Vapaus, May 10, 1949

              UIi nka en pääkaupunki i^ntyi
ijas fcaupunki! Ei enti-kuin
perhokaan ei kotelonsa
Se jcutuun nousi niinknin
Thcben löi Amphion haipul-r
haltioitui runoilija Frans JM-Franzen
saapuessaan heinäkinin
ä 1840 Helsingin yliopiston suu-rlemujuiilaan
ja nähdessään Se-atorla
jinpärillä nerokkaan Carl
•g Engelin luomat montmaentaa-kauniit
rakennukset Keisari
an'en I krrottaessaan Helsingin
jkäckvliaän V. 1812 pääkaupungin
lan alioi siihenastinen pikku-jnki
tuntea perusteellisen uudes-t.
mi-sni kouristuksia. Sen ke­tä
t 3 5 i ä vaiheessa on sanottu val-äiähdvjniaiseksi.
Rimsaassa sa-
, "•i-uodessa kaupunki kasvoi aUe
asukkaan "kalastajakylästä" yU
X) asukkaan kaupungiksi. Suomen
ikseksi. 53Uaiseksi jollaisena mei-aikamme
sen tuntee,
si \-uonna viettää Helsinki synty-
^ 400-Aiioti5juhlaa. Valmistelut
Luoden viettoa varten ovat käyn-
Koko Suomi tulee timtemaan
ikäynnissään p ä ä k a u p u n g in
:ki™od?n säväyksen,
inätessamme Helsingin syntyhis-an
kiinnitt>T mielemme kaikkein
lunäiseksi Ruotsi-Suomen väke-hallitsijahahmoon
Kustaa Vaa-
. joka merkantilististen aatteiden
wänä kannattajana tahtoi kaikin
3in suunnata maan voimavarat
iiaankauppaan. Tämä motiivi
issään iiän perusti useita kau-
:eja, joille hän toivoi suurta tule-lutta
merikaupunkeina. Kustaa
;a oli tahdoltaan voimakas, dikta.
nen hallitsija, jokäT saadakseen
;n kaupungin syntymään kylmäs-ääräsi
jnuidsn kaupunkien asuk-siirtymään
uuteen perustamaan-jaupunkiin.
Näin hän synnytti
inginkin.
in oli heti hallitusvucsiensa alus-uomannut,
kuinka Suomenlahden
ipuolella oleva Rääveli kasvoi ja
jisti liollantilaisten ja saksojen
a käymän venäjänkaupan ansios-
Hyödynjanoinen Kustaa tahtoi
cutella hollantilaiset kauppapor-t
ja saksat oman valtakuntansa
elle venäjänkauppaa käymään,
uri cli liian etäällä voidakseen k i i ­la
Räävelin kanssa, Turku taas
ä i n ja päinvastoin. Jo loppukesällä v.
1550 l y h d y t ö i n HeXsinginkosken ran-nalfe
rakentamaan kruunun vUjama-ssa
venäjänkaupan suoritusteistä.
3a keino oli perustaa uusi kaupun-
.^äävelin nujertaja, vastapäätä s i -
;seään lahden toiselle puolelle. En-i
lausuttiin Tammisaaren synty-it
V. 1546. Pian kuitenkin huomat-ettei
Tammisaari pysty lyömään
veUä laudalta. Kustaa ktmlngas
toi toista ajatusta: häh päättää
istaa liaupungin 'kylmään korpeen'
in vastapäätä Rääveliä.
ästä päätöksestä, jota alettiin to-
:taa v. 1550. juontuu Helsingin syn.
Kuningas käskee voutiensa heti
tullisaaren perustamisen . jälkeen
astella sopivaa kaupiuigin paikkaa
:in Raaseporin läänin rannikkoa.
liän kirjoittaa Erik Flemingille
1548. että "meistä puolestamme
ttää soveliaimmalta, e t t ä sellainen
ppapaikka perustettaisiin Santa-ninaan.
kcska siellä on hyvä puh-satama
ja sangen hyvä asema",
ksi vuotta myöhemmin Suomen tu-aa
pääkaupunkia ryhdyttiin raken-laan
Santahaminan karulle mefaä-lekkeelle
nykyisen Helsingin, edus-e.
Hollantilaisia käskettiin tulla
uimaan kauppatuttavuuksia uuteen
ippapaikkaan ja kuningas kehoitti
imään siellä, suuret markkinat heti
•ustamisvuoden keväällä.
iantaJiaminan taru jäi kuitenkin
ytaikaiseksi. Heti alkuun havait-ettei
sen rajoitettu asema anna
täviä edellytyksiä suurkaupungin
itjmiselle. ja suurkaupunkiahan
; aiottiin perustaa, pieni ja pahai-
Vei pysty kilpailemaan Räävelin
Yht'äkkiä kin-estyöt Santä-minassa
lopetettiin. KaupungiUe
^rättiin uusi paikka 10 km. pohjoi-amaksi
Helsinginkosken rannalle
ntaanjoen suupuoleUe. Erikoisesti
^punginsuunnitte>ijoita viehätti t ä l -
Paikalla se, että Turun ja VUpurin
jppatie kulki tällä kohdaUa aivan
^Pungin kohdalla. Venäläisten
^ppamiesten on hyvä osata maitse-
1 uuteen kauppapaikkaan hollanti-
5ia tapaamaan. Niinikään valmis
itamaantie muodosti väylän tule­en
kaupunkiin asettuvien porvarien
leydenpitoon maaseudun talonpol-k
a a ä i n e j a . Joita njirai«.mmin ä i d i t t i in
rakentaa j o Santahaminaan Talon­pojat
uittivat jokea pitkin hirsiä ra­kentajille.
