Vapaus, July 9, 1949

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 9 p. — Saturday, July 9
f -
0
(UBaCTT) — iDdlSKOdm LulMT
'Uksbaim: SMtaHi OCOfli 4-«Ml
Uttekiil Oflkp llHMiv
& Sukat XdttorW.aBäiind. MUltiif
«ddrcM Box Budbov. Ontttla
tabUihed Ror. etb 1917. AntbcrlaBd
M Mcond d a » mall tj tbe Port
Office Z>et«rtffiettt, OtUv». Poh-ttibed
thrlce weekly: Tue»d»7»,
nmmtoTB «»1 Satardayi tj Vsprat
Publiahing Compviy ZX(L. at 100-103
•nnuMiitiaB ttM «r A H M I .
TIL&nSBXrafAT:
CUMdMM: i vk. <JOO • kk.
S.fck. 8iX>
Mita muut sanovat
Työväen hajoitustyö jatkuu
Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, CCL:n sosiali­demokraattinen
oikeistojohto on taas kunnostautunut työ­väenliikkeen
rivien hajoittamisessa ja heikentämisessä.
Tällä kertaa Mosher-Conroy-Millard klikki erotti CCL:n
yhden alkuperäisen union, sähkötyöläisten union tunnetut
toimitsijat, C. S. Jacksonin, George Harrisin ja kolme muuta.
Syyksi ilmoitettiin se, että erotetut sähkötyöläisten luotta­musmiehet
ovat muka "parjanneet" CCL:n oikeistojohtoa.
Tosiasia luonnollisesti on, että sähkötyöläisten elinvoi­mainen
unio on arvostellut CCL.n oikeistojohtoa Marshallin
avun suunnitelman, Atlantin paktin ja yleensä hallituksen
ohjelman kannattamisesta selittäen, että täten menetellen
työväenliike syyllistyy sotaohjelman tukemiseen, mistä työ­läisillä
on pelkkää vahinkoa.
Tämä sellai-senaan ei suinkaan ole "parjausta", sillä ikävä
tosiasia on, että CCL:n oikeistojohto tukee täydellisesti halli­tuksen
ulkopolitiikka, eikä sitä ole edes yritettykään kieltää.
Totuuden paljastaminen ja rakentava arvostelu ei suinkaan
ole parjausta ja niinmuodoin kysymys onkin siitä, että onko
CCL:n jäsenunioilla ja niiden edustajilla demokraattinen oi­keus
lausua mielipiteensä vai lyödäänkö niille nyrkkiä pöy­tään
ja sanotaan "suu kiinni", kuten menetteli "voimamies"
Väinö Tanner Suomessa sillä seurauksella, että Suomen kan­sa
saa nyt maksaa raskaita sotakorvauksia. Juuri jäsenuni-oiden
demokraattisista oikeuksista on kysymys, sillä muistaa
täytyy, että Marshallin avun suunnitelma koski kaikkein lä­heisimmin
hctikohtaisesti Canadan sähköalan työläisiä, jotka
joutuivat sen takia joukkomitassa joko työttömiksi tai työttö­miksi
joutumisen vaaraan. Ei siis ole ihme, vaikka sähkö­työläisten
unio on arvostellut CCL.n johtoa sellaisen ulkopo-litiilcan
kannattamisesta, mikä aiheutti heti työttömyyttä säh­kötyöläisten
keskuudessa ja on jo heittänyt muidenkin alojen
tuhansia työläisiä työttömien armeijaan. Tämä erottamis­päätös
osoittaakin hyvin kouraantuntuvalla tavalla, että CC-L:
n oikeistojohto pelkää tositietojen leviävän jäsenistön kes­kuuteen
Marshallin avun suunnitelmasta. Mosher-Conroy-
Millard-klikki ei voi enää väitellä vakuuttavasti ohjelmansa
(tai oikeammin hallituk.sen ohjelman) puolesta ja siksi se tur­vautuu
erottamisiin ja muihin diktaattorlmaisiin tekoihin.
Tulokseksi saadaan sitten se, että CCL:n oikeistojohto te­kee
juuri siten kuin työnantajia edustava torylehti ennustaa.
Globe and Mail kirjoitti kesäkuun 2 pnä "uutisessaan" mm.
seuraavaa: "Vaikutelmana on että (CCL:n) johtokunta voi
erottaa (sähkötyöläisten) union virkailijat kongressista, mut­ta
antaa union jäädä jäseneksi."
Juuri näin tapahtui. Ja selitykseksi jää vain kaksi mah­dollisuutta:
CCL-.n oikeistojohto on joko torylehden kanssa
läheisessä salavuoteudessa tai jos näin ei ole, silloin toryleh-dellä
on joitakin keinoja, miten se voi saada ennustuksensa
sataprosenttisesti toteutumaan!
Jokatapauksessa CCL:n oikeistojohto voi tämän erotta­mispäätöksen
perusteella odottaa, että joku toinen sen jäse­nistä
(tri Conroyn lisäksi) saa porvareilta palkkioksi jonkun
kunniatohtorin tittelin.
