Vapaus, August 1, 1950

              Sivu 2 TUstaina, elok. 1 p:nä — Tuesday, August 1
iii^iiiisiii
toblished tiav. 6U1: Atttb
aa eecoiidclass loall tQT'
Office I)i^partmeiit, Ottawa. Pub«
Uahed tbrfoe weekly: T u e sd a ya.
Thursday» and Saturdays by Vapaus
Pbblishins Company Xtd^ afr lOO-US
Elm Bt. W^ Sudbury. Ont, Canada.
Tdepbones: Business Office
Edftorlal Office 4<42fö; tfanaser
B. SuksL Bdltor W. ^und^Maflinsr
address Box 69, sudtmry* Ontario.
Advertising ratea upon applicaöoa.
Tiraoglattott; foee of cbaigg.
TILAU8HXNNAT:
Canadassa: 1 vfc. djQO 6 kk. 3 ^
3 kk, 2 ^
Vhdysrallolss»: 1 vk. 7 ^ 6 kk. 9 ^
luomessa: l vk« 1J0O 9 kk. 429
Kaikki ajattelevat ihmiset royötnävät, että laillisesti omien sääntö­jensä
mukaisesti toimiva V K on maailmaa rauhan avain,
i: Kaikki ajattelevat ihmiset myöntävät, että laillisesti omien sääntö-f(*
nsä mukaisesti toimiva Y K voi paikallistaa Korean sodan ja'vieläpä
Ippettaakin Sr^u.
' vMutta jos Y K romuutetaan; kuten romuutettiin Kansainliitto, niin
$e on pitkä ja kohtalokas askel kolmatta maailmansotaa kohti.
Kaikesta tästä johtuu, että rauhaa haluava Himiskunta seuraa hy­vin
tarkasti j a suurella mielenkiinnolla sitä mitä Y K : s s a ja sen toi­mintapiirissä
tapahtuu.
' J a vaikka vertavuotava ihmiskunta haluaakin Y K : n säilyttämistä
ja sen laUlisuuspohjalle palauttamista, niin varsinkin tällä mante­r
e l l a on sellaiMakin tuhpn ja perikadon^oimia, jotka työskentelevät
yötä päivää Y K : n hävittämiseksi. Myöntää myös täytyy, että Y
K : n jalkojen, alta on viimeaikoina Korean kysymyksen yhteydessä
kaiveitu paljon pois maata. Y K on rikkonut omia sääntöjään ja an­tautunut
Yhdysvaltain valtiodepartmentin juoksupojaksi siinä määr
tiUy että sen arvovalta on saanut suuria kolauksia ei vain miljoonais*
teiiaasialajskansojen, vaan myös eurooppalaisten maiden kansojer
l^kuudessa.
Eikä tässä kaikki, meilfa on sellaisia itsekkäitä \x)imia, jotka toivo­vat
rikkautta ja mainetta sotien ja ihmisveren vuodatuksen kustan­nuksella
j a tästä syystä propagoivat YK :n rofmuuttamisen hjrväksi.
Tyypillinen esimerkki tästä on Toronton Globe and M a i l , joka vii­kolla
kirjoitti toimittispalstallaar.: ^
/ f ' Y K ei varmaankaan tule koskaan entiselleen . . . Tämän vuoksi
0n suurta mielenkiintoa siihen, «minkälainen Y K , minkälaiset tavoit-
|f^t, menettelytavat, jäsenyyssuhteet ja järjestömuodot noufievat Ko-wan
sodasta jn sen jälkiseurauksesta . . . " <
' K u t e n huomataan, sotainen <^lobe and M a i l pitää itsestään selvänä
asiana, että V K eV tule koskaan enää entiselleen — ja että sen rau-ii.
inphjelman tilalle tulee vallan jotakin muuta Korean sodan päätty­misen
jälkeen.
Eivätkä Sodanlietsojat tyydy siihen, että "poliisitoimintaa" harras­tetaan
vain Etelä-Koreassa — /heidän päämääränään on maailman­laajuinen
sota Globe kirjoitti samassa toimituskirjoituksessaan:
^kommunistien ajaminen vain takaisin Pohjois-Koreaan, ja sitten
siellä potistum-nen sekä eteläkorealaisten jättäiminen uudelleen järr
)£5tj|rmään itsepMolustusta varten, olisi järjettömyyttä , . . " Globe
f iis vaatii ainakin koko Korean valloittamista ja tässä yhteydessä sillä
onainoana huulena se, «ttä. Yhdysvallat yksinään kaappaa tämän val­loitussodan
hedelmät itselleeni
Kvka on sift^n rikkonut Y K : n säänt ja vienyt sen pois alkupe-rjiseltä
saraltaan? Globe vahtaa tähänkin melko totuudenmukaisesti:
"Voidaan väittää että Y K : n peruskirjaa o a jo, rikottu kun huomioi­daan
se, että tarvitaan jokaisen viiden suurvallan hjrväksjjminen en-nenfeuin
(Tu^allisuus-) neuvoston pääioson^ laillinen. - Mutta jät-t^
ensiyuun tämän, laillisuuskysymyksen, on tuskin uskottavaa, että
V K i^astaanottaa Venäjän takaisin . . . Lyhyesti sanoen, eittoamis-oikeuden^
täytyy mennä, ja jos tämä tarkoittaa Venäjän sivuuttamis­ta,
silloin täytyy Venäjänkin mennä . . . " '
Viime lauantaina Globe and Mai l käsitteli uudelleen näitä samoja
kyS)/;myk4iä johtavassa toimituskirjoituksessaan missä myönnettiin
yhtä häpeämätlömästi, että länsivallat ovat rikkoneet Y K : n sääntö­jä,
j a että Korean isuhteen tehdyt Y K : n Turvallisuusneuvoston pää­tökset
ovat laUtomia. Mutta sen sijaan että Globe ja muut sodan-hetsojatk^
tuicivat pahoja tekojaan ja pyytäisivät anteek!$i verirus­keita
syntejään rauhanasiaa vastaan, ne vaativat laittomien tekojen
edelleen Jatkamista, laittomuuden laillisuudeksi julistamista ja yleistä
sotamobilisatiota sekä lopuksi tiistysti ihmiskunnan hukuttamista ato­misodan
verivii töihin.
