Vapaus, May 10, 1949

              ;^ Sivu 4 Tiistaina, toukokuun 10 p. — Tuesday, May 10
«
C
f
«
$ f
f
f
3
»
*
«
»
>
t
t
I
T O R O N T O L A I S E T
TANSSIT
DON HAALILLA
Joka lauantai^iltana
Orkesterin soitolla nylcyajan ja vanhatunaan tapaan
957 Broadyievir Ave. Toronio, Oni.
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Sitruunaviljelystä
I pohjoisella alueella
j M(>!-:<ovasta tiedoltetaan, että uusi
: .sitruunalaji cn nyt kaupoissa pobjofs»
! Ura Iin kaupungejisa. Se on pobjoi-i
f r :i ka.'v/itutklmusinstituutin kokeilu-
: j-.M tuäoä, Vuosikamia jatkuneella
i IVOlla ja tutkimuksilla on nyt vihdpln-
I kin onnistuttu isaamaan sitruuna kyp-
• Äimään pohjoisessa. Tämä "arktinen
i 'itruuna" on samankokoinen kuin ete-i
Iänkin sitruuna, mutta vitamllnlpltoi-
1 suu^ on vielä suurempi kuin vilme-i
nijiliiittujen.
Toronto. — Labor-Progrcsslve puo­lueen
kansallinen joiitaja Tim Buck
Julkaisi täällä viime perjantaina lau­sunnon
missä tähdennetään, että Yh­dysvaltain
nykyisten vallanpitäjien
keskuudessa on kehittymässä paniik­kimieliala
lähestyvän talouskriisin
% Johdosta. Mr. Buck lausuu:
' *Kim Yhdysvaltain hallitus hyväksyi
r ne ehdot, joiden perusteella Berlinin
l"!^Z^}^i^enne8Ulku lopetetaan ja samaan
aikaan sivuutti tehtävästään kenraali
Luchip Clayn, niin siitä nähtiin kak­si
varmaa merkkiä, että Yhdysvaltain
vallanpitäjät ovat joutumassa paniik­kimielialaan
nopeasti lähestyvän ta­louskriisin
takia. Ne voimapiirit, Jot-ka
haluavat markkinoita Yhdysvaltain
nopeasti kasaantuvalle ylijäämätava­ralle,
havaitsevat nyt, että aseistumi-rien
ja "lentosilta'' on huono substi­tuutti
aktiivisille maailman markki­noille.
Vaikutusvaltaiset piirit ovat Yhdys-valloissa
tukeneet yritystä kylmän so­dan
Icaäntämiseksi ammunnaksi \scn
oleltamulcsen perusteella, että mark-kinain
menetys tulisi täten vain väli­aikaiseksi
tapahtumaksi. Ne pitivät
sotaa keinona mikä aiheuttaa suurta
kysyntää Yhdysvaltain teollisuustuot­teille
aseistettaessa muiden maidsn
armeijoita ja ne olettivat, että lyhyen
sodan Jälkeen Yhdysvaltain imperia­lismi
hallitsee maailmaa. Niidtn suos­tuminen
Berlinin llikennesulun lopet­tamiseen
ja Neljän minLsterineuvos-ton
kokoulcsen pitoon kuvaa toiveiden
pettymystä. Kiinan kansa on näyt­tänyt
niille, etteivät ne tule hallitsc-maari
maailmaa. Lähestyvä talous­kriisi
mikä ilmaisee Jo itsensä miljco-nissa
työttömissä, tavarain keräänty­misessä
varastoihin, teräksen tuotan­non
laskemisessa ja osäkemarkkinain
hermostuneisuudessa — on äkkiä aja­nut
ne toimenpiteisiin joiden pyrki­myksenä
on pelastaa Yhdysvallat ta­lousromahdukselta,
jos se on mah­dollista.
f.
Surren ilmoitamme että
ALBERT MÄKI
poistui Joukostamme kuoleman kautta. Hän kuoli Dinsmoren sai­raalassa
huhtikuun 22 p:nä 1949 Ja hatiäattiin huhtikuun 27 p:nä
Buffalo Bayn hautausmaahan.
Hän oli syntynyt syysknn 5 p:iiä 1868 Bantsllan pitäjäs.sä Oulun
läänissä. Hänellä ei oUut täällä ketään sukulaisia. Joten me hänen
entiset naapurinsa lähetämme tämän viime tervehdyksen hänen
muistolleen.
Beecfay
Lepää rauhassa Albert!
