Vapaus, February 28, 1950

              -Sivu '4 Tiistaina, helmik. 28 p. — Tuesday, Feb. 28'
y,. . f 18Bwnen lehdUle on dosentti Sven
.Anunattiiauteja on mcnta eri laa-j:,'
VNUtä.TOi, esiintyä Ihossa, luus-limäpusselssa,
hengl-verenkiertoelimlssä,
hennos-i
räistimissa. Luonnollista qn,
huomattavan osan ainmattltau-
.erilaiset ihottumat
issa ammatteja
aineiden va-rSingollisiUe
vailoitujisille äUtilksl.
fielsoen suoritettu pitkäailcainen työ
Isäattaa Johtaa lattajalkaisuuteen ja
esiintymiseen alaraa-
Pölye^ työskentelevät saira;-
'^^piias^i^^ keuhkovikbihin ja
\nKil}U^ tulevat helpos-ttSniuroiicsi.
Toidaan sanoa, että tuskin
| ^ ^ | | | p i ^ i A ^ ' o ä . o a e n ^ ^ joka ei .voisi, xnä^'
J | Ö i p S ^ p f ' - ^ ^ * Ä t y I s s ^ : aiheuttaa; 'ter.
f0^^^:f^'^!S^a^ ,haUtOila,L jopa
i i Ä i S | | f ; ; : ; ; ^ \ - c ^ ^ koska-meillä-
I s i f e i m ^ L ; . ^ - k l a on sosiaalisen ajattelutavan ylels-alettu
entistä .enemmän k l i n -
.lilttää hitomiota sosiaaliseen huolto-
1,. o l i n ' on - hiiolehdittava työn
ItUTMiiUsm^ kiinnitettävä, e r i -
li||i|^|gä^-'-~tiy^ huomiota; työstä, työhuoneesta
f - ^ H ' ' ^ ' ^ " ^ M i tjföntekijäin käsittelemistä ainels-
M b | £.C te aiheutuvien tautien ehnakkoehkäl-
UselnicmUee väitettävän, että keuh-kotubei^
tiloosi on ammattitauti rää­täleillä
ja'samöln reumatiBmi pyykiti-
•Tcuitenkaan
amm:^ttl-tauti,
sillä, se ei johdu ammatin l a a .
tfusta mimtä' kuin välillisesti siten,
että myös ^chtorakehteisct j a sairan-
^^»is6b,i;'tih>erkulciosillWalttiit yksilöt
^klmevät oinaksumaäriritsen • tä­i
n ^ icevyen ammattityöil,. Tietenkin
li^engil^Jstä haittaavalla ' kumapalla
' 'f^if^|ii^8='|3-:, Bsennqlla Ja pölyisellä sUätyöllä on
| ^ ^ ^ | ^ | ^ H : ' - i - H ' . ; n i y ^
".Y^-V^^Vf * <;^' pyykinpesijöillä on usein reumaätti-
- i i i f C * . ^ i * sairauksia. Joiden syntyinisfen ovat
l i i i l p | l | P i ^ ^ • • • t « V ö t ä v a i k ^ rtyöpaikan «llialli-
. "^14^1=*" I f » l£ostcu3;'kylm;yys'ja Teto..; ;Reu-
" ^' S « V - | ; ; | * ^ | ^ | maattistcn sairauksien perimmäinen
syy o n vielä lähtemätön eivätkä ne ole
ammattitautilakimme mukaan Icör-
•yattavia,'''';^ • , .
Vaikka maanviljelijäin ja karjan­hoitajien
ammattia on: totuttu pltä-jäykiäicmistuscaudln
suhteen, Jtta
tavataan ammattitautina niiden kes^
kuudessa, jotka joutuvat .työ3kentclc-raään
lannoitetun maan parissa tai
nahkatehtaiÄSa. Taudin aiheuttaa
maafsa yleisesti esiintyvä jäykkäkcai,
ristusbasilll. Jos täniiä happea kartta­va
basilli joutuu eäim. rikastuneen
naulan tai lahonneen puutikun iRuka-na
sen pistäessä RjrCän "häävah jalza-;
pohjaan tai muualle ruumlJseen, niin
henkilö voi saada vaaräin?en jäykiä-kouristmtaudin.
MulKta {artuntataudsista, jotka
esiintyvät ammattitauteina meikain
yksinomaan karjakoilla, navetta-apu-
]ai£lll3, teuraÄtajllla jaelälnlMkäreU-lä
on mäihittäva pernarutto, räkä­tauti,
jslkaruusu^ luoraatatiti j a päl-
^vlsllsa.' \
Tyypillinen, itse työstä johtuva am­mattitauti
on n.s. lyp.»äjäntauti, L y p .
säminen cn raskasta, yksipuolista työ-ta.
Joka rasittaa ylenmäärin mää­rättyjä
käsien lihaksia. Seuraukse­na
täriiän työn pitkäaikaisesta har­joittamisesta
on monilla lypsäjillä ta­vattava,
Itsepintainen särky, jopa kou­ristukset
käsivarsissa. Samalla tavia-
Snomenfiielinen
puhetilaisuus
Montrealissa
Montreal. TääHä <m hiestet­ty
PrcKton - liaaliUa, 1173 Drom-moml'
St. Uit3taAtta.,maaiibik,Z poä
piOHiäxä. soomenbielinen iniliet^
iaiiaas, nOxaä on tUaisaiis Jcotilla
xeJosttK Vapanden nykyisen töhni-iuspoHtiiican
perusteita. Ja jnifcä
täritefntä, kaaliJtriHar-on mahdonli-r£
tta5 esittää kysymyksiä;Ja toivo-tnttksia.
