Vapaus, June 18, 1949

              neri
jinalatsisia
K .n vuxneaikaiset topatrtinnat arat fanättiaedt l u j i i a hnomtot» fcaik-
^ i m a s s a eikä. viUiiteii Thdrsralloian, J^ik& mitfisBiuitaiset lape-sjannitelmat
Kiina» nähden aäid^ «^MBhtooiien sennakscaa
vlneei %-rarikon. YhdyKvalloissa raikntakset ilmenefit lälilnnä | B .
•"^ * £niista artiickeleista piätdlen ovaft smiinU tyzmistTVtÄ amerilcka.
miiiuristisissa pUreisBä synnyttätteet ^Oinan kamawnnrti«a loistb-
40tiuiUiiet saavutnksÄ. Bämmäst:[S jknee ajt»*»!»!!^. liUä vaaliat K l i -
*^oisijathan tunnetaan e t i i p pm siiti^ett^^ ne taistelint pikeaimin
j _ lahjuksien kuin klräärien amDa,
New York He.
[:. -.oukokuun 5-6 pn nu-
.-^^-•.jire muuan majuri
i;.i;::;-:&n sotilaallisia omi-
: .lunnä bämmästeleväasä
K -:a majuri HiU on pail-on
:r..'.ai!m3ii£cdan aikana
... v:;;::..:.;:sten joukkojen kes_
T-Tes u ! : t : u • n i i n en lausunnoillaan
""..t,. -:;:-::intonsa eritoten sii-e;;^
lukeutuu K i i -
l^,\,.,:::,:!i;L:jan poluttisun vas-
-.•.um. Lainaamme ssxiraavassa
'luri H.ii:n kaksiosaisesta artikke-c
- : ; t . i-'-'--"' P'Jhuvat puolestaan:
:;t;.;a n:;>;ulmaa järkyttivät äs-
-iiti uu;i.-----i. joiden mukaan Eng-
'••'11 lui-.'.! = son voimakas risteilijä.
havittaj. i l j a tykkivene ovat ol-
" L-uike:a5sa taistelussa KUnan
i n s i n a r m c o a n tj'kistön karissa
-'leiicn va:;c-i!a. Useimmat meisti?
^n,a;ä,::yi-,at kuullessaan, että eng-
•mh:sitn voiimkkaasta ja tarkasta
•ji.oia huoiiniaita kevyet kiinalaiset
«lUtiityi:;: murskasivat täydellisesti
rEfcveuecn. vaurioittivat perusteelli-e;
ii toi-fii hiivittiijiin tulenjohtojär-
•-ixclmun ja pakoilivat raskaan ris-
::!:ian •L-jndonin" kahdenkynune-en
ser.tin '.ykkeineen ja kaikkine
a i s t f ! u va: usteineen vetäytymään
aisteluita vakavia vaurioita saaneena
3.!hmi.-nukkaa kärsineenä.
Vuosien ni:ttaan o n muodostunut
Lsi.ys. e-.tii K i i n a n armeijat ovat
Uikin partinpia k u i n aseiststut roska-
•3ukr.t. pelattiiviimpiä siviiliväestölle
alin loifiHren. J a nyt meitä järkäh-iytiiiii
havainto, että voimakas britti,
[iinen laivasto-osasto kärsi häviön —
:;!lä ni:ks:kii;in muuksi eitä ei voida
Qimiiiäii — kiinalaisten joukkojen tu-jotka
oli aseistettu vain ke­vyillä
kaitt»tykeill&.
Jos tämä tapaus on osoituksena
Kiinan Kansanarmeijan todellisesta
arvosta ko^um^isuudessaan — eikä ole
öitään syytä uskoa, että Londonia Ja
AmetbysUä vastaan taistelleissa jou­koissa
olisi ollut ^it^sn erikoisia omi­naisuuksia
— on sotilaalliselle Joh­dollemme
välttämätöntä Kaukoidän
ja tosiasiassa koko maailman sotilaal­lisen
tilanteen uudelleenarvioiminen.
Juuri Burmassa amerikkalaisilla oli
paras mahdollisuus huomioida Ja ar­vostella
kimalaisia sotilaita, heidän
t a i s t e l u ommaisuuksiaan. erikoisia
luonteenpiirteitään ja elämänviisaut-taan.
Burmassa kenraali StilweU pa­ni
peliin ammattisotilasmameessa
kUnalaisten sotilaiden taistelukyvyn
puolesta — ja voltti. Kuten Stilwell
oli vakuuttanut, kimalaiset sotilaat
osoittivatkin niille harvoille. joUla oU
tilaisuus seurata tapahtumia tällä
unohdetulla sotanäyttämöllä, että alt- i sissa
taisteluihin (saUittuneet yeteraaiMiia
hyökkäsivät bansai-handoin n U t i vas-taan.
