Vapaus, July 25, 1950

              i i
1^
i
1.
• n
'ii
I
i i f
1
t r , II
1'
vi'*»' P t>
BTvu 2 Tiistaiiia, heinäkuun 25 p. — Tuesday,Jtily 25
(UOlEaTS) —> Indepetideiit £abor
• • • . -. /•,,.'
Telfphones: Bustnetsa Office 4-4281
Edltoiiai Office 4-4265. Manager
E. SuksL Edltor W/Eltlmid. MäOlng
address Box 69,;Sodlrary. Oxttarto.
tabU8b«d No7. etu. 2017. Axtttuxrizeä
as eecond class maU by tbe^^
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed tbrloe weeldy: T u es d a jr«.
TbuTEdays and Saturdays by Vapatts
Pdblfshlng Company Ud^ at 100-102
EUf Öfe. W., Sadmay. Ont; Canatfa.
Advertfslng xates upoa avpVeattm.
Tranalatlon free of chaige.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaasa: I T L 6J00 6 kk. 825
3 klc 24»
TnulyavBlloIssa: 1 vk 74» 9 Mt 3j50
Suomessa: 1 vk 7.00 6 Uc. 4JS
L. Mackeirme King
'Viikoh vaihteessa saatiin tieto, että^^y^^^
;afl|«>ika WiJIiam Lyon Mackenzie KiiJg kuoli lauantaina 75 vuoden
ikäisenä. ,
»^Edesroennyt Mackenzie King tunnetaan erikoisesti siitä, että hän
on ollut kauemman pääministerinä kuin kukaan muu Britannian im-l^
riuttiin inaissa. Hänen pääministerikautensa olivat: joulukuun 29
j(bja'ira21 kesäkuun 28 p:ään 1926, syyskuun 25 p:stä 1926 elokuun 6
p':g^lS'il930 ja lokakuun 23 p:stä 1935 marraskuun 15 p:ään 1948 —
kaikkiaan siis yli 21 vuotta.
•'Väflcka emme edes yritäkään määritellä Mackenzie Kingin paikkaa
fa merkitystä Canadan historiassa, niin kaikesta huolimatta voidaan
, mieliimme joitakin erikoispiirteitä hänen tohninnastaan;
JJrifeinhäkin on huomioitava, että vaikka William Lyon Mackenzie
King ei ollutkaan niin loistava ja puoleensavetävä persoona knin oli
Janen kapinallinen isoisänsä, tai jotkut aikakautemme huomatuimmat
valtiomiehet, niin yleisesti kuitenkin myönnetään, että hän oli taita-ra
parlaanenttaärikko, joka kykeni laskemaan miten ja milloin on teh-lavä^
irtoja liberaalipuolueen valta-aseman säilyttämiseksi.
* Pääministeri St: Laurent oli ehkä oikeassa kun hän sanoi, että Ca-
Jiadah historioitsijat tulevat muistamaan viime lauantaina päättynyttä
j^ikaa "Mackenzie Kingin aikakautena". Mutta miten tämä aika­kausi
arvioidaan historian lehdillä, se ei ole niinkään helposti määri-ieltyi
Sillä "Mackenzie Kingin aikakausi" on täynnä suuria ristiriitoja
\a täydellisiä vastakohtia. Tässä on joitakin tunnetuimpia niistä:
l Kieltämätön ja kunniallinen tosiasia on, että William Lyon Macken-
5')e'!King pyrki laajentamaan ja täydentämään Canadan kansallista
Jisf2»3äräämisoikeutta. Mackenzie King vaati h saavutti sen, etUl
Canada sai vähitellen omat diplomaattiset ja kaupalliset edustajat
Ulkomaille; Sanalla sanoen hän vei huomattavaa osaa niiden siirto-
Wafcpmennon jätteiden poistamisessa mitkä jäivät liittovaltion perus­tamisessa
1867 jalelle. Hän siis tunnetaan yhtenä huomattuna itsenäi-feyysmiehenä.
I 'Mutta kieltää ei liioin voida sitä, että William Lyon Mackenzie
^ngin loppuaikana ja hänen ohjelmansa pohjalla, alkoi siirtyminen
tXJifijräivaltain imperialismin vanaveteen. Heti toisen maailmansodan
^päätyttyä Canadan hallitus liitti vapaaehtoisesti kohtalonsa toisen
?«aulun soittajana Washingtonin hallituksen ulkopolitiikkaan.
? Sisäpolitiikassa William, Lyon Mackenzie King ei epäillyt käyttää
-kansanjoukkojen demokraattista tahtoa hyväkseen vuoden 1935 vaa-fleissä.
Kuten muistetaan, hän antoi lupauksen, ettaj^alituksi tul­tuaan
hän kumoaa rikoslain paheellisen 98:nnen lakipykälän, minkä
'perusteella rautakorko-Bennett oli julistanut Canadan kommunisti-lifin
puolueen laittomaksi. King tuli valituksi ja hän kumosi lupaus-
Jtfe^'mukaisesti tämän epädemokraattisen lakipykälän. Mutta tä-
•ma Cl estänyt häntä sodan alussa 1940 julistamasta Canadan kommu-
«rististä puoluetta ja eräitä vasenraiistovoittoisia joukkojärjestöjä lait-
^tomaksi.
\ William Lyon Mackenzie King antoi v. 1938 siunauksensa Mynche-
'l^ää^^to^elle-, mikä aiheutti toisen maailmansodan syttymisen, mutta
: tästä, huolimatta hän teki «myöhemmin kaiken voitavansa auttaakseen
^Canadaa ja koko maailmaa uhanneen natsismin hävittäniistä.
; Ja vaikka Kingin hallitus julisti 1940 joukon vasemmistojärjestöjä
J"venäläisystävällisyyden" hataran syytöksen perusteella laittomiksi,
'niin tämä ei myöhemmin estänyt häntä itseään antamasta nimeään
•sen komitean hyväksi, joka sodan riehuessa toimi Neuvostoliiton ur-
I^eanlailtelun avustamiseksi ja tositietojen levittämiseksi Neuvosto-ilitosta.
t William Lyon Mackenzie Kingin poliittinen ura alkoi Rockefellerin
Jtybväenvastaisena toimitsijana, «mutta tämä ei estänyt sitä, että ha­linen
toimiaikanaan Canadan järjestynyt työväestö saavutti useita huo­llattavia
voittoja työolosuhteidensa parantamiseksi.
