Vapaus, March 9, 1950

              m
jSiyu 2 Torstaina, maalisk. 9 p. — Tbursday« March 9
maOM Nof7.6fti 1917. AsUmbed
ff aeeend dara aan l y tte Basl
^ t e ^ ffaiii» tneUlr: Tnesdayo,
' ' m ' ' ' ~
i i
mmm
M i
[mm-'-
Hiilenkaivajam suuri voitto
Rajan eteläpuolella käyty kivihiilen kaivajain lakko.-— mikä muo-
10 kuukautta kestäneesisa taistelussa työnao-
V < tajam ja heidän hallituksensa union hajoittaroissminnitelmia vastaan
, ; — päättyi viime lauantaina kaivoisnuestenloist^ voittoon, kiiten
• on Iditemme uutisoisastolla jo kerrottu..
C^^^I^^ puhemies John L . l>ewis:
*'UMW on saanut tämän taistelun tuloksena lisää leipää ja voita
Vahn^iesten perheille ja lisää apua sairaille. Unio on koossa ja sen
jSsöiistö vahingoittumaton. Koko työväfetöhyö^ siltä/ÄTaift^
Hartley-Iain valtaa uhmattiin."
. 5änoi hiiliyhtiöiden puhemies George H . Lovc:
"Tämän taistelun fälkeen, sen kaikille aiheuttamien vaikeuksien
J E ^ e n , en usko kenenkään haluavan uutta taistelua p i a n . . ."
ilmeistä jo kuukausia sitten, Yhdysvaltain suurpääoma a i ­koi
murskata hiiienkaivajain union ja avata siten portit yleiselle työ­väenliikkeen
hävittämiselle. Mutta hiiienkaivajain liijuus j a tarmok'
kiius löi nämä paheelliset suunnitelmat pirstaleiksi. 'Suurpääoman työ-vj
v ä e ^ ^ ei vain lyöty takaisin -—faiiJenkaivajatotti-
. vat.sen lisäksi vielä pitkän askeleen eteenpäin.
; jterästyöläisten union
p i m u s t a nyt John L . Lewisin johdolla tehtyyn hiiienkaivajain työ­ehtosopimukseen,
niin ero on suuri kuin yöllä ja päivällä. Terästyöläis-ten
untonoikeistöjohto antoi periksi ja antautui täydellisesti työnan-tajahi
edesi^^ Tcrästyöläiset eivät s seatinkään p a l ^ ^
tusta. Korkeintaan heille luvattiin piiraldcaa taivaassa — johkii^amen
dake niille, jotka « l ä ^ t niin kauan j a saavat olla niin pitkän ajan
^ teräaied että ti^evat ''ärmoitetu ^iilen-
. kmvajat sen sijaan voittivat yleisen palkahkoröttifeseii jä saivat sen
li-Us^ä paljon pareina kuin teräistyöläisfet;
! isellaisenaan osohtaa.mitä voidaan tehdä, jos on lij^ää. tahtoa, ja mitä
jäa tekemättä siiloin kun johto antautuu kylmän sodan phjetoahkä^
' '" Kutien lehtemme uutisosastolla on kerrottu kaivi^nttiehet voittivat
\ 70 senUn palkankorotuksen päivää kohti, nostaen heidän palkkansa
• $14.75 päivässä: • '^''v'••.^''•''^^ :
,-. . VKaivosmiehet voittivat työnantajilta 10 sentin Hsäyks*
i^-;Ö^hu€il 30 senttiin tonni!.
:'ToläeIta puolen kaivosmiel^ joutuivat viranomaisten painostuksen
$ p^evi^ siitä määritelmästä, jonka
:,>na^^ pois työstä jos eivä,t halua tai eivät
tästä tappiosta kuuluu Triimahin hallituksen
oikeuslaitokselle. ip 'uTärk^ on se, että hjilenkaivajat romuuttivat Taft-Härt-i
ley orjalain ja näyttivät koko Yhdysvaltain työväestölle, että taistelu
\ li^ljännen palkankorotuksen puolesta voidaan [mdä voittoon.
• — oOo
tili
mmm.
III..
m-
I'i-'imi m':::
r '-ii
-hi
Suomi-Seuran välittämien tiedonantojen perusteella Suomen uuden
hallituksen muodostaniiskysymys on vaikeanlaincn pala purtavaksi,
painitun lähteen mukaan esiim. Helsingin Sanonnat Otaksuu; että
K tieu^ttc^^ kertaa vievät suhteellisen pitkän ajan. "Lukuisia
: A'aihtoehtöja on pohdittu hallituspohjaankin nähden j a l i i k u t u kaik*
; k ^ puolueitten muodostamasta aina yhden puo-
!'iäeenvähenmistöhaliitukseensäakka'% selittää Sanomat.
> Kuten miiistettariee, Fagerholmin "työväenhallitus" iAiiuodostettiin
i:n.s.''kolmannen tien" ohjelman perusteella si^
koituksessa, että sosdemien oikeistojohto tasoittaisi tietä kapitalistisen
yhieiskuhtamuodon vakiinnuttamiselle. Nyt ön tultu "kolmannen
; t^«Efti'V pMhän ja tutkittavana on, että minkälaisia askeleita voidaan
t nyt ottaa. Halut vetävät vastustamattomalla voimalla porvarilliseen
; mibjn sosdemien oikeistojohtajatkin saisivat ar-
^ iiion liittyä. Esim, Suomi-Seura tiedöittaa: "Tähän mennessä on
nayiian>i olev^ kannatusta sellaisella ajatuksella^ iettä muö-
? diokettaisiin porvariHisten ryhmien ja sosialidemokraattien hallitusko-koomirs,
jossa olisi . . .por\'arillineni enemmistö . , ."Teknillisesti
tällainen porvarien ja heidän asianajajienpa kokoomushailitus olisi
m Suomen eduskunnan nykyisten yoimasuhtciden perus-
; t^Uä. S^ että sosdemien oikeistojohto, joka on
jyrkästi pitänyt kiinni"puo]uepuhtaudestaan" ja sen perusteella kiel­täytynyt
kaikesta yhteistoiminnasta SKDL: n ja S K P : i i kanssa on
haiiitushälussaan A-almis liittymään tällaiseenkin perheyhtymään por-
^vanpuolueiden kanssa.
