Vapaus, August 19, 1950

              työläinen ed!
Miena lukien
oa:*Xenraali
että usA:n
JelemiEeksi on
olilton kiaip
^irthurin vlfkatekevä pormes-jji
E. V. Anten on närkästynyt!
gin on syvästi loukkaantunut siitä,
valtuuston jäsen mrs. Eunice
johdolla toimiva konsertti­ni
ollut paikallisessa lehdes-
"juifeaistussa ilmoituksessa kyllin
^ ^ t a i s e l l a tavalla käsitellyt hä-a
körJteutensa nimeä jä titteliä.
. „ V, Ji ioiD Port Arthurin vt. pormesta-
» P<?msl oiiknjjj _i Anten on vihainen hän näkee S;-?^* Iita ja huutaa, että niin kauan
"»OKSaä tsSBfcJfi ^ Oli valtuusmiehehä, (seikka
gjto hyvien arthurilaisten sietää
merkille) "missään kunnallises-
^imassa ei esiinny-punaisia, ei
leanpunaisia eikä kommunistien
^ seattuja voimia".
Piiliittisten termien mukaan ylläole-sullcee
pois kansalaisten kirjoista
junistien lisäksi -vaaleanpunaiset
•a jäsenet sekä kaikki uniot Ja
oitte? Toistakaa
» ?wdiey on tj^
lan sen tietävji."
5tty, kirkui poiiid
Uksi?
ette paijastannt
MAAPERÄggg
a ja farmari te-tä
vastaan tuli
lut kähi
:a oli kiharoltn,
alattu verijji
oitu.
!tte tästä neltosötji
ainen,
armaankin I
ärässä, koska 1
irksen ja maalau
i katseita vaksL
muut järjestöt, joissa on yksi tai use­ampi
kommunisUjäsen. Jos v.t. por­mestari
Antenin sana on laki ja oi­keus
Port Arthurissa, nun se tarkoit­taa,
että vain hänen K l u Klux Klani-malsuut^
nsa taipuvilla totalitääreillä
on enää. kansalaisoikeudet Järvien-päässä.
E i siis ole ihme ^vaikka puisto-komitean
jäsen mrs. Grace Adams sa­noikin
tri Antenille. «ttä "Sihim mie­lestäsi
ovat kaikki kommunisteja"!
Tällaisen sankarin vihoissa on yhtä
hyvä olla kuin on eskimolapsella olo
kuin häneltä itseltäänkään ei ole ky­sytty
mihin mahdolhssen puolueeseen
tai mihin mahdolliseen seurakuntaan
han kuuluu tai kuuluuko milimkään.
Miss Saari oli oikeassa sanoessaan, et­tei
Kaiku-kuorolla ole sen paremmin
välittömiä kuin välillisiäkään, ei nä-kymaitömiä
eikä näkyviä, siteitä kom­munistipuolueen
kanssa. Itse v.t. por­mestari
Anten tietää, että jos joku
hänen sairaanhoitajistaan (suurmie­henä
hänellä lienee näitä paljon ) sat-tuu
kuulumaan joko konservatiivi- ja
turkkeihinsa käärittynä. Ja siksipä on kommimistipuolueeseen. se ei tarkoi-
SIMMS. HOÖKER &
PICKERING
Vakuutuksia ja kilnteimlstöjä
Kiinteimistölainoja ja bohdeja
Dominion Bank Building
TIMMINS. ONTARIO
Barnes Drag Cö.
— 3 KAUPPAA ^
isanltSte. Marie Onteito
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
njdellineD vaiasto ISftkkftta.
3 pääsee eron:
K.
- ja rohdoskaupois §^ -
as. Ant-traps,
paloja, joita muun
jesään ja siten
ikunnan.
urin
27 pnä
tea
Lyhyt maininta »lei
thurin osaston jail
ään Iskun pui5t{s|
) elokuun 27 i H i^
n jäisi siHoln JulU
lellä on k a i t o^
että,- ohjelnua, I
u MikäU urheiliisti
: kuulluti että liffi
in kiertopalkinoisti
ttakaa huomioon]
nään kuntoanne
mukaan Injetti
tulee vielä ole
lä onhan tämä ^
dä. Sitten taaj i
ilmat, jolloin ]
kki luonnon kau
teii on taas toii
m suojiin,
aa kello 1 päii
ikinen objdma
alin edestä vm\
jkainen varaa iti
5ä valmiiksi
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
BELL
HAUTAANTOIMITTAJAT
Byvämainelnen palvelus
2746 East Bastings Street
PUHELIN HA. 0015
Iraucouver Br. Columbia
oikeastaan maanmiestemme kunniak­si
se kun v.t. pormestari Anten kohdis­ti
vihanpurkauksensa pääpainon
Porjt Arthurin suomalaisten ylpeyttä,
sekakuoro Kaikua vastaan.
Asian kulku on. mikäli sikäläinen
lehti kertoo, seuraavanlainen.
