1950-06-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. - : | » P i » R , , . fUBEBTV) —. Independexii Xabor Oigaii of Finnisb. Cansdians, Es» taUished Nov. etli. 1917. Authorized 'ficcood d a » mall b7 tbe F«st Of<iG6 Dei»rtment. Ottawa, Pab> ll£hed thrice «eekly: T u e sd ay s, TlnirEdasv and Saturdays Vapaus PtibUsbing Company Ltd^ at 100-102 Elm S t W, Sudbury, Ont., Canada. TelQihones: Business Office 4-i264. Edltoifal Office 4-42». Manager B. Suksi, Editor W. EUund. Mailing addiess Box 69, Sudbury. Ontario. Advertislng rates opon appllcatton. Translation frcc of charge. TILAUSHINNAT: Canadatta; 1 vk. 6J00 6 ik.2J25 3 kk. 3.00 Yhdyavalloissa: 1 vk. IM 6 kk. 3.80 Suometisa: ' 1 vk. 7.00 6 kk. 4.25 BCai metsätyö^ taistelu Tänään, kesäkuun 8 päivänä äänestetään kämpiköillä siitä, ryhtyvätkö British Columbian noin 40,000 metsämiestä lakkotaisteluuh oikeutettujen vaatimustensa puolesta. : K u t e n "itäiaisetkin'^tietävät, B C : n metsämiesten keskuudesisa tapah-tuisjökin aika sitten oikeistojohdon j3rovosoima valitettava hajaantui, w| • Ä b^t/^o^ heidän unionia taistelukuntoa j a työnantajat haluavat nyt iimeisesti käyttää hyväkseen tätä tilannetta. Tätä taustaa vasten katsottuHaein käsitettävissä se. miksi äpviltelulautakunta antryi l a u - sunnon, jonka mukaan IWA: n (oikeistojohdon kontrolloimr.unio) vaatima 17 sentin palkankorotus tunnilta alennettiin puolella j a sen Usäifoi asiaMisesti puhuen mitätöitiin 40 t u c - j n «.""viikko. Vaikka t^f:Iäii«9n "iä»-k>trustilainen'' professori Eugene Forsey hutyi toisiin scnittelulautakunnan jäseniin tässä lausunnossa, hiin i \ V . \ : n neuvot-telukomiiea hylkäsi kuitenkin tämän päätöksen empimättä j a ehdotti • ? jäsrai^ «ttä k.o. sovittelulautakunnan päätös hyijättäisiinv K a i k k i merkit viittaavat siihep, että B C : n militänttiset metsämiehet hylkäävät suurella äänten enemmistöllä tänään sovittelulauta-, ' kunnan päätiftscn j a v i i k on kuluttua, kesäkuun 15 päivänä tulee hetki jolloin on pantava täytäntöön union Xanaimon konv<ntionin päätös, että tyijtä ei tehdä ilnian työehtosopimusta, Tpisirisanoen, B C ' :n metiJaiiiijateii edessä on jakkotaistelu, jonka työnantajat haluavat pro- ^ vosdWa isiinä toivossa, että työläisten rivit ovat hajaannuksen vuoksi '.^•heikentynet. V'• • Erikoi«k;n ilahduttavana seikkana voidaan tässä tilanteessa l i u i t e n - k i n todeta, e t i ä W I U : n toimesta on ryhdytty päättäviin toimenpiteisiin metsämiesten rivien yhdistämiseksi. W I U on luyannut täyden iuk^erisa IW.\:n palkka- j a työaika-sekä muille vaatimuksille j a o n kehoit^nut omia jäseniään j a kannattajiaan äänestämään niin, että sovittelulautakunnan lausunto tulee hyljätyksi. \VIU on valmis tekemään feäiken voitavansa sen hyväksi, että metsämiehet saavat I W A :n i !i^t^ tunnilta j a että 40 tunnin työv i i k k o j a unioturva säilyisi. ; Tämän yhtehäisyyskanhan toteuttamisen lisäksi A V l U on varoittanut metsämiehiär että ! l\V-.A:n oikeistojohdon huolettomuuden asemesta on valmistuttava kovaa ja pitkäaikaista taistelua varten jos mielitään voittaa mahdollisimman pian. Jos l a k k o puhkeaa, kuten on hyyittkin mahdollista työnantajain uppiniskaisuuden johdosta, niin i i U b i n B C : n mets unhoittaa poliittiset j a muut e r i - i n i ^ j i s y y t c n ^ sikäli, että muodostavat yhtenäisiä työmaa- j a lakko- " komiteoita: On seisottava päättävästi olka Olassa ja täysin solidaa- - r b i i i a . näiden vaatimustensa puol(M^ V • . ; ^^^^^ s missä kerrotaan niuun lisäksi siitä tosiasiasta että ^maailman rauhanpuolustajain vetoomus atomiaseiden laittomaksi j u - ^listainiseksi on saanut suurta jöukkokannatusta, torontolainen Vapaa ^Sana i)tsiköi näin; " ^ c t a l i c C f iunmitkitvat Icnmmnnistien 'raiihan ' i - ' - 'M: In i i W 4 '1 mm. mi ''''"Mmm m mi m mk Ib; •mm Sosialistit tuomitsevat kommunistien rauhan r y i r t ä y k s e n ' ; ' ' . I Täten Vapaa Sana y h t y i ' W a l l Streetin rahamiesten pahaan par- 'kaisuun sitä yastaan kun rauhanaate saa lisää kannatusta kautta ;öi£iaiim^n.