' M u t t a Niittenkin näyttää olevan vaikeuksia! Sosdemien oikeisto-
/ johtajat tietävät, että porvarit haluavat enemmistöä hallituksessa ni­menomaan
juuri sen vuoksi, että voitaisiin entistä enemmän kiristää
työläisten, talonpoikain ja kaikkien prkkueläjäin nälkävyötä. Sosdem-puoluepampuiliäeMuonnollisesti
olisi mitään tätäkään vastaan^ sillä
heidän "työväenhallituksensa" on tehnyt porvarien hy\^iksi juuri sitä
— alentanut kansanjoukkojen elintasoa jäädyttämällä palkat, alenta­malla
rahan arvoa ja korottamalla hintoja. Mutta sosdem-pomoja
peloittaa, että liittymällä por\'arien kokoomushallitukseen -menetetään
> työläisten ja talonpoikain kannatus kokonaan SiKDL: n hyväksi. J a
' sök^^ oikeistojobtajain takana olevat kokoomusmamman kaikki
V porvarilliset lapset näkevät sen vaaran, että varomattomat Siirrot voi-
/ ; \ ^ t katl^ista varsan selän ja tehdä S K D L :sta et v a i n työläisten enem-
; mistöä \'aan koko kansan enemmistöä edustavan poliittisen \'oimate-r
kijän. Täs^ yhteydessä sosdemien oikeistojohtajilla jä heidän pona-rillisiUa
taustamiehillään on tuoreena muistutuksena juuri pidetyt pre-
; adentin vaalit. Nykyistä pula- ja seikkailupolitiikkaa edustava hal-
J lituspuolue (sosdem. puolue) menetti roimasti kannatusta samalla kun'
rauhan ohjelmaa ja sosiaaUsia uudistuksia suositellut SKDL kasvoi
' johtavaksi työväenpuolueeksi.
i?^^ ^"^^ käydään Suomessa tiukanlaisia hallitusneuvotte-
; luja. Porvarit ja sosdemien oikeistojohtajat käy\-ät kulissien takaisia
' neuvotteluja mahdollbista lehmäkaupoista. \l;sikään näistä "parla-
T mentaarisesta demokratiastaan" ylpeilevä puolue ei ole Aiclä tehnyt
,- Julkiseksi sitä minkälaisia ehdotuksia ne ovat tasavallan presidentille
. tehneet hallituskysymyksen ratkaisemiseksi.
Vain SKDL pelaa avointa ja rehtiä peliä, missä voidaan näyttää
''Määritellessään päämääränsä ulkopolitiikan ja sisä-i*^
pplitiikan sekä taloudellisella alalla S K D L ilmoittaa, että politiikkaa
•'t sen esittämien suuntaviivojen mukaan voi harjoittaa -vain sellaiuen
j hallitus, joka nauttii kansan työtätekevän enemmistön kannatusta.
v> Tämän vuoksi S K D L ei kieltäydy keskustelemasta mahdollisesta osal-
< ;ilisttunisestä eduskunnan kolmen suurimman r>'hmän, kansandemo-
''Z^l^t^iiien, sosialidemokraattien ja maalaisliiton yhteistyölle rakentu-
; VMn halUtu tiedöittaa Suomi-Seura.
S K D L : n esittämä faalUtusperusta on
Neuvostoimperialismi" on
Marshall-suunnitelman myytti
Hyvin tunnettu maanmiehemme John
Sak» Nipistmista, Ontariosta, täyttää
haomcnna, maalisk. 10 pnä 80 vnotta.
Salo tunnetaan laajasti edistysmieli-sehä
kansalaisena, Vapaiiden Ja Lie­kin
lokijana, sekä yleensä byrieh asi­ain
edistäjänä. John on vielä virkeä
poika Ja hyvässä voinnissa. Lehtem­me
yhtyy onnentoivotoJcsiln tämän
merkkipäivän Johdosta.: Ja toivottaa
päivän sankarille^^hyvää vointia. Ja
menestystä. : '
iniiut
T A I S T E L U O N T A U O N N UT
Y h d y s v a l l o i s s a päättyi v i i k o n v a i h ­teessa
h i s t o r i a n yksi s i t k e i n työtais­t
e lu ihlsBä hlllenkaivajat joutuivat
k u u k a u s i k a u p a l l a ssisomaan mono-polipääoman
) a valtiokoneiston y h t e i ­siä
v o i m i a vastaan. .^Mutta k u n t a i s ­t
e lu päättyi — onnelcsi h i i i e n k a i v a j a in
v o i t t o o n— n i i n s i t t en s a a t i i n seuraa­vat
kaksi uutista:
1. Hiilenkaivajät menivät takaisin
maan uumeniin kaivamaan hiiltä
kansakunnan hs^väksi. .
2. Presidentti Truman lähtee s u n ­n
u n t a i n a kolme viikkoa kestävälle l o ­m
a l l e .
" S A A V U T U K S I A " N E K I N '
B r i t a n n i a n kansan vuoden-. 1945
suuret toiveet sosialismin, vaurauden
Jä r a u h a n puolesta — i l m a i s t u n a s u u -
rtm)K^ Mnimääränä mitä: p
B r i t a n n i a n historiassa anniettu miUä-kkän
puolueelle — o n A t t l e e n h a l l i ­tuksen
toimesta vähitellen kulutettu
pois Jänkkldollarien hyväksi.
Sosialifimih, vaurauden j a r a u h an
asemesta Attleen scsdemit ovat a n t a ­neet
B r i t a n n i a n monopolipääomalle
verensiirtoja v a k i i n n u t t a m a l l a -voitto­j
e n tason "ka n s a l l l s t a m i s e r i " avulla
j a B r i t a n n i a n ' k a n s a l l e oh a n n e t t u l a ­maannuttava
mahdollisuus "kieltäy­tymisestä"
ja Yhdysvalloissa tehdystä
^'kylmästä sodasta" . . . — P a c i f i c T T i -
bune. .
