Porvarillisensa Eestissä laki edellytti
pakollista kuusivuotisia sivistystä, pu­huttiin
paljon tietojen hyödyllisyydes­tä
Ja tietämättömyyden vahingosta.
Tekopyhät lait j ä saarnat olivat ver­hona.
Jonka taakse naamioitiin 'Eestin
osattoman nuorison elämä. Enemniis-töUe
nuoria eestiläisiä oli koulusivis­tyskin
saavuttamattomissa.
V: 1937 Eestin' valistusministeri
eversti Jakson, jonka vääpelihallin-taan
kansanvalistus siihen aikaan
kuului, oli pakoitsttu tunnustamaan,
e t t ä noin puolet kuusivuotisten kan­sakoulujen
oppilaista Joutui keskeyt­t
ä m ä ä n opiskelunsa p ä ä t t ä m ä t t ä kou­lua.
Porvarillisen hallituksen tilasto­tietojen
mukaan y l i 3 pros. lapsilta ei
saanut mihkäählaista sivistystä.; ^
Tämä porvarillisten tilastotietojen
mukaan, Joista aikoinaan sanottiin,
e t t ä on kolmenlaista valhetta: "taval­l
i s t a valhetta, Jtatalaa valhetta j a :j|pl-lit;
uksen .tilastotiedot". \
TyöÄtekeyän väestön alneelliaen
aseman epävarmuus, levottomuus h,i^o-
Enispälvästä, .talouspula Ja työttömyys:
tämiseksi kansan hpäJcsi. Korkeiden
opintomaksujen polstaminan, halvat
oppikirjat, valtion s.ipendit opistojen
j a korkeakoulujen pppiiaille. oppilai­tosverkoston
laajentaminen, ja mikä
p ä ä t t i v ä t lapset menemään mltättp-rnästä
palkasta oppilaiksi suutarin- tai
räätälinYerstaisiin, tehtaisiin tai maa­työläisiksi
kartanoihih.
Niillekään työkansan ohneilisilie,
jotka kaikesta huolimatta onnistuivat
Pläältämääri keskikoulun tai yliopistotv,
ei kohtalo luvannut m i t ä ä n hyvää. S i ­vistyksen
saaneen tavallisen kansan­ihmisen
oli porvarillisessa Eestissä
.milt^niah.d0tonta löytää ammatönsa
tahi toivomustensa mukaista työtä.
Sen vuoksi he joutuivat usein suostu-i
n a a n mihin työhön tahansa kunhan
saivat edes jonkinlaista palkkaa.
MAO T S E - T U NG
ATOMIPOMMISTA
Tunnetulle kirjailijalle, Anna Louise
Ströngille antamassaan haastattelus­sa.
Kiinan koinmimiEtisen puolueen
johtaja Mao Tse-tung sanoi atomi­pommista
seuraavaa:
"Atomiponainin synty oli alkii Ame­r
i k a n imperialismin kuolemalle, slljä
monopolistit rupesivat luottamaan t ä ­h
ä n pommiin ihmisiin luottamisen
asemesta. Loppujen lopuksi tämä
pommi ei tuhoa kansoja. Ihmiset
tuhoavat tämän pommin . .
• • • •
OMAT J Ä L J E T PELOITTAVAT
Ennustaen, e t t ä Yhdysvaltain kon­gressin
pahamaineinen epäamerikka­lainen
komitea lakkaa olemasta "ny­kyisessä
muodossaan" (vUttaa siihen
e t t ä komitean likaisia kasvoja pestään
tai uusitaan pian). New York Timeg
sanoi, että entisen (Parnell Thomasin,
Jota nyt syytetään kavalluksesta) Ja
nykyisen (ed- K a r l Mimdtin) puheen-johdoUö
tehnyt paljon pahaa", ja että
"mlkjään sen saavutus, tai mitä se vol
saavuttaa ei voi poistaa t ä t ä tahraa
sen historiasta . .