ENTISET NAAPURIT
Saskatchevtran
Kokenut farmari
huomaa vian
Kokenut kanafarmari, jos hänellä
on tarkka huomiokyky, voi Jo etukä­teen
nähdä ne merkit. Jotka ennusta­vat
häiriötä ja tauteja. Hän havait­see
ne jo niin ajoissa, että voi ryhtyä
toimenpiteisiin vaaran torjumiseksi.
Me kaikki tiedämme, että ellntarmo
Ja t.rveys on suurempia tekijöitä ka­naparvessa
ja että kanat luonnollises­ti
ovat terveitä. Hoitaja voi, jos hän
huolellisesti seuraa hoidokkiensa hom­mia,
nähdä tilanteen muuttimilscn sii­tä
erttsta, joka tapahtuu kanojen ta­voissa.
Ssllaisia ovat munatuotannon
laskeminen, vaikka mitään ilmeistä
.syytä ci ole. Kanojen ruokahalu ja
se tapa, millä ne ottavat ruokkijan
vastaan kun hän saapuu säännölliselle
retkelleen, ovat hyviä puntareita.
Lannan tila, kanojen heltan väri, sil­mien
ja nahan kuivuus, vatsan ohen­tuminen
ja peräluun terävöityminen,
kun sitä käsin koetellaan, kertovat
oman tarinansa jotka kaikki saatta­vat
olla merkkejä häiriön lähestymi­sestä.
Uusi buUetilni
kasvimaiden hoidosta
^ r m a r i t Jotka tuottavat Icasvllcsia
kotikäyttöä tai markkinoita varten
ovat kiintjmeitä IXHninion hallitukfen
maatalousdepartmentin JuUcaisemaan
uuteen kirjaseen •^Vegetebfe Gnmlng".
Tämän kirjasen on valmistära» Otta­wan
keskuskoefarmin kasvlsjaoston
edustaja W, Ferguson Ja siinä teh­dään
esityksiä tiseimpien Canadassa
kasvatettavien kasviksien suhteen.
Tavallisten kasvatus- ja kuUivointi-ohjelden
lisäksi tässä kirjasessa an­netaan
neuvoja ansarien, kasvisten
vuoroviljelyksen suhteen Jne. Kirja­sen
yhdessä luvussa on ohjeita eri­koisesti
kannutettavaksi sopivista kas-vislaaduista.
Tämän kirjasen saa kirjoittamalla
osoitteella Inormation Service, Do­minion
Department on Agricultiu'e.
Pyytäkää lähettämään "Publication
816, Vegetable Growing".
«
1
i
i
I
t
t
t
i }
f
*
t
)
I
t
t
*
t
i
»
I
t
9
*
I
I
Kaihomielin ilmoitan, että ystäväni
VIHTORI HAKALA
kuoli Hearstin sairaalassa huhiikuun 27 p:nä
1949 ankaran sydäntaudin murtamana, 45 vuo­den
ikäisenä. Hän oli syntynyt Suomessa
Ikaalisten pitäjässä, Kovelahden Hakalassa.
Turun ja Porin läänissä. Vainala haudattiin
Hearstissa huhtikuun 29 p:nä suuren ystävä-joukon
saattamana.
Häntä lähemmin muistavat yksS veli ja hä­nen
tyttärensä tässä maassa sekä yksi veli ja
kaksi siskoa perheineen Suomessa.
Pitkän talven perästä kevät saapui,
kuolo kutsui, kalleimpani mullan allo
peitettiin.
Olga.
22 maata käsittävä
farmikonferenssi
Canadassa tässä kuussa
Guclph, ont. — Tämän kuim 31
p:nä alkaa täällä kansainvälinen far­mikonferenssi
,jonka Järjestää In­ternational
Federation of Agricultural
Producens (Kansainvälinen maata-loussutottajien
liitto).
Konferenssissa käsitellään maail­man
maatalous- Ja ravlntoprobleeme-ja
ja noin 100 edustajaa uskotaan o-sallistuvan
konferenssiin noin 30 eri
inaasta. Maailmassa on 22 maata,
joiden farmljärjestöt ovat tämto
kansainvälisen järjestön jäseniä. Nä­mä
maat ovat Canada, Yhdysvallat,
Britannia, Irlanti, Atistrallä, Uusi
Seelanti, Ranska, Belgia, Luxemburg,
Hollanti. Norja, Ruotsi, Suomi, In­tia.
Kiina, Burma, Tanska, ^telä-
Rliodcsia, Kenya, Unkari, Länsi-Sak­sa
ja Jamaica.
KIITOS
Sydämellisesti kiitän Hearstin ystä­viä
suuresta osanotosta suruuni. Kiitos
kantajille ja laulajille sekä mr. ja mrs.
