Vapaus, November 26, 1949

              eiKKisen |a raivion
uoiustuskampanja USA:ssa
york. — Sen johdosta kun
vastaava toimittaja K. E.
ir-en ja IWO:n suomalaisen jäx.
ör. sihteeri Carl Päiviö vangittiin
rioir-aniistarkoituksessa, on yllä-järjestön
toimesta muodos-u
enioinen puolustuÄomitea mikä
-'cr.aii laajakantoista puolustustyö-r_
i:2fr. työväenmiesten hyväksi.
^,v,_;t:u;}:omilea järjestää paikallis-
•iivioi-a eri puolille Yhdysvaltoja,
'äa vuroja takausta ja mahdollisia
[;op:":--=:2 menoja varten sekä edis.
vijisen protestiliikkeen kehittä-
•sS pidätettyjen hyväksi.
Tteenpain lehti viittasi aivan oikein
^en. että Päiviön ja Heikkisen pidä-s
on i-isa Yhdj-svalt-ain taantumuk-
2 nykyisestä hyökkäyksestä työ-
,fr.!;:.;eitä vastaan, mutta korosti,
'•ä c:i taisteltava tietoisena siitä,
•;a •. lemnie niiden edistyksen voi-
;ea puolella, joiden taistelu on ker-päättyvä
voittoon." Eteenpäin
taistelemme oman asiamme, puolesta.
Ensimmäinen osa tästä taistelusta
on pidätett^en vapauttaminen. Sii­hen
on njrt kohdistettava kaikki tar­mo
ja toiminta. Työhön ja toimin­taan
rchkeina ja peräänantamatto­mina.
Muistakaa, ettemme ole yksin.
Mukanamme on Amerikan »?n'^<>n se
osa, joka tahtoo säilyttää Amerikan
..-jo mm. sem-aavaa:
jol-iTi ntn aikaansa seuraava henkilö
; « ä ä j i tuntee, että suuret ja voi-lakkaat
voimat riehuvat parhaillaan
.Sashamme. Jotakin sellaista, joka
i vo'r;cnan vastakkaista kaikelle sille,
ijjon olemme tottuneet on menossa
i;:naan julkisesti kaikessa alasto-uudesia,
toisinaan moneninoisten
e.-hojen suojassa.
Voimat, jotka maassamme riehuvat-illoillaan,
ovat synkän taantumuksen
oimia, niitä voimia, jotka tahtovat
listaa tahtonsa ja -valtansa alle kai-en
vapauden, kaiken sellaisen toi-
..mnan, joka tähtää valoisamman
.:;cmi.>en luomiseen työtätekevälle
3.i.s3r.e. Selvästi voidaan nähdä, että
e kaikii, mikä tapahtui Saksassa Hit-
.er;n valtaannousun edellä, oh uusiin­tumassa
Amerikassa, joka on kautta
maailman kantanut sorrettujen ja
vapauden ystävien jalomielisen suc-ieljjan
mainetta ja nimeä.
Mutia on pantava merkille, että
samaan aikaan kun pimeät ja raa'at
voima: pyrkivät tuhoamaan työläis­ten
taloudelliset järjestöt, samaan
eiiaan kun pääoman asialla olevat
voimat työväenjärjestöjen sisällä pyr­kivät
hajoittamaan nuo työväen par.
haimmat ja ainoat taistelukykyiset
iseet, samaan aikaan kun taantumus
?jumiittelee kansojen orjuuttamisen
siristämistä kotona ja ulkomailla, al­kavat
iskut kohdistua pienempiinkin
sellaisiin rj'hmiin ja yksilöihin, jotka
ovat tohtineet kohottaa äänensä työ­tätekevän
kansan parhaiten etujen
puolesta ja toimia niiden puolesta.
Näiden kamppailuiden melskeessä
osui yksi laine Amerikan suomalai-feenkin
työväenliikkeeseen. Tarkoi­tamme
lehtemme vastaavan toimitta­jan
K. E. Heikkisen ja IWO:n suo­malaisen
järjestön sihteerin Carl Päi­viön
vangitsemista. Tämä isku tun­tuu
kovemmalta siksi kun se lähem­min
koskee meitä, vaikka sellaisia
iskuja.on viimeaikoina saatu tuhka-tiheiiän.
Minään yllätyksenä se ei
tule, sillä työväenliikkeessä oleminen
ei ole mitään ruusuilla lepäämistä,
ci edes silloinkaan kun kapitalismin
•edistysmiclisimmät" voimat ovat sa­tulassa.
, '
Me Olamme nämä iskut vastaan
niinkuin taistelijat ainakin. Me tais­telemme
tietoisina siitä, että olemme
niiden edistyksen voimien puolella, '
joiden taistelu on kerran päättyvä
voittoon. Taantumuksen riemumars­si
on kerran piiättyvä ja se päättyy
sitä pilaemmin mitä tarmokkaammin
sellaisena, jollaiseksi sen Itsenäisyy­den
Julistuksen laatijat suunnitteli­vat.
Ja taistelun kiihtyessä rientää
meidän puolellemme uusia voimia Ja
sitä mukaa taantumisen rintama heik­kenee,
kunnes se lopulta murtuu ja
maamme astuu takaisin, pres. Roose­veltin
viitoittamalle polulle.
pidätetty USA:ssa
Yhdysvaltalaisen veljeslehtemme
Eteenpäin viime keskiviikon niuneros-sa
julkaistiin seuraava uutinen K. E.