P A U O N P O K U A VÄHÄN V I L L O JA
Ulktvsyntyisteii Piiolustuskoniitean
keräämien tilastojen mukaan on Y h ­d
y s v a l t a i n oikeusdepartmenttl sitten
l o k a k u u n 1946, j o l l o in ulkomaalaisten
karkoitushysteria alkoi, liäyttänyt t ä ­hän
tarkoitukseen n o i n $119,000,000 j a
tämän vuoden menoarviossa on s i i h en
\*arattu $40,000,000. Mutta ainoata­k
a a n karkoitusta ei oikeusdepart­menttl
kaikesta h u o l i m a t t a vielä tä­hän
mennessä ole pystynyt saamaan
a i k a a n , sillä A m e r i k a n kansan kes­kuudesta
o n noussut sitkeä j a rohkea
t a i s t e lu perustuslain takaamien s i v i i ­l
i o i k e u k s i en säilyttämisen puolesta . ..
— Työmies.
" P U H E V A P A U D E N " A!>IERIKASSA
E I S A A P U H U A TÄLLAISTA
. . . Nyt. 30 vuoden j a t k u v a n työs­k
e n t e l y n jälkeen, minut o n haviaittu
vaaralliseksi "subversliviseksi" henlci-löksl,
jonka: pitäisi empimättä kär-k
o l t t a a Suomeen . . . J a enhän minä
ole ainoa, koska enemmän kUln 140
henkilöä o n s a m a l l a tavoin pidätetty
19 e r i v a l t i o s s a . ..
T o t t a on myöskin se. että Oikeus­departmenttl
ajattelee, että se v o i
k a r k o l t t a a ei-kansalaisia heidän po­l
i i t t i s t en vakaumuksiensa. j a m i c U p l -
teittensä t a k i a . M u t t a — j a tästähän
se kenkä puristaa taantumusta — se
ei tiedä josko se v o i k a r k o i t t a a heitä
nj't l a k i r k i r j o i s s a olevien l a k i e n perus­teella,
j a eikä tulekaan tietämään e n ­n
e n k u i n Y h d y s v a l t a i n ylioikeus ahtaa
asiasta selvän päätöksen.: Olettaisi,
että . . . se olisi odottanut siksi k u n ­nes
selvä päätös o l i saatavissa Y l i ­oikeudelta
...
Näissä vangitsemisissa Oikeusde-p
a r t m e u t i l l a o n ilmeisesti ollut p o l i i t ­tiset
motiivit On käytetty hys­t
e r i a n j a pelon sjmiyttämiseksi u l k o -
sj^ntytsten joukkojen keskuudessa
k a u t t a maan, näitä vangitsemisia on
käytetty hyökkäyksenä työväenjärjes­töjä
vastaan tarkoituksella heikentää.
Taaatmnospiirien taholta Jatku­vasti
pnbtttaan "nearostoimperla-lismista".
Jonka väitteen taakse
yfltetääs l>Ulottaa. omat imperU'
ästisH prriäxoyltaeL YfadysTalfain
LaborBcscareh Association on Jlal-kai
»nit aiilkkdin. Jossa se lainaa
pnrvärien omia laosmitoja J a siten
paljastaa jfiäatkn ^'nravöstoimpe,
rialisndsta'' olevan pelkkää taroa.
. Länsi-£uroopan ekonomian mar-s
h a l l o i tu k o n t r o l l i on t u l l u t yhä v a i '
keammaksi salata. . . N y t k u n U d A : n
" a p u " B f a r s h a l im s u u m i t e l m a n k a u t,
ta a l k a a päättyä niin tulee yhä s e l ­vemmäksi,
että V S A o n j o h t a n u t Iän-s
l-Euroopan talouden umpikujaan,
täydellisesti riippuvaiseksi Amerikan
horjuvasta ryöstötaloudesta.
New Y o r k T i m e s l a i n a s i t a m m i k u un
15 pnä brittiläisestä Manchester
G u a r d i a n i s t a seuraavaa:
" T i l i t Itsestään osoittavat^ että ei
ole mitään: muuta edessä kuin k a^
tastrof1 1952. £i ple olemassa m i n ­käänlaisia
mahdollisuuksia, että me
tulisimme toimeen l i m a n A m ^ k an
almuja Jos dollarireservl on silloin
$609,000,000 pienempi kuin mitä se oli
silloin Inm Marshallin snannltelma
alettiin meidän pelastamiseksi v. 1948
(Meidän alleviivaus - L R A . )
Salatakseen T7SA:n e ^ p a n s i o h i s m ia
uiicbmaiden taloudessa j a tehdäkseen
miellyttävämmäksi sen, että muuta-mistist
Euro(^än rninlstereistä o h t u l -
, l u t C h a r l i e M c C a r t h y j a W. A v e r i ll
H a r r i i n a n n i n e j a P a u l G . H o f f m a n i l l e,
h i l h vanha tiuinuslause "neuvostoim-perlalisxhista"
o n herätetty eloon.
V a l t i o d e p a r t m e n t t l 11 m e I s e s t i k in
luulee, että I t a l i a n maattomat talon­pojat
eivät väUtä j o s heidän h a l l i t i ^
sensa lykkää maareformien toteutta­misen
k u n h e i l l e sanotaan, että Neu­vostoliitto
" k a a p p a a " K i i n a n m a a k u n ­t
i a . •
. iSamoin uskottanee, että B e l g i a l a i ­nen
metallityölähien, joka o n mar^
s h a l l o l t u työttömäksi, e i tule levotto­maksi
n i i n k a u a n k u i n Voice of A m e ­r
i c a "paljastaa", että Neuvostoliitto
estää . k a i k k i teräskapasiteetin ' I t ä -
Sa&sassa.
• ^ ' * * . • • ' * .