Kokkiselle ravintolahuoneensa luovu­tuksesta
sekä seppeleistä ja rahalahjas­ta
kaikille.
Kiitos pastori Smithille kauniista ja
lohduttavasta puheesta.
Kiitän kaikkia ystäviä osanotostanne
suruuni.
Olga (Alanen) Hakala
Nurmikkoa ei saisi nylkeä
Nurmikkoa ei pidä katkaista liian
tyyni. Monet ihmiset tekevät keväi­sin
lakkaamatta työtä nurmellaan,
panevat siihen pinta-apulantaa Ja jy-rää\'
ät sitä, mutta pilaavat kaiken
hyvän kesällä sillä että lakkaamatta
katkaisevat ruohon liian lyhyeksi. M i ­tä
lyhimmäksi nurmi katkaistaan, si­tä
tnemmän siihen vaikuttaa poltta­va
auringon kuumuus, sitä enemmän
tarvitaan lannokkeita ja vettä ja sitä
helpompi on rikkaruohojen päästä
pinnalle.
Ruohon leikkaajan terää ei pitäisi
milloinkaan laskea IVi—2 tuumaa lä­hemmäksi
maata, paitsi "creeping
b?nt" ruohoa leikatessa mitä anihar­voin
käytetään nurmiheinänä^ Nurmi
oli'3i leikattava usein, että katkaistu
ruoho voidaan jättää murmelia, mistä
nurmiheinä saa hyvää ravintoainet­ta.
Jos rucho on kuitenkin päässyt
kasvamaan liian pitkäksi, silloin on
jätteet haravoitava pois, sillä niillä
on taipumus pilata ruohon juiuia ja
aiheuttaa kuolleita paikkoja nurmik­koon.
Kastelu auttaa kuumina kesäpäi­vinä.
Pcnisteellinen kastelu kerran
viikos.';a on edullisempaa kuin pinta­puolinen
ripottelu joka toinen ilta.
Kastelua olisi jatkettava niin kauan
kerralla, että maa kostuu neljän tuu­man
syvyydeltä.
Viiiiir3'päleen siitepölyistä
Eräs henkilö haluaa tietää, mistä
johtuu se, että hänen viinirypäleensä
eivät kehity marjoiksi. KöyimÖksessä
on runsaasti kukkia, mutta ne kuih­tuvat
ja kuolevat pois.
Tämä mahdollisesti Johtuu seuraa­vista
syistä: 1. Jotkut rypälelajit, var­sinkin
villit, tuottavat vain koiraspuo-lisia
kukkia. Nämä valmistavat vain
siitepölyä ja kukat putuoavat niftahun
heti kukinnan jälkeen. Sellaiset
köymiökset eivät milloinkaan tuota
hedelmää eilcä niitä saada millään
tuottamaan. 2. Jotkut lajit tuotta­vat
huonoa siitepölyä ja ellei lähellä
ole lly^•ää siitepölyä tuottavia köyn­nöksiä,
niin marjoja tulee hyvin vä­hän.
Jos siitepölj-ä tuottavia lajeja, sel­laisia
kuin Concord, Niagara, Predo-nia.
Portland yon. istutetaan huono-siitepölyisten
köynnö'«t«n läheiss^yteen.
tulevat viimeksimainitut siitepölyte*
tyksi silloin ktm ovat kukkakaudes*
saan.
Huoneessa kasva­vat
kukkaset
Monet ihmiset ht^juavat kasvattaa
sisäkuklcia niin paljon kuin tila Ja aika
sallii. Varsinkin suurkaupunkien työ­läiskortteleissa,
joissa ulkona tuskin
näkee lähiympäristöllä mitään vih­reää,
ptihumattaKaan kukista, edes
kesälläkään, on vähäinenkin vihreä
tuoreus sisällä suiutoierkityksellinen
kauneutta kaipaavalle silmälle. Mut­ta
vaikka ei olisi mahdollisuutta mul-takasvitarhalle
pieniskoossa astmnos-sa,
niin on olemassa monia kukkia joi­ta
voidaan kasvattaa pelkästään ve­dessä
kimnes kukkivat ja tietysti ai­ttanaan
kuolevat. Eräät juiulmuku-loista
kasvavat kukat menestyvät ve­dessä
yhtä hyvin kuin mullassakin.
Esimerkiksi hyasintti. On olmiassa
sellaisia erikoisia astioita tällaista
Juurimukulaa varten, joissa vesi py­syy
oikealla tasolla alaosassa. Kap­pale
puuhiiltä pohjalla pitää veden
puhtaana. Juuret kehittyvät kasviin
kymmenen tai kahdentoista viikon
kuluessa pimeässä ja viileässä paikas­sa.