Leipzigin sankarin kuolema
Viime tiistaina julkaistiin lehdessämme lyhyt mutta
suurta huomiota herättänyt uutinen Bulgarian pääministeri
Georgi Dimitrovin kuolemasta. Dimitrov oli kuollessaan 67-
vuotias ja hänen elämänlankansa katkesi sokeri- ja maksa-taudin
johdosta.
« Merkillepantavaa on, että porvarilehdetkin, Dimitrovin
poliittiset vastustajat, tunnustivat hänen kuolemansa jälkeen,
että Dimitrov oli kyvykäs, pelkäämätön ja itseuhrautuva
jTiies, joka pyhitti elämänsä työväenliikkeen hyväksi. Ja-kun
asiaa katsotaan vähänkin pinnasta syvemmälle, silloin näh­dään,
että Dimitrov oli kaukonäköinen ja horjumaton demo­kraatti,
sekä ennenkaikkea maataan ja kansaansa rakastava
bulgarialainen patriootti, joka toimintansa perusteella nousi
maailman kansalaisten etumaisten joukkoon!
; Palauttakaamme mieliimine v. 1933 tapahtunut Lepzigin
Xfikeuskuulustelu. missä Dimitrov kuolemaa halveksien puo­lusti
omaa puoluettaan, omaa luokkaansa ja omaa kansaansa
Saksan öykkärimäisiä ja verenhimoisia natsihallitsijoita vas­taan.
Juuri valta-asemiin nousseet natsit halusivat hävittää
kaikki demokratian rippeetkin ja murskata kaikki poliittiset
vastustajansa. Tämän taantumuksellisen suunnitelmansa "oi­keuttamiseksi"
natsit polttivat Saksan valtiopäivätalon ja
nostivat tästä omasta rikoksestaan syytteen Dimitrovia ja
Saksan kommunisteja vastaan. Tarkoitus oli leimata kommu­nistit
eirpatrioottisiksi murhapolttajiksi ja sen perusteella
leimata "kommunisteiksi" kaikki natsien vastustajat, sos-demit,
liberaalit jne. Se oli katala tekosyyte, kuten oli Tom
Mooneyn ja Saccon ja Vanzetin jutuissa Yhdysvalloissa, "kah­deksan
kommunistijohtajan" juttu Canadassa nälkä-Bennet-tin
aikana, sekä ne lukemattomat "maanpetossyytökset" joi­den
perusteella ennen toista maailmansotaa niin moni suo­malainen
työmies ja -nainen heitettiin kapitalistien vanki­laan.
Mutta voittonsa hurmassa olleet, julkeat ja julmat natsit
epäonnistuivat laskelmissaan. Kuolemaa uhmaten ja oman
asiansa paremmuuteen luottaen Dimitrov ei horjunut eikä
taipunut, vaan paljasti natsien likaisen pelin siinä määrin,
Settä Dimitrovista tuli maailman kansanjoukkojen edessä syyt­täjä
ja natseista syyllisiä murhapolttajia, mitä he todellisuu­dessa
olivatkin. -
j Näin tämä oikeuskuulustelu päättyi Dimitrovin loista­vaan
voittoon ja natsien surkeaan häviöön. Parhain todistus
siitä on tämä: Kukaan ei enää muista sen tuomarin nimeä,
joka oli Leipzigin oikeuskuulustelua johtamassa, mutta Di-initrov
tunnetaan ja hänen nimeään kunnioitetaan niin ys­tävien
kuin vihamiestenkin keskuudessa. Dimitrovin puolu­een
tuhoamisen asemesta tuhoutui natsipuolue muutaman
vuoden kuluttua ja öykkärimäinen Göring teki /nieluummin
itsemurhan kuin joutui nuoran jatkoksi toisten natsijohtajien
Jcanssa. Mutta Dimitrovista tuli rohkean esiintymisensä
Vuoksi Bulgarian kansallissankari, demokratisoituneen Bul­garian
kunnioitettu pääministeri v. 1946!
Dimitrovin elämäntarina osoittaa, että tie suuruuteen ja
kunniaan ei kulje rappeutuvan kapitalismin edessä pokku-
8YYTÖS BKTDCESIA VASTAAN
KOBOISTLV HAWAIIK
TrOLAlSIIN
Puliaessaao American Rellef for
Germany Inc.n pähälliaillä (ylipro-kuraattori
,Tom> Clark lausui: "Ha-waU
on nykyisin ainoa paikka niissä
kotoinen konununi&tiprobieeniiinme
ön vakava. Meidän täytynee «iellä
ryhtyä vakaviin toimenpitelhln. Luu­len
kuitenlcln, että juttu f Harry)
Bridgesia vastaan on jo ollut jonain
apuna Hawai)n tilanteessa . . . Jos
mencÄtymme Brtdgesin «yyttämlsesÄ,
niin kenties selviydymme puuttumat­ta
Hawai1n tilanteeseen." — F P : n uu-tlstJeto,
Eteenpaissä.