Vapauden fuäiin' johdosta,
Fuhojaksi tulee Vapanden toimit­taja
Eklond, Joka TieraUeetääl.
lä Vapauden asiamiesten ja muiden
leyitystyön tekijäin , neovottelati-
, laisoadessa. Yleinen pnbetilaismis
aikaa kello 8 30 Ulalla.' Kaikki ter-vetalieita!
Aaltopitnusll) m. kj/s 15190
Sunnaiitafna helfflib.'Z6 pnä:; 11:45
RadIo-ork(esterin pälväkonserttl, Joht
NiLs-Eric Fougstedt. 13.30 ap. Viikon
kirja, prof. Arvi Korhonen esittelee
Matti Kuusen toimittaman teok.seh
"Suome-n Tasavallan presidentit". 4.00
ip. ohjelmahluku, 4:0ö vanhoja laUlu-taan
mainitun työn tekijöillä mein ja jä serenadeja. Esitt; Puijon I^ulu.
käsi varsissa verenkierron häiriön seu- ! joht. A. Heimola. 4.25 Eräs elämäntyö
mm
l esim, tehdastyötä tai kalastajien am-ttia,
niUn
ijcnklh ammattiin monia sellaisia töi-
, Joista voi koitua tcrveydcllLslä vaa-roja
Ja haittoja.
Maanvlljelystyö on tunnetusti ras­kasta.
Sen takia työkalun hankau^^voi
aiheuttaa, monissa töissä kämmeniin
raMtoja, Jotka helposi rupeavat mär-klmään.
Jos rtilhin pääsee likaa ja
sen mukana märkäbaktesreita. Koska
tällaisesta työn aiheuttamasta vam­masta
koituu työntekijälle usein työ-pähfän
menetyksiä, n i in se on otettu
i^rkyiseen ammattlta.utnakiin koi-vat-
^ v a h a - . ammattitautina. Työkalun
hankauksesta'johtuvien tulehduksien
'S|iS|i|Pi^llsni.-^>;J:- ennakkoehkälsyssä ja ^hoidossa;;• on
" ' " ^ ^ ^ ^ p - f l i P i / ^ f i ^ i t ' ' e h d o t o n t a puhtautla'
rauksena turvöta<j ja Ihos.sa siner­tävä
väri. Tautiin sairastuneiden on
aina; syytä hakea ammattitautilain
mukaista korvausta. Ennakkcehkäisyä
silmälläpitäen olisi lypsämistyö kes­keytettävä
heti cnsimniäisten oirei­den
Ilmestyttyä. Paras keino Jypsä-jäntaudin
torjumiseksi on tietenkin
lypsykoneen käyttö-
Maahviljelystyötä tekevät saattavat
keinotekoisista lannoitteista saada eri­näisiä
ammattitauteja. Niinpä tuö-maskuonapöly
saattaa olla vaarallista
aiheuttaen sen kanssa tekemisissä ole­ville
vaikeanlaatuisen keuhkokuu-,
meen. PuUtarhanholdchharjoittajat
taas voivat tuhohyöntcismyrkkyä kä­sitellessään
saada myrkytystilan.
Vaikka maanviljelijäväestön kes­kuudessa
esiintyy -vain harvoja am-mattitäutcjai
niin on kuitenlcin syytä
kiinnittää niihin riittävää hiiomiota
ja varsinkin pyrkiä niitä ennakolta
ehkäisemään. Ammattilääketletcessä
.pätcekin santa; ."Ehkäisy on kaikki,
hoitoa ei mitään."
m mi
l ii
f .
«1 lmm.y
• bakteeritartunnan estämistä silmällä­pitäen.,
'v;.
.Hankaxisvammoista koituu harvoin
hengenvaaraa. Toisin on asianlaita
Sosdem. puolue halukas
uuteen halhtukseen
Ilctoinkt r - - S o s i a l i d e m o k ­raattisen
puplueen puöleneuvosto ko­koontui
helmik. 19 pnä eduskuntata­lossa
käsittelemään hailituikysymys.
tä. ml.stä keskustdun jälkeen tehtiin
seuraava päätös:
Puolueneuvovstö qn sitä mieltä, että
nykyisessä poliittisessa tilanteessa on
pyrittävä sellaisen hallituksen muo-dastamisesn.
Joka nojai^tuu parla-mentaarlsscn
enemmistöön. Soslall-demokraattiscn
puolueen oHallistuml-nen
hallitusvastuuseen jää riippuvaksi
siitä, saadaanko hallitusneuvottelujen
kuluessa takeita, että sosialidemok­raattisen
puolueen vaatimukset tule-v.
it riittävässä määrin huomioon ote­tuiksi
hallituspoHtiikassa.