Kuningas käskee merkit-s
a n ä ä n laivareitin avomereltä Heldn-jinkcskelle
"kumpeleilla ja syvämata-likot
uivilla tynnöreillä. Ja niiden
päälle laittamaan jotakin korkeaa,
jonka saattoi nähdä kauas merelle".
Mutta mistä saaaaan asukkaiat kau-ptmkiin.
joka sijaintipaikkansa, Hel­singinkosken,
mukaan äai nimekseen
Helsinki, ruotsiksi Helsingfors? Tä­män
oli kuningas aikaa sitten rat­kaissut.
Hänen ohjelmansa oli selvä ja mut­katon:
kun Suomen kuudesta kaupun­gista
tyhjennetään neljä^vMMi saa­daan
asujaimistoa Heisinkin! Nämä
J^uhrit" olivat Porvoo, Tammisaari,
Rauma ja Ulvila. V. 1547 Turussa
koolla olleet Suomen säädyt, papit,
aateliset Ja turkulaiset porvarit olivat
ehdottaneet kuninkaalle, e t t ä yllämai­nitut
pienet kaupungit tyhjennettäi­siin
kahteen "suurkaupunkiin", Tur­kuun
Ja VUpuriin, koska maalle sääty­jen
käsityksen mukaan oli suurempi
hyöty kahdesta suuresta kaupungista
kuin monista pienistä. Kustaa ei
suostunut t ä h ä n tuumaan, otaksutta­vasti
sitei, e t t ä Turun satama oli heik­ko,
mutta h ä n käytti t ä t ä Suomen i t ­sensä
taholta tullutta ehdotusta mo­raalisena
valttina määrätessään uu­den
kaupungin perustettavaksi IVuim
ja Viipurin pitkälle välirannikolla ja
asuttamaan sen neljän pikkukaupun­gin
väestöllä.
Me, jotka olemme saaneet henkilö­kohtaisen
elävästi koskea karjalaisen
väestön siirtymisen entisiltä asuin­seuduiltaan
muuhim Suomeen, ym­märrämme
hyvin, e t t ä kuningas Kus­taa
kova siirtymiskäsky aiheutti suu­ren
valituksen Porvoon, Tammisaaren,
Raiunan j a Ulvilan kodeissa. Tiedet­tiin,
että Helsinginkoskelle siirtymi­nen
merkitsi asettumista "kylmään
korpeen", josta piti hiellä ja tuskalla
luoda elämisenmahdollisuudet, jotka
jo aikaisemmin oli y h t ä kovalla työllä
luotu entisiin kaupunkeihin. Varsin-kifi
raumalaiset vastustivat ktinlnkaan
käskyä vimmatusti. Vedoten mm. sii­hen
kuningas Kustaa itse oli jokin
vuosi sitten antanut heille suojeluskir-jeen,
jossa heidän 200 guldenilla osta­mansa
asuntotontit heille "Ikuisiksi
ajoiksi" luovutetaan. Kimlngas viit­tasi
hansikkaalla raumalaisten vali­tukselle,
kun el mikään auttanut, an­toi
h ä n voudilleen Henrik Klaimpo-jalle
ja hänen kauttaan koko maan
koUUseea sijaitsevan Ftasbyn talmpo-jata
oiettiin pakkavaihdoQa alueiU ja
vastineeksi annettiin bfeiUe maate jos­takin
muuatta. ^ ^ ^ l e talonpojalle
—niin kertovat asialcirjst — annettiin
kuninkaallisella kbrJeeUä k o r v a us
maastaan Lcdijan pitäjän lukkarinvl-ran
muodossa! ,
Nwtfen Helsing^ rakennuksista on
hyvin niukasti tietoja. Tutkijat to­teavat
kuitenkin, että.kaiqiunki vai­kutti
eneaunän risaiselta kalastajaky­lältä
kuin kaupungUta. Niinpä talot
olivat turvekatto!;^, pihanpiirlin kuu­luivat
navetta, tallia aitat, sauna ja
riihikin, nämä kaiUtI asiaankuuluvine
takapiholneen j a hajulneen! N i i n lem-pilapslnaan
piti kuningas helsinkiläi­siä,
e t t ä h ä n neuvoo heitä rakenta­maan
talonsa "taiten, etteivät vähin-älivoutikuhnalle
kovan käskyn xybty&
"rankaisemaan sitä niskoittelevaa
joukkiota, joka el käskymme mukaan
Itseään ojenna.eikä tahdo lähteä ja
muuttaa rhalnittuim Helsinkiin". Rau­malaiset
saavat vielä kiristetyn ukaa­sin,
heidän on lopetettava kaupanteko
Raumalla tavaroittensa menettämisen
uhalla. Nyt vasta tyhjenevät Rauma
j a Ulvila. Kerrotaan näiden kaupun­kien
olleen melkein autioina w . 1551
— 53 välillä.