Tässä tilanteessa rauhanpuolustajien täytyy tehostaa taisteluaan
uhkaavaa atomisotaa vastaan^ Kaikkialta maailmasta pitäisi yhdis­tää
suuret ja p*enet voimat yhteiseksi valtavaksi kansanliikkeeksi, mi­kä
varoittaa sodanlietsojia, että ihmiskunta pitää sotarikollisena sitä
hallitusta, joka ensimmäiseksi käyttää atomiasetta mitä tahansa maata
vastaan.
Kaikkialta pitäisi yksimielisesti vaatia, että'Korean sota lopetetaan,
ennenkuin se It-viää maailmanlaajuiseksi paloksi. Ja Korean sota voi^
daan lopettaa ios Y K palautetaan alkuperäiselle kannalleen, jos Y K : n
kalkki jäsenet toimiyat yhtenäisesti, yhteisesti hyväksyttyjen sään­töjen
puitteissa, jos Kiinan kansan edustaja hyväksytään Turvalli­suusneuvoston
jäseneksi. Sanalla sanoen laillisesti toimiva Y K voi
Intian pääministeri Nehruo välitysehdotuksen mukaisella tavalla lo­pettaa
Korean sodan ja siten ehkäistä maailmansodan syttymisen.
Vielä ei ole lii^.n myöhäistä, mutta rauhanpuolustajilta vaaditaan nyt
p Jättävää toiminta^.
Rauhantoi^ii^^^ Suomessa yoimak^^
Juu-i Suomf^sta saapuneista lehdistä saa hyvän kuvan Suomen kan-
$:>n voimakkaasta rauhantahdosta. Heinäkuun 6 päivänä julkaistuis­sa
lehdissä oli uutinen, jonka mukaan 557,670 nimeä oli hankittu
Tikholman vetoomuksen alle. Helsingissä oli hankittu 93,956 alle­kirjoitusta,
joka merkitsee sitä, että jokainen neljäs helsinkiläinen on
nllekirjoittanut atomipommin pannaan kiellon.
Suomen kansan rauhantahdon voimakkuus ilmenee myöskin kan­san
valtaosan painostuksena ja vaikuttanut myöskin siihen, että huo­mattavat
yhteiskunnalliset toimihenkilöt ja taiteilijat, porvarilliset po-
Jttikot ja kirkonmiehet ovat allekirjoittaneet Tukholman vetoomuk­sen.
Suomen hallituksen jäsenet, lukuunottamatta ministeri Luuk-koa,
ovat myöskin allekirjoittaneet vetoomuksen.
^ Erikoisen tncrkille pantavaa on se, että Suomen arkkipiispa -'\leksi
Lehtonen on lupautunut ryhtyä taisteluun rauhan puolesta. Suomen
Rauhanpuolustajat r.yrn puheenjohtaja maaherra Meltti on pyytänyt
arkkipiispa Lehtosen tukea taistelussa atomipommia vastaan, johon
arkkipiispa Lehtonen on vastannut seuraavasti:
^'Ryhdyn tukemaan tätä taistelua yhtäältä yhteistyössä Pohjois-maidto
muiden kirkkojen kanssa, toisaalta Kirkkojen Maailmanneu­voston
kanssa, johon Suomen ev.-luterilainen kirkko ainoana suoma­laisena
jäsenkirkkona kuuluu. Kaikkialla sivistyneessä maailmassa
työ laajan ja lujan mielipiteen luomiseksi atomisotaa vastaan on käyn-jnissä."
.Lopuksi arkkipiispa Lehtonen huomauttaa: "Vaikka Suomen
a<ini on vähäinen, on meidän oltava mukana kaikessa taistelussa pa-i*^
a vastaan Ja hyvän, puolesta."
Täällä olevat porvarilliset piirit ja niiden mukana myöskin suoma-
'aiset papit ovat esiintyneet.ynseästi, ellei suoraan vihamielisesti rau-hantoimintaa.
kohtaan. Me haluamme vain kysyä, että eikö heillä­kin
olisi syytä ottaa huomioon Suomet) hallituksen jäsenten ottama
Tänään täyttää Sudbuxyssa m rs.
Hilda KaappUa 50 vuotta. Jjehtemme
yhtyy onnltteloJtaio tämän järjestaelä-män
ahkeran tySntekiJän merkkipäi­vänä.
Tk. 2 p:nä täyttää Otto Krafs W b i -
tefisbeeta, Ont. 76 vuotta. Toivotamme
paljon onnea päivän sankarlllel
Tiua ouitofu jstbiiUM 7le!«Ö9 Urjcili Ja at
tiif edotum fcir>oitM]aia nicKpiteili. Kirjeet
pil«i«i njofiiu, i<M BtbdoUiiu. 2P0 HJMU. TSUa
ouMOofl ttlieMilyli kifjeiti ai palaatata.
Vapauden No. 83 "Yleisön osaftos-fia'
'oli kirjoitus Tarzwelllsta, Ont. ot­sikolla
"Salakapakoinnin Jolidosta".
Allekirjoittanutta syytetään sen
kirjoittajaksi. Pyy^n avointa vas­tausta
Vapauden palstoilla, että onko
mainitun (kirjoituksen kirjoittanut
HJlma Lohikoski, Tarzwell. Ont.?