Kuti Juuret alkavat täyttää vesila­sin
ja ruohot)pilkut pistävät esiin lat­vasta,
voidaan kasvi asteittain tuoda
päivänvaloon Ja hyasintti kasvaa h i ­taasti
kohtalaisessa valossa Ja läm­mössä,
joka ei saisi nousta kork^m-malle
kuin 65 astetta. Kukin miikula
kerlttyy katmiilcsi hjrvänhajuiseksi
hyasinttikukaksi hoin neljän viikon
kuluttua.
Valkoinen narsissi on myös suosit­tu
sisä kukka. Paras on ostaa niin
suuria Juurimukuloita kuin saa —, mi­tä
sutu^mpi mukula sitä enemmän
kukkia. Aseta koristeellisen astian
pohjalle tuuman paksuinen kerros
pieniä vierukiviä. Aseta mukulat lä­hekkäin
toisiaan mutta ei niin lähelle,
että koskettavat toisiinsa. Pane lisää
pikkukiviä astiaan kunnes ainoastaan
mukulain kärjet ovat paljaana. L i ­sää
vettä niin paljon, että se koskettaa
mukulain alaosaan, mutta älä peitä
umpeen vedellä. Pane astia viileään
paikkaan ja anna juurien kehittyä
kolmen viikon ajan pitämällä vesi ai­na
alkuperäisellä tasolla. Anna sit­ten
niiden olla viileässä paikassa ja
kukkien pitäisi kehittyä kolmen vii­kon
sisällä.-"
Useita muunlaisia kukkien Juuri­mukuloita
on saatavana kukkakau­poissa
tai osastokaupoissa ja istutta­malla
niitä veteen sarjottain noin pa­rin
viilton väliajoin, saadaan ktildcia
huoneeseen pitkäksi aikaa.
Yleensä enimmät. kasvit vaativat
aurinkoa, ilmaa ja kostetitta. Vaihda
ilma huoneessa usein Ja varaa jon­kinlaista
kosteutta, ellei muuten niin
pidä astiassa vettä Icasvien. lähellä.
Köynnöskasvit ovat myös hausko­ja
sisäkasveja. eivätkä vaadi paljon
hoitoakaan. Joskin miu-attlköynnös
on kaikista tavallisin, niin on toisia­kin,
kuten pholödehdron, pothos,
grape-muratti ja kangarooköynnös,
jotka ovat yhtä tukevia ja kestät^
k i ^ koristeellisiakin.
Muratti kukoistaa pai-haiten kohta­laisen
viileässä ympäristössä, ei enem­pää
kuin 65 astetta, mikäli ilman
kosteus varataan. Köynnös tulisi pes­t
ä kerran viikossa laskemalla hanas­ta
kylmää vettä päälle. Kaikki nämä
kasvavat mullassa yhtä hyvin kuin
vedessä. Vedessä kasvattaessa on p i ­dettävä
puuhiiltä astian pohjalla jot­ta
vesi pysyy puhtaana.
Naisten ennätyksiä
Lontoo. — Kansainvälinen urheilu­liitto
hyväksyi viime viikolla ranska­laisen
Marcel Hansennen osalliseksi
1,000 m. maailmanennätykseen tulok­sella
2.21.4. Jonka tuloksen on saavut­tanut
myöskin ruotsalainen G. Gus­tafsson.
Naisten keihäänheiton maaihnan-e
n n ä t y k s ^ hyväksyttiin itävaltalai­sen
H. Baumin tulos 48.63. naisten
kuulantyönnössä neuvostoliitotlaisen
T. Sevrukovan tulos 14.59 ja naisten
kiekonheitossa neuvostoliittolaisen N .
Dumbadzen tulos 53.25 m.
— Viime tanunikntissa vietiin Inti­asta
USA: n 32,915 tonnia hamjq^ma.
SCÄUL:n MJrj^-
•aa jaii
Soomalais-Canadalaisen AmatöM-urbeiluUiton
toimesta lähetetään Un­tamo
Iffikelä JärJestämianatkaUe. eii
puoiUle Canadaa. Matkan alkupuo­lella
hän vierailee setvaavilla jiaikka-kunniUa:
Toukcdc
14 pnä Sämla
15 pnä Ht. Catbarines
17 pnä I^irucedale
19 pnä Montreal
21 pnä Kirklaiid Lake
22 pnä Soutb Pprcupfaie
23 pnä Ttmmins
25 pnä Oeraldton
27 pnä . . . . . . . . . North Branch
28 pnä Tarmola
29 pnä Port Arthur
30 pnä Kaminlstiquia
31 pnä Nolatu
Kesäk.