Maalaisliiton puolueneuvosto ko­koontuu
käsittelemään samaa asiaa
vasta maaliskuun 6 pnä, jonka jälkeen
vasta on mahdollisuus luiden halli-tuksen
muodostamiseen.
aisia
i i
lp::??:
Si"'f,^:::'''^y':' g:'.:s?;:".::
D E C C A - L E V Y J Ä
fel;if||^-:-?Ji;:-^' i
SD—5005 o Sole Mio, — Tango
Päiväsiä päivääp. — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SD—SOH Napolitana. Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa-—Slow foxtrot, Eero Väre
SD—5069 Ruusuinen hetki — 8low-fox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye ,
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
T R I O L A - L E V Y J Ä
l i
Iiii'
te m MM
T—8002 E i onni ole lahla — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangoni
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
HINTA $1.25 K A P P A LE
mm
YUämainHtuia hvyjä lähetetään kaikkialle Ca^
vaifilmukseUa (COP), tilaajan viakscttavalähetyskiilut.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
Bose^es Sudbury, Ontario
Suomen kotien hyväksi. -Prof, Aarre
Lauha esitelmöi kotikasvatuksen uran­uurtajasta,
Vilho Reimasta. 10.00 i l ­l
a l la "Hei-hiipo-hoi; laulu se s o i ! '
Merimieslauluja csitfc Teemu Grön­berg
Ja Guy Fagerström sekä Toivo
Kärjen yhtye. Sov. Toivo Kärki; 10.20
Vironniemen kaupungista pääkaupun­giksi.
Do.s. Eino Suolahti esitelmöi
10.40 "Canzon d l t a l i a . " italialainen
lauluketju.
Maanantaina, helmik. 27 pnä: 7.00
ap. Äänilevyjä. 7.25 Sanomalehtikat­saus.
7.40 Äänilevyjä. 12.00 Päivän
peili; 12.10 Kuorolaulua, Munkkinie­men
laulajat, joht. Ahti Sonninen
4.00 lp. Ohjelrhanluku. 4.05 Äänilevy-konsertti.
10.00 illalla K a i k k i minun
poikani. Näytelmä, kirj. Arthur M i l ­ler.
Yleisradiolle suom. sov. Olavi
Llnnus; Ohj, Markus Rautio. 11.35
Gaspar Ca.ssado' soittaa, .säest. Timo
MlkkUä,.:
Tii»taina. helmik. 28 pnä: 7.25 ap.
Sanomalehtikatsaus. 12.00 Päivän
peili. 12.10 Äänilevymusiikkla. 12.35
"Ohoh kullaista kotia." : Maininki
Slppola-Wll5kä, esittää Kantelettaren
runoja. 4.00 ip. Ohjelmanluku. 4.05
Maijat menossa. Rapscdla laat. K a u ­ko
KalanileSi Ohj, U i p o Lauri. 4,05
Viljo Immonen Icltaroineen. 10,00 i l r
lalla Lauluja Kalevalasta j a Kante­lettaresta.
Solistikuoro Joht. Nlls-
Erjc Fougstedt. — Aksel Törnudd:
Kitkat katkat; T9ivo k u u l a : Vene­laulu.
Selim Palmgren: Paimen ilo.
Jean Sibelius: M i n rastas raataa: F i l .
tri Martti Jukolan kuyaus Palkkarih
torpasta, 10:30 Yrjö Kilpisen uU-sia
Kanteletar lauluja. Esltt, Aune Ant­ti
ja K l m Borg, säest. Margaret K i l ­pinen.
— Johdantosanat: dos A. O.
Väisänen. 11.10 Uuno K l a m i : Karja­lainen
rapsodia, Esitt. Radio-orkes­teri,
Joht, Toivo Haapanen. 11.20
Ruotsinkielinen ohjelmanluku ja oh­jelmaa.
-Keskiviikiiona, maalisk. 1 p:nä: 7.25
ap. Sanomalehtikatsaus. 12.00 Päivän
peili. 12.10 Äänilevymusiikkla. 12.30
Pulidista. älä turmele. Johtajatar
Marjatta Kahiluoto pakinoi huoneka­lujen
hoidosta. 4.05 Jokaiselle jota­kin.
Konsertti 10.00 illaUa Valkoinen
hevonen, operetti, säv. Ralph Benatz-ky.
Studioesitys, sov. Ja ohj. Leo Go-
;Owin.
Torstaina, maalisk. 2 pnä: 7.25 ap,
aanomalehtikatsaus. 12.00 Päivän pei­li,
12,10 Nuorten sävellyksiä, 12.30
Lastemme silmät. Sihnälääkäri Tau­no
Helmistä haastatellaan, 4.05 ip.
Kirjelaatikko — lasten tunti. 10.00
Torstain julkinen viilidekonsertti.
Esllnt. Radio-orkesteri, Joht. Nils-Eric
Fougstedt, 11.05 Lona Leenan Laula­essa.
Ajanviete öhjehua/käsikirj. Roy
11.20 Ruotsinkielinen ohjelmaluku ja
ohjelmaa.
Perjantaiina^ maalisk. 2 pnä: 7.25 ap.
Sanomalehtikatsaus. 12.00 Päivän
peili. 12.10 Anna Mutanen laulaa,
säest. Gerda Weneskoski. 12,30 Soke­ritauti
ja sen hoito, Txi Hintsa esi­telmöi.
4,05 ip. Musiikkia koko per­heelle,
Esitt. George de Godzinskyn
yhtye. Lisäksi äänilevyjä. lO.ÖO O l i ­siko
syövästä toipuneiden kerrottava
kokemuksistaan? Kii-jaillja Helvi E r -
jakka pakinoi. 10.20 Kansanpeliman­nin
pakeilla. Ahti Sonninen soitattaa
Reino Vahakoskea. 10.35 Kirjoja,
joista puhutaan. 10.45 Laulumiehet
laulavat, Joht. Martti Turunen. 11.20
Ruotsinkielinen ohjelmanluku ja oh­jelmaa.
Lauantaina, maalisk. 4 pnä: 7.25 ap.