« "William Lyon Mackenzie Kingin aikakausi" on siis täynnä suuria
»ristiriitoja, kuten tiedetään. Miksi näin? Ainoa järkevä selostus
* tuntuu olevan tämä. Canada tuli historian näyttämölle ja itsenäistyi
Jkapltälisminmyöhäiskaudellä, jolloin kehitys oli ja edelleen on ääret-
Jt<»män nopeata'. Mackenzie Kingin hallituskauden alkuvaiheessa Ca-
* nadan kapitalismissa oli vielä progressiivisuuden merkkejä, mutta en-t
uenhänjen kuolemaansa progressiivisuuden 'tilalle , tuli jo van-
«huuden väsymys, poliittinen taantumus. Pikkumaan hallitsevana
a luokkana Canadan ppryaristo ei löytänytkään omaa paikkaansa aurin-
J gossa, vaan siirtyi Britanniasta itsenäistymisen jälkeen yhä enemmän
* Wall Streetin myrskyisen suunnan seuraajaksi siinä ilmeisessä harha-'
"toiveessa, että sieltä tulee Marshallin dollareita ja muuta siunausta
«Canadan suurpääomalle.
» Mackenzie Kingin hallituskauden tavoitteena öli maamme ovien
{avaaminen ulkomaille — tunkeutuminen Britannian vanavedessä,
* mutta silti itsenäisenä kansakuntana maailman markkinoille; Saavu-
J tettuaan huomattavaa menestystä tässä, Kingin hallituskauden loppu-
* vaiheella— johtuen Britannian maailmanvallan heikkenemisestä, ka-
» pitalistisen maailman supistumisesta ja Yhdysvaltain siinä johtoase-i
maart nousemisesta, Canadan kauppasuhteita rajoitettiin Neuvostolii-
1 tossa, kansandemokratian maissa ja Kiinassa sillä seura uksella j että
t ulkomaakauppamme ja koko ulkopolitiikkamme on joutumassa Wall
J Streetin miesten armoille. .
* Tällainen on pääpiirteissään "Mackenzie Kingin aikakausi" Cana-i
dan historiassa. -
CCFm konventioni ja rauha
Vaikka CCF:n oikeistolaiset johtajat, mr. M. J. Coldwell ja kump­panit
ovatkin niin "demokraattisia', että julistivat etukäteen kannat­tavansa
Koreaan tehtyä interventiosotaa, niin sittenkin työväenliik­keen
piireissä ja vieläpä porvaristonkin keskuudessa seurataan huo­mattavalla
mielenkiinnolla sitä, miten suhtautuvat asiaan Vancouve­rissa
GGFrnkonventioniin huomenna kokoontuvat edustajat.
Ennakkotietojen mukaan GCF: n konverrtioniin ^ mikä pidetään
vain joka toinen vuosi—osallistuu noin 200 edustajaa. Jokainen
GCF: n konventioniin osallistunut henkilö tietää, että ne kokoukset
eivät ole liiallisella demokraattisuudella pilattuja. Silmäntekevät pi-tavät'pitkiä
puheita mutta rivijäseoistölle myönnetään vain muutama
minuutti ja sitäpaitsi työjärjestys on laadittu siten, että hetken tär­keimmistä
periaatteellisista kysymyksistä keskustellaan mahdollisim­man
vähän, mutta sitä enemmän jostakin makkaratehtaasta. Edusta­jat
CCF: n kokoukseen on suurelta osalta nimitetty oikeistolaisen iiuip-pujohdoii
vfayväksymisen perusteella. Tämän lisäksi tiedetään, että
CCF;n huippujohto on etukäteen julkaissut puolueensa kannan Ko­rean,
t.s. sodan ja rauhan kysymyksestä. Se on pannut ensi keski-yjikkona
kokoontuvaa koQventioniii tapahtuneen tosiasiaa-eteen.>
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
3 i,ir< V'" I
GwA GtBtafson
ViTetisters Cofne-tlsaa,
BL C täyt­tää
f.L 26 pnä 70
niotla. Bän lähti
Nimnosta vnonna
1899 t^e mapte-
'reelle. Yhdymme
sabnlaisten la tai­tavien
onnentol-votolcsilii.
GRAND OLD MAN 94
Knoluisin Ja vanhin brittiläinen
(anteelui. Irlantilainen) kirjailija
George Bernard Shaw saavnttaa hno.
mennä tit. 26 päivänä 94 vuoden iän.
Hän on yhä edelleenkin virkeä Ja
eloisa fcäten voidaan päätellä hänen
tämän tästä antamistaan yleisiä asi­oita
koskevista purevista lansmmois-taan.
Tänään, tSt, 25 p:nä täyttä Petetan.
guishenen, Ont. sairaalassa 70 (vuot­ta
mrs. Anna Auranen. St. Catliarl-nessa
täyttää myäs Matti Banu 65
vuotta.
Toivotamme hellfe paljon onnea
syntymäpäiviensä Johdosta!
Mine-Hill-uniofi johto on
Ä-pommin pannan kannalla
Keboittaa jäsenistöä
allekirjoittamaan
pannavaatimuksen
Cblcaso,— Bfline, MllI andSmelter
Wo7kers International Union kansain­välinen
Johtokunta on antanut täällä
laajan lausunnon ratihanasiasta. Se
on Julkaistu imlon äänenkannattajan
lieinäk. 17 päivän numerossa Ja päät­tyy
seuraaviin neljään kohtaan:
1. Me vaadimme atomiaseiden pan­naan
Julistamista peloittelun Ja Jouk'^
komurhan välikappaleina. Me vaa­dimme
tiukan kansainvälisen valvon-^
nan voimaan sitä varten.. • • -
2. Me käsitämme, että mikä hallitus
tahansa. Joka ensiksi käyttää atomii-aseita
mitä toista maata vastaan ta­hansa,
tekee rikoksen ihmiskuntaa
vastaan Ja sitä tulee käsitellä sotari­kollisena.