Heikkisen ja C. Päiviön pidättämises­tä:
Osana siitä hysteriasta ja karkoitus-vimmasta,
joka maassamme parhail-lan
riehuu ulkomaalaissyntyisiä edis­tysmielisiä
henkilöitä vastaan, leh­temme
vastaava toimittaja K. E.
Heikkinen ja IWO:n suomalaisen ja­oston
sihteeri Carl Päiviö pidätet­tiin
oikeusdepartmentin toimesti
maanantaina ja vietiin Ellis saarelle
maasta karkoittamista varten. Molem­mille
pidätetyille määrättiin $10,000
takaus vapaaksi pääsemiseksi kuulus­teluun
saakka. Molempia syytetään
laittomasti maahan tulemisesta.
Ulkomaalaissyntyisten puolustusko­mitea
asetti heti lakimiehet ajamaan
pidätettyjen asiaa ja ryhtyi toimen­piteisiin
takaussumman laskemiseksi.
;TiistainA jäte_ttiin_habeas corpus ano-i
mus, josta päätöstä ei ole saatu vielä
tätä kirjoittaessa .
Järjestöjä jä yksilöitä keholtetaan
lähettämään protesteja yliprpkuraat-tori
McGrathille ja siirtolaisvirastolle
näiden pidätysten johdosta. Osoitta­kaa
protestit: "Attorney General Mc-
Grath, Washington, D. C. ja Depc.
of Immigration and Naturalization,
70 Columbus Ave., New York City.
BYNG WHITTEKKR
CBC:n knnlnttoja ke^Tiikon kio 10
ip. Dominion objetmassa "FUvored
witb Ftate". Hänen mlelissTeltäJänsi
ovat EUinKton Ja SibeUns.
Yksi tuhannesosa ato­mivoimasta
vapautuu
pommin räjähdyksessä
New York. — Puhuessaan Colum­bian
yliopiston tiedemiesten järjestä­mässä
tilaisuudessa japanilaisen pro­fessori
Hidr^ki.Yukavan kunniaksi, sa- ajankohtaisia ongelmia,'jotka meistä
Hekingissa juhla
Moskovan Pienen
Teatterin kunniaksi
SNS:n toimesta Järjestettiin Helsin­gissä
lokakuun 26 pnä juhlatilaisuus
Moskovan Pienen Teatterin kunniaksi,
josta Vapaa Sanassa Julkaistiin seu­raava
selcstus:
Suomi-Neuvcstoliitto-Seuran teat-terijaosto
järjesti eilisillaksi arvok­kaan
tilaisuuden Yliopiston pieneen
juhlasaliin Moskovan Pienen Teatte­rin
125-vuotispäivän kunniaksi. Ti­laisuudessa
oli kutsuvieraina kulttuu-riattashea
Istomin, herrat Aleksand-rov
ja Saharov Sovlnformin Suomen
toimistosta, valtion näyttämötaidelau.
takimnan puh. Johtaja tait. Jussi
Snellman, teatteri jaoston puh. johtaja
prof. Eino Kalimaa, SN-Seuran kes-kusjohtokimnan
jäseniä ja lukuisasti
pääkaupungin teatteriväkeä.
Jousikvartetti soitti aluksi Maam­me
ja Neuvostoliiton hymnin, Rims-ky-
Korsakovin Andanten ja Sibeliuk­sen
Impromtun. Teatterinjoht. Annie
Sundman esitelmöi suomeksi Ja ruot.
siksi Pienen Teatterin historiallisista
valheista, sen kolmesta suuresta epoo­kista
ermen vallankumousta. Jotka
liittyvät suurten draamakirjailijahi
GrlboJedovin. Gogolin ja A. Ostro-vskin
näytelmiin. Taiteilijatar Emmi
Jurkka esitti sielukkaasti Katjushan
monologin Tolstoin "Ylösnousemuk­sen"
sovituksesta. Teatterinjoht. Ris­to
Veste esitelmöi mielenkiintoisesti
Pienen Teatterin modernista ohjel­mistosta
eritellen uusia neuvostonäy.
telmiä Lavrentjevin "Merellä olevien
puolesta" ja Sofronovin "Moskova­laista
luonnetta" ym. Tämä ohjelmis­to
eroaa jyrkästi länsimaisesta ja mei­käläisestä
modernistft näytelmästä
siinä, että sei käsittelee yllättävän
ELOKUVIA IDÄSTÄ JA LÄNNESTÄ
noi tri John Dunnlng, että atomipom­min
räjähdyksessä ei vapaudu muuta
kuin yksi kymmenesosa prosenttia
atomivoimasta. "Me saatamme löy- i
tää keinon saadaksemme kokonaisen ,
prosentin tästä voimasta — vieläpä
mahdollisesti sata prosenttiakin" sa­noi
puhuja luodessaan katsauksen tie-demiestein
työn laajuuteen. Hän ja
eräs toinen puhuja korostivat sitä, et­tä
tiedemiehet eivät puhu pommin
merkeissä koska tutkimustöiden koh­teena
ovat rauhan tarkoitukset. ' , dante festivon.