EI PORVAKETTA VAAN
TYÖLÄISIÄ VASTAAN
Montreal — Seafarers International
Union f Canadan merimiehiä vastaan
rikkuroiva laitos — Vapaus) kansain­välinen
Johtaja Hai C. Banks sanoi
tänään, että kaikkia briUllälslä lai­voja
boikotetaan tämän päivän Ulasta
alkaen Yhdysvaltain kaikissa Itäsata-mlssa
kostoksi siitä kun tn-ittiläiset
satamatyöläiset kieltäytyvät työslcen-tclemästä
Canadan rlakonalaisissa)
laivoissa . . . — C P : n uutistieto hei­näk.
6 pnä.
r-STTÄ!
JA CIO:N JOHTO ON TUKENUT
TRUMANIN HALLITUSTA!
Pian toisen maailmansodan jälkeen
hinnat menivät korkeammalle, kor­keammalle
Ja, korkeammalle. Ne, jot­ka
korottivat äänensä varoituksen an­tamista
varten, leimattiin tavallisesti
"volttollujärjestelmän arvcstelijolksl",
jotka "yrittävät heikentää amerikka­laista
elintapaa".
Lopuksi elttämätän tapahtui. K u ­luttajien
ostovoima joutui niin pa­hasti
pois tasapainosta hintoihin ver-r^^
en, että ostajat joutuivat rajoitta­maan
ostoksiaan. "Ylijäämätuotan-toa."
rupesi kehittymään eri aloilla.
Liikemaailma Ja teollisuus ^hallitus
myös — Vapaus) otti "va.staan" t ä ­män
probleemin panemalla työläisiä
pois työstä.
Täten ostovoima väheni edelleen.
Paljon samansuuntaista tapahtui
20-luvulla ja sitten tuli vakava talous­kriisi.
— CIO-.n Union New8 Servjce.
Toronton Yrityksellä oa pitkäaikainen Ja kunniakas Iiistoria ij^väen ar hrilntoinifnnan saraHa knten y?läc^vasta useita vuosia vanliasta ka-vsstaldn
näkyy. Yritys, knten sen sisarseuratkin Timminsista, Kirkland Laiteita, '^te^päästä", Beaver Lakelta, Port Arthurista jne., osallis-taa
väellä ja Toimalla lieinäkmin 30-31 pnä Sudboryssa pidettävään SCA17L:n kjmunenenteen Liittojnlilaan.
HEIXAXTEKOA
Säästeliäs aviovaimo kclKst
tään. joka kävi usein kapakig
maan olutta kotiin ja juosa
kotona. X l i ^ teki työtä ^
istui oluen ääreen. Hetfasea
tuan olutta siiäänsä, tuli häa
laan.
Vaimo seurasi miehensä toa
sanoi:
"Katsohan nyt jchn. nyt
tänyt ainakin dollann;-
"Olet oikeassa rakkaani^
mies. "Kun minä säästän nh,
l ä tavaUä, niin ennenpitkää
taa sinulle haluamasi turkm.»
rnoottori
erä
Neuvostovallan luoma teollisuus
valloittanut Siperian lakeudet
(Ammattlenylitarkastaja Järvenpään aius.sa yksinomaan Uralin, £ittenunin
Osuustoimin ta väen
piknikissä oli 900
henkeä saapuvilla
Timmins. — Sunnuntaina heinäk. 3
pnä oli ihanteellinen piknlkklpäivä Ja
noin 900 Jäseniä Ja ostajaa osallistui
Work»rs' Co-operatlven vuotuiseen
ptknlkklln. Joka pidettiin täällä suo­malaisten
ja ukrainalaisten kentällä.
Kalkki osanottajat olivat yksimielisiä
että tilaisuus oli kaikin puolin hyvin
onnistunut.
Iltapäivän ohJclmas.sa oli kaikenlaa­tuisia
kilpailuja, Joihin oli runsas
osanotto.
Liikkeen johtaja Garth Teeple Ja­koi
kilpailujen palkinnot ja puhui ly­hyesti
kalkcnklellstcn Ihmisten yhteis,
toiminnasta, jonka avulla voidaan
tehdä mitättömiksi sodanlletsojain
suunnitelmat. Hän kiinnitti huomion
kan.salllscen rauhanneuvostoon Ja ke.
holtti kalkkia suupuvllla olleita pitä­mään
rauhannappla osoituksena siitä,
että he haluavat rauhaa Ja toimivat
sen hyväksi. Billie Gardner myi run.
saastl rauhannappeja.
Piknikin onnistuminen on luettava
suuressa määrin liikkeen henkilö­kunnan
kovan työn Ja hyvän yhteis­toiminnan
ansioksi.
Snomen radiossa pitämä esitelmä.)
Neuvostovalta sai perinnöksi tsaarin
Venäjältä vanhan takapajuisella tek­niikalla
varustetun, ensimmäisen
maailmansodan rappeuttaman JteoUi-suuden.
Jonka perusta oli laajalle ja
väkirikkaalle maalle aivan liian kapea.