Vastaiis: E l ole. —. Vapauden toi­mitus.
FORMOSAN SAARI
Yhdysvallat ai&oo saada saaresta tuldboli^an
hyökkäystä varten Kiinan tasavaltaa vastaan
Kiinalaineif aaaii Taioao tVor- Taivanio väestön nojusemaian vasta-muyl
sanovat
HAISTAVAT M A K K A B A N K X R YN
Ei ole hämmästyttävää, että suu­r
in osa " T e r v e t u l o a Amerikan ar­meija"
— plakaatit ovat Pankfkiyiidis-tyksen
allekirjoittamia.. — tTutistie-to
koreasta, Globe and Mail, fheinäk.
19 pnä.
ALKttOT KUOLLEET
K U R K I S T A KO
Helsingin Vapaassa Sanassa Jul­kaistiin
DLPrn kirjoitus. Jossa kerro­taan
kuin'ka sosdemien Sosialistisessa
Aikaikausfehdessä on teoreettisten
kirjoitusten sijasta alettu Julkaista
amerikkalaisia uutisjuttuja ja Jatfice-täan:
"Aivan kokonaan teoriaa vailla So­sialistinen
Aikakauslehti ei kuiten­kaan
ole. Niinpä eräässä uutisessa
kerrotaan, että Tshekkoslovakian
pääministeri Zapotockyn 'Ilmoitetaan
kuolleen maaliskuun alussa', vaikka
kaikki kansainvälistä politiikkaa
harrastavat tietävät, että Zapotocky
elää edelleenkin Ja taoitaa Tshekkos­lovakian
pääministerin tehtäviä, k u ­ten'
ennenldn. Tshekkoslovakian en­tisen
ulkoministerin Clementiksen
puolesta Sosialistinen. Aikakauslehti
suree kovasti kertoen, että '^hänen
koihtalostaan ei tiedetä mitään'.' Cle-
•mentis osallistui kuitenkin vielä pari
viikkoa sitten Slovakian kommunis­tisen
puolueen edustajakokouk­seen
. . . " \
— • i ..
Mrs. Rosa Lamj^i
kuoUut Finlandissa
Finland. — (Sähkösanoma) —
Rosa Lampi Finlandista kooli pit­kän
sairauden Jälkeen Emon P u ­naisen
Ristin sairaalassa heinä­kuun
29 pnä.
Hänen sukulaisensa: Ja ystävän­sä
maistavat häniä kanan Hän
. oli pyhittänyt elämänsä oman:
kaiisalUsontensa hyväksi ja oli
€ S J : n perustamisesta saakka sen
Jäsen sekä inn(ri(aa Vapauden
kannattaja.
Hänen viimeinen leposijansa tu­lee
olemaan Finlandin hautaus­maassa.
— F. I. KivL
Lihanmyyntivoitpf
ovat lisääntyneet
Toronto. —. Viime maaliskuun lop­puun
Päättyneen tJUyuodeii aikana sai
Canada Packers-yhtip liiketoiminnas­taan
puhtaaksi voitoksi $3.480,212,
edellisen vuoden voiton ollessa
$2,807,237. Vuoden puhdas voitto määr
riteltiin sen jälkeen verojen maksa­mista
varten johon oli varattu
$4.042,600. kuoletuksUn $1,199,126 ja
eläkerahastoon o l i siirretty $1,385,706.
Kun osakkaille oli jaettu vuoden
voitto-osinkoma $1,400,000 oli vuoden
lopulla Jakamattomien voittojen ra­hastossa
kaikkiaan $21,577,037.
Yhtiön myynnit kohosivat kuluneen
tilivuoden aikana y l i 336 miljoonaan
dollariin ja olivat noin 14 miljoonaa
dollaria suuremmat kuin edellisen
tilivuoden aikana.
Yhtiön johto välttää, että myyn­neistä
Jäi puhtaaksi voitoksi ainoas­taan
1.06 senttiä kutakin myyntidolla-r
ia kohden. Kaikesta huolimatta oli
puhdas voitto kuluneen tUikauden
myynneistä 17/100 senttiä suurempi
kuin edellisen tilivuoden aikana.
— Jokainen sekuntti noin 100 sal-maniskua
kohtaa maan jossain maa­ilman
osassa.
mosa) on sanraoddtaan noin B o ^
lännin kokoinen Ja siellä on 6.7
. . m i l l . aankasfa. Saari sijaitsee,&I}(K>
kUometrfn eObyydetsä ¥hdysval^
loisia, mutta vain 200 kilometrin
päässä Kiinan mantereesta. Yksin­omana
tämän perusteella voidaan
nähdä, että Taiwan ei vot olla m i -
Itään abka VSA:n tnrvallismitta
vastaan, katcn presidentti Tnunan
väittää. Selvää, myöskin on. cttä^
Taliran muodostaa amerikluilalsllle
erinomaisen sillanpääaseman 1» t o -
kikobdan K i i n a n Kansantasavaltaa;
vastaan suunnitellassa sodassa, l ä -
mä onkin amerU^laistf n suoritta?
man Taiwanln mieliitykseii todelUf
nen syy.
SAARI ON R I K AS
Kaksi kolmattaosaa saaresta on vuo­ristoa.
Joista lähtevät joet sadekausina
paisuvat valtaviksi virroiksi, antaen
runsain määrin sähkövoimaa. Vuoret
ovat erittäin mineraalirlkkalta Ja saa­ren
eteläosassa on öljylähteitäkin.
Saaren maat ovat viljavat Ja saari on
rikas. Se kykenee mabiiosti elättä­mään
asukkaansa, mutta tähän saak­ka
ovat nämä rl^kkaudet Jatkuvasti
menneet saaren vieraille isännille.