Prof .Yukawa sai 1949 fysiikan No- Tilaisuuden yhteyteen oli aulaan
bel-palkinnon meson-tutkimuksistaan \ järjestetty mielenkintolnen valckuva-ja
tulee työskentelemään täkäläisessä näyttely Neuvostoliiton teatterital-
Columbia-yliopistossa atomltutkimuk- teestä,
sen alalla.
saattavat tuntua melkein proosallisll-ta,
sanoi esitelmöitsijä. Mutta ne
vastaavat täysin neifvostoihmlsen tar.
peitä. Uuden neuvostodramatiikan
suuri merkitys on siinä, että se saa
niin paljon irti taidetta arkipäivästä,
tavallisen ihmisen elämästä. Sen poh.
ja on terve ja raikas. Toim. Leo Lin­deberg
kuvaili ruotsiksi omakohtaisia
vaikutelmiaan Pienen Teatterin Go­gol-
ja Ostrovskiesityksistä. Lopuksi
ojusikvartetti esitti Sibeliuksen An-
— V, 1635 pcrustettin ensimmäinen
lukio Quebeciin.
— North West Territoriesin pääelin-keinoaloja
ovat kaivosteollisuus ja
turkismetsästys.
BaoCaatainen fitaaBcrittikko Olle
Moberc on Baotsia lehdiss» Uijdlt-tanot
katoairiuen cfi maiden fil-mita^
een smumMt» sen pernsteel-bt
mitä hän niU Blariandce Las-ne'n
doksvaf esUvalian.
Kohnenkymmenen koko -illan elo­kuvan
Ja summilleen yhtä monen ly-hjrtelt^
uvan katseleminen kahden vii­kon
kuluessa %x>isi helposti kyllästyt­tää
harjaantuneenkin elokuvlssakävi-
Jän. Mutta omaksi hämmästyksekse­ni
totesin että Marianske Lazne*en
neljännessä kansainvälisessä elokuva,
festivalissa katseUn viimeisen päivän
elokuulla yhtä kiinnostuneena kuin
ensimmäisenkin. Syynä oli tietenkin
esitettyjen elokuvien korkea laatu,
mutta myös se. että useinunat siellä
esitetjrt elokuvat poikkesivat siitä, mi­tä
tukltolmalainen elokura-arvostellja
useimmin Joutuu näkemään.
Äskettäin oli tukholmassa seitse­män
elokuvan ensi-ilta, nlm. viiden
amerikkalaisen ja kahden englanti­laisen.
Joista kokonaista viisi enem­män
tai vähemmän veristä "thrille-riä."
Marianske Lazne'ssa "thriUerei-tä"
ei nähty laisinkaan, eikä myös­kään
kuluneita englantilaismerkki-sia
salonkikomedloja. mikä ei sian­kaan
merkitse sitä, etteivät Amerik­ka
Ja Englanti olisi olleet edustettui­na
"Väkivaltaa pimeässä" amerikka­lainen
melodraama kuuromykästä ty­töstä,
esitettiin siellä samoin kuin
"Sierra Madren aarre". Travenln ro­maanin
perustuva karvas kullankai-vajakertomus.
Ja vielä dokumentaäri-elckuva
"Native Land", Jonka cn val­mistanut
vapaa tuottajaryhmä the
Prontier, ohjaajina Leo Hunvitz ja
Paul Strand. Kaksi ensinmainittua
elokuvaa on esitetty Ruotsissa Ja ne­hän
ovat kumpikin ktmnollista ame­rikkalaista
merkkiä. "VäJdvaltaa pi-meässä"-
elokuvassa Jane Wymanin
mykkä näytteleminen kuuluu kaik­kein
parhaisiin elokuvasuorituksiin ja
sen ansiosta muuten varshi kyynel-herkkä
elokuva on näkemisen arvoi­nen.
Mielenkiintoisin näistä kolmes­ta
amerikkalaisesta elokuvasta oli kui­tenkin
"Native Land", Joka ilmehlk-käin
kuvin kertoo amerikkalaisen työ­väenliikkeen
taistelusta. Se oh tehty
v. 1941 Ja sen sj'öp5^ä yleiskuva luok­kataistelusta,
rotudiskrlminatiosta ja
työnostajapiirien gangsterimielenlaa.
dusta tekee siitä painavan historialli­sen
todistuskappaleen. Mutta se on
taiteellisestikin täysosuma. Sen pal­jastavat
kuvat vaihtuvat nopeassa
tahdissa ,Een psykologia on syvälle
timkevaa, se sisältää herkkiä kuvault-sla
siltä, kuinka eräs valkoinen mies
auttaa haavoitettua neekeriä, Ja työ­läisten
solldarlsuudesta heidän hau-datessaan
kuolleensa. Se on nykyää-i
tietenkin kielletty Amerikassa, mutta
olisi erittäin suotavaa, että sitä voi­taisiin
esittää muualla.
Ne ruotsalaiset elokuvat, Jotka No.-,
disk TonefJlm oli lähettänyt festlva-liln,
nim. "Näillä harteilla" ja "Metsä
on perintömme" eivät juuri olleet omi­ansa
parantamaan ruotsalaisen elo­kuvan
mainetta, vaan pikemmlnkii
päinvastoin. Myöhemmin kuulimme,
että Ruotsi oli saanut virallisen kut­sun,
mutta Ruotsin Elokuvatuottaja! n
Yhdistys oli kieltäytynyt osallistu­masta
sillä perusteella, että osallistu­taan
vain Venetsian elokuyafestlvaa-leihin.
Täten ainoastaan Nordis.-:
Tonefilm, joka edustaa tshekkiläistä
m.
m
m
mmmmm
m.
