Vapaus, October 26, 1950

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 26 p. ^ Thursday, Oct. 26
(UBEBTT) — Ind^ndent Laixn
Olgan of Finnish Camdians. E9-
Cablisbed Notr. etta. 1017. Atitbotizea
as second class maQ by tlie
Oifice XJepartment, Ottawa. Pub-llBhed
tbzice weekl7: Tuesdays,
nmrsdam and Satmrdays bjr Vapaits
Publishing Company IM^ at 100-102
Ehn St. W., Sodbioy, OnU Canada,
Tel^bones: Business Offiee 4HtZ64.
Edltoilal Office 4*4265. Mräeser
E. suksL ^tot^^ii^^äuad^Jacaaaisr
addtess Smt m BaObm, Jtetarta.
Advertising i^tes uponntipUdatlfla
TrtuiSlatioa tx&i.ct cl>$il6«. •
T Z L A U S B X N N A T : .
Canadassa: 1 vIc 6JOO d kk.
3kk.2J00
yhdysTBlloJssa: 1 ^ 7410 d kk. 3.80
suomessa: 1 vk. 7ÄI 6 ltk. 425
Ne Korean julmuusuutiset
Viimeaikoina on sanomalehtien ja radion välityksellä levitetty
selkäpiin karmiviksi suunniteltuja juttuja Pohjois-Korean "julmuuk­sista".
Ensiksi julkaistiin kirkuvin otsikoin juttu, minkämukaan on mu­ka
löydetty niin paljon suuria joukkohautoja, että "kommunistien"
arvellaan tappaneen 25,000 ihmistä.
Sitten tuli toinen toistaan pöyristyttävämpia juttuja siitä, miten
amerikkalaisia on lapettu nälkään, rääkätty ja kylmäverisesti ammut­tu.
Kaikkien näiden juttujen suhteen meille tulee mideen vanha in-tiaaniviisaus
mikä puetaan seuraavanlaiseen sananlaskuun: " K u n si­nä
petät minua ensimmäisen kerran, se on sinun häpeäsi. , Jos sinä
petät minua toisen kerran, se on M I X U X häpeäni." i
On nimittäin muistettava, että tällaisia julmuusjuttuja on kuultu
ennenkin — ja havaittu petokseksi. Kukapa olisi xmhoiftanut ne kau­hujutut,
joita levitettiin Espanjan laillista demokraattista tasavaltaa
vastaan Francon kapinan aikana? Kukapa olisi unhoittanut ne kau­hujutut
mitä kirkuvin otsikoin levitettiin Venäjän vallankumouksen
päivinä ja sen jälkeen. JRyöstöt, ihmismurhat, pankkirosvOukset, rais­kaukset
lasten elävänä syömiset ja nniut tällaiset "huvit" leimattiin
silloin venäläisten kansanjoukkojen jokapäiväiaksi teoiksi. Ktikapa
olisi unhoittanut niitä kauhunjuttuja mitä levitettiin Suomen punaisia
vastaan kolmisenkymmentä vuotta sitten kansalaissodan päivinä ja
niiden jälkeen? . '
Kuhaan aikaansa seuraava ja poliittisesti valveutunut henkilö ei
noita juttuja ole urihoittanut, eikä liioin sitä, etteivät kansanjoukot ole
koskaan ryyllistyneet sellaisiin hirveisiin julmuuksiin, mihin taantu­muksen
voimat ovat kautta historian syyllistyneet..
Tietysti <>n poikkeuksia. Kieltää ei voida, eikä halutakaan sitä,
et,teikö esjimerkiksi Suomenkin punaisten toimesta tehty vastoin ylei­siä
ohjeita yksilöllisiä väkivallantöitä ja vieläpä murhiakin. Mutta
historiallinen tosiasia on, että yksilökostojen ja yksilöllisen terrorin l i ­säksi
vaH-oisten toimesta harjoitettiin färjestelmaltisesti sata kertaa
juhnempaa ihmisvainoa kuin punaisten toimesta. Ero oli vain tässä:
Valkoisten taholta peitettiin murhat, laittomat teloitukset ja muut
kpnnantyöt petolliseen huutoon siitä, miten punaiset muka suorittivat
julmuustekoja.
Kaikkien kökertiustemme perusteella me epäilemme, että saman­lainen
tilanne vallitsee suurin piirtein koreassakin. Yksi asia on aina­kin
varmaa. ^Koreassa ei ole meidän tietääksemihe nälkään näänny­tetty,
ei piesty ei murhattu ainoatakaan suomalaista! Selitys ^^^^
on ihmeellisen yksinkertainen. Suomalaiset wat jiysytelleet pois Ko­reasta,
omassa maassaan — eivätkä korcfalaiset ole lappai^^
s^n par^mmm Suomessa kuin Cänadässä tai Yhdysvalloissahan.
Vaikea on tietysti sanoa miten asiat todellisuudessa ovat. Mah-doUisestL
Irorealaiset ovat maataan puolustaessaatn joissakin tapauk­sissa
menetelleet luvattomastikin joitakin niaahanfcyökkääjia kohtaan.
