Vapaus, June 27, 1950

              pm I•I m
Mi
.4
JUHLATERVEHDYS!
Anderson f nel S Supply Co. Ltd.
FORT WILLrAM PORT ARTHUR
Kaikkea öljylämmityksen alalla.
Onnittelumme CSJ:n Laulu-jd soittojuhlallel
SEMENl^ÖRÄN A^tlTTÄJÄT
Port Arthur Dial 5-9530 Ontarto
i i i
ny f
Hyvää menestystä CSJ :n seitsemännelle ...
b«iULU- JÄ JUHLATERVEHDYS
•Toivottaa . ' W, Crooks Go. IM,
Apteekkarit
Vapaa kotiin tuonti.
PORT ARTHUR ONTARIO P6rt Arthur/pnt.
Jo ammoisista ajoista lähtien Suo­men
kansan historia toteaa siliä.ol­leen
omat kulttuurilliset pyikimylesenr
eä. Kansanrunot-, laulut Ja -loitsut
ovat kautta -vuosisatojen kulkeneet
icansan/^^ suussa sukupolvesta toiselle.
Suomalainen sisu lienee ollut vaikut­tamassa
siihen etteivät nuo perinteet
ole tyystin häipyneet olemattomiin.
Suomen kansan historia toteaa myös
sen, että Suomi on aina ollut kytket­tynä
Johonkin toiseen maahan Ja että
vieraat vallat ovat teiuieet icaikkensa
kansallisten perinteiden tukahdutta­miseksi.
Pahimpana Suomen kansan
kulttuurillisten pyrkimyksien tukah­duttajana
on esiintynyt vuosisatoja
Ruotsi. Suomi, ollessaan Ruotsin alus­maana
oli kaikinpuolin orjan asemas­sa.
Kansan oma.klell ei tunnustettu Ja
yleisenä virkakielenä oli ruotsi, koulu­jen
oppiklelenä oli ruotsi Ja kirkois­sakin
Jumalaa palveltiin ruotsinkielel­lä.'
•
Kaikista sortotolmenpiteistä huoli­matta
varsinainen Suomen kansa, ko­koontuessaan
omiin kansan Juhliitisa,
halliin, hautajaisiin. Juhannusjuhliin­sa
tai yJD. tuppijtitallinsftheid^ omat
runonlausujansa ja^uls^f^ssaf.lauloi­vat
ilo- sekä itkuvittensä:>lbnsan o-malla
kielellä, lolhtijat isuctrtttivat
loihtujensa lukemisen :'8Uonieitkielellä.
Vanha runonlausuja ,'kOTvaIcuulolla
äiirti tietonsa Ja taitonsa; sem^avalle
stikupolvelle. Oppim!es ahtoi: taila-ealaistmdet
seuraajalleen.' >Vanha
taatto kokosi ympärilleen^ nuorta pol­vea
opettaen niitä-soittaniaanr omaa
kansanista Väinön-kannetta;^
valla ovatlcansan suussa iäilyijj^t kul­taiset
kuittumljyvaset. -
Kehitys kulkee eteenpähi. >'*Hinpä
aikojen kuluessa kansan iceskuu-desta
nousi yksilöltä-prndtamaan kan­san
oikeuksia Ja perinteitä,' - J. W.
Snellman alkoi valtiollisen taistelun
suomenkielen tasavertaiseksi s asetta­miseksi
ruotsin kielien' kanssa, kai­kissa
virastoissa Ja pppUcouluIf^a. Eli-
Kuunnelkaa parasta musiikkia
WESTINGHOUSE-RADIOLLA
Järyienpään viimeisin ja loistavin SÄHKÖLHKE
' • Wi s. ALGOMA ST.
Mli
jTeidän oma supn^ sähkömies
DIAL 5-7965
PORT ARTHUR. ONTARIO
as Lönroth kuljeskeli kansan^lceskuu
dessa keräilemässä runoja. Niin syn­tyi
Suomen kansan kansallinen.eepos!
Kalevala. Kanteletar ja -monet ^uut
kansanlaulu kokoelmat.
Suomenkielen päästyä vapaaksi vie­raiden
.itallitsijain pannasta, - a.\kot
kansanlaulu Icokoelmat. .