^^^^^^^ tämän lisäksi, joskin liioitellen. Vapaa Sana antaa •satoja miljoonia ihmisiä käsittävän, rauhanliikkeen työstä koko kun-inian kommunisteille, siten myöntäen, että kommunistit toimivat sen Rasian hyväksi mitä ihmiset kaikkein kipeinnmin haluavat, nimittäin I r a u h a n ^ i ^ n puolesta. * Näyttää muuten siltä, että piskuiseksi kääpiöksi j a keskenään rii- ^televäksikuomäkunnaksi laantunut sosialidemokraattinen liike on iaina.valtniina suuren rahan ren^intöitä tekemään. Muutama vuosi !sUtettAVaU Streetin raharuhtinaat tarvitsivat "kolmatta voimaa" ka- ' pitaiistisen järjestelmän vakiinnuttamiseksi Euroopassa. Blumit, i S p ^ k i t , Attleet j a Varjoset riensivät silloin suurella rnnostuksella te- ^ kemään likaista kenttätyötä ja myöntää täytyy, että hetkellisesti he s^^ mieliä hämätyksi, joskin viimeinen sana on vielä sanomatta. X y t V V a l l Streetin'finanssipiirit j a niiden marshalloidut hal- ;^lituksetLäiisi-Euroopan maissa, ovat huolissaan rauhanliikkeen vaV- ' E tavasta kasvusta ja siksi sosdemien oikeistojohtajat ovat taas saaneet j määräyksen ryhtyä kenttäagitatioon rauhanpuolustajia vastaan. Us- ; k o l l i s t en renkien lailla "kansainväliseen" konferenssiin osallistuneet ;5osdemien oikeistojohtajat julistivat, että rauhanpuolustajain toiminta > uhkaa sotakapitalistien lihavaa rahakukkaroa ja niinmuodoin rauhan 'puolesta puhuminen on synti dollaria vastaan. V Mutta ilmeistä on, että sosdemien oikeistojohtajain renkimäisyys ei ;t>'ydytä rehellisiä sosialidemokraatteja. Maailmanlaajuisessa mit- ; takaavassa sosdemien liikkeestä on enää vanhat muistot jälellä. M a i nittakoon esimerkin vuoksi, että ennen niin suurta osaa vienyt Rans- ^ kan sosialideniokraattisen puolueen pää-äänenkannattäja joutuu nyt - kerjäämään !Marshallin avun dollareita yhdysvaltalaisilta aateveljiltään. Suomen sosdemien pääsihteeri Leskinen vierailee hattu kädessä " n a - . musetien' luona Washinglonissa jne. M u i t a samanlaisia esimerkkejä ! voitaisiin esittää toisista maista. Ja kuten lehtemme uutisosastolla tänään kerrotaan. Yhdysvaltain sosdemien keskuudessa on kehittynyt : julkikapina sodan j a rauhan kysymysten pohjalla marshalloitua o i - -kcistojphtoa vastaan. Rauhanliike voimistuu kuitenkin kautta maailman, eikä mikään '^•oi sitä ehkäistä, sillä miljoonaiset kansanjoukot kaikissa maissa haluavat rauhaa. Mainittakoon vain. että suuren rahan kontroljoi- ' mat lehdet ja'uutistoiniistOt ovat yrittäneet pienennellä, väheksyä ^ ja mustariiaalatä Maailman Rauhanpuolustajain liikettä, mutta .\s-l sociated Press tiedoitti viikon alussa Pariisista, että rauhanpuolusta-jain-. liikke€ri valta\-a kiisvu huolestuttaa jo sodanlietsojia. Niinpä * mainittu uutistoimisto sanoo "kommimistien rintaman adressiliikkeen atomipommin laittomaksi julistamiseksi edistyneen siinä määrin E u roopassa, että sitä voidaan pitää suurena propagandaniehestyksenä.*' Por\-arien huomioitsijat pitävät kuulema rauhanliikkeen suurta menestystä "hN^-in vaarallisena", koska nykyään ei "ole mitään ' h y v ä ä vastapropapandaa sen torjumiseksi". Tämä sitäkin suurem- ' m a l l a syyllä kun Berlinin sanomalehdet tiedoittavat, että 100,000,- ' OOOallekirjoitusta on jo kerätty rauhanadressin tueksi. E i siis ole ihme, vaikka yhdysvaltalaiset sotakapitalistit ovatkin jo ' hätääntyneet siinä määrin, että antoivat .'iE&servijoukoilleen*', sosdc- * mien oikeistojohtajille määräyksen lähteä "kansainväliseen'' ristiret- ' keen suuren rahan likaisen sodan puolesta rauhanpuolustajia vastaan. * Ihrp^ on vain se, jos ei tästä sotaretkestä tule yksi uusi naula sos- ; demito oikeistojohdon yhteiseen ruumisarkkuun. l Mita taas tulee sotapropasandistien huomiointiin, ettei heidän käy- * tettävissääti ole "mitään hy\-ää vastapropafiandaa" rauhanaatteen tor- ' J i n m ^ k s i . niin tämä on kaiketi a%"oin tunnustus siitä, että Wall Street in ' rahamiehet eivät halua rauhaa, vaan sotaa, mutta ihmisille ei Huomenna, kesäk. 