Juuri kiinaUlstrft siUpeis. r t k i -
keus Ja veri avasivat S t i l v ^ i l l e Bur­man
t i o i.
MertEUykseUistä on edeneen.. e t ti
kiina
: i j i . i p p i i p i i i !
M M,flSml^ rauhan p o h i^
Kiij: Erkki Vala
Katrt Talaa fcaolraiaiN taU tankoknnn tS pilvftaft
maa nmriUJaa iMmäaHi Ja tdr^UHscsta ty«ti ci T M I
viisi
alainen divlstooaa, jgfca parhaiten' adtMa jiiJfniafcalfta csityaii. vaaa aiaoastaaa IdUu» ystftvfeaii tdtett-kunnostautui
Bunnassa, el :>Buli^|nui
oUut «mrrikkalairteti lunilattama. Sa
menestyksestftin ce sai ytainofnaan
kiittää kiinalaisen kpD^taJansa voi­makasta
Ja hyökkäävää Jditoa.:
Vaikattaä ironUlta, cttfii myittiem-min
Maritahgriirta mtnl' q^iiaiig
Kai-shektn mainiot «visiö(nttt hank^
kivat Kiinan kanisanariqeUaUe sen
koulutuksen Ja kokendBcsen. Jol^a on
tehnyt sille mahdöUis^ lyödä Juuri
chiang Kai-shektn omat yolmat.
Burmassa kiinalaisten kanssa tais-teUeet
saattoivat panna merkUle. että
Uinalainen sotUas v(A kestää Ja jat­kaa
tehokasta taistelua olcrissa. Joita
voimakkain Ja urluKkIUshxu>llcaaa vajl-komen
mies ei voi sietää pitempiä
aikoja. Burmassa 38. kiinalainen d i ­visioona
osaUistui kiaskeytyksettä ak-tUvisesti
Ja menestyksellisesti hyök-käystaisteluihin
^ kuukaud^ ajan,
kun taas Merrillin s i ^ t Ja 'Wlngaien
OMktataflttini. on «yyt& palaattaa mMeea crUtft «ieelliaia p l i ^ tt
Uaea rtimirtiin Ja taaaadestaaa. >fi.vttää nimlltthi olerui alla, cU& Joi
•mt. Jotta IMeBa toatovai Katri Valaa elämän Ja Uiitehijen itea. vaikoie-vat
tiettadUtiia alkeattaa se legaiaMristm UrlaoMen ayatyadsea raamOi-
Jaa aliaea yaaiirille, että tfimä vannasti ole oandul, kan atyUkeauaia pyri-
4 i * a a a t i w a a todrtlteaaipolUolw«n kova häaestä.
Eräs tavallisimpia väärinkäsityksiä
Kätzl Valan elämänvaiheiden kuvauk>
s^ssa on se, ett^ hän sodan aikana mu-l
u t O i s i ' t o e n n u t " Ruotsiin. TällM^en
ajatus tulee esiin esimerkiksi Olavi
Paavolaisen kirjassa "Synkkä yksin­puhelu"
Ja niinikään Ny Tid-lehden
eräässä kirjoituksessa. Tosiasiassa
K a t r i Vala siirtyi sodan aikana Ruot-sim
saadakseen hoitoa vaikeaan keuh­kosairauteensa.
Hänen lähtönsä P o h .
Jaiilahden taakse ei siis ollut pakoa,
vaan Johtui se sodan ailcana vallinr
neista (Oosuhtelsta. K u n hänet tääUä
Suomessa oli leimattu vasemmistolai­seksi
Ja hänen miehensä oli vangittu,
ei hänellä ollut mitään taloudeUisi»
Tshindit-sotilaat sortuivat Jo 3—4'mahdollisuuksia hoitaa Itseään. Sen
kuukauden kiiluttua aivan samanlai- vtiokiti hän otti vastaan Ruotsin K i r -
keydessä ja urhoollisuudessa he olivat
ylivoimaisia kalkkita verrattuina.
Kaunopuheisen todistuksen siltä
antoi .myöhemmin kenraali Tanaka,
joka komensi 18. japanilaista divlsio-naa
Malakan ja myöhemmm Burman
sotaxetkillä.
Tanaka, joka itse oli hyvin kykene­vä
sotilas ja joka oU" taistellut eng­lantilaisia,
kiinalaisia, amerikkalaisia,
Intian gurkhoja Ja Intialaisia vastaan,
arvioi epäröimättä kiinalaiset par­haimmiksi,
kun englantilaiset tiedus­telivat
häneltä asiaa antautumisen
jälkeen.
Tanaka oli pannut merkille, etteivät
hyvin harjoitetut kiinalaiset Joukot
koskaan luopimeet asemlstaair,- -raHt
ka hänen hurjimmat Ja kokenelininat
Singaporen, Rangoonin ja Mandalayn
..i iu
.1 n.