' . ' * * *•
HYVIÄ MIEHIÄ
•''Jotlnit'kaupunkimme ulkopuolella
olevat lehdet ovat olevinaan hämmäs­tyneitä
kommunistien Torontossa saa­malta
runsaasta äänimääristä.' Ne
ovat yllättyneitä nähdessään, e t t ä mr.
Stewart Smith tuli viidennelle tilalle
kontrollilautakunnan vaaleissa 43;337
äänellä, e t t ä valtuusmies Slms.välit-,
t i in uudeUeen johtavalla äänimäärällä
viidennestä vaalipiiristä 'saaden 8,429
ä ä n t ä j a valtuusmies Freed valittiin
tärk>intä — väestön hyvinvoinnin pa­raneminen—
se on kaikki osoituksena
siitä, että N-auvosto-Eestissä, samoin
kuin muissakin Neuvostoliiton tasa-
I v^c^ssa, toteutetaan käytännössä oi-
' keutta sivistykseen j a se ori kaikille
mahdollista.
Porvarivallan viimeiseen vuoteen
verraten keskikoulujen ja opistojen
määrä on Neuvosto-Eestissä lisäänty­nyt
miltei kolminkertaiseksi. 0 | p i -
vuonha 1948-49 on oppilaiden määrä
alkeis- ja keskikouluissa 156,000.
Tasavallassa on sodan jälkeen pe­rustettu
uusia teknillisiä agronoomisla
ja kasvatusopillisia opistoja. Oppllai-den
määrä on sodanedelliseen aikaan
verraten lisääntynyt niissä 5.2 kertai­seksi.
Korkeakoulujen j a yliopiston luen­tosalit
on t ä y t t ä n y t Iloinen, eläniän-haluinen
nuoriso,, joka tietää, että
känsä taryitsee sen työ*ä Jä tietoja.
Neuvosto-Eestissä avattiin t ä nä
vuonna uusia korkeampia oppilaitok­sia
: Tallinnan teatterikoulu, koriste-taiteen
korkeakoulu ym. Entisissä kor­keakouluissa
ori iierustettu tiedekun­tia,
joita ei aikaisemriiin ollut. Ta:a-vallan
k,ehittyvä kansantjfilous tarvit­see
uusia tietoisia, sosialistiselle koti­maalle
uskollisia tuotarihon 'Jbiitäjia
j a juuri noita kaadereita valmeritavat
Eestin korkeammat oppilaitokset. Tu­hannet
neitoset j a nuorukaiset, jotka
porvarillisen Eestin ja saksalaisen
miehityksen aikana eivät voineet
hankkia sivistystä, opiskelevat nyky­ä
ä n työläis- ja maalaisnuorisokouluis-sa,
yleissivistävissä kirjeopistoissa j a
aikuisten kouluissa. . ' '
Työ kunnian j a maineen asi»
Eestin nuoriso on vasta neuvosto­vallan
pystyttämisen jälkeen saanut
oikeuden työhön. Neitoset j a nuoru­kaiset
ovat saaneet tuntea vapaan
työn ilon, jolloin työ on muodostunut
kunnian Ja maineen asiaksi. Valtio
p i t ä ä suurta huolta työläisnuorisosta.
Neitoset Ja nuorukaise.t vastaavat s i i ­hen
puolestaan - työntuottavaisuuden
kohottamisella, pyrkimyksellä täyttää
tuotantosuunnitelma y l i t t ä en Ja antaa
maalle enemmän valmiita tuotteita.