JUHLANA JÄN LUKEMISTA
Mielenkiintoisia ja hyviä kertomuksia
* Arvokkaita runoja
* Ajankohtaisia artikkeleja
• Hauskoja juttuja
•k Sopii joululahjaksi ja on vält­tämätön
jouluostos kaikille
- — SAATAVANA —
Vapauden kaikilta asiamiehiltä ja Vapauden pääliikkeestä niin kauan kuin
niitä riittää. Hinta SO senttiä
— KUSTANTANUT —
Vapaus Publishing Cx>mpany Limited
elokuvaa Ruotsissa. Joutiil lähettä­mään
elolnxvia Marianske Lasne'n
tesUvaliin. sillä seurauksella, että
Ruotsin maine elckuvatuottajamaa-na
on huomattavasti kätsinjrt, mikä
on suuri vahinko, koska ruotsalaiset
elokuvat o\-at saaneet osakseen var­sin
suurta suosiosta Tshekkoslovakias­sa.
Muut skandlnavialaiset elokuvat ei­vät
myöskään olleet varsin merkillisiä:
norjalainen "TrollJtcssen" tuntui ole­van
20 vuotta vanha Ja tanskalainen
kuva. Jonka päähenkilönä cn Peter
Sabro. soslaUdemokraattinen ihmis­ystävä,
vaikutti tässä yhteydessä klu.
sallisen — sosialldemokraattiselti.
"Siunatut kakarat", joka on nähty
täälläkin, on parempi, vaikka sitäkiti
vaivaa lastenkohtausten tietty senti-mentalisuus
Ja a\'uttomuus.
Loistavaa lapsialnesta nähtiin
tshekkiläisessä lyhytelokuvassa "Pio­neerien
aakkwet". Joka viilsi vallat­tomia
tenavia riemullisina kujeineen.
Yleensäkin tshekkiläiset lyhytkuvat
tekivät erinomaisen vaikutelman, pa­remman
kuin koko-illan kuvat.
Tshekkiläiset nukke-elokuvat ovat
syystä maailmankuulut, mutta pllrrc_
tytkin kuvat ovat erittäin korkeata
luokkaa. Elokuva "Inspiratlo". jossa
oli käytetty lasinukkeja. oli taiteelli­sessa
kekseUäisyydessään pieni mesta­riteos.
Ne kaksi koko-illan kuvaa,
Jotka esitettiin "Mcottoripyörät" Ja
"Hra Habetln'in lähtö", kuvaavat
erään moottoritehtaan työoloja J.i
erään saksalaisten kätyrin kohtalorr
Jonka v. 1945 oli onnistunut Jäädi
tehtaan palvelukseen, mutta Joka hel­mikuun
tapahtumien yhteydessä pal­jastetaan
ja eroitetaan. Moottori­pyörä-
elokuvan työpajakuyat olivat
kenties hieman yksitoikkoiset, koneet
Joutuivat etualalle ihmisten kustan­nuksella,
mutta raikas kilpailuhenki,
taisteluinto ja kollektiivinen yhteen­kuuluvaisuus
nuorimmasta oppipojas­ta
aina johtajaan saakka olivat sen
virkistäviä ja valloittavia piirteitä.
Porvariston kaksoispelln Ja Jarrutuk-sen
kuvaus Hra Habletln-elokuvassa
valaisi erittäin selvästi erästä val­hetta
tshekkiläisen kansandemokra­tian
taistelussa.
Aivan uusia tuttavuuksia olivat puo­lalaiset
Jä unkarilaiset elokuvat. Puo_
lalaiset esittivät yhden elokuvan mle-hltysajan
Varsovasta ja toisen huvi­näytelmän,
nykyisestä Varsovasta.
Huomattavimpana piirteenä näissä
elokuvissa olivat aidot Ihmistyypit,
erikoisesti huvinäytelmässä, ja lan­nistumaton
jälleenrakennuslnto. Hu­vinäytelmä.
"Aarre", kuvaa huoletto­malla
huumorilla nykyisen Varsovan
uskomattoman ahdasta asumista Ja
valaisee jyrkkiä vastakohtia: vanha
musta-pörsslmlellnen ja rahanahne
porvaristo — uskoteltu vanha aarre
saa erään huoneiston asukkaat kuin
raivokkaina rikkomaan katot Ja sei­nät
— uuden sosialistisen ihmisen rin­nalla,
joka ei välitä apokryyflsten aar­teiden
etsimisestä, vaan haluaa raiva­ta
Ja rakentaa uutta. Ihanien kasvo­jen,
karvaan burleskin pilanteon, has-.
sunkurisen tilannekomiikan Ja relp-paan
uutisralvaajapaatoksen ansios­ta
tämä elokuva oU f esti valin kaik­kein
ptrlstävlmplä.
Unkarilainen elokuva "Maa Jalkoje­si
alla" oli myös hyvin mielenkiintoi­nen.
Siinä oli vallan lumoavaa, suo­rastaan
latlnalaistuntulsta aistillista
lämpöä, pehmeyttä ja viehätystä ku­vissa
Ja nouren talonpojan Joskan ja
hänen lemmittynsä Marikan rakkau­den
kuvaukse.-«a sekä ylen rehevä
hääkohtaus. Mutta siinä oli myös
karvasta realismia kohtauksLssa, jois­sa
kuvattiin aviopuolisoiden kovaa
työtä ja talonpoikien raivoa heidän
rikkoessaan feodaallparoonin kana.
van, j(*a pahimman kuivuuden vesi­johtona
hänen kalalammikkoaan var­ten.
Täydestä syystä tämä merkille­pantava
elokuva valloitti yhden fes-tivalin
suurista palkinnoista, nlm. työ-palkinnqn.