Pääasiassa oli vain ulkomaalaisen raa­ka-
aineen varassa toimivaa kevyttä
myqs Kuznetskin lähellä sijaitsevan
Telbcssin rautamalmiesiintymän mal-miin
Ja omaan kivihiileen perustuta
raudanvalmistusteollisuus. Uralin rau­tamalmin
kuljetus Kuznetskiin ja
Kuznetskin kivihiilen kuljetus Uralil­le
muodostivat eräänlaisen heiluri­liikkeen,
jonka molemmissa päissä
malmi Ja kivihiili pääsivät valtavissa
masuuneissa toistensa yhteyteen. Tä-teolllsuutta,
joka tuotti kulutustarvlk- j mä kuljetuksen rationallsojmistoimen-pide,
jolla vältettiin tyhjien rautatie­vaunujen
kuljettaminen, loi Siperiaan
kaksi teräksen valmistufkeskustaa.
kelta ja niitäkin riittämättömässä
määrässä. Raskas teollisuus puuttui
melkein kokonaan, josta johtui miltei
täydellinen riippuvaisuus ulkomalsis- \ Tällä tavoin Siperian teoUlstuminen
ta luotoista vanhojen tehtaiden kone- 1 ^Jui JättiläLsaskeleen eteenpäin
täydennyksiin Ja uusien tehtaiden ko- i Ha-Ui^lm uudet, vuoden 1926 Jal-neUla
varustamiseen nähden. Neu- i ^ecn kohonneet teollisuuslaitokset
vostovallan pyrkiessä tuotannon mo-; f^^^^^tog^J- ^^'y°f'l\- ^
nlnkertalstamiseen Ja maan taloudelll-: t"^- Ni^^hni Tagil, Nadeshlnsk Ja Kras-seen
riippumattomuuteen sen oli ra- """^«•«'^ ^ ' " ' ^ ' ^ ' ^ ^ .^^ yhä kasvavia
kennettava aluste lähtien suuri Jouk- ^'P;""" ™« " « t e o l " -
ko aivan uusi, a t.e ollisuuden aloja. O l i : suuden ,k e,h i^t yk,s e,^n t^ie llä.^ Naidi.e..n. ..m. e-
^ ^. , ,«.»foi tallmvalmistuslaltosten t u o t t e i d en
turvattava raaka-aineen saanti metal-käyttämiseen
raaka-aineena taasen
Vancouverissa koho­tettaneen
pian
kyytimaksuja
Vancouver. — British Columbia
Electric Rallway Co. on ilmoittanut,
että "jatkuva tappio" on pakottanut
sen anomaan lupaa katuvaunu- Ja
bussimaksujen korottamiseen Vancou­verissa.
Yhiiöri Johtaja A. E. Grauer
sanoi, että yhtiö on anonut nykyisten
lippujen. Joita on saanut kolme 25
sentillä kokonaan poistamista ja suo­ran
10 sentin kyytimaksun käytän-töönottamista.
Yhtiö llmoiiti jo silloin kuin se alle­kirjoitti
union kanssa uuden työehto­sopimuksen,
e t t ä kj-yUmaksuja OQ ko­rotettava.
Niagaran niemimaan
kansan kesäjuhla
Welland. Ont. — Niagaran niemi­maan
kansan kesäjuhla pidetään
LPP:n palkallisen Järjestön toimesta
sunnuntaina syysk. 4 pnä Garden City
Beachilla Pon NVellerissa. Tilaisuu­teen
on varattu koko päivän ohjelma
ja ravintola. Siellä on silloin huviametallurgisen JättiläistehdaslaUoksen
koko perheelle, vanhimmasta nuorim-I rakennustöihin. Tämän tehtaan te-paan
saakka. Järjestöjä ja kannatta- i jräksen valmistus perustui Uralin rau-liteolllsuudelle
uusia rauta-, kupari-,
sinkki-, tina- ym. malmikaivoksia
avaamalla, oli pantava käyntiin uusien
malmi- Ja klvihiillalueiden etslmis-työt,
oli lisättävä kivihiilen louhinta
moninkertaiseksi teollisuuden poltto­ainetarpeen
tyydyttämiseksi. Näiden
tehtävien tultua suoritetuiksi piti jo
olla valmiina sulatot j a Jalostuslaitok­set
samoinkuin raskaan teollisuuden
koncrakennus-, traktori-, sotatarvike-y.
m. tehdaslaitokset. Nämä valtavat
rakennustyöt, joihin vuosittain käy­tettiin
yhä suurempia pääomia, olivat
välttämättömiä myöskin siitä syystä,
että ulkomaat kieltäytyivät antamas­ta
luottoja. Neuvostoliiton oli tulta­va
omillaan toimeen.
UUSIA TEOLLISUUSALUEITA
NOUSEE
Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman
päätehtäväksi asetettiin Neuvostolii­tossa
Juuri raskaan teollisuuden luo­minen.