Mutta aivan varmaa on se, etteivät korealaiset die t^hnert iyfflittc-nettä
osaa niistä julmuustöistä, mitä on heitä vastaan tämän, sodi^ air
kana tehty. Meille puhutaan nyt kirkuvin otsikoin suurien joukko •
hautoje.i löydöstä ja siitä miten haudoissa oh tuhansittain silvottuja
miesten, naisten ja lasten ruumiita. Mahdollisesti.tämä osa näistä
jutuista on totta. Ovathan kenraali Mac.^Tthurinmäitäv
mat minl:aänlaista vastarintaa kohtaamatta pommittaneet yöllä ja
päivällä, niin pitvisellä säällä kuin ixnrallöirikih Köreaii katip^
ja kyliä. Luonnollisesti on odotettavissa, että KoMastä löyt^
kympienHituhansia hautoja, m^ssä makaa puolustUskyvyttötnien sivii-i-
ihmisten silvottuja ruumiita. '
Kut^ii sanottu, kaikki tunnetut tosiseikat ja aikaisemmat koke­mukset
huornioonottäen, meihin ei suurestikaan vaikuta jf^hdjrsvalta-laist^
n i)roi>agandistien kauhujutut. Päinvastoin miestä tuntuu, että
sodanlietsojat haluavat taas kääntää suuren yleisön kuomioti pois jos­takin,
oleellisesta. Esimerkiksi voidaan mainita, että li^dysvaltain
menetykact ovat kaatuneissa ja haavoittuneissa melko suurtitKbreiäs-
.sa. Tiedot näistä Thenetyksistä tulevat näihin aikoihin kaatuneiden ja
haavoittimeiden sotilaiden omaisille. Samalla kertaa kuluttajat j^
veronmaksajat rupeavat tuntemaan kukkarossaan sen mitä sota to­della
makeaa. Ehkäpä sodanlietsojat haluavat, että ihmiset unhoit­tavat
nämä "epämieluisat" tosiseikat ja niiden asemesta kiroaisivat
korealaisien oletettua julmuutta?
Pääsihteeri Mr. PhilUpsin^ aseina
Puhtiessaan viikon vaihteessa Parisissa sosialidemokraattien kel­taisen
kansainvälisen johtokunnan kokouksessa, missä eurooppalaiset
oikeistolaisetkin sosialidemokraattiset johtajat, yhtä ainoata sielua
lukuunottamatta, vastustivat Länsi-Saksan uudelleen aseitämista,
Britannian Labor-puolueen pääsihteeri Morgan Phillips'souti ja huo­pasi,
sekd hätääntyi sanomaan, että Britannian Labor-hallitus ei ole
vielä määritellyt kantaansa Saksan uudelleen aseistäiifiiseh suhteen;;
Mutta kun on käsky saatu ylemmiltä VVaH Streetin rahamiehiUä,
niin tällainen vesivelH ei sovi mihinkään ja niinpä Britahntah^Labpr-hallituksen
ulkoministeriö julisti heti yllämainitun jälkeen, että.pötyä
puhuu mr. Phillips, sillä Labor-puolueen hallitus on luvannut tukea
Yhdysvaltain infperialisniin suunnitelmaa Saksan 'uudelleen aseista­miseksi.
. :V','
Muun ohella tämä herättää kysymyksen siitä, kuka Britanniaa
oikeastaan hallitsee? *
Meille on opetettu, että sen lisäksi kun deinokratialla tarkoite­taan
kansalaisten tasa-arvoa — mikäli miljoneeri ja irtolainen tasa-arvoisia
ovat — se tarkoittaa myös sitä, että enemmistö hallitsee maa­ta.
To<sin sanoen, tasa-arvoisina kansalaisina h\e emme voi kaikin
olla hallituksen fäseniä, emmekä edes parlamentin jäseniä. Mutta
kun.maata on kuitenkin hallittava, niin demokraattisina ihmisinä me
valtuutamme omat edustajamme määräajaksi huolditimaan maan
asioista.
Ja vaikka me olemmekin tasa-ar\^oisia kansalaisia, niin meitä vai­vaa
kuitenkin sellainen itsekkyys, että voisimme ehkä, jos se tulisi
mahdolliseksi, nimittää ja äänestää vain itseämme parlamentin ja hal­lituksen
jäseniksi. Tämän umpikujjan välttämiseksi on keksitty sel­lainen
mainio ajatus, että eri yhteiskuntaryhmiin ja luokkiin kuuluvat
ihmiset muodosta^'at omat poliittiset puolueensa, joiden 4iautta ja
avulla he yrittävät yhteisesti saada valituksi omat edustajansa niin
parlamenttiin kuin hallitukseenkin. Yleisesti on hyväksytty demok­raattiseksi
<menetelmäkst se, että eri yhteiskointaryhmiäedustavatpiuo-lueet
pitävät asianmukaiset kokouksensa, laativat ohjelmansa ja va­litsevat
enemmistöpäätöksen perusteella puolueen vastuunalaisiin^ teh­täviin
sellaiset henkilöt, jotka parhaiten ja kyvykkäimmin edustavat
enemmistöpäätöksellä laadittua ohjelmaa. Ja miiloin joku. puolue
SYNTYMÄ-
Bfts. Hilda Hänninen, Potsvillesta,
Ont. täytti 2S päivänä 75 vuotta.
ITobt Eindhblm täytti 72 vuotta tk.
20 päivänä.
Onnittelunme päivin «ankarelHe,"
TORYPUOLUEEN •^'UOBEt"
OVAT -VALLATTOMIA'^
Clilngfora, Eoelanti. — Miss Flo­rence
Harry-Johes on valittu Chlng-fordin
Iconservatilvien nuorisoklubin
presidentiksi 71-vuotlaana. — Reu­terein
uutistleto, lokak. 21 pnä, 1930.