HYÖKKÄYKSIEN KOHTEENA
Valtavasti suurin osa saaren väes­töstä
on kiinalaisia. Ensimmäitet k i i ­nalaiset
tulivat saarelle v. 605 J K r . Ja
600-luvw puolimaissa Taiwan liitet­tiin
K i i n a n valtakuntaan. Vieraat val­loittajat
ovat kuitenldn aikojen kulu­essa
riistäneet saaren rikkauksia- Hol­lantilaiset,
portugalilaiset ja myöhem­pinä
aikoina Japanilaiset ovat sen v a l ­loittajina.
"
V. 1847 Japanilaiset hyökkäsivät
Taiwanille ja sodassa 1894—95 he v a l ­loittivat
sen kokonaan. Tämä hyök­käys
oli mahdollinen vain sen vuoksi,
että USA auttoi Japania. lähetti siUe
aseita Ja ammuksia sekä maihinnou­suun
tarvittavia sotalaivoja. Samalla
USA painosti K i i n a a ja pakottikin tä­män
luopumaan saaresta nöyryyttä­vässä
Shimonosokin rauhankonferens­sissa.
Taiwanin kansan aseellinen vasta­rinta
Japanilaisia vastaan kesti 7
vuotta saaren valtauksen Jälkeen, el-;
vatkä saaren asukJkaat koskaan ole
luopuneet vastarinnastaan japanilai­sia
isäntiään vastaan.
LUPAUKSIA J A K A N S A I N ­V
Ä L I S I Ä ; ^ SOFintUKSIA
Kun Taiwanln kansa toisessa maalia:
mansodassa taisteli muiden mlehitet-^
tyjen maiden rinnalla vapautuakseen;
Japanin ' militaristien miehityksestä,;
luotiin mahdollisuudet Taiwanin kan-:
san vapauttamiseksi Japanilaisten vai-,
lasta. Taiwanin kysymys otettiin näin:
ollen esille myös niissä konferensseis-;
sa, joita sodan aikana tai välittömästi;
sodan jälkeen pidettiin liittoutuneiden,
välillä. Kairon v. 1943 pidetyn konfe-,
renssm julistuksessa sanottiin:
"Liittoutuneiden velvollisuutena onj
valvoa, että Japanilta otetaan pois-kaikki
Tyynenmeren saaret, jotka se;
on valloittanut ensimmäisen maail­mansodan
alusta V. 1914 lähtien. Sa-:
moin kaikki alueet, kuten Mandshuria,
Taiwan ja Pescador-saaret on luovu­tettava
takaisin Kiinan tasavallalle."
Tämä juhlallinen lupaus vahvistet-;
t i in v. 1945 Potsdamin konferenssissa,
josta kesäkuun 26 päivänä annettiin,
Trumanin ja Churchillin nimikirjoi­tuksilla
varustettu julistus, jossa sa­nottiin,
' että "Kairon konferenssin
päätöksiä ryhdytään toteuttamaan".
"VAPAUTUS", JOKA MERKITSI
U U T T A SORTOKAUTTA
Kun Japani oli kukistettu, nousi
Tshiangkaishek Taiwanille Kairon ja
Potsdamin sopimusten mukaisesti;
Asukkaat, jotka puoli vuosisataa olivat
olleet Japanilaisten herruuden alaisi­na,
ottivat luonnollisesti juhlien vas­taan
maanmiehensä.
Taiwanin asukkaiden ilo oli kuiten­kin
hyvin lyhytaikainen. Tshiangkai-shekln
miehet eivät tuoneet tullessaan
vapautta, vaan kaikki Iniomintang-hallitusjärjestelmän
paheet ja vapau-denrajoitukset.
Kuomintangin sotilaat
käyttäytyivät kuin valloittajat, ryösti­vät
ja raiskasivat. Virkamiehet ottivat
entisen japanilaisen omaisuuden. Saa­ren
omien rikkauksien el käynyt yh-'
tään sen paremmin, virlsamiehet otti­vat
suurimman osan itselleen. Saarella
syntyneet virkamiehet erotettiin ]ä
heidän paikkansa aimettiin kuomin­tangin
miehille. Elinkeinoelämässä
alkoi pian pysähdystila ja työttömyys
kasvoi. Eräs amertkkalamen sanoma;-
lehtimies Jack Belden, joka on vierail­lut
saarella sodanjälkeisinä vuosina,
luonnehti Tähiangkaishekin valtako-mentoa
yksinkertaisesti vain "rikok­seksi
ihmiskuntaa vastaan". Epätoi­voiset
tulevaisuusdennäköalat saivat
rintaan. : Kuomintangin" kuvernööri
Chen, J i lupasi, että ifäestön toivomuk-^
set täytetään. Xämäoli kuitenkin vam
ajan voittamiseksj-ännettu paperilu-paus.
Kuvernööri tilasi kuomintang-hallitukseltaan
lisää miehitysjoukkoja
ja kun nämä olivat saapuneet Taiwa-n'lle,
aloitettiin väestön vastalauselilk-keeseen
osallistuneitten Ja sitä Johta­neitten
ihmisten; ajojahti.- Kaikkiaan
surmattiin noina päivinä y l i 20,000 i h ­mistä.
Jälkeenpäin Imyemööri vielä
pakotti väestöä viettäsiään verilöylyn
päivää kiitospäivänä, muka sen joh­dosta,
että kuomitang-joukot olivat
noina päivinä ^'tukahduttaneet kapi­nan".
...
USA A J A A ASEMIIN^
Kun U S A sodan päätyttyä oli valmis
suostumaan siihen, että Taiwan luovu­tetaan
KiinaUe, oli siihen nähtävissä
kaksi pääsyytä:
1. KaiiElssa maissa olisi noussut voi­makkaita
vastalauseita sen johdosta,
että U S A olisi rikkonut sodan aikana
Kairon konferenssissa antamansa l u ­paukset.