Sanoraaleihtikatsaus. Ill45 ^Vanhaa
tanssimusiikkia. Purpuripelimannit.
(Läh. Kokkolasta.) 12.00 Päivän peili,
12.10 Marssituokio. Esiint. Rautaoh-
Kääpiöomenapuu ei voi kosicaan
meidän sydämessämme-täytiää van­han,
joskhi u;!:ein bcitamatta Jäte-i
y n cmenapuun paikkaa. Se vanha
omenapuu, josta on oksiakin taittu­nut
sieltä j a täältä,: on iliana nähtä-vj-
ys kuildmisalkana ja- taas syScsyllä
omenien kypjyesjä, kesällä »e antaj^
j auringonvarjon ja talvella suojaa kyl-imää
tuulta vastaan. Kesällä \ja tal­vella
vanha omenapuii vaikuttaa jo­kapäiväiseen
elämäämme/
hilutta vilmeksikuluneiden vuosien
aikana on ilmaantunut, lisääptjvää
kiintymistä kääpiöomenapuiden kas-vaitämlseen
pienii-Ää puutarhoissa.
Tosiasiassa tämä kiintymys on niin
laajakahtoLsta, että näiden kääpiö-mäl-
sten omena puiden k asvattamisceh
spe.=iillol.suheet tamilavojen omistajat
eivät ele voineet tyydyttää kysyntää.
Kääpiöomenapuu ympätään erikoi­seen
juuria:ncei:een mikä tunnetaan
i l a l l i n g IX-nimeilä, Sumroerlandis-sa,
B, C. sijaitsevalla kcea.semalla tä­hän
Juuriaineeseen ympätyt puut ovat
kasteltavassa" h i e k k amultamaa-ssa
kantaneet jo toisena tai kolmantena
vuonna hedelmiä istutuksen Jälkeen.
Kymmenen vuoden vanhoina — istu­tettuina
kymmenen ja viidentoista j a ­l
an välimatkoilla, csa näistä kokeilta.
vLsta puista ovat 7 jalkaa korkeita ja
11 jalan levyisiä lämpimltaltaan,
Kääpiökoassaan e n omenlajit ttmtu-vat
säilyttävän niiden alkuperän vuo­sittaisen
tai joka ioisen vuotisen he-delmälllsyystapansa,
selittää Jcoease-man
edustaja A. J . Mann, Jotkut
parhaiten tuottavat lajit ovat "tuo-tanfOTf-
uoslnaan" tuottaneet 75—9^
paunaa omenia vuodessa. Niiden
omenat ovat .«uurenlaisia, muttaa hy-välaatuLsla
ja ne .läilyvät hyvin. L a ­jit
Jotka menestyvät hyvin ovat seu­raavat:
Cox Orange, Delicious, Golden
Delicious. Jonathan, Rome Beauty
Spartan, Staymn, Wlneasp Ja Yellow
Transparent,
Omenapuita ympätessä Mailing IX
juureen ymppäys on tehtävä ylem­mäksi
mikä oh yleisesti käytännössä.
Tämä varotoimenpide bn välttämätön
siksi, että juuren j a vesan yhtyrnä-kohta
jää' hyvin vaan pinnan ylä­puolelle
silloin kun puu istutetaan
puutarliaan. Täten menetellen ei ole
vaaraa siitä, että vesa juurtuisi maa­han,
siten mitätöiden Mailing-Juuren
kääpiöimisvaikutuksen.
Vapauden levitystyön-telajäln
kokous
Don-liaalilla
T(Ht»nto. — Vapauden asiamies-
<en ja levftystyön teki^iin yhteinen
•limkonspjgfiään perjantaina, mao-jiänum
3,ph3 Don haaIiIl3.'Kes-fanstcton
aiheena on jumi alkanut
yapaoden Jevitysryntäys .ja kokcH
n&seen osallistun .myös Vapauden
t o ^ t a j b m Ektand. Kaikld a -
siaan tUinnostoneet ItenUIöt. orat
tiervetnlleita.
Rotta on suur-
Rottien lukmnäärä Amerikan far­meilla
on lisääntynyV 60 miljoonaan
eli''kaksi kertaa ,suurmmak.si kuin
farmiväestön lukumäärä. LisäämäJlä
nämä .eotniljconaafarmiseudun rot­taa
rauuailaVoileyiin 34 miljoonaan
Totiaan Ja suuremmissa kaupungeiisa
oleviin 20 miljoonaan rottaan, saa-i
däan l u ku 140 miljoonaan, jbksesnkih . .
W määrä-rnrtäyhdysvallbissa on I johdan ja.^valvonnan alaisena, a l ^ a
'olla.jpppuvaiheessaan, silläi.noin 90
pros. siitä ,-on saatu suoritetuksi vuo­den
.lOöO^alkuunmeimessä, -Pohjois-
Jännittäjät ifiiilitokisat rBeaver
Lakella ensi sunnuntaina
50 pros. %Pohjois-
Suomesta jäUeen-räkenhettu
Voittaako Round Laken
Echon joukkue?
Beaver lake. — Ensi sunnuntaina
iäriestää Seaver Laken Jehu toiset
kansalliset liiihtokflpailunsa ja pujot-telukilpailut,
ainoat Liittcmme alaisis­sa
seuroissa. Hiihdot jäimittävät eri­koisesti
mieliä, ja niistä'muodostuu­k
i n yhdet kaikkein kireimmistä mitä
bn ollut. Nj-t näet kilpaillaan ensi-keiran
Sudburyn Osuusmeijerin lah^
joittamasta komeasta kiertoipalkixmos-ta,
johon matkat on: myöskin lahjoit­taja
suunnitellut.