4 pnä . . . . . . . . . . . . . . . . Cambie, B.C.
Järjestäjän lähettäminen eri paik­kakunnille
tehdään sUnä tarkoituk­sessa,
että saataiäin suurenuxiat nuo­risojoukot
Liittomme toiminnan pii­riin.
Siellä missä Jo on olemassa seu­roja
toivotaan voitavan voimistuttaa
niiden toimintaa ja missä vain sttln-kin
on mahdollisuuksia, perustetaan
uusia seitfoja.
Kevoltamme kalkkia urbeUuUlk-keeseen
klinnostimeita huolehtimaan
kokoushuoneistoista Ja paikallisesta
ilmoittamisesta. Olemme vakuuttu­neita,
että toimintamme tärkeys oi­valletaan
ja että asian onnistumista
autetaan.
SCAUL:n LUttotoimikunU.
Untamo Mäkelän ylläoleva matka
on järjestetty yhteistoiminnassa CS-J
:n tpk:n kanssa. Matkan tarkoituk­sena
on lurheiluliikkeen elvjrttäminen
ja laajentaminen Canadan suomalais-peräisen
nuorison keskuudessa. Mä­kelän
puheet ja työskentely kokonaan
tällä matkalla tulee siis kohdistumaan
ensikädessä nuorisoon. Mutta samal­la
hänen puhetilaisuutensa ovat myös
yleisiä valistustilaisuuksia. Joihin van­hemmankin
väestön kannattaa Ja tu­leekin
osallistua. Siksi kehoitamme-kin
osastoja niillä paikltalcunnilla mis­sä
Mäkelä tulee tällä matkallaan vie­railemaan,
varaamaan huoneen puhe­tilaisuuksia
varten, olemme apima
paikallisessa ilmoittamisessa Ja yleen­sä
työskentelemään matkan onnistu­miseksi.
Canadan Suomalaisen Järjestön
Toimeenpaneva Komitea
G. Sundqvist. ;
meija
Parlamentin jäsen-kannattaa
lojaa-lisuustutkimuksia
Ottawa. — Kauppaministeri Howen
parlamenttiavustaja George McHralth
sanoi täällä, että tutkimukset. Joita
on suoritettu joihinkin liittohallituk­sen
palkkalistalla oleviin henkilöihin
nähden, ovat oUeet erittäin tärkeitä.
Hän kielsi samalla, että ratsupolii­sit
olisivat käyttäneet "Inkvisitoori-maisia'
menettelytapoja_ kuulusteluja
suorittaessaan. Hän oli sitä mieltä,
että hallituksen palkkalistalla oleviin
henkilöthin nähden tulisi edelleen
suorittaa ns. lojäalisuustutkimuksla.
Työttömyysapua makset*
tiin maalisk. aikana
239,826 henkilöUe
pttawa. — Työttömyysvakuutus-komlssionin
toimesta maksettiin vii­me
maaliskuun aikana työttömyys-vakuutusapua
kaikkiaan 239326 hen­kilöUe
yhteensä $10,361,473. ilmoittaa
tilastollinen toimisto täällä. EdelUsen
kuukauden aikana olivat vastaavt^t
luvut 210,681 henkeä ja $8,158,903 Ja
huomattavasti paljon suiuremmat kuin
edellisen vuoden maaliskuussa. Kos­kaan
ennen vakuutusjärjesteln^n voi­massaolon
aikana ei työttömyysapua
ole maksettu niin runsaasti kuin maa-liskuim
aikana.
Lehmien laitumelle
päästäminen
Älkää päästäkö lehmiä laitumelle
ensimmäisten vihreiden ruohonpiik-kien
ilmestyttyä, jos teillä suinkin <m
heiniä sisällä ruokkimiseen. Parempi
on niin lehmille kuin laidunmaallekin,
että lehmät pidetään sisällä niin kau­an
kun ruoho on päässyt hyvään kas­vun
vauhtiin.
Sellainen laidtm, johon elukoita ei
liian aikaisin päästetä, kestää tavalli­sesti
enemmän aikaa.
Päätön kukko
kuoli lopulta
Lazarus, päätön kukko ,on kuollut.
Tämä huomiota osakseen saanut kuk­ko
tuupertui odottamatta Los Ange­lesin
kaupuilgin tarkastajan edessä Jo­ka
oli tuomassa Lazariiksen omista­jalle,
mrs. Martha GreeniUe määräys­tä,
että hänen täytyy tappaa tämä
kukko 12 tunnin kuluessa.