9 pnä täyttää mrs. Katti Mfetttneo Sudburysta 60 vuotu. Tolvomnie hanalle onnea tämän merkkipäivän johdosta. BBUIIEt VMPARI KXYDXJIN. YHTEEN TULLAAN Karl adarx puhui eäta vuotta sitten siitä miten kehity» johtaa väistämättömäni siihen, että on pakkoluovutet-tava pakkpluovuttajllta. Nyt kertoo torontolainen Globe and Mali kesäkuun 6 p :n Lontoon tOnt.) uutI«tJedosaaan «curaaväa: "Oreat Lakes Lumber and Shlpplng L t d ln presidentti E . E ; Johnson väitti täällä tänään, että Ontarion metsäteollisuus on joutunut paperi- j a p a , perlpuupiirien 'paheellisen' monopoo-l in alaiseksi. "Hän sanoi kuulijakunnalleen, että paperipuu- ja paperiteoULsuuden ryhmä kontrolloi yli 60,000 ncliömailia suuruisen alueen, eli 40 miljoonaa e * - kerinalaa. jä että puuteollisuus pn estetty pääsemästä . tähän aarreaittaan. Juuri tämä suuri alue pitää 'vapautta kartellin otteesta', hän Julist i ; . : . - . " . ' . PITÄVÄT PAK8UNLAISENA HAPATUKSENA Vilkaisemme tässä hliikan muutamia l7SAssa Ilmestyvän Raivaaja n i misen oikelstonoskelehden numeroita. Kovasti paksuja juttuja siihen oli painomusteella präntätty. Sellaisia, etteivät täällä Suomessa Ilmestyvät olkelstososdemlehdet sentään ihan niin törkeästi uskalla kirjoittaa. Näkyi muuten tuo Raivaaja olevan heidän kaatopaikkansa, sinne näkyvät lähettävän lesktsläisen sylttytehtaan törkelmmät tuotteet "lentoklrjel-nä Suomesta". Luimme aasta oohon yhden sellaisen, jonlca alla k<bmeill salanimi "Manu Matinpoika". Jopa-han Q H tuo juttu vuodatus Neuvostoliittoa ja kommunisteja vastaan. Tyyliltään juttu vaikutti.Itsensä autopaa-shi Leskisen laatimalta... --- Penttf Pouttu, Työkansan Sanomat. PORVARILEHDEN TOIMITTAJAN RAPPEUTUNEISUUS . . . . Yleinen sääntö on, ettei porva_ rilllnen sanomalehtimies nykyisin ota mitään itse selville eikä Itse ajattele mitään. Hän saa tehdastuotantona valmistetun valheen edelleen levitettäväksi. •• , "Tämä valheen yhdenmukaistaminen el vielä rauhoita kapitalistisen maailman vallahpltäjiä- Kaikkialla siiliä nuailmassa on käynnissä työväenluokan lehdistön ja yleensä rilppumatto-nian ja demokraattisen lehdistön villi ajojahti, kaikki rehelliset ja Itseään kunnioittavat sanomalehtimiehet 011 karkoltcttu porvarllliststa lehdistä ja Tadtosta. Jälelle ovat Jääneet vain ne, Jotka eivät kunnioita Itseään e i vätkä multa, joilla el olie kunniaa eikä omaatuntoa, joissa ihmisarvon tunnon on tukahduttanut pelko työpaikan menettämisestä, köyhyyteen Ja nälkään tuomituksi Joutummen... K a pitalistinen lehdistö on täydellisesti alistettu palvelemaan sodanlietsojia ..; Sanomalehtimiehen ammatti cn Yhdysvalloissa Ja muissa kapitalls. tisissa maissa menettänyt arvonsa, madaltunut Ja rappeutunut. Sen myöntävät porvarilliset sanomalehtimiehet itsekin, eräät kouristuvin sydämin kuten Seldes Ja Villard./ vanhat sanomalehtimiehet Yhdysvalloissa: toiset hysteerisen katuvaisina, kolmannet kyynllllsen uhman vallassa..; Vapaan, reheillssn lehdistön tehr tävänä on iskeä ja paljastaa Joka askeleella sodanlietsojia, ihmiskunnan vihollisia, ympäröidä ylenkatseella he itsensä myyvät miehet Ja naiset, Jot. ka tarjoavat ostettavaksi omantunnon ja sanan .— Pravda, toukok. 