TORONTON TARM0LA3SA,
' i . ' .
Lauantai-iltana' k-^iz^pihä
S e i t o s i a . I^ublehjii -osaston 'torvisoittokunta.
Lava koristelu verivaloilla. Ilotulftustai kentällä:
1 J U H A N N U S K O K K O POUTiyrAAN, Joka antaa lisää Juhlatun-ntimaa.
• • • ;,
.Si.-iiitnpää.sy tansseihin 50c. Kentälle vapaa pääsy.
Tulkaa nauttimaan JUHANNUSJUHLAN värikkäästä valais­tuksesta
ja entisen kotimaamme perinteestä, JUHANNUSKOKOSTA,
joka vanhemmallekin Väelle Juhannusmuistot mieliin palauttaa.
Vanhat j a nuoret, tulkaa viettämään juhannusjuhla-Iltaa Tar-molassa!
•• .
KULTTUURIJUHLA
Sunnuntaina t.k. 26 p:nä
Alkaen jo aamupäivällä Yrityksen .kenttäurheiluila.
JUHLAOHJELMA alkaa klo 2 i.p.
Juhlan avaus Ohjelman esittäjä
'''"'»'oa , .Osaston soittokunta
Johtaja R. Öhman
P"he , , .Gust Sundqvist
Voimi-stclua........... Yrityksen tytöt
"wno. ..Thora Neil ja Aino Heikkinen
..Stewart Smith
^co-oiaulua ., Reino Taipalus
Kuorolaulua Osaston sekakuoro
Juhlan järjestää LPP:n Suomalainen Klubi.
Tulkaa näkemään ja kuulemaan. Hyvä ja monipuoli-non
ohjelma. Nauttikaa kesän suvisesta sunnuntaista.
TERVETULOA JOUKOLLA! JUHLATOIMIKUNTA.
Olosuhteissa, yiinalaisten i l ­miömäinen
kestäin^ky ilmeni myös
sahraaloissa. Joissa, he toipuivat haa­voista..
Jotka olisivat tappaneet tai
tehneet täydeksi IhvaUidiksi amerik­kalaisen
Ja englantilaisen sotilaan.
Meidän olisi siis.oltava selvillä, k u ­ten
kenraali 8tilwell oli jo t yuoitta
sitten, että hyvin varustettuna. Joh­dettuna
Ja koulutettuna kiinalainen
sotUas on hirvittävä vihollinen. VU-meisten
kolmen vuoden taistelujen t u .
lokseiia KUnan kansanarmeijan käy­tettävissä
näyttää bleyän nmsaasU
varusteita, kokemusta Jä Johtajatai-toa.
Se on myös osoittfinut Jangtsen
varrella käydyssä taistelussa, että sillä
on vielä runsaasti Jäljellä kiinalaisten
peitebeeSistärTahotta,-Itaitoa j a sit­keyttä.
10^f • :
Kiinalaisen sotilaan hyvät taistelu.
omim^avilet;e|väft4f|gÖ[|n^f4c^^
vuosisatojen buraAu]&es(a' Ja^lcbette-'
läkm enemmän h ä n e h ' ' ^ i ] ^ V ^ u -
destaan. ,..\ .s - :' i.
K i i n a n «Htymattötnlste mK^trvblxftd.
reserveistä iJaiJrtlnalalBen sotilaani hyr
vistä: taisteluominalstmkMsta* JobttiMi,
o n ^ ilmeistäi «etiä;' btatisanarnifeijfin
mahdoUista •• hyökJO^stia %aiikbiduaä
olisi äärimmäisen vaikea' U»i'JUa.' I^ö-liitttfieeti
Klinah tapaHtti9Men'kihieut.
tamat :komplik&tI6t >v4>iviät ölla laajfäile
ulottuvia. Niin§-b«<i«iskäis«Vsi Vai­kutus
Klinah' naapureihin. 'erikolSMti
Ranskan Indo<Kfinaan. * ^aScS ktikaan
ihmettelisi, vaikk4 "-«ySkkSy» <Anef-thystlä
vastaan' olisi '«niämmSbieti^
taistelusiirto Hmig, Kongin Icohtdloa
silmälläpitäen.
Helsingin Vapaa Sana.
Jailijalilton tarjouksen Ja saikin sit­ten
asianmukaista hoitoa Söderbyn
parantolassa. Kaikki puheet siitä, että
Katri Vala Ruotsissa muka öUsl Jou­tunut
erittäin kurjaan asemaan, ovat
perättömiä. Päinvastota on sanottova,
että Katrt Vala Juuri Ruotsissa sai
sitä tukea. Joka häneltä evättiin koti­maassa.