Rauhanpalkinnon .säi AIexandrov'ln
"Tapaaminen Elbellä", joka kuvaa ve­näläisten
ja amerikkalaisten kohtaa­mista
Altenstadfifisa Elben varrella
sodan aikana. Irvokkaan Iroonlsestl on
kuvattu amerikkalaisen kenraalin ja
erään Intelligence Service-agentin yh­teistyö
natsien kanssa, mutta samalla
kuvataan Ijerkin piirtein erään ame­rikkalaisen
ja erään venäläisen maju­rin
ystävyyttä. Venäläisen majurin
lämpimissä jäähyvälssanoissa eroite-tulle
amerikkalaiselle majurille on elo­kuvan
rauhansanonxa. Alexandrov on
loistavan valokuvaajansa Tissen avus­tamana
antanut järkyttävän kuvan
lyödystä Saksasta. Kuvat Elben ylit­tämisestä
ja savuavasta raunlokau-ptinglsta
Altenstädtlsta tekevät sy­vän
vaikutuksen, ja amerikkalaisten
tyymjfen, meluavan fasistltyypin ken­raali
Mack Mortonin, hirnuvan agen­tin
Jeanette Shenvoodin ja rehellisen
majurin James Hillin kuvauksessa on
voimaa ja loistavaa karakterisointia.
Muista neuvostovenäläisistä eloku­vista
teki syvimmän vaikutuksen " A -
kateemlkko Pavlov". ensi sijassa kii­tos.
Borisovin nerokkaan pääosan
esits^kseen. Sfllloinkaan emme ole
nähneet näyttelijän niin ilmiömäisesti
eläjrtyvän osaansa. Tämä suoritus on
verrattavissa Paul Mtmin suorituksiin
ZolaD'n ja Pasteurin osissa. iJokumen-taarikuva
Leninistä oli valtava kuva-kertomus
Neuvostoliiton sosialistisesta
rakennustyötä, ktm taas värielokuva
Mit|urin'iRtfl tuntui hieman pitkältä.
Jack Wuorl on KuoUuf
77 T. ikäisenä ja
haudattu Eckvillessä
Sylvaa Lalte^ AHa. — Ilmat ovat
näillä main oUeet edelleenkin kau­niit.
Kun sellaiset ilmat Jatkuisivat
edelleenkin olisi hauska odottaa U l -
ven tuloa. Tietenkin saamme piak­koin
pakkasia ja luntakin.
Sairaslistalla ovat tdUUi perukoilla
clleet mamma Ja vaari Torsti. Mam­ma
voi Jo paremmin Ja vaarikin on
tällä kertaa paranemaan päin.
Kuolemakin on Jälleen vieraillut
keskuudessamme, vieden tällä kertaa
matkassaan Jack WUoren, Joka pitkän
sairauden Jälkeen ummisti silmänsä
ikuisesti marrask. 12 pnä Red Oeerin
sairaalassa. 77 vuoden ikäisenä. Hä­net
saatettiin viimeiseen lepson Eck-vlllen
hautausmaalle tk. 17 pnä suu­ren
tuttavajoukon saattamana.
Kevyet mullat peittäköön hänen
hautansa I — Elisa.
Italialainen elokuva puolusti varsin
hyvin nykyistä voimakasta asemaansa
esittämällä kaksi elokuvaa. "Dman
armqa" Ja "Polkupyörävaras." Edel.
Unen. Lattuada'n ohjaama, kuvasi
erään Amerikan armeijasta karan­neen
neeikerin Ja erään naisvankilasta
karanneen naisen rakkautta. Neeke­rin
osan näytteli mestarillisesti John
Kiztmiller. Saatiin nähdä Järkyttäviä
kuvia rotuvainoista Amerikan armei­jan
keskuudessa sekä Italiassa sodan
päättyessä vallitsevasta sekasortoises­ta
hajoamltllasta. Se toivoton tun­nelma,
Joka leimaa tämän italialaisen
elokuvan loppukohtaukset, muodostaa
räikeän vastakohdan sille optimismil­le
ja elämänuskolle. Joka on kaikkien
Idästä päin tulevien elokuvien tun­nusmerkkinä.
Myös Vlttorlo de Si-ca'n
elokuva "Polkupyörävaras" päät-tjry
toivottomuuteen. Mutta sen yk­sinkertainen
Juoni on käsitelty niin
että siltä on tullut suurta taidetta. E-rlkoisesti
on Isän Ja pojan suhde Il­man
tunteilua kuvattu niin voimak­kaasti,
että katsoja kerran toisensa
Jälkeen löytää itsensä Itkemästä. Edis­tyksellinen
ranskalainen ohjaaja Louis
Daquln. jota.el voida epäillä ylen kyy-nelherkäksl,
vältti nähneensä eloku­van
neljä kertaa Ja aina Itkeneensä
yhtä karvaita kyyneleltä, de SIca on
tulkinnut yksilön oikeudettomuuden
ja turvattomuuden kapitalistisessa yh­teiskunnassa
yhtä syvällisesti eläy­tyen
kuin Shaplln. "Polkupyöräva­ras"
esitettiin kilpailun ulkopuolella,
joten se el saanut ansaitsemaansa
palkintoa.
