1950-09-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Jf-^^V^,^^ lllpiinr 2 Tiistaina, syyskuun 19 p. — Tuesday, Sept. 19 (UBEBTV) Independent.Xabrar 'Ofgafi of FinnUlt Cansdlans/' ! tabllshed Kov. itSa^mn. Auttiotfzfed^ : as second class mail tqr tbe Post Office Department, Ottawa. Pub" lisbed thrioe weekly: 'tttetdatnk 31»irsday8 and Saturdäyi fty Vaitaitf Pabllshing Company Lttf^ at tOO-AS Elm St. W., Sudbu^, Ont., Canada. Telephoxies: Business OlUee A^^OM. E d t t o r i a l Office «HI285^ meatasu B. euläL E d i t o r W ; E i d t m ^ BSalBss addiress ttoi es. ^^m^ Ontäm TransIaUon free d chatge. TILAUSHINNAT: Canädässtfr I vk. 0JOO | ^ |g Suomessa; 1 vk. 7.00 0 kk. 425 H i MagnusoH on kyirykas^ mutia liiii I l i i i l mm:. mm • - Kuten tiedetään, Montrealissa pidetty TLC;n -vuosikonventioni i aloitti paheellisen punakauhun lietsonnan varjossa itsetuhoon johtaisi? van hajoitustyön, jonka ilmeisenä taricoituksena on hajoittaa ainakin kuusi hyvin tunnettua ja taistelukuntoisia -unioa: Kalastajain unio ; BC:ssa, Metsätyöläisten unio {DSWU) Ont., Vaatturien unio, kurini nallistjröläisten uniot Port Arthimssa j a Vancouverissa sekä tekstiili- Slif^läisteri kansallinen iinio. Selvää on,^cttä mitä pitemmälle känni-fjbalismr kehittyy TLC:n riveissä, sitä enemmän joutuu "väärin" ajati n iejerrfa uniöita taantumuksen mestauqjölkylle. - K a i k k i yllämainitut uniot ovat progressiivisen ohjelmansa perusilmeellä saavuttaneet suuria parannuksia jäseniensä palkka- ja työ- |; olosuhteisiin: Ne kaaki tunnetaan unioina> joiden riveissä toteu- ; tetaan demokraattisia menettelymuotoja. ^ Mutta Canadan suomalaisten keskuudessa on metsätyöläisten unio |r^(iLSWU> ehkä kaikkein parhaiten tunnettu. Samalla voidaan todeta/ i*;että metsämiesten union asiain käsittely TLC:n kökoiÄsessa oli to- '0. diHlinen siliinieii avaaja. Kaikki maanmiehemme tietävät, että Ontarion metsämiehet olivat ' ' 1 ^ 2 0 vuotta sitten yhteiskunnan hylkiöiden kirjoissa, Heidäni ifkalkkarisa oli otemätfomari pieni. Työpäivää jatkettiin soHituvafoilTa illoin^ ja aamuin varsinkin ajoaikana. Kämpillä ei ollut pesupailckoja- ' kaa», puhumattakaan nyt muista mukavuuksista., Kaikki tämä on i.; |?Xt^ muistojen joiikossa, kiitos LSWUn avull» ja kautta käydylle sit-ftÄlfe (aiätelulle. Mctsätyöläisetkm elävät nyt siedettävissä oloissa ja I;' salavat raskaasta työstää» osapuilleen samanlaiset palk^it kuin muutr « h työläiset. '» ^Mmta nyt ovat nämä kaikki saart^utuks^ vaarassa. Kieltäessään i ^ÄfJB^ce^ yritti Mel-w t ää Ontarion metsämiehiltä oikeuden laatia oman ohjelmansa, esittää in omat vaatimuksens^a ja Tähettää omat edustajansa, Toisinsanoen, CfeifaHon- metsämiehtlfe sanöfaan, 6ttä niideii^ täytyy alistis* ife^- ' "faliäottomiksi ropoteiksi, joille sanotaan, että takaisin mennebyyteen "'(ftfi^^alaftava. Tämä tuli hyvin kouraantutttuvanW lavaflb esiift' ; ; ; j f^qe Magnusonin tapauksen käsittelemä ...-/ TkdoHtaessaarty että Ontarion nietsä(y'MisUn union edmtaja ; " • •< Bruce Magnusön tin ''kerettUäis^f^l^c^i^^ konv&i^ ' • 'tidnista, Gtobe and Mail lehden -/jst sanoi uutistiedossaan, että "Mr, Mdgtiui&tt ote Häsetmnisfon '"'V.y^si'kyvykkäin ja pidättyväisin puJremes'% ja mä "tmimpaa^ ,, ;miehenä hän on vienyt tärkeätä osm (kih^^nHesten- mipn) '' ' ttteisäiyöläisteit mio-osastoti periisfitrtihessäitii^^ " r * . jäiirtcrt luottamusta." 'mMm-m^^^ ^'':Jmm Edeireen mr. tis^ selitti, että oiliteistolaistöl^^^ - liiicsten union johtokunta on jo a i l b i s e m m i n ' suunititel&t toimeri- ^ p i t e i t ä Ontarion metsämiesten union johtoa? vastaan-,- mutfa; oit yfiä-iiriökinituistai syistä (Mägnuson fcyvykkyydeii^j* jäsenisl!<w¥'katt*iaftibsett 2i vuoksi)-" pidättynyt hajoitustyöstä. •^'^ H^arghuson' tunnustettiin siis TLCn ft<)«veii^on1ss»kyvykMäksi'^« :^'heksi, joka nauttii Ontarion metsätyöläisten fuottamu^sta, ^^H^^ -'-.et syytetty minkäänlaisista virheistä — pufiVitokttä^ muksistä r— tehtäviensä suorittamisessa, .Ainoa, «ijstä häntä "syytet- S tiin'^ ölKse; e^ tätvähemmäa^'punaineii?' ts. Mag-^ ^l^nus^illaöh joitakin vääjiä.aja^ jöideii suKtewt TLGrftoikeis* tiyohfo periaatteettoman Itartnäii julistiiittalla: päatös-puheenjohtajan Marc Frähcqih suu käiifta: Kom-munistin asiassa . . . hän on syyllinen siihen asti, kunnes hän voi i^ifieille tyydyttävästi todistaa öltvartsa syytö».^^ " ! Ja-4älläislllä '•perusteilla" puolustetaan muka brittiläistä demo^ ' .' kratiaa^ jonka- käsityskannan mukaan pitäisi olla niin, että kaikki 0 iljmiset ovat syyttö^ rT;;^;: on vain unhoittanut sen, että äskettäisen rau- •^;!(taHetyöläistett lakon aik esim. Chicago Tribune vaati yhdysval-talaisten ja canadalaisten rautatietyöläisten< julistat)iustft isänmaan-jÄttur^ e^ — sen vuoksi kun he konservätiivisuudes-taan huolimatta; joutuivat Tivijäsenten painostuksesta vaatimaan palkankorotusta jä työpäivän: lyhentämistä: suurie» rahan koritrölloi-miltä rautatieyhtiöiltä. ; Bruce Magnusonin asian käsittely TIAZM köhventionissa olisi nau-run 'ja ivan aiheinen kysymyb ellei se olisi niin vaarallinen Ontarion ~ metsämiesten elinmahdbllisuuksilfe ja koko tämän maan uniofnistiselle -liikkeelle. Selvää nimittäin on, että Ontarion metsämiehet eivät hy- 'J. väksy sitä> että ¥hdysva^täih hallituksen välifio^fepärtmentinf asialla-i^; liikkuvat miehet saavat määrätä mitähe ajattefevaf, mitä V a a t i m u k s ia esittävät ja ketä edustajikseen valitsevat. Me olemme melko v a r - '/mpjai; siitä, että Ontarion metsämiehet viittaavat kintaalla moiseen r "demokratiaan' ja sano\'at, että te haluavat päättää itse omista • asioistaan, omistit vaatimukastaän ja omista edustajistaan. Toisin- «• sanioen metsämiehet nousevat yhtenä miehenä suojelemaan uniotaan » jä unionsa kyvykästä johtoa, mikä nauttii jäsertistön täydellistä * luottamusta. 