Aineellista puutetta «i K a t r i Valan
tarvinnut Ruotsissa kärsiä. Mutta oli
olemassa jotalcln muuta, Josta hän
Amerikkalaisia sairaan­hoitajattaria
Higissä
Helsinki. — (S-S> — Porin lento­kentälle
laskeutui kesäkuun 9 pnä
lentokone, Jolca toi mukanaan SO ame­rikkalaista
sairaanhoitajatarta. He
ovat matkalla sairaanhoitajattarien
maailmankongressiin Tulcholmiaan,
mutta tutustuvat» sitä ennen Suomeen,
sairaalaoloihimme. ,Ja- ammattisisa-riinsa.
Heille'Samoin kuin laivalla
saapuneille 14 «liraanboitajattarelie
on järjestetty kiertomatkoja eri puo­lille
Suomea. Vieraitten joukossa oa
ainaUn Icalcsi Amerikan suomalaista
nimittäin Helen BalUors. Jolca on Ico-
Icärsi. Sota oli lyönyt pirstoiksi k (^
hlLnen elämänsä Ja hävittänyt hänen
kotoisen ympäristönsä. Se oli samalUi
paUB^iantit hänelle, miten heikolla
pohjalla kaikki kulttuurityö meillä oli.
Omaisten J ^ ystävien hädänalainen
asema kalvoi alituisesti hänen miel<
tään. Hänellä oli harvinaisen voi­makas
velvollisuudentunto. Loppuun
(M|akl^.hätf 4j|itteU^0D|iteni voisi
itdtU^tiinuffcärjä unbhti, että hän itse
tarvitsi, apua.
" ! ^ ö H . ' t e ö l& 1943 bltkäii öron Jäl-iäiii
tapäslii sisai«ni Söderbyssä,: y i
lätti hän minut selittämäUä, että hän
aikoi: palata taitaisin Suomeen.' "At
mas. (hänen miehensä) on Icirjoitta-nut,
että hän luultavasti pääsee kraä
kuossavankilaata. Minun täytyy; s t tU
kustäa "Leppävaaraan patiemaan: Icöti
kuntoon." kysyin häneltä, mitä lää­kärit
sanoivat' tällaisesta aiicomulises-ta.
Ylilääkäri oli selittänyt, e t t i sai­rauden
' parantamiseksi pn tehtävä
suuri leikkaus; "Mutta minä eh aio
antaa leikellä itseäni vähitellen kap-ipaleUcsi,
• mieluummin kuolen sitten
karta kaikkiaan.'^ Tehi kaikkeni saa-daic^
mi hänet muuttamaan päätös­tään.
Mainitsin esimerkkejä siitä, mi­ten
leikkauksilla tosiaankin oltiin voir
tu pelastaa vaikeasti sairas tuberku­loosipotilas.
EpäUIn sitäkin, saiisiko
hänen miehensä olla kotona, valicka
hänet vankilasta vapautettaisimkln.
"Kenet kerran keksitään, sitä aina
vainotaan", sanom Suomen rauhan-y
^ v i e n ja vasemmistolaisten kohta­loita
ajatellen. Vetosin hänen jär-keensä:
"Sairas ei voi auttaa ketään,
vaan tarvitsee itse apua." — Turhaa
kalkki l Atos Wlrtanen, Joka pari päl-jUleen:
"Minusta on niin kauheato
matkiistaa pois Suomesta. K u n laivan
kannelta katseUn etääntyvä» rannik­koa,
teki oikein sydämelle kipeää, silla
tunsin, etten enää koskaan tulisi Suo.
mea näkemään."
Kun kaksi viikkoa enpen hänen
kuolemaansa kävin Sksjön paranto-lassa
tapaamassa häntä, koetin roh­kaista
hänen mieltänsä kuvaUemalla.
kuinka olosuhteet muuttuvat toisiksi
Hitlerm kukistuessa j a sodan päät­tyessä.
Vieläkin aJaUelen ihmetyk­sellä
sitä selvänäköisyyttä, jota kuole­va
runoilija tällöin osoiUL kaiken sen
perustalla, mitä hän oli kokenut Ja
nähnyt Suomessa, sanoi hän minulle:
"Alä ole liian toivorikas muutokseen
nähden. Muualla maailmassa voi k y l ­lä
tapahtua suuria muutoksia, mutta
Suomessa ne, Jotka pitävät valtaa,
kääntävät hetkeksi takin tuulen mu
kaan ja sitten palaa kaikki entisel­leen."
— Olen monesti ajatellut näitä
sanoja, kun uudelleen olen ollut mu­kana
rauhanliikkeessä taistelemassa
kolmannen maaUmansolan uhkaa yad^'
kolmannen maailmansodan uhkaa
taan. • *
Tahdon tähdentää sitä, että Katri
Vala ei ole poUttinen runoilija siinä
mielensä, että hän olisi runoudessaan
ajanut Jonkin poliittisen fitvnnan oh­jelmaa.