A m e r i k a n imp3rialismi, j o k a o n e s .
tänyt länsi-Euroopan tervehtymisen
Ja on ottanut länsi-Huroopan s i i r t o ­maiden
talouksien k o n t r o l l i n käsiinsä,
yrittää nyt osoittaa,' että Neuvpsto-'
l i i t t o t o i m i i s a m a l l a t a v a l l a k u i n k a ­p
i t a l i s t i s e t valtiot.
y a l t l o s i h t e e r l Acheson on y r i t t f n s rt
pienentää ^/loncrikan K i i n a n p o l i t i i ­k
a n epäpinnistuh^
seet tästä pois vttttaamajla selläisiiin
oh-eisiln. j o t k a hän t u l k i t s e e "Venäjän
i a a j e n t a m l s y r i t y k s i k s i " ' p o h j o i s_
K i i n a s s a . ;
Onnettomuudeksi imr^erlallstieille.
he eivät v o i y h d c h m t i k a l s t u t t a a v a i ­h
e i t a a n , eivätkä edes itsekään uskoa
sellaiBllh. S a m a l l a k u n A c h e s o n p u ­h
u u "neiivostoimperiallsmista". New
Y o r k Tlmeshi kirjeenvaihtaja i l m o i t ­t
a a H o n g K o n g i s t a :.
" K o m m u n i s t i s e t lehdet K i i n a s s a t i e -
d o i t ^ v a t , että v i i m e vuonna k o r j a t t i in
maan r a u t a t i e v e r k o s t o . . . Y l i 500,000
rautatietyöläistä/ m o b i l i s o i U i n tähän
työhön, j o i t a auttoi sotilasosastot. Ve­näläiset
tdmlköt auttoivat Ja tuhan­sia
maileja ntakiskoja saatiin Nen-vostoUltosta.
Venäläiset saivat osak­seen
sui^enmoista jnlkisnutt» asa-malla
kiinalaisten kanssa Ja tyyty­mällä
samaan palkkaan... Lisäksi
r m mcricityz U6A:IIe. Se a u t t a a pet­tämään
j a saamaan hämille a m s r l k -
kalaiset j a kääntämään heidän k a t -
£eensa pois . U S A : n suurbisnäasen m e -
rirosvouksista e r i p u o l i l l a maailmaa.
T i t o n k i l k k i syyttää; että Neuvosto­l
i i t t o o n pidättänyt Jugoslavian t a ­loudellista
kehitystä J a o n ylläpitänyt
e t u o i k r a t e t tm riistoa^ kauppi'.
suhteissa- Tällatoch syyte o n y l e i s t e t ­ty
koskemaan -Neuvcistoliltcm k o k o pp-:
l i t u k k a a k a i k i k i a l l a itä-Eucoopassa.
M u t t a Jälleen a m e r i k k a l a i n e n k i r .
jeenvaihtaja, ihneisest&in tahtomat­taan,
a u t t a a muutamia totuuksia l i p ­sahtamaan
ilmoille kirjoituksessaan.
Marguerlte H i g g i n s tiedöittaa Varso­vasta
N . Y . H e r a l d T r i b u n e l l e t a m m i ­k
u u n 13 pnä: .
' H u o l i m a t t a isiltä, että kolmivuotis­suunnitelma
alussa t u n t u i satumaisen
optimistieltä, täytettiin se viime
ktrussa täydellä menestyksellä. K u i t -
slvuotissuunnitelma on a i v a n yhtä
suurenmoinen.
" . . . NeoTOsiidiltosta saadot imdet
maafinmiit saatis^ mahdoIUsekal ko-botloa
tmstoofaonon- taksinkettai-sefcsi
koin iBttä se oli cnnea sotaa."
O n erittäin v a l k e a I ^ ä ä " i m p e r i a ­l
i s m i a ' ' Puolan-NetrvostoUiton t a l o u.
d e l l i s l s s a suhteissa, i o s k ä pienempi j a
suhteellisesti käiitQrmät6tt:inaa s aa
terästehtaita sourenmiälta i a t o u d e l l i -
sesti edistyneemmältä m a a l t a.
M u t t a e i v o i d a sanoa «tteikö H e r a ld
T r i b u n e n k i r j e e n v a i h t a j a etsinjft " i m ­p
e r i a l i s m i a " k u n hänUrJoittt: £ K y ^ -
mys siltä, että NeuvostolUtto ryöstää
P u o l a n talcirtt^ o n ^Varsovan länsi­maisten
sihtpaäänassa v i l k k a a n kes-'
fcustelun kohteena.; m u t t a siitä on
olemassa h y v i n vähän todistuksia . "v
Lisääntyvät nqrönteiset saavutak<p
set todellisesta yhteistoiminnasta s o ­s
i a l i s t i s t e n m a i d e n välillä tästö syys­tä
alkavat p a l j a s t a a k u i n k a tekopyhiä
ovat 'I78A:n monopoUstien syytökset.
venäläiset saivat aikaan hyrän vai-kntoksen
k o ^ he olivat valmiita itse
tarttamaah työhön käsiksi Ja näyttä­mään
nitein työ tehdään." (Meidän
alleviivaus — L R A . ) ^
Elää n i i d e n kanssa, j o i t a olet aut­tamassa,
o n amerikkalaiselle raport-t
c r i l l e pelkästään "malnostujstemp-tietää
mlllaisisjsa ylellisissä huviloissa
p u " . Tämä on ymmärrettävää k u n
M a r s h a l l i n suuimitelman valvojat
asuvat Italiassa ja Ranskassa j a XJS-A
: n s p t i l a s h a l l l n n o n henkilöiden t i i o t -
toisanmustanpörssin Saksassa.