5 pnä 1930. Echon tanssit lauantaina kentän ((unnostamiseksi Roond Lake. — Viime stumtmtaina pidettiin taas maanpuhdlstustalkoct Eehon kentällä. Nyt sitten on kenttämme puhdistettu risuista Ja rontois. ta. E i muuta kun saamme poltetuksi kasat pois tieltä, niin voimme ottaa voimakonqgn. Joka tekee loppupuhdis-tuksen kannoista ym. N y t t e n koneitten työ onkin rahaa kysyvää hommaa. Siksi päätettiinkin pitää t a n k i t ensi lauantaina, tk. 10 p:nä kentän rahoittamisen hyväksi. Bfyöskin: seuramme nuoriso lupautui esittämään Joltain voimistelunäytöksiä ennen tanssia. Eiköhän .mennä katsomaan.heldän esityk-^iään Ja loliuksl pistetään polkaksi. Sitä kdi voi Jokainen suorittaa kohdaltaap. / . . ; ' Myöskin viime sunnuntain kokouk. sessa valittiin kesäurheihikomltea. Jonka tehtävänä on huolehtia urhei- Itiharjoituksista; kilpailujen Järjestä-mLsestä ja joukkueiden Järjestämisestä vieraille paikkakunnille ym. urheilua koskevista asioista. Myöskin päätettiin tilata ulkolaudoitus toiminta-huoneemme seiniin, joten kun saamme, nämä suunnitellut työt tehdyksi niin: olemme Jo paljon pitemmällä. Onhan se kyllä paljon työvoimaa kysyvää hommaa ihutta kun Joukolla kaikki tehdään n i in ei se tule oikein raskaaksi kenellekään, slUä pianhan viisi miestä virstan kävelee. Minä satuin kuulemaan urheilukomitean keskustelevan, että ensi suniiuntaina p i detään oikein todelliset viestinjuoksu-harjoitukset ttilevla aluejuhlia varten sillä luultavasti Jokaisesta pohjoisten seuroista tulee joukkue nykäisemään nllnsanotusta pohjoisten seurain kiertopalkinnosta. . ' Muistakaapa siis jokainen saapua tanssimaan ensi lauantaina, piaisuus alkaa klo 8 lp. Musiikki on varmasti hyvä. Monin ivheiluterveisin: Geo; Valtaosa Vietnamin väestöstä asuu nyt vapautetulla alueelta Saigon. — Vietnamin vapäusannei-jan päämaja ilmoitti totikok. 17 pnä, että Vietnamin noin 20 miljoonasta asukkaasta elää noin 18 miljoonaa vapautetuilla alueilla. JCuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ovat vapausar. meijan Joukot vapauttaneet kuusi p i i rikuntaa ja vallanneet lOö ranskalaisten Joukkojen tukikohtaa. Taisteluissa, joissa on otettu 850 vankia, on kaa-tunut 5.000 ranskalaista sotilasta Ja upseeria. Kuluvan vuoden aikana on 750 ranskalaisten joukkojen sotilasta ja upseeria siirtynyt kansanarmeijan puolelle. Ranskalaisten lentoase on menettänyt 670 miestä. Näissä taisteluissa on tuhottu 28 lentokonetta ja 52 hyökkäysvaunua sekä vallattu 500 konetuliasetta Ja suuri joukko muunlaista aseistusta. Lisäksi mainitaan Kansanarmeijan tiedottuksessa. että Vietnamin sota tulee maksamaan Ranskalle yli 400 miljoonaa dollaria vuodessa. CSJ:n ja Viestin So. Porcnpine. — Aluksi tässä,nyt tiedoltan, että ensi sunnuntaina, tk. 11 p:nä klo 7 ip. pidetään taas sejUai-nen kokous, Johon kutsun kaikkia C S J : n ja v.- Ja u-seura Viestin Jäseniä ja kaimattajia saapumaan, Monta tärkeää, asiaa .ödoftaä omaa ratkaisuaan, j a ne ovat sauriakysyniys kehtällämme Ja keskustielu oman'11a-nenlaajentajan ostamisesta Ja kaikista lUlitoJublia koskevista Jcysy sistä. Siis kaikki kokoukseen. Lopuksi voidaan pelata Joitakin .ajan^vjettope-lejäkln. . . ; Niin se liittojuhla ja sen Jörjestäf niinen on täällä meidän kaikkien sydämellä, mutta ennen sitä ön vielä tehtävä monta pyörähdystä, mutkaa ja suunnittelua, sillä se el ole aivan pieni kysymys. Mutta= el se niin suuri ole-ettemme sitä tehdä voida. ^ Tässä kevätkorvalla tapasin Henry Kosken. Jolla on asunto tässä kultakaupungilla. Viime liittojuhlien aikana Henryn tykönä piti kortteeria ehtinen Yrityksen monivuotinen puheenjohtaja /Ensio Wuori, joka nykyisin asustaa siellä Sudburyn tienoilla. Henry kutsuu entisen kortteerinpitä-. jän j a lisäksi paljon multa. Tytöt ovat menneet sen jälkeen naimisiin, näinollen asunnossa on paljon tilaa useammalle vieraalle. J a se Heikkikm pn oppinut uusia kaskuja koska on työskennellyt jatkuvasti metsätöissä. N i i tä hän kertoilee aivan lystikseen vierailleen ja muutenkin talo on vieraan, varainen, jotta tuo vain iso kucrma vieraita, Ensio. H. Tarkastakaa kuolleiden paperit hyvin tarkoin arkistoa varten Joka päivä kaatuu hautaan