"igfel" CONROY
OMIENSA SEURASSA;
EIKA TYÖLÄISJOUKOSSA
Öt. Augistine of Canterbiury Holy
KAtae Society pitää ntotutefen Herran-ehtooDlstilaisuuden
kello 9.15 huomen
aamuna Queen''8 hotellissa. Pat Con-roy
'(CCL:n sihteerl-rahastonholta»
Ja> puhuu aiheesta "Xcmmunlsmin
vaihtoehto". (Silmäntekevinä mai­nitaan
Itfontrealltt yliopiston työsuh-dejaoston
Johtaja, papapeja Jne., mut­tei
ainoatakaan työmiestä ~ Vapaus)
Montreal Daily Starin uutistleto.
• • •
VALMIIKSI ASUTTU
Bivercrest, Man. — St. Andrewsin
maakunnallisissa täytevaaleissa. Jotka
pidetään lokak. 24 pnä, ei ole paljoa
yleistä mielenkiintoa.
iBUen illaksi kutsuttuun vaalikoko­ukseen
osallistui toruiunm yksi minis­teri,
yltsl ehdokas, yksi puheenjohta­ja,
yksi äänestäjä Ja yksi lehtlraport-teri.
i-Kaksi valitsijaa tuli % tuntia myö­hemmin,
jolloin kokouksen pito oli jo
pevuutettu. — CP:n uutistleto, lok^.
20 pnä.
"KOMMUNISTIEN MUNIA"
Minnesotan Uutiset tietää kertoa,
että "Icommunistien munia on tuotu
tänne", nimittäin Yhdysvaltolhm.
Lehti ei suosittele niiden tuontia tän­ne,
koska hallituksellanune "on niitä
liikaakin". — Työmies-Eteehpäto.
arvo1947
— Canadan lllastbUisen
toimiston k^täämien tietojen, mtikaän
öIl maan metsätöiden j^iteihen arvo
vUoniiä 1947 kaikkiaan 519,804,128
dollaria.. • Metsätuotteisiin otettiin ar­vioiden
. mxikaan piiutä^varaa kaikki­aan
3,091,086 miljoonaa kuutiojalkaa.
,Eiiiten tuotettiin Canadan metsissä
1947 arvoon nähden paperipuita. •Nii­den
tuotanto ilmoitettiin 11.484,522
koondiksl, arvoltaan yhteensä 237.488,-
741 doUaria, Toisella tilaUa öUvät t u ­kit,
joiden puutavarsisältö arvioitiin
6.625,204 miljoonaksi lautajalaksi jä
aivo 2ä5;259,al55 dollariksi. Kolman­nella
tilalla oli polttopuut, joita tuo-tettlhj
9,297,560 kcortia, arvoltaan
46,206,536 dollaria.
I*yöreitä kaivöspulta tuotettiin 39.-
640,055 kuutiojalkaa ja hiiden arvoksi
ihnoitetaan 10,082,458 dollaria. Pylväs,
ja Junttauspulta tuotettiin 1.020,163
kappaleita, arvoltaan 8,4Ö4,tf09 dolla­ria.
Aitapylväitä tuotettUn 17.197,664
kappaletta ja niiden arvo oli 2,832,783
dollaria. Veistettyjä ratapölkkyjä tuo­tettiin
1,009,901 kappaletta, arvoltaan
1,177.806 dollaria.
Tislaamista varten tuotettiin puita
53,613 koortia. arvoltaan 544.746 dol­laria
Ja aitariukuja S.lZl.idO kappa­letta,
arvoltaan 628;804 doUarta,
Edellämainittujen lisäksi valmistet­tiin
erilaatuisia tuotteita kaikkiaan
7,177,790 dollarin arvosta-
. Canadan metsätuotannon arvo on
kohonnut säännöllisesti jokainen vuo­si
.1942 jälkeen. Kun vuonna 1942
tuotettiin 234.371,891 dollarin arvosta
erilaatuisia metsätuotteita oli vuotui­sen
tuotannon arvo kohonnut v. 1947
menriessä lähes 122 prosentilla.
•Maakurmittain metsätuotteiden
yhteinen arvo 1947 seuraavanlainen:
.Qliebec $200,870,414; ia. C. $120,149,681;
OhtaJrio $109.528,181; New Brunswick
^,165,557; NoVai Scotia $19,498,350;
Älberta W,618.182; Manitoba $7.492.-
875; Saskatchewan $6.321.605 ja P E l
$1,159,278.
Mikä on tahdikkuus?
— Taito kuvailla kanssaihmisiään
siten kuin he itse ajattelevat.
Vauraan Idinalaisperlieeii pojan
mieleiildmtomen pilke Toroislmia
Lohakooii 1 pnä pfdefiltti Toron­ton
Slassey haalilla snnri raohan-befaeo
», mihin osaffistoi 2.000 &-
mistä. Kim iStnä kokous pidettUn
Kiinaa Kansantasavallan itsenäi­syyspäivänä,
niin tllalsaadesta lä-heietiiin
vetoomtfs, etfä Canada
kannattaisi Kiinan laillisen edus­tajan
hyväksymistä YK:n järjes­töön.
Tässä tUaisottdessa pohni
myös naori kilnalanfen oppilas Ge­rald
Chen (Chen Wei-lisl). Kim
hänen puheessaan käsitellään niin
elävästi ttoden Kiinan elämää Ja
asicdta henldlSkolitalstcn kokemus­ten
pemsteella, niin Jnl&aiseoöhe
sen oheellisena kokonaan:
Toronton Rauhanneuvosto on pyy­tänyt
minua kertomaan Jotakin mi­nun
kotonani Chungklngissa äsket­täin
tapahtuneista muutoksista. Jotta
te saisitte yleiskuvan kiinalaisperheen
vaikutteista vapaustaistelun voiton
Jälkeiseltä ajalta.