3. Me keholtamme Jäsenistöämme
allekirjoittamaan ja levittämään rau-hananomuksia,
jotka sisältävät edel­lämainitut
kaksi kohtaa. Me kanna­tamme
täten (yiidysvaltalaista) työ­väen
kansallista rauhankonferenssia
joka on parhaillaan toiminnassa tä­män
vetoomuksen levittämiseksi
kaikkialle Yhdysvaltain työväenliik.^
keen keskuuteen.
4. Me keholtamme heti i>anemaan
alulle neuvottelut Johtavien valtojen,
erikoisestOdn Yhdysvaltain Ja Neuvos­toliiton
kesken. Me keholtamme näi-bm
neuvotteluihin siinä mielessä, että
voitaisiin sovittaa huomatuimmat r i i ­taisuudet
Ja lopettaa kylmä sota.
"Rauhan ääntä ei voida valmentaa.
Mine-Mill yhtyy xauhantaistelussa
sellaisiin Järjestöihin: kuin Kansain­välinen
Punainen Risti, moniin työ­väenjärjestöihin
Ja. niiden johtäjihi,
Amerikan Tiedemiesten Lditon pu-.
heenjohtajaan. Jokaiseen kirkkokun­taan.
Maailman Kirkkojen Neuvos­toon,
katolisiin Johtajiin, huomattui­hin
neekerien Johtajiin Ja niihin 371
huomattutm uskonnon, opetustoimen,
yleisten asioiden Ja työväenliikkeen
johtajaan. Jotka kannattavat Puoli-vuosisadan
Rauhankongressia," sano­taan
lausunnossa.
£telä-Kor^ssa oli marraskuussa
yli kolnil%iljoonaa tyipmiä
Mitä yhdyisvaitalaisten mieMtysheiTUUs on
merbnmyt Korean lansaUe sitten v. 1945 .
lUITXFS TUOSTA TCBHASTA
Mlelenvikaisuua lisääntyy, (Viran­omaiset
eivät ole huolissaan. Olo-be
and MaUhi uutisotsikko heinäk. 21
pnä.
• * •
UNELMOINEE KEISARUUTTA?
pyysiUisesti rohkeana miehenä Mac-
Arthurillaon kauan epäilty olevan ha­lu
päästä'presidentiksi. Hänet tunne­taan
poliittisena kenraalina Doro­thy
Thompson on vihjarmut, että
kenraalilla on omia paljastuksia teh­tävänä
kun siihen tulee sopiva hetki.
Tämä viittaa siihen, että Washmgton
on kieltänyt antamasta hänelle pyy-tämäänsä
tukea . . . — J . V. McAree.
• • •
PANKKHRIT VASTAAN­OTTAMASSA
. . ;
Ei ole hämmästyttävää, että useim­mat
"Tervetuloa Yhdysvaltain armei-
Ja"-niainok.set kaikilla asemilla on va­rustettu
"Pankkiirien yhdlstys"-alle-kirJoitukseOa.
— Michael Davidsonin
uutistieto Koreasta heinäk. 19 pnä.
• « •
JA RIKKAAT
PELKÄÄVÄT NABKAANSA
Taejonista lähtivät ensimmäiseksi
pois Tikkaat Ja hallyituksen virkailijat
jotka lahjusten tai peloittelun avulla
pääsivät pakolaisjuniin. — Philip
Deane Koreasta lähettämässään uutis-tledossa
heinäkuun 19 pnä.
Seilsemän pappia on faas
allekirjoittanut adressin
Toronto. — Canadan seitsemän keä rauhan hyväksi." Viitattuaan
johtavaa pappia on jälleen liittänyt
nimensä niihin, jotka hyväksyvät
Tukholman Julistuksen atomipommin
pannaan julistamiseksi. Nämä kir­konmiehet
edustavat eri kirkk<^un-tia,
eri puohlta maatamme, tiedoittaa
Canadan Bauhankongressl.
Very Rev. Thomas L. Leadbeater,
Kootenayn dekaanua Nelsonista,-B.C;,
on allekirjoittanut atomipommivas-taisen
adressin ja lisännyt' huomau­tuksensa:
. "Miten voi kukaan kiel­tää
kannatustaan tällaiselle adres­sille?"
Tämän lisäksi hän kuitenkin
selittää, ettei hänen allekirjoituksen­sa
"tarkoita kannatuksen antamis­ta
Canadan BauhanScongressille, min­kä
siöiteen minä olen hyvin vähän
tietoinen",' -
Rev. - Thomas Edvard Pickering,
Meadovr Lakelta. Sask. allekirjoitti
kristittynä ja'paaUistina tämän> a(l>
ressln Ja hän sanoo •kirjeessään':
"Olen aina iloinen saadessani tietoja
teiltä ja <valmis auttamaan risttret-adressin
siihen kohtaan missä määri­tellään
sotarfkoUiseksl se hallitus,
mikä ensimmäiselksl käyttää atomi­asetta,
hän sanoi oleVan epäselvyyt­tä
sen merkityksen suhteen ja lausui:
"Jos se tarkoittaa rikollisten teloit­tamista
tai ampumista, nlm sitä minä
en hyväksy." Lopuksi hän sanoo
Canadan RauhankongressiUe. "Ju­mala
siunatkoon työtänne. Veljelli­sesti
Teidän, Jeesuksessa Kristukses­sa,
rauhan ruhtlnassa." ^
United Churdiin lähetystön edus­taja
M. M . IVhlte Torontosta allekir­joitti
adressin ja lausui: "Olkoon
jumala kanssamme vielä..."
Rev. Thomas Mitchell, anglikaani
Nikusta, B.C., allekirjoitti adressin ja
sanoi rauhantoimintaa "kiitosta an­saitsevaksi
ponnisteluksi."