Y l i 70 pros. tasavallan nuorista työ­läisistä
t ä y t t ä ä tuotantosuunnitelmat
kuukaudesta toiseen ylittäen. Joka
työn, sorvaaja K i v i s t i k i n , joka valmis-
U kahdessa vucd3ssa y h t ä paljon tuot­teita
kuin oli suunniteltu kuudeksi,
vUlaaja Robert Karron, joka täytti
kahdeasa vuodessa 8.8 vuoden t e h t ä ­väni
Ja kaikissa ..Eestin kaupungeissa,
j a kaikissa tehtaissa on kymmeniä sel­laisia
nuorukaisia j a neitosia, jotka
ovat rehellisellä j a timnollisella työl­lään
ansainneet,koko kan:an kunnioi­tuksen.
Heistä kirjoitetaan lehdissä
j a julkaisuissa, oheistä on tullut Ees­tin
kirjailijoiden ja runoilijoiden san­kareita.
Eestin nuoriso ei ole vielä milloin­kaan
timtenut sellaista kunnioitusta
työtään eikä tellaista vastuuta kan­saansa
kohtaan.
Nuoriso ja nuorisoliiltolaiset otti­vat
leniniläis-stalinilaisen nuorisclii-ton
mainehikkaan vuosipäivän vas­taan
uusin tuotannollisin saavutuksin.
Y l i 20 tuhajtta eestiläistä neitosta ja
tiuorukaista on Neuvostoliiton Lenini­läisen
Kommunistisen Nuorisoliiton
Jäi^ninä. -s •
Se on> arvovaltaisin nuoriscn jouk-kojärjestö,
joka johtaa tasavallan ko­ko
nuorison toimintaa., Sen vuoksi
nuorisoliiton mainehikas merkkipäivä
oli koko Eestiii nuori~:on juhla. ^
Erikoisella innostuksella työskente­livät
Kohtia-järvi ^ L e n i n g r a d kaa-sujphdon'
rakennustyömaan nuoret,
kaasujbhto on jo valmis ja otettu käy­täntöön.
N L K N L n K K ja E ^ t i n N K -
N 1 I ' K K palkitsivat uhrautuvasta t y ^ -
t ä 119 nuorta työläistä kunniakirjoil­la.
Heidän joukossaan on nuorisoliit­tolainen
Feliks Vättig, joka täytetty­ä
ä n useita' vuositehtäviä työskentelee
1953n laskuun.
Uusin saavutuksin huomioivait mai­nehikkaan
merkkipäivän Tallinnan ja
Narvan nuoret työläiset. Sähköasen­taja
Kivimaa j a sorvaaja Karro ovat
t ä y t t ä n e e t jo 8 Vuoden tehtävät. Mo­lemmat
ovat nuorisoliittolaisia. Ki'«n-holmin
kutomatehtaan nuorisoliitto-laistylöt
Tcompe, K i i r ja Demtshenko
ovat ryhtyneet hoitamaan viittä ko­netta.
Heidän esiriierkkiään seuraa-^
vat muutkin.
Maaseudun nuorisoliittolaisten aloit­teesta
Leväkin fa Harjumaan kihla­kunnissa
pn r ^ e n n e t t u sähkölaitok­set.
Ne ajbtoW# virran lokakuun 29
päivänä — N L B S N L 30.-vuotispälvänä.
nä.
Tuhannet, neitoset j a nuorukaiset—
työläiset ja virkailijat, ylioppilaat ja
koululaiset osallistuvat tasavallan
pääkaupungin' Tallinnan kauriistami-seen
Nuorison käsin jälleenrakenne­taan
pioneeripalatsi. Kaupungissa on
alkanut NLKNLn 3.0;yuotispäiväll3
omistetun stadionin rakentaminen.
Kadut ja aukeamat koristetaan täysi­kasvuisilla
puilla. Kaikissa noissa-riennoissa
nuorisolittolaiset tempaa­vat
esimerkillään mukaan muun nuo­rison.
•" - /
K ä y t t ä m ä n ä laajalti hyväksi net^-
vostovallan nuorisolle suomia oikeuk­sia,
osallistumalla aktiivisesti maan
poliittiseen, yhteiskunnalliseen j a ta­loudelliseen
elätnään ja antamalla
kaikki voimansa saksalais-fasistsien
miehittäjien hävittämän tasavallan
kansantalouden jälleenrakentamiseen
Eestin nuoriso on saavuttanut arvo­valtaa
kaikkien työtätekevien silmissä.