Varmassa luvassa on että Rouhd"
Laken, kuulut hiihtäjät saapuvat' tä^
lun vuoksi sunnuntai-aamsica' J
Mäkikilpailut kello 2 iltai^^
päivällä on paljon jänniöä?|
heikkosydämmiset voivat olh t l
varuillaan l i i an jännitjkseaT
illaksi -järjestetty , Ippetiaj
Tuomenlehdet myrkyllisiä
Karjafarmarin ei sovi suojella tuo-mipuita
lattumella. Hatullinen kui­vaneita
tuomenlehtiä voi tappa leh­män.
N i in varoittaa Marylandin yliopis­ton
kasvitieteen professori Russell
Brown, Hän selostaa, että tuomen­lehdet
kehittävät hyvin myrkyllistä
"prussic"-happoa sikäli kun ne k u i h ­tuvat
syksyllä. Ei mikään kasveissa
ole niin myrkyllistä eläimille kuin
ovat kuihtuneet tuomenlehdet.
Eräissä olosuhteissa tuoreisiinkin
tucmenlehtiin voi kehittyä mainit­tua
happoa.
asukkaita.
; oVuosittain; -rotat,jtuhoskvat kahden
biljocnan dollarin arvossa rucMtar-peita,
siis lurin 5 prös, koko ."yhdys­valtain
rubkatarvemäarästä. Halli-tukssn
tilastot osoittavat, että rotat
tuhoavat joka vuosi :j^00 ^uajoonaa
bushelia. viljaa, jokavvastaa315;^leipä-lohtocä
jokaista'perhettä kchti./ S a ­malla
tavalla rotat" tuhoavat muita
ruokatarpeita. Koska farmilla, on
enemmän ruokaa vja, paremmat,oles­kelupaikat,
n i i n sUtä sjTTstä rottien
lukumäärä c n suurempi maaseudul­la.
Vaikka useita: farmeja-pidetään-*
k i n puhtaana rotista, niin-maaseudul-^
la suoritettujen rottavastaistenrkamp-pailuidenJiokemukset
osoittavat, että
rotista vapaita farmeja cn verrattain
pieni prosentti.
Aniharvat ihmiset täydellisesti'tun,
tevat rottien aiheuttaman vahingon.
Päivittäiset pienet nakerteiut Jääväät
huomioimatta j a -valh pbikeuksiilisis-sa
tapauksissa-kiinnitetään siihen hial-
Utusviranomaisten huomiota. Esi­merkkinä
mainittakoon tapaus N e»
Hampshiressa: Siellä kanafarmari
väitti rottien hävittäneen häneltä 8,-
•000 'kananpoikasta kolmen viikon a l -
•karm,;, •'
Massachusettsissa äskettähi toimi­tettu
tutkimus osoitti, että rotat söi­vät
61 dollarin arycsta rehua Jokaista
iOO kananpoikasta kohti ^yhdeksän
kuukauden aikana sellaisissa kana-huoneissa,
joista ei oltu hävitetty, rot­tia.
Ja suurin osa kanafarmeista tul­vii
rotista.
Kuvitelkaa ei-ään etelässä .sijaitse­van
viljaelsvaattorin vahinkoja —
siellä elätettiin 4.000 rottaa. Rahal­lista
menetystä on . useinkin vaikea
määritellä esimerkiksi sellaisessa t a ­pauksessa,
.joka koskee erästä Ohion
kaupimkia, jossa rotat purevat vuo­sittain
sataa henkilöä.
Hallituksen tilastot osoittavat rot-tamäärän
olevan suuremman pohjois-,
osassa maata eteläosaan. verrattuna.
Tämä johtuu siitä, että etelässä ei
ole syötäviä yiljaläjeja hiin paljon
kuin pohjoisessa.
Rottien luku on saatu jossain määi
r in laskemaan niitä vastaan; käydyn
tehokkaan kamppailun tuloksena ja
osuutensa on myöskin ollut rottiapi-itävien
rakennusten rakentamisella. ,
H^sinkL r r - «S-S> - r - Pohjois-Suo-men
maaseudun jälleenrakentaminen.
Joka cn tapahtunut M a a t a l o u s s e u r o - k i l p a U u u h ja Joukkuekilpailu sii^
jen VKeskusliiton -asutusvaliokunnan | muodostuu "päivän tapäbttunaksi.
K u t e n muistamme vakuuttivat Sud-
' buryn hiihdon asiantuntijat ' k u i i
' hiihdettiin siellä "Kuluttajat" kierto­palkinnosta,
että, jos silloin tapahtui
Suomessa tuhoutui sodan -viime- kuu-kauaina.
30; i u h n a n alueeUa. yU ;5,000
asuinrakennusta, y l i 4,000 kotieläin­rakennusta,
y l i . 6;50O. muuta taiousra-
•kenuusta j a n, 650 valtion, ituntien,
seurakuntien ja yksityisten julkista
rakennusta, kuten sairaaloita, kun­nantaloja,
kouluja, kauppaliikkeitä
Jne;
-Viime vuoden -päättyessä oli: hävi­tetyllä
alueella jälleenrakentamisen
=alusta lähitien valmistunut Jjaikkiaan
15,093 pysyvää Jä 3,424 väliaikaista Ra­kennusta.