Toiset nyt allekhrjoittaneet papit
ovaUr Bev. Harry Pavson Oakville,
Ont.; Rev. G. H . Corscadden, K a -
puskasing Ja Rev. B. J . Bnckland,
Codys, N. B.
Tervehdys Yhdysvaltain turisteille
Suomen arkkipiispa
taistelussa atomi­asetta
vastaan
Helsinki. (DLP)_ — Suomen Rau­hanpuolustajat-
yhdistys on kääntynyt
arkkipiispa Aleksi Lehtosen puoleen
pyytäen Suomen evankelis-luterilai-sen
kirko ntukea taistelulle atomiaset­ta
vastaan Ja sen Johdosta suoritetta­valle
allekirjoitusten keoräykselle.
Rauhanpuolustajain puheenjohtaja,
maaherra Meltti on saanut myötämie­lisen
-vastaitksen arkkipiispalta, joka
kirjoittaa mm: "Ryhdyn tukemaan
tätä taistelua yhtäältä yhteistyössä
Pohjoismaiden muiden kirkkojen
kanssa, toisaalta Kirkkojen Maail­manneuvoston
kanssa, johon Suomen
ev.-luterilainen kirkko' ainoana suo-io-
Quebec. — LP!P:n täkäl-alnen kaijf-punkikomitea
on julkaisasut Yhdy^r
valloista täällä vieraileville turisteilfe
tervehdyksen, missä: heitä kehoitetaan
määrittelemään "kantansa Korean
siirtomaasotaa vastaan". '•
Seuraavassa on tämän lentolehtlseh
teksti: .
. "Canadan ranskalaisten tervehdys
amerikkalaisille ystävillemme:
"Koreassa on sota.
"Se on sotaa amerikkalaisten ja ko­realaisten
välillä. Taman sodan avql-la
yritetään pakottaa korealaisille hal­litus,
minkä he ovat hyljänneet ja yh­teiskuntamuoto
mitä he eivät halua.
Tämä Amerikan sota Korean kansaa
vastaan utikaa : nyt vetää mukaan
meidät — Canadan ranskalaiset. Me
emme halua olla missään tekemisissä
sen kanssa!
"Me olenune tavalla tai toisella
taistelleet imperialismia vastaan kan­samme
syntymästä asti. Tämä rans­kalaisuus,
mistä te pidätte Quebecis­samme,
on puolustettu taistellen — Ja
pyssyjä käyttäen V; 1837—38. Me käsi-malaisena
jäsenkirkkona kuuluu.
Kaikkialla sivistyneessä maailmassa
työ laajan ja lujan mielipiteen luomi­seksi
atomisotaa vastaan on käynnis­sä."
Arkkipiispa huomauttaa kirjees­sä
lopuksi: "Vaikka Suomen ääni on
vähäinen, on meidän oltava mukana
kaikessa taistelussa pahaa vastaan Ja
hyvän puolesta".
Myöntää siis täytjry, että rauhan voimilla on monenlaisia vastuksia
voitettavana.
Mutta vaikka oifceistojohto erottaisikin vielä joitakin sosiaJististen
periaatteidensa vuoksi imperialistista sotaa vastustavia jäseniä CC-F:
stä — ja sekin saattaa tapahtua — niin kaikesta huolimatta voi­daan
odottaa, että eCF:n riveistä nousee kuitenkin rauhankin puo­lesta
puhuvia ääniä, On nimittäin muistettava, että CCF:n maakun­nalliset
konventiot aavikkomaakunnissa ja British Columbiassa ovat
tuominneet Marshallin suunnitelman ja Atlantin paktin., Johdonmu­kaisesti
ajatellen nämä rauhanäänet kuuluvat myös kansallisessa kon-ventionissa
Vancouverissa. Varmaa myös ön, että avoimet hyökkäys-toimenpiteet,
mihin Yhdysvaltain imperialismi on nyt turvautunut
Kaukoidässä, _ nopeistuttaa entisestään CCF:n riveissä jo vuosikausia
tipahtunut jakaantumista oikeiston ja vasemmiston — sodanlietso-
^^ain ja rauhanpuolustajain välillä. Yksikään rehellinen sosialisti, yk­sikään
kaikkia sotia johdonmukaisesti vastustaneen J. S. Woodsworth-vainajan
ihailija ei voi olla tuntematta pahoinvointia kun mr; Cold-well
ja kumppanit antavat varauksettoman siunauksensa Yhdysval-lain
hyökkäystoimenpiteille Koreassa ja-muualla Kaukoidässä. CCF:n
iivijäsem'llä ei ole mitään hyödyttävää sodasta, ja siksi he vastustavat
imperialistisia sotaseikkailuja. Tästä johtuu, että CCF:n riveistä
nousee,varmasti tulSvien vuosien aikana entistä enemmän rauhanpuo­lustajia
— mutta tällä kertaa huomio kiintyy siihen,, missä määrin nä­mä
vielä uinu\'at rauhanvoimat saavat jalansijaa Vancouverissa huo­menna
alkavassa CCF:n kansallisessa könventionissa. Selvää nimit­täin
on, että CCF:n kansallisen konventionin -edustajilla on nyt suuri
vastuunalaisuus. Heiltä voidaan hJTvinkin tulevaisuudessa kysyä,
mitä he itse kukin tekivät silloin kuin maailmaa uhkasi kolmas maail­mansota
— mutta sota oli vieFä ehkäistävissä?
Työväenliikkeen; tämän maan ja kansan, sekä koko ihmiskunnan
etujen vuoksi CCF:n edustajain pitäisi lausna päättävän kantansa
rauhan puolesta, vaikka he niin tehdessään joutuvatkin astumaan im-,
periaiistiseeu sotaleiriin paenneen johtonsa vaip«ulle.
tämme, että Korean kansa haluaa rat­kaista
omat asiansa. Me emme kos­kaan
taistele niinkään toisen kansan
orjuuttamiseksi.
"Me emme halua kolmatta maail­mansotaa.
Olemme vakuuttuneita sii­tä,
että tekään ette sitä halua. Te ette
halua poikianne tapettavaksi Ja kote­janne
hävitettäväksi.