Sen edustajia on valittu Neuvosto­liiton
ja Eestin neuvostotasavallan
korkeimpiin neuvostoihin — korkeim­p
i i n vallan elimiin. Yli 2,100 nuorta
henkilöä on valittu paikallisneuvosto­jen
edustajiksi.
Eestiläinen Heino LIpp, Neuvostoliiton mestari monessa urheilulaji:
saavutti lO-ottelnssa viime vuoden parhaan tuloksen ja kolmanneksi parhaai
m i t ä koskaan on maailmassa saavutettu.
Suomalaiset sotavangit
Neuvostoliitossa
Helsinki.—;- (S-S) — Suomen ja
Neuvostoliiton välillä väUrauhansopi-muksen-
nojalla suoritetim varsinaisen
sotavankien vaihdon jälkeen on maa­hamme
palannut Neuvostoliitosta so­tavankeja,
joiden kertomuksista sekä
muutoin saaduista luotettavista tie­doista
on voitu päätellä, että Neu­vostoliitossa
vielä oleskelee joitakin
satoja suomalaisia sotavankeja. Sen
johdosta lienee Suomen hallituksen
taholta tehty^ ä s k e t t ä i n tiedusteluja
niiden sotavankien palautusmahdolli-suuksista,
joiden henkilöllisyys on v i -
ranomaistemme tiedossa.
Gripenberg Washingtoniin
Helsinki. — 'Vapaa Sana' kertoo:
Hei ringin Sanomat puolestaan vah­vistaa
eilen, että aikaisemmin esittä­mämme
tiedot suunnitelmista vaiiita a
l ä h e t t i l ä s t ä Wäshirigtonissa pitävät
paikkansa. Taantumus katsoj ase­mansa
niin vahvistuneeksi, e t t ä maa­laisliittolainen
professori Jutila aljo-t.
aa,n kprvata arIstD;kra#ttj Gripenber-gillä.
Ja t ä m ä n suurpääoman vaati­man
muutoksen tietysti suorittaa
"työväenhallitus."
y. : -
Edesmennyt A. A. ZJhadanov on sa­nonut
seuraavat sanat: "Jcs puhu­taan
kasvavasta . sukupolvestamme,
niin- se on kirjaimellisesti sellainen
aihe, josta tekisi mieli puhua runo-säkein.
Millaisin suorin, rohkein sil­min
katsovatkaan lapsemme maail­maa!
Heille on valloitettu avoin tie tule­vaisuuteen.
Miten mainioita ihmisiä
tulevat olemaankaan lapsemme, kun
heistä tulee aikuisia! Olemme varmo­ja,
että he saattavat rehellisesti pää­tökseen
työn, jota vanhempi polvi suo­rittaa."
Kirottuun menneisyyteen ovatJtai-konneet
oikeudettomuuden j ä nälän,
työttömyyden ja leipäpalan eteen teh­dyn
n ä ä n n y t t ä v ä n työn synkät päivät.
Eestin nuoriso astuu neuvostokansojen
veljesperheessä rohkeasti valoisampaa
tulevaisuutta kohti.
Toronton suojnalai^
sifla rauhankokous
paivana
Tcrönto. — CSJ:n paikallisen 03as
ton valistuskomitea j i naistenkerh;
järjestävät yleis En .suomalaisten rau
hankokouksen Don-haalille .sunnun
taina tk. 9 päivänä, alkaen keilo '
iltapäivällä.