1 ^amä luonnollisesti tarkoittaa taistelua. Jos Yhdysvaltain vältio- ^ departmentin palkkarengit luulevat, että he v o i v a t Ontarion metsä- Jm'iMen yhtenäisyyden hajoittaa, ne ryhtyvät epäilemättä samanlaisiin * reittauksiin Ontarion metsämiesten uniötä vastaan, mikä on ollut V i i - ^ meyuosien aikana kaivosmiesten mainehikliaän union, Mine-Mill union osana. Minkälaisen muodon hyökkäykset metsätyöläisiä vastaan tulevat saamaan ja minkälaisiin vastatöimenpiteisiiiv metsätyöläisten oikeuksien puöliistämiseksi unio mahdollisesti ryhtyy, sitä meillä ei o le luonnonisestikaän tietoa. Mutta mitä Valppaämmin metsämiehet seuraavat asiain kehitystä ja mitä päättävämmin koko jäsenistö osallistuu edessäolevien kysymysten ratkaisuun, sitä helpommin edessäole-vat vaikeimmatkin probleemit on ratkaistavissa. •YK 16,000 K.C:n f asii&asfa allekurjoitfanut i raiifian vetoomuksen * Vanteoaver. — Yli 16,000 tämän m^a- «kunnan kansalaista on tähän men- «nessä allekirjoittanut rauhan vctoo-k muicsen. Jossa vaaditaan atomipom-min pannaan julistamista Ja sen en-tEitnmäisen käyttäjän- sotarikoUlseksl \ leimaamista, ilmoitti maakunnan i rauhan neuvosto viime viikolla. J Ylläolevan llsäkisi ovat useat tuhan-i net.ulkoUmaJuhlissa Ja puheUlaisuuk- * siEsa antaneet Joukkovahvistuksensa i rauhanvetoomukselle. Tällaisia Jouk- I kovahvistuksla on esim. 5;00O työväen yhteiseen ulkoilmajuhlaan Ja LOOOOr. Lakkoaalto kasvaa Länsi-Saksassa Frankfurt. — Lakkoaalto, Joka on kulkemassa yli Länsi-Saksan, osoittaa uhkaavia kasvamikeä merkkejä. Noin iff.OOO PranfcfurtlH rakennustyöläistä, Hampurin siatamal^lälsiet Ja Dysset-dorfln terästyöläiset uhkaavat lak-icoutua nyt, ellei heidän palkkavaati-mulcsiinsa tule tyydyttävää vastausta. Palkkojen todellinen arvo hintojen suiuen nousun tähden on viioH^ailrat-na suurenti alentunut. Endleottin pubtetilalsuuteen osallistuneen rauhan adressille; antama Jouk-kohyväksyminen ^Aft&i Heinonett. Soosta täyttää 79 Vtiottar syyskuutf 10 päivänä; Ylidym-nxie bnft^luihin merkkipäivän Johdos^ td:.., . EIVÄTHÄN 80TASAFITAUSTIT ARMEIJAAN YBDT USA:n armeijan upseerit sanovat: Värvätkää armeijaan sotamielteiä, eikä; mukavuuksien etWJöitä.-- AP:n Tokion uutiekh-Jeen otsikko Olobe and Mailfssa, syysk. 15 pnä. • • • IHMISTEN RAAISTAMINEN "Joitakin harvoja poikkeuksia l u kuunottamatta, jokainen- amerilckalai nen.- Joka v. 1938 oli 6-vuotiaS. on ilyt tutustunut kahdeksaantoistatuhan teen kuvapieksämiseen, ammuntaan, kuristamiseen, veriältäkköön Ja kuolemaan kiduttamiseen yksinomaan "comic" kirjoista, yhdistäen siten i t sensä — ellei hän ole täydellinen masokisti — urheaan pieksemiseen, am-muhtäan, kuristukseen, verenvuoda-tuk: seeh ja kidutukseen jokaisessa t a pauksessa. Tällaisen toistuvaisuuden avUllä voidaan lapsille opettaa vaikka mitä: että &ustd on valkoista, seisomaan päällään Jne. Tällä kertaa tätä (toistanista) käytetään siinä mielessä, että lapsille opetetaan — eikä suinkaan opettaja-ammatin hillityllä tavalla — vaan leimuavin värein Ja' kuumalla kielehkäytöUä — että väki-vailantyö on urheutta Ja että murha cn kovin Jännittävää. Seuraus siitä, ellei tarkoitettu sellainen, on koko nuoremman sukupolven — kaikkiaan 20,000,000 ihmisen — kasvattaminen siten, että se on tuhansia Ja tuhansia kertoja tuntenut murhan teosta koituneen Jännityksen, paitsi, ei liipasi-men vetoa. Ja leikkipyssyt Ja ammukset. Joita mainostetaan Comic-kirjojen lehdUlä, nallipyssyt Ja "bb" kiväärit Jne. ovat antaneet sen: YLEISEN SOTILASHARJOITUKSEN IHMISMIELILLE; — G. Legman, Love & Deat, v, 1949. • Sopimus fiserMtsee^ voittoa, mikäli palkat ovat k3^s3^yksessav niutta kämppäolojen' paistaminen jäi kämppätoimtnnän varaair stnr JA SEciTÄtrs HoIIywoodin elokuvista on tiu-ha etsiä tuotteita Jotka palvelevat rauhan Ja oikeuden asiaa. Neuvostoliittoa vastaan Ja sodan hyväksi tähdätty propaganda on täydellisesti kotoria äbllywoödlssa. Tämä sikisi kun elokuvateollisuuden Ja atömipomniin Omistavat samat; piirit — imperialistit. Jotka haluavat sotaa Jä-^is1numaiai hä<- vltystä. E i ole sättfumSf, että Bilähiäsa räjäytetyn pommin nimenär oli "Hollywood f ibn Gilda". — George Sa-doul, Karipvy Vary, Tshekkoslovakfa, V. 1950. Muutamissar Vapauden viime nimie-roissa Oli' Julkaistu pääasiassa- kaikki ne kohdat Lumbet^ and Sawmill Wor-kers Union Ja puutavarayhtiöiden välillä tehdystä uudesta palkkasopimuksesta, Jotka joillakin tavalla poikkeavat entisestä Sopimuksesta. Sopimus suurimmalta osaltaan Jäikin entiselleen, sillä pallckataksoja koskevien' kohtien HsäksI hyväfcsyttiia huomat-vampla muutoksia vain ruokamaksua Ja kävelymatkaa koskeviin kohtiin sekä JöitäkI» muita pienempiä korjauksia, Ihiten kesälomaa Ja erimielisyyksien sojpimlsta koskeviin kohtiin. PÄIVÄPALKAT Päiväpalkkojen korotus 50 sentillä päivää kohUi merkitsee noirt 7 pros, nousua selläisUle työläisille, joiden palkka ennemmin oir $7.15 8 tuniiselta päivältä. Niille Joiden palkka oli ennemmb» korkeamiii, kuten kfrves-miehetf; trokien Ja trtktorieit^ sJJurJt, koklt^ yib. el korotus'prosenteiesä^ nouse samaista maä^tt; Niift s