"Mutta Amerikan ohjelma on nyt
yhdistynyt sotaan. Sana Amerikka
tarkoittaa täällä, kuten muuallakin,
sotaa.
"Mahdollisesti te tiedätte, että Ca>
nadan ranskalaiset liittyivät Amerikan
vallankumousarmeijaan v. 1775 Jol­loin
teidän esi-isänne taistelivat
maantie itsenäisyyden puolesta;
"Juuri Canadan ranskalaisten avun
perusteella Amerikan armeija kykeni
v. 1775 karkoittamaan.brittiläisen ar­meijan
St. John-joen laaksosta, val­loittamaan
Montrealin ja Sorelin, se-,
kä saartamaan Quel}ecin kaupungin.
Me olimme teidän kanssanne taistelus­sa
^tilkomailta yliherruutta, imperia­lismia
ja orjuutta vastaan.
TSaut Biarra;änn!ssa pfdeCttät
Aasian Ja Aostraallan ammatti-
, «yhdistyskoifeKitZBl^ Jossa Ete^.
Korean Ammattiyhdistysten Lii­ton
vantpnheenjohtala-v Balc Se-
Jengln pohnl.Etdä Korean sUlid-sesta
tilanteesta mm. seuraavaan
tapaan:
. - , - '
'^Korean niemimaan t. eteläosassa,.
Jossa meidän ammattijärjestömme
tohnii, on amerikkalaisten.impei^allsr
thien ies kasvanut päivä päivältä ytiä
uhkaavammaksi. Maan teollisuus .on
täydellisesti hävitetty Ja kansamme:
on- nälkiintynyttä samalla kun maas­sa
vaUitsee laaka fasistinen terrori.
Joka vetää vertoja Hitlerinkta terro­rille.
»
Etelä-Korean tehtaiden lukumäärä
joka v . 1943 oli yli 10,000, lasM maa-lltkuussa
1947 4500'tehtaaseen. Teol­lisuustuotanto
oli V . 1943 'vain 26,4 %
V. 1939 tuotannosta. - Soulin alueella.
Jonka teollisuuä on kehittyneintä, on
toiminnassa vain'5 % t&htaista.
Teollisuuden, kaivostyön ja kulku­laitoksen
palveluksessa-oli iv. 1946
356,000 työläistä,' mutta heidän l u -
ktmsa oli «v. 1947 laskenut 150,000 työ­läiseen.
Syngman • Rheen hallituk­sen
Ilmoituksen-: mukaan on Etelä-
Koreassa tällä hetkellä yli 3 miljoo­naa
t^ötöntä^neli ly6 Etelä-Korean
koko väestöstai- Työttömien li&u oli
marraskuussa-l&föd miljoona. '
Amerikkalaiset Imperialistit Ja hei­dän
uskolliset 'lakeijansa Syngman
Rheen johdolla ovat teloittaneet yli
100,000 korealaista sen takia, että nä­mä
ovat halunneet vapautta Ja
maansa itsenäistämistäi Monia a i ­van
viattomia ihmisiä on vangittu Ja
tuomittu ilman oikeudenkäyntiä. Eri­koisen
innokkaasti - ovat Syngman
RIheen poliisit •hyökänneet ammatti­yhdistysliikkeen
> kimppuun. Luke­mattomia
ammatUyhdistysten taval­lisia
Jäseniä on vangittu. Johtajista
puhumattakaan. '-^
MAL:n valtuuskunta, joka maalis­kuussa
1947 teki Louis Saillantin joh-.
dolla matkan Etela-rKoreaan, m^hiit-si
raportissaan, että .-"vain Kreikan t i ­lanne
saattaa .vetää vertoja Korean
tilanteelle". Ja ikuitenkhi on sanot­tava,
että olosuhteet ovat-tämän jäl­keen
vielä huonontuneet.
Vihollisen pahiostuksesta huolimat­ta
Etelä-Korean työväenluokka tais­telee
kansansa Johdqssa vieraita maa-hantunkijoitav
ya^ti^an. Moniin tais-teluihin
Joiden alktunerkkinä oU v.
1946' lokakuun 'kansannousu, ovat o-sallisttmeet
miljoonat Etelä-Korean
kansalaiset. Näissä taisteluissa, joi­den
Johdossa ammattijärjestö sään­nöllisesti
on ollut, ovat työläiset ol­leet
eturintamassa.,
Lokakuun 30 pnä 1948 oli ammatti­järjestössä
252,026 jäsentä. Järjes­tön
päätehtävät ovat seuraavat: ,
Taistelu amerikkalaisten, imperia­listista
KoreaspQlitiikkaa <vastaan
heidän apurinsa Syngman Rheen ku­kistamiseksi
ja y K : n Korea-Komis­sion
karkoittamiseksi maasta.
Ammattijärjestön taistelee työläis­ten
elintason parantamiseksi ja; sen
lisäksi se harjoittaa laajaa avustus-tcdmintaa
terrorin uhreQcsi> Jontnnef-^^
dea. kansalaisten peiibeldenvkeskuu-
Korean työväenluokan puolesta toi­von,
"että tämä konferenssi, MAIi Ja^
kaikki täällä edustettuhia «devat kan­sallisten
ammattijärjestöjen valtuus­kunnat
vakavasti tutustuisivat kan­samme
taisteluun,. Jonka päämääräni
on USA:n p^cstvässeo, mqanunef
sisäisiin asioihin sekaantiiinisen lo­pettaminen.
Toivqn>;:t että edustajat
pyytävät maittensäi^ölälsialbaikein
keinoin Tastustai^aan USA:n halli-,
tuksen ' Koreaan .suuntautunutta
hyökkäyspolitilkkaa".
AlANIEOHTAINEN TABOIXtrg
Yhdysvalloissa ilnjcstyväBsä larja,Äi
ricn ahnanakfssa on höhtitanm to i
dalla seuraava, varoitus:
.."Vahtikaa aitojanne ja tmkJl
n«t a»vät ott, tnnut,!"