Häntä voillaan saima poliitti-,
.seksi runoilijaksi vain siinä mielessä
että suljemme po)» tästä käsitteestä
kaiken päivänpolitiilean Ja puhumme
maailmankatsomuksesta Ja elämän-tunnosta.
Katri'Valan'rimoUiJakuyäan
on hänen elämänsä syiilckiJeh loppu­vuosien
vuoksi tullut tUskan. Ja pessi­mismit^
sävyä. KultfplF^Qi t>än oli
elämänmyönteinen runollijia, joka r a ­kasti
kaikkea kasvayaa: Iftpf^ raken­tavaa
työtä Ja rauhaa.. Tt^lle rakkau­delleen.:
hän on antanut, voimakkaan
ilmauksien runoudessaan. .Ifän kirjoit­ti
myiiskin Tulenkantajat-iehdessä
erinomaisia pakinoita.. j9lA9a<.hän pai
KUlNiU VAtimK^M^
Oolf-virU on paljon kapeampi Jn ritutft1n>«k»ien •saafUtultilifta Ja pitää
toisin Chicagosta, mutta työskentelee
Worcesteri8sa j a Alina Lavi, Joka on
Illinoislste. Ainakin nämä molemmat
ovat Iki-ihastuneita Suomeen, Joka
heille esittäytyyldn p»rhaassa lolstos.
saan.
vää ennen minua oli käynyt häntä
tapaamassa, oli epäonnistunut yhtä
täydellisesti kuin minäkin koettaes­saan
saada häntä luopumaan päätök­sestään.
K a t r i Vala matkusti Suomeen tou-kplmun
18 päivänä 1943 huoUmatta
siltä, että hän ei ollut terve Ja että
Suomessa olosuhteet olivat hänelle
perin raskaat Tämä osoittaa, että
runoilija oli syvästi kiintynyt kotimaa­hansa
Ja sen kansaan.
Kan hän seuraavana keväänä kuo-lentan
merkit kasvoillaan palasi takai­sin
Ruotsllfc, sanoi hän vastaanotu-nopeammin
ihrtaava kuin hiuttaan.'
Buuria, lähes «SO Jalan korkolftia aal­toja
aaltoilee vedenirinnan alapuo­lella
suurissa valtameriMä. Ne kulke­vat
hltaaminln kutn pinnalla liikku­vat
laineet.
Pintalaineet kulkevat useasti nor
peammin kuin n i i t i kuljettava tuuli,
joka nutt tytatää eteenpäin.
Maanalaista Olykenttil on Uydetty
useilla seuduilla. Ne tulevat aika­naan
hyödyksi OlJyteoUtsuudelle.
Merivirtojen l^(kl|BUSten avuU^
määrätään myös ilmojen laatuja r t i ^ -
taseudullla.
"Meritutkimuksta tekevät (ysiolOQ.
git, IcemistH. geologit Ja biologit Ja
kaikilla heillä on Itlktinta- Ja tutki
tnusalaa rajattomasti, sillä meri oin
toistaiseksi ihmiskunnalle vain osi^.
tain avattu aarreaitta.
Atlanti on erikoisesti WQ0ds Hole,
Valtameritutkimuslaltoksen tutkimus­ten
kohde.. Tämä instituutti sijaitsee
Massan mlUossa Ja täiuin laitoksen
tutkijat löysivät äskettäin 9.000 Jalan
syvyisen syvänteen Bermudan luona
Atlännissa. Instituutin tutkimuslal-yastossa
on kahdeksan alusta Ja se
suorittaa tutkimuksiaan vvodet ym­päri.
L a Jollassa, Callfomlassa, sijaitse
va Scrippsin Oceanogr^inen Instir
tuutti suorittaa ttitklmtdEsiaiin Tyy^
nessä meressä: Sen retkikunta l i i -
kehU E. 'W. Scrippa-nimiseUä aluk
sella. Joka alkuaan oli erään l i l m i -
taiteilijan huvipursi.. Sen laivastoon
kuuluu kolme pienempää laivastolta
ostettua alusta.
Tämän tutkijakunnan tarkoituksena
on etaiä IVynessi^ meressä olevat kor.
keat vuprei^ulpnt sekä niitten väliset
rotkot. Jotka voivat joskus olla mal­lienkin
syvyisiä, l^puan noista me­renalaisista
kuiluista Montereyn li^-
hellä, Califorhiaissa, on paljon suu­rempi
kuin kuuluisa Coloradon Orand
Canyon.