.Viimefksimainituista r a ­kennettiin
iraltaosa eli lähes 3,400 vuo­den
1946 aikana. Pysyvistä uudisra-
Isennaksista on asuihrakEnniUisia
3,4fi0, viarjarakehnuksia, 4,042, mviita
talousrakennuksia 5,112 teollisuus-,
liike- ym. rakennuksia 242 ja julkisia
rakennuksia 208.
JJalleenrakermuksen vauhtia osoit­taa
se että V, 1946 rakennettiin py­syviä
rakennuksia 9,526, v. 1947 enää
vain 2,597 'Sekä seuraavana vuonna
1,955 Ja taas viime- vuoden aikana
1,015 rakennusta. Tässä työssä meil­lä
Tältettihx . hävitetyn • Pohjbis-Nor-j
an Jälleenrakentamisessa virheeksi
osoittautunut turvautuminen liian
suuressa määrässä väliaikaisiin raken-riuksiin,
niistä on johtimut se kaikki­en'
matkailijoidenkin huomiota. he­rättänyt
seikka, että Norjan jälleen.
kilpailu murtomaalla biisi Echon po­jat
olleet varmat vclttajat, ' Nyt t a ­pahtuu
kHpailu murtomaalla ja Jehim
poj illa ei ole, murtomaaharjoitusta.
mutta mitä saivat ne pojat Kirkland
.Lakella mestaruuskilpailuissa. Tässä
tapauksessa on harjoitus puutteellinen
ja kaikki harjoitiiksen edut Echon polk­kain
puolella tällä kerralla. K i m vie­lä
matkat ovat miltei samat, vieläpä
edullisemmat kuin Kuluttajat kierto-i-pialkinnosta-
Echon pojille, sillä heillä
on nuorta kaaitia nousemassa ja täs­sä
kilpailussa huomioidaan myöskin
alle 15 V . pojan aika joukkuekilpailus­sa.
taiteellisella ohjelmalla. .jSsSi.
esitetään koko illan taiiska i '
maalaisperukaUa asuvat ihaj^"
täväfc mitä merkitsee jiäyteJaäa*
Coitukset kun pitää kulkk eri tj
sa. :;harjoitu!ffiissa , pitkien . w
•päästä-lnmipyryssä j a mnpjiejg
;pakkasilla. Toivcmmekin«Jä'T-muistavat
palkita. näiden i H y ^
työn saapumalla iiatsoaiaaa. a-,'
näytelmäesitystä. • Parhaat voa'
m-at tulossa J a nuoret - voiast
asetamme suuria toiveita/ v i
hauska ilta ja siten tuette- _
pärhaitenpu r h e i lu pyrkimyci,
.•-Tanssit näytelmän loputtua;ti
nimus.
"l^anskanvttscaiäisyyden
Tipiieetkin on myytj-sotasopimuksessa
Kööpenhamina. Telepressb
•donannossa! todetaan, että i
•pnä allekirjoitettu WashingtbnJa
sopimus merkitsee Tanskan
syyden viimeistenkin rippddea
käämistä. Sopimuksen e
sanamuoto antaa USA:lle täysa
Tiaat kädet sanella kaikki
koskevat "'Päätökset USA:n
.. , , ., i eikä Tanskan parlamentin ia'
Hyvä Joukkue on tahan kilpailuun ,. ^ . . ..
myö's kin • Alertsilla, Kuka vo«i—tta a se kan kansan mielipiteen mukaa
nähdään ensi sunnuntaina, jokata­pauksessa
tavattoman tasaväkinen ja
kova kilpailu siitä syntyy.
Viime talvena oli yleisön jännittä­vin
tapaus pujottelukilpailu Jehun
mäessä. Nytkin vetää kilpailu vä­keä
mäkeen katsomaan komeata las­kua
ja .kiemurt3lua. ei kun pujctts-lua.
Sudburyn Nickel-teen joukkue
pi/olustaa IdeTtppalkintca ja melkoi­sella
varmuudella he nytkin voittavat,
sillä. Jehun pojat ja muut täällä ei­vät
lumen vähyyden tähden ole pääs-seSt
vielä juuri lainkaan harjoitukses­t
a kiinni. Sitä suurempi olisi innos­tuksemme
jos pojat ylittäisivät itsensä
rakeritainhien on suuresti viivästynyt ja toisivat voiton kotim. Se kuitenkin
Pohjois-Suoraeen verrattuna. , i on vaan hatara unelma. Mahdolli-
— •—— I sesti voi tulla myöskin laskijoita Es-
SuomeSSa työttömiä panolasta ja myöskin Joukkue, sillä
54,509 henkflöä
Helsinki. — Hallltuk.sen virallisien
tietojen mukaan oli Suomessa työt­tömyyskortistoon
hyväksyttyjä työttö­miä
tammik.; r 21 pnä alkaneella vii­kolla
yhteensä-54*509 henkilöä. Viimef
talvena oli vastaavana aikana työttö­mien
lukumäärä -27^47, joten työttö­myys
on lisääntynyt noin sadalla pro­sentilla.
Metsätöissä bn parhaillaan
noin-40,<K)0 vähemmän kuin viime tal­vena.
Ainoastaan 10,000 tästä 40,000
arvellaau merkityksi työttöm3?yskcr-tlstoon.
Pakkohuutokauppa uhkaa
toistasataa Vimpelin
kunhan talonpoikaa
Helsinki. — Vimpelissä -pidettiin
FARMITAVARAIX HINNAT
LASKENEET 1.3 PISTEELLS
Ensimmäisen kerran kymmenen
vuoden aikana farmituotteiden hinnat
laskivat vuoden 1948 252.6 pisteen en-nätystasosta
251^3 vuonna 1949 tie-doitti
Uittöhallltuksen tilastotoimis­to
helmikuun puolivälissä.
jan Tehtaan soittokunta, joht. Bruund
Haimi. 12.25 Perheen nuoremmille.