2. U S A oli varma siitä, että Tshiang-kaistiek
ei tulisi asettamaan mitään
esteitä U S A : n poliittiselle eteiunelsel-le
Kiinassa. Täten lasqelmoitiin. että
Taiwanista • saataisiin erinomainen
amerikkalainen sotatukikohta. Tässä
amerikkalaiset laskivatkin oikeinr
Heti sodan päättymisen jälkeisinä
päivinä amerikkalaisia sotilashenkilöt­tä
lähetettihi saarelle. Heidän viralli­sena
tehtävänään o l i Tsbiangin Jouk­kojen
kouluttaminen ja saarelle perus­tettiin
suuria koulutuskeskuksia, kaa­ren
satamia laajennettiinniin. että
amerikkalaiset suuret sotalaivat voi­vat
laskea niihin, -ja monia uusia len­tokenttiä
rakennettiin. Amerikkalais­ten
13. lentodivisioona otti Taipein
suuren lentokentän vakinaisen pää­majansa
paikaksi. T a i ^ u u n ovat
amerikkalaiset: rakentaneetsuuren
lentokentän raskaita pommikoneitaan
varten.
Sotilaallisen miehityksen. mukana
seurasi taloudcUinenmiehltys. Amfi-rikJ^
lainenReynoIda Metals Co. val­tasi
saaren koko alumiinlteoUisuuden
j a rakend monia ftfuomattavia lento­konetehtaita:
Amlrikkalainen National
Fertllzer Ass;. valtasi saaren koko soo-dateollisuudea
|a.k£^i:si muuta amerik<^
kalaista yritystä o n .vallannut saaren
koko apuIantatfolUsuuden; Amerikkar
laiset Iiallltsevat myöskin saaren, öljy-esiintymiä
sekä .-^spkeri teollisuutta,
kamferia, paperi-, suola- Ja sementti-teollisuutta.
22 amerikkalafstenv joh­dossa
olevaa. liikpttÄ hallitsee kaik­kiaan
382 teollisuus- j a kauppayritys-tä.
'Myös . maatalouden alalla ovat
amerikkalaiset ^suorittaneet laajoja
valtauksia ja: i§qaren riisin Ja leipäviU.
jan viljelysaloja;0n:plenennetty soke-riruo'on
j a kamferin kustannuksella;
siitä, huolimatta, eitä saaren asukkaat
eivät saa tarpeeksi riisiä ja leipää.
AVOINTA HYÖKKÄYSTÄ
VAL^nSTELLAAN
Saaren sotilaalii^esta ja taloudelli­sesta
mlehitykssstä huolimatta K i i n an
mantereen t^pai^umat osoittivat
amerikkalaisille pian, ettei mikään
saattaisi pelastaa heidän Tsbiangkai-shek-
nimistä nukkeaan tuholta — e i ­kä
myöskään Talwanin saarta joutu­masta
kansanarmeijan haltuun. Sota-hullut
amerikkalaiset alkoivatkin tä­män
: jälkeen muuttaa kurssia' sikäli,
että alkoivat puhua saaren virallisesta
ja suoranaisesta miehittamisestä. Yhä
useammat sotapropa^gandistit esittivät
tälla^ia ajatuksia. Niinpä esim. kuu­luisa
amerikkalainen lehtimies, . Jo­seph
Alsop kirjoitti V. 1949 huhtikuun
15 päivän New Y o r k Timesissä, että
amerikkalaisten olisi "otettava Taiwan
käsiinsä, siitä huolimatta, että tällai­nen
toimenpide saattaisi näyttää kar­kean
moraalittomalU". Tällaisten
tunnustusten virta paisui ja demo­kraattinen
maailma tuli yhä vakuut­tuneemmaksi
siitä, että U S A valmisteli
avointa Taiwanin"valtausta. Kesäkuun
1. päivänä 1949 khrjoltti neuvostoUitto-lainen
Novoje Vremja:
."Taiwanin saari, jonka erottaa K i i ­nan
mantereesta 200 km le,vyinen sal­mi,
on alkanut näytellä yhä tärkeäm­pää
osaa U S A : n imperialististen hyök­käyssuunnitelmissa.
Siitä on tullut se
päätuklkohta. joka amerilckalalsten
laskelmien mukaan etelä-Korean
Suomesta 5S7,670
HebOfikL — H e i i ^ l a pnä ilmoi­tettiin
Suomessa hanliJtuK^Uten menk
xasm ShteensäL S^J^^Tft^ a l M J Q i t u s ^
Tukholman vetoomukseen atomipom­min
pannaan JullstaYntsekBi: Sulitee!-
lisesti eniten aUekirJoItuksla on^ban.-.
kittu seuraavista njaaseutukUnttista: ^
Säynätsalo. 64J2 prosenttia väestöstä:
Keikyä 54.4; LestUäi;vi 54.2; AfbYekos-ken
kauppala 5(4.1 j a Ka^aanJL^^ pror:
senttiä.
Kemissä, KärkkUassa. Jämljärvellä
Ja Viialassa oH y l i 40 prosenttia väes­töstä
allekirjoittanuir rauhan asiakir­jan.
.1 .
H e l s i f i E K o U kaikkiaan^ 9 3 ^ hen-;
kilöä allekirjoittanut atomipommin
pannakirjan. Kaikkiaan.!? kaupungis­sa
oli hankittu a i l e l d r j o i t u ^ 20t p»>-,
senttiä tai enemniän. Johtavat kau­pungit
tässä suhteessa diivat: -Kajaani
50.2; Kemi 47.6: Pietarsaari 37.9; Po­ri
37.5: Kaskinen 345 : T u r k u SLS:
Tampere 30.5; Oulu 28.3 j a Helsinki
28.1 prosenttia väestöstä.