a n o ^ yleisen metsämiehen tuntipalkka tulee näin Ollen olemaan 9S;0 senttiä tun^ nUta, joka ehkä on hiukan yläpuolella OntaMon sekatyölälsteö keskittk^- taistft< palkkataksaav ÄbfVesmiesten, hevosmiesten^ kuormaajietti mekÄnlk-kojert- trtkktorlen ja trokien ajaneiden tunti^lkat- tulevat olemaan $0:08^ ja $1.12 välimailla. Parhain kohta päiväpalkkoja-koske-vassa soi^MUksessa on kokkien palkkoja koskeva; Sen lisäksi, että- kokkien palkkoja korotettiin 50 sentillä päivää kohden kuten muittenkin Ja että määrittely tehtiin nyt selvem-mäksii saavat kokit nyt palkallisen vapaaviikon jokaisen kolmen kuukauden kuluttua, Jos edelleen sen Jälkeen Jatkavat työtä samassa paikassa. Muutkin keittotyölälset hyötyivät tästä vapaapäivien muodossa annetusta korotuksesta, Joskaa» el niin paljon teellisesti tuskin kuorimattomien puitten pntsenttiitiääiräistä korotusta^ MARGARIINIKTSirMTS Union jajBenlstö melkein kaikilla kämpillä on ollut yksimielinen siltä kysymyksestä, että^mai^arllni Ja pul-verimaito (powder) olisi poistettava kokonaan. Huolimatta' valtavasta puustauksesta £anoma)ebdessä ja r a diossa, ei metsämiesten' makuaistia margariinia kohtaan'ole' voita'mitat-taav vaan ovat he edelleöi yksimielisesti sen käyttöä vastaan. ' . K un seh l i a k s i Canadassa on riittävä)^ -r^tU-kaakln — voita, niin eivät m^tsi^ie-hct näe matigarllttbt käyttöön mitään muuta syytä kuin sen, että sitä käyttämällä voidaan alentaa ruokakustannuksia, mikä työläisille merkitsee mauttomampaa Ja rävintoairoltaan huonompaa ruokaa. Siona i ^ ^ ' palk-kailsa ala-arvolsen^ pulverimaidon käyttöön nähden. Sbphnuksesisa el mainita kumman-kaahv näiden poistamisesta mitään, joten se kysymys jää kokonaisuudessaan Jäsenten kämpillä valvottavaksi asiaksi. Jo vilm^ kesän' aikana saatiin mairgariinr meikeiii kokonaan poistätiilcsl ainakin Tbuminfltfä^ärst alueen' kämpiltä, el' kuitlenkstan- aivan kaikilta; Samoin 3^inoiita{ben< pui- Loppujeii lopuksi voImm!esanoä';:et^; tä Joar.mctsä^läisj^tf soptonö— par-baimj^ Iar tähänastisista tulee äänestyksiä byväi^ytykst. t u l ^ kämpillä' olemaan voiniäS!äs~unIonfvkämn(i3tdl> ttnifossa i l^nddito, Ont. —."I^iäP-^^kntd^e ifflnn^ lujittaminen. Siihen sisältyy KHtf. kiitävän. ett^-^ÄSäiä se kesä mahdollisimman'^ ".'hyvistä kämppä-olosUbtelsta huof^tlinlnen, kämppä^ komiteain, kämppäkokousten Ja ste-ffartien> avulla ja vielä union ulkopuolella olevien metsämiesten unioon värvääminen: " Pa^eripuBitt^ vuoksr Vapbiis ifilie^^ tänään 4 .sivuisena Rautatielakosta.Johtavan viiväs- • tyksen vupksi^'Vapaudella et ole käytettävissä sopivankokolsts. pa* pcria. ' Sik^ lehtemme ilinestyy tänään ja ehkä vielä seorasvallä^ kin kerralla 4-siviii5ena, Heti kmi tilattu paperi saapna,. Vapaos' mestyy säännöiUsesti knnsisivaise- So(»;ss toncsfeffti näyttämö;^ perus-fetfii t u ^ r ^ ^kuioneetr vii0ded_ ajan sSSe* sufiteet buomioon otteen-tällaisiin icir-selyihin lienee aihettakinLtMotta-kab^^ lenterln,mukaan.tämä.vucsl on jo kulunut niin pitkälle, että miefilä eli ole enää muuta kesää odotettavissa kuin niahdollisestl "tatinkesä". /a-koska tässä' elämässä yleiettsä t£yt^ olia jon-^^ kinliinen JärjesQrs. vidSka' sitä eräältä taholta yritetäänklniTaluustl sekoittita, niin' seuraavat Toronttm\^oifia1ats6t-llfiflSajiaih FoH lVitttanf. — Tervehdys työläls-tovereUie täältä sianatoriumlsta; Täällä se- aika meftee pikkuhiljaa laka-noltten välissä maatessa. Täällä on melkein' aina- palkat täynnä, vaikka toisia pääsee pois niin uusia tulee a i - nia, tilalle, joten sairaat eiväf vähöne. Tämä paikka näyttää olieVari kaikenlaisten pappien kulkupaikka, sillä harva on- se päivä ettei J ( ^ ' heistä ole täällä liikkeellä. Kävi' täällä^ kaksi suomalaistakin viime pyhänä, toinen esitteli itsensä Pajalaksi, mutta toinen et esittänyt itseään* mut1;a sanoivat halien olleen Jonkin Hämäläisen. Luulen, että heillä pn hyvin huonot laitumet täällä suomalaisten keskuudessa, sillä ei kai nämä vanhat paperipuiden^ katkaisijat taida heidäti apuaan kaivata » En ole abiakaan koskaan elämässäni kuullut, että iiämä arvoisat herrat' olisivat olleet koskaan muUta kuin vastaan, mikäli palkkataistelut ovat kysymyksessä. Omasta puolestani antaisin h'eille sen neuvon, että menisivät metsään pokasahan kanssa koettamaan auttaako usko katkaisussa' kuinka paljon. Luulen ettei metsässä pysyisi ainakaan yhtä hyvän näköisenä — mutta uskonsa on kullakin. Katselin tässä hiljattain Port Arthurin päiVätehteä, Jossa valtuusmies Änteh hyökkäili täkäläistä suomalais^ ta lauluseura "Kaikua" vastaan, syyttäen sitä kommunistiseksi. Erikoisesti häh nimitti Hilim Ja Laakson, kutsuen heitä kotomunlsteiksi. Kyllä kai taas kun vaalit tulevat, kommunistienkin äänet olisivat hänelle tervetulleita. Työläisten tUlisI tällaiset panna mieleensä Ja vaaleissa antaa äänensä vain työläisten ehdokkaille. täkäläisessä Canadan Uutiset-leh-deSsä oli kirjoitus, etfit Venäjällä on vangittu Jehovan todistajia ja kuinka nämä vankilan ikkunoista huutaiiat apua. Toivoisin, että arvoisa lehti katselisi eiisin mitä tapahtuu tässä maas-^ sa. Eikö Quebecissa olevieiä aivan äs-kettäihldn Ja Jatkuvasti vangittu us-konlahkolaisla, arvoisa Canadan Uutisiin kirjoittaja? Hauskaa syksyä työn raatajille toivoo täältä parantolasta — Eräs. EsUlstona, RuotsL — Elok. 22 pnä tääUä suoritetuissa amerikkalaiskil-pailulssa- saavutettiin kaksi uutta yli korkeutta tarvitse olla. maailimaneimätystä. Yhdysvaltalainen George