1.00 ip. Ohjelmanluku, 4.05 lp. Hphtl-iuunÄIanta.
Huvinäytelmä klrj. Mai­la
Talvio, ohj. Eero Leväluoma. 4.35
"Wieniläismakeisla," Radio-orkeste­r
i n sekstetti soittaa, joht, Erik Crori-vall.
4.00 illalla Ensi AlikoUa kuu­lemme.
10.25 Pienoisparlamentin is­tunto.
,10.25 Radiotansslaiset.
Nykopp Lontooseen
—• Takki palaa Moskovaan
Helsinki.— (S-S) — Tasavallan pre­sidentti
päätti helmik. 17 pnä t a ­pahtuneessa
esittelyssä asettaa Lon­toossa
helmikuun 27 pnä alkavia
Suomen-Englannin kaupallisia neu-vptteluja
varten valtuuskunnan ja
määrätä sen puheen j oh ta jaksi osasto­päällikkö,
ministeri J . Nykoppin.
Lontoossa käytärvissä neuvotteluissa
sovitaan Suomen ja Englannin väli­sestä
kauppavaihdosta kuluvan vuo­den
aikana. Edellinen kauppasopi­mus
pidennettiin väliaikaisesti kol­mella
kuukaudella.
Ministeri Nykopp, joka on Ollut e-delleen
Moskovassa odottamassa
kauppaneuvottelujen alkamista, saa­puu
nyt sieltä matkustaakseen Lon­tooseen,
Ministeri Takki palaa hänen
tikilleen Moskovaan johtamaan siellä
käytäviä kauppaneuvotteluja.
AmatöÖrihiihtäjän
määritelmä riidassa
Alfalfan kylvöstä
Kylvöt onnistuvat parhaiten Jos dis-^
kääminen Ja haraaminen-toirnltetaan j suhiiuntaina tammik. 29 pnä pulako-kynnetyllä
maalla ennen Viljon k y l ­vöä,
Erittäinkto jos apilaa tai alfal­faa
kylvetään viljan sekaan, maa t u -
ice harata Jälleen kylvämisen: jälkeen;
Kun;apilaa tai alfalfaa, ja vaikka
miiä heinän -siementä, kylvetään vil­jan
kanssa, se tulee toimittaa erityi­sellä
laitteella ^ joka liitetään viljan
kylvökoneeseen tai sitten käsi; k o j
neella viljan kylvön Jälkeen. Heuiän
siemenen kylväminen sänkipdtoon
sylssyUä. viljan , letkkauksen jälkeen,
ei tahdo cUa menestj"ksellinen, Sän-kipellon
diskaaminen saattaa maan
l i l an köyhkeäksl heinän siementä var-;
ten. Sitäpaitsi syksykesällä Ja syk­syllä
on useinJUn liian kuivaa. Hei­nän
siemenen kylväminen keväällä
syksyllä kynnettyyn peltoon on paras
menetelmä.
«auraa ei ole erittäin hyvää hei­nän
siemenelle suojaksi, sillä kaura
tahtoo kasvaa . l i i an sakeaksi. Pella­va
on tätä varten mainiota. Mutta
jos kauraa halutaan käyttää, sitä ei
sovi kylvää enempää kuin kaksi b i i -
shelia, eekkerille.
puhetta on ollut poikain saapumises­ta;
Tulossa on siis suurin talvinen t a ­pahtuma
kilpailumielessä Ma ja järvel­lä
j a kannattaa, sonnustaa itsensä kat-^
somaan näitä kisoja hiihdossa Ja mä­essä.-
•,
Hiihdot aloitetaan pujottelukilpai-
Samalla kun Tanskan on y]
tävä amerikkalaisten isäntien
lähetystöä", sen on maksettava
"Kööpenhainina lähetystölle 1^
kuluina" lähimpien vuden
aikana 1,897,000 kruunua.
Tanskan hallitus vaikenee ias
Ise kysymys Amerikasta
"avun" laadusta. Norjan s:
terr ilmoitti eilen, etta Norjan
ja tulee saamaan käsiaseita,
ja panssaToituja ajoneuvoja,
mat tulevat täydentämään poas
fastojaan amerikkalaisilla poina ^
T I L A T K A A VAPAUg
F I N K I S H STEAM BA193
Se^öS^iäÄfir Street
tToronto, Ontario
•MIEHET:
Kesklviildiona ja. torstaina 3-Ui
Perjantaina 1-12 i.p, ,
Lauantaina 1 i.p. - 2 a.p,
Suhnuittainä'8 a,p.-l i.p.
NAISET:.
Keskiviikkona j a torstaina 3-m
Perjantaina Ja lauantaina 1-13
PUHELIN E L 2571
HYVIN VALMISTETTUJEN
— y. 1871 toimitettiin ensimmäi­nen
'väcnlaskii Canadassa ja silloin
saatiin asukasluvuksi 3,689,257.