Saattaakseen maailman uskomaan,
että Neuvostoliitto tekee samaa k u in
U S A sitten sodan päättymisen, o n äs­kettäin
annettu T i t o n tehtäväksi. T ä ­mä
todellisuudessa on t i t o i s m i n s u u -
vieläpä hävittää ne jos m a h d o l l i s t a;
näitä vangitsemisia on käytetty hyök­käyksissä
k a i k k i e n amerikkalaisten,
maassasyntyneidcn kuin myös tUko-syntyisten
perustuslaillisten oikeuksi­en
. . . hävittämiseksi . . . T
Lopuksi haluan korostaa, että j os
taantumus onnistuu yrityksessä k i e l ­tää
kansalaisoikeudet s e l l a i s i l t a k u in
minä olen j a m i l j o o n i l t a muilta^ jot­t
a meidät s i t t e n v o i t a i s i in k a r k o i t t aa
yksinomaan siksi.: että meidän m i e l i ­piteistämme
työväenmiehinä _ e l pide­tä
. . . s i l l o i n yhdenkään a m e r i k k a l a i ­sen
perustuslailliset oikeudet eivät ole
taatut ...
— I W O : n suomalaisen jaoston s i h ­t
e e r in Carl Päiviön Ironwoodm
CMich.) radioaseman välityksellä läa-j
a l l e t t a v a k s i suunnitellusta puheesta
— jota ei "puhevapauden" Amerikas­sa
annettu pitää! _———_ — . —^
Toronto. - ^ N a i s t e n kerhon t o i m i n ta
tänä tayena o n Torontossa ollut ver-^
r a t t a i n h i l j a i s t a . Osanotto kokouksiin
on ollut pientä. Ehkä se j o h t u u s i l ­täkin,
että haalillamme o n n i i n m o ­n
e n l a i s t a t o i m m t a a , p n k u o r o n l l a r j b i -
tuksia, näytelmäharjoituksia, voimis­t
e l u h a r j o i t u k s i a , osaston, myyjäisko-mitean
j a Y r i t y k s e n kokouksia j a n u o -
r e n m i i l l a vielä tyttökuoron j a .Glub
Donwayn toiminta. Joissa k a i k i s s a o n
huomattava joukko n a i s i a k a i k e n l a i ­sissa
tehtävissä. Siksipä osaanotto
n a i s t e n k e i i i o n kokouksiin usein jää
syrjään muiden touhujen r i n n a l l a.
Kevätkaudeksi o n n a i s t e n toimesta
järjestetty Naistenpäiväjuhla ensi
s u n n u n t a i k s i . On järjestetty hyvä
ohjelma, joten jokaisen kaimättää
saapua fiilloin haälille." S i t t e n niitä
jokavuotuisla myyjäisiä pitäisi taas
ruveta hommaamaan o i k e i n joukolla.
Jos joku voisi ottaa käsitöitä' t e h ­däkseen
niitä saisi haaUIta naisten
k e r h o n Jäseniltä, j o t k a myöskin o t t a ­v
a t vastaan lahjoituksia myyjäisiä
varten. ; •:,
MeUlä naisiUa olisi p a l j o n tärkeitä
a s i o i t a , keskusteUaf&na, j o t k a koske­vat
jokaista, el ainoastaan häalinä
toimivia naisia. Yksi tämänpäivän
tärkeistä kysymyksistä o h se, että
k a u p u n g i n kontroUilautaktmta aikoo
suikea useita lastenseimiä, joissa «n
s a t o j a l a p s i a hoidettavana sillä aikaa
k u n äidit käyvät työssä. S y y k s i ovat
herrat k o n t r o l l e r i t esittäneet £ien; c t^
tä useat näistä rakexmuksista eivät
ole t u r v a l l i s i a : t u l i p a l o a vastaan, t a i
eilvät ole sellaisessa osassa kaupunkia,
j o h o n .\'oidaan a h t a a Itjpakirja, koska
berkkähermoisia naapureita .häiritsee
lafBten elämä Ja myöskin monen
m u u n l a i s i a verukkeita heillä o n e s i -
tettävänään. K a u p u n g i l l a kuulemma
ei ole varoja lastenseimiä varten,
m u t t a k a u p u n g i l t a löytyi kymmeniä
t u h a n s i a dollareita, U n i v c ^ i t y - a v e ­n
u e n k a i m i s t a m i s t a v a r t e n j a sihä o l i
varoja etelä-afrikkalalisön sotämtiis-tbmerkhi
puhdistamiseen. Ovatko
lapset n i i n halpoja, ettei heille k a n ­n
a t a u h r a t a mitään?
Tällaisista päivän p o l t t a v i s t a kysy­myksistä
meidän täytyisi a l k a a kes­k
u s t e l l a kokouksissamme. Meille tän­ne
Toronton kaupungin talolle v a l -
tuusmiehlksi on pesiytynyt Joukko
miehiä, j o t k a eivät välitä mitään työ­tätekevän
veronmaksajan hyvinvoin­n
i s t a p a i t s i siitä k u m k a suuren hyö­d
y n niistä- saa verojen muodossa;
Meillä e i myöskään ole yhtään n a i s ta
k a u p u n g i n valtuustossa. Eiköhän ale­t
a j o u k o l l a keskustelemaan näistä a s i ­oista,
sillä ne koskevat meitä k a i k k i a,
olimmepa puoluekannaltamme mitä
hyvänsä. Naisina j a äitinä ne asiat
ovat j u u r i mitä lähimpänä Ja yhdessä
neuvotellen ehkä n i i h i n saamme p a -
CSJ:n Cobaltin
OS. menestyksei-iinen
vuosi
O^taM. — Täällä kylmässä pohjoi­sessa
bn^ollut p a r i viimeistä k u u k a u t ­t
a vähän h i l j a i s t a m u t t a v a i k k a m e i l ­lä
id o le k u u l t m u t p a l j o n mitään q p -
b a l t l s t a n i i n s i l t i olemme toimineet
« j n verran, että on eloa vielä näky­vissä.
Tk. v i i d e s päivä p i d e t t l h i k o ­kous
'Tahnl j a E d w a r d R a j a l a n koto-jä
kylinästä Ilmasta huolhnätta
o l i v a t k a l k k i naapurit sekä j o l t a k in
kaukaisempiakin jäseniä saapunut.