Rhoden Juoksi 400 m. 45.8 sekunnissa Ja Jhn Fuchs paransi entistä; ennätystään kuulantyönnössä tuloksella 17.95 m. . kuin kokit, "^sillä he. samoin kuin "Chbre Boyst!, tallimiehet ja kämppä- Vahdit, saavat 3 päivän palkallisen loman 3 kk. päästä. Apukokin palkka m-ääritellääri nyt, että se on 8.20 päivältä eli sama mistä alkaa varsinaisten kokkien palkat, nousten. kö'rlcefn kokin päiväpalkka $9:60 ynnä mainittu palkalluien loma. Vaikka ehhem-mirron löytynyt vielä joitakin sellaisia kokkeja?, jotka- eivät ole nähneet uriio-ta sen arvoiseksi, että olisi kannattanut liittyä t i l h en Jäseneksi, niin nyt tämän uuden sopimuksen voimaan tultua ei luulisi olevan vaikeaa saacla Jokaista! kokkia^. käsittämään union suUren merkltylosen; URARKATYOF^ALKAT Kuten jokainen Ontarion metsätyö-latoen tietää, olt elokuun 31 päivänä päättynyt sopimus suhteellisesti kat-r soen huonoin urakfcetyölälsten kohdalta. Urakkatyöläisethän olivat .ainoat^ jotka vuost sitten voimaan tulleessa sopimuksessa kärsivät palkkojen laskun 50 sentin boonuksen menettämisen muodossa. Sitä, että nyt ei voitettu vain boonusta 5 sentin, l i säyksen kanssa takaisin, vaan saatlta lisäksi 25 sentin korotus urakkatyö- Iäisten (katkalsijain) peruspalkkaan, on pidettävä kohtalaisen hyvänä saa-vutiiksena. Onhan korotus boonus mukaanluettuna noin 16 prosenttia. Kävelymaksulisäys, joka nyt on ensimmäisen kerran sopimuksessa,. ei moninkaan paikoin ole erikoisen suuri merkitykselUnen, koska korvauksen maksaminen alkaa vasta 1 2/3 mailin kävelyn jälkeen, mutta sellaisilla suurilla useita vuosia paikoillaan seisovilla kämpillä Joita on Spruce Fallsilla ja Abitibillä, merkitsee se huomattavaa korotusta. Sillä näillä komppanioilla on monia sellaisia kämppiä missä katlcaisua suoritetaan aina 3 maUInkto etäisyydessä kämpältä. Jos kävelymatka on esim. 2H mailia, puoli maUla yli siitä' minkä pitää kävellä ilman korvausta, t»riee työläinen säänöin 26.5 senttiä koordia kohti lisämaksua. Tämä kävelymaksu ulottuu' vain siiren asti mistä mies palstansa hakkuun aloittaa. KOORDIN KOKO Entisissä metsätyöläisten palkkasopimuksissa ei ole tarklcaan määritelty koordlh kokoa. Yleisenä ymmärrykr senä on metsätyöläisten keskuudessa ollut, että se on 4x4x8. mitkä ovat ^viralliset koordin mitat. Muutamat y h tiöt ovat kuitenkin poikenneet tästä ja vaatineet enemmän korkeutta Jne. Missä kuutlomittaus on ollut käytännössä, ovat vaatimukset vaihdelleet huomattavasti. Jotkut yhtiöt ovat laskeneet kpordiin aina 96 kuutiojalkaan asti. Nyt tapahtui standartisoi-minen koordin mittoihin nähden. Kuutiomittauksen tapahtuessa saa laskea koortiin vain 85 kuutiojalkaa ja mittapinoissa kuuluu koordiin sopf-muksert' mukaan 4.2x4.2x8. jos puut ovat kuorönattomia. Tämä merkitsee sitä. että pölkkyjen tulee olla 50 tai 100 tutnriaa pitkiä, riippuen kumj^a katkaistaan Ja, että pinoissa tulee olla korkeus 2 tuumaa ylitse 4 jalan. N i i den yhtiöiden työmailla, mi£sä tätä yli korkeutta ei ole ennemmin vaadittu, merkitsee se voitetun korotuksen osittaista pienentymistä. Kuorittujen puitten ollessa kysymyksessä el tätä Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita vielä, että useilla kämpillä vaadittua lisäkorotusttt kuorituille puille ei voitettu, sillä vaikka boonus niistä on 20 senttiä korkeampi niin vastaa se suh-verimaidon läiyttd: Nyt^ kuidr puutaVa-rayhtiöiUä on heinäalka. märkk&at huipussaan Ja htonat kbrkeailki tuleekin union Jäsei&ten entistä pää»ä-vämmin. huolehtia'siltä, e^ä Jokaisella kämpällä vaaditaan mabdOlllJsiiDtuttan kunnollinen ruoka', Johod kuuluu vot Ja kannutettu maito. 'Sfhtiöt iieuVot-telulssa ovat antaneet Jonkinlaisia "herrasmiehen" lupauksia ruoan' parantamisesta missä se on- ollut huonoa, mutta nämä lupaukset Jäävät tietenkin merkityksettömiksi, pelkiksi lupauksiksi, ellei union Jäsenistö kämpillä tarmokkaasti valvo niiden käytännössä toteuttamista. - SOPIMUKSEN VAHVISTAMINEN Ennenkuin sopimus lopullisesti Jää voimaan ensi syyskuun 1 päivään astf; tulee sen saada' imlon jäsenten enemmistön hyväksymisen. Jo tätä kirjoittaessa lieneekin aloitettu äänestyksen toimittaminen Icämpillä; Ottaen huomioon mahdollisuudet, saavutetut parannukset Ja keskinkertaisen palkkatason muilla teollisuus aloilla pohjois- Ja länsi-Ontariossa, on metsätyöläisten sopimus kohtuullinen niin paikkoihin kuin työoloinkin nähden. Joten pn syytä uskoa, sen'tulevan hy väl£sytyk^i'hudmattävän edeiti-rtistöri äänlHä. Joka tapauksessa voidaan' sanoa, että se on paras sopimus mihin union neuvottelukomitea voi päästä neuvottelutietä. , oSiIevaisuUtta silmällä. pitäen on syytä, samalla kuri äänestetään sopimuksen hyväksymisestä Ja muuten keskustellaan siitä, ottaa huomioon ne heikkoudet Ja mahdolliset virheet mitä tämän vuoden sopimusneuvotteluihin valmistautuessa tehtiin. Ensinnäkin se, että ennenkuin vaatimuksia^ ollenkaan saatetaan julkisiksi^ tulisi imlon eri osasfojeri alueilla asetetut vaatimukset yhdenmukaistuttaa, etteivät työnantajain nfeuvotteiijai: voisi neuvotteluissa käyttää hyväkseen Jollakin alueella esitettyjä huomattavasti alempia vaatimuksia, kuten tänä vuotina tapahtui: Myöskin tulisi Jatkuvasti eri työkausien aikana ottaa eri kämpillä tilastoja keskinkerteisten urakkatyöläisten ansioista, etteivät vain yhtiöiden keräämät huippuansiot tulisi neuvotteluissa esille. Nämä Ja unioii lujittaminen ja sen toimihnalli-snuden lisääminen tulisivat varmaan seteraavissa palkkaneuvotteluissa