Kaupungin isät ja äidit olivat aivan
oikein päättäneet järjestää viisi pe­räkkäistä
ulkoilmakonserttia Curreht
River (Isonjoen) puistoon. Nyt viikon
vaihteessa pidettiin toinen ja ilmei­sesti
ensimmäistä paremmin onnistu­nut
konsertti. Sikäläisen lehden ker­toman
mukaan konsertissa annettiin
seuraavanlaista "subversiivista" ohjel­maa:,
E. R. Mallinsin johtaman 24-
henkinen lapsiryhmän lauluja. Enima
Kozaglavin, Mary Toplackin,, Delores
Proiitin ja Jerry Skinnerin esityksiä,
Eleanor Toplackin ja E. R. Mallinsin
duetto. Iipwell Davidsonin yksitylslau-lu
mrs. P. Whitleyn myötäillessä. 35-
henkisen Kaiku-kuoron lauluja, joh­tajana
nuss Ruthe Saari. Sopraano­solisti
Margaret Kanen lauluja. St.
Michael Anglican kirkon papin Rev.
A. J. Thompsonin puhe. Tunnettujen
laulujen yhteislaulua valtuusmies
(jeorge Wardropen johdolla.
Lisäksi laulettiin luonnollisesti
"Ö Canada" ja "God Save the King".
Kaiken tämän johdosta v.t. pormes­tari
Anten näki punaista ja tuomiisi
koko konsertin kommunistien subver-siiviseksi
vehkeilyksi. Erikoisen paha­na
hän piti sjtä kun CSJ:n "kommu­nistinen"
sekakuoro "Kaiku" esiintyi
tässä konsertissa ja siten ilmeisesti
uhkasi viedä hänen korkeutensa yö­unen;
Kuoron johtaja miss Saari sanoi ai­van
oikein, ettei KaikU-kuoro ole
kommunistikuoro — ja kuoron johta­jana
hän tietää varsin hyvin, että ke­neltäkään
kuorolaiselta sen paremmin
n
naan
. kizabeth Bcott i
i ä n sUlä penistä
kaikki aikansa
a a n "fomkirjojj'1
rs. Glendowe
t vaihtoi länen 1
Jän tätsä "fo;
ivat kilpailuldffl i
Ikäläisiä miehiä
Ipailuibinsa.
n 'teki kaikkensa"
tään järjestäjiä to
Idin huono BllE»!
lielenilmaisu... :
i kilpailujen jä
iän onnisttmut. b
jainittua 'herra»'*
tehdäkseen
mman
Vhitfield esiintyi!
ei säästänyt
ij^nen parjaa
yneet enempää
kuin itse ^"
Samalla nämä!
e oli viimeineil
alallaan tähin I
nämä kolme
lisUle esimato»'
lieidät on sidottnl
n kulttuurin"
•'sivistyoiätti
een.
odettava, että 1
lyöskin mukana'
ta edustivat 100 f
3€brdesJa3A»«
sStone. Näa»'
at kllpainect
a saivat my&tonj
listen
öteaa mySsiö
jessaan.
a kuin niySsbo_;
Dvat jänlö» _
kaasojen syrtfl
t aaoinneetaj
MIKSI KÄRSITTE KYLMETTYMISES­TÄ
saadusta YSKÄSTÄ? Estäkää se
eurooppalaisilla DIANA-TIPOILLA, eu-röoppa
aisen formulan mukaan tehdyllä
lääkkeellä, mikä nykyään tunnetaan
kaikkialla Canadassa ja Euroopassa.
Muiitama DIANA-tippa sokeripalassa
tai kuuman veden kanssa otettuna aut­taa
heti huojentamaan KYLMETTYMI-SEN
kautta saatua YSKÄÄ, nenäkatar-ria,
kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
astmassa, henkitorven tulehduksessa, se
lievittää korva- ja hammäskipua ja on
erinomaista kurkun kurlaamisessa ja ki-peitten
ikenien parantamisessa. Useim­missa
canadalaisissa kodeissa on nyky­ään
yksi tai kaksi pullollista DIANA-tippoja
hyvin käytönnöllisenä lääkkeenä
kesisin ja talvisin. Älkää salliko KYL­METTYMISEN
kautta saamanne YS­KÄN
pitää teitä vuoteessa. Hakekaa
pullollinen DIANA-tippoja paikallisesta
rohdoskaupastanne tänään. Ellei siellä
ole, niin kehoittakaa rohdoskäuppiasta
hankkimaan sitä lääkkeiden tukkukau­pasta.
Hinta $L25 pullo.
ARVOKAS, KOHTELIAS JA MYÖTÄTUNTOINEN PALVELUS
eUENETTEFUHERÄL SERVICE
. Unanvaihtolaitteilla ja uruilla varustettu kappeli
59 Cedar Sl. North
NYKYAIKAISEIvIlVnN. VAR,USTETTU
Paul G. Guenette, lilkkeerihoitaja
Puhelin 3741
Timmins, Ontario
ta sitä. että hänen vastaanottohuo­neensa
on joko konservatiivi- tai kom-.
munistipuolueen päaihaja.