Canadan suomalaisten vanhemman polven jäseniä j a heidän mukanaan myöskin monet historialliset muistot ja kokemukset, joita heillä cn ollut elämätpä varrella. Manan majoille siirtyneiltä jää kuitenkin usein kaikenlaatuisia asiakirjoja, jotka saatta. vat kertoa asioista heidän kuole-mansakin jälkeen. Tällainen histo-riallmen merkitys on eri järjestöjen vanhoilla asiakirjoilla, pöytäkirjoilla, toimintakertomuksilla, säännöillä, ohjelmilla jne. Kaiken lisäksi saattaa heidän peruistaan löytyä Canadassa painettuja vanhoja suomenkiellJsiä painotuotteita (\Tiosilta 1901 — 1920), sellaisia kuin sanomalehtiä, julkaisuja, kirjoja, lentolehtisiä jne. Älkää tuhotko näitä peruja ennenkuin olette huolellisesti tarkastaneet ja arvioineet onko niissä mitään'sellaista, minkä arvelette olevan Canadan Suomalaisten Arkistoon lähettär misen arvoista. Ellette ole varhia n i in lähettäkää varmuuden vuoksi K a i k k i lahjcltukset on lähetettävä osoitteella: Plrmish-Canadian .\rchi. ves, Box 354. Sudbury. O n t — Anuradhapunt. Ceylonin ensimmäinen pääkaupunki, perustettiin noin 450 e. K r . Estäkää sota! Pysyvän rauhan halu yhdistää maailman ihmiset toisiinsa. Sota on kirous ihmisille. Sotaa eivät halua muut paitsi kourallinen ihmisiä, jotka himoitsevat; suuria voittoja. Mutta rauhan halu on riittämätön sodan estämiseksi. Ihmiset ovat tästä tietoisia paremmin kuin koskaan aikaisemmin, jonka he ovat oppineet katkerista kokemuksista. Tästä syys. tä he ovat ryhtyneet päättävästi toimimaan tehdäkseen tlirhaksi sodan valmista Jäin suunnitelmAt. Rauhan puolesta taistelijoiden tunteita kuvasi apotti Bculier,Maailman R a u - hankcngressin jäsen. Joka sanoi: " I h misten täytyy korottaa äänensä. Tätä ääntä on kuunneltava. Mutta me emme. saa vain, tyytyä sanoihin. Meidän täytyy toimia." Rauhankannattajat toimivat, He paijattavat» sodanlietsojain aikeet ja käytäimöUisellä toiminnallaan vaikeuttavat heidän kannibalistisia suunnitelmiaan..? Elävän kUvan siitä antavat Ranskan' satamien lastaajat ja muut työläiset. Jotka kieltäytyvät käsittelemästä sotatarpeita. Sitten v^hne vuoden lopun ovat Ranskan satamatyöläiset pitäneet lupauksensa; ja kieltäytyneet lossaamasta aselähetyksiä. Kuhnioittaaksemme heidärj^ urhoollisuuttaan' cn syytä muistaa viimeaikaisia tapauksia Tammikuun 10 pnä rahtilaiva Pasteur, Jossa oli I n d o - K i i - haan lähetettäviä joukkoja, myöhästyi Marseillesissa. Brittiläinen rahtilaiva Umpire Marshall oli pitkän a i kaa Ranskan satamassa koska työläiset lakkoutuivat ja laiva ei saanut ase.^ lastia Indb-Kiinaan vietäväksi. K a i kissa satamissa Algeriassa ja Oranissa satamatyöläiset lakkoutuivat tammikuun 22 pnä.. Tammikuun 30 päivärtä Marseillesin satamatyöläiset ja rautatieläiset kieltäytyivät lossaamasta aselasteja. Helmikuun 2 pnä EJunkir-kin isatamatyöläiset kieltäytyivät lossaamasta aselastia. Nicen satamatyöläiset ja nosturien käyttäjät kieltäytyivät lossaamasta y - 2 lähetyslaitet-ta. Helmikuun 20 pnä L a Palllcen satamatyöläiset kieltäytyivät lastaamasta rahtilaiva Falaisea, jonka tarkoituksena oli purjehtia Indo-Kiinaan viemään aseita. Maaliskuun 1 pnä Rouenm satamatyöläiset, huolimatta palkkojen alentamisen uhkauksesta kieltäytyivät lossaamasta rahtilaiva Leovillea, Joka toi. Britanniasta ammuksia. Maaliskuun 4 pnä C G T (Ylelneji työvöenliitto) julisti 24 tunnin yleislakon kaikissa satamissa protestiksi aselähetyksiä vastaan ulkomailta Ranskaan; Huhtikuun 11 pnä Bordeauxin satama-työlälsst, kieltäytyivät lastaamasta aseita rahtilaiva Boulogneen, jonka oli määrä kuljettaa niitä Vietnarnin kansantasavaltaa vastaan. Yleensä tiedetään, että Ranskan satamatyöläisten aloitetta ovat seuranneet monien muiden maiden satamatyöläiset. Esimerkiksi Italiassa Anconan. G e - noan, Napolin, Venetsian, Savonnan, Imperian, Spezian, Leghornin j a monen