osaltaan auttamaan paremman Sopimuksen aikaansaamista. Ohjelmailtai^na ja bingöpaallit, lulossa Sanit Ste. Marie, Onti — Täältä ei ole koko kesänä ollut Vapaudessa Juuri mtokäänlalsta "kirjoitustav Näyttää sUle kuin kaikilla biisi oUut kova kiire, sillä Järvien rannat houkuttelevat. Kaikki ovat lähteneet pyhinä Ja mulr na'~vapaapäivinä ulos, vaikka onkin ollut kylmä kesä. SaarijäryelUl ^^oltu. joka pyhä Ja siellä ovat emännät laittaneet n u ^ a vuoronsa Jä]|ke^n^r^EiIlä ' ahkeria ovat meidän emännät. Myöskin kaupungissa on saatu paljon aikaan. £iaalln näyttämöä bn suurennettu niin, että kyllä nyt on tilaa'vaikka näyteltäisiin isompiaUn näytehniä. Vielä on kuitenkin, paljon- työtä Jäleirä. kulissien maalaus Ja kaikenlaista muuta, että tulee vähän silmänkin ruokaa. Miehet ovat osallistuneet tähän työhön kiitettävästi ja vaitdfa: täällä onkin pieni joukko niin on saatu paljon aikäail. Nykyään on talkoot Joka Ilta, kun puhdistetaan lulyttämön puvustoa Ja kaikkea muuta sittne kuuluvaa tavaraa., •: • Täällä pierustetthn syyskuun 12 pnä näyteliääseurä ; ja ; osanottajia näytti olevan paTJon, kalkki innostuneita. VirkaUijoiksl valittun: Armas: Lind^ bergptmeeAjbhtaJafetÖelgä Harjula Sihteeriksi sefcS e-henktoen koMtea joka huolehti! näytelmistä. Näytel» miehohjaajikisirvalittlin Lyydia Kestl> Ja E. Perälä: • ^., Kuolemakin • vieraili Joukossamme. Alexanteri Ojala saatettiin haudan lepoon elok. 19 pnä. Ojala oli useita vuosia S J : n paikallisen osaston Jäsenenä, toimien aikaisemmin mm!'ilmoitusten maalaajana. Muistamme kaipauksella .edesmennyttä toveria. Huvitoimikunta järjestää ohjelmail-taman syyskuun- 24 päivän illaksi. Ohjelma tulee olemaan monipuoltoen Ja ravintola hyvä; Näytelmäseura puolestaan Järjestää ir.bingopaartit tors-taina syysk. 27'pnä; imaiset huolehtivat silloin ravintolan Järjestämisestä Ja miehet bingovoltoista. Tulot käytetään kulissien maalauskululhin. Toivomme runsasta osanottoa näihin t i laisuuksiin. — E.:S. kih kalenteria ja siirfävät^järjestötoi-mlntansa teasen Don-haalin auojlin. Syystoliiälnnaif alkäh&tdaiiBUua' p i detään sunnuntaina syyskuun^ 24 päi* Tän^ alkaen kelfb iMofms^: Ja-ku^- ten toisessa osassa tätä leSiteä olevas^» ta Ilmoituksesta hu6mä'atte'dhtaMtt tilaisuuteen varattu monipuoltoen Ja atvofcas ohjelmaa. :CttJ«n»ssa tulee esiintymää useampia sellaisia henkilöitä; Joita meillä torontolBisilla ei ole aikaisemmin ollut tilaiswi^4EUWlla^ ja nähdä. Kumo e8ito^yy.a3si^kert^ uuden Johtajansa (tällä kertaa oikean miehisen komentajan) johdolla Jne. Eikä haalilla tarvitse pelätä sitäkään^ että sade keskeytfälsi esityksen. Siellä siis t a v a t a a n . gi lÄÄKÄRI BSVABSSi' lääSkeä rio oUli kblea Jarateinen"f"lt»a.. bho„ Toronton kuorolaiset huomatkaa . . . ! Toronton kuorolaisten vakituiset' harjoitukset ovat alkaneet Ja pidetään ne Joka keskiviikko,- niin kuin> ennenkin. Ottakaa asla oikein vakavasti. Uudet laulajat myös tervetulleita. Kuoro esiintyy myöskin syystoimin-nan avajaisissa, -r- L P. IWWm^ vtusinko^oas ducagossa Chicago; - . I:W.W. järjestön 26. konvetstoni alkoi täällä, viime viikon maanantaina Pinnish Progressiver So-cietyn^^ haalilla. Konvetsionin avasi IWW:n sihieeri-rahastonhoitaja Wm. HI, 'Westman. Valtakirjain tarkastuskomitean r a portista ilmeni, että konvetsioniin> oli saapunut kaikklaaii 14 edustajaa eri puolilta maata, mutta ei. yhtään Ca-nadasta. • • , Koko ensimmäinen-kokouspäivä kului kokouksen alkuvalmisteluissa ja. keskustelussa siitä miten äänestysoikeus kokouksessa oleville edustajille atmetaanr Inm toiset< esittivät sen- tapahtuvaksi . Jäsetimäärän ja toiset .branchien pen^teella. Asian ratkaiseminen jäikin seuraavaan päivääni r i Smithiä,7oka oUsaanut kylmäsi.' pe&äsi säavansaf&minecn. i •r-Bön ei I^.oUtään muuta koin kuuman punnan", selitti f a n ^ l tobnekas vaimb lääkärOle • "Hyväon, valmistakaa Juoma hm 16 jtf töokaamlnun tarkastetttokJ. m," myönsi lääkäri., ^ Väi&n ajan kiduttua, emäntä flj suureta kupih täyteisen p u n n a n .^ tettuaan ja maistettuaan Joi mii^ sen kokonaan ja sanoi sitten himHaim nuoleskelKn: ™- "Yes, se on aivan paikallaan bSbt] le. Blenkää nyt Ja valmistakaa lanfii varten toinen samanlainen, oufi. vain puolta pienempi." ^ LUULI VAIN Vaalien edellä llnja-autcssa miu kysyi toiselta: ;. "Kuinka sinun vaimosi vaale'ssa?" • "Samoin kuin: minäkin", kuului m. ma vastaus. Mlelenldbitoista Jos totta, mutta seuraavatta • päivänä heijastui raha coincn puoli, kun rouva kysyi toisej hissiKsä: "Äänestätkö sinä s kuin miehesi?" Vastaus tuli: "Hän vain luulee nlih-. Kysjrtnyksmji RAUlbAN PftÖtE^A M H E L T A AN OSÖITTANjBrilA |[ANGI1TU Sydney, —..t^^ll» yarigitsl poliisi viime viikolla 8 henkilöä, jotka (kallistuivat mielenosoitukseen sen johdosta, kim kaupungin valtuusto kieltäytyi. antamasta,; kaupungin haalla rauhan kokousta yarten. Yli 4 miljoonaa nimeä Shanghaista : ShangbaL — 4.i;4i,000 tämän kaupungin asukasta on tähän mennessä allekirjoittanut Tukholman ratihan-vetoomukseen, ilmoittaa Kiinan rauhan komitea. Allekirjoittajat edustavat 85 pros. Shanghain koko asukasluvusta. ApostoHt kukistivat Rooman valtakunnan Wäshlngt<Hi, D. e. — Edustajahuoneen demokraattinen- Jäsen Donald OTcole New Yorkista-sanoi Mundtbi lakiehdotusta vastusta.valle: lähetystölle, että 'hän el ole varma äänestä-misestä tätä poliiSivaltitdakia vastaan. Hän sanoi pelkäävänsä, että "50,000 kommuniistla saattaa kukistaa hallituksen." ; "Tiedättehän