Eräs toinen elokuva, Joka samoin
esitettiin kilpailun ulkopuolella Ja Jo-itäsaksalalnen
"Vaaralhnen todlstä-ka
myös olisi ansainnut palkinnon, oi!
ja". Se, että tämän välittömästi Jän­nittävän,
äärimmäisen taltovastl ra­kennetun
krlmlnaallelokuvan muo.
toon on saatettu luoda Ideologlsest'
painava elokuva, todistaa Defa'n ny­kyistä
erinomaisen korkeata tasoa.
Samoin kaksi muuta saksalaista elo­kuvaa,
toinen kalvoskuva maailman­sotien
vällselt äajalta Ja toinen "ka-valkaadl"
80-luvulta meidän päiviim­me,
vahvistivat Defa'n maineen, yh­tenä
maailman ensimmäisistä eloku­vakeskuksista.
"Maria Candclaria" Ja "Helmi" ovat
kiinnittäneet huomion mekslkkolal-seen
elokuvaan. Marianske Lazne'ssa
esitettiin kaksi meksikkolalsta eloku­vaa,
joista ainakin toinen, "MacloVia",
lähenteli "Helmen" tasoa. Sillä olikin
sama ohjaaja, Emllio Fernandez, sa­ma
kameramies, Gabriel Flguera, j ;
sama miespääosan esittäjä, Pedro Ar
mendariz. Hienostunut, melkeinp.-
lllan kaunis valokuvaus, kiihkeäi
draamallinen Juoni, näjrttelljäin ar­vokkuus
Ja välitön viehätysvoima löi
vät "Mäcloviaan" omituisen, taiteelli­sesti
raffinoidun leiman.
Mielenkiintoinen ranskalainen kai.
voselokuva, Daquin'in "Le point du
Jour", Jäi meiltä valitettavasti näke.
mättä.
Englantilaiset esittivät volmakkaar
"Scott ot the Antarctic", Joka sa
osakseen voimakkaita suosionosoituk­sia.
Se raikas löytöretkellljähenki Je
voimakas taistelumieli on omiaan vai­kuttamaan
kansaan, joka itse on kes­kellä
Jättiläismäistä pioneerityötä.
Sahatavaran vanhat
varastot vähissä
Suomessa
HebfnkL — (S-S) — Sahatavara-markkinatilanne
on verraten suotui­sa.
Hinnat eivät ole enää laskeutu­neet,
vaan ovat Jotenkuten viimeke­säisissä
rajoissa. Sahatavara tuli
meillä tänä keöänä melko tarkoin
my}'dyk8i. joten vanhoja varastoja e
sahoilla sanottavasti ole. Siksipä ova<
sahapuiden ostot olleet verraten vilk
kaat ja hinnat paikoitellen jopa kor
keammat kuin edellisenä syksynä,
Kaivospulden kaupat eivät ole vlell
päässeet alkionaan, sillä tulevan lal
vauskauden hinnoista ei ole sovittu
Sitäpaitsi ostajain laatuvaatimukse
ovat kehittyneet eellalsiksi, että niit£
noudattaen on valkea kalvospuumet-slä
ostaa.. Toivottavasti tämä epäkoh­ta
talven mittaan korjaantuu. Onhan
Suomen vientiosuus ensi vuonna 150,-
000 kuutiosyltä.
Paperiputmiarkkinat ovat edelleen
hiljaiset. Myyjillä on Joi&ln verran
paperipuita varastossa, mutta cstajis
ei ole kovinkaan runsaasti. Tilanne
selviää kuitenkin tammikuun loppuun
mennessä.
CPR tilasi 58 diesel­veturia
$12,000,000
Montreal. — CFR:n varapresident­ti
V. B. Crump on ilmoittanut CPR:n
tilanneen kaikkiaan 58 diesel-sähkö-v<
turia yht*ensä f12,000/MO hinnasta.
Lauantaina, marrasR. 26 p.—Saiu^aa3^ Növ; 26 : Sironi
Murskattu
Oikeosjutta Rajki» vastaan Bu­dapestissä
paljasti kuinka anflo-amerilikalainen
vakoOntotminta oU
Järjestetty, ei vain Unkarissa, mnt.
ta koko ilä-Euroopassa. Jalkai-semme
senraavassa kolmen ame-
' rlkkalaisen asemin keitomidisen
otSQOdestaan Uniutrin yli heitetyssä
vakoilu- Ja provokatiöverkostossa.
YLEISESIKl'NNAN
SALALIITTOLAISET
Gyccrgj" Palffy, vanhan Unkarin
armeijan kenraaliluutnantti, palveli
Horthyn armeijassa, mutta erosi
vuonna 1939 palveluksesta. Natsi-
Saksan voiton Ju myöhemmin tappion
alkotliln hän toivoi USA:u ja Eng-lannnin
Joukkojen miehittävän Un­karin.
Neuvostojoukkojen vapautet-iua
Unkarin hän sanoi: "Älkää pal­jastako
poliittisia mlelijjlteltänl. Tel-
•on saavani pailjan uudessa demo-
'cratlassa. ci ^en vuoksi, eitä pal­velisin
hilä rehellisesti, vaan saavu­tettuani
vastuunalaisen paikan toi-mlaksenl
omien päämiiäricnl hyväksi.'
Palffy ascUui jo vuonna 1945 yh­teyteen
Rajkin Han£«.\ ja huomasi Ui.
män vihaavan työväenluokkaa ja
NeuvoslolIiUoa yhtä paljon kuUi lUse-kln.