SuomeniUelen päästyä vapaaksi vie­raiden
hallltsljaln pannasta, - alkoi
kansan sivistyksen kulku.h^pa-aske-lien
menemään eteenpäin. -.Kansan
joukosta nousi yksilöitä ..pti^Itamaan
kansan oilceuksia kaikilla^aloUla. Kir-
JaUIsella alalla Aleksis Kivi laddmur-tumattoinan
kivijalan suomenkansan
klassilliselle kirJaUisuudeUe. >Kiven
Jälkiä on seurannut monet - tunnetut
kirjailijat rikastuttaen^ ^.^Okuperä^^^
suomalaista idrjallisuutta.
Kalkilla mtiillakin'skulttuurillisiUa
aloilla on nähtävänä sama Jlmlö: Suo­malainen
näyttämötaide, musiikki ja
yleensä kaikki ^ u u katnsan ? joiikkö-iiarrastukset
ovat kehittyneet apiapa^
jemmaksi, MerkUl^^^
kaikki kulttuuriUlsethai^tiikaet suo­malaisten
ikeskuudeEsa ovat :^llyttä-neet
Joukkölubnteen. Niin sanottuja
tähtiä on ilmestynyt pinolle anihar­voja.
Tarkan mittapuun .mukaan
supistuu sellaisten yksilöiden lu­ku,
Jotka ovat luoneet historian leh-diUä
mainlttavl^^tekoja. Kivi kirjal­lisuuden
alalla ja Sibelius säveltaiteen
'alalla ja Snellman suomen-kansan oi­keuksien
puoltajana ovat riäkyvlä.
Totta on, etUl Suomen kansalla on
suuri joukko kalkUla aloilla hyviä ky­kyjä,
Jotka ovat luoneet arvokkaita
perinteitä yhteiseen kulttuurikekoon.
Voi olla niinkin, että moni,yksilö: ar­vostelija
silmäilä katsoen, on-antanut
korkeampaa tasoa tavoitteleyaä ravin­toa.
Mutta sittenkin nuo kolme ^nimeä
ovat niitä mitkä ovat laskeneet •horju­mattoman
perustan kukin omaljia alal­laan.
-KtitPn-' 4^
mapllmass» hallltaeva luokka oi^Jkan-san
kulttunrUUstit' aaavututeet - vallan­nut
itselleen Ja alistanut ne-.pal^e
maan <}mla'luoBtaet^Jaan. Vqpieisän-maalltsmiden
?aiimcagä, ^ >jcalkll]a
dnttaa > ja ikasvattaa ^ jPlhaa^: sekä ^ ba-jaammsta
sjoukkpjen .fkeslqnutcasa.
E4el]^'h^t$^a>-li«d±a'pitää elin-tärfceänä^
vllu^ kasvattamiset
söjen'Vähälä,
VTästär perifflomlstä: el .bler.fiuon^
käen -porvurist»^ 'volnut vapautua.- En­sin
alliksi se teki kajeensa. käytU
aina sen :4naan ;;^ha}llt£evaa..voimaa,
minkä yhteydessä-kulloinkin oli, tu-kahduttaaks^
n Jcansan pyrkimykäfi.
Kunjcalkista vainötpimenpltelstä huo­limatta
alkoi nousemaan - yksflöitö
Jcansan oikeuksia ..puoltamaan, koh­distui
vaino yk&ill&itä^^staiLn. Tör>
keimmän vainon kohteeni Joutui K}-
vi. -Kivenaikuiset Oksaset^ ynnä muut
suuruudet^^hdlstivat -likaisen arvos-ieluxyi^
imsä^ miehen Jniaiemattomla
kirjallisia'' tuotteita vastaan javuäUjä-kuoleman
ilcautta: sulkivat: ennenal-kaansa'jattlläisen'^
Buun. ^Mntta. käi-klBta
huoUmattaKivi tänäkin päivänä
huutaa vainoojilleen t*Mlnä elän''» Ny--!
kyään - 8uajnen':halUtseva-^luokka,-^Ki-ven
'hirttonuoran kiristäjät'ovat o-maksimeiet--,
miehen itseHeen, rakenter
>lävat'•'muistopatsaita, -'koettavat - mu­kailla
-Bäven tuotteita omille • eduil­leen
^piviksl -ja UÄ. Se on; helppo
tehtävä - he ajattelevat^ '-Mutta nliioi
ei kuitenkaan ole. Suomen -vallstur
nut - kansa oh Ja' tuominnut Ja^ tulee
edelleenkin 'tuomiteeinaän 'teilaajät
anslolden6a>mukäan.
^-Klvi, kansan 'lapsena, oh- ^olemat-tornilla
kynänsä' tuotteilla viitoitta­nut
tien kansan Vähäväkisille Joiikoiile
tiedon ja taidon lähteille; -NTmnmi-suutarien
Esko, 'rSelteemän veljestä,^.