Kaikkiaan 39 paikkakunnalla o l i Jo­ka
neljäs asukas allekirjoittanut rau-hanvetoomuksen.
Jonka alle kerätään
yhä edelleen nUniä kaikkialla maassa
sillä nimien keräys on joillakto paik-ka
kunnilla päässyt vasta alkuun.
Parhain allekirjoitusten kerääjä lie­nee
7I-vuotias tamperelahien, rouva
Anna Halttunen, joka oli heinäkuun 8
päivään mennessä kerännyt kaikkiaan
yU 1,700 alleklrjoieusta. m n Jatkaa
yhä edelleenkbi' innokkaasti työtään
rauhan hyväksi, sillä hän on asetta­nut
henkilökohtaiseksi tavoitteekseen
kaksituhattanimfeä.
Mutta y l i tuhat nimeä keränneet o l i ­vat
rouva Tekla VensenTampereelta,
rouva Ida Blom Helsingistä, Elina
Laitinen Kajaanista j a Onni Uljas
Järvenpäästä.
pitkin j a mle^ «aiiol:'
rAh,.katsosj. tuota Ifiinjää l a « « i t
kaa kun ne h l ^ a v a t ' tuipiaan S "
l a . peUoUa. Aivan antal « a 2
tunteen, että tekee mieU tehdä?
mbin," hän kuiskaa peäimeällä a
JouceClarbe (oikealla), nuori pukutehtaassa työskentelevä torontor
lainen tyttö, on työnsä ohella keräämässä allekirjoituksia Tukholman
julistuksen alle.
kanssa palvelisi demokraattista Efiinaa
vastaan suunnitellun sotaretken erää?
nä tärkeimpänä lähtökohtana".
Tänään^ 13 kuukautta tuon kUi^oL-tuksen
julkaisemisen jälkeen ^ n koko
maailma saanut selvän todistuksen
näiden sanojen totuudesta-Ja oikeu­desta.
. Trumanin selitys, joka • tekee pilk­kaa
Kairon j a Potsdamin icoiYferenssm
päätöksistä Ja Joka merkitsee tähänas­tista
huippukohtaa U S A : i i K i i n a n su­vereenisuutta
vastaan', suuntaamissa
hyökkäyksissä,el kUitenkaanolepelot­tanut
K i i n a n kansaa. USA: n presiden­t
in puheeseen vahtasi-.Bj;iinan'kansan­tasavallan
ulkoministeri Tshou E<n-lai
kesäkuun 29-pitamässään: puheessa: ,
" K i i n a n Kansantasavallan keskus-.,
halliutksen - puolesta :lImQltanj .«ttä
mitkään U S A : n imperialistien Jarrut-^
tavat toimenpiteet eivät /saata^. muut­taa
sitä tosiasiaa, öttä Taiwan on o^a
Kiinaa: Tämä ei/ole vain historiallinen
tosiasia, sen orat vahvistaneet myös
Kairon ja Potsdamin julistulsset ja
Japanin tappion jälkeen syntynyt t i ­lanne.
Maamme koko kansa tulee päättä­västi
ja> määrätietoisesti taistelemaan
siihen saakka, että Taiwan vapaute­taan
amerikkalaisten hyökkääjien val­lasta.
K i i n a n kansa, joka voitti Japa­nin
imperialistit Ja amerikkalaisten
tukeman Tshiangkaishekin, tulee ole-,
maan voitollinen myös ajaessaan ame­rikkalaiset
hyökkääjät pois TaiwanU-ta
ja kaikilta muilta Kiinaan kuulu­vilta
alucUta."
Ne päivät ovat nyt lopullisesti ohi,
jolloin amerikkalaiset olivat herra­kansana
Kiinassa.
ttälä:
"No, «mitäs odotat", vastasi tytti
"Sehän on sinun lehiaS^," —
KAUKONAKODTEN
. ^lustmlaklnMfis, ' i ^ S ^^
miestä. Joka todisti t a p a t Ä j ^
sa.
' "N-^tt«kö tämän miehen junasay, •Xyllä." ' ' i-i«Kar
; -«össä IJäiji oli?"
"Noin kolmannessakynunenennesti
vaunussa veturista."
" M i h i n fljkaan?,"
" K e l l o yksitoista illalla."
• "Väitättekö, että-näjtte miehen krt. I
mannessakymmenennessä vaunujs»
teistä kello 11 aikaan yöllä?"
"Kyllä." -
"KulnSca kauaksi luulette näkevän
ne i)faneässä yössä?"
«^Noin miljoonan mailia, minä nj-kon
— kaukanako kuu on?"
MacManus erotettiin
EPPistä 2 kk. sitten
Toronto, - X G. MacMaous ciotet.
t i i n kalkista Labor-Pr6gress{ve.jnio.
lueen vastuunalaisista tehtävistä
pidätettiin jäsenyydestä nola^k^a
kuukautta sitten, sanotaan täällä Jiii..
^.fetussapuplucfu lausunnossa. gjyV
sf ilmoitetaan inioluetta vahingoitta­nut
henkilökohtainen eläioä. "JSuur.
pääoma^ on nyt ottanut hänet pihe-mtebekseen
hyökkäyksissä LP-puoJu-etta
ja työväenlUkkeen edlstysaM-simpiä
voöpia vastaan, täydeJleea su-ruliisen;
kuuluisan Pat Sullivanin pe­rinteiden
mukaan. MacM^us oa astu-
OMt luppjiruuden polulle. Kaikki ty^
väenlUkkeen rehelliset miehet Ja nai.
set kohtelevat häntä sillä inholla min­kä
M n e n toUnlntansa edellyttää", a .
notaan lausunnossa.