T i l i n t a r k a s t u s tapahtui hiukan
myöhästyneenä mutta sieltä kuului
miellyttävä r a p o r t t i , « t t ä tulot ">up-dieile
1949 olivat enenunän k u i n edeUi-
Efelle.vuodelle, h u o l i m a t t a : siitä, että
m u i t t e n k u l u j e n lisäksi ylejä estimme
k a l i l t a , gramofonin. Toivotaan edel­l
e e n k i n yhtä hyvää m^^estystä - Ja
v a i k k a p a vähän parempaakin. .
K e s k u s t e l t i i n t u l e v a n l a u l u - j a s o i t ­t
o j u h l a n hyväksi t u l e v i a i l m o i t t i k s l a j a
päätettiin, että JäSjenet voivat panna
tervehdj^csiäjä lähetetä^ C o b a l t in
osaston puolesta myös tervehdys.
O l i myös puhetta, että a l e t a a n hom­m
a t a pian kappaletta näin kievään
tullessa, että säätäisin edes rapuksi
Jonkunlaiset i l t a m a t ' t a a a l i l l e.
^ K p k b t i l ^ n - päätyttyä p e l a t t i t o blii-gpa,
j u o t h i l k a h v i a j a r a h a i j t u l i m e l -
k e t a n i i n paljon, että Jsaiisme k a h d en
k u u n sähköt: maksettua. Seuraava
kokous toivottavasti;: v o i d a a n Jo pitää
h a a l i l l a , jos e i . ^ l e k o v i n pakkasta s i l -
k e m l l r i sllheh. saateä l -n- N .
iöin, toisena päivänä h u h t i k u u t a . N ä -
"Ntoca ieidät p i a n " , sanoi t r i E n d i c o t t k u n hän jätti jäahyväac? jsj».
v i l l e en Toronton asemalla lähtiessään Moskovaan Maailman Baohu.
järjestön komitean kokoukseen. Endicottin r i n n a l l a ön hänen ni*
monsa.: \
Valitettava virhe
Port Arthurin
uutisessa
H e l m i k . 28 päivän lehdessä o l i P o rt
A r t h i i r i s t a lähetetty uutinen, jonka
otsakkeena o l i " T y ö v ä en yhtenäisyys
l u j i t t u u P o r t A r t h u r i s s a j a F o r t W U -
Ifamissä". Painovirheen t a k i a joutui
P o r t A r t h u r i n Tradiss and Labor
C o u n c i im presidentin vaali väärään
valoon. Lauseen p i t i kuulua seuraa­v
a s t i : " M u t t a k u n t u l i äänestys y i r -
kaUijoista, n i i n presidentin /vaalissa
sai C a l g a r y n konventsiöniin lähetetty
ha j o i t t a j a vain 8 ääntä j a entinen
presidentti 38 ääntä."
Voitti miesten kauho-liiistduh
inaailinan-mestaruuden
3. kerran
VLontooi. — O l c k B u t t o n Englewoo-dfeta,
N . J . , v o i t t i tääUäkesldvilkkpha
miesten kaunoluistelun: maailman-inestaruuden
kolmannen peräkkäisen
k e r r a n 1.414.47 ptsteeUä: K i l p a i l u t p i ­d
e t t i i n Wembleyn l u i s t i n r a d a l l a , j o s -
^ oli h o i n 7,500 henkeä seuraamassa
yiideksän' m i e h e n k i l p a i l u a . Exmio-p
a n mestari B d e Käraly t r h k a r i s t a öll
toinen 1,344.92 pisteellä J a y h d y s v a l t a ­l
a i n e n Hayes A l l e n J e n k i n s AkTonista
kolmas 1,277J96 pisteellä. Seuraavina
o l i v a t itävaltalataen, yhdysvaltalainen
Ja brittllätaen
- Enshhmäiseh. päivän p a k o l l i s t e n e s i ­t
y s t en jälkeen o l i ^ i i m e Vuonna n a i s -
tein mestaruuden'voittahut A j a V r z a -
hova p i s t e l i muista: h y v i n vähän
eäellä Ja t o r o n t o l a i n e n Suzanne M o r -
xow neljäntenä. Miss M o r r o w ön Ca>
nadan.iuestarl n a i s t e n käUnoluistelus-sia.-
• •
Moskovan kauppa­neuvottelut
H e l s i n k L — (S-S> — U l k o a s i a i n m i ­nisteriön
kauppapoliittisen osaston
päällikkö, m i n i s t e r i j . Nykopp; joka
h d m i k u u n 23 pnä saapui H e l s i n k i in
Moskovasta, on antanut seuraavan,
lausunnon:
P a l a t t u a n i Moskovana Helsingissä-käyntini
jälkeen h o i n kuukausi s i t t en
e s i t in Neuvostoliiton ulkomaankaup-pamihisteriöUe
eräitä uusia ehdotuk­sia,
j o t k a lähinnä^ k o s k e v a t l a i v a n r a -
kennustepllisuutemme mahdollisuuk­s
i a lisätä; t o i m i t u k s i a Neuvostoliittoon.
Näniä ehdotukset, samoin k u i n a i ­kaisemmin
jättämämme uutta kaup-pasopiihiista
koskevat Suomen, ehdo-tuksiet
ovat edelleen Neuvostoliiton
asianomaisten viranomajsten t u t k i t t a ­v
i n a . - / • y
K a u p p a m i n i s t e r i T a k k i lähti h e l m i ­kuun
24 pnä j u n a l l a Moskovaan j a t -
kaihaän neuvotteluja.
Käuiioltiistelun pari-^
mestaruus USA:n
; Lontoo. — Täällä pidetyssä kauno­l
u i s t e l u n maailmanmestaruuskilpai­l
u i s s a voitti K a r o l j a M i c h a e l K e n ­nedy
Seattlesta parimestaruuden kol­me,
v u o t t a kestäneen tavoittelun jäl­keen.
Miesten kaunoluistelun mesta­r
i n k r u i m u a puolustava D i c k Button
Englewoodista, N. J . , v o i t t i ensimmäi­sen
päivän suorituksistaan johtavan
aseman tässä kilpailussa. ^
Kennedyt salvat yhdeksältä p a l k i n -
totuomarUta 96.07 pistettä 108 m a h ­dollisesta.