Porvoon ja TanmUsaaren ruotsin­kieliset
olivat nöyrempiä lähtemään,
olihan heillä matkakin paljon lyhyem­pi.
Heitä oh myös ttmtuvastl vähem­män,
sillä Rauma ja Ulvila olivat jo
sentään vanhoja Ja väkirlkkaampla
kuin nämä nuoret Suomenlahden pik-kukaupimglt.
Raumalaisten ja ulvi­lalaisten
tultua Helsinkiin näyttävät
ne ottaneen heti leijonaotteen kau­pungin
asioiden kehityksessä ja Joh­dossa.
Raumalainen porvari Heiuik
Pakila valitaan kaupungin ensimmäi­seksi,
nhneltä tunnetuksi pormesta­riksi.
Hän oli tässä arvon virassaan
ainakin vuodet 1553—1560, Myöhem­min
sitten kun kimlngas itse kävi Hel­singissä
j a näki satama- ym. olot siel­lä,
heltyi hänen mielensä ja hän an­toi
ulvilalaisille j a ramnalaislUe luvan
palata takaisin entisiin kotikaupun­keihinsa.
Takaisin muuttoliike val­litsi
w . 1554—1555. HyVIn-monet jäi­vät
sentään Helsinkiin, Jonne olivat
jo kerizmeet rakentaa turvekattolset
talonsa. Heitä jäi Helsinkiin kuiten­k
i n siksi vähän, että ruotsinkieliset
valitellen valtasivat enemmistöotteen
pitäen sitä hallussaan meidän vuosi­sadallemme
asti.
Vantaanjoen suulle metsämajojaan
rakentaneille ensInunäLsille helsinki­läisille
aimettlln tonttimaita ja ulkotl-luksia
siten, että koskesta hieman
golttaisi itseään."
Mutta olivat kuninkaan voudit ja
rakennusmestarit ankariakin. Kim
Vantaanjoen suuhaarojen väUssä ole­valle
kalliolle rakennettiin kuninkaan­kartanoa,
pyysivät, helsinkiläiset ku-nhikaalU
suojelukirjettä, ettei heitä
"kaupungin lälivätöissä aiheettomasti
plestälsl Ja pahoUiptdeltäisi". Maini­tusta
kuninkaankartanosta rakennet­t
i in sen ajan oloihin nähden varsin
upea 2-kerrokslnen talo, jonka uunit­k
i n muurattiin kaakeleista, mutta kat­to
päällystettiin turpeilla Kun £itten
kuningas Kustaa v. 1555 tuli käy­mään
Helsingissä, otettiin hänet vas­taan
komeasti. Vouti Antti Korppi
laitatti kuninkaankartanon hienohn-paan
vierashuoneeseen koruon4)elei-set
selnäverhot, penkit peitettiin 11
kyynärää pitkillä peitteillä j a tyynyil­lä.
Lakanoita hankittiin 50 kplrtta,
viiodepeitteltä 43. erivärisiä ryijyjä 18
jne. Kuningaslolita saatiin koskesta
siihen aikaan nmsaastl: Tiedetään
kuninkaan epälUeen perustamansa
kaupungin tulevaisuutta lähinnä sen
matalan sataman vuoksi. Hän ajat-tellkln
käyntinsä jälkeen sUrtää kau­pungin
vielä kolibanteen paikkaan,
mm. Siuntion Pikkalanhieml oU eh­dolla.
Paitsi kotimaisia porvareita ja myö-henunln
rikkaampia talonpoikia aset­tui
kaupunkiin myös, toivomuksen
mukaan, hollantilaisia kauppamlehlä-kin.
Vieläkhi on nähtävissä vanhan
Helsingin kh-kon paikalla hollantilai­sen
Hans van Sandelin hautakivi.
Kuten edellä on käynyt selville, ei
Helsingillä ollut alun alkaenkaan "py­syväistä
majaa". Vantaanjoen suu
havaittiin kerta kaikkiaan sopimatto­maksi,
ja kreivi Pietari Brahen ai­kana
kaupunki slirrettllnkln nykyiseen
palkkaansa Vironnlemelle. Tällöinkin
muuttaminen oli valkeata, mutta jo v.
1664 kaikki työkykyiset olivat j ä t t ä ­neet
vanhan Helsingin. TJusi j a entis­t
ä ehompi nousi työllä ja vaivalla.
Suuri tulevaisuus odotti sitä.
Historlcus.
PURISTA
PABSAiKINX. JA PEBONA-TOBTrUJA
1. kupilUnen pilkottua, keitettyä
parsahelnäfi^ (asparagus)
2 kupillista kuumaa muhennettua
perunaa
1 teelusikallinen suolaa
l muna
3 pöytälusikallista voita tai marga­r
i i n ia
U kujallista leivänmuruja
Parsaheinä, perunat, suola j a hyvln-vatkattu
muna sekoitetaan yhteen.
Seosta pudotetaan lusikalla rasvaiseen pflmt»*'"'^»" Pintaa voi voidella su­tatulla
voUla ja päälle voi riputella
leivänmuruja.