Mrs. Green sanoi, että "kukko las­ki
äkkiä kaulansa alas Ja kuoIL Minä
laskin polvilleni Ja rukoilin. Minä
rukoilin Amerikan puolesta. Minä tie­dän,
että jumala iiani tämän kukon
n^ngiimnj^n, ja e t tä se oli tarkoltusta
varten. Minä rukoilin siitä mitä (dan-me
tehneet"
Mrs. Green osti tämän kokon "mar­ketista'*
huhtiicuun t'^ilf<»^m päivänä
mutta hämmästyi kovasti Inm bavait-si.
että päätön kukko seisoi jaloiUaan.
Pelastusarmeijan Timmtossa 538
Jarvis-kadtiUa sijaitseva päämaja läe-dUBtdee
aUamainittuja suomalaisia
hoikOöitä. Mainitkaa vastauksessan­ne
kunkin nisiien p e r ä s i oleva nume­ro:
iuOeAetan, Ftans Verner, syntynyt
Halikosita v. 1888. Ollut Vancouverissa.
VeU aedMsteleö. — M7873.
Kärkinen Väinö, i ^ t y n y t Bäisäläs-sä
y. 1906. Vanhemmat Varpu Ja Mat­ti
ic^r^\nm: Oleskellut nun. Otta­vassa.
Sisar ja vanlu äiti tiahiavat
tietoja. — BÄ092.
lavi^ t«i La^palaiMn. Toivo, syn-tynyt
;raäskessä v. 1900. Sukulaiset
tieduMelevat. — M8182.
Mattils, Arvo Johannes, syntynyt
Merijärvellä v. 1902. Vanhemmat Mai­ja
ja Juho Mattila. OUut Port Art­hurissa,
hcytäx kyselee. — 79^. /
BfeKinium, mrs. Tyke (Keittu).
omaa sukua Mevalaiiien. Noin 44-
vuotias. i^uhut Murilloesa Ont. Alti
on liyvln sairas. — W3944.
S t n l , Atigust Valentin, syntynyt
Helsingissä: v. 1886. VeU tiedustelee.
— M8077.
Valuutta iilkomaanmat-koja
varten on
tiukassa Suomessa
BdaliUd.--^ (S-S) — Valuutta-ano­mukset
oviat suuresti lisääntyneet vii­me
vuodesta. T^hän ovat luultavasti
vaikuttaneet ne pienet helpotukset,
joita Suom^n^ankld on viime aikoina
myöntänyt valuutan maannissa: 10,-
000 mkti vaihto-oikeus kotimaisia Am­sterdamin
lento- ja Antwerpenln lai­vayhteyksiä
.käyttävUle myönnetty
mahdollisuits. lunastaa matkaUppu
Pariisiin ja, Lontooseen Suomen ra­hassa
matkatoiinistojen väUtyksellä
tarvittamatta anoa lisenssiä Suomen
PankUta.
Suomen. lankissa kturostettUn/ kui­tenkin
erikoisesti, ettei ulkomaUle
matkusta vlUe myönnetä valuuttaa
helpommin/kuin ennenkään näistä
pienistä helpotuksista huolimatta, joi­den
avuUa ei vielä uUcomalUa pitkäUe-
Icään potki. 10,000 markasta on Tvk-holmassa
saatti vain 130 ja Tanskassa
250 kruunua. Turistimatkoihin suh­taudutaan
edeUeen yhtä armottoman
jyrkästi, ja Uike- Ja opintomatkojen­kin
välttämättömyys punnitaan tar­kasti,
ennenkuin niUiln myöimetään
valuuttaa. ,.
Kuulimme edeUeen, että lUkomaiUe
aikovien päw^ääränä on jatkuvasti
valtaosalta iiuötsi, mutta tänä kevää­nä
sumv(l^i^%n kuitenkin huomatta­vasti
eneminän pitempiä, matkoja kuin
älicaisemmin.: Näyttää siltä, että mo­net
ovat viime vuosina päässeet käy­mään
Ruotsissa ja haluaisivat nyt
suunnata matkansa kauemmaksi.
Englantiin Ja Keski-Eiu-oopan maihin.
Mutta kuten sanottu on valuutan saa­minen
täliaiifeia matkoja varten edel­leenkin
JoiEse4^n toivotonta.
Finnuurkisi^i eikä
Kamiss»
Port ArUiur. — (Sähkösanoma)
— CSJ:h Kaministiqnian liasIiUa
olevien häiden takia elokuva Nym.
bergin oikensjat/tu esitetäänkin
FInmarMn luMlilla snnnnntaina,
tonkoknim 15 pnä Uo 1.30 ip, eikä
Kamissa fcnten on aikslsenunin U-moitettn.