Tilaisuudessa on parikin puhetfc
— G. Sundqvist j a mrs. Helen Tar­vainen
— selostaen nykyistä, yhä kiih
tyvää sodanlietsontaa j a sen takam]
olevia voimia. Puheiden jälkeen seu'
raa yleinen keskustelu, jossa jol^aiseL
la läsnäolevalla on tilaisuus lausi
mielipiteensä n ä i s t ä ' a s i o i s t a , jotki|
(»vat meille kaikille elintärkeitä. M i |
!-äli keskustelun katsotaan antavai|
siihen aihetta, hyväksytään sen pe-;;
riisteella asiasta päätöslauselma vl-|
ranomaisille lähetettäväksi.
Tilaisuuden yksitoikkoisen kokous.,
maisuuden välttämisaksi on siihisn^
.järjestetty muutakin ohjelmaa, kuten
soittoa, kuorolaulua, nino, jne., jotka
tuovat siihen vaihtelua ja tekevät
•sen mielenkiintoisemmaksi. Välillä
r y y p ä t ä ä n . t i e t e n k i n kahvia.
Tilaisuus cn kaikille vapaa ja jär­jestäjät
toivovat siihen runsasta osan^
o.toa. Onhan käsiteltävänä kysymys,
joka koskee meitä kaikkia hyvin lä
heisesti. — g. -
Jänkkihiihtäjiä
pyydetty Suomeen
- Helsinki. - - (S-S) — Helsingjn Sa
nomain saaman tiedon mukaan on
mahdollista, että ensi helmikuun 26-
27 p n ä ' n ä h d ä ä n Salpausselän kisoissa
myöskin amerikkalaisia hiihtäjiä ja|
mäkimi2hjä. lAsiasta on lähetetty jo'
pyyntö Yhdysvaltoihin. Ruotsista ja
Norjasta on kantautunut tietoja, joi­den
mukaan myöskin näjssä maissa
oltaisiin e r i t t ä i n halukkaita ottamaan':
jänkkivieraat vastaan.
D;
kt
Vi
sii
St
ra
Si.
to,
El
Muistin virkistämiseksi
uudelleen neljännestä vaalipiiristä 5,-
917 äänellä . . .•
Tosiasia luonnollisesti on, e t t ä mr.
Smith. ollessaan valtuusmiehenä Ja
icontrollllautakunnan jäsenenä, o li
hyvä valtuusriiles Ja h y v ä kontrolleri;
myös mr. Sims Ja mr. Freed ovat o l ­leet
hyviä valtuusmiehiä . . . monet
valitsijat ovat sitä mieltä, e t t ä mssers
Smithillä, PreediUa Ja Simsilla on ta­vallisten
ihmisten hyvinvointi sydä­menasiana,
e t t ä he ovat myötämielisiä
työväelle valtuustossa, missä työväellä
el oie muuta edustusta ollut . . — To­ronto
Daily Star. -
Sanomalehtien tapana on n ä i n vuo­den
vaiheessa tarkistella mennyttä
politiikkaansa Ja antaa lukijoilleen
vihjettä mitä poUtiikkaa lehti ttilee
edelleen seuqaamaan. Kukin iehti
tekee sitä omalla tavallaan. Niin on
tehnyt myöskin Toronton Vapaa Sa­nakin.
Tk. 4 p ä i v ä n numerossa Vapaa Sa­na
Julkaisi pitkän toimltuskirjöituk-sen.
Jonka otsiickö oli "Uudelle vuo­delle
dähttessä". Näin aluksi voidaan
sanoa, isttä todellakin ihmeeUlSellä
tavalla se l ä h t i uudelle vuodelle.* S i i ­nä
heitettiin katsaus oikein 18 vuo­den
tohnihtatälpaleeseen. Kun näin
tehdään, n i i n muisti p e t t ä ä varsinkin
kun sellaiseen on vielä erikoinen halu.
Asioista tietoiset lukijat varmaankin
ihmettelevät e t t ä mihin toimittaja on
muistinsa kadottanut kun näkee leh­tensä
toimituspolitiikan Ja e r ä ä t en­nustelut
todellisuudesta poikkeavina.