Nänjä paistetaan 400 astetta kuu­massa
uunissa, niin kauan että ne
ovat kullanruskeita.
Vanhat voiman ja
terveyden sää^
Vuonna 1909 Hancobklssa ilmesty­neestä
"Urheilu-Vlesti"-nhnlsestä jul­kaisusta
lainaamme t ä h ä n kuuluisan
voimamiehen Sandown vanhat "Voi­man
ja terveyden,säännöt", jotka ovat
sanasta sanaan seuraavat j a yhä edel­leenkin
käyttökelpoi^t:
Voiman Ja Terveyden Säännöt.
1. Vältä kaikkea , .ylenmääräistä,
varsinkin syömisessä-ja juomisessa.
2. Xlä elä syödäksesi. VaUtse sel­laista
ravintoa, Jol^f-parhalten voimis­tuttaa
ruiunistasi,'ieikä sellaista, joka
heikontaa sitä.
3. Pidä raitista ilmaa parhaimpa­na
ystävänäsi. Nauti päivittäin niin
paljon ktiin mahdollista sen elämää
uhkuvaa happea;.>;öllä nukkuessasi
pidä makuuhuoneen ikkiman yläosa
ALENNUKSELLA
Pohjoismaiden suurimman kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
Ol^IA-EIJUVIÄKERTAROMAANI
# # M U I S T O T "
ALENNUSHINTAKIN
Sidottu — 335 sivua
Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä.
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD.
BOX69 SUDBUBY; ONT:
avattuna ainakin 4r-5 tuumaa. Nou­data
t ä t ä tapaa keskellä talveakin. Se
on yksi pitkän elinkauden salaisuus.
4. Ole puhdas mieleltäsi ja V u u -
miiltasi.
5. Xlä sure tai murehdi. Tämä neu­vo
tuntuu kylmältä filosofiialta Ja
n ä y t t ä ä murheeseen valpuuoelden i h ­misten
melkein täydellisesti vapautu­van
siltä tahdon lujuudella. Murhe
tappaa.
6. Opi rakastamaan työtä j a vihaa­maan
joutilaisuutta. Laiska mies ei
koskaan elä satavuotiaakslT
7. Ozuaa joku lempiaate. Ihminen,
jolla on sellahien ei Icoskaan kuole
kuihtuneena, fiänellä on,aina jotain
tehtävää sielulleen ja hnimiiUeen. jo­ten
ne säilyvät terveinä ja voimak­kaina.
8. Harjoittele ruumistasi säännölli­sesti
ulkoilmassa, mutta karta ylivoi­maista
ponnistelua.
9. Elä säännöllisesti ja lepää kyl-
UksL
10. K a r t a kiihottumista. Muista
e t t ä Jokainen mielejqiurkaus lyhen­t
ä ä elämääsi määtätyssä suhteessa,
j a muutamissa tapatiksissa on se vaa­rallista.
11. Hanid elämällesi- päämäärä.
Mies, jonka elän^Ulä ei ole mitään
tailcoitusta harvoin elää kauan.
12. Hanki itsellesi . h y v ä «lämän-fcumppaU,
mutta ei l i i a n aikaseen.
KEITETTir PABSAHEINX
(6 hengeUe)
2 paunaa parsaheinää
4 pöytälusikallista rasvaa
4 pöytälusikallista jauhoja ~
2 kupillista maitoa
1 teelusikallinen suolaa
Pippuria
1 kupillinen raastebua juustoa
4 kovaksikeitettyä munaa
l-i kupillista voisia leivänmuruja
Parsaheinä keitetään kiehuvassa,
suolaisessa vedessä. Rasva sulatetaan
j a sekoitetaan jauhojen kera ja nml-to
lisätään vähittäin. Tämä keite­tään,
sekoittaen Jatkuvasti n i i n kau­an,
e t t ä seos tulee paksuksi. Lisätään
suola, pipiyirl Ja raastettu juusto ja
keitetään kuuman veden päällä niin
kauan, e t t ä juusto on su2anut. Pan­naan
kerros parsaheinää rasvaisen
palstiastian pohjalle, ja peitetään
kastlkekerroksella sekä kerroksella
kovaksikeitettyjä pilkottuja kananmu­nia
niin kauan, että astia on täynnä.
Tämän päälle riputellaan voisia lei­vänmuruja
ja paistetaan 350 astetta
kuumassa uunissa 20 minuuttia.
Suomen teollisuuden
tuotantovolyymi
Helsinki. — (S-S) — Ulicömaan-kaupan
Agenttiliiton kevätkokoukses­sa
pankinjohtaja, f i l . tri T. Junnila
esittää "katsauksen tämänhetkiseen
suhdanneasemaan".
Tarkasteltuaan ensinnä ulkomaiden
konjunktuurikehltystä esitelmöitsijä^
totesi, e t t ä Suomen luinsantaloudessa
on viime- aikoina eletty, vohnakkaan
tuotannon nousun merkeissä. Teolli­suuden
tuotantovolyymi on Kansallis-
Osake-Pankissa lasketim indeksin
mukaan jo miltei kolmanneksen vuo­den
1938 tasoa korkeampi, ja vilja- ja
rehukasvlssato oli v, 1948 runsaasti
40% suurempi kuin v. 1947. Niin
"ikään on voin ja maidon tuotanto
kuukausi kuukaudelta noussut, ja kun
lisäksi ulkomaankauppa on laajentu­nut,
on huoltotilanne parantunut ai­van
ratkaisevasti.