Ja jos tri Antenin yksi parhain sai­raanhoitajista
sattuisi olemaan kom­munisti,
niin epäilyttävää on. jos ei
hän aivan mielipuolinen fanaatikko
ole. erottaisiko hän hyvää työntekijää
palveluksestaan. H.äneh korkeutensa
tietänee senkin, että "ajatusten kontr
roUi" ei sovellu demokratiaan, ja et­tä
kenenlcään ei tarvitse häneltä vie­lä
pyytää lupaa kuulua johonkin puo­lueeseen
tai järjestöön!
Mr. Wardrope sanoo tietävänsä, et­tä
kuoron yksi miesjäsen on konser­vatiivipuolueen,
vankka kannattaja.
Port Arthurin vt. pormestari, hänen
korkeutensa tri Anten, jonka "kun­niaa"
oh loukattu paikallisen lehden
ilmoituksessa jättämällä hänen ni­mensä
siitä pois ja panemalla "vir­kaatekevä"
titteU lainausmerkkeihin,
sanoo kuorossa olevan kommunisteja.
Mahdollisesti he molemmat ovat oi­keassa.
Me emme tiedä, sillä CSJ
ei yksinkertaisesti harjoita poliittista
ajatusten kontrollia. Me tiedämme
vain sen, että Port Arthurin seka­kuoro
Kaiku on mainio kuoro, mikä
vaalii kiitosta ansaitsevalla tavalla
kansamme kuolemattomia kulttuuri­perinteitä
ja isiten tehdessään pitää
korkealla järjestyneen työväen kult-tuurilippua.
Kunniansa loukkauksesta raivostu­nut
ja kaikenlaista mielipidevapautta
ilmeisesti pelkäävä v.t. pormestari
Anten puhui kuitenikin suurieleisesti
siitä miten "kommunistisen" Kaiku-kuoron
kunnalliseen konserttiiri osal­listuminen
uhkaa subversiivisella toä-minnalla
kaikki hänen totalitääriset
mielikuvansa. '
Ei auttanut vaikka hänelle-selitet­tiin,
että sekakuoro Kaiku osallistui
miss Ruthe Saaren johdolla Port
Arthurin musiikkikilpailuun ja voitti
siellä ehslnomäisen palkinnon alal­laan.
Ei auttanut vaikka hänelle selitet­tiin,
että sekakuoro Kaiku el pyytänyt
eikä tunkeutunut väkisin k.o, kon­serttiin,
.vaan että konsertin järjestä­jät
pyysivät Kaiku-kuoroa laulamaan
— ja että miss Saari ja hänen johta­mansa
kuoro antoi mielihyvällä apun­sa
,ja mikä pahinta "lauloi ihanasti"!
Ei auttanut vaikka konserttiiri osal­listui
ohjelman esittäjänä kautta Ori-tariori
konservatiivisena johtomiehe-nä
tunnettu valtuusmies Wardrope,
jonka kunniaksi sentään on sanotta­va,
että kaikesta konservatiivisuudes­taan
huolimatta hän puolusti val­tuuston
kokouksessa Kaikua ja k.o.
konsertin järjestäjiä.
Tämän kirjoittajasta tuntuu kui­tenkin
siltä, että hänen korkeutensa,
vt. pormestari Anten on mielipuoli­sella
raivollaan paljastanut Itsensä
Port Arthurin asukkaiden silmien
edessä mieheksi, jonka palkka ei ole
valtuuston jäsenenä eikä missään
yleisessä luottotehtävässä. Taaritu-muksellisella
raivollaan ja sairaaloi-sella
punaisuuden pelollaan liän on
ansainnut itselleen kaikkien edistyk-selllsteh
ihmisten ylenkatseen.ja in­hon.
Asiallisesti puhuen näyttää siltä,
että sekakuoro Kaiku voi olla ylpeä!
Vastauksessaan Aragon kuvaili sitä
tuskallista taistelua,^ mikä hänen oli
käytävä päästäkseen surrealismin ni­hilistisestä
sekasorrosta sosialistiseen
realismiin.
"Kestää usein vuosikausia, eimen-kuin
intellektuelli löytää sen aikam-nie
päätotuuden. että työläiset tällä
hetkellä muodostavat sein ainoan luo­kan,
joka voi johtaa meidät sosialis­miin",
hän sanoi. "En voi valittaa tuo­ta
taistelua enkä surrealistista men­neisyyttäni.
Kirjoittaminen on am-miatti.
kuten mikä muu tahansa. Ei
se. ele niin yksinkertaista j a helppoa
lEuin jotkut saattavat luulla. Minun oli
opittava ammattini. Jos minä olen
kirjoittanut hyödyllisiä kirjoja, kuten
eräät puhujat tänä iltana ovat va­kuuttaneet
— ja mihin varmasti olen
Amerikkalainen kirjailija Mi­chael
Gold antaa "Masses & Main-streamin**
Itiiiden tmikokuan nu­merossa
erinomaisen karakterlsiil-kan
Ranskan Johtavasta vasem-
, misäbidrjallliasta Aragonista. Sen-
' raava ^see on ttiakiitn lyhennetty.