Ehkä minun pitäisi alkaa seufaa-vaan
tapaan: Meille, nykyisen Kiinan
nuorille on opetettu lapsuudesta alka­en
maamme kaikkia ihanuuksia; että
maamme pinta-ala on suuri Ja että se
on rikas luonnonresursseista; etta
historiamme ulottuu viidentuhannen
vuoden taakse; ja että kaikkien näi­den
vuosisatojen aikana me olemme
antaneet pysyvästi kestäviä panoksia
maaihnan kultttturin Ja edistyksen
hjrväksi. Nyt me tunnemme kokemus­temme
perusteella, paljon elävämmin
mitä koskaan saimme tuntea opetuk­sen
kautta, etta maamme on vapaa,
turvattu ja Itsenäinen. Meistä tuntuu,
että meillä on tulevaisuus, missä
saamme eiaä rauha&a ja veljellisessä
rakkaudessa.
Minä sanon tämän, ystäväni, ei
vain teoreettisena toiveena vaan nii­den
suurten muutosten perusteella mi­tä
vallankumous on aiheuttanut. Ale
olemme Varmoja nyt, että meidän hal­lituksemme,
kansan hallitus, on teho­kas
hallitus, ja sen. lisäksi myös oikeu­denmukainen
Ja demokraattinen hal­litus.
Se on vapauttanut Kiinan kai­kista
xilkomaiden Erikoisoikeuksista.
Meidän halittuksemme on laatinut
kansallisen jälleenrakientamisohjel-man,
minkä avulla oh korjattu kaikki
japanilaisten Ja sisällissodan aiheut­tamat
tuhot. Esimerkiksi, meidän hä­vitetyt
rautatiemme on*korJatttU Ja
On tehty perustus Jättiläismäistä te-ölllsuttskehitystä
värteh, niinkä avUIla
hdstetaari edelieen liäiisaMitie^^
söa.
Edelleen, Kiina on voittanut taiste­lun
Julmaa nälkää vastaan huolimat­ta
siitä, vaikka AmerildEa on järjestä­nyt
taloudellisen saarron Ja propagoi,
että Kiina on kurjuudessa niissä mil­joonat
nälkiintyvät. KiusaUinen tosi­asia
ön, että Taivaan Jumala oli eri­koisen
,hyvä tänä vuoiina ja antoi
maamme kansalle mainion sadon. K i i ­nalla
on nyt riisiä riittävästi, vieläpä
enemmänkin mitä Kiinan kansa tar­vitsee!
Mutta ennen muuta, ystäväni,
on ylcsi saavutus mitä mikään muu
hallitus el ole kiinassa aikaisemmin
voittanut:' Hallitus on voittanut 450
miljoonaisen kansan kaikkien luok­kien
luottarauksen ja kaimattiksen.
VAURAAN PERHEEN
KOKEMUKSET
Ottakaatmne esimerkiksi minun ko­tikaupunkini.
Minun isoisäni oli Län-
Si-Klöian yksi kapitalisti: hänestä,
suolakauppiaasta tuli 40 vuotta sitten
ensimmäisen länsimaismallisen pan»-
kln perustaja. Chuhgkihgissa. Minun
isälläni, konservatiivien kannattaja
kiinalaisine hyveinefeh, on nykyaikai­nen
l,oioo lehmän meijeri. Chiag K a i -
Sheklh hallituksen mustina päivinä
Isäni oli vähällä Joutua amerlkkalal-;
sen kilpailun takia vararilckötilaan.
Muistan vielä hyvin sen päivän jol­loin
amerikkalainen ylijäämä-kannu-maito
tulvitti kaikki suurkaupungit
meidän omia tuotteitamme halvehi-mflla
hinnoilla. Mtaun JsäUäni oli sU-loin
varastossa tonnittain voita — m i ­kä
pahentui. Mutta minkälainen t i ­lanne
on nyt? Häntä on pyydetty
•tuottamaan niin paljon kiiih kykenee.
Uiiden . talousbhjelniän perusteella,
hallitus on ahtanut tapauksen, että
jos hänelle tulee msryntiyaikeuksia,
hallitus ostaa ylijäämän. Kiinassa on
paljon ihmisiä jä lie todella tar.vitse-:
vat maitoa ja voita; sellaista ruokaa
ei saisi koskaan jättää varastoihin p i ­laantumaan!
Vapautumisen jälkeen on ältlniltin
vapaaehtoisesti liittynyt tuotantotyö^
höm hänkin on ruvennut Käymään
yhdyskunnan kofcoulcsissa missä hän
käyttää pähevapauftäa» sUtä. miten
asioita pitää hoitaa.'Muistakaa, ettei
Mn ole- koskaan ailcalsemmm osallis­tunut
tämänsuuntaiseen-toimintaan.
Mutta kUn nunuUe tttli hänen kirjeen­sä,
missä mmulte kerrottiin äidin uu­sista
kiintymyksistä ja- hänen rakas­tettavasta
eläniästään, n i i n minä obn:
Hbinen - vaan en hämmästyiiyt; siHa
mtoä tiedän, että kfrfekojeh papitkin
kääntyvät uuteen uskoon kansan
avustamisen lyrväksl-. — esimerldksi
puuvillan kehrääjä.