Toiseksi sijoittimut pari,
brittiläiset Jennifer ja J o l m Nicks
saivat 92.7 pistettä. •
A P R I L L IA
.Äitilla c l i pmpeluseuxa kotoiaä
eräänä hiäitik. 1 p:nä, ja naiset jini
pääsivät aloittamaan käsitöitäänis
p i e n i Dorothy tunkeutui ovesta h»
neeseen.
"Äiti", hän huusi. "Keittiöaä e
vieras mies, joka 'halaa' ja smlä
meidän p i i k a a ! "
" H y v ä l u o j a ! " h u u d a h t i talon
tä. " A n t e e k s i , sillä välin kun
k a t s o m a s s a . . . "
"Älä mene, äiti!" karjasi
i l o i s s a a n : " A p r i l Fobl! E i se ole A
r a s mies l a i n k a a n — se on vaini!äl|
Lääkäri: " E i M n teillä ole m i i i i il
huolestumisen syytä; mrs.BroTn.
noitteko miehellerine sitä uni]
k u t e n n e u v o i n ?"
M r s . .Brown: "Annoin kyllä,
t p h t o r i . Te käskitte antaa
n i i n pai jön k u i n sopii "nikkelin'
le n i i n minä käytin viisi mustaa
tiä j a hän e i ole herännyt koi
päivään."
— Ameriikka — ainoa paikka majJ
massa, jossa voitte ajaa köjliäiiii*
lolle omassa autossanne.
alaiset
ijaaja
talvi
jois
oja
inatkc
korvauki
niin
talvena
ia. y
.jen
joi
lUt
Kustaa
ajooniln mi
nnieineen <
teilukenttä
sita teettää
önään j a i
stilan kenti
ntäilä pide
ja luistin
sanon jofc
i^eDtälle <
anaiukainei
it ainoasta
i TSlmistun
jnme shTis'
ittanut kai
lua varten
en rantaan
1 paraillaa
[Olilla kunt
intaan 16
opetu
Kunta'
Qlaaii
tän
imä kaikäc
suuria u
bto on sul
hven
stinla
Hufud
Atlant
Tyttö:"Olen pahoillani muttaaaa
söin maksaa jä sipulia tänään."
: Nuori mies: "Hyvä. Kyt minä K£ | rjoitteliva
ottaa kenkäni pois.'*
HtlsinkL
Sdsbladet
r a n n u k s i a . Aletaampa siis n y t j o t e h ­dä
t/ötä tulevia k u n n a l l i s v a a l i a . s i l ­mällä
pitäen, että edes k a i k k e i n h u u -
tavimpUn epäkohtiin s a a t a i s i i n kor­j
a u k s i a . — E.; .
Coca^Colan voitot
vuonna 1949
New Yorifc — C o c a - C o l a Company
j a kaikki sen alayhUÖt ansaitsivat
viime vuoden aikana puhtaaksi voi­toksi
^,990,927 eU yU k a k s i miljoo­naa
dollaria enemmän k u i n v. 1948
aikana, todetaan täällä julkaistussa
yhtiön tilikertomuksessa. •.
A a i M U V A I N A J A X SÄ.M
Suonien • kansalaissodan jälkeen
seliatnen sbtilasosaato kuin Laai
jalkaväkirykmentti, jolla oli soös [|^:
k i m t a . Tässä yhtyeessä oli taTata|i'
m a n köirmyn näköinen basisti
muodoltaan.
Soittokunta oli komennettu
l a i s j u h l a a n S a l m i i n , johon oli ki
tynyt roimasti kansaa. Soittol
viereen istuutui j o k u vanha
t a . -.
S o i t t o k u n t a lopetti erityksensä
l a i t t e l i t a v a r o i t a a n kasaan, mutta
ko istui tyynesti paikallaan ja
basistia nenä väärällään. K a
t a r i meni lopiUta puhuttelemaan d
koa.
"Miltäs se s o i t to k u u l u i ? ' kyfäan
p e l l i m e s t a r i.
" K u u l k a a s , sotapäällikkö, mie ?
t a i s i - sata. markkaa, jos saisin te
nanmaan
Itä tehtyi
f| rkästi n.s
j lolesta. £
) ittäneet '
i ndeinokra
iiaari. Se
ä erkki R.
n paistoi
"Hufvuds
nsä m
ksen lak
1 ideksi il
amme an
I «tä nUd
is"on\or?en'*roittaj^^ P«l»^-
maan itsekseen, sillä sen naama« v»J
i h a n j u s t i h i s a saman näköinen lE | « nyt (
meijän entisellä sonnivainajaUa." f «mmir
— V . 1791 Quebecin maakunta
t l i n Y l ä - j a Ala-Cänadan
s i . k u m m a l l a k i n ollen kuv
j a latolaatijakuntansa
ättä itse
ivenanma
ja
•Tällä
etenkin
iraamaai
inoittami
puole
lasti puh
iteUä A]
I mtaa. s
hti nyt (
kestävää laatua. Jos S K D L sivuutetaan hallituksesta, niin se tar­koittaa,
että tulossa ön sellainen hallitussuunta mikä tuottaa enem­män
työttömyyttä ja enemmän pakkohuutokauppoja sekä \iibem3nän
sellaisia kauppaybteyksiä. mitkä kestävät kapitalistisessa maailmassa
kehittään talouskriisin m>Tskyissä. Selvästikään Suomea ei v'oida
pitkää aikaa hallita SKDL:ää vastaan tonnien, sillä tällainen ohjcl*
ma kohdistuu kaikissa oleellisissa kohdissa Suomen kansan parhaita
etuja vastaan.
M o n t r e a l Daily Star oU l a i n a n n ut
" T h e P r i n t e d W o r d i s t a " pienen khr-j
o i t u k s e n . Jonka otsikko o l i "Sucoess
T i p " , j o k a suonaeksi k u u l u u "Vlhjle
menestykseen" t a i j o t e n k i n sinnepäin.