•PoJäUeni Nic^lle annettiin eräänä
päivänä koulussa tehtäväksi mainita
joku Aragonin vastai;intaruno. Minua
ilahdutti hucmata. että Kenraali Coca
Cola. joka pistää nenänsä jokikiseeii
maailman kolkkaan, oli epäonnistunut
biljoonineen yrittäessään pyyhkiä las­ten
lukemistoista Voltairen ja Rous­seaun,
RoUandih ja Aragonin. Vive
la France!, joka yhä pitää runouden
ja : vallankumouksen pimaista viiniä
parempana kuin meidän epäterveellis­tä
ruskeata kaupallista juomaamme.
Olin tavaimut Aragonin Neuvosto­liitossa
1930 ja Pariisissa 1935. Kun
tulin perheineni Pariisiin 1947, huo­masin,
että hänestä oli'tullut kansal­linen
kirjailija, ilmiö, jota monet ver­tasivat
Victor Hugoon.
Ensimmäisen maailmansodan jäl­keisestä
ajasta lähtien, jolloin hän oli
surrealisti, Aragon oli ollut intohimoi.
sen lyyrillisyyden mestari, uusien
muotojen ja tuntemistapojen kokeili­ja;
vertaansa vailla oleva kielen tai­turi.
Hän qli myös organisaattori. Ja
tällä hetkellä hän on Ranskan intel­lektuellien
johtava organisaattori
taistelussa rauhan ja sosialismin puo-
.lesta. ,/
Organisaattori on Ihmisen Kodin
rakentaja. Ilman häntä sosialismi
saattaisi jäädä hienoksi unelmaksi
teoreetikon aivoihin, arkkitehdin si­niseksi
piirrokseksi, joka jää pölyise­nä
hyllylle. Organisaattorin täytyy ol­la
samalla kertaa strategi ja tiede­mies.
Hänen täytyy ymmärtää Ja olla
kärsivällinen muiden ihmisten heik­kouksiin
nähden, mutta pysyä itse
vahvana ja kyhriäpäisenä Ja osata an­taa
määräyksiä tulitaistelussa.
Kommunistiselta organisaattorilta
vaaditaan enemmän vastuuntunnotta
kuin keneltäkään muulta. Harien täy­tyy
suuren kasvattajan tavoin vetää
esiin ihmisissä piilevä kaikkein hie­noin,
paljastaa ihmisille, jotka kapi­talismi
on pilannut, tehnyt itsekkäik­si
ja kyvyttömiksi, heidän oma arvon­sa
ja merkityksensä, ja opettaa heidät
työskentelemään yhdessä. Kommunis­tisen
organisaattorin täytyy olla teh­ty
raudasta. Hänen täytyy olla tehty
rakkaudesta.
Aragon, joka nyt on 53-vuotias, on
syntynyt varakkaassa perheessä Ete­lä-
Ranskassa, Hän opiskeli lääkete-dettä,
kunnes ensimmäinen maail­mansota
heitti hänet armeijaan. Hän
palasi sieltä tullakseen surrealistlsek-
.si runoilijaksi, yhdeksi tuossa nihilis- sa huudahduksissa,
tisessä ryhmässä, jok^, hyökkäsi terä- Vietin yhden illan Moskovassa Ma-vän
raivoisasti kaikkia kapitalistisia jäkovskin luona, missä tapa.sin Ara-laitoksiä
vastaan. gonin, Elsa Triolefn ja hnäen slsa-
Aragon oli tämän metafyysisen me- rensa. flimlkriltlkon Georges Sadou-tslöimisen.
mielenosoitusten ja freu- In ja pssip Brikln, sen iuturistiryh-vaasU,
ettS hän kirjoitu <un&a &!•
kaansa ei ikuisuutta varten. \"Helt-lakää
runoni pois kun olette ite luke­neet,
niinkuin heitätte lehden. Nii­den
tarkoitus on palvella kansaa sinä
hetkenä kuin taVve vaatii."
Aragon .tiedemies ja kielen mesta­ri,
surrealistinen kokeilija Ja kommu­nisti,
oli oikea mies ymmärtämään,
etta Majakovski oli yksinkertaisesti
aikakauden suurin runoilUa. Kuka
saattoi voittaa hänen profeetallisen
hehkunsa ja hänen tekniikkansa ne­rouden?
Vallankumouksellinen sisäl­tö
oli Innoittanut uusiin rohkeisiin
vallankumouksellisiin muotoihin.
Aragon palasi Ranskaan Ja heittäy­tyi
miikaän liikkeeseen koko ihailta­valla
hehkullaan. Hän kh-Jolttl into­himoisen
kommunistisen tuiiteen
täyttämiä runoja, majakovskilaisla
juilstusrunoja* ja eräs niistä, "Pu­nainen
rintama", aiheutti hänelle fa­sistisen
oikcusistuimeh Julistamana
viiden vuoden vankeustuomion (tuo­mio
kuitenkin peruutettiin). Aragon
aloitti, auttaen humaania kirjailijaa
Jean Richard Blochia. päivän työn­sä
Ce Soir'lssa. kommunistisessa sa-r
npmalehdessä. Hän toimi myös jär­jestösihteeripä
Kulttuuritalossa, va-semnriistolalsten
taiteilijain, kirjaili­jain
ja iritellektuellien keskuksessa.
pyrkinytkln — se on osaksi onnistu­Hän
kirjoitti romaaneja ja oli jul-nut
siksi, että olen käynyt pitkän kou-! kalssut balzac'riialsen romaanlsiker-lun
ja kirjoittanut monta muuta, vä- „,än "Todellisuuden maailman" en-
Lauan^Eaina, elofe 19 p.—JSaturHay, ÄugusF 19 " Bivn^
KIITOS
Lausunune sydämelliset kiitokset ystäville 'ja^^ yU&A
tyksesta. Jonka Järjestitte omaan kotilxnme: muuttamisen Johdosta^
Kiitos lahjoista, syömisistä Ja JuonUsista^rB
paniJoiUe sekä päivän emännille.