Kulutustavarateollisuuden eli
kevyen teollisuuden kehitys sai jäädä
odottamaan rakenteilla olevan kone­teollisuuden
valrhistusohjelmassa ole­via
koneita, joten sen pääsijaintikes-kukset
jäivät edelleen Neuvostoliiton
Euroopan puoleiseen osaan. Kuiten-k
i i i oli ryhdytty suorittamaan perus­teellista
ja suunnitelmallista malmi-ja
klvUililivaroJen et«intää koko Neu­vostoliiton
alueella Itämerestä Tyy­neen
valtamereen ja Pohjoisesta jää-merestä
Persian rajoille saakka. Ura­lin
vuoristo Siperian ja Euroopan r a ­jalla
oli osoittautunut todelliseksi me­talliesiintymien
aarreaitaksi, oli ^löy­detty
valtavia kivihiili- Ja. rautamäl-mlesiintymlä
Uralin niolemmin puo­lin
Ja, ndkä erittäin tärkeää mjöhera-pää
kehitystä silmälläpitäen, keski- ja
etelä-Siperiassa. Altailla sijaitsevan
Kuznetskin Ja Altain ja Kaspian me­ren
puolivälissä sijaitsevan Karagan­dan
kivlhlllivarojen kuljetusta varten
etelä-Uralin teräksen-, raudan-' y.m.
metallien valmistuslaitoksiin oli vält­tämätöntä
rakentaa tuhansien kilo­metrien
pituinen rautatieverkosto ete­lä-
Siperiaan.
Jo ensimmäisen viisivuotissuunnitel­man
alussa r>'hdyttiin Magnitogonskln
perustui Orskin, Sverdlovskin. Tshel-jablnskin
ja Molotovln koneteollisuus-keskusten
nousu Uralilla. Mainitta­koon
vain, e t t ä •esimerkiksi yksistään
TsheljabifLskin traktoritehtaan vuo­situotanto
ennen sotaa oli 40,000 trak­toria
vuodessa. Että kpnerakennuste-ollisuutta
ei Siperiassa ole vain U r a l l l -
nin puuvillan viljelysalueen kaupun­keihin
Tashkentifti; Ashabadiin, Sta-linabadiln
j a Feiranaan, lampaanhoi-toälueiden
keskuksiin Alma-Ataan.
Semipalatinsklin ja Omsklin on aivan
samoin selitettävissä. Myöskään ei olisi
tarkoituksenmukaista kuljettaa Sipe­rian
puutavaraa jalostamattomana
Jonnekin Venäjän tehtaisiin. Keski-
Sij>eriassa on noussut lukiiisla sahoja
Ja puunjalostuslaitoksia, jotka ovat
keskittyneet laajalle alueelle Toms-kin,
Novosibirskin, Krasnojarskin ja
Irkutskin kaupunkien ympäristöön.
Teollisuuden kehittyminen Sipe^-
assa on liittynyt ratkaisevasti liiken­neyhteyksien
rakentamiseen. Kun
Siperian jokien, jotka runsasvetisinä
ovat hyviä luonnollisia liikennereitte­jä,
virtaussuunta os pääasiassa eteläs­t
ä pohjoiseen, on rautatierakennus-työt
ollut välttämätöntä lukemattomi­en
I siltarakennusten välttämiseksi
suunnata etelä-Siperian kautta län­nestä
itään sekä muuten alueille. Jois­sa
vesiteitä ei ole käytettävissä. Jo
tsaarivallan aikana rakennetun Sipe­rian
radan li5ä.ksi, joka neuvostovallan
aikana uusittiin kaksiraiteiseksi, on
rakennettu 1927—30 välisenä aikana
ns. Turk-Sib-rata yhdistämään. K a ­zakstanin
pääkaupungin Semipala­tinskin
Uzbekistanin pääkaupunkiin
Täshkeptiin. 1931 valmistui Karagan-la,
osoittaa se, e t t ä Jo vuonna 1935 ko- j d a - r ä t a , joka yhdistäen Karagandan
nerakennustehtaita oli länsi-Siperias- kivihiilialueen Siperian rataan. E n -
jia kehoitetaan varaamaan
päivän tätä juhlaa varten.
tämän temalmiin Ja Altain kivihiileen. Toi­saalta
^ t y i myösicin Kuznetskiin
sa Tashkentissa, keski-Siperiassa Kt«z-netskln
alueen Stalinskissa ym. kau-geissa
sekä Novosibirskissa, Irkutsis-sa,
Ulan-Udessa Ja Tsherenhovossa
Baikal j ä r v en alueella, Tshitassa, Sre-tinskissä,
Blagissa, Komsomolsklssa,
Habarovskissa Ja Vladivostokissa kau­kaisessa
idässä. Näiden kaupunkien
konerakennustehtaat valmistivat ve­tureita
Ja rautatievaunuja, laivoja se­kä
maatalous- ym. koneita.
RAUTATEITÄ J A VESIVOIMA­LAITOKSIA
RAKENNETAAN
Kysymyksen ollessa raskaasta teol­lisuudesta
on usein haluttu väittää,
e t t ä sen sijoittaminen Uralille ja S i ­periaan
olisi johtunut strategisista
sjdstä. K i m kuitenkin otetaan huo­mioon
valtavat tuhansien kilometrien
pituiset välimatkat aikaisemmin ra­kennettujen
keski-, länsi- ja etelä-
Venäjän teollisuuskeskusten Ja uusien
käytäntöön otettujen malmiesiintymi­en
välillä, on ilmeisen selvää, eMä
suunnitelmallinen teollisuuden raken­nustyö
on ollut välttämätöntä suun­nata
lähemmäksi raaka-ainelähteltä.