A. T. HilL
Huomattava suoma­lainen
keksintö
Su(Hnen Vapaassa Sanassa julkais­tiin
äskettäin seuraava uutinen:
Kuopiossa on valmistunut johtaja
E. Piirosen Ja teknikko P. Kuhmusen
kahden vuoden sitkeän työn tulokse­na
lankamagnetootti, jollaisia Ameri­kassa
on käytetty jo muutaman vuo­den
ajan. Kesknön ääntä taUettava-na
materiaäliiia tolmU 4/1000 tuiunan
eU stiunnllleeh hiuskarvan paksuinen
ruostiunaton teräslanka. Tähän te-räslanlcaan
^adaan ääni tartttmiaan
sälikömagneet^timenetelmää hyväksi
käyttäen. Piirettaessa ääni toistuu
kirkkaana ja häirlövapaana selvem­min
kuin radion kovaäänisestä.
Teräslankavahvistaja on kotimainen
kaikilta osUtäan pätsi teräslangan
suhteen, jota valmistetaan Amerikas­sa,
mutta keksijät ovat sitä mieltä, et­tä
Suomessa voitaisiin mainitimlaista
lankaa valmistaa aivan yhtä hjrvin. jos
langalle avautuisi Suomessa sitä edel­lyttävä
Ttulutus. Värähtelyt, jotka
lankaan tarttuvat vahvistetaan uIos
ottaessa noin miljoona kertaa. Lan­gasta
lähtevä jännite on 1/1000000 sU.
tä Jännitteestä, Joka kulkee tavaUista
puhelinlinjaa myöten sUle puhuttaes­sa.
-
Kuopiolaiset keksijät ovat smmnl-teUeet
laltte'e2isa aivan oman päänsä
mukaan. Johtaja Piironen on tunnet­ta
radiomies ja 31-vuoden ikäinen.
Teknikko Kuhmonen on 24-vuotias Ja
toimU Yleisradion Kuopion studion
studiöpäälHkkfeä. Hän on osoittanut
työvaiheen kestäessä ibni&näistä kek-seliäisyyttiL
XQnen ansiotaan osaksi
<»i. että kone törkyisellään vastaa täy-deUisesti
t ^ ^ d e n toivomuksia. Ny-kyisdlään
kone painaa kaksitoista k i ­loa
ja laittetiDa voidaan ottaa langal­le
neljä tuntia kestävä putie ilman
langan vailitaa. TavalUsesti k<meen
rullassa <devan teräslangan idtuns «m
3J5 km.' Erää6 lax^olalsefe kuorot ovat
Jo tiedast^e<!t konetta harjoimksi-silnsa
samoin eräät laasojat ja
laulajat.
Hamletin ja Laertdcsen välinen miekkailukohtaus siinä
filmissä, jota esitetään tämän viikon aikana Sudburyn Park-lc
rissa. Laerteksen miekka on myrkytetty ja kummatkin kuolemi
myrkyn johdosta.
Fagerholm liittää Suomen maantiet
"kansainvälisiin" maanteihin
Moskova. — Novoja Vremja kirjoit­t
i viime kuussa erään artiklcelin, jos­sa
otsikkona oli -Epäilyttäviä tieasi-aln
mestareita" ja kirjoitus kuuluu
seuraavasti:
^ampturin radio ilmoitti äsken, et­tä
14 Euroopan maan edustajat Gene­vessä
Pitämässään konferenssissa te-klyät
sopimulcsen Euroopan maiden
välisen kiertotieverkoston muodosta­misesta,
joka ulottuisi Skotlannista
Neuvostoliiton rajoille ja Norjasta
Italian etelärannikolle.
Ulkomaiden lehdistön tiedonannossa
näkyy, ettei Euroopan taloudellisen
komission ktiljetusasiainkomitea on
viime aikoina ollut erikoisesti kiinnos­tunut
autoteiden kuntoisuuteen, var-sinkln
niiden teiden, jotka johtavat
NeuvcstoUiton ja kansandemokratian
maiden rajoille. Tämän komitean
muutamat toimihenkilöt ovat jo yli
puoli vuotta tarmokkaasti puuhailleet
karttojen valmistamiseksi Euroopan
autoteistä, joita voitaisiin käyttää
"kansainvälisinä pääyhteyssiteinä".