Mahdollisesti toimitatjakin on pelan-nyt
lukijoittensa hyvää muistia ja
siksi kirjoittaa lehdestään seuraavas­ti:
' ' " :
"Se on ainoastaan koettanut palvel­la
lukijakuntaansa siten, että on
parhaan kykynsä mukaan p i t ä n y t hei­dät
tapahtumien Ja tilanteen tasalla
j a t ä t e n selvänäköisinä yhteiskunnan
jäseninä. Se e i ole riehunut j a mer
te;löinyt sen tai t ä m ä n asian puoles­ta,
vaan iiyrkiiiyt lausiunaan arvok­kaasti
oikeaksi katsomansa kannan
kuUoinkin tssHle tiilielsta aäOista'. .
Heittäkäämme katsaus miten se on
"parhaan kykypsä" mukaan "pyrkinyt
lausumaan arvpkkaastT' eräistä asi­oista
j a ennustellut lukijoilleen asioi­ta,
jotka eivä tole koskaan toteutu­neet.
Esimerkiksi kun toisen maaU-mansodan
alkuvaiheilla uskalsimme
vastata Cana.dah Uutiselle, e t t ä jos
sota Saksan ja .'Neuvastoliiton välillä
alkaisi, niin se päättyisi Saksan hä­viöön,
mutta sekös sai Vapaan Sanan
Kiviperän ?ekan niin pois suunnil­taan,
e t t ä harjoitti mm. seuraavasti
lehtensä v. 1941 helmikuun 16 päivän
numerossa:
"Sitä mieltä rie ovat olleet muut­kin.
Paitsi Siidbiaryssa ilmestsrvä suo-menkieUnen
^yaboda (venäjäksi n i ­m
i t t ä i n Vapauden nimi on Svaboda),
joka äskettäin ärfienteli Canadan U u ­tisten
päälle, kun sen eräässä kirjoi­tuksessa
sanottiin, e t t ä Saksalle olisi
melko helppo voittaa Venäjä. Sva­boda
syytti Canadan Uutisia, e t t ä - se
on natsiniielinen lehti kun sellaisia
puhuu. Jos'icttiadan Uutiset olisi
sanonut, e t t ä siitä vasta taw>elu syt­tyisi,
kun S a k ^ Ja Venäjä ottaisi
yhteen j a lisännyt vielä leikin päältä,
e t t ä eikä sitä. tietäisi vaikka Saksa
saisi r ö k k i i x ^ , n im Svaboda olisi
silitellyt Canadan Uutisten päätä Ja
hokenut: Avot^^hjuva veli. s i n ä olcr
maks hjuva eJtotysmielinen j a de­mokraatti.
Mutti^kun Canadan Uu­tiset
sanoi sen m i t ä kalkki muutkin
sanovat ryssäfi mllitaarlsesta mahdis­ta,
niin natsilehden kirjoihin se Sva-bodan
'letserissä' vietiin . ,
Eikö tämä lausunto osoita mitä suu­rinta
poliittista pimeyttä. Voidaan
öanoa, e t t ä ihminen erehtyy. Se on
tosi, mutta sikäli kuin on kysymyk­sessä
Vapaan Sanan kirjoitukset, var­sinkin
viimeisen kymmenen vuoden
aikana, n i i n ne ovat olleet rikkaita
erehdyksistä. ^
Huhtikuun 27 p ä i v ä v. 1£40 lainaa
Kiviperän Pekka englantilaisen sa­nomalehtimiehen
.Williamsin artikke­lia
Neuvostoliitosta ja s e l i t t ä ä neu­vostokansan
niin järjestelykjrvyttö-mäksi,
että pitöä käyttää saksalaisia
insinöörejä ja jatkaa:-
Näin pn tilanne nopeasti menossa
siihen, että jcs y h t ä k k i ä saksalaiset
insinöörit ja neuvonantajat lähetet­täisiin
Venäjältä pois, n i i n koko Ve­n
ä j ä n teollisuus joutuisi kaaPkseen . . .