että ainoastaan 12 miestä kukisti Rooman halUtuksen." "Ketähän ne olivat?" kysyi eräs lähetystön jäsen. "Kaksitoista apostoUal" ; ' Kysymys; Voiko suamalaineij Buo-meen matkustaessaan ottaa aui matkaansa? Jossaa ottaa,niinliUnka suuret kustannukset siltä on ja ;kö sen tuoda takaisin? —tietoa ha iuava, Hearst, Ont. Vastaus: Voi kyllä. Ruotsin Ameri' kan linja selittää, että maUciist: ^on, tosin rajoitetussa määrässä; tttai suus ottaa auto mukaansa. Jos mat kostaja haluaa varata paikan aut leen, hänen täytyy tilata se et vja antaa käteismaksuksi $75. -Autorahti on (Köpenhamlnaao) määritelty auton painon mi :E8lmi 2560 paunaa JavähequnSnpai' jnavafr autot $300 Ja edestakaijin $390 2.50Or-3,S0O paunaa painavat autot $OT5 Ja edestakaisin $425 ja 4,50: &,5(H>' paunaa painavat autot $475 edestakaisin $525. Jos henkilö Jättää auton niin hän Joutuu siitä ma Suome^ lakien mukaisen tuUin. ;men rantaan tullessaan faän-^ji antamaan $100 takeeksi siltä, että menettelee lakimäärälsesti j a taj ituliessatah hansaa' tämän suoinisfl kaisin, edellyttäen, että hän tuv tonsa'pois. Peuränpyyntiajaf Lauantain lehdessä julkaistiin uutt-nen "Peuranpyyntl alkaa pohjois-ah-eilla lokak. 2 pnä". Sen toisen kappa^ leen alkuun oli pujahtanut paino-kirjoitusvirhe, joiden olkais todetaan, että entisen Grand Tmk- \rautatien, eteläpuolella sijaii alueella alkaa pyyntikausi kaitsi fc<|a myöhemmin eU maanantaina kftkuun 16 pnä, päättyen marraskuun 25 pnä. Kirjoitusvirhe oli Johtanut maan. että pyyntikausi alkaa Viikkoa aikaisemmin Ja painovirhe sotkenut päivämäärän lokak. 8 |äi vaksi vajkka kysymyksessä on 16 päivä. — Tua-kissa on levitetty rauhan aa selostavia lentolehtlsi, jonka johdosta pölUsi etsii lentolehtisten kajia. Roomasta ilmoitettiin Joku aika takaperin, että paavi Pius xn on päättänyt Julistaa Neits3^ Marian taivaaseen rmuniillisesti Ja henkisesti astumisen iiskonkappaleeksi. Johon, jokaisen kunnon katolilaisen on uskottava Jos aikoo itse päästä taivaaseen Ja kuulua täällä matoisessa maailmassa katoliseen kirickoon. Joka tietenkin' - Jo sellaisenaan on edellytys taivaan tielle pääsemiseen. Paavi aikoa Juhlallisesti Julistaa tämän Marian lihallisen Ja henkisen taivaaseen menon marraskuun 1 pnä uskonnolliseksi dogmaksi. Jota ei saa epäillä eikä arvostella. Tämän ilmoituksen Johdosta t ^ t yi kirkollisissa pihreissä kiivas väittdbr Ja mielipiteiden ' vaihtaminen, johon meillä el-katolislDa lienee syytä t u tustua. Niinpä es,imerklksl EngJIantito valtiokhrkon (anglHcaanikirkon) Johtavat miehet Canterburyn arkkipiispa tri Geoffrey Pisher ja Yorkin arkkipiispa,' tri Garbett julistivat heti, että Englannin kirkko el voi pitää tätä opinkappaletta tarpeellisena osana katolisessa uskoimossa, sellaisena käsi-tyksenäi Johon klrlcott Jäsenten olisi uskottava. Tähän lausuntoon j^tyi myöskin brittiläisten metodistien päämies tri Howard Watkin-Jones. Iässä yhteydessä lienee tarpeellista palauttaa mieliin, että anglikaanikirkko on hyvin lähellä Rooman JUrkkoaj koska sillä on ollut enmielisysrttä ainoastaan kahteen ' Rooman 'kirkon opinkaiipa-teeseen, nimittäin Neitsyt Manan neitseelliseen' sytuiyttämiseett Ja paavin erehtymättömyyteen - nähdäi. Anglikaahlkirkoti^ t^ämiehet ovat pa-hoiuaan itöaviit' ilttbltuksra > johd koska tie väittävät tämän - uUden us konkappaleen Julistäntlsen .johtavan entistä suurenipaan -hajaannukseen kristikuiinassai-'*' Äskettäin •• pidettiin Cambridgessä Englannissa m:odemten teologien konferenssi. Joss»-; Oxfordin yliopiston professori tri O.'Ei- H. Whiteley sanoi raamatun olevan kertakaikkiaan väärässä luondstaruun ja mistuksen Jälleentulemiseen nähden "Se maall-mankailckeuden:. kehittyminen mikä luomisen kuvakielellä esitetään tapahtuneen täydellisesti Ja lopullisesti ajan alussa. Jatkuu edelleei^n . hitaasti matta -,;huomaamattomasti muuttuu maidlma^ ja bioloogisestl ja muissakin suhteissa on ihmiskunta kaUdcea miiu^a-'^in muuttumaton", sanoi tämä Oxfordin Jesus Collegen Jäsen. • f'^. Kristuksen-;^jälleentulemiseen nähden oli hän'sita'mieltä, että se on yhä Jatkuva prosessi samassa mielessä kuin maailman luominenkin— tai sen "edelleen, kehittyminen. "Kuten luominenkin, on se käynnissä alituisesti", sanoi hän tästä iteamaäi^sa ennustetusta Kristiiksen toisesta,.tulemisesta. Ko^a ihmiset eivät usko näihin taruihin sellaisena kuin n e raamatussa kerrotaan, olisi raamattii k i r - •Joltettava uudelleen näihin y.no. seikkoihin nähden, sanoi tämä Jumaluusoppinut. Samassa konferenssissa ptibuitoi? nehkip kirkon mies, nimittäin' Cäb-terburyn • St. ' Atigustlnen ' Collegen professori, tri J<, C, Wright. Hän sanoi monien ^ r k o h usk(gäikappaieiäen^^ mm. käsltylssen Kristuksen tieitseelli-sestä syntymisestä, oleVäh ylitä petollisia kulh kalastus erämaassa Ja että niitä pitäisi siitä syystä tohtoroida. "Vain harvat kristityt tiedemiehet uskovat neitseelliseen v syntymiseen historialUseM, tostesiamOja ylösnou-semlseen, taiva>seib aisttuäiseen Ja Viimeiseen tuomioon nähdeb on o l ^ massa lukuisia nudidoUIsia Ja sallittavia teorioita", saiiol tri Wright. Hän sanoi näiden petollisten käsltystim Ja opinkappaleiden. tulleen vanhoiksi Ja olevannyt riidan aiheena kbkon piirissä. SUtä syystä: olisi kiisUtyistä: Ja Juutalaisista kirkon miehistä Ja muista kykenevistä ajattelljfrfsta muodostettava epävirallinen ; komitea tutkimaan miten uskonnon sanoma piisi esitettävä kansaire. Rooman paavi antoi, äskettäin myöskbi paimenkirjeen Urkkokuntan-sa Jäsenille. Joita varoitettibi lankea^ masta niiden "petcdlisten käsitteiden" valtaan. "Jotka uhkaavat Ja vaarantavat, katolisen uskon perusteita. Näiden väärien' oppien Joukossa mainlt-t tiin myöskin kehitysoppi, kirkko ei voi hyväksyä sellaista tyst^, että ihmiskunta ei polve Aatamista. Eipä tietenkään sillä «flj iaiheii^;?