"^al^Iaisin seuraajat"
Parisissa perustettiin eräänä iltani 1
uusi maaihhanllike, jonka ohjelmani'
on syödä. Juoda ja olla iloisia; Uike
otti yksimielisesti nimen Rat^elaisln
seuraajat: j a seuraavan Rabelaisin aja>
telman sääntöjensä pääkohdaksi:
" O n . : rakastettava lähimmälstäiD,
kuimloltettava ajatuksen vapautta \i
tuimustettava nauru erääksi ihmisoi­keuksista".
Liikkeellä on aloittaessaan 420 j|*
sentä viidestä eri maasta ja se on;
määräimjrt ' pidettäväksi maailman­konferenssin,
ensi vuonna Souillyssä,
missä Fran<;ois Babelais «yntyl a
1495. Liike perustettiin ranskalaisen
pariskunnan Jean de Cavaignacin
puutarhajuhlassa. Ensimmäisten Jä­senten
joukossa oli nun. amerikkalai­nen
kuuromykkä kirjailijatar Helen
Keller, muotikuningas Balqtain Ja
ranskalaisamerilckalaisen seurapiirin
kermaa.
- f Tätä Juuri maailma tarvitsee sa­noi
Helen Keller perustamistllaisuu-desca.
Uusi liike syntyi muuten linjan
suurempia seremonioja. Ral)elalsln
seuraajat, söivät, joivat ja olivat iloi­sia.
.••
— Havvaiin lalnlaatijakunnan ava-
Jäisissä esitetään musiikkia Ja hula-tanssia.
PÄIVÄN PAKINA
Pietilä on toivorilias Korean suiiteen
kanta, rauhankysymykseen ja eikö täkäläisten suomalaisten pappien
ia seurakuntalaisten olisi viisasta, vieläpä oikeudenmukaista seurata
.Suomen arkkipiispa Lehtosen esimerkkiä ja .olla mukana 'kaikessa
taistelussa i>ahoa vastaan ja hyvän puolesta".
Rauhanaate ei ole vain lehtemme lukijain yksinoikeus. Eikä sota /
l.oske vain ni'tä, jotka ovat nykyään rauhanliikkeen takana. Sota
on säälimätön eikä säästä ketään. Siksi jokaiselle ei ole vain oikeu­denmukaista,
mutta myöskin elintärkeää olla mukana rauhantaiste-lussa.
Niiden, jotka tähän saakka ovat suhtautuneet rauhantaisteluun^
joko välinpitämättömästi tarkka ynseästi, olisi korkea aika harkita
kantaansa ja yhtyä maailmanlaajuiseen rauhanliikkeeseen.
Vanha'tuttavamme Pietilä on sen
verran kyynillinen, että toisinaan
hän vaikuttaa vähän ihmisvilhaajalta.
Mutta silti hän on miesten parhai­t
a j a iiam tiukka paikka tulee, niin
häneltä saamme luotettavimmat yk­sityiskohtaiset
tietomme siitä, mitä.
tapahtuu maailman turuilla.
"•Washington on meidän pääkau­punkimme",
sanoo Pietilä tapansa
mukaan' "meidän" sanaa, korostaen
Ja^ mtmtenlkin 'hieman liioitellen. Ja
Jos Pietilä ;on 'hieman kyynillinen,
n i in tsen azmamme kernaasti anteek­si,
kun. muistamme, että tässä yhtais-kuxmalUsessa
nakkipellssä hänestä on
kerta toisensa jälkeen tehty "pieti".
Hon on tehnyt työtä kuin-myjrra
maksanutflrehellisesti veronsa j a huo-leOitinut
parhaalla mahdollisella t a ­vallaan
perheestään—mutta aina on
tullut ylipääsemättömiä valkeuksia.
Kolmenkymmenluvulla oli. Rautakor-ko-
Bennettin työttömsryskausi, jol­loin
menivät "sekä onoat et^ä varas­tetut'-,
kuten Pietilä katkeroitunee­na
huomauttL Sitten tuli sodan mu­kana
" h e t k e l l i n e n hyvä aika'V jota
himmensi kuitenkin muijan sairaus-
.laskut j a sitten sotatöiden päättymi­nen,
työttömyys j a lopuksi alhaisem-pipalkkainen
työ.
Mutta taloudellisista vaikeiäcsistaan
huolimatta Pietilä seuraa tarkasti a i ­kaansa
j a tietää melko tarkasti- m i ­tä
on kulloinkininenossa. .niin tääUä
kotona kuin kaukana ulkomaillakin.
,— Niin^ ystävämme Pietilä pistöy-tjdvlikod
lopulla tpimituksesisa, sanoi
tapansavmukaan "Kello pojat"- ja ky­syi:-
•. •
"Saako häiritä?"
"Jos sen jälkeen saanune työrau­han,
niin antaa» tulla vain"., sanoim­me
me.
Vaikka Pietilä puhui aluksi kesälo­mista,
"huonoista ilmoista" j a 'IfceJi-nosta
kalaoimesta" samalla viitaten,
ettei allekirjoittaneellakaan ole pai-j
on toi^vomisen varaa seuraavan, kah­den
viikon ailcana, n i in kaikesta huo­limatta
saattoi nkhdä. että hänen sy-demeUaän
oh -jotakin, tärkeämpää-kin.
" M u t t a saisiko luvan kysyä, mikä
suo meille kunnian ilahduttavaan
vierailuusi?" tiedustelimme me lo­pulta.
"Eipä tässä mitään erikoista ole",
sanoi Pietilä ja sytytti piippunsa
ikäänkuin merkiksi siitä, että jotakin
on tulossa lisää.
" . . . Mutta eiköhän demo&ratia ole
nyt lopultakin hyvässä turvassa?"
kj-syi hän ikäänkuin sivumennen.