Kemiallisen teollisuuden sijoittami­nen
Uralin ja Siperian raaka-ai«
nevarastojen läheisyyteen, tekstiili­nen
sotaa Jatkettiin t ä t ä rataa Koun-radin
kuparikaivoksille. Sittemmin on
rautatie rakennettu Uralista suoraan
Tashkentiin; Tashkent on yhdistetty
Kaspian meren rannalla sijaitsevaan
Krasnovodskiin jne.
Vaikkakin Siperian teollisuuden voi­mantarve
olisi voitu tyydyttää kivi­hiiltä
käyttävillä höyryvoimalaitok­silla,
on Siperian jokien vesivoimalla
ollut tärkeä merkityksensä teollisuu­den
ja liikenteen kehityksessä. Tämä
vesivoima on kuitenkin vasta aivan
pienessä määrin otettu käytäntöön.
Onhan siellä 5/6 koko Neuvostoliiton
vesivoima varoista. Yksistään Lena-
Joen vesivoimavarat on arvioitu viides­osaksi
koko maan varoista.
KOKONAISIA K A U P U N K E JA
ILMAANTUU ENNEN ASUMAT­TOMILLE
SEUDUILLE
Teollisuuden kehitys Siperiassa* on
aiheuttanut suorastaan mullistavia
yhteiskunnallisia muutoksia. Teolli­suuskeskusten
syntyminen ennen asu­mattomille
tai aivan harvaan asu­tuille
paikoille on aiheuttanut suuria
väestön muuttoliikkeitä Neuvostolii­ton
länsialueilta i t ä än ja maaseudulta
kauDunkeihin. Vuosien 1926—39 vä-teoUisuuden
sijoittaminen Turkeste-:Usesta Väkiluvun lisäyksestä tuli noin
13 miljoonaa Siperian ja Keski-Aasian
osalle. Kaukaisen idän alueelta on
väestönlisäys ja maahanmuutto ollut
suurinta. Vuosien 1926 Ja 1939 välillä
lisääntyi siellä väkiluku 2,5 miljoonas­ta
4 miljoonaan. Teollisen kehityksen
johdosta on Länsi-Siperia tullut osaksi
ein'ooppalaisesta Venäjästä. Alkukan­taiset
tuotantomuodot ovat joutuneet
väistymään nykyaikaisen- tekniikan
tieltä.
Teollisuuskeskukset ovat muodostu­neet
uusiksi suuriksi kaupungeiksi.
Vanhat kaupungit ovat kasvaessaan
täydellisesti muuttaneet ulkonäkönsä.
Sellaiset kaupungit kuin Kuznetskin
alueen Stalinsk, Kemerovo Ja Prokop-jevsk,
Joissa 1926 oli noin 4,000 asu­kasta,
ovat muuttuneet yli 100,000
asukkaan kaupungeiksi. U r a l i n Tshel-jabinsklssa.
Jossa 1926 oli 59,000 asu­kasta,
oli Jo 1939 273,000. Vuonna 1929
perustetussa Kirgiisien arolla sijaitse­vassa
Karagandinskissa oli asukaslu­ku
1939 166,000, vuonna 1932 peruste­tussa
Kaukaisen idän Komsomolsk-nlmisessä
teollisuuskaupungissa vuon­sa
1939 71,000 asukasta- Rinnan näi­den
elinvoimaisten kaupunkien syn­tymisen
ja kehittymisen kanssa on t a ­pahtunut
maataloustuotannon nousu
ympäristöalueilla. Joiden koneistettu
maanviljelys j a lisätty karjatalous on
kyennyt täysin tyydyttämään kaupun-kiväestön
elintarvehuolion. Viime so­dan
aikana muodasti Siperian mus­tanmullan
alue vilja-aitan myöskin
Uralin länsipuolen väestölle aikana,
jolloin saksalaiset pitivät miehitettyi­nä
Ukrainaa ja läntisiä vilja-alueita.
SOTA ANTOI SYSÄYKSEN
SIPERIAN TEOLLISTAMISELLE
Maailmansodan syttyminen aiheuj,tl
Siperian teollistumiselle uuden valta­van
sysäyksen. Jo ennen saksalaisten
hyökkäystä oli Neuvostoliitto r y h d yt
kiireellisesti siirtämään teollisuutta
lännestä Uralille ja Siperian. Sodan
alettua ilmoitetaan sinne siirretyn
vuoden 1941 jälkipuoliskolla 1.5 mU-Joonaa
rautatievaunuUista tehdasko-neistoja.
Koneistot voitiin asentaa
annakolta suunniteltuihin ja raken­nettuihin
rakennuksiin niin nopeasti,
e t t ä jo vuonsa 1942 70 pros. kone- ja
metalliteollisuuden tuotannosta ta­pahtui
Uralilla aikaisemmin vastaavan
luvun ollessa vain 40 pros. Samanai­kaisesti
teollisuuslaitosten siirtsonisen
kanssa muuttivat myös ammattitai­toiset
työläiset Uralille Ja Länsl-Slpe-riaan.