Ystävyydellä teitä^uistaen.
VALMA ia AHTI SONTINEN
LOCKERBY ONTAXUO
hemmän hyödyllistä Ja epäonnistu­nuttakin
kirjaa. Mlriun oli opittava
ammattini."
V. 1927 Aragon liittyi Ranskan kom­munistiseen
puolueeseen, ajankohta­na,
jolloin.se oli epäkypsä, ryhmärii-talsuukslen
repimä, epäluuloinen sur­realisteja
ja muita porvarillisia kirjai­li
joit a kohtaan. Aragon kiristi ham­paitaan
ja työskenteli lujasti. Muuta­mat
hänen surrealistisista tovereis­taan
seurasivat häntä, mutta enem-m:
stö seurasi Andre Bretonia ja hyl­käsi
Aragonin.
Muistan Aragonin hyvin Harkovln
kongressista 1930; nuori solakka rans­kalainen
i-unolllja. jolla oli korkea ot­sa
ja säihkyvät ruskeat silmät. Joka
liikkui keveästi kuhi miekkailija; Iloi­nen,
ystävällinen, älykäs, hän saattoi
heittäytyä tuliseen väittelyyri jos tar­vittiin.
Hän oli suuri puhuja, taisteli­ja
sen puolesta, mihin hän uskoi; Hä­nellä
oli myös dadaistiksi Itsekuria ja
hän pii jo runoilija; joka oli alkanut
ajatella järjestyneltten Ihmisten ter­meillä.
•
Aragon oli hiljattain mennyt naimi­siin
Elsa Triolefn karissa ja tämä oli
hänen mukanaan kongressissa. Elsa
ei ollut vielä aloittanut oniaa kirjaili­januraansa,
joka myöhemmin on teh­nyt
hänestä erään vastarintaliikkeen
merkittävimmän kirjailijan. Hän ja
Aragon olivat köyhiä. He asuivat Pa­riisissa
lihakaupan yläpuolella olevas­sa
huoneessa ja olivat viikkokausia
käyneet kaupittelemassa keittokirjoja
ovelta ovelle hankkiakseen matkara-
Jiat Neuvostoliittoon. Elsa tunnettiin
toisena . suloisista, kaunistukkaisista
Moskovan sisaruksista. Hanan sisa­rensa
oli Majakovskin rakastettu. Ru­noilija,
ön" kuvastanut häntä tuhan­sissa
hämärissä kuvissa Ja trangilKsls-dilaisten
sana-arvoitusten huomiota-heiätiävä
Johtaja. Tämä dadan pal­vonta
oli seikkailua, lahjakkaiden tai­teilijain
nuoruuden hurjistelua. Se el
kuitenicaan ollut nykyisen existentia-iiskln
luorinotonta, kylmää tyhjyyttä.
Nykyhetken porvarill.sissa dekantels-sa
on kuin hautausmaan leima ja ha­ju.
1920-luvun dadaistit olivat taiste­lijoita,
jotka hyökkäsivät hurjasti
akatemiaa, tylsää porvarillista yhden­suuntaisuutta
ja tekopyhyyttä vas­taan.
Erääsä äskettäin pidetyssä, työläis­ten
kokouksessa Pariisissa keskustel­tiin
Aragonin uudesta teoksesta
män teoreetikon, josta tulivat Maja­kovski,
AsseJev, Burljuk.
Majakovskia täytyy pitää eräänä
suurlmparia vaikutteiden antajana
Aragonin elämässä ja työssä. Ei
vain henkilökohtaisten siteiden vuok­si,
heidän rakkautensa vuoksi kah­teen
möskoValaseen sisarukseen, tai
Majakovskiri laulun mahtavan ukko­sen
Ja marsslsävelen vuoksi. El, pi­kemminkin
Majakovskin elämän tar­joama
eslriierkkl on vaikuttanut Ara-goniin.
. Sillä hänen edes-sään oli Ma­jakovski.
"poliittinen" runoilija, fu­turistinen
kirjailija, joka oil tekstan­nut
Iskulauseita ja talsteluviestejä
"Kommunistit". Keskustelun aikana taisteltaessa piiritetystä Petrograd^sta.
siitä, että sillä on tällainen loukattu eräs työläinen moitti Aragonia hänen' Hän po!riii aiheensa päivän elämästä,
suuruus vihamiehenä. — W. E. surrealistisesi a menneisyydestään, kuten sanomaJelitimies, ja julisti kll-
'ETTÄ!