Nämä kaksi ryhtyiväl nyt ak­tiivisesti
toimimaan päUmääiienUl
saavuttamiseksi. Helliä oli liukoituk-
5ena voida käyttää armeijaa ja po-
Uisia hyväk e.n vaitavallaiikumouk-sensa
suorilta mi.sck.sl. Palffyn on'.iIs-ulkln
soluttaudutlu.ian mäariiäviiän
asemaan estää työläisten cdu.stajia
pääsemästä armeijaan ja hän itse
sanoo onnistuneensa koln\en vuoden
aikana estämään ainoatakaan työ­läistä
p!iäsemLi«tu mäiirUävilän ase­maan
armeija;s:\. Sen .sijian luin
solutti johtaville paikoille Joukon
horthylalsltt, natsionalisteja ja' trots-
•{ilalsla.
Tämän lisäkii teki hän propagan­daa
"rauhalllsesii sosialismin stirty-m!
sen" puolesta lUnan hiokkatalstehn
sekä vakuutteli, ettei puolue, vain
'iansanrlntama, oli ^e, jonka oli joh­dettava
maata. Samalla hän yh.-;tl
ntoa Ja Jugoslavian hallitu.stft. On­nistuttuaan
pääsemään armeijan puo-
'uejärjestön Johtoon hän teki kaik­kensa
sen heikontam!Key..sl Ja poliisi­laitoksessa
hän teki yhdsssä Bajkln
kanssa kaikkensa hnjoittaaksrcn po­liisin
puolue järjestön. 1948 alu.ssa
hän Järjesti Ju:.(oslavlan Unkarissa
olevan sotilasattashcan kä^ky.sfä ar­meijassa
upseerien joukkojärjcstön
'oka tosiasiassa sivuutti puolucorga-nlsalion.
KEVÄÄLLHi PITI KAIKEN ALKAA
"Pyrin kahteen päämäärään", sanoi
Palffy ollessaan .syytettynä Budapes­tin
oikeudenkäynnin aikana. "Ensik­sikin
siihen, ettei Unkarin armeija
suojaisi kansaa imperialistien juonit­teluilta
ja toiseksi, että armeija Jcu-tulsl
täy.sin mcidiin vaikutusvaltaam.
me."
Kesällä 1947 .so])i Palffy RaJkln
kanssa «litä, että paru.s tie vallan saa­vuttamiseksi
oli aseellinen vallanku­mous.
Rajk. joka oli neuvotellut a.sl-asta
yhde.s.sä Rankovicin kaivs.sa, sa­noi,
että sekä Tito että USA ttillsiva'
tukemaan tätä vallankumousta. Palf­fy
kertoi olkeudenkäynhissä Jugosla­vian
sotilasatta.shcan, Ixjzicln, sano-jcen
hänelle, että JuKO.slavIa lähestyi
/hä enemmän ju enemmän Yhdysval.
toja Ja että Unkarinkin olisi tehtävi*
samaa. Hän oli .snnonut vielä, että
• ain a.scellinen vallankumoas voisi
^arantaa Unkarin a.semaa Ja Kajkin
ia Rankovicin keskelsisä neuvotta-luissa
sovittiin v:Ulankumöuk.'5en aika
mLsaJaksi kevät 1949. "Vallankumouk-
;en valmi.stelun yleinen johto kuulu!
Rajkille, miilun oli liuolchdittava so-tllaalllÄcsU
valmistelu ta", kertoi syy­tetty.
Vain Unkarin työväcnpuolu-
:cssa aloiteltu puhdistus Ja huomat-avan
työläiscdustajlen joukon a.stu-mlnen
armeijan ja poliisin palveluk­seen
esti salaliittolaisia tarkemmin
määräämästä vallankumouksen alka­misaikaa.
Aseellinen vallankumous Unkaris-a
oli kuitenkin vain yksi asa siinä
laajassa aseellisten vallankumoasten
suunnitelmassa. Joiden piti alkaa Puo-asta.
/UGOSLAVIALAISET VAKOILIJAT
Brankov, Jugoslavian vakollupalve-lun
päällikkö Unkaris.sa. tuU 1945 liit­toutuneiden
valvontakomission jugos­lavialaisen
.sotlla.svaltuurikunnan vlr.
Miilljana Unkariin. Kaksi vuotta
Tiyöhemmin hänet nimitettiin tämän
/altuuskunnan päällikök;;!. Hänen
ähimpiä esimiehiään olivat kenraali
Mille ja Jugoslavian sisäministeri
Rankovlc.
Jugoslavialainen komissio aloitti va-
:cllutoimintan";a Unkarissa jo 1945.
Tällöin oli Tito Djilasln ja Ranko­vicin
lä?näolles.sa käskenyt komission
päällikköä Cicmillä .solmimaan lujat
suhteet artglo-amerikkalaisiin ka val­ajiin
Ja estämään Neuvcstoliiton vai­kutuksen
laajenemisen.