Kazakstaniin kerrotaan siir­tyneen
noin miljoona henkeä, Uzbe­kistaniin
2 miljoonaa.
Paitsi siirrettyjen tehtaiden käyn-tilssaattahxista
ryhdyttiin myös uu­sien
teollisuuslaitosten rakentamiseen.
TARPEEKSI
- "Sinun~autoii
pahasti.''
"No, kyllä se on jo täya-a
sen tekemään."
OSALTAAN-TOTTA
Eräs nainen seiioi penkillä j
noirsessa tilaisuudcisa nlhifii
paremmin. Hänen takanaan ,
ihmiset kehoittivat naista ists;
mutta turhaan. ViimeLn
hempi mies sanoi:
"Jos tämä lady tietäisi, että i
sukissaan on kak?i i.soa reikäi
h ä n ei varmaankaan näyttelis]
tällä tavalla,"
Nainen istui h?t:. Nuori pap;j
nastui hiusmartoa myöten Ja i
äsken puhuneelle miehelle:
"OI veli, kuinka saatatte puhssi
laista, mikä ei ole totta?"
"Etteikö se ole totta!" hmj
mies. "Ellei hänen sukissaaai
kahta .suurta reikää, niin kuini,!
saisi sukat jalkaansa?"
* • . •
KOHTELIAS
"Tarjoilija, minä en pidä hJi
näistä kärpäsistä täällä ruokasaä
sanoi ärtynj-t ravintolavieraä.
"Jos näytätte minulle ne T&ji
Joista ette pidä, niin minä pyjdjj
ne kaikki pois", sarici tarjoilijat
tellaasti.
• « •
VAIKEA KYSYMYS
"Minä en tiedä, miten vastaasi
hän kysymykseen."
"Mikä kysymy.s se sitten on?"
"Se on tällainen: 'Kuka oli iita
ennenkuin hän meni naimisiin?* i
nuUa ei luonnollisesti ollut äitiä i
nenkuin h ä n meni naimisiin."
» • . •
>fIINPÄ TIETE.VKIN
Poika: "Jos annatte minulle päi
linnumeronne. soitan teille jostai'
Tyttö: "Se on puhelinluettelKa'
Poika: "Mainiota! Mikä teidän n
menne on?"
Tyttö: "Se on myöskin puheMa
telossa."
AVULIAS
Mies katuvauniLssa toLselle mieliä
"Anteeksi, mutta pysaht\7kö
vaunu Mayhew-kadulla?"
Toinen mies: "Py.sähtyy. Rtiö
vain minua .silmällä ja astidcaaj:
pysäkkiä ennenkuin minä."
Vaikkakin rakennustöiden varsiiaa
na keskuksena oli Ural, oli suuria*
llsuuslaltoksla nous-sut myös Läns-'
Keski-Siperiaan. Vanhojen t
suuslaitosten ja kaivosten tuo;-
nostettiin huomattavasti. Vif
Kaukaisessa idässä valmistui jät
mainen rautatehdas "Amurstal".
Iin aluminituotanto kohosi sodan
kana moninkertaiseksi. Man
tuotanto jouduttiin alottamaan
zakstanissa saksalaisten mie""
Ukralnan mangaanialueet. C
laitosten käyttövoiman tuna
vaati uusia voimalaitoksia,
nettiin useita satojen tuhansitn
vosvoimain vesi- ja höyryvoima'-
sia ennätysajassa.
Konepajateollisuus nousi
osaksi siirrettyjä koneistoja käj
Varsinaisen s o t a t ar\-iketeoll'
ohella rakennettiin UraUlIa
kaupunkiin uusi autotehdas, j *
1944 oli ehtinyt toimittaa 44.000 a
moottoria alottaen kokonaisten
Jen valmistuksen saman vuoden
näkuussa. Pieneen Altain juureJ
(Jatkuu seuraavana sivulla»
PÄIVÄU PAKINA
Anti-climax eii pannukakku
roimisen. vaan kansanjoukkojen etujen, työväenliikkeen sy­vällisen
patrioottisuuden puolustamisen kautta. Toisin kuin
sosdemien oikeistojohtajat Dimitrov osoitti maailmalle, että
rappeutunutta kapitalismia edustavaa natsidiktatuuria ei voi­da
sietää missään muodossa, vaan sitä vastaan on päättävästi
taisteltava. Ja toisin kuin omia yksityisetujaan valvoneet
toisen kansainvälisen johtajat Dimitrov osoitti, että työväen­liikkeen
kokonaisuudessaan pitää irrqittautuaJkLapilalisUkio-kan
moraalisesta holhousvallasta ja rakentaa horjumaton työ­tätekevien
yhtenäisyys rauhan, demokratian ja yhteiskunnal­lisen
edistyksen hyväksi.
• Ihmiskunta on nyt paljon köyhempi kun Dimitrov on
poissa. Sen myöntävät sekä Dimitrovin kannattajat että \ as-tustajat.
Jos ei haluta olla turhan tarkkoja,
eikä tahdota h^koa hiuksia, niin
anti-cllmax-sana voidaan kääntää
vaikka pannukakuksL Pääasia on n i -
i m t t ä i n sisältö eikä muoto.