K u n ihminen ei voi tunkeutua noin
syviin vedenalaisiin kohtiin, (in kek­sitty
monenlaisia nerokkaita koneita
niistä selvyyttä ottamaan. Muuan
häistä nerokkaista ii)strumehtels(a
merkitsee syvyyteen laskettuna veden
,IämmÖn, sen sviolapltolsuuden ja pal­kan
syvyyden. Se ilmoittaa myös heti
vedenpini)Bl)« pljpvaan "toimlstpph^a';
syyyykstssä kulkevien virtojen suun-
,n*t: Ja vpiipan, TätA konetta ei yoi-da
laskea kuin muutaman sadan Ja­l
an syvyyteen.
tfOM tarkkaa luetteloa, "Clearing-hqäaea"
oipien tutkimustensa lisäkö
Merenalaiset maat tarjoavat mää-rkljnlttöxnisti
tutklmustUaa melkein
kalkille eri tieteen aloille Ja kun
noitten vedenalaisten ajnryyksien i h ­meet
on tuotu maanpinnalle j a tut­kittu,
voivat ne kertoa paljon tarinoL
ta ihmlskimnane j a mikä vielä tJ|Ur-keämiAl,
tarjota paljon hyödykkeitä,
Joita meri tOjUtalsekai kfttkee salape­räiseen
syleilyynsä.
M(}Ua toivokaamme, että merten
pohjissa olevat aarteet tulisivat maa­ilman
kansoille klytettävttksi rauhae.
eikä sotaa varten.
Mutta mahdollista <m, että tulevai­suuden
sota käydäänkin merenpoti-jaasa.
' •
Nuorukainen kuoli,
putosi 40 jalUcaa
Tlmmlni^ — Robert Lei«h, 18-vuo
tias timminsilälnen nuorukainen me­netti
henkensä. torstaina, kun h&n
putosi palörappusilta 40 Jalkaa. Hän
työskenteli eräässä täkäläisessä teat
terissä Ja oli puhdi6tama.Va palorap
pusten lavaa onnettomuuden tapah­tuessa.
I. TQItMONEN
MdvlaATe»
Piik«UaMMlt
Sodbury Footvrm
Vaaliin aa^iiplsiiMm .
K. LATVAXA
t l U r e h MimgUmm
Kaivosmies kuoli
drinettoiiiuud<H»a
KliMaa4 fake. -r Valentine BeUon-niminen
40-vuQtias•kaivosmies kuoli
torstaina Tobumin kaivoltsessa 500
Jalan tasanteella, Joutuessaan kivi-vyörymän
alle.
jastt iluonnohttomuuksia onnpäriitönsä
ajattalittavassa, vetosi kflnflatatmou-'hostataan t^s. •Mansen-puUolssa jrtn
temme rauhanomaiseen j a elämän
myönteiseen sIsältöDn j a tällä tavoto
koetti ohjata k u l t i u u r i K e s k U s t o i u ^^
siltä ummehtuneesta Ilmapiiristä, j o ­hon
se neuvostovastaisen pi«paganid|an
vuoksi oli SOTttinut. ' • '
' k u n ajattelen sisareni elämää, näin
edessäni tinkimättömän Ja rbhidian
ihmisen, Joka mfStuummin lUppui Ital-kista
elämän mukavmikiista'Ja uhina-
Bi kuolemaa kuin luopui siitä, mitä
piti oikeana.
kaavailee
hallituskokoomusta
HtplsInU, ipulcok. 22, — Kuten muis­tetaan
alpitettiin viimekesäistä halli­tusvaihdosta
edeltävä kampanja ensin
länsimaisessa iehdlBtössä. Josta se väf
hitellen ulttatitui myös-Suomceti.
Sama näyttilä, toistiivaPi ^)^kln.
l^ptsalaln?^ ; i)fltelleltt| ;Pflgppd4cii
I^irjoittaa tit. ,10 jpäivän, nproero^aan
6^uproei> hal^tj^kys^^nylfsesj^l: j•
. vPagerhQlmln sQNlalldemokraat inen
hallitus iJ&tuui.iMrvanilliaten p ia luel-den
armolla. Se pa w^hemmlMtil^lllft
itutfiivaikka ten taltatut iQUklU edivikun-r
Syvänmeren aiiuksissa olevaa vett^'^na«w, vahva puolueryl^mttM V^öpor-taana
puoliksi kensandemokroaUises-
TUHANNEN DOLUBIN UNSSIT
ClMTOH-HAälMJi
2605 East Pender St.,j
PERJANTAINA HEINÄKUUN 1 PsNÄ KLO 9.1
Suomalals-Canadalaisen Amatöörf-urheUulUtpn
toimesta lähetetään t l n -
tamo Mäkelä Järjestämlsmatkalle eri
puolille Canadaa. Matkan alkupuo­lella
hän vierailee seuraavilla p^Ikka-
Inmnilla:
Kesäkuun
24 pnä . . . . . . . . . . . . ROTketon, Man.
25 pnä Meadov Pprtaffe
28 pnä Plnland. Ont.