Aspcn. Colö. — Kansamvälineii
olympialaiskomitea ja Federation I n -
tchiatlonale dc Ski ovat olleet eri­mielisiä
siitä miten-^amatöörihlihtäj»
olisi määriteltävä. Kuten tiedetään
;?3llii kansainvälinen hiihtoliitto h i i h ­donopettajien
kilpailla amatööreinä j a
olympialaiskisojen johto vastustaa
sitä. Täällä koolla olleen kansainvä-
[.Ilsen hillitoliitou neuvoston .kokouk­sessa
päätettiin lyökätä asian-rutkai-.
seminen toukok, 1951, Talviolympia­laiset
pidetään kahdeksan kuukautta
myöhemmin Norjassa.
Orpo-porsaan
rudkldniinen
Albertan maataiousd^par tmenthi
karjanhoitorcsastpn johtaja A. J .
Chametski selittää, että orvoksi jää­vien
porsaiden ruokkimisprobleemi
tulee, parhaiten ratkaistuksi siten, että
kaksi emää porsii samanaikaisesti. Jos
toinen emä kuolee tai lakkaa anta­masta
maitoa, silloin voidaan yhdis­tää
porsaat. Kun .vieras porsas pan­naan
porsaiden joukkoon, silloin p i ­täisi
ripotella laimeata desifioniahiet-ta
kakikien porsaiden päälle. Tämä
tekee emäsialle vaikeaksi haistaa, että
sen elätettäväksi on t u l l u t lisää por­saita.
Jos toista emäsikaa ei ole saatavis­sa,
orvoksi_Jääneet porsaat voidaan
menestyksellisesti . k a a v a t t a l^mäu
lämpimällä' kokomaidolla. Menes­tyksen
salaisuutena on .se, että por­saille
.annetaan vähän muttausein
maitoa ja hyvä menettelytapa on ser,
käytetään isoa pullotelinettä. Miten
tämä teline rakennetun, siihen saa­daan
.yksit^'iskoht:aiset piirustukset
ä^ettäin Julkaistusta "Feediog Q r -
phan .Eigs"-IeÄtotehti5e3tä, niikä, flh
kous. Johon osallistui y l i 350 henkilöä.
Kokouksessa selvisi, että-kimnan vero­rästejä
on kaikkiaan yli 9 milj, ja
että-ensi kuussa tulevat rästit kohoa­maan
11 miljoonaan. Valtiolle on
verorästejä 2-2OO,O00nik. jä kimnan ja
valtion verorästit jakaantuvat 750 ve­rovelvollisen
kesken. Kunnan veroista
on suoritettu: 100 ulosi^ttausta ja vai-,
tion veroista 80 ulosmittausta. Ulos­mitatut
odottavat pakkohuutokaup­paa.-
; - . \-
Puiakökous valitsi 5-henkisen lähe­tystön
käymään Helsingissä selvittä­mässä
kunnan asioita j a vaatimasi?a
pikaista apua. LäheiystööA valittiin
3 -talonix>ikaa ja osuuskaupan .sekä
säästöpankin johtajat.
Kimnassa on 400 tj-ötöntä ja vara-töitä
on järjestetty ulkopuolella kun­nan.
Varatöissä käyville kuntalaisil­le
maksetaan varatöistä kuitenkin n i in
pieniä l>alkkoja, että kunnan on jat­kuvasti
avustettava töissä käyviä.
.Kuntalaisten lapsiavustukset on jo
suurimnialta osaltaan syöty, joten
-kuntalaisilla ei ole niistäkään mitään
tukea. ~ "
Kokous esitti, että varatöitä järjes-tettäi^
ln kunnan alueelle sellaisilla
palkoilla, että niillä olisi mahdollisuus
tulla toimeen ilman kunnan avus­tusta.
Itävaltalainen voitti
naisten mestaruuden,
syöksyhiihdossa
Aspen,'Colo. — Itävaltalainen mrs.
Trude Beisler-Jochum, joka synnyt­t
i neljä kuukaut.ta takaperin lapsen,
voitti täällä viime perjantaina naisten
maailmanmestaruuden syöksyhiihdos­sa
saavuttaessaan 50 mailin timtino-peuden
noin mailin pituisella r a ­dalla,
jossa'on 1,830 jalan pudotus.
Hän siioritti zoatkan 2.06.6 ajassa Ja
sai 9/10 sek. paremman ajan kuin
toiseksi tullut toinen itävallatar,
E r i k a Mahrlnger.
Mrs. Belsler-Jochum -voitti pujotte­l
u n J a syöksyn yhdistetyn kllpailim St.
Moritzin talviolynapialaisissa v. 1948.
^ n i s k a t a r sijoittui kolmanneksi, koi-!
rnas itävajlatar neljänneksi j a ame­rikatar
viiitieiineksi.
Paras canadalainen, Saodra Tom-linson
Vancouverista, sijoittui 19, saa,
den ajakseen 221,9.
Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J a i T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOmLAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—'60 Tonava kaunoiaiea — Valssi
Kultaa ia hopeaa — Valssi
Boittoleyy: Rytmi PoJat
DY—62 Dolores — Valssi
Valesiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—122 Wieiiiläis makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Soittolevy:. Rytmi Pojat
DY—123 Ilolinen leski — Valssipötpouri
. Aarre Valssi .
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluia ja
tansseja, I i a II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—139 Revontulten maa — Valssi
K im tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kjrtö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö AIsterilia — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Ohi Sen«riia — Valssi
JUMen Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—270 Jo Painuvi Päivä—Valssi
Surullinen Kuu — Slow-*fDX
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi V i r ta
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I J a II osa
- Soittolevy • -
DY-^28I Säveliä tuhansien järvien maasta,
III ja IV osa
Soittolevy
W
TIIJVTKAA OSOITTEELLA: