Vapaus, January 31, 1950

              Siilliiiililiiilfiii^
CLUB NEWS
Ia]
a i
sa|
knite Me »Or
Iffl Belt Ybw
A -slanguage", styled; after' the
I joBon of Nfew York and Chicago vn-^
&rorlds. jpours today from the Ups
1 jjCanadä's hoqdlum gaags at a cUp
['{coisbly faster than Damon Runyoir
jtoildhflve «ritten i t
AS unintelligible as a legal gob1>le^
lifgook to the layman, the gangland
Ljgo commands lespcct amongteen-
Itgeä boodlums curtently under police
Ifiie in VancouYer, Edmonton, Cal-ipU.
Wlimipeg, Toronto, Montreal
|gad elsewhere.
you*» really tough if the boys dub
Ijöu"bardrock," for example. You're
dressed to kiU if you have to use a
Ljoebom to slip into your strides
Ymaish And, of anirseV^yom- skim-laet
or Chicago-äocAed'(''Sat^
|flat)>ust he_as äean äs iroOT
Itsböes). '
C^rettes? Suc«)tash! (AU them
}blowers. A Ught? Neverl "Ijgnite me,
fpunk." is how you say it. And, if the
doesn't pon^Iy. chahces are
have to go "fa,wjdhh" on hiitn
Jopreserve whatever respect the gärig
[iäsforyou. ;•• •
' Rawjohn means, simply, ä fight —
your feet Instead öf your fl?ts,
the boots_to him," the hardroicks
"Make him crawfish (kow-tow)
then belt him with your Afrlcan
lupbone (elbpw).
Eveiy father*s teen-age daughter is
biöad, or, if she dahces, ä 'twirl
she doesn't rate'at aU, she'i a
lie. sört of a wilted gräble. And
(Urtships doh't end. They're "racked
," ä pool term whlch cails for a
V game. .•
In a more crimlnal vein, i the cops
re still blue-beetles, gendarmes, shii^
nus. bulls or just John Law. If they
>'live you any trouble, you've had a
•umble. Jail is a stir aiid guards are'
tJll tagged screws.
When a hardrock goes on the bqost
to commit burgliary — he must häve
dark benny (cöat) and liaousefeet
Eräitä opetuksia
Kirj. Dorise Nielsen
ISmä kertomus Unkarista pakastaa
Amerikan Talhepropagandaa, Jonka
tarkoituksena on saattaa huonoon
maineeseen edistysmielinen hallitus.
Tämä'on todella huvittava kertomus.
Valtavasti sutuin osa Unkarin kan­sasta
kannattaa hallitustaan, mutta
on olemassa muutamia rikkaita ihmi­siä,
jotka eivät vieläkään tiedä ame­rikkalaisten
valheita.
Viime lokakuussa '^Amerikan ääni"-
radio-ohjelmassa sanottiin '.että Un­kari
devalvoi floriinln arvonmarras­kuun
1 pnä. Samaan aikaan ilmoi­tettiin
Parisissa ja Lontocssa samohi.
Snurin osa unkarilaisia eivät kihuiit-täneet
tähän valheeseen huomiota,
mutta vissi ryhmä rikkaita ihmisiä
edullista ennenkuin jrahan kurssi las­kee.
Tfisjä ^rystä hallitus sai huo^
matta vasti verorahaa ja tietää nyt
kuka sitä on pettänyt.
Kuinka m a s e n t a j a a oli niille; jot«
ka ostivat kalUitö:'kankaita koska
marraskuuiul pnä laski silkkikankait-ten
hinta 25-30 prosenttia.
l i *
(EPWIN SUKSI)
Valtuutettu äsiamiies
Järjestärmrie;
Huvimätkanji0
SUOifiEN
M U I H I N E U R O O P Ä NI
M A I H I N
Edustamme kaikkia johita-vimpia
v a 1 t a m e r i linjoja.
Suunnitellessanne huvimat­kaa
Suomeen tai muihin Eu<^
roopan maihin, voitte luotta­muksella
kääntyä puoleem-fhjme
lippur y.m. mäucaa kos­kevissa
asioissa.
AVUSTAMME TETTX PASSINNE
JA VnSUMINNE HANKINNASSA.
PYYDETTÄESSÄ LÄHETÄMME
rglLLE YKSITYISKOHTAISET
OHJEET KAIKISTA IMATKAA
KOSKEVISTA KYSYMYKSISTÄ.
• Tämiui vucKieii inilkuvuo*
rot on nyt järjesteliy.
o Tilatkaa h y i iipaikkatine
nyti . •.. . .
• Ainoastaan r a j b i i e t iu
määrä paikkoja jäleUä.
Irri
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Sndbury, Önt.
alkoivat kuumeisesti tuhlaamaan r a ­hojaan
devalvoinnin pelosta. Ne tun­keutuivat
kauppoihin ja alk<rfvat ostaa
kalliita tayardta-- radioita, grammb-fooneja.
kiistallilamppuja, velvetti-kankaita
jne.
Maaseudun rikkaat miaanoinistajat
saapuivat myöskin kaupunkeihin ja
alkoivat kuluttazhaan; suuria summia
rahojaan. Eräskto henkUö osti 28.000
floriinln edestä kannutettua paprikaa
ja kanflnlihas(q)paa.
Amerikan lähteistä myöskin tiedoi-tettiin,
että Unkarin haUitus lopettaa
valkoisen leivän myynnin; että sitä
pidettiin ! vain näyteikkunatavarana
siihen aikaan kim nuorison festivaali
oli Budapestissä vaikuttaakseen täten
ulkomaalaisiin vieraisiin. Päivää en­nen
sitä päivää, jolloin huhujen mu­kaan'valkoisen
leivän myynnin piti l a -
Ikata. narrattavat ihmiset ostivat
suunnattomasti valkoista, leipää.
Tuli marraskuun 1 päivä. Plorllniri
arvoa ei laskettu. Ei myöskään lakat­tu
myj^nös^ valkoista leipää.
Narrattuja ihmisiä'saapui takaisin
kauppoihin ja pyysivät Icaluppoja otta­maan
takaisin. ne tavarat, joita he
olivat amerikkalaisten huhumestarei-den
aiheuttaman paniikin takia osta­neet.
Tavallisesti Unkarissa kaupat otta­vat
takaisin ostajien tavaroita, mutta
täUä kenralla halUtus kielsi tavaroi­den
takaisin ottamisen opettaakseen
narrattavia ihmisiä. Suurin osa Un­karin
kansasta oli huvitettu tästä.
Eräs toinenkin tapaus sattui, jota
"Amerikan äänen^-propagändistit ei
aavistaneet etukäteen. ; .
tTselta rikkaita farmareita, jotka
ovat välttäneet veron nutksua ja sala­sivat
sen kuinka paljon he tuottavat
myyntiä varten, juoksivat maksamaan
veronsa ajatellen sen olevan heille
Muutamat ihmiset oppivat hitaasti
ja heidän täytyy kärsiä niistä huhuis­ta,
joita Amerikasta' levitetään.
.Meille jatkuvasti ^ sanotaan., että
meidän tulee valaistua sotaan, koska
NeuvostoUitto uhiuia, v koska se on
hyökkäävä kansakunta ja valmistuu
sotaan^meita vastaan. Päivä päivän
perästä meidän haUituksemme kulut­taa
miljoonia doUareitä' sotatieteen
tutkimiseen ja todelliseen sotavalmis­teluun.
Jotkut n?mattavat unkari­laiset
menettivät vähän rahaa. Mutta
mitä me menetämme jos me kuun­telemme
Amerikkaa.. Me menetämme
henkemme. ' v c
Tämä ei ole tyhjänpäiväinen lau­sunto.
Meidän Imllituksemme Atlan­tin
sopimuksen perusteella: on anta­nut
maamme sotatyi^ohdaksi Ame-rikaUe
ja ne moijct Ihmiset, jotka
toistavat amerikkalaisten heittämiä
herjauksia Neuvostoliittoa vastaan,
voivat mahdollisesti maksaa siitä ^ 1 -
liisU. Eivätkä vain he, mutta sitä
pahempi kim me'-kaikki .joudumme
maksamaan.
Meidän keinomme pysäyttää tämä
amerikkalainen kansainvälinen Suun­nitelma
pn tehdä työtä totuuden puo­lesta
ja vaatia juliistamaah atomi­pommi
pannaan sekä lakata kulutta­maan
rahaa sotavalmisteluun,. Ca-nädälaisten
tulisi pitää päänsä kyl­minä
Ja ottaa oppia toisista. Meidän
tulee oppia tietämään kuka on meidän
viholllsamme ja kuka ystävämme. Me
haluamme rauhaa. Tehkäämme työ­tä
sen puolesta. Kerätkäämme nimiä
"pommi pannaan" -puolesta.
(rubber-soled shoes). He'll alway6
try to lift a drunk'&- leather (wallet)
and he's constantly talking abput
planis för a soup caper (Safe blovrtng).
Hlis Office is lisuälly a dingy bcer
parlor. '
It ali adds up to what police hope
is a minority of mödem youth's idea
that yöu have to be tough to gain
prestige. •
An expression like "thäfs enough
to drive you to Church" is typical pf
the twisted attitude. Singularly few
of these pool-room-tanned kids could
stand up agaihst ia, "square-Jolm" who
acts and taiics normally and plays
sports rather than crimlnal capers.
Together, the hoodlums thiiik they're
a conunandounit, dressed in zoot suits
Instead of khaki.
There's aVslanguage" period in
evryone's life. But the 23-6kiddoo
of a few decades ägo seemed to police
and others who come in contact with
it to hit the ears much more softly
than today's: "Take out, pretizel, or
ni unwind you.''
A JEWEL OF WISDOM
— Character is like a rifle; i t can-not
shoot higher than It is aimed.
YOU SAID IT!
PlaÄery Is h a y ^ somebody else
teli us the niöe thihgs we have always
thought about ourselves.
f f oil vieii saativana
BYTMI-LEVirJA
B-2093 MIKÄ Yö, Swingfox
KEN UENETKÄÄN, •Ringo
Laulanut Hen^Theel
2102 KAIPAUS, Valssilauhi ' ,
KAKSI YÖTÄ, Foxtrot o
. Laulanut Eero Väre
B-2119 KUCTAMOYO VOLGALLA, tangolaulu
TÄMÄN nxAN SUN LUONASI ISTUISIN, valssilaulu
_ „ . . . Laulanut Biaire Ojanen
B.2145 JOKA AINOA HETKI, Tango
BAKAS TUN-TEteATON. Valssi
Laulanut Henry Ihfeel
430
910
SOINTU^LEVYJÄ
T U L E K U L T A N I ; foxi^
KUUBALAINiBN SfeBENAADI
_ Laulanut Heino Aimio
EHKÄ TÄSTÄ TULEE ISKELMÄ, foxl
ILTA SANTA CBU23S8A, Hidas-foxi
Laulanut Olari Vhta
Hinta Sf ,28 tcapi^e iEUie^dadidneen jos taaus
TILAIKAA OSOriTKKLLA: I
Box 69
PjJIUSHING CO. LTD.
Sndbury* Ontario
Ladysmith, B. C. - T T Työhommista ei
ole täällä paljon kirjoittamista. Mitä
metsätöihin tulee niin ne seisautettiin
ennen Joulua ja ei tätä kirjoitettaessa
ole vielä tietoa koska:jlie "alkavat. Tääl­lä
iänsiranriikollakin, jossa tapaa sa­taa
vain vettä talvisinkin on ollut
kylmin talvi mitä ilmatllastot tietävät.
Lämpömittari on laskenut' alle nollan,
jota se ei ole tehnyt-"ennen ja se on
kylmä täällä rannikon kosteassa i l ­mastossa,
asunnotkiiVkun ovat tehdyt
kesämaata varten.' Öti siinä saanut
yrittää pitää -uunia punaisena pitääk­seen
pakkasta ulkona., Lunta on ollut
enintään siinä parin jalan-paikkeilla.
Sahalaitoltset täällä saarella ovat
käynnissä ja niillä on paljon tukkia
varastossa, että voivat Icäydä pitkän
alkaa vaikkei metsästä uusia tulisi­kaan.
Samoin hillikaivannot tekevät
työtä täyttä aikaa.. Kylmät ilmat aut-^
tavat kaivostyöläisiä kun tässä syys­talvesta
tämän pohjoispään saaren
kaivantoja pantiin'\3 päivän viikolle
leudoista ilmoista jöhtiivan huonon
menekin vuoksi.
Työttömyyden painajainen näyttää
nostavan päätään täällä BCssä. Näis­sä
pienissäkin paikoissa työttömyys-vakuutustoimistot
ovat tulvilleen työt­tömiä,
vaikkaikin se Idissä paikalli­sissa
aloissa suuremmaksi osaksi joh­tuu
kovasta talvesta mutta yleisesti
voi selvästi nähdä, että se "hyvä aika"
on mennyt ohitse. ."Pieniä sahalaitok­sia
palaa ja toisia joudutaan pane­maan
Idinni tilausten puutteessa väikr
ka tuhansia on vailla kunnollista
asimtoa. .
Näyttää, että jiUutavaralla tämä
vuosi täällä tulee olemaan ehkä tais­telujen
vuosi, työnantajien koettaessa
käyttää" hyväkseen työläisten hajaan-tiineisuutta
kun ohi olemassa kaksi
uniotakin tässä teollisuudessa, jotka
riitelevät keskenään. Tämä riita on
aiheuttanut jonkim'jäämään sivuun
kaikesta, sellaisten etenkin. Jotka ei­vät
ole huomanneei.^ttä näissä työ­läisten
toiminnoisÄ^ on nousu- ja
laskukautensa mutta suurin jpiirtein
menemme eteenpäin, saamme lisää
kokemuksia.
Sairauttakin on öiiut tänä talvena
etenkin vanhempiefn' ' suomalaisten
keskuudessa. Mrs. ?arta sai halvaus-kohtauksen
ennen joulua ja on ^ e l -
leen huonona sairaana- Mrs. Lake on
myös saamansa Jialvauksen takia
edelleen heikko. Mrs. A. Kotila on
ollut myös kaksi ieri kertaa sairaa­lassa.
Sam Luhtala; oh ollut, pitkän
aikaa sairaana ja on paikallisessa sai­raalassa.
Toivon, että talvi kevään
puolelle kaatuessa toisi terveyden, ku­ten
kevät tulee virkistämään kaikkea
luontoa.— Vie
Miksi olen
vapaa-ajailelija?
V. T. Aaltonen: Miksi olen va-
Jalir liitti
. Viime vuonna esltelUln Vlcisaiie
profess«a-i y , T. Aaltosen taistelukirja
•TÄiksl en d e tafetltty".^^ Sama tie­demies
julkaisi Tiime ^ l u k s i uuden
iaisteluklrjan *'M&si olen vapaa-ajat^
tellja''. Tämä uiisi Itirja on hyvin
suuressa määrin edellisen takainoi.
Bänen ensimmäinen kirjansa myytiin
loppuun muutamassa kuukaudessa,
joten siltäkin syysia pn tarvittu
••uusi painos". Mutta se el <ae
ainoa syy tämän uuden teoksen
kirjoittamiseen. Frofessoii Aalto­sen
aikaisempi t ^ oU .suoranainen
vastaus piispa Gulinin uskontoa tie­teen
avulla puolustavalle j a . tiedettä
uskonne» avulla kumoavalle tedcselle.
Sen jälkeen eivät klxkpn miehet ole
kuitenkaan viisaan tavoin vaienneet,
vaan ovat uskomattomilla lapseUl-suuksiiiaan
antaneet proL Aaltoselle
uutta ainehlstoa. Toinen Ja vi<ääktn
näkyvämpi ilmiö on ollut tiedemies­ten
mobilisointi pjuolxistamaan us­koa.
Kolmantena syynä on ollut
Suomen spsdem-puolueen asteettai-nen
luopunUnen tleteelUsea aiaaU-mankatsomuksen
sekä valtion Ja kir­kon
eron yaatimidcslsta. Kaikki nä­mä
seikat ovat antaneet aUielta pro­fessori
Aaltosen uutta kirjaa varten.
Julkaisemme tässä helsinkiläisen
Vapaa Sanan Julkaiseman, nimi­merkki
R. P : n katsai&sen midcaah
lyhyen selostuksen tästä uudesta kir­jasta:
, :
Riikan Jaottehl on suunnilleen sä-nia
kum hänen edellisessä feirjassaan.
ip. esitejUnöi maisteri Alpo Rutasuo-l-^slmmäisiBssä osassa prof. Ai^to-
Rit. hon. J . L . nsley, sodanaikainen
rahaministeri, joka myöhemmin toi­mi
oikeusministerinä,' nimitettiin äs­kettäin
Nova Scotian ylitaomanbsi.
Suomen yleisradion
lyhvtaalfo-ohjelma
tuiiuvalla viikolla
Suomen Yleisradion korkeatehoinen
Porin lyhytaaltoasema lähettää ohjel?
maa entiseen tapaan kuluvan viikon
aikana. Tämän viikon ohjelmassa
"havaitaan mm. seuraavat erikoisuu­det:'.
• ^
Keskiviikkona helmik. 1 pnä: klo
12.30 ip. pakinoi Kerttu Somemiemi
aiheesta "Onko romaanin luku huk­kaan
mennyttä aikaa", klo 10 ip. esit­tää
Pekka Tjilikaihen selostutosen
Idyhnistä rautatehtaassa ja klo 10.40
Torontosta sajHtnnelden tietojen ma­kaan
LPPm kansallisen Johtajan Tim
Backin kanniaksi on Järjestetty val­tava
syntymapälväjnhla mikä pide­tään
ensi buantolnä. hdmikunn I pnä
Massey-haalin avarassa |uhlasallssa.
Kaksikymmentä vaotta sitten Canada
Miten kirjallisuutta on luettava?
Torstaina klo 12.30 ip.j)akinoi osas­topäällikkö
Yrjö KaUinen Intiasta,
kastijaon maasta, klo 10 Ip. on maiste­ri
Kauko Pirisen esitelmä Karjalasta
ja klo 10.40 oh Oiva Ruusuvuoren se­lostus
Sibelius-akatemiasta.
Perjantaina klo 12.30 ip on Unto
Miettisen selostus henkisen alan psy-koteknillisistä
kokeista ja klo 10,05 lp.
esitetään musiikkia koko perheelle,
mm. Paul Norrback soittaa hanuril­laan.
. ,.
Laaantaina klo 10 ip. esitetään se­lostus
seuraavan viikon ohjelmasta ja
kl6 10.10 ip. pidetään pienoisparla-mentln
istunto. . .
Porin asema lähettää aaltopituudel­la
19 m. kj/s 15190 joka päivä klo 7-8
ap.. klo 11.45 ap.—12.45 ip.. klo 4—5
ip. ja klo 10—11.20 ip.
.Kuuntelijoita kehoitetaan tiedot­tamaan
lähetysten kuiiluvaisuudesta
ja toivomuksistaan osoitteella: Suo­men
Yleisradio, Helsinki. ,
t.
10,000 ulkomaalaista
urkkijoiksi U S Ä :n
armeijaa varten
nrashington. — Armeijan yleisesi­kunnan
päällikkö kenraali J . Lawton
Collins on l&ehoittanut edustajahuo­netta
hjrväksymään lakiesitylssen, joka
sallisi armeijan värvätä palvelukseen­sa
10,000 nuorta ulkomaalait ja saa­malla
kertaa annettiin viittauksia, et­tä
nämä ulkomaalaiset asetettaisiin
vakoiluosaston palvelukseen.
Senaattori Heiuy Cabot Lodge, jon­ka
esittämän tätä asiaa-koskevan laki­esityksen
senaatti pn jo hyväksynyt,
samoin Iceholtti edustajahuonetta hy­väksymään
sen. -
New IVestminster, B. C. — Tervei­stä
täältä länneltä! Täällä on ollut
meillä kpvatalvi. paljon lunta ja pak­kasta.
Pohjoisissa osissa maakuntaa
on ollut 55 astetta alapuolella nollan.
Tiet ovat tukossa, eivät junatkaan
ole voineet kulkea. Vuoristossa on
tiillut alas suuria Imnivyörymiä, kat^
kaisten täten junien kulun. Matkus­tajien
on pitänyt olla junissa, lumen
keskellä, useita päiviä.Työt ovat
myöskin seisauksissa tukkikämpillä jä
pienemmillä sahamyllyillä. Joku
isompi mylly on vain käynnissä kun
ampuvat tukkeja irti Jäiden seasta.
Työttömiä onkin tänä talvena enempi
kuin muina talvina ja aina vain l i ­sääntyy,
jos talvea jatkuu.
Minun piti mainita vähän niistä
meidän lastemme .joulujuhlista.
Meillä oli paljon pikkuväkeä vieraana
ja he katselivat silmät suurina joulu­pukkia.-
Meillä oli ohjelmaakin t a ­vallista
enempi". Nuoret^^soittajamme
Laila ja Velma Rapo Ja Kay Lund
soittivat useita kappaleita ja lauloivat
avustajinaan Lila ja Lillian Palm.
Kiitos teille*nuorIlle ohjelman suorit-^
tajlile! Toivoni olisi; että vastakin an­taisitte
ohjelmaa, Illanviettoihimme,
Kuukausikokous pidettiin tk.. 22 päi­vänä,
ja vuosikokous pidettiin samalla
kei-taa: kuultiin vuosiraportti ja se
hyväksyttiin. Siitä ilmeni, että toi­mintamme
on kuluneena vuotena ollut
vilkasta.^ On pidetty useita huvitilai­suuksia
ja yksi "piknekki". Olemme
tehneet lahjoituksia vointimme mu­kaan.
Sitten kuultiin rahastonhoita­jan
raportti. Tilit olivat hyvässä kun­nossa
ja myönnettiin hänelle tillva'-
paus, samoin tilintarkastajille. Kaik­ki
virkailijat valittiin uudeUeeri slUä
eihän meillä ole varaa paljon muut­taa,
etenkin nyt, kun pii vähän saapu­nut
jäseniä huonoJeti ilmojen takia.
Päätimme pitää "Whist Drlve"
lauantaina, helmik. 11 p:nä Russell
Hotellin alakerrassa, klo 8 ip. Voitta­jalle
tulee palkinnoksi naisille käsi­töitä,
miehille jotakin muuta hyvää.
Saapukaa joukolla iltaa viettämään.
Seuraava kokous on simnuntatna,
^lelmik. 26 p:na toveri P. Niemelän
paikalla 231 Byrne Rd. Siellä taas
tavataan, ehkä Ilmatkin ovat jo silloin
paremmat, että kokouksen osanotto on
vilkkaampaa. Hyvää vuoden. Jatkoa
kaikille Vapauden lukijoille. — M , N.
Turkisten hinnat
JBcglna. — Täällä joulukuussa pide­tyssä
Saskatcbewan Fur Marketing
Servicen tuHcishuutokaupassa makset­tiin
vUlivesikkojen nahoista $30.50—
$57J25, veslrottien nahoista 41c—|2J08,
kärppien nahoista 62c—$352 ja ora­vannahoista
15c—39c kappaleelta.
nen käsittelee nUtä eri todistuksia,
Joita on esitetty Jumalan olemassa­olosta.
Ja vetämällä esiin kokonaiset
sarjat kuxiliilsla tiedemldilä Joitten
kanta on ollut ateistinen tai ognOs-tisistinen,
lyö säjäleiksi sen nykyisen
tämän tästä toistetun väitteen, että
muka suuret tiedemiehet yleensä oli­sivat
tunnustuksellisia kristittyjä. Te>
oksensa toisessa osassa kirjoittaja va­laisee
kristlnuäcon ihistÄrlaUista roo­lia.
Häh osoittaa, miten krlstlUIsyy-den
siveelliset-totuudet ovat saman­aikaisesti
tai aikaisemmin tulleet esil­le
miiissa uskonnoissa ja filosofiassa,
kän tarkastelee kristinuskon asen-
.nltta edistykseen, mcraallin, demok­ratiaan,
tieteeseen, työväenkysymyk-
.seen. naiskysymykseen, ratihanaslaan
ja tulee sen slunauksdVsuiidesta
varsin kielteisihi ttUoksiih: yUpäänsä
se on historiassa ollut Jarruttava te­kijä.
Teoksensa kolmannessa osassa prof.
Ai^toheh siirtyy käslttdemään kirkon
nykjrlstä asemaa omia«sa maässah»-
mp (Suomessa) valaisten erikpisesM
uskonnonvapauslakimme, syntyä Ja
seii Ilmeistä, pmittesHIsuutte. , Työ •
väenllikkeen. ja vapaamaellstieh piirien
alunperin ajamaa yaitlbn JaJUrkon
erca ei ole toteutettu ja siten Wrkosta
eronneet edelleen joutuvat •moheita
tavoin tukemaan klHdcOa j a ovat Jää­neet
epäoikeutettuuii afiemaan kirk­koon
kuuluviin verrattuna. ; Kohta­lokkain
on kiriton holhousasema kou­lulaitokseen
nähden, mikä vie siihen.
et'ä lapsUle opebetaan (rinnakkain
kahta täysin ristiriitaista zhaailmah-katsomusta,
tieteeUis-realisUsta ja
uskonnollis-mys'llllstä. . AnkaraaU
prof. Aaltonen arvostelee työväeh-pupluelta,
jotka eivät vitaie aikoina
ole pyrkineet vähääkään vlc«nääa
eteenpäin uskonnonvapausasiaa }a
valtion ja kirkon eroa.
KiikoUiselta Ja sosdem. tahclta on
prof. Aaltosen kirja pyritty leimaa­maan
jumaiattomuu^iopagandaksi
ja epätieteelliseksi osoittaen siten
ainoastaan, että kalikka, on sattuhuf
Ja että yksikin huutavan äätU p i ­meässä
tiedemieismaallmassamme on
uskonnolliselle suvaitsemattomuu­delle
kauhistua. 'Prof. Aaltonen el
elätä mitään turhia kuvitelmia
käännytysmahdollisuukslstaan Ja a i ­koo
Ilmeisesti kärsiväUlsestl Jatkaa
polemllkkiaan tieteellisen maäUmam-katsomuksen
puolessa, ^nellä oa
siihen tietysti moraalisesti yhtä suuri
oikeus kuin kirkanmlehlUä Ja prof.
Heiskasen tyypplsUlä tled«niesluopl-oillä
käydä propangandasbtaansa us-konnbllii^
n maailmankatsomuksen
puolesta. Eikä se suinkaan ole tar­peetonta;
jo Marx,.lcuten tunnettua,
alkoi tieteellisen työnsä uskontokri­tiikistä
ja on sanonut, että uskonnon
kritiikki on kaiken kritiacln aUcu,
Mutta ttmnettua on myös, että Marx
Johtui uskontokritiikistään yhteis­kuntakritiikkiin
Ja näki nämä dia-lektisessa
vuorovaikutuksessa keske­nään.
Prof. Aaltosella bn pirvarilH-Joatol
historiansa kovimpaan taloos-tarilsUn.
Toista miljoonaa työläistä oU
silloin työttömien armeijassa. Tuhan­net
liikkeet Jootaivat salkemaan oven­sa.
Kymmenet tohannet työläiset Ja
fannarit menettivät sUloln säästönsä
i» kotinsa. Tässä tilanteessa Tim
Buok ludiosi'20 vuotta sitten Canadan
kbmmanistien JohtajaksL *
Nyt on LPP:n. Canadan kommonis-tim
toimesta Järjestetty stiuri synty-mäpäfväjnhla
tämän 20-vnotisen
merkkipäivän johdosta Tim Backin
kannlahst. Joka samaUa täyttää 59
vaotta. Massey-haaliin odotetaan noin
3.000 Uulista. Tiketit maksavat 35.
50 Ja 75 senttiä.
Tiistaina/tammikuun 31 p.—Tuesday, Jan. 31, Si1fii}3^
3<j a
Se y ö sali
siffii myistissani
(Jatkoa edelliseltä slvtilta)
Iäiset eivät voi odottaa muusta apua
kuin omasta yhteenlUttymisestään,
Joten heidän on yhteisvoimin suori­tettava
tsaarin ja kapitalistien kukts-tanUnen.
Juliste kuyasl myös tarkoin,
kuliika työläisten ampuminen tapah.
tui.
Aamu sarasti, mutta työ jaUtui,
Aamuun mennessä oli painettu muu­tamia
satoja julisteita. Stalin huo­mautti
latojille, ettei latomusta hävi­tettäisi,
(jotta voitaviin painaa toista­miseen
maaseudulle lähetettäviä !ju-llsteita.
Ja mielenosoituksen uhrien
hautauksen jälkeen painettiinkin sa­toja
julisteita, jolta levitettiin talon­poikien
keskuuteen. Tehtaiden par­haat
työläiset, jotka olivat Stalinin
kerhon jäseniä, tulivat luoksemme,
ja Stalin Itse ahtPl heille sopivan
määrän jlillsbeita. jolta levitettiin työ­läisten
keskuuteen tai lähetettiin
maaseudulle. Omalle osalleni otin
kolmisenkymmentä julistetta ja le*
vltln ne Semokmelln. Gomln, Czur-getln
ym. kylien talonpoikien kesr
kuuteen. JuUsteilla oli hyvin suuri
vaikutus talonpoikien vallankumouk.,
seliisen mielialan kehitykseen. Niitä
luettiin useaan kertaan, ja lukeminen
aiheufti vilkasta mielipiteiden vaih<
toa. uhkauksia singottiin tsaaria, t i ­lanomistajia
Ja kapitalisteja vastaan.
Eräänä päivänä tuli Rotschildtln
tehtaan työläisen Modelazen vaimo
luokseni Ja varoitti, että taloa, jossa
Stalin asuu ja >Jo3sa paino :^ijaltsee,
on alettu vartioida, toveri Stalin
ryhtyi heti toimenpiteisiin painon
«llrtämiseksl muualle, ja neuvoi seUc-kaperäisestl,
miten meidän on mene­teltävä,
jos joudumme pidätetyiksi ja
kuulusteltaviksi, ;
Sovittuna aikana ajoi luoksemme
pienet ajoneuvot. Stalin Itse kantoi
säikkiln sijoitetut painokoneen osat
Sa vei ne Kotshla Kandelakln avusta­mana
toverimme Lomdzharlän luö.
Stalin Itse tuli luoksemme vasta kol­men
päivän kuluttua ja eksytti täten
vakoilijat Jäljlltään.
^ kuuluisa vIuluvirtuo.sl Niccoli
Paganini syntyi 1782 ja kuoli 1840.
sen tiedemiehen rajoitukset ja nl'npä
toivoisi hänen tut&stuvan läh^min
marxilaiseen uskontcdcrltlilEklln ja f i ­losofiaan
voidakseen välttää esini.
sellaiset harhaanjohtavat määrltel-inät,
kuin M n materialismista ja
idealismista esittää.
Ennenkaikkea haluaisin kuitenkin
sanoa, että sellaisen julkaisutoimin­nan
jatkamisella, jota prof. Aalto.%n
kaksi em. teestä edustavat. Joudu­taan
helposti hedelmäfömään suu­kopuun
ja toistamiseen. Toivoisimme
sen vuoksi kirjoittajan keisdclttyvän
suurempaan ja positiivisempaan työ­hön:
tieteellisen maailmankuvan ja
maallmankatsoniuksen yhtenäiseen
esitykseen tieteen uusimpien totea­musten
prtijalla ja niitä vastaan esi­tetyt
vastaväitteet (huomioonottaen:
Luonnontieteilijänä prcf. Aaltosella
olisi siihen varmaan mitä parhaat
esitykset.
Kirjoiluksia Kevaf-julkaisuun^^^ ^^^^
Tänä keväänä ilmestyy taas Vapauden kustannuksella
Kevät-julkaisu ja saadaksemntKB sen entistä enemmän työläis-kynäilijäin.
yhteistyön tulokseksi, kehoitamme kaikkia kynäily-kykyisiä
kirjoittamaan siihen.
Aihepn luonnollisesti valitsee jokainen kirjoittaja, joten sen
suhteen ei ole rajoitusta. Kirjoitukset voivat olla kaunokirjalli­sia,
taidetta, politiikkaa, suomalaisten elämää, työmaakuvauksia
ym. käsitteleviä. Runot ovat myöskin tervetulleita.
Saadaksemme Kevät-julkaisun valmiiksi mahdollisimman
aikaisin keväällä, tulee kaikkien kirjoitusten olla toimituksessa
viim^täin iMknlkttun 20 |»äIvääB mennessä.
Lähettäkää kirjoitukset osoitteella:
Kevään toimitus
Box 69, Sudbury, Ont.
Jättjläisrötös Sotevassa;
satoja mnjooneja ^aroja
puulalvakapitalisteitle
i i
Helsinki. — (DLP) — Vapaa Sa­nan
saamien tietojen mukaan Sote­vassa
ilmenneitä rötöksiä o&euskans-icri
Toivo Tarjanteen Johdolla tut­kinut
komitea on-Jättänyt viime syys-kmm
alkupäivinä valtioneuvostolle
tutkimustensa tulokset sotakorvauck-sUn
kuuluvien puulaivojen toimituk­sista.
Hallitus on asiasta i vaiennut
Tarkoitus 'on todexmäköisesti rötös­ten
villaiseUa palnammen kuten teh­tiin
Wärstllä-yhtymäUe lahjoitettujen
satojen miljoonien suhteen. Kuten
muistetaan, lykkäsi ministeri Takki
silloin asain Julkisuuteen tulon y l i
vaalien. Nyt on noudatettu samaa
menettelytapaa.
Kysymyksessä on jälleen veron­maksajilta
koottujen varojen lah­joittaminen
kapitalisteille. Tämä on
käynyt siten, että Soteva on mak­sanut
puulaivojentuottaijlUe suuria
määriä liikaa ennakoita. Jotka ovat
olleet korottomia'aina. v :n 1948 alkuun
saakka, vleläpfinmlnltuh vuoden a l ­kupuoliskollakin,
huolimatta siltä, et­tä
Sotevan korko-ohiieet tulivat voi­maan
jo tammlk. 15 p., 1947. Yli
vuoden ajan ovat ennakot olleet ko­rottomia
vastoin, asetuksia.
Lisäksi näitä ennakkomaksuja on
annettu Uikaa. Tolsin sanoen on siis
annettu valtion viaroja ilman korkoa
kapltolisteille, jotka oVat käytiäneet
ne omaan lllketolmlhtaansa, Esimer­kin
vucksi mainittakoon, että HoU-mlng
Oy:llä oli kesäk. 30 p., 1947 l i i ­kaa
^enndScoita 27.3 m i l j . n ^ , Valkon
Laiva Oy:llä samaan aikaan 46.4 milj.
m|c., Rauma-Raahe Oy:llä 82 mllj.
mk Ja Uudenkaupungin Telakka- Ja
Konepaija Oy:Uä 30 mllj. mk. Kaik­kiaan
oli mainittuna päivänä laiva-kapltallstellla
185.7 mllj. mk. liikaa
valtion varoja, 'joita he saivat käyttää
mielensä mukaan. Käillä ennakoilla
saivat puulalyakapitalistlt yksino­maan
korkovoittoina 130 mllj mk.
Nämä lalvänrakennuskapitallstlt
ovat valtion varoilla, ns. erlkolskor-vauksilla
rakentaneet konttoriraken­nuksia,
ruokaloita, asuntorakennuksia
vieläpä autotalleja ja saunoja.. Sa­maten
on näillä varoilla ostettu ko­neita
Ja laitteita, Joista huomattava
osa jää heidän käyttöönsä Sotevan
—Amerikkalaisen ktmnuttlmojl^*
tlön suorittamien tutkintojen miäsian:
on canadalalsten kannatettujen t»y%-
f olden kulutus lisääntynyt 2|3 kertaa :
nopeammin kuin väeatöh kasvu.
—Oletteko^jo uttstneet VAPAtf»
DRN tUituktear
HYVIN VALMISTETTUJEN
9 8 0 K A P P A L E
Ostajan maksettava lähetyskulut
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—60 Tonava kaunoinen Valssi
Kultaa Ja hopeaa — Valooi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY-r62 Dolores — Valssi
Valesiunelma
Solttolevy: Rytmi.Pojat
DY—122 Wleniläls makolola Valsat
Wienilal6 verta Valssi
; Solttolevy: RyUnl Pojat
DY—123 Ildlnen leski — Valsftlpotpouri
Aarre Valssi
solttolevy: Rytmi Pojat
DY-^126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja .
ian8seia# X ja II osa
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuiitamoyö AlsterlUa — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon jäähyväiset — Vakafl
La Paloma — Tango
Solttolevy: Ramblers orkesteri
DY—176 Oh, Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Bfalmsten
DY—263 Unten kaunis maa Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—270 Jo Painuvi PSlvS — Valssi
Surullinen Kuu — Slow-fox
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt tanssU Tilta — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—280 Säveliä tuhansien Jänrlen maasta*
I Ja n osa
Solttolevy
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta,
III Ja IV osa
Solttolevy
TILATKAA OSOZTIEBLLA:
tlMITEI
Box 69 Sudbury* Oot*
toimitusten tultua suoritetuksi^ ' v v
Esim. Valkon Laiva 09rm'31^)nm*
mtkm koneista on valtion mälaäma
csuus 16.7 milJ. mk. TdJänT^ta^*
den yli 16 milij^ mk:n orvoIsten-koneK
den hankintaan on t^idas' f^anuut
vain 3.1 mllj. mk. omiafui, K ^ t '
rahoitCianut Sotevä. " " 'j >
Valtio on muutenkin- sijolttainat
pääomia näihin telakoihin. nUmfS.
esim Rollmlng Oy:n fcokonaiapaa*
omasta, joka v. 1946 oU 8335 nOlJv o i ,
oli Sotevan osuus 20325 n i U . mk.
Yhtiö on siis asiallisesti täysin vai*
tion rahoittama, mutta suurista voi­toista
ei tule pennläkftän ^«1»^*
vaan rahat menevät yksityisten kuk-:;:
karoon. Kaiken lisäksi on «ille an*
nettu liikoja ennakoita' bymmeiDtttt
miljoonia, jotka se on käyttänyt tbuU*
hun kuki sotakorvaustuotant«bn.
Kuvan siitä, millaista peliä on pe*
lattu ministeri Takin valvomassa Sö*
tevossa mainittakoon, että kun S o t i ­van
hinnoittelussa siirryttiin u^nt*
tustyöstä ns. liukuviin hintoihin Ja
latvojen hinnan piti tiuomattavostl
alentua. nUn kävikin pätnvastolni tÄs*
kutustyössä voitiin ottaa mU^^kula*
ka suuria hintoja tahansa Jalafvar
työn laskuun tehtiin multakin tOltB»
Jotka maksatettiin SotevaUa.'^ Tietä
huolimatta kävi niin, ettft Uukuyiih
hintoihin slirryttfiessä nousivat puu*
laivojen hinnat 30 prosentilla.^ ' ' .
Sotevassa näkyy esiintyvän rOtök*
siä jatkuvasti, mutta haUitus on ätit
mieltä, että ne elvftt anna aihetta
toimenpiteisiin. Sotevassa tapabtu*
ne^t rötökset ovat eritt&in hyyä' esi­merkki
siitä, mihin veronmaksajUCa
kootut varat menevät nylkylficn suun-taitksen
aikana. Fagerholmlnhollltus
antaa kapitalistien pitää niUle, a n ­netut
valtion varat, mutta el iBw»bx
antamaan työläisille ansaittdi pal­kankorotusta.
m
m
I
m
mm
lm
, rt