Tutkikaa katkonne
ennen talven tuloa
Canadan Suomalaisten Arkisto ke-hoittaa
täten kalkkia Canadan suo­malaisten
historiatyön ystäviä tarkas­tamaan
vajoissa, ullakoilla ym. pal­koissa
olevat kätkönsä ennen talven
tuloa, lämpimän sään vallitessa. .
Monilla Canadan suomalaisilla on
varmaankin tallella*yhtä ja toista his­toriatyön
kannalta tärkeätä ainehls-toa,
kaikenlaatiUsla suomalaisten, yh-teistounintaa
kosk^ia asiakirjoja Ja
vanhoja painotuotteita. Jotka on pai-,
nettu suomenkielellä Canadassa ennen
vuotta 1920.
Haluamme erikoisesti mamita, että
erikoisen tervetulleita Ql"8l Port Artr
hurissa 1908-^1915 ihnestyneen Tyifr
kansa-Iehden: numerot, myöskin, siellä
ilmestyneen Väkäleuka-nimlsen pila­lehden
numerot, puhumattakaan Na-naimossa
ja äohituIassa,igoi-rigQ4 i l ­mestyneen
Alka-lehden numeroista^
Jos satutte tapaamaan Vapaus-Ieh-den
numeroita. Jotka on painettu en­nen
vuotta 1921, olisivat nekin terve­tulleita.
Lähettäkää siis aarkistoUe kaikki ai^
nehisto. Jonka arvelette olevan. Josta­kin
merkityksestä suomalaisten histo­riatyön
kannalta katsoen. Ellette : ole
jonkin suhteen vannaa'lähettäkää se
kuitenkin varmuuden vuoksi.
Kaikki lahjoitukset^on lähetettävä
osoitteelle: Finnish-Canadian Archi-ves.
Box 354, Sudbury, Ont.
(dl oni
lalaustm
TUNSI 8EUBARUNTAN8A ^
Pappi? katseli suurta sanantanmi^-
paljoutta pääsiäispäivänä tti^-
Katseltuaan, tätä tavalUEnadS-pp&
teavaa n^tyä.-hän sanoi:
'•Tainä huomaan, että täällä on tji""
Jon sellaista, jotka eivät tule
iMon fniln vasta taas ensi pääslifeofi.''
SeUaisffle minä toivotan hauskaa^-'
lua." • • ••
Yhdysvaltain strategisiin rajoih!» i
kuuluvat nyt Berlin. Kreikka, sie­ltä.
Indo-Kihia, PUippUnit, Pomoa'
Ja Korea . . . — «arold Callander, h . "
rislsta lähettämässään
Globe and Mailissa.
f ItaTon,. että
hifinä
artikkelisi'
Ky^yk^ja
vastaako
"Täten meillä on^^vähän oikeutta san
noa teille nyt: ii&äritelkää kantanne
rauhan puolesta- Yhdysvalloissa,. K o ­lean'siirtomaasotaa'vastaan.
— Teh­köön
kansojemme'Välinen ystävyys
uudelleen mahdoliiseksi sen, että
olemme liittt^aisia-rauhan Ja vapau­den
puolesta."
Alkon voitto 5,500
miljoonaa markkaa
HelsinkL-^ Valtioneuvosto on vah­vistanut
Qy. Alkoholiliike Ab:n viime
vuoden tilinpäätöksen. Sen m^dtaan,
yhtittri varsinaiset tuotot olivat
11.527.922;106:50 Ja yUmääräiset tuotot
2365.293 mk. Väkijuomien ja väkivii-nan
myynti ihnan valmisteveroja o l i
13.109.302.266:60 Ja muut myynnit Il­man
liikevaihtoveroa 566,293.712:57.
Tilivuoden voitto oli 5.563.909.032:41.
Vuoisivditosta erotetaan vararahastoon
30.000.000 markkaa, eläkerahastoon
20.000.000 markkaa, Jaetaan oshikona
osakkaille 7 pros. osakepääomasta
4.200.000 markkaa sekä käytetään vä­kijuomayhtiön
^verottamisesta ja aen
vuoshroiton käyttämisestä annetun
lain mukaan 5.509.032:4L
ISÄLLINEN N^UVO
Varovainen Isä: "Rakas lapsehi, jos
sinä haluat itseUesi hyvän miehen,
niene naimisiin mr. Kallion .kanssa.
Tytär: "Mistä sen tiedät, isä?"
Varovainen isä: "Olen lainannut
häneltä rahaa kuusi kuukautta, mutta
hän tulee silti meille."
Kysymys: Onko Sudbinyssa tubn."^
rovh-kaUiJa, Jonka puoleen voi tar­peen,
vaatiessa kääntyä neuvoja var/'
ten. —M.-S.;
Vastans:,Ei ole. Sudburyn ja ympi.'
ristön tuloveroasiat hoidetaan otta-;
vvassa. Sudburyyn suunniteUaaa JK.
rustaa myöskin tuloverovlrasto, arat. j|
ta suunnitelman toteuttamisen nat-taa
kestää vielä vuosikausia ktska si- ,1
tä varten olisi ensiksi rakennettara «>•
piva rakennuskin.
Jos teillä oh tuloveroasiolta, Jotlui
koskevat Sudburyn seudun asukkaita,
on parasta kirjoittaa osoitteella:
triet Income Tax Office. Ottawa, Ont,
Kysymys: KuinlJa monta palkaDi
olevaa henkilöä voi pitää tyc5ä>
boarding housessa ilman sairaus- ja
tapaturmavakuutusta. OnkoseOnta^
Tion laissa: määrätty. — VastaukiGeetr
kiitollinen.