30 pnä Port Arthur
Heinäkuun
3 pnä Sudbury, Ont.
4 pnä Whlteflah
5 pnä ., Beaver Lake
6 pnä Sault Ste. Marie
10 pnä Toronto
Järjestäjän lähettämUien eri paik­kakunnille
tehdään siinä Carkoltuk-aessa,
että saataisiin sutironmat nuo­risojoukot
liittomme toiminnan pii­r
i i n . Siellä missä Jo on olemassa seu­roja
toivotaan voitavan yoiaaUMtM
niiden toimintaa Ja missä vain suin­k
i n ön mahdollisuuksia, perustetaan
uusia seuroja.
Keholtamme kaikkia urheU^Uik-fceeseen
kiinnoettineita huötäitittiaän
kdkoushuoneisu^ta Ja paikamsesta
ilmoittamisesta. Olemme vakiiuttu-neita,
että toimintamme t&r1(ieys o i ­valletaan
Ja ettA afeian o n n i s t u ma
autetaan.
SCAUL:n LUtti»t«iaittam<a^
OVILIPUT 75c.
• * • • ,
lllaisuiide^ jaetaan arvokkaita lahjavoit-toja
ja julistetaan kuka tyttäristämme on se
'RAppAUSKUNINGATAR"
KAIKKI TERVETULLEITA!
Yksi poliisin mur­haajista
hirtetty
MotttfcaL — Douglas Perreault, Joka
tuomiUiin poliism murhasta hirtet-öiväksl.
on käyttänyt hyväkseen kaik-l
a in fiinniffif» tapauksessa suomat
^f^Biudet j a binen tumnionsa piti
pantaman täytäntöön perjantaita i r s ­taan
yöllä heti keUo 12 Jälkeen.
Perreault kuului siihen kuuluisaan
rikoIlisJoakko<m, Joka murhasi kaksi
montrealilaista p ö l l i t erään pankki-iTftväyksen
ybteydeasi. Joukkoon
icttnlui kolme miesta. Jotka kaikki on
tuomittu hirtettäväksi.
Perreaultia kuuhusteltim vielä muu­tama
tunti ennen hirttotuomion tAy-tAntöOnjnnoa,
nalle, Ja vesi tiitkitaan, jotta saatiii,
elin selville niinä olevien aineiiten
raiidan; dxygeenin sekä muitten k^-
miaUIsteh jaittesten laatu Ja inään,
Nämä pullot ovat tuubintapatsU^ l ai
toksia. Joihin. vesi virtaa laivan 1|^
boratoriodiä määrättynä hetkenä, jf
sitten kiskotaan se ylös laivan kap
tielle. Putket oviait luonnollisesti lak-kettu
veteen teräsköysien avuiia.
Myös käytetään erikoisesti valmis
tettuja UUäpdmittareitft vedenalaisen
sj^vyyslämmön tutkimiseksi.
Meren syvyyksien eläviä nostetaan
sllkklsUlä nuotilla. Nuotat ovat hyvin
tukevia; ne avautuvat Ja sulkeutuvat
määrätyssä syvyydessä. Saalis noste-taan
nopeasti lalyan kannelle Ja sen
sisältö kasvit, kalat, äyriäiset y^a, an­netaan
ett osastojen tutkittavaksi.
Valtameren pohjastakin otetaan
maastonlfytteita hyvin nerokkaalla ta.
valla. Merenpohjaan lasketaan kaksi-leukalnen'rautaklta,
joka avautuu i t ­sestään'
Ja sulkeutuu otettuaan vat­sansa
täyteen vedenalaista maata va­raa.
Kannelle nostettuna, purkaa
"kitä" saaliinsa määrättyyn paikkaan,
tutkijain heti rientäessä siitä otta­maan
aarteitaan.
Myöskin haravlen tapaisilla lait-teillä
pöyhitään meren pohjakefroksla
Ja saalis tuodaan pinnall».. Kun tie-demiehet
mikroskoopeillaan tutkivat
pienimmätkin muta-, kivisoran sekä
ylöstulleet pikkueläimet, voivat he
määritallä onko paikalla syvä tai ma
tala paikka.
Vedenalaisia eläimiä on voitu valo
kuvata eräänlaisilla velPkuvauskoneil-la.
Oikeastaan laitos pn hyvin yksin
kertainen.. Kone on aijoitetta vedeU'
pitävään Ja hyvin tukevaan laitok­seen
p^csuine lasi-ikkunoineen j a ko.
neen sisäpuolella on sähköleiskahdus-lamppu.
Joka määrättynä heUcenä va-läisee
otettavan kuvan.. Merenpoh­jissa
on siten valdcuyattu vesi-hämä-häkkejä,
vesitäbiiä sekä kaikenlaisia
kaloja Ja vesilislcoja luonnolUsimmas,
sa olossaan.