Tietysti näitä tutkimuksia tehdään
selittäen, että tarkoituksena on hel­pottaa
tavarain kuljetusta, laajentaa
taloudeUisia yhteyksiä ja tehdä paljon
muuta hyvää, mutta kun tarkasteUaan
noita tiekarttoja, niin ne eivät näytä
aivan peräti viattomilta.
Viime vuonna k a t o i h i n merkittiin
Tshekkoslovakian maantiet. Nyt ko­mitea
on jostakin syystä erikoisesti
kiiimostimut Puolan maanteihin ja
ennenkaikkea niihin, jotka johtavat
LeninErradiin, Mosicovaan ja Kieviin.
Amerikkalaiset edustajat puoles­taan
osoittavat erikoista kiinnos­tusta
Suomen tieverkostoon kun­toon
ja tUaan.'
Kuljetusasiainkomitean t o d e 1 liset
tarkoitukset tulevat ymmärrettäviksi.
Jos otetaan huomioon, että kaikille
näUle teille annetaan erikoinen tek­nillinen
luonns. Lisäksi komitea lä­hettää
kaiklUt a.o. hallituksille yksi­tyiskohtaiset
ja vastaavalla tavalla
laaditut kyselykirjeet. Näistä kysely­kirjeistä
voidaan erehtymättä päätel­lä,
että noiden asiapaperien tekijää
kiinnostavat ennenkaikkea tiedot, joil­la
on sotilaaUista ja strateegista mer­kitystä.
Viime aikoina on kuljetosasialn-komitea
kiinnittänyt erikoista huo­miota
kysymykseen n.s. "kansain­välisten"
teiden kunnostamisesta.
Ojentaen kätensä valtamerentakai­sille
puuIiallijoUle, kiiruhti Fager­holmin
halUtns ilmoittamaan suos-
Suomi voitti Tanskani
nyrkkeilyssä 5—3
Helsinki. — Hiih-:k. 20 päj
läis=Esä Messuhil-issa sus
nyrkkeilyn maaottsluisa voitli
Tanskan, tuloksella 5—3. .\ä|
henkeä oli seuraa.niti.s.s^ kilpaE
malaisten .1oukkuee;ta pmiti
kykymiestä siliä Olavi Oari:
juuri siirtynyt ammaUlaiseksj]
.mu Kuusela oli Icukannut jHlij
Vierumäen leirillä, eikä TL-E
kyenneet korvar;niaa;i heiti
haaksi suomalai.ck.=i npie
arvosteltiin Leo LindberJ, ioh
Pyttykerhon lahjoitiaraan
kinnon. Lindberg on va5:a23-Ti
Hän voitti 1944 alokasraestai
tänä vuonna kevyensarjaE \
mestaruuden.
Yksijalkaisten cmiätvs]
50 metrillä 9 seliuiitial
Zurich. — Sak.sas.^a on ir":!
heilu .saavuttanut iuoraiiaan;
mittasuhteet. Järj?.Ms!mäl!i£'il;
lutojmintaä on mi!!.ei kaikilla i
voimistelussa, uinnissa ja
luEsa, pyöräilr.s.sä. rauastuls
hiihdossa. Tä^.TnuIhsirnmät
on saanut ampiticiUiijen, yisi
tai yksijalkai.slen u;;h'.iiu.. ^1;=
lussa ovat yk.siraajai.^51 .easn
vallan, uskomattomia tulolisa
juoksussa on yksij&lkaistsn i
sekunttia, pituuf;liypy.s=ä yli s«
ja korkeushypy.';.sä 160 cm-työnnettiin
yli 8 mtiriä.
Suomen lähetystön cscixi
LEGATION OF FII
CHATEAU LAURINI
Ott3wa
Kaksi hyvää kirjaa
A L E N N U K S E L L A
VOITTAMATON KANSA
K i r j . Vasili Grossman
.Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivasto. tai5lel!^|
sodan voittaneista miehistä.
Si(L 248 siTua Hinta
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄI
• k | r j . Nikolai Ostrovski
Tämä teos. Jonka piU ilmestyä kolmiosaisena, muti-n
Jän kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahtumia ensnr-ma^ei
mansodan aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANI.
Sid. 228 sivua Hinia!
VAPAUS PUBLISHING CO. Li
Box 69 Sudbury.
Isvn
tOVansa liittämään Scoooi
tiet tärkeiden "kar
maanteiden" joukkooa 1W
teydessä on huomaat«ttaaj
näistä teislä johtaa
toinen pohjoiseen Ne
rajalle.
Koko tämä puuha näyttää (
kuin epäilyttävältä etenkin
päämäärien valosra. joita 25
sen Atlantin-scpimuLsen oszi
asettavat itsellsen. lausuu
puksi.