"Saksalainen-siirtokunta Moskovas­sa
kuuluukin avoim.estf naiu-eskelevan,
e t t ä he tulevat valloittamaan Venä­j
ä n ilman *Sotilaallista voimaa. Sa­malla
he myöskin kehuvat, e t t ä Sak­san
armeija voisi punaisen armeijana aan Sanan mielestä on "saamato:
armeija oli muka jo voittanut Punai-|
sen armeijan.
Kuitenkin lehden viime tiistaina!
toimituskirjoituksessa on otsaa julis-|
taa:
"Lehtemme seurasi sodan myrskyn-jenkin
keskellä tiukasti kansanvallac.
ihanteiden suuntaa ja muistellessa;
nyt, noiden vaiherikkaiden ^ vuosi^j
jälkeen, monia silloisia lausuntojamme;
Venäjästä ja kommunismista, työ-^
väenlilkkeen" suhtautumisesta bolshe-"
vikki-Venäjään ja yleensä maailman­tilanteen
muuttumisesta sodan jäi-;
keen, tulee pakostakin ylpeäksi siitä.^
e t t ä lehtemme on yksi niistä harvois-f
ta julkisUusVällneistä, Joiden kanta;
on oUut oikea j a suunta sslvä . . -"
Jos rehellisesti sanottaisiin, niin pi­täisi
sanoa, e t t ä maailmanpolitiikkaaHj
nähden j a erikoisesti Neuvostoliittooni
nähden on Vapaan Sanan kanta oUu;['
väärä ja ennustamat tapaukset kul­keneet
Juuri päinvastaiseen suimtaaa
Kannattaa sitä sitten koputella rin­taansa.
Yhtyneitten Kansain järjestö Va-kääriä
rullalle kuin lattiamaton
Näin naurettaviin ennusteluihin en­nen
Neuvostoliiton Ja Natsi-Saksan täisi tietysti hyljätä. AmmattiunioidJJ
nahjus" j a t ä s t ä syystä kansainvälis­ten
asioitten rauhallinen sovittelu F
yhteentönnä}'stä lankesi vain ihmi­nen,
joka ei t i e t ä n y t eikä halunnut
t i e t ä ä Neuvostoliitosta m i t ä ä n Ja luot­ti
herraskansan kaikkivoipaan voi­maan.
Vieläkin ihmeellisempi on Kivipe­r
ä n Pekan ennustus v. T940 tammi­kuun
6 päivän lehtensä numerössa.
Siinä h ä n nimittäin sanoo:
"Pikkuinen mutta yksimieUnen Suo­men
työläis- j a talonpoikaisarmeija on
ukko-Kustin ohjaamana rojauttanut
idän jättiläisen savijalat poikki . . ."
Tämä osoittaa, e t t ä hari n ä k i jotain
sellaista jota ei muut tavalliset^ kuo­levaiset
nähneet, n i m . e t t ä Suomen
Maailmanliitto ei lehden mielöstä oi
saanut mitään aikaan Ja hajonni!'-
joka muuten ei ole tosiasia. TietjS
tämän mahtavan kansainvälisen jä-'-
iestön rauhantyö kauhistirt^a niiti
iotka näkevät sodassa vanhan Järjes­telmän
pelastuksen.
Kysymyksessä olevassa tolmitusar-
•oituksessa ei puhuta,sanaakaan raa-hasta,
vaikka varmaankin sen lukija-
:piirin valtavin enemmistö tahtoo rau­han
säilymistä j a parempaa yhteis­ymmärrystä
ihmisien j a kanspjen vä-liliä.
Ihmeellinen toimituskiriipittf
"Canadan sdnoan suomalaisen demo­kraattisen
lehden" palstoilla. — V