KiMäuksra rkraätartt 'Jne. kuvaavat
kaikki mainiosti, pyrkihiqirstälave^-
mllle tledoil lähteiUe. "Älyi kalkissa
teoksissaan antaa yksinkertaisen kan­sain'lapsen'tuUdtapnmnytetnicert
»^
sen kielenkäs^onsä' avulla
kimykslä Ja vapauden kaipuuta mitä
he taistellessaan-karua luoiitoa yas-'
taan' tuntevat sisimmässään. 'Juuri se
onkin laskienut^yankan; pohjan suo­malaisen
kansan henkisen keiiityksen
tielte, 'Sehän se on oHutja edelleen
on kannustamassa Suomen herras-iuokkaa
kaikella: tavalla taistelemaan
•Kiven vdittaman tien rämels^ttämi-seksi.
He perhihyvin tiietävät, että
kulttuurillisesti korkealle' kehittynyt
kansa ei' tiile "enää seuraamaan her-rojaan,
.vaan"ennmmin; tai äayöhem-min
tulevat joukkona määräämään
omanelämäntien. — Losojätkä. '
nm
CSJ:n seitsemännen
Juhlikaamme pysyvän rauhan ja yhte­näisyyden
puolesta. Pysyvä rauha vaan
takaa mahdollisuuden kehittää kulttuu­rillisia
pyrinteitämme yhä korkeammalle.
Pysyvän rauhan turvassa vähäväkinen
rahvas voi tehdä työtä elinehtojensa pa­rahtamiseksi
ja paremman maailman luo­miseksi
tuleville sukupolville
, Alas sodanlietsojat ja työtätekevän
rahvaan rintaman fiajottavat kameljontit.
Juhläter veisin
Kari Kamakosken tähti syttyi on­nellisella
hetkellä, kun tanssitaiteilija
vielä voi saada ohjausta nuorilta klas­sillisilta
opettajilta heidän paljaina
vuosinaan.
Alkaessaan juuri saada mainetta ko
timaassa hän matkusti Parisiin, missä
hänestä suuren Preobrashenskajan
johdolla kehittyi se "danseur nöblei",
joksi hänellä sekä rakenteensa' että
taiteellisten taipumustensa puolesta
oli luontaiset edellytykset.
Kari Karnakoskella on harvinaisen
pätevä koulutus Ja pienimpiä yksityis­kohtia
myöten viimeistelty tekniikka.
Hänen tanssilleen on aina ollut omi­naista
erinomainen puhtaus ja -täs­mällisyys.
Hänet kiinnitettiin erääseen '-kuu­luisaan
balettiin Pariisissa ja myö­hemmin
hän tanssi kaikki suuret klas­silliset
tehtävät sekä Monte Carlo ba­letissa
että Metropolitan-oopperan ba­letissa
näiden yli koko maailman ulot
tuvilla kiertueilla. Tämä kunnia oli
suomalaiselle taiteilijalle harvinainen,
sillä näihin loistavUn balettiryhmiin
kiinnitettiin hyvin harvoin ulkomaa,
laisia ja silloinkin vain kalkkein kor­keimman
luokan taiteilijoita.
— Chopinin on mlellsäveltäjänl, tun
nustaa Kari Karnakoski. ja siitä syys­tä
tanssit, joita suunnittelen juuri hä­nen
musiikkiinsa, ovat minulle hy­vin
läheisiä. Chopin on innos­tava—
hänen musiikissaan on tuo
"jokin", joka saa mielikuvituksessani
mlta ihmeellisimpiä tanssillisia muo­toja,
joita sitten koetan tanssisuun-nitelmlssani
parhaan taitoni mukaan
toteuttaa. A
Uuteen tanssiohjelmaani olen liittä­nyt
kuuluisan venäläisen hovlkat>elli-mestarl
Slotshewin "Variation Brilli-antln",
jonka tämä nerokas säveltäjä
on kirjoittanut pianon mustille kos­kettimille.
Se on musiikillisesti'aivan
erlkoislaatuhien ja toivon, että tans­sissani
olen; edes aavistuksen verran
onnistunut sen merkillisen tunnelman
luomisessa.
Ja' sitten tietysti Tshaikovski — oi,
oi. 'Mikä säveltäjä ja millaisia' balet­teja
hän onkaan luonut. 'JoutsenlamT
pl ja prinsessa Ruusunen; nämä