Vastaus:. Ontarion maakunoäT
^orkmenlä Compensation lain vm^
teellä annetut säädökset eivät edelljiä,
että boarding housen työläiset olif
vakuutettava työssä tapahtuvan tapa<
turman: varalta, kuten on asianlaita.
lukulsUn muihin työaloihin nähden,
eikä mikään muukaan laki sitä mli<^
rää. Kaikesta huolimatta voi tämän-laatuisen
'työpaikan omistaja esittä»
'W<n*kmen's Compensation BoardiDe
jq^ynnön, että hänen työläisenä Ta-ij
kJtutettalsihx tapaturman varalta M
Jos py^tö, hyväksytään pitää t y t e i
tajan maksaa siitä aiheuutvatvalna-jj
tusmenot, jolta el saa vähentää kMMi
myksessä olevien työläisten ansiolsta.{|
Mikäli ravintolalllkkeet ovat kysj-L^
myksessä pitää niiden ottaa WoilC'j|i^
men's Compensation Boardm yaltun-i
tus, jos. niiden palveluksessa on toi-ij
si työläistä tai enemmän. [j
Mitään lain kautta määrittyä pa-i|
kollista sairausvakuutusta el ol« jrf^
massa Ontarion maakunnassa mutttj
työnantajat voivat panna työläiseisi)
vapaaehtoisesti sairausvataiutukEoaj
kuten useilla teollisuusaloilla on tai
pahtunutWn. Näissä tapauksissa onj
yleensä käytännössä, että työnanta»
maksaa ainoastaan osan vakuutast»(
luista Ja perii osan, tavallisesti piiolet|
työlälstensä ansioista. On kuitenttJ,
sella!siakln tapauksia, että työnantaja,
maksaa kaikki sairausvakuutuksesta'
aiheutuvat kulut. t
_ tänä kei
I jiauskaa ainaJ
tumassa jok
["ovat olleet uli
miDä ole
QUt. mutf
uttanim päi
l.tbittjn, etta »
> hänen I(
nä sam tän
I tätini ant<
1 sain ram
Isältäni
puseroi
teidän lat
_ 1 NipJgonista
! Hiinunu Lampi
Lrässä volnnls!
Lteesta pois ra
[Kyllä kai Pra
non tana '
Dut nim
[ijfiksi sinä et 1
5Wertanen? E
ilt» kirjettä pii
('Onko teistä n
Ljmlinafisa? Vei
olenune nc
Meillä c
de oikein n
oDut Vapaude
:o lakkasi kirj
suomalaisia v:
suomeksi?
läpäisi
rOä kai sinullt
kirjeestai
olnka Amall;
Ja vaari
roirat hyvin.
]£hln sina mei
Uargaret-slsli
olen mai
mutta kylli
maalia Itse
veljeni
lypsämään
ID.
No lopetan ny
läpäisi luokl
on hauska ke
Fai-pai.
^B!inä(
Jflnun'
New Yorkissa toimii Kaukaisen I-dän
Politiikan Komitea, joka on äs­kettäin
mitanut lausimhon -Korean
sodan johdosta ja koska ise cni var-shi
kiinnostava on syytä tutustuttaa
Ittkijamme siihen tärkeimmiltä koh-diitaan.
Kuten muistetaan sanotaan sodan
syti^yneen smmuntaiaamuna kesäk. 25
pnä. Vielä saman päivän iltana pan­tiin
Y K : n tmrvallisuusneuvosto toi­mimaan
Yhdysvaltaiif hallituksen a-loltteesta.
Yhdysvaltain hallitus i l ­moitti
päivän -kuluessa Ja ennen Y
K : n turvallläuusneuvosjton koolle;
kutsumista, että.se "kiirehtää Kore­aan.
.. ennakkosannnitelmien ina-fcalsestl
huomattavat määrät avustus-aseita.
. . " kuten New Yoork Times
kertoi seuraavana päivänä, kesäk. 26
pnä... :,-
Kun YK^n turvallisuusneuTOsto ko­koontui
hiaanantaina oli Yhdysvallat
Julistaneet PohJois-Korean hallituk­sen
"syylliseksi hyökkäykseen- —
"'kertakaikkiaan laittomaan Ja provo­soimattomaan
hyökkäykseen.? Tur­vallisuusneuvosto
teki päätöksensä
Korean sotaan sekaantun^sta Y
K : n peruskirjan vastaisella tavalla,
siis lalttomastL Yhdysvaltain edus­teta
esitti päätöslauselman. Jossa
r^iMmloidaan vaka<vasti huolestunei­na
Pohjois-Korean Joukkojen aseelli­nen
hyökkäys Korean tasavaltaa vas-taan."
: Lyhyen "keskustelun" kuluessa, tur-
-valUsuusneuvostossa ei kukaan.aset­tanut
edes ^aeenalaiseksi käsittääkö
YK:tt pcmskkjA mlnls^iift CKMtt 1 ^
saiaissodan hyökkäykseksi Itsenäistä
valtiota vastaan. --:r.
Kaikki mitä-.sen jäUseen tapahtui
tehtiin olettaen,;, että Pphjols-Korea
olisi ^ l l i n e n hyökkäykseen.
. "Onko vastuunalaisuus Korean so­taan
lujasti todistettu", kyi^rtään lau­sunnossa.
Komitean käsityksen mu­kaan
sitä ei ole tc^y sillä Yhdysval­tain
hallitus toimi asiassa ennen--
kuulumattomalla ; nopeudella Ja sai
Y K . n taivutetuksi menettelemään
samalla tavalla. ;
"Ainoastaan yhden riitapuolen vc^e-liplde
kuultiin.. Mitään tietoja ei
py3rdetty asiaan Pohjois-Korean puo­lelta,
ketään Pohjois-Korean edusta­jaa
ei ÖUut paikalla, e&ä tehtymi­tään,
että yoitalslh» kuulla sen seli­tys
asiassa, ei tehty
tosiasioiden selville; saamiseksi. Blaik-ki
täniä topahtul $iitä huoUmatta, et­tä
tiedettiin Pohjois-Korean radion
laajaltaheen uutisen eteläkorealais­ten
hyökkäyksestä Ja uhanneien l u ­jilla
vastatohnei^piteiila elleivät ete­läkorealaiset
lopctta sotilaallista seik­kailutoimintaansa.