Mikä minua kuitenkin hämmäs^tti
oli se, että minim kamiis. 17-ytfotias-sisareni
kaöräsi kotoa Ja^liittyi vliffl^
vuonnaVapausarmeijään-y Jo; ennen
sen tuloa ChungkJnfeUö: Sisareni mat­kusti
Jalkaisin.30 mailia. flSlnön-vie-;
katsoo,,että sisareni-saa.sifeHä hyvän
kasvatuksen itsell^n. - - , "
Minun-vaiihihvveljeni; joka sodan
aikana suoHttiyliopisbon talousfi^eeh^
tutkinnon; on nyt opettajalla;^ Pekin-gih
^VaOankumouskQlleglassa kasvat­taen
Icaikisealuokiista uusia 'johtajia
Uutta Pätvaä- varten. tbtiiM -väljettl
laeaäöi talbniaiJlUe, valmistaen heitit
masä-eformia varten, mikä suoritetaan
ehdi vuonna itfij^tfint^mnaKssi^ni,- räi^'
kä on yksi viimeisemmäksl^ vapaute­tuista.
Kuten siis näette, - ystäväni, puhu-nmllahenkUököhtäiselCakin'
kannalta.
tämä vaflankumousei^öie tuonut ko-tiim
ainoast3an'^tiirvallisuutta, vaan
Ifsäksi l a a j e o l ^ mielenkiintoa sekä
suurempasi- onnea: - Mikä .vohna. on­kaan
450,mOj^oonaisen kansan ^ yhtei­sensä
tahdia^ltuxtvalli^den. Ja on-nelfisttiUden
hyväsi
• . Minä ? "shs pjc^dan^ teitä- lupaamsum
minnn- kanssani; Klitutnv^ätxuäntasa-':
vajlan'tänä-itsenäisyysi^i«anä, että
yslävällinen Muiiänkaynti,'£el^ kult-
.iuUris^vja- diplot9äat£isei >uhtoe
hStetään Caioadän Jä E!ianaÄ'välille.
läkin Vapäusarmeijan.mukana kult-: Jotta- saadaan't oälKkfen-m äldfen yh-'
tuurityöh tek*JähäCja j ^ i i n perh<eeni- ^ieistoimihnanva^arrräBtf»
M ndkään maa vpl w
eläioiään yhäesy^toideffise^-ystävyy­dessä
ja.,Ta^J&sa, — TOe, Canadian.
Par Easton Newsletter,-v
Yli 83,000 uhria
sotarilioliisfeit
i Viimeksi käytyjä sotien a&axna
annettiin Suomen sotHasvirano^
rmalstcxT: taholta-ttetoja/. Jenka xmi*<
kaan kaatuneiden lukumäärä olisi
hjrvin vahainen. I ^ , valmistunut
•vatätioen - tilasto antaa- kuoUeisaa-'
desta toisen kuvan. Senmukaan a i ­heutti
v. 1939—1940 käyty riemusota
24.918hengen menetyksen Ja.Hitle­rin
rinnalla^: feäyt7. n: s.-jatkosota
55.072 hengen menetyksen; K im nyr­hin
lukuihin' lisätään vielä sodissa
Ranskalaisen = L*A«anterGarde-lehdeh
psäfoimittaja :Letf-Flgures,
on juuri vittalllut Viet Namissa ja
ollut kesknstelnssa -sen;. Demo­kraattisen
Kansatt&alUttiksen'pre­sidentin
Ho Chi MinU^in k a n ^ .
Hän kirjoittaa lehdessään taosta
vierailustaan seuraavaa:
Porvarillinen sanomalehdistö on
jatkuvasti levittänyt valheellisia jut­tuja
Ho Chi Minhista, milloin hänen
sairaudestaan,- milloin ett^i han ehäa
ole paaministerma ja milloin taas, et­tä
han on kadonnut tietamättomito.
Näin hänet ja olin .keski&telussa-hänen
kanssaan. Totesin hänen ole­van
mitä parhiammassa voinnissa Ja
asuvan metsässä sijaitsevassa asun­nossaan.
Totesin myöskin kansan r a ­kastavan
häntä ja kutsuvan kunnioi-tukseUa
"setä Ho". / .
Minulle näytettiin kok^_ hänen ta­lonsa,
asuinhuoneet, konttorit ja vie­läpä
kasvimaakin, ja yksit)pä -kasvik-sleii
kasvattamisessakin hän qsoit^
tautut olevan esimerkiksi kansalle.
Ho Chin ^ i n h kehoittl minua ker-tonuum
hänelle yksityiskohtaisesti ti'',
lanteesta Ranskassa ja siitä kumka
Ranskan kansa suhtautuu Indo^Kil-nan
sota&r.. ÄyösTöii han Isyselt pal­jon
työläisten ; toimiima^'- muissa
maissa, sd£ä:ibmisteii;6Jämästa.köh-sandemokraattl^
issa'^ mateW jä - Neu-
VOÖtofiito.«Ä»; •
K im puolestani; esiim hänelle ky­symyksen^
ktiii&a hSnen iuElHtukäen-sa
suhtautuu Neuvostoliittoon ja
Kiinan Kansantasavaltaan,^ tuli vas­taukseksi:
*
"Ihnostuksellä j a kiitollisuudella,"
Kun otin esille kysymyksen Ameri­kan
mterventiosta, -vastasi Ho Chi
Minh:
"Amenken seicaantumuien Viet-
•Namln asioihin? Se tulee päätty­mään
yhtä surkeasti kuin sekaantu­minen
KItoan asioihinkin."
Edelleen hän selitti
^ "Me emme ole halunneet tätä so-
'taa.*' -TäiSaä. niinkuin Ranskassakin,
sillbm kim olin sieflä, olemme teh­neet
kaikkemme välttääksemme sitä,
Meiistä ' ja meidän rauhanpyrkimyk-älstämuite
välittäälättä äib^tomäaor-juuttajäi
Vastaavat jotkuvaila pro^
vOkätsionQIa. ' :^yt oltoäne päättiä->-
ne^t viedä tärfiäii sodan, Joflibn he'
kadoksim joutuneet,-Joita tähanmen'^
nessä on TekisteröiJy; n.»3.400, .nouse­vat
. menetykset mplemmissa sodissa
yhteensä-yli 83.000= hengen.
. Tilast<äi. miikaan ölj^kaatuneita.v.
193&-^1940 23,157 ja v. 1941—1944
53,736, sotatoimissa^ menetti vastaa­vasti
henkensä : 692 ja l,069''siviiU-henkilöa.
LaivoJ»!upotuksissa ohvat
siviflimenetykset eiisimmä^ssa so­dassa
65'Ja toisessa .124 henkeä.
-.Raskaimmat menetykset' olivat v.
1941 ja 1944 kohdalla. EdeDIsenä v.
piivat^ kokonaistappiot: 25.514 - ja jäl­kimmäisenä'
17;436 äjenkeä.-:
; Koko maassa' tull^- "Jatkosodassa"
kUdUeitä'ja kadonneita :•100.000 hen­keä
kohden 288 sotilas- -ja 6^ siviiU-hehkilöä.
Puolustusvoimiin : kuulu-neflBta-
kaatui '^jatkosodassa" maa­seudun
asukkaita-vsuhteellisesti pal­jon;
enmmän; .1Ö0.W) - henkeä koh­den
316r kaupungeista kotoisin olevia
vastaavasti. 198. Sodassa kuolleiden
siviillhenkllöiden- kohdalla päinvas­toin
kaupunkilaisten: suhdeluku: oli
korkeampi. Suhteeilisesti oli eniten
kaatuneita Lapin, ^/tikkelin; Kuopion^
Oulun ja Viipurin-lääneistä-.-
"Jatkosota'' vaatiTaäcaimmat uh­rit
parhaimmassa Iässä olevista..
Ryhmät 20—'29-vuotiset kuului lä­hes
2-^.3 kaatuneista ja kadonneista
miehistä; vastaavim ikäryhmiin-.kuu­luu
runsaasti If. 4 sodan johdosta
henkensä menettäneistä naisista.
ovat meidät pakoittaneet, voitolli­seen
loppuun asti. Raura! Se voidaan
saavuttaa samana päivänä kun siir-tomaaorjuutusjoukot
viedään- pois."
Ho Chi Mlnh mainitsi erikoisesti,
että Viet Namin kansa ei missään
nimessä riimasta Ranskan kansaa r i -
'kollisen imperialistisen koplan kans­sa.
, , .
S6 kohtelu,^ jonka minä edistysmle^
Usten ranskalaisten- -ryhmään kuulu­vana
sato', osoitti mittuHe erittäin
selvästi, feuhika syvälle kansainväli-
SJT^deii ajatus on juurtunut Viet Na­nan
kansaan. V :
"Meidän oikeutettu vapaustaiste-
HUONO M U Bn
— Minun vaimollani on erittäin
hucno muisti.
— Vai niin; lumhtaako hän kaiken;
— Ei, hän muistaa kaiken ja se'on
rilvatim huono asla: .
HELPPO JBtOMMA
. Pat oli saanut työn raketmuskba^
-panialts: jw juhH sitä''ka veriusa kjtno}
oluttuvassa. Kaveri .igrqrl:
\ "Siaitko- helpon- vai vaikean. tySn?^
Päfc "Kuulehan: Mike! Se onHiii
poin työ m i ^ minulla «n koskaan elä.
massani ollut. iMinun ei oikesstä^
tarvitse tehdä mitään. Minä ngit
vain kannan tillit tikapuifa mjöden
ylös mutirarille Ja muurari tekee kai.
ketttyön." ,
YRITTI KORJATA
Eräällä naisihmisellä oli paha taja
joutua kommelluksiin mielipiteitioB.
sa ilmaisujen tähden. Erään ketias
taas hän kääntyi paivällistilaisuudes.
sa, P3^toverinsa puoleen Ja kysyi:
"Voiko tohtori sanoa minulle itika
on tuo kamalan ruma-mies, -jokais.
tuu tuolla kulmapöydässä?"
. "Vohi kylläkin, silla hän on minun
veljeni."
Sem^si hetken äänettömyys ja nai.
nen- mietiskeli miten voisi korjata
lausiunaansa ja sen kiusallista vaiko-tusta.
^ t t e n hän- sammaM:
"Anteeksi, olipa se kovin hassos,
etten heti huomannut yhdennäköi­syyttä."
Vuontiä 1952 ReMngisi^ liidettävien olympiäläisklsojen kUpaUnpalbai sijaitsevat lähellä toisiaan, km
Helsingistä saapnhtit kinranknte äsOKtäa. Käpyläik otyuiilalalsli^ästä on stadionille alnoastaap 2,5 kilo­metriä:
BerUnissä tao nutka oUpäiri pettlhlEt^^ lähes saman vel^n. Keskitetyt kil­pailupaikat
ovat Helsingin valtteina vuoden 1952 kisoissa.
Forväreita SHomeD
hsdm jotoon
. Helsii&l^— SAK:n ammaftijihdis-tysoplston
johtokunta valitsi äsket­täin
pitämässään kokouksessa opiston
johtajaksi Viitasaaren) "yhtelskoiaun
johtajan; fil. maist. Kaarlo Oskari
Hakaman seka opettajiksi SAK:n lu­ennoitsijan,,
yhteiskuntatiet, kani
•Helvi Halmeen Helsingistä ja valöoL
kand. Ahti. Osvo Oksasen -Kymistä.
Kuten jo aikaisemmin' kerrolmoe
on herra Oksasen työpaikka ollut kel­taisessa
lehdistössä, jossa hän on toi­minut
Helsingin Sanomain sisarleh-"
den Viikkosanomain toipiittajana. O-piston
Johtajaksi valittu henkilö oo
sainein ammattiyhdistysliikkeen pii­rissä
jä tiettävästi myös ty&väenliik-keen
piirissä täysin tuntematon, joten
liiäUisla toiveita ammatttyhdlstyso-plston
: toimlntian, luokkattetolsuutt»
kasvattavassa ja työväenlt^okan kes­kinäistä
solidaarisuutta lisäävässä
hengessä, ei voitane asettaa. —Työ­kansan
Sanomat.
lumme yhdistyy kansojen, taistclutm
rauhan puolesta." Tuon lauseen mi­nä
lum eräästä bamboojulistuksesta,
jollaisia tapaa joka käänteessä kaik­kialla
maassa.
Viet (Namin hallitus perustuu de­mokraattisen
patriotismin liittoon. Se
on kansan taholta tunnustettu aino­aksi
lailliseksi ja edustavaksi halli­tukseksi
maassa, japanilaisvastaisen
nousim jälkeen elokuun 19 pna 194S.
tai sen jälkeen kim Viet Namin Der
moki'aattiBen Tasavallan hallitus an­toi
julistuksensa syysk, 2. pnä 1345.
Tässä hanitidcsessa on edustettuna
kaikki Viet Namin känsän ryhmät,
pienen, mutta urhean työväenluokan
johdolla. Tänä vuonna lujittm kaä-sallinen
rintama vielä siUa, etta kak­si
tärkeää kansallista Järjest*». Viet
Mösh (perustettu 1941) ja Lien Viet,
kansaUmen unioni (1946) liittyität
yhteen.
Kansallista rintamaa Johtaa Hd
Chi Minh. joka on taistellut lälies
puoli vuosisataa maansa itsenaisyj-den
puolesta.
HuBtavaii Mm, eir faionirrieli^
toivoton parkisu tyiiralcaft lilta
voittaa vaaleissa, seh edustajat ryhtyvät puolueohjelrhan viitoitta­malla
tavalla maata hallitsemaan — .elleivät halua pettää valitsijoita.
Tämän demokraattisen käsityskannan mukaan olisi luullut, että
mr. iforgan Phillips oiisiLaboY-puolueen pääsihteerinä tietänyt, onko
hänen puolueensa muodostama hallitus päättänyt antaa kannatuk­sensa
Yhdysvaltain vaatimalle länsi-Saksah uudelleen aseistafflisSutm-nitdmalle,
vai eikö ole. Jos kuitenkin olisi niin, ettei mr. Phillips "tie-tänjrt'*
minkälaisen päätöksen Labor-hallitus oli tehnyt, hiTri silloin on
kysyttävä, että kuka todella Labor-puolueen ja sen hallituksen asiois-a
määrää ja kenen ohjelmaa Labor-halUtus seuraa? Tai jos mr. Phil­lips
oli asiasta tietoinen, niin silloin tuntuu siltä kuin M n syöttäisi pä-^
juköyttä ;^arhaiife aateveljilleenkin, oikeistolaisille sosialidemokraatti­sille
johtajilla, joilla ei ole mitään muuta Saksan imperialismin elvyt­tämistä
«'astaan kuin se, että he asuvat liian lähellä Saksan rajoja ja
I)eikäävat joutuvansa itse uudelleen sodan jalkoihin.
"Kadehdittavalta ei mr.Phillipsin aseipa*nyt näytä!
Me suöriiÄäliset^ olfernme/ tdtttmeet
pitanäan kunnia-asianamme • piöi-tautta,
siisteyttä ja Jonkinlaista Jär­jestystä.
l^pä silti etteikö tassakin suhtees­sa
öBsi havaittavissa tekopyhää färi-seaJalsutitta.
Alleklrjöltiäneelia fei-
^merkiksi oli eimeh vitu«ässä rlupruu-d^^
an tilaisuus osäifistua erääseen
kiihkeään kokoukseen, ihissä päppö-:
jetf ja inaihmojen näpft olivat pötöc-'
köiUa pois kim puhuja nmtoltsl "poh­jolan
Valkoisesta k*qpuni'^ta" siltä,
ndteh manTiifilehCTfliiiag saavat tim-.
nustusta'puittaudesfaätt. Mutta kai-;
kesta ylpeydiestö' huolimatta näkyi
sä^ästi. että - k.o; -paikan ikkimät ja
ovet oUvat tomim peittämiä eikä se
toixnipälkka mt^tehkaah oHut. liial­lisella
siisteydellä ja järjestyksenpi­dolla
pilattii: \. '
Tällaisissa olosuhteissa kun pöy-',
histäliaän Tititbjamme ptäitauden hy­veestä,
ifllh se oh hevenmiinkin -.^
tioen tekopyhyyttä — ja tekopyhyys
tuskin kuuluu kansallishyveisiinune?
Uutta käytännöllisesti pUhuen - on
se. ;.vaara,. etta- puhtaUshyvetetamme-^^
•km: tufefr.fekopyh^tä^^fraasailuä,' el-r"
lahtiinhuioaehdisätä, «tätodella hai'.^
rastamme ja ktiftfvoimäie sitä ei vain:
kotioloissa vaan myös yleisissä pai­koissamme,
kokoii^oneiSsaimne, toi-'
*tMtia<flssämme jne^
Mdllä liinflsinä oh fOisihaäh taipu-'
tiäiistä liiöIttdiiUh iuUutes^ kö-!
rostaa joitakin sydähtämmä hyvin
lähellä öTevlä'~säkkojä. '/Niinpä eräs
toverimme — s&äökältmxbe ttäntä toi­mensa
"perusteella; ^^tälonmic^ekst'!
kirjoitti allemerkinnieelie sedjraaräan
tapaan:,.' ,: •
•'. . Jää fiäffimäSty. itki^^^
ihiiiisiteääjaf; l ^ ä t a i ö ä M e -
*etf töfBäi on seiMten^irtöuiia, ^tä
mhimTnm>«itt rdtkaltfe häviää
" V a i milS arvelet-tdläl
• * I ^ ä - . . . haäfi dtt l^elä kohtalai­sessa
kunnossa Ja kim tiärbaaxisa
'yrittää, -niin on se ahiaklitpidtdas.
välEka. -maalia "Ja väSäii lappiakinsaadaan
tarvittaisiin siellä ja täällä. Mntta hy- Jumi silloin kun on hienoin Ja vai­valla
täfflidollä se Vöitäislto pitää Viih- kiittävin kohta ohjelmassa; He tupä-tyi^
titä I^po^ Jä insnviettopailäEana. koivat missä sättuif. huolimatta ähtä.
"Mutta vaikka-kuinka kovasti jrrit-taisit,
liiin joku istuu.hameensa poi­muihin
vehyfrää purukumia jne.
" '^Mtikaän härvineäMnis ei ole se, et­tä
lattuHIe - heitetään paperinpalasia,
jotka on: ensin: revitty ^ niin - pienri:si,
«ttä niitä on' mahdollisimman vaikea
saada pois. -
"Tavalhnen menetelmä on — puh­tautta
kun^ harraste'taännan- monena
tavalla— että papermpaläsiaja mui­ta
jätteitä, ei heitetä käytäville, mis-vtä'ne
olisi sentaan°.helppo otta-.i poLs,
vaan työnnetään' joihinkm nurkkim.
Istuimien rakoon - j a .mmhm sellaisiin
paikkoihin, mistä niitä ei saa p o L S ii-.
man atomipommia. Luulisi, jos ei pa­perinpalasia
ja muita jätteitä vutsitä
m&ikään muualle viedä; että ne hei­tettäisiin
suoraan lattialle, sillä eihän
niitä voida kuitenkaan kätkeä muilta
kuin asianoihaisilta henkilöiltä il^.'!el-tään.;
\
" J a sitten se tupakohiti. Meidän­kin
haalillamme on sekä tuhkakup­peja
että Joitakin vissejä säädöksiä ja
määräyksiä — ilmeisesti sitä varten,
että niitä saadaan rikkoa — vaikka
minä luulin aluksi ^ttä -täj-kOituS ön
yleisön - paras ja talon suojeleminen
palovaaraa vastaan.
'*änikeiä ert^nön tIisSä h a r T h i t -
täa se kdn öiöat aktilvis6t JäSeäet
näyttävät niin inOheätl huOhöä esl-liierkkiä:
fie kaxifävät 'vippiä: näy-^
tfelÄiän aikaan Jnhtä.«ailih, että sitten
kiei^tellä ptilidiä lättalla
aiheuttaako .se vaikeuksia kanssaflj-misilicen.
Erikoisen "liyvä tapa" w
se, että näyttämölle, missä nayttslijä
tovferit ovat hiessä ja raittiin ilmat
puutteessa Ja noissa on kaikenlac-ti
tuletörkaä tav^äjfaä,. tulee. Jouklm Hu
päkkamiäliä Väliajäksi.. Purtikunu^
piru : vieköön;^ sitä työnnetään mil^
vaikka hävyttömän 'SUUhun.
"Olisin jo kauan sitten tullut ,pa
rantumatomaksi ihmisvihaajaksi, el
ien • muistaisi :sitä Suomassa kuule
maani vanhaa hyvää kaskua kondo'<
tööHstä Ja matkustftjaukosta. &
ukkoressu oU enslnänaistä kerta
eläissään janakyydillä Ja oli tapabt;:
mÄn kuxmiaksi hairitannut suuren p«
lan purutupaliiaa. SUtÄ tuU mehevl
ja liukkaita-sylkiäi niitä u^o lasket
teU tyytyväisenä vaunun lattlaUe. "n
mäii nähtyään, konduktööri siirti hii
notuntelsestt sylkykupin ataa siih<
paikkaan, maun ukkQj^käänsi päi
tään ja ^Ikäisi taas vallan vasta)
katseen suuntäan-ZLopiritsi, kun ka
duktöörf atoa vain siirteU sylkykö]
pia. ukko iähipäantui Ja sanoi: "fll
sinä lakkaa .^rtelemästä sitä astl^
eteeni, niin ttiinä pian ^ l e h silben.'
"Saiio njrt, ole nito hyvä, kafldl
pirHtau(dfetamine ylpeileville suo»
läisfflef. äuöHmatta sUtä käyväöcö \
työväen tiiftiimii-iködelssa,^
täi nmualld, *ttä vaikka ^e^^ talo
ihlestä Säällsfkfiäh sda en^pää ku
säälitte öiÄIa väiihöjanfll! kotona, ni
ätttää hehtttttiiinö^ k a n s a l la
neitamme sentään pilatkol"
Mitä ylfäölevaän lisätään, se on (
keastaah ^ a s ( a . — Kätisäkodra.