Viimeaikojen tuotannon nousu ja
Inflaation pysähtymisen oireet — ta­kaiskujen
mahdollisuus siinä suhtees­sa
täytyy tosin jatkuvasti ottaa huo-1
mioon — ovat osoituksena talouselä- [
mämme suotuisasta kehityksestä.
Mutta taloudelliset näköalat eivät silti
ole suinkaan vain valoisia. Selluloo­san
hinnat Yhdysvalloissa ovat ny-1
kyisin vain kakslkolmannesta siitä,
mitä meikäläiset viejät saivat vielä
suiumlllecn vuosi sitten. Sahatava­ran
hintaneuvottelut Englannin kans­sa
ovat kuluvalta vuodelta yhä kes­ken,
eikä mikään viittaa siihen, että
niissä onnistuttaisiin saamaan tuo­tantokustannusten
nousua vastaavia
korotuksia. Kalvospuu on jouduttu
myymään noin 5% viimevuotisia hal­vempiin
hintoihin. Puunjalcstusteol-lisuuden
heikentyneet konjunktuurit
yhdessä eräiden maataloustuotteiden
hintojen voimakkaan laskun kanssa
ovat vaikeuttaneet maaseudun talou­dellista
asemaa. Samalla on työttö-myys
viikko viikolta noussut. Todet­takoon
kuitenkin, että nykyinen työt­tömien
lukumäärä, noin 43,000 ei ole
enempää kuin noin 3,5% pafkallaan
elävien kokonaismäärästä. Yhdysval­loissa
on työttränlä nykyisin noin 5%
kokonaistyöllisyydestä, eikä t ä t ä suh­detta
pidetä siellä vielä vaarallisen |
suurena. Nykyinen työttömyys on 11- j
meisesti niin Yhdysvalloissa kuinj
Suomessakin ainakin huomattavalta
osalta vain kausiluontoista. !
Talouselämän epäedullisten kehitys­mahdollisuuksien
jatkuminen on syytä
realistisesti ottaa joka hetki huomioon.
Mutta älköön tämä silti peittäkö sitä
Viime viikon aikana ilmoitettiin
Lontoosta, e t t ä Ka^nsainvälinen urhei­luliitto
on hyväksyn>-t kaksi suoma­laisen
kestävyysjuoksijan Mikko Hie­tasen
saavuttamaa tulosta maailman­ennätyksiksi,
nimittäin 1.17.21.4 ja
1.30.15, edeUinen 15 maUIn ja jälki­mäinen
25 km. matkalla.
Nyrkkeilypromoottori
Mike Jacobsin kruunu
joutui Joe Louisille
New York. — Kahdentoista vuoden
ajan nyrkkeilyteolllsuuden kuninkaa­na
toiminut promoottori Mike JacolK
on luopunut kruunustaan myytyään
omistamansa Twentieth Century
Sporting Clubin sitä varten peruste­tulle
yhtymälle. USA:n nyrkkeilyte-ollisuutta
kontrolloi tavallisesti se tai
ne miehet, joilla on oikeus järjestää
raskaansarjan mestarin ottelut, Joka
oikeus oli Jacobsilla vuodesta 1937 läh­tien.
Mutta kun Joe Louis luopui ras­kaansarjan
kruunustaan ja ryhtyi itse
promoottoriksi, menetti* Jacobs ase­mansa,
joka joutui Joen käsiin koska
hänen yhtymällään on sopimukset l u ­paavimpien
raskaansarjan miesten
otteluiden järjestämisestä, joista en­simmäinen
tapahtuu Chicagossa Joe
Walcottin ja Ezzard Charlesin välillä
tulevan kuun 22 pnä. Täällä arvellaan,
että Twentieth Century Sporting Club
tulee toimimaan läheisessä yhteistoi-mlimassa
Joe Louisin ryhmän omis­taman
chicagolaisen International
Boxing Clubin katissa.
190 standarttia
sahatavaraa Suomesta
Englantiin
* HelsinkL — (S-S) — Englannin Ja
Suomen kauppasopimuksen edellyttä­män-
190,000 slandartin saliatavaran
myyntiä Ja toimitusta koskevat neu­vottelut
alkoivat Helsingissä tk. 16
pnä. Neuvottelevina osapuolina oli­vat
Board of Traäe Timber Control
Mr. Arnold Taitin Jolidolla jo Suo­men
SahanomistajayhdLstyksen va­litsema,
eversti Paloheimon Johdolla
toimiva neuvotteluvaltuuskunta. Nä­mä
neuvottelut, jotka päättyivät huh-tlk.
21 pnä ovat Johtaneet lopulliseen
sahatavarasöpimukscen, miica koskee
koko tänä laivauskautcna toimitetta­vaa
määrää.
Englantilaiset ja ruotsalaiset ovat
n. 2 viikkoa sitten solmineet vastaa­vanlaisen
sahata varasopimiricscn, mikä
käsittää yli 200,000 standartia viimc-vuotlsLstä
tuntuvasti alennetuin hin­noin.