® Meidän pyrkimyksemme on osal­listua
kaikkien rauhan voimien kans­sa
suureen ja jaloon toimintaan rau­han
puolesta, että voitaisiin rakentaa
kestävä rauha kansojen ja kansalli­suuksien
kesken.
® Siksi kehoitamme ystäviämme ja
kannattajiamme toimimaan rauhan
puolesta, että uhkaava sodan vaara
poistettaisiin ja hyvä veljellisyyden
tahto kohotettaisiin sille kuuluvalle
paikalle kansojen keskuudessa.
INTERNATiONAL CO-OP
STORES LIMITED '
^ 176—180 S. ALGOMA ST.
PORT ARTHUR ' ONTARIO
I •
slmmälset osat.
y. 1934 Ranskan fasistit sukelsi­vat'
revolverelneen Pariisin kaduille.
He yrittivät kukistaa tasavallan, joka
oli heikko Ja paikalleen p^ysähtynyt
Staviskyn rappion jälkeen. Mutta
Pariisin kansa on kuin kuolematon
Guillver, Jonka kääpiöt ahia ovat usr
koneet voivansa varmasti sitoa kah­leisiin.
Guillver herää henkiin jokai­sen
sukupolven aikana laulun, uhman
Ja sankaruuden seuraamana. Vuoden
1789. 1848 ja 1871 pojat Ja tyttäret
nousivat "kuin leijonat levoltaan" ja
taistelivat Hitlerin Innoittamia pettu­reita
vastaan kaduilla. Kolmessa päi­vässä
taistelu oli ohitse. Luotiin kan-sanrlnUmahallitus,
jossa kalkki puo­lueet,
myös kommunistinen puolue
olivat mukana.
V. 1935 pidettiin Pariisissa kansan­rintaman
kehityksen eräänä ilmaisu­na
kansainvälinen kirjailijakongressi,
joka suuntautui sotaa ja fasismia vas­taan.
Sen yhteydessä näin ja ihailin
Aragonin prganisaattöri-neuroutta. El
ollut helppoa saada sellaista kongres­sia
aikaan; ranskalaiset Johtomiehet,
Aragon heidän Joukossaan, suunnitte­livat
sitä kuukausimäärin. Harkoyin
klrjallljakongressissa 1930 useimmat
osanottajat olivat kommunisteja.
Mutiia Pariisin kongressi 1935 oli tar­koitettu
yhteisrintamaksi, yhtä leve­äksi
kuhi niiden Pariisin työläisten
intellektuellien, pikkukaupplalden Ja
ylioppilaiden virta. Jotka olivat lyö­neet
takaisin Hitlerin joukot.'
Tässä kongressissa oli läsnä mm.
neuvostokirjailijat Alekseil Tolstoi,
Ehrenburg, Korneltshuk, Miten selr
laiset kalpeat, voimattomat porvaril­liset
enkelit kuin E, M. Förster, tun­teellinen
englantilainen kirjailija tai
loppuunkulunut skeptlilinen n.hlUstl
kuten Aldous Huxley, psykopaattisestl
subjektllvirieri Andre Malraux tai it­seään
ihaileva,' turmeltunut A,ndre G l -
de saattoivat' tuntea tovereikseen nä­mä
: yhteiskunnallisen vallankumouk­sen
kypsyttämät miehet? Mutta syn­teesi
täytyi syntyä, se oli elämän ja
kuoleman kysymys kahden Hitlerin
hallitusvuoden jälkeen. Jokaisessa
yhtyneessä rintamassa fasismia vas­taan
kommunistit tavallisesti uhraa­vat
eniten, koska he näkevät selvim­min
ja pisimmälle. Niin tapahtui täs­säkin
kongressis-sa. ja Jouduin Ihaile­maan
Aragonia organisaattorina. Tä­mä
kirjailija, joka varma.stl on kor­keampaa
kirjallista luokkaa kuin A-merlkan
Hemingway tai Steinbeck,
ryntäsi läpi Pariisin saadakseen o-sanottajille
hotellihuoneita. Hän oli
jokä'sen johtavan komitean keski­pisteenä.
Valtuutetut toivat, hänelle
vaikeutensa ja ongelmansa. Hän yh­disti
Barbussen ja Giden. Huxleyn Ja
Heinrich Mannin.
Vuoteen 1940 Aragon oli ollut puo-lueiunolllja.
Sodan ja maanälakeri
vastarintataistelun aikana Aragonls-ta
tuli kansallinen runoll"ja. Hän tais­teli
Dunkerquessa, oli evakuoitu Eng­lantiin,
mutta palasi taistelemaan vii­meisissä
taisteluissa. Hänelle suotiin
kamakunnan korkeirnmat kunnia­merkit.
•'•
Aragon ei ollut kirjoittanut runoja
moneen vuoteen. Mutta tämä kaaok­sen,
petoksen, paon ja häpeän sota.
Ranskan tappio ja hänen eronsa E l ­sasta
saattoi löytää ilmaisunsa vain
lyrlikas.sa. Hän makasi Dunkerquen
rannikolla odottaen vuoroaan aluk-slln.