muurt' satamien työläiset ovat kieltäytyneet käsittelemästä aseita ja ammuksia. Samanlaisia päätöksiä on tehty Belgiassa, Hollannissa; Suurbri-tanhiaSsa,' Länsi-Saksassa. Skandinaviassa sekä toisissa: maissa. K u n saa-thn tietää, että: aselähetyksiä odotet. t i in Belgiaan, h i in Antverpenin Ja Os-tenden satamatyöläiset sanoivat etteivät he tule lossaamaan aseita ja i l maisivat varauksetonta solidaarisuuttaan toisten maiden satamatyöläisten kanssa. Oslon ja Kööpenhaminan satamatyöläiset julistivat: "Me emme lossaa aseita." Amsterdamin. Rotterdamin ja Saardamin satamatyöläiset vakuuttivat olevansa solidaarisia Ranskan. Italian, Belgian ja Tanskan satamatyöläisten kanssa. Samanlaisia lausuntoja ovat antaneet Ruotsin, Belgin Ja Tanskan satamatyöläiset. Kaikkein tärkeintä 011 se, että, satamatyöläiset eivät luovu sanoistaan — he jatkuvasti lakkoilevat kaikkialla u l komaiden ase,lähetyksiä vastaan ja päättävästi kieltäytyvät lossaamasta laivoja. Tämän . satamatyöläisten Uikkeen kaikkein suurin tärkeys on sihiä, että se ön laajaa kansallista liikettä, joka saa tukea kaikilta työläisiltä. Demokraattiset järjestöt Ranskassa. Italiassa Belgiassa sekä'toisissa maissa keräävät varoja lakkoileville satainatyö. Iäisille. Työväetiluokkä myöskin t u kee lakkolaisia taistelemalla käytännöllisesti aseistamista ja siirtomaasotia vastaan. Jullstaniaila lakkoja. he vaativat sotatehtalden muuttamista rauhan tuotantoon ja~ useissa tapauksissa ovat kieltäytyneet tuottamasta aseita. Äskettäin työläiset Bonvlllaln Rpncerey tehtaassa Cholsy-le-Roissa Ranskassa vaativat lopettamaan pom-mituotannon. Samanlaisen vaatimuksen esittivät työläiset Vitryssa Ranskassa. Chartresissa rauhan kannattajat makasivat ratakiskoilla pyr sähdyttä-äksieen sotatarvikkeita kuljettavan jUnan, Joka oli matkalla Saint-Nazaireen. Sotaa vastuttavia lakkoja on ollut Roomassa, Reggio-nell- Emiliassa. Udinessa, Bresciassa, Avellinossa. Salemossa. CSrehoassa. Turinissa, Milanossa. Napolissa^ Par-massa. Paviassa, Vogherassa. Ploren-ccEsa, Ferrarassa. Palermossa. Mpde-. nassa j a toisissa Italian kaupungeissa. Työläiset myöskin toisissa maissa ovat antaneet täydelliEen kannatuksen so-tamatyöläisten kansainväliselle t p i - minnalle ilmaisten ' myötätuntonsa käytännöUlsillä toimenpiteillä. Tärkeä poliittinen toiminta ratduin puolustamiseksi on aliekirjoitiisten hankkiminen Maailman Rauhäi^on-gressin adressiin; Jossa vaaditaan tuomitsemaan atomiase ja se hallitus,. Jo. ka ensimmäiseksi käyttää; atomiasetta, sotarikolliseksi. Miljoona allekirjoitusta, tämän adressin alle. sanoi t r i Hewlett Johnson, saattaa sodanlietsojat Tvihan, valtaan. 10,000.000 allekh-- joitusta aiheuttaa heidän keskuudessaan hälyyntymistä, 100,000,000 allekirjoitusta murskaa heidän suunnitelmansa ja pelastaa maailman. KamppailTui tulos näyttää siltä, ettei vain sata, vaan monta sataa miljoonaa allekirjoittaa adressin. Kaikkialla maailmassa ^eratääti a l lekirjoituksia rauhanadressiin. Se on levinnyt Euroopan ja Amerikan kaik-kihi maihin, Lähi-, Keski- ja Kauko-itään. Ranskan Naistenliitto on l u vannut hankkia yksistään 5.000.000 nimeä. Saksan KansantasavaUassa kahden pMvän aikana kerättiin 5.300.- 000 himrä. Bfuhtikuiui 24 päivään mennessä 80 prosenttia Länsl-Sak-n i in tummntarkka. että kun hän saanut esitettäväkseen kulkurin, n i i n hän antoi parin viikon ajan tansa .kasvaa. Päivää ennen iltaa hän joutui kuitenkin vaimona' synnytyslaitok^He ^ nuorten isien tavan mukaan it« mostuneena odottamaan iloista » | hetapausta. Hetken kuluttaa a ^ ' toinenkin nuori hermostunut -«t 5' tava isä".' Partaisen näytelijän^f tyään hän tyrmistyneenä huuilHteP "Taivaan vallat! Oletteko joaj neet odottamaan noin kauan." * • • • • SIKAMAISTA Opettaja: — Sika on hyödyL eläin. Me käytämme sian nahan kuiksi, läskin päivälliseksi ja _ s i s t