Sopimus vaikutti sahatavara-markklnain
hinnanmuodostukseen, ja
tämä muuttunut hintataso oli otettava
huomioon myös Englannin ja Suomen
neuvotteluissa Suomen olo.suhteisiln
icvtltatn. Hinnaualcnnus on kcski-
/iiaaiin vahan yli 4'i., JoiJoin erityi­sesti
huonoimpien »ahatavaralaatujen
hinnat ovat alentuneet.
Neuvotteluja on käyty melkeinpä
voisi sanoa yötä päivää, ja omasta
puolestamme olemme tyytyväisiä sekä
pidämme hintoja kohtuullisina, totesi
puutavaravaltuuskunnan johtaja Mr.
Talt. Hinnat määräytyivät äskettäin
Ruotsissa tehdyn 200,000 standartln
kiintiön sopimuksen mukaan. Vaikka
ne ovatkin tuntuvasti pudonneet, —
noin 4—5%, ei tämä kuitenkaan vai­kuta
Englannista Suomeen suuntau­tuvaan
vientiin, koska nämä hinnat
myöskin vastaavasti Ikskevat. Nyt
käytyjen neuvottelujen pohjalla teh­dään
sopimtiicset yksityisten laivaajien
kanssa. Suomen osuus Englannin
puutavarantuonnifitfa on noin 20%.
tosiasiaa, e t t ä Suomen talouselämä on
joka tapauksessa ilahduttavan nope­asti
noussut Kiitä kuilusta, johon «e
ä-skeisten sotavuosien ja rauhaan l i i t ­tyneiden
uasien koettelemusten joh­dosta
oli painunut.
— Ktmlulsa randrglainen humoristi
Francois Rabelals isgtAyl v. 1490 ja
knoU V. 1530L
— Kun goottilaiset valloilSivat Roo-man.
niin k«Q«nki vajpottttt i t s e ni
astaflHaUa lunnaiksi ^jf^OOO .pMtnsa p i ^
pnria. Pippuri tiUsiilien aikaan kai'
liimpaa kuin koita.
nousi väliän
maaliskuussa
O t u v a . _ Virallinen elhikustan-nuslndeksi
nousi jälleen vähän maa­liskuussa
osoitettuaan hieman lasku­suuntaa
kahden edellisen kuukauden
aikana.
TUastotolmisto tledoitU, että elin­kustannusindeksi
notisi maaliskuun 1
'a huhtikuun 1 p:n välisenä aikana
159.2 pisteestä 159 3 pisteeseen. Se
oli huhtikuun 1 pnä 7,7 pistettä ylem­pänä
kuin mitä se oli vuosi sitten, ja
0,3 pistettä alempana sitä enn&tys.
tasoa, missä se oli viime vuoden loka-ja
marraskuussa sekä tämän \-uoden
tammikuussa, nimittäin 159.6 pistettä.
Indeksin nousun maaliskuussa sa­nottiin
johtuneen vaateta varain, huo.
nekalujen ja vuokrien sekä sekalais­ten
tavarain hintojen noususta.
Elintarvikkeiden indeksi laski 190.1
pisteestä 1983 pisteeseen. Se Johtui
pääasiassa voin hinnan alenemisesta
Ja pienemmässä määrässä laardin se­kä
shorteningln hinnan, alenemises­ta.
Sen sijaan nousivat lihan, sila­van,
maidon, leivän Ja Jauhojen hin­nat.
Elintarvikkeiden hintaindeksi oli
11,7 pistettä ylempänä kuin vuosi sit.
tcn. ja 6.9 pistettä alempana kuin v i i ­me
lokakuussa. Jolloin se oU 205.4 pis­t
e t t ä.
Vuokratndeksl nousi maaltskuyssa
121.7 pisteestä 122,4 pisteeseen. Vaa-tetavarain
Indeksi nousi 182,7 pis­teestä
18342 pisteeseen, kun taas kotl-kaluston
Indeksi nousi 167,9 pisteestä
168 pisteeseen. Sekalaisten tavarain
indeksi nousi 128,1 pisteestä 128,4 pls.
teeseen. mutta polttoaine- Ja valoin-deksi
oli entisellään, 131 pistettä. .
Tiistaina, toukokuun 10 p.-----TiJresda^^
.. - - -
Andersson's "Mora" metsästys- ja tu|»^piiiild||^^i^
* • • • • • 1r /"**V'-:#;>4it
No. 347 — VMora" metsästyqiuukko; hinia i^^:^
Ruostimiaton terä ja helat tupessa.
No. 27 — "Mora" xnetsästY^puukko, hinta .. ..l^iufi^ii^ '
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja^;^^
pessa. ,
No. 22 — "Mora" luppipuukko,%inta .fS^f^
Ruostumattomat hopeaiset helat tupeiSKtt^^v'^;
veitsen päässä. / ^ :
No. 13 — "Mora" tuppipuukko. hinta .....1
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. UDi
Box 69 Sudbuiy. Öniarib
lakkauttanut
union lehden
London. — Canadan kemikaalityö-lälsten
union \ Ira Uinen äänenkannat­taja
lakkautettiin viikon vaihteessa
union yhdysvaltalaisen pääjärjestiin
presidentin H . A. Bradleyn toimesta.