"On, mitä lienee, jos el Trumanin
atomipommit..."
" N i i n . nUn, jcs oikein kovalle ot-taa;
Trumanin atomipbmmeiliin täs.
sä on lopulta turvauduttava", kes­keytti
Pietilä. "Mutta .sanomalehteen
kirjoittaa töhertäessäsi sinun sopisi
tietää, että kun demokratian avuksi
lähetetään anierikkalaisla super-du-perrdemo&
raattien yläpuolella olevia
turkkilaisia, hiimihyvä tulee.-.."
" M i h h i sinä tähtäät?"
"Mihlnkd tähtään? K u n . UuUs-tiedot
kertovat, etiä Koreaan lähe­tetään
4,500 turkkilaista demokratian
an&si. n i in sUloh) ei ole enää mitään
hätää. Ja Jos he levittävät haaremi-oppia
Ja pahinta lajia totalitarismia,
niin. syyttäköön korealaiset itseään
sUtä että apuamme tarvitsevat."
"Bhän 4500 tmkkilaista voi Ihmei­tä
saada aikaan", huomautimme vä-lihi'.'
Ja sitäpaitsi, mUtä tietää vaik­keivät
nämä^ turkkilaiset tappelisi y h ­tään
paremmin kuin amerikkalaiset­kaan,
sUIä eihän väkisin metsään
viety koira oravaa hauku."
" V a i väkishi vietyjäkö ne nyt o-vafr?"
sanoi Pietilä. "Tämä on pa­hinta
lajia subversiivisuutta mitä .vie­lä
olen ' tähän päivään mennessä
kuullut. Meidän Waähingtonissa ole­va
hallituksemme ei ole ^etään vie-;
nyt väkishi Koreaan, « ^ ä se halua­kaan
sinne ketään väkiin'vietyjä?
"Todistuksia", inttäsinune^ me.-
"No.ios niin haluat, niin'tässä t u ­lee.
Muistat vallan <hyvln.- k u n ken­raali
-MäcArthur antoi YK:n yleis­sihteeri
Tryve Lielle luvan, että hän
saa pyytää amerikkalaisten aviäcsl
sotilaita muiltakin länsimailta."
"Muistan."
"Muistanet siis seifldn, miten C a ­nadan
hallitus sanoi, ettei se abia­kaan
tällä kertaa lähetä maajoukko­ja.
Muistanet sen, että'muut mars-lialloitujen
maiden hallitukset antoi­vat
mikä. mic^iilaisia myötätunnon-osoituksiai
mutta .ne kaiUri esltUvät
jonkinlaisen tdtosyyn miksi eivät voi
lähettää maajoukkoja HJoreaan.**
"Sitähän minäkha .olen yrittänyt
sanoa..."
"Käsiätät minua väärin^ veliseni",
sanoi Pietilä haikeita savua Imais­ten
viärävartisesta piipustaan. ^'Juuri
tässä näkyyUn meidän Waahingtonin
hallituksemme ylevämielisyys. Ei; se
lyönyt nyrkUlä pöytään. E l se k i r o n ­nut
efkä ja. huutanut, että apujouk­koja
pitää fulla. Se tiesi» «ttä^Cana^
dan, Britannian, Uuden Seelannin Ji
muiden' marshalloitujen maiden lul-litukset
näkevät ennemmin tai myö-hemmhi
kurjan kantansa kestämät­tömyyden,
j a liittyvät tmWdlaL«iiB
aateveljUnsä. ja lähettävät maajouk­kojakin
demokratian avuksi KoTea^
sa."
"Kukin'tulee autuadtfii omalla tu­kollaan",
sanoimme siinä mielessä et­tä
keskustelu päättyisi. :
Mutta: Pietilä oli Itsepäineo koien
tavallista.'
" K u t e n näet, meidän Wa£limgtMim
hallitus on piiaiämiellnen ja aivan li?-
vä. Sen johdoUajatuikkUaistenpii-tinteii
avulla tulee Korean demolF?'
t i a . turvatuksi.
" J a sitä paitsi", hän jatkoi, o
meidän .WashinfftonIn hallitus iv­astaan
muiden maiden apua K««as»
tarvitsekaan. Voin mainita erään;
lehtitiedon kertoneen amenkto^tt-ten
sihhäntekeväm olevaa slt4;nwW'
että SOTILAALLISESn mmdffl
maiden,sotUaista. niin turkölalskta
ktdh ehkä canadalalsistakin, on pe»-
kää vahinkoa ja vaikeutta, muB»
POliirrnSESTE näyttäisi sUtä. et»
amerikkalaisten sotajoukkojen ItoT
s i korealaisten kurkussa on « B H » »
muitakin. Tämä turkkilaisten
demokratian tueksi on siis suirt v
lUttinen voitto vapausaatteaie.
_ Huomaavaisena ihmisenä
lopetti Juttelunsa, katsoi B » » ^ ; ,
västi kelloonsa Ja sanoi''ala
väUtä Turkkilaisten avulla
^Ikan dollarito luottaen me pidaflB»
demokratian lippua ff*^'^
mutta lomasi stoa olet « « « » » 1 * ^
noon aikaan, sillä vUme
mcrkiini osoittavat, ettei ^Kft^^
laa. eikä.edes kunnollisia pout»!»»^
- - • - . n S lottoa
On haudcaa kun P^™»/^:
tohkflisövat ja Johduttavat
fciin he ilmaisevat
ufilconsa trumanilaiseen
t i a a n . . ^ Känsäkoura. -
I
4pau
2pau
2pak
1 pau
44 02
Ch(
%pa
2pak
1 pan
4pauni
2paun£
Ipaket
1 pauns
1% uns
Kokoi
Hinnat
Tilatkaa
Box 69
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
BO