i teemme harjoja. Voimmeko ^3 lä käjrttää~ hyväksemme jotain na ta siasta? Pikku Eemeli: — Kyllä, riideUs * sämmie me käytänune sen nimä. ^BsmekfliU booleilla MASTE PUHE G«JT»rd S uusio MAL:n sihteeri matlsustaa Suomeen Bet-dnkL — (DLP> Helsingin T; paa Sana tiedottaa, että Maaitei Ammattijrtidistysten Liitto on Ula ,r tänyt SAK:n valtuustolle säbta Jossa ilihpitetaan, että SlAL;npäää teeri ranskalamen Louis Saillant sihteeristön jäsen Solovjev sa lähiaikoina Suomeen neu' seen S A K m ja MAL:n välisijtj teista. Suoma o: R B. i nallia T 4soma Eort- ja AU Auton Gasdiii ALE> »Tte san työläisistä, oli allekirjoltl Tuldiolhian Rauhankokouksen Sin. : Japanin Rauhanpuolustaji Liitto keräsi 500,000 allekirjoil Melkein 13,000,000 nimeä on Unkarissa ja Bulgariassa. Italias Suomessa, Intiassa Kiinassa, Ncrji Tanskasisa, Belgiassa,; Canadassa, tinallsessa Amerikassa, Lebani Brttaiiniassa, Austraaliassa, sa, Rumaniassa ja toisissa maissa dään menetyksellistä kamppailua, mä on elävä todistus siitä, et^ hanllikk^ellä ei ole maantä rajoja. Työväenluokan menesty taistelu rauhan puolesta täyttää ns hanrintamain rivejä, elävöittii 8 toimintaa, voimistuttaa sitä järjestS llsesti. Hyrtn tärkeää on rauh miteoiden perustaminen maissa. Italiassa on noin 30/)00 hankomiteaa. Ranskassa on tetty y l i 3,000 rauhanneuvostoa, ka yhdistävät tuhansia tehdask oita. Maailman Rauhank oli edustettuna 52 kansallista rai komiteaa. Tämän lisäksi Rauhankongressi pitää yhteyttä muuhtm maahan. Kolme kolme kansallista raiihanki on pidetty. Samanlaisten ko: en pitoa valmistellaan useissa Vappujuhlata yleisenä tunnusUffifi na oli taistelu.rauhan ja demobiS an laajentamisen puolesta. Maallmanlaajutaen rauhanlilM c voimakas tekijä aikanamme. Uike, Joka on siirtynyt uuteen seen, todistaa sen. että kana voima. Joka voi estää hyökkääjien keet. S ISpadin P mi Se Turiiin sulttaanin kuva enää kelpaa sokeroidutivaan myrkkj-palat, sillä trumanismi ja Marshallin " a v u n " läpi näkyy ruma sotasuunnittelu. Selvää myös on, ettei sosdemien oikeistojohtajatkaan voi ehkäistä rauhanliikkeen kasvua j a l o p u l l i s ta voittoa — sillä ihmiskunta on riittävä>ti jo sotinut ja sodista kärsinyt. Sellaista päätöstä ei tietääkseni ole missään vielä tehty, mutta melkoisen varmaa kuitenkin on. että allekirjoittaja ei saa laulaa Port Arthurissa'pi-dettävlUä tämän maan suomalaisten suurimmilla ja loistavimmilla soittoja laulujuhlilla. Syy siihen on yksinkertaisesti se. että sikäläisissä arvojuhlissa ei oteta mitään riskiä siitä, että joku musiik-kllahjoissa aivan osattomaksi jäänyt rumilus laulaisi "oktaavia oven viti-nää ylempää". Hengessä olen kuitenkin mukana, kuten tuhannet muutkin Canadan suomalaiset, jotka pitävät isiltä perittyä suomalaisen työmiehen musiikkiharrastuksia suuressa arvossa. Mutta jos huonoääninen miekkonen, joka koulussa käydessään tapasi laulun ja musiikin suhteen saada arvolauseen "heikko", haluaa poliittisten innotteiden vuoksi laulaa itsekseen, niin sen ei pitäisi ketään suuremmin häiritsemän. Esimerkiksi näin: •, : "Komstanttinnopolm portfai pääl- * lä oli Tnricin snUtmanin kova ja kova. J a Saomen pojat ne sanoi. vat: Hyi hitto, knn se on mma." Myönnetään kernaasti, ettei tuo laulun pätkä ole kaikkbin korkeampaan luokkaan kuuluvia musiikkituot-teita, mutta se sopii kuitenkin tämänpäiväiseen tekstiin; .. Tuon laulun' iinauksen aiheutti Y h dysvaltain yhden kaikkein suurimman lehden, New Ybrit Timesin kirjeenvaihtajan C. L.' Salzbergerin jUuri päättynyt kirjoitUssarja. minkä ensimmäisen artikkelin otsikkona ko-i meili seuraava laköoninen toteamus: •"Havaitsee, etteivät amerikkalaiset ole niin popoläärisiä, kuin he ehkä itse olettavat olevansa". Sulzberger syjrttää tietysti tästä-km kieroja venäläisiä, jotka ovat puhuneet jotakinYhdysvaltain Imperial lishiista. Mutta tämän