Anti-climax tarkoittaa sanankirjo-jen
mukaan jotakin sellaista k im
^ "suurenmoisen" asemesta tuleekin
odotettua pienempi. Selvällä suomen­kielellä
sanoen, sellaisena kuin äiti-vainaja
sitä opetti, anti-climax tar­koittaa
siis samaa imin epäozmistu-minen
eli pannukakku.
Ja jos suomenkielen tuntemuksem­me
ei ole aivan nollassa, niin porilai­set
sanovat oikeata pannukakkua
"prötiksi". Mutta "pröttiä" syödään,
- -jotavastoin pannizkaktoa voi olla epä-ormlstumakln
eli anti-climax.
E t t ä asia tulisi oikein j-mmärretyk-si.
esimerkkinä voidaan mainita "suo­malaisten
stmret" laulujuhlat, jotka
ennen juhlia suurenneltiin höyhenes­tä"
fcjnaksi, mutta ilmeisesti kutistui­vat
kuin lasareetin suurus siinä
määrin, että tiistainen Vapaa Sana
kertoi siitä vain sen mitä joku muu
lehti oli sanonut Ja torstainen Vapaa
Sana ei katsonut koko "suurjuhlia"
enää mainitsemisen arvoisiksi. Kieli­set
sanoisivat tällaista tapausta anti-climaxiksi,
mutta suomalaiset sanoisi­vat,
e t t ä »"pannukakku tuli koko suur­juhlasta".
Esimerkiksi Toronton Globe and
M a i l j e h t i kertoi suomalaisten suur-juhUen"
jonkin järjestäjän sanoneen:
"Me odotamme 200 urheilijaa osallis­tuvan
kilpailuihin ja yli 5,000 ihmistä
eri puolilta Ontarioa osallistuvan j ä t ­tiläismäiseen
laulu ja tanssi juhlaan
"Suurjuhlassa" käyneet henkilöt
ovat kyllä alakuloisina selittäneet, et­tä
pienet olivat juhlat osanottajiensa
ja yleisön kannalta katsoen. Yhtenä
taakaan Juhlavierasta, puhumatta­kaan
nyt kuoroista, voimistelu jouk­kueista
jne. Mutta antakaamme To­ronton
Vapaan Sanan kertoa: "KU-pailoiliin
osaliistai 14 urheflijaa Soos-t
», Torontosta, TtmminrisU ym. paik-kakamnilta."
,
Kira kaksisataa urheilijaa katis-tm
neljäksitoista. niin sellaisia
jnttoa el voida enää syMä. Se el
ole siis porilaista "pröttiä". vaan
canadalainen anti-climax eli pan-nulcakko.
' ' * • •
Pikkulintu on laulanut — tosin ver­tauskuvien
avulla ^ e t t ä kun erään
pienen maan suuruuteen pyrkineen ja
hölmäläis3ryttä ihailevan ja kuvaavan
lehden toimituksen edustaja l ä h t i vie­raille
maiUe köyhiä heimolalsiaan t a ­paamaan,
n i in tapaus h e r ä t t i ansaitim
huomion lisäksi myös amerikkalais-malsta
suurentelua. Hänestä ei tosin
saatu sellaista sirkxispelleä kuin oli
työläisten Ja pJentEdonpoikien piekse­misestä
kuuluisa Jaakkoo, mutta hyvä
minkin.
Mutta kun tämä suureksi mainos­tettu
poroporvarillista hölmöläisyyttä
edustava henkilö saapui erääseen lä-vottiln
hotelliin ta: minne
pois tieltä. .
Myös eräänlainen pannulcajau
anti-climax, luulen ma.
• * *
Mutta sattuu sitä "par
piireissä".
CIO:n Johtaja mr. Murray on
dysvaltain terästyöläisten
tsaari.
Hän on vanhan fariseuksen
pclvistunut dollarin edessä ja
lut: "Kiitos sinulle, oi kaikin
dollari, että minä en ole rm
kuin kommunistit."
Murray ja kumppanit ovat tu
kumoamattomana todistuksena tämän | hiseudun asuntoon — olkoot nimet
Icatsantoicannan puolesta aa esitetty
väite, ettei Soon lähimpänä olevasta
kaupungista Sudburysta oUut mon-nnainitsematta,
koska pikkulintu sitä
visersi — niin vastaanotto oli ^-iralli-suuttakin
kylmempL Sen kuin neu-
Marshallin avun ohjelmaa. A
sotapaktia Ja kongressin noita
kampanjaa siinä hurskaassa t
e t t ä hyvinä miehinä esiintyen ^
väreille palveluksia tehden be^
joitakin murenia palkkioksi
mässäyspöydältä.
Mutta klittämättömjTS
man palkka- Tätä ^ i - ^ J " ' " ^.
moitettiin radioitse, etta Ybay=^ ^
teräsyhtiöt ovat sanoneet." j o ^ ,
tos vain palveluksista, matta -
kään ette saa terästyöläisiUe
korotusta".
ÄiU-vainaja jos eläL^i. sanoj
pannukakku tuli mr. Murrayc»^
jelmasta. — Känsäkoura. _.J--