Lehden lakkauttamisesta ilmoitet­tiin
union 4. piirin puolvuoslkokouk-selle
osoitetussa kirjeessä. Unien 4.
piiri käsittää koko Canadan, vaikka
tämä unio toimii pääasiassa Ontarios.
sa Ja Quebecissa.
Bradley sanoi lakkauttavansa union
äänenkannattajan sen vuoksi, että
"se on kuluneen vuoden aikana poi­kennut
kansainvälisen union linjalta
ja muutamat sen lausunnot ovat ha&-
kahtanest kommunismilta".
Bradleyn kirje aiheutti melkein mel­lakan
kokouksessi. Torontolalncn A i .
bcrt Siiarr-lcs huusi kovemmin kuin
kokouksen puheenjohti^Ja "Sanokaa
tämä mr. Bradlcyllc. Ei ole mitään
punaisia brittiläisiä. Me olemme kal­kin
konservatiiveja, Jotka ovat synty­neet
50 vuotta Ulan aikaisin. Cana-das.
sa ei ole kommunisteja.' Me olem.
me punaverisiä canadiialsia, eikä mi­t
ä ä n muuta."
Bradley määräsi lehden lakkautta-mi.'
jen llsäk.si valitsemaan uuden toi-mitaskunnan,'
jonka on oltava toimet,
tomana siihen asti kunnes yhdysval­talaiset
pomomiehet hyväksyvät sen.
Bradleyn kirje päätettiin Jättää uu­della
Johtokunnalle harkitsemista var­ten.
Union kansainvälisen Johdon l a.
klmies ja edustaja L. Belklm sanoi,
e t t ä kirje voidaan j ä t t ä ä Johtokunnan
harklttavak.si, "mutta lakkauttamls-määräys
on voimassa tällä minuutil­la".
, . • -)
USA kieltää avustaneeD^
Espanjan fasistihallitusta
Mutta vastustaa kuiten^
jonka mukaan YK:n jäsenet
täisiin veljeilemästä Francon
A. A. MacNaughtonista
liberaalien ehdokas
Montreal. — Alan A. MacNaughton,
McGIll yliopiston tutkinnon suoritta­neiden
yhdistyksen kansallinen sih­teeri,
on nimitetty liberaalien ehdok­kaaksi
Montreal-Mont Royalin uu­dessa
vaalipiirissä tulevia liittovaale-j
a varten. '
Mr. MacNaughton oli täällä kruu-nun.
syyttäjänä vv. 1939—43.
Lake Success, N.Y. — Yhdysvallat
kielsi pcrjantolna Neuvostoliiton ja
Puolan taholta tehdyt syytökset, että
amerikkalaiset rakentavat llma-Ja
maasotavolmlen tukikohtia Espanjas­sa.
Yhdysvaltain edustaja Ray Ather-ton
sanoi Y K : n poliittiselle komite­alle:
"Huolimatta päinvastaisista vältök-sistä,
meillä ei ole sotllasillttoa Es­panjan
kanssa. Me emme ole ontn-nect
sotilaallista apua Espanjalle. Es­panjassa
el pidetä armeijan tai laivas­ton
valtuuskuntia. YhdysvaliolUa ci
ole ilmatukikohtla missään Espanjan
alueella. Me emme ole tehneet aloit­teita
Espanjan tuomiseksi Y K : n tai
Euroopan elvytysohjelmaan taikka
Pohjola-Atlantin piJttlln. Espanjan
osallistumisesta sellaiseen yhteistyö­hön
päättävät kaljcki asonottajat, et­kä
Yhdysvallat yksinään."'
Neuvostoliiton edustaja Andrei Gro-myko
sanoi Neuvostoliiton kannatta­van
Puolan esitystä, jonka mukaan
Y K kieltäisi Jäsenmaat tekemästä
mitään sopimuksia Espanjan kanana
ja estäisi «amalla lähettämästä asei­ta
sekä ammuksia Espanjaan.
Atherton sanoi Yhdysvaltain ää-ne.
stäväp sellal/ita esitystä vastaan.
Y K : n poliittinen komitea käsittelee
latinalaisen Amerikan taholta tehtyä
esitystä, Jonka mukaan Y K ; n Jäsen­maiden
fialUtUisIin lähettää jälleen
lähettiläät Ja ministerit Madridiin.
y K : n yleiskokouksessa hyväksyttiin
V. 1947 päätöslauselma, jossa mää­rättiin
Y K : n jäsentnaat poistamaan
vältuuskuntiensa johtajat Francon
pääkaupungista. Yhdysvaltain odote­taan
omaksuvan puolueettoman asen­teen
edellämainittua esitystä kohtaan.
• ''M
Venäläiset suoritta­vat
eläihtieteeUiM
tutkimuksia
Lontoo, — Tass-uuUstoimlsto^ t l l^
don mukaan suorlttavAt (y«iU|Mlftt
tiedemiehet eläintieteellitii tutkWe«:v 1^
sia Sahalinin Ja Kurilira M«irU^ t i 4 | ^
i^ä vupnna., .