Tämmöinen otsikko t i e t y s t i kihmittää
l u k i j a n huomion puoleensa. Jokai­nenhan
täällä matoisessa maailmassa
h a l u a a menestyä. K i r j o i t u k s e n alus­s
a sanotaan nun. seuraavaa:
" J o s haluatte t u l l a ktmnloitettavak-^
si.^Jcs haluatte paremman makuista
ruokaa j a parempia vaatteita, joka
tuottaa sellaisille m i e l i h a r m i a , fotka
eivät o l e pukeutuneet n i i n h y v i n k u in
te. n i i n l u k e k a a sanomalditiä..."
Mitä ajattelette tästä helposta
tempusta? Esimerkiksi Jos o n s a t t u ­nut
Joutumaan työttömäksi J a r a h a t ­tomaksi,
niinv e i m u u t a k u h i ostaia
traht. välittämättä nälästä, tojätyl-lä
nikkelillä Jonkun porvarllehden,
n i i n pääsee k u n n i o i t e t u k s i J a s a a n i in
hyvät vaatteet päälleen, että se h e ­rättää
toisissa kateutta.
Edelleen kirjoituksessa seUtetään,
että sanomalehdet ovat helpompia l a
kea k u i n k o u l u k i r j a t Ja J a t k e t a a n :
"Hyödyn., ^saa oppimisesta. Joka
tuottaa k u n n i o i t u s t a ; ja t u o myöskin
enemmän r a b a a erHlaisten tavaroiden,
k u t e n ruoan J a v a a t t e i d en ostamista
Tartcn
V a i oppii k u n l u k e e t a v a l l i s i a s u u r -
lehtiä? Samassa numerossa Ja s a ­m
a l l a sivulla, Josta edelläkerrottu
J u t t u o n l a i n a t t u , o n E d w a r d C r a n k -
shawn pitkä a r t i k k e l i . Jonka otsikko
o n "Thhansia .<a'jatyöläisiä kuolee
Keuvpstpllitpn- faoltakaupungin raken­tamisessa".';;;
t:,Jr;:'
- K i r j o i t t a j a .kertoo Siperiassa olevas­t
a Magadan käujnrngin Takentamlses-t
a . ^ n mjröntää ettei hän itse ele
siellä k o l a a n käynyt eikä hän sano
mistä hän- o n ..saanut tietoja siellä
vallitsevasta tilanteesta. Mutta hän
v e n t t a a , että' siellä harjoitetaan
orjatyötä. Hän sanoo itse kyllä käy­neensä
muissa S i p e r i a n osissa Ja k e r ­too
kuimca siellä o n h i i n kylmä, että
k e s k i t a l v e l l a ei t a v a U i n e n i h m i n e n t u ­le
toimeen kylmyyden t a k i a . K u i t e n ­k
i n hän kertoo k u i n k a puolialastomia
orjatyöläisiä j o u t i i u päiväkausia syö­mättä
olemaan avoimissa trokeissa
jäätävässä pakkasessa. Näin hän s a ­noo
kohdeltavan Siperiassa olevia
m i l j o o n i a vankeja. Hän kuitenkin
sanoo, että k u k a a n ei näiden todellista
lukumäärää' tiedä. Miten ihmeessä
tiän s i t t e n tietää, että niitä on m i l ­j
o o n i a?
V a i k k a hän e i ole l u i y n y t Magadan
kaupungissa j a tuzmustaa ettei hän
tiedä vankien lukiuhäärää, n i i n hän
k u i t e n k i n a r t i k k e l i s s a a n tappaa Hiitä
kymmeniä t u h a n s i a päivittäm. M a z ­dassa
hän- tappoi niitä heti yhteen
p a i k k a a n 12,000. v a i k k a hän ei ole
o l l u t s i e m ja timnustaa ettei tiedä
mitään. •
"Tämä on osa siitä "opetuksesta",
jonlEa saa porvarilehdestä j a j o n k a p i ­täisi
r a t k a i s t a ihmisten taloudelliset
probleemit.
A l l i s s a mainitsemassanune artikke­l
i s sa k u i t e n k i n korostetaan, että ^kor­kea
koulusivistys, o n h a i t a k s i i h m i ­selle.
Siinä huomautietaan, että k u u ­l
u i s a manalle mennyt filminäyttelijä
W i l L Rogers tiesi yhtä j a toista sano­malehtien
lukemisen perusteella ja
s i t t e n j a t k a a:
"Hänellä ei ollut korkeakoulusivis­tyksen
h a i t t o j a . K a i k k i mita häa'
s i häh s a i sanomalehdistä.
vaUa kerrana k u n joku valittaa,
hänellä ei ole oUut tilavuutta
opetusta, ( o j a t k a a hänet me
sen vailtatieUs mj-ymällä häneLe j ^
tak
m oUee
ole
nomalehtitilauksen vuodeksi.
•Vai o n se sivistystä kun lukee Vai >
h i s t a , kängsterien rj-östoistä, "^flJataa vm.
kauksista. sotakiihotuksesta,
kauksista, lynchauksista 3 ^
roskasta, jota kapitalistiset
ovat täynnä. - --e
O n k u i t e n k h i poikkeuksia.
lehdet julkaisevat byödjUisia
keleita. sellaisia j o i sU Oppii
sekä totuuteen perustuvia i
M u t t a o n t u r h a a n väittää, että
malehti o n amoa. tiedonväline.
mitään m u u t a e i tarvita ihmisea^
d o h lisäämiseesi j a kulttuurin
tamiseksi.
Kysymyksessä oleva "The
W o r d " ön kapitalistisen suuri
mainostusväline, joten ei °^
v a i k k a se; a n t a a k i n niin
•'Vihjeen menestykseen".
Me emme usko. että Vapaus-t
i l a a m i n e n ratkaisee ihmisen
p r o b l ^ m i t . m u t U : me
jaamme, että ss kertoo ^^"^^
edistää hikijoittensa P- ^ i^gg
S i i s tilatkaa. Vapaus j a l e n t a » » ^