Ja natsien pommien putoillesica hän
ki,-joitt. runon sydänsuruaia ja ra^c-kaudtstaan
Elsaan ja Ran.skäan, en-
';!mmäisen isänmaalllsista o<jdeistaan,
joka liikutti koko Ranskaa.
Hän esitti johtavaa w;aa va.starin-tallikke
«K*ä, ei vain .sen runoll jana,
n-iri mvös aktiivisena orgunlsaaf.o-rlna,
ehkäpä intellekluellicn pääorga­nisaattorina;
Hän matkusti vaimonia
",h'in kanssa ympäri maata Järjestäen
yhteyksiä eri ryhmen välille, jakaen
maanalaisen työn ohjeita, keksien kei­noja
pitämään ranskalaista ajattelu­tapaa
Ja vastarintahenkcä elossa. Olisi
vaikeata erot;aa hänen runoiluaan Ja
pamflettikirjoitteluaan organLsaatlo-työfitä.
Kun hän kirjo ttl vetoomuk­sen
intellektuelleille Kirjailijain
Kaasaliisen liiton puolesta, siitä tuli
kuin runoa. Hänen vastarlnarunou-
•ensa on hänsn kaikkein hlenolntaan
Ja lyyrllkintaän, ja «e cli yhtä s?l-
_ : västi organisatoorista kuin hänen ju­tuksensa.
Ranskalle: omistetun rak­kausrunojen
V kokoelman Creve Coeur
(Sydänsurii), Jokainen ynunärsi vas­taukseksi
niUle UrJaUiJoiUe Ja kenraa-leiUe,
Jotka oUvat pettäneet Ranskan.
Ranskaii tappion Jälkeen seurasi
hämäänriyksen, "odotuksen" kausi in­tellektuellien
keskuudessa. Glono Ja
muut petturit saarnasivat passiivi­suutta
ja kompromissia, mutta Ara­gonin
runoudesta tuli ensimmäinen
airut Ranskan tulevalle Jälleensynty­miselle.
Aragon herätti nukkuvia Ja
kiasi heitä Tunoillaan Ja pamfleteil­laan.
Häh auttoi Järjestämöän leh-diistöä
Ja kustannustoimintaa, työs­kenteli
Lyons'issa, missä oli suuri ryh­mä
vastarintakirjallijoita. työskente­li
Pariisissa, perusti kuuluisan Kan­sallisen
komitean eri ammatteja var­ten.
Hänen optimisminsa, rohkeuten­sa
Ja ihmisrakkautensa olivat kuului­sia
vastarhitallikkeeri aikana. Ja mo­nien
intellektueUien kunnioitus häntä
kohtaan Jatkuu yhä Ja auttaa nyt
Aragohla hänen organisaattorin työs­sään
uusien huolten aikakautena.
Aragon työskentelee, organisoi, ke­hittyy
Jatkuvasti. Viimeisten kahden­toista
kuukauden aikana on ilmesty­nyt
kolme kirjaa hänen romaanistaan
"Kommunistit", Jokainen kolmesataa-sivuinen.
Aragon on organisoinut uu­den
lukijakunnan — Ranskan työvä­enluokan.
Työläiset ostavat näitä
kirjoja tuhatmäärin. Hän on Rans­kan
^suurimman vesemmistolaisen
kustannusliikkeen Johtaja, Ja hän on
Maison de Ia Pensee'n, Ranskan va­semmistointellektuellien
keskuksen
päiiorganisaattori. Aragon Ja Elsa
Trlolet ovat tämän "ajatuksen palat­sin"
sieluna.
Aragon todistaa, että kirjailijaa aut­taa
eikä vahingoita se, että hän ajat­telee,
toimii, tuntee, työskentelee kuin
ammattiyhdistyksen organisaattori.
Aragonin ratkaistavana ei ole mitään
sisäisiä ristiriitoja. Hän luo vapaas­ti.
Intohimoisesti, suurpiirteisesti. Hä­nen
runollisuutensa Ja kirjailljantai-tonsa
on rikastuttanut organisaatto­ria,
Ja organisaattorin psykologinen
realismi, kyky toimia ja tarttua asi­oihin,
hänen tietonsa todellisuuden
maailman kaikista puolista on autta­nut
Aragonia kypsymään kirjailijana.
Tunnetussa runossaan "Runoilija
puolueelleen" Aragon, runoilljaorga-niseattörl
on esittönyt kiitollisuuten­sa
kommuhistlselle liikkeelle siitä, et­tä
se on pelastanut hönet porvarilJi.
sen kirjallisuuden nihirsmiltä Ja he­delmättömyydeltä.
Puolan kirjallisuutta
tunnetuksi Suomessa
Helsinki. — Edistääkseen puolalal-ssn
kirjallisuuden tunnetuksitekemis­tä
Suomessa, on Suomi-Puola Yhdis­tys
päättänyt antaa 25.000 markan
palkinnon parhaasta puolankielestä
suomeksi vuorina 1950 suoritetusta
käännöstyöstä ^ kaunokirjallisuuden
alalla. Kysymykseen tulevat käännök­set
Joko klassillisesta tai nyky-Puolan
klrjaliisuudesta. Käännöstyö voidaan
antaa arviointia varten yhdistykselle
joko painettuna tai käsikirjoituksena.