lisäksi on kuulema joitain multakin seikkoja miksi y h - dy-svaltalaiset lerlkoisesti yhdysvaltalaiset sotakapitalistit ja heidän pO-htiikkonsa) ovat nyt vihattuja maailman turulUsi. Sulsberger toteaa ensiksi .etteivät "huöUettavat tykkää rikkaista sukulaisista". Toisena seikkana mainitaan, etteivät maailman kansat osaa antaa arvoa amerikkalaisille kulttuuriperinteille: Tässä yhteydessä mr. Sulzberger olisi voinut selittää että vain muutama vuosikymmen sitten Ameriika oli Eurcopan miljoonien sorrettujen Ja alaspainsttujen ihmisten toivon tähti. Amerikan vapaudenpatsas ja sen takaa häämöttävä ajatus, ettei tarvitse pelätä ohranan Ja gestapon ajatusten kontrollia, sekä rajattomat mahdollisuudet luovaan • työhön — kas nämä olivat rie seikat. Jotka p i t i vät Amerikan osakkeita korkealla eurooppalaisten silmissä. Jotka tulivat jGukkomitassa tälle puolen Atlantin etsimään uutta ja ennenkaikkea v a paata elämää. Sulzberger ei tietysti hennonnut mainita tästä puolesta asiasta initään, sillä silloin hän olisi joutunut toteamaan, sen vähemmän mairittelevan tosiasian, että U^arin ohranan ja Hitlerin gestapon jälkiä tarpoo nyt FBI. ja että'suurien vapausaatteiden asemesta Yhdysvalloista karkoltetaan ulkosyntyisiä, vänkitaan työväenjoh-tajiä, lynkataan neekereitä Ja yleisesti edistetään sellaista elämäntapaa missä rikollisuus versoo j a kukoistaa. Suurlehden silmäntekevänä kirjeenvaihtajana Sulzberger puhuukin suurkysymyksistä j a takertuu kaksin käsin ulkopolitiikan syviin ongelmiin sanoen: -HistorialllsesU ei ole loogillista,' että snarvallat. joOIa on laajoja i n tressejä nikomaiba, ovat hyvin p i dettyjä." Jos otetaan huomioon i m - periuQiIn suunta Roonoasta Britanniaan asti. siiloin voidaan tämä logiikka käsittää." Toisin saneen mr. Sid^berg viittaa kintaalla niihin. Jotka sanovat, ettei Yhdysvallat ole eikä voikaan <rila i m perialistinen maa Ja sanoo, suoraan: " E i ole epäjohdonmnkaista sanoa, että perittyään Britannialta monta kansaiiiTälist&, kanpalllsta. rahataloadeDisU ja strategista ' asemaa, amerikkalaisten tnlee periä myös joitakin brittiläisten epä-popnläärisnoksia". Ja edelleen: "Visseinä maailmanosi^a, tai toisen tekosyyn pohjalla, kalaiset ovat miehitysjoukkojen ninä. Tämä on totta Unsi-Sai Itävallassa. Triestessä. Okinavasa Japanissa. Miehitys ei voi lnon<« sa vuoksi, verhottakcon dtä tahansa. pinnalUsista ilmiöL^ ^ tämättä olla populäärinen teto. Tämän lisäksi Sulzbe.-ger s na maiden kansalaisten olevan «" tuneita siitä, että Yhdysvallat taa vain niitä kansoja. jotka^K kommimisvastaiseen liittoon" la YhdysvaUat saa koko Aanan B jen kirouksen tukemalla viet i»' ranskalaista yöklubikeisaria » o ta. josta'Sulzberger sanco: i»« on nukkehallitsija". Tällaisia rumuuksia näkee servatiivisen New York l i m ^ hoillisuutensa vuoksi t u n n ^ lut -kirjeenvaihtaja C- L-trumanismta ulkopolitiikan» van. sulzberger havaitsee et» vaitaln sotakapitalistien na valloitussuunnitelmat eivät ^ dettyjä ulkomaUla ja siks huolissaan Ja sanoo, etteiva. kalaiset ole niin populäar» 1 ehkä Itse olettavat olevansa. Toisinsanoen Sulri)c:g«" ktesa maissa laulettavan: 'K tinnopolin portin päällä sulttaanin kuva ja i " ^ * - ' pojat ne sanoivat: Hyi ^^^-^ on ruma." . Sillä erotuksella torin, kllafcten nimien tUalle rnaimt^ takin amerikkalatsia nia»!» laisten- poikien lisäksi «» maiden pojat. - Känsäkoo». - i i toca , f ' '* »I 1.1)1 h ••'4 : '"
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 8, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500608 |
Description
Title | 1950-06-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
. - : | » P i » R , , .
fUBEBTV) —. Independexii Xabor
Oigaii of Finnisb. Cansdians, Es»
taUished Nov. etli. 1917. Authorized
'ficcood d a » mall b7 tbe F«st
Of |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-08-02