Merivirtoja voidaan tutkia erittäin
onikavasti iis. Loratikonellla, Joita
käytettiin «ota-alkana.
Oijysuonla etaivät tiedemiehet käyt­tävät
merenpohjan öljyä etsiessään
samanbitta temppua kiflb maanpin-nailakinl.
Be räjäyttävät merenpoh­jaan
tthetetylllk ponunelllaan kaksi
fljnmtirta ja niiden pamausten kaijuil
^ l i a ^ jia pamausten aiheuttaman
äänen kanneUe saapuman väUaJasta
vtAvl he laskea — meiew»hjassa
Mevan auan lujuuden. SamaUa mää­ritellään
tarlusti kuinka syvällä t u t.
klUu kohta oa merenpinnan alla.
Valtameret käsittävttt TO proa. koko
maapallon pinta-alasta Ja siksi on
n i l t t o i taUcimfnen tarpeellista niin
r a o l iM Indii f o t a ^ Tart«n-iOK^
vyaltt^n IiMva«t«o valtameri-ttttkimuksmerikoisosaeto
onkin ot­tanut
4arfca( äedot kalkisU valtame-
KOKEILKAA
2-WAY
Hyvää yksin tai teuras)b» :
THE ' •.; /
SUPERIOR BEVERAGIS
PUHELIN 4-4919 «
305 Albinsoa S|. '8ad6itrf
k -m
BoonelM—Maekeri-- - -
Klm Ja thtfimailai. kidrt,
Poheifa T-nit
«n Bim Bi^ B«ai ^ »ttäkmtim^
Suomalainen tyttö palvehikMM*;
DR. L. HOOEY
iMAKJuu JA Kotvmcu
Paii. f-TlSS Setiin » « I »
m nm 81. B .
SUDBURY CUNC
DB, R M. 7
ta h«UittiksMt« AHWM9tU9mnMh
lus kMit^nlfjn: p^joifeplUneAV fömrjHi^
ten Ja spiiialidemokraattlen muödps-^
tama yhteishallitus olisi sillain. Juhr.
dannut vaiiccuksia". Lehti iatkaai
"Puoli vuotta sitten pidettiin y$itU8ä|
blkeistoaineksista Sdonfien^ liBllit6tf^
sessa mahdottomana." < fiyt
maan: voiniakas oikeistopuo|tie halli­tuksen
vaihdosta tietoisena »iiiä. että
jos kokoomushallitus voidaan muo­dostaa,
sas oikeistopuolue siinä huo­mattavan
edustuksen. Kysymyksellä
on myös ulkopoliittinen sisältönsä,
mutta siitä el ole vielä keiikusteltu."
Suomalaisen porvariston .kaavailut
on aina parhaiten tiedetty lännessä,
eritoten Ruotaissa, ellei asia olisi niin,
että kaavailut lähtevätkin sieltä.
— DLP,
^glannin kielen
käyttäjiä 270 milj.
Wa«blnffton. — Englannin kieltä
puhuvia ihmisiä on enemmän kuin
270,000,000, Joista enemmän kuin puo­let
on amerikkalaisia.
Saman katsauicsen yhteydessä i l ­moitettiin,
että Englannin kielessä on
CITY TAX
V I C T O R KAHll I
VapaudM viettmfL
Nopea ja rehellinen
noin 700,000 sanaa.
4,000 .majavannahkaa
Port Arthur. — Bilstaviranomaiset
ovat täällä sinetöineet kaikkiaan 3,997
majavannahJcaa toukok. 15 pnä päät-j
iyxieen pyyntlitauden saaliista. Edelll'
Iseen pyyntikauteen verrattuna tapet­tiin
äskeisen pyyntikauden aikana
lj(nl majavaa enemmän kuin vuosi
takaperin.
Sudburytt fuurin ja stfosiiui»
taxUHke
Nopea palvelua radion aralla
omlst. Bill i;'oIcck ja EarllfeiUitr
— EgyptUälsten uskotaan käytta-neen
kuparia Jo v. 3500 e. K r .
CHECKBR
CÄB \
SUOMALAISET AJ09IT
3-3644;
SudbfunrR icUiiikui viMiMsi
J. HALONEN, N.D., DXJ.
LUONNONLÄÄKÄRI
189 Pine Street^
jSudbury, OntariOna
SÄHKÖLANGOrrUSTARPEITA
ja sähkölaitteita
•k io» langoitatte taloanne tlehistellma meiUä tandttavfsta tarpeicUL
^ BSetllS on varastossa sisä- Ja ulkolangoitustatpelU, katka
vannunslaitdaatikoita, hellakaapelia, aäbkölaittdt^^ ptto^KKi
CITY ELECTRIC SEItyiCeS
S8S Bfabei Ave. Pnk f-MM