Kuten syytetty Palffy kertoi, oli
Brankovicin onnistunut luoda laaja
mikä osoittaa höyryveturien päivien
olevan luetut. Tilatuista vetureista
valmistetaan 44 Montrealissa ja 14
Londonissa. Montreal Loccmoti^e
Works kykenee toimittamaan ensim­mäiset
veturit tulevan vuoden alku­aikoina
ja General Motors Diesel Lon­donissa
täyttää tilauk.sen tulevan hei-näk.
ja syysk. välisenä aikaxia. Uudet
veturit pannaan vetämään tavaraju­nia
Cartierin ja Fort Villlamin väli­sellä
taipaleella, josta siirretään 68
vanhaa veturia muualle.
vakoiluverkosto. J<dca klrialmelUsMii
työnsi lonkeronsa kaikkialle Unkltrin
valtiokoneistoon, armeijaan Ja poUsi»
laitokseen. Tämän verkoston av^lbt
saatUn erilaatuiset poUlttlset, UliiiH
deUiset Ja sotilaalliset tiedot Erl$o|,
sesU sai RaJkln vakoUupalvehi tteto^
Ja Unkarin valtion turvalltoaitsj&r-
Jestön tohnenpitclstä taisteltuna ang-lo-
amerikkalalsta vakoUupalvehia
vastaan. Nämä Uedot väUtettUn edel-leen
amerikkalaislUe Ja englantilalsU-le.
Jo sodan ^kana olivat Jugo^a-vialalset
agenttt olleet yhteydeseä | n -
glo-amerikkalaiseen vakoUupalTduön
el ainoastaan Jugoslaviassa Vaan
myöskhi ulkomailla.
Sodan vielä kestäessä lähetettitn
Misa Lompar Sveitsiin'* ottamaan f h.
teyttä amerikkalaisen vakoilupalTeiun
Euroopan osaston Johtajaan Allan
Dulleslln. Toinen SveltsUn Ifthetitty
Titon agentti. Latlnovic, Joka sittem­min
niniitetUUi konsuliksi MarseUIe-slln
.otti yhteyden jsveltsllälaeen trots-kllalsryhmään.
Barissa Uas oleskeli
Vasso. Ivanovic. Jolla oli suorat kon­taktit
amerikkalaiseen vakoUupalve-luun.
Lontoossa oli kenraali Veleblt.
vanha englantllaUicn vakoilija, Joka
välitti Englannin vakoilupalveluU»
mm. tiedot neuvostoarmeijasta.
BRITTIEN OLISI MIEHrTETTXViC
RANNIKKO
Brankov. Joka myös Joutui pidäte­tyksi,
on kertonut muutamia tyypil­lisiä
tapauksia. Jotka valaisevat Uto-laisten
Ja anglo-amerikkalalsten väli­siä
suhteita, 1944 oU Titon yleisesi­kunta
tavattoman vaikeassa tilantees­sa,
vain neuvostolentäjlen avulla on­nistui
Titon esikuntineen päästä Ba­rin
rannikolle Ja pelastua saarrokses­ta.
Englantilaiset majuri Randolph
Churchin Ja kenraali MacLeän tarjo­sivat
palvelushalulslna Titon käy­tettäväksi
englantilaista sotalaivaa
labklen voivansa siten lähentää suh­teitaan
Titoon, Suunnitelma kui­tenkin
estettiin.
ErikokestI olisi Churchill halunnut
miehittää Jugoslavian Adrianmeren
rannikon, vaikka sllher> el olUi ollut
mitään syytä, sillä partisaanit olivat
Jo vapauttaneet rannikon. Tito suos­tui
rannikon miehittämiseen Ja ha­lusi
vielä englantilaisten marssivan
Jugoslaviaankin, mutta Neuvostoliiton
ylipäällystö esti näiden suunnitelmien
toteuttamisen. Sodan lopulla nousi
esiin kysymys Belgradin Ja Serbian
vapauttamiscBta, Johon Jugoslavian
armeijan omat voimat eivät riittäneet.
AJiglo-amerlkkalalsct eivät tahtoneet
cttii Tito käyttäisi neuvostoarmeijan
apua, vaikka neuvostoarmeija oU' Jo
Jugoslavian rajoilla Ja vain välttä­mättömyyden
pakosta täytyi Titon
turvautua neuvostoarmeijan apuun
Serbian Ja Belgradin vapauttamises­sa.
Brankov kertoi edelleen, että Jo so-
Vapaus Travel Ageney
E D W I N S U K SI
Trans-Atlantic Passenger Confa-rencen
vinUuuttama asiamlM .
Edustamme melkein kalkkia Job-tavimpla
valtamerlllnjoja. Suun-nitellessanne
matkaa Suomeen tai
muihin Euroopan maihin, voitte
luottamuksella kääntyä puoleem­me
lippu- yjOL matkaa koskeviin
Rasioissa.
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE
SUOMESSA
Kaksi suurta ioulu-
Iiuvlinalkaa
SUOMEEN
Järjestetään kuuluisilla taoottorl.
lalvolUa
QBIPSHOLM — lotatik. 8 p.
STOCKHOLM — Jonluk. 9 p.^
7 Ainoastaan 10 vuorokautta
NEW YORKISTA SUOMEEN
Ruotsin kautta
Hyttlpaikkoja saatavana marras-ja
joolukaon kulkuvvorolhln.
Ensi vuoden kulku vuorot on nyt
Järjestetty.
Tilatkaa hyitlpaikkanne NYT. Joa
aiotte matkustaa SUOMEEN eiiri
keväänä UI kesänä.
Muistakaa sukulaisianne ja
ystäviänne
SUOMESSA
JOULUNA
SAL.N LAHJAPAKETILLA
6 paunaa Jauheuua laatukabvia
ilmatiivlssä peltiraiiloissa pakattu­na
vahvaan kartonkiin, jonka ym­pärillä
on teräsvanne.
Type " CV Bruttopaino, 19 pannaa
Hinta: $8.25 sisiltien tallia
Vapaus Travel Agency
EDWIN SUKSI
Valttiutettu artamlm
P. O. Box 69 8adbai7, Oat