^äsitys ei ole s kirkön^perisyntiä koskevan opin kanH sa koska se "alkaa Aatami-ninM yksilön tekemästä synnistä, joka^oj s i i r t y i ^ sukupolvien kautta kail Ja on siten osana kaikista." . , i ^ v i ei kiellä tiedemiehiä ja jn«<j luusoppineita keskustelemasta ts^pista mu^ta sen pitää tapan siUä edellytyksellä, että "toödd « valmiit alistumaan kirkon TfltkaM ; . " keskustellun asian suhteen, mä merkitsee sitä. että paavi oii *' tymätön — vaikka historia tote hänen erehtyneen moneen k«<«anj ja Joskus perin penisteelUfiella to»* Mutta se kuuluukin kirkkobisto alaanjasHtä syystä enffliehaloaj kertua näiden erehdysten seen Ja kertomiseen. Kaiken edelläesitetyn voidaan todeta, että on o l a j a^ kuisia kirkkokuntia ja jum«]'i heitä. Jotka pyrkivät uudK Vabhoja uskomiollisla. ^^^'^^ "fotutdöla" tieteen Jo (»mxaivmia käsitysten m i i S ^ on tarpeellista koska ^ ^ ^ ^ ^ Jcäoemlnett saattaa useat u ^ »^ leet kerrassaan kyseenalaisafl tyneiden ihmisten nudtes.^^ eshn tohtorit Whlteley Ja W r t ^ ^ säiianctet.': Blutta Rooman tn^ kyy olevan tässä sena. Sen kirkon P i ^ ,S vaikka kalkki tosiasiat o l i ^ mist» vastaan-koska paavi oo< tymätön-rrKaUcTöä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 19, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-09-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500919 |
Description
Title | 1950-09-19-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Jf-^^V^,^^
lllpiinr 2 Tiistaina, syyskuun 19 p. — Tuesday, Sept. 19
(UBEBTV) Independent.Xabrar
'Ofgafi of FinnUlt Cansdlans/'
! tabllshed Kov. itSa^mn. Auttiotfzfed^
: as second class mail tqr tbe Post
Office Department, Ottawa. Pub"
lisbed thrioe weekly: 'tttetdatnk
31»irsday8 and Saturdäyi fty Vaitaitf
Pabllshing Company Lttf^ at tOO-AS
Elm St. W., Sudbu^, Ont., Canada.
Telephoxies: Business OlUee A^^OM.
E d t t o r i a l Office «HI285^ meatasu
B. euläL E d i t o r W ; E i d t m ^ BSalBss
addiress ttoi es. ^^m^ Ontäm
TransIaUon free d chatge.
TILAUSHINNAT:
Canädässtfr I vk. 0JOO | ^ |g
Suomessa; 1 vk. 7.00 0 kk. 425
H i
MagnusoH on kyirykas^ mutia
liiii
I
l i i
i l
mm:.
mm •
- Kuten tiedetään, Montrealissa pidetty TLC;n -vuosikonventioni
i aloitti paheellisen punakauhun lietsonnan varjossa itsetuhoon johtaisi?
van hajoitustyön, jonka ilmeisenä taricoituksena on hajoittaa ainakin
kuusi hyvin tunnettua ja taistelukuntoisia -unioa: Kalastajain unio
; BC:ssa, Metsätyöläisten unio {DSWU) Ont., Vaatturien unio, kurini
nallistjröläisten uniot Port Arthimssa j a Vancouverissa sekä tekstiili-
Slif^läisteri kansallinen iinio. Selvää on,^cttä mitä pitemmälle känni-fjbalismr
kehittyy TLC:n riveissä, sitä enemmän joutuu "väärin" ajati
n iejerrfa uniöita taantumuksen mestauqjölkylle.
- K a i k k i yllämainitut uniot ovat progressiivisen ohjelmansa perusilmeellä
saavuttaneet suuria parannuksia jäseniensä palkka- ja työ-
|; olosuhteisiin: Ne kaaki tunnetaan unioina> joiden riveissä toteu-
; tetaan demokraattisia menettelymuotoja.
^ Mutta Canadan suomalaisten keskuudessa on metsätyöläisten unio
|r^(iLSWU> ehkä kaikkein parhaiten tunnettu. Samalla voidaan todeta/
i*;että metsämiesten union asiain käsittely TLC:n kökoiÄsessa oli to-
'0. diHlinen siliinieii avaaja.
Kaikki maanmiehemme tietävät, että Ontarion metsämiehet olivat
' ' 1 ^ 2 0 vuotta sitten yhteiskunnan hylkiöiden kirjoissa, Heidäni
ifkalkkarisa oli otemätfomari pieni. Työpäivää jatkettiin soHituvafoilTa
illoin^ ja aamuin varsinkin ajoaikana. Kämpillä ei ollut pesupailckoja-
' kaa», puhumattakaan nyt muista mukavuuksista., Kaikki tämä on
i.; |?Xt^ muistojen joiikossa, kiitos LSWUn avull» ja kautta käydylle sit-ftÄlfe
(aiätelulle. Mctsätyöläisetkm elävät nyt siedettävissä oloissa ja
I;' salavat raskaasta työstää» osapuilleen samanlaiset palk^it kuin muutr
« h työläiset.
'» ^Mmta nyt ovat nämä kaikki saart^utuks^ vaarassa. Kieltäessään
i ^ÄfJB^ce^ yritti Mel-w
t ää Ontarion metsämiehiltä oikeuden laatia oman ohjelmansa, esittää
in omat vaatimuksens^a ja Tähettää omat edustajansa, Toisinsanoen,
CfeifaHon- metsämiehtlfe sanöfaan, 6ttä niideii^ täytyy alistis* ife^-
' "faliäottomiksi ropoteiksi, joille sanotaan, että takaisin mennebyyteen
"'(ftfi^^alaftava. Tämä tuli hyvin kouraantutttuvanW lavaflb esiift'
; ; ; j f^qe Magnusonin tapauksen käsittelemä
...-/ TkdoHtaessaarty että Ontarion nietsä(y'MisUn union edmtaja
; " • •< Bruce Magnusön tin ''kerettUäis^f^l^c^i^^ konv&i^
' • 'tidnista, Gtobe and Mail lehden
-/jst sanoi uutistiedossaan, että "Mr, Mdgtiui&tt ote Häsetmnisfon
'"'V.y^si'kyvykkäin ja pidättyväisin puJremes'% ja mä "tmimpaa^
,, ;miehenä hän on vienyt tärkeätä osm (kih^^nHesten- mipn)
'' ' ttteisäiyöläisteit mio-osastoti periisfitrtihessäitii^^
" r * . jäiirtcrt luottamusta." 'mMm-m^^^ ^'':Jmm
Edeireen mr. tis^ selitti, että oiliteistolaistöl^^^
- liiicsten union johtokunta on jo a i l b i s e m m i n ' suunititel&t toimeri-
^ p i t e i t ä Ontarion metsämiesten union johtoa? vastaan-,- mutfa; oit yfiä-iiriökinituistai
syistä (Mägnuson fcyvykkyydeii^j* jäsenisl!' paunaa painavat autot $475
edestakaisin $525.