T^män laajal-luksen
tiedettiin ^tapahtuneen useita
tunteja sitä ennen. kuin Pohjois-Ko­rean
Joukot menivät 38. leveysasteen
yli", todetaan lausunnossa, :
•*Mikään «ikeosistaui el anna
taom^ sellaisten ybslpnoUsten
Ja hstarain todisttisten perosteel-la
knin esitettiin tässä Upaidtses-saYhdtysvaltaln
taholta Ja'byväk-
, syttlln tnrvalUsmisneitvostoa lyn-feälstoanosss.
.
"Se kiire, jota noudattaen Yhdys­valtain
hallitus ja sen yritysten kaut-ta'YK
on tuominnut Pohjois-Korean.
on hämmästyttävänä' vastaTcöhtana
sille loppumattomalle tutkimiselle ja
siitä seuranneelle •kakshnielisyydelle;
miUä käsiteltUn Hollannin hyökkäys­tä
Indonesian tasavaltaa ja arabia­laisten
hyökkäyksiä Israelia vastaan.
Tämän polkkeukselUsen kikeen Ko­rean
jutussa pitää herättää kysymyk­sen
Yhdysvaltain hallituksen todeUI-sista
tarkoituksista kuten tapahtui
Indonesian ja Israelin Jutuissa har­joitetun
loppumattomien viivytysten
johdosta.
"Se tapa. Jolla Pohjois-Korea on
ielmattu hyökkääjäksi Yhdysvaltain
aloitteesta Ja 'läntisen maailman' ta­holta
tekee jutun hyvto epällyttän^äk-sif
Ei ole tarpeellista, että Yhdys­valtani
kansan pitäisi uskoa Pohjois-
Korean selityksiin pannakseen mer­kille
sen edesvastuuttoman kiireen Ja
kaikkien alkeellisimpienkin oikeus­sääntöjen
noudattamisen puutteen
mitä heidän hallituksensa on noudata
tanut. •
"Korean jutun luonne on sellahien.
että pitkään aikaan ei voida saada
sellaista todistusainehlstoa. Joxika ä -
merikkalaiset käsittävät suoranaisek­si
todistukseksi. Siitä syystä <m suuri
paino pantava niihin olosuhteisiin;
Joiden vallitessa Korean sota puhkesi,
kuten lakikid^sä sanotaan; epäsuo­raan
todistusainehlstoimt. Sellaisia
todistuksia on runsaasti, mutta Ame­rikan
lehdistö 'Ja radio oikaisee tai
salaa miltei -kaiken Julkaisemisen JaT
sen asemesta vielä äs^ettähi ylisesti
mädäksi,:Ja tehottomaksi> tuomittua
Etelä-Korean amerfickalaisten nuk­kehallitusta
ylistetään Kat^kalsen I -
dän - demokratian arsenaaliksi", sa­notaan
lausmmossa- edelleen,
"Kolnneenviikm aikana: ön ko­ko
mau v^UAty. saiuanalehti- Ja
ndfoUedoilla» poluilla» JoBstob^
silla Ja laustmnoina, Jotka ori||
mUtei poikkeuksetta esittänett^
noastaan asian toisen pnolen. M
; on oUnt propagandatnlT», ***^
ole tuskin vertaistaan.
yleisen mielipiteen mnod(Blaii*tj|
v a t t ^ iarpcelUsia tfetoj» m »
iattn tai ehkäisty pääsemästo j»^
kisirateen. iTBl on h»»!»^
siitän että kaikki sänomaldi^
ovat JolkalBseet erään natisen, J * !
sa kerrotaan ett» sen miehet (TTJI
valppaina kalkkia y««"5Hä * »fti
toksla vastaan. Jotka saam
'vaarantaa kansalliset edot'. j?i
ns. kansalliset edut ani o g l
kuta Bheen, Chiangto Ja W?B
Daln; on meidän
presidentin sotllaaUisell*
ventlona Kankaisessa ^^^l
varsto kauaskantoiset « « » ^ j
sanotaan tässä tärkeässä »sa",|
.• jassa." " •. • • -3
Lausunnossa todetaan lalna^
avulla edelleen, että PoW<»is-»w
on pyiktayt rauhaUlsin fc^f^^O
distämääh koko Korean ylidc^wj
tioksl Ja että Etelä-Korean
on halunnut sotaa, että EteB-»f^|
hallitus on ollut yi
mötkdhallltus. Joka olisi
Uman Yhdysvaltain •hamtt&sfl'
Ja turvaaja että. Yhdysvaltain
tus on sodassa koko Koreaa
vastaan Ja että ^ " ^ . ^ ,
on ainoastaan yhdysvaltalaisi»*
Ja^mlehlä, vomum^^^
punkeja ja tappaen koteauu*
Viiinelslmmät tiedot Wi
ta kertovat Trumanin vaatlfleö
giestilta kymmenen bUJ*»^
sla kuumaan sotaan k ^
Tastaan maailmassa.
Ijnperialismi haliiaa siis «H»»»
dan muuallakin maaihnassa.
ilmeistlkto '.saamaan ^^^^L,
manlaajuisen kolmannen
^ t ä on kaikkien rauhan
Jien kaksinkertalstettaw
Surren ili
John
• k
syntynyt Ikaal
kotonaan Na
kuun 5 p:na
paamaan vai
;ksi miniä j :
loissa, veli ja
sukulaiset ja
Suomessa.
' ••• •• •• M
r • : • • O.
. y
H
Yön hiljaise
elon tuskat
Nuku iäisyy
Ma
K
• Sydämellini
jMe. Jotka E
I moittivat Pai
f]a seppelein, i
leyrästi surrei
elämäntovei
Juhc
^
IJQOU 8askat(
iMinäkuun i
l^tynyt Tor
jkuun 7 P :E
imaahan v. 19
f Häntä lähi
pat lapsemme
ja poikaa, joif
jiambiassä sei
I ystäviä tääUä
Italioissa.
Kauan tus!
«Poon trih<
Suuri suru
JBein luom
«etäenettt
»Tiuialienm
Nyt lepo si
"Unmiun a
Saapui het]
^iniat lopi
6inne mmi
«nlssäonn
K I
. idämme
^ j a t u t t a .
^nnanme.
» «moin k.,
[biknie.
^4 ^11