Kaikki kaunokirjallisuuden lajit,
romaani, novelli, runous, draama,
kuuluvat kilpailun plh-iln, samoin kir­jalliset
Ja taidehistorialliset tutki­mukset.
Kilpailuun osallistuvien on Jätettä­vä
työnsä Suomi-Puola Yhdistyksen
sihteerille viimeistään tammikuun 31
päivään 1951 mennessä.
UUDEl HINNAT
Lähettäkää
SALin
LÄHJÄPÄKEni
sukulaisillenne
ja ystävillenne
SUOMEEN
Ihanteellinen lahja syntymä­päiviä,
häitä, Juhlia Ja
vuosipäiviä varten.
UUSI TYPE "A"
HINTA $11.05
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
4-4 oz. p|tgs. Sweet
Chocolate
^ paunaa Baker's Kaakaota
2 pakettia savukkeita
1 pari Nylon sukkia
TYPE *'B'*
HINTA $7.80
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
IM! unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 paunaa
UUSITYPE "C"
HINTA $6.40
4 paunaa kahvia
« TT >r
Hinnat Ja sisältö muutoksen alaisia
Tilatkaa pakettinne tänään meUtä:
Travel Agency
Box 69
EOWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Sndbacy, Ont.
Helvettiin
atomipommi!
Kansanvalistusta
tehostetaan Kiinassa
Peking. — Sitten vapautuksen on
KolUis-Kiinan kunnssa, kauppalois­sa
Ja kaupungeissa järjestetty 672
kulttuurikeskusa. 600.000 Mandshurlan
työläistä ja talonpoikaa saavat bpe-tusla
Iltakouluissa ja opintokerhoissa.
r - Sattuu, että te ette pidä tikku-makeisista
mutta Jos kalkki syödyt
tikkumakeiset Jaettaisiin tasaisesti
niin te olisitte viime vuonna syönyt
niitä 16,
K I E J . SEAN OCASEY
Me tarvitsemme kaikenlaista, mut-;
ta; ennenkalklcea rauhan. Me; emme^
voi saada mitään näistä ellei trieilliil
ole rauhaa. Millään ei ole mitään ar>
voa Jos me säliimme itsemme tiilia'
heitetyksi sotaan.
Kirotkoon Jumala sen Joka kohot-;
taa äänensä sodan puolesta Meuvos«|
tollittoa vastaan. Sota Venäjää vas­taan
tiihoaa paljon hyvää maan pääl-tjä.
Meillä ei ole varaa- menettää yh-l
tään sitä. Me tarvitsemme sen kalkki,;
Kukaan ei halua valmistua kuole­maan.
Me kalkki haluamme elää kun­nollisesti,
rakentaa:eikä tuhota^ Mer;^
haluamme vain tuhota sellaista, mikä';
tekee elämästä Järjettömän Ja huo­non.
Me haluammel. että tehtaat ka4'
ylsivät kiireellä, pellot olisivat hedel-^
mölllslä, kadut täynnä iloUta Jouk­koa
ja hyödyllistä liikennettä. Niin Ja:
että nukkuva lapsi äitinsä rinnoilla;
saisi nukkua rauhassa.
Tehdäksemme Jotain täytyy meidän
olla varma elämästä. Ollaksemme
varmoja elämästä meidän täytyy ju­listaa
laittomaksi atomipommi. Ei se
ole taivaallista taivaasta. El se ole
maallista maasta. Se on syvimmiistii
ja helvetilisimmästä helvetistä. Siis
mädäikööt siellä missä se lepää.
Nuörl äiti ei halua lastansa silvo-\
tuksi, taikka kuolla autiossa paikassa
m i s s ä cl ole huoltavaa kättä. Me ha-;
luamme elämää Ja me tulcmi^e saa-
1 maan elämän — elä.Tiän. kunnian Ja i
! rauhan.
Helvettiin atomipommi! Rauha
ko maailmalle! Rauha on meidän en­simmäinen
tarpeemme.
• ••
7- m9
CSJ:n Port Arthurin osaston «ekaknoro «Kaiku", Joka oo eeitykUIlään aaanut tunnii«ti»ta Ja kiltoft» oiakseeh. KMT i ^.B*^"«a.^..»ia ,.u»r » « u c . . ju
kellä edessä Kalka-knoron Johtoja, miu Buthe äaart 1 llstusklrjoltuksensa Ja salaiset tiedoi»
CSJrn PORT ARTHURIN OSASTON
ISKUN PUISTOSSA
(ENTINEN PUNAINEN PUISIO)
Sumiimtaiha elokuun 27 p:nä
Alkaen kello 1 päivällä urheilukilpailuilla
Varsinainen juhlaohjelma alkaa kello 2.30 ip.
Arvokas ja monipuolinen ohjehna sekä kaikenlaisia seurapelejä.^
Hyvä ravintola, jääkermaa ja virvokejuomia
Bu.ssi lähtee haalin edestä kello 12.30
TERVETULOA JUHLIMA AA'/
4 f*
f
m
^^T>=S••d^•;...V<.^*^^.v:.^v,y/;.ll.l.