Jos henkilö Jättää auton
niin hän Joutuu siitä ma
Suome^ lakien mukaisen tuUin.
;men rantaan tullessaan faän-^ji
antamaan $100 takeeksi siltä, että
menettelee lakimäärälsesti j a taj
ituliessatah hansaa' tämän suoinisfl
kaisin, edellyttäen, että hän tuv
tonsa'pois.
Peuränpyyntiajaf
Lauantain lehdessä julkaistiin uutt-nen
"Peuranpyyntl alkaa pohjois-ah-eilla
lokak. 2 pnä". Sen toisen kappa^
leen alkuun oli pujahtanut paino-kirjoitusvirhe,
joiden olkais
todetaan, että entisen Grand Tmk-
\rautatien, eteläpuolella sijaii
alueella alkaa pyyntikausi kaitsi
fc<|a myöhemmin eU maanantaina
kftkuun 16 pnä, päättyen
marraskuun 25 pnä.
Kirjoitusvirhe oli Johtanut
maan. että pyyntikausi alkaa
Viikkoa aikaisemmin Ja painovirhe
sotkenut päivämäärän lokak. 8 |äi
vaksi vajkka kysymyksessä on
16 päivä.
— Tua-kissa on levitetty rauhan
aa selostavia lentolehtlsi, jonka johdosta
pölUsi etsii lentolehtisten
kajia.
Roomasta ilmoitettiin Joku aika takaperin,
että paavi Pius xn on päättänyt
Julistaa Neits3^ Marian taivaaseen
rmuniillisesti Ja henkisesti astumisen
iiskonkappaleeksi. Johon, jokaisen
kunnon katolilaisen on uskottava
Jos aikoo itse päästä taivaaseen Ja
kuulua täällä matoisessa maailmassa
katoliseen kirickoon. Joka tietenkin' - Jo
sellaisenaan on edellytys taivaan tielle
pääsemiseen. Paavi aikoa Juhlallisesti
Julistaa tämän Marian lihallisen Ja
henkisen taivaaseen menon marraskuun
1 pnä uskonnolliseksi dogmaksi.
Jota ei saa epäillä eikä arvostella.
Tämän ilmoituksen Johdosta t ^ t yi
kirkollisissa pihreissä kiivas väittdbr Ja
mielipiteiden ' vaihtaminen, johon
meillä el-katolislDa lienee syytä t u tustua.
Niinpä es,imerklksl EngJIantito
valtiokhrkon (anglHcaanikirkon) Johtavat
miehet Canterburyn arkkipiispa
tri Geoffrey Pisher ja Yorkin arkkipiispa,'
tri Garbett julistivat heti,
että Englannin kirkko el voi pitää tätä
opinkappaletta tarpeellisena osana katolisessa
uskoimossa, sellaisena käsi-tyksenäi
Johon klrlcott Jäsenten olisi
uskottava. Tähän lausuntoon j^tyi
myöskin brittiläisten metodistien päämies
tri Howard Watkin-Jones. Iässä
yhteydessä lienee tarpeellista palauttaa
mieliin, että anglikaanikirkko on
hyvin lähellä Rooman JUrkkoaj koska
sillä on ollut enmielisysrttä ainoastaan
kahteen ' Rooman 'kirkon opinkaiipa-teeseen,
nimittäin Neitsyt Manan
neitseelliseen' sytuiyttämiseett Ja paavin
erehtymättömyyteen - nähdäi.
Anglikaahlkirkoti^ t^ämiehet ovat pa-hoiuaan
itöaviit' ilttbltuksra > johd
koska tie väittävät tämän - uUden us
konkappaleen Julistäntlsen .johtavan
entistä suurenipaan -hajaannukseen
kristikuiinassai-'*'
Äskettäin •• pidettiin Cambridgessä
Englannissa m:odemten teologien konferenssi.
Joss»-; Oxfordin yliopiston
professori tri O.'Ei- H. Whiteley sanoi
raamatun olevan kertakaikkiaan väärässä
luondstaruun ja mistuksen Jälleentulemiseen
nähden "Se maall-mankailckeuden:.
kehittyminen mikä
luomisen kuvakielellä esitetään tapahtuneen
täydellisesti Ja lopullisesti
ajan alussa. Jatkuu edelleei^n .
hitaasti matta -,;huomaamattomasti
muuttuu maidlma^ ja bioloogisestl ja
muissakin suhteissa on ihmiskunta
kaUdcea miiu^a-'^in muuttumaton",
sanoi tämä Oxfordin Jesus Collegen
Jäsen. • f'^.
Kristuksen-;^jälleentulemiseen nähden
oli hän'sita'mieltä, että se on
yhä Jatkuva prosessi samassa mielessä
kuin maailman luominenkin— tai
sen "edelleen, kehittyminen. "Kuten
luominenkin, on se käynnissä alituisesti",
sanoi hän tästä iteamaäi^sa ennustetusta
Kristiiksen toisesta,.tulemisesta.
Ko^a ihmiset eivät usko näihin
taruihin sellaisena kuin n e raamatussa
kerrotaan, olisi raamattii k i r -
•Joltettava uudelleen näihin y.no. seikkoihin
nähden, sanoi tämä Jumaluusoppinut.
Samassa konferenssissa ptibuitoi?
nehkip kirkon mies, nimittäin' Cäb-terburyn
• St. ' Atigustlnen ' Collegen
professori, tri J<, C, Wright. Hän sanoi
monien ^ r k o h usk(gäikappaieiäen^^
mm. käsltylssen Kristuksen tieitseelli-sestä
syntymisestä, oleVäh ylitä petollisia
kulh kalastus erämaassa Ja
että niitä pitäisi siitä syystä tohtoroida.
"Vain harvat kristityt tiedemiehet
uskovat neitseelliseen v syntymiseen
historialUseM, tostesiamOja ylösnou-semlseen,
taiva>seib aisttuäiseen Ja
Viimeiseen tuomioon nähdeb on o l ^
massa lukuisia nudidoUIsia Ja sallittavia
teorioita", saiiol tri Wright. Hän
sanoi näiden petollisten käsltystim Ja
opinkappaleiden. tulleen vanhoiksi Ja
olevannyt riidan aiheena kbkon piirissä.
SUtä syystä: olisi kiisUtyistä: Ja
Juutalaisista kirkon miehistä Ja muista
kykenevistä ajattelljfrfsta muodostettava
epävirallinen ; komitea tutkimaan
miten uskonnon sanoma piisi
esitettävä kansaire.
Rooman paavi antoi, äskettäin
myöskbi paimenkirjeen Urkkokuntan-sa
Jäsenille. Joita varoitettibi lankea^
masta niiden "petcdlisten käsitteiden"
valtaan. "Jotka uhkaavat Ja vaarantavat,
katolisen uskon perusteita. Näiden
väärien' oppien Joukossa mainlt-t
tiin myöskin kehitysoppi,
kirkko ei voi hyväksyä sellaista
tyst^, että ihmiskunta ei polve
Aatamista. Eipä tietenkään sillä «flj
iaiheii^;?^äsitys ei ole s
kirkön^perisyntiä koskevan opin kanH
sa koska se "alkaa Aatami-ninM
yksilön tekemästä synnistä, joka^oj
s i i r t y i ^ sukupolvien kautta kail
Ja on siten osana kaikista." . ,
i ^ v i ei kiellä tiedemiehiä ja jn« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-09-19-02