Saman tiedon mukamn. inm^t^aljl» Sdj-tutkimukala
«uoriteta^i ftijBi^Iji^^^
tallia isiperlflMa iiX^ititpim^ Jv,
neuvostotasavailajsa. ; tiilimt^
klmukscn tarkoitijötoeiÄ-iin^^
van saada selville, vrtd—nfcö t^Mä^^^^l
tulla alueella kasvattaa menertjrtaeUU
seksi karjaa Ja jälklminilseU» ^ u i « - .o|rl
l a tutkltaarj poii^ivt)^^
suuksia. - »-»jt
Itävallan neuvottelut
edistyvät hitaasti
Lontoo. — Itävallan rauhansopi­musta
varten käydyt neljän vallan
neuvottelut, jotka ovat olleet kauan
umpikujassa, «lesahtulvat perjantai­na
melkein kokonaan. Yhdysvaltain
edustaja Samuel Reber esitti, että
neuvottelut lykättäisiin kesäkuun 25
päivään, jotta edustajat voisivat an­taa
selostukset hallituksilleen. Neu­vostoliiton,
Britannian ja Ranskan
edustajat hyväksyivät Rcbcrin esi­tyksen.
'
Nainen''myirkyt«;:iiiäHI^Ä
ihraista .kupliaiiksi,;.^:-:-^^
sai hirttbtiiomion ^ C*];!
38-vuotia8 nainen t u p m i t t l t o 4 i i M / ,^
sunnuntaina kuolemaan n e ) ^ | p i f a | ^ ^
murhasta Ja yhdeksän mutin heidäiaa
myrkytysyrityksestö: Itaksl |lnfll
miespuolista rikostoveriaan tUcnUtMln - '^^^l
töinen elinkautiseen Ja toinen f VI»» vj^ft
den vankeuteen, Zi^*
Tuomittu nainen <)il«aJra»i&>Jt»*
Jattarcksl pulceutuneena vtenj^DIffi:;^:;^
slnään asuvien mmi«teiv-hi<tt»-^«nf
tanut heille nukutusainetta, Jonlö^ ftA.
kutukscn kestäessä oli «Itten njBatlU ,%?|J
nyt asunnot, NeJJi. n a i s t a - k u d l ^ » ?^
kytykscen. ' •
'A
ti':
*«;
Nice, Banska, Tunnettti belgla- vf ;.l
lainen kirjailija, dramatllklco|^ m -
nolllja, • kreivi- MeMel»'•••MatetVf^^
perjantaina huvilaa»»»» 1*lcCQ, / ; ; ^|
Maurice Maeterlinck
kuollut Ranskassa
kuoli
lähellä 86 vuoden
man sanottiin aiheutuneen ivtfi|ilMl^
vaultsesta. . ,
Maeterlinck sai Nobelin MirlÄtttuiff^
palkinnon v. 1911, Ja Belgian ktiiäfigU J X i
korotti hänet kreivin w!v<j*n,lnä» .iiOJ
täytti 70 vuotta, m » pakeni Tri»Bcm*;*dfefef
sa kanssa Yhdysvaltoihin v. 1940 »«ti
salaisten miehitettyä Ärisin.
vuosien aikana hän oIe»lceli
sa Ranskan RIvlerall»»
Mies hukkui kanootin
kaatuessa
Sault Ste. Marie, Ont, — Maakun-tapoliisit
etsivät viikonvaihteessa
George Hellanvaelen ruumista Batcha-wana
Baygsa, noin 80 mailin päässä
t ä ä l t ä pohjoiseen, Hellanvaele huk­kui
kanootin kaatuessa järvellä.
John Cameron, joka oli kanootissa
myöskin, pelastui saadessaan puun-oksiin
kiinni. Miehet olivat erään
puutavarayhtiön palveluksessa ja oli­vat
tekemässä mittauksia yhtiölle.
Lääkekeksinnöstä
Stalin-palkinto
Moricova. — Neuvostoliiton tiede­akatemian
jäsen prof. Pavel Sdrodo-vski
on saanut SUlInpalklnnon mal­tan-
kuumetta koskevasta tu«dehnas-taan.
Hän on keksinyt lääkkeen sai­rautta
vastaan. Jonka tunnusominal-slmpla
piirteitä eläimissä ovat kes­kenmenot
Ja ihmisissä pltkäaUtatoen,
vaihteleva kuume. Lääkkeelle on an­nettu
nimeksi hrlcellislittl.
"Arnrfssi aninaMlveiJei!' Tiluloinlun oleiiiine «aanert kitsiimme loIo<
— Minä en millohikaan ole onnelli­nen,
enkä tahdo olla o n n ^ n e n . Bfl-nulla
ei ole aikaa eikä halua sellai-
«een horrostllassa olemiseen. — Ber­nard
Si»aw.
NAUniKAA
HALUAMASTANNE
'*Sparton" sähkögramofoomlla
* * •
"SPARTON" Sähkögramofooni Malli
60 cyclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas äanl Soj||
taa 10 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukaiiau ^
Hinta —
"SPARTON" Record Player — MalU 148rKI^
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä
dioon hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaa
punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion j
teyteen. . • -.'y-^-—^^^;-^^^^
i l '
Lähetetään kaikkialle Canadassa, ostajan tnaksaessaWutysM^^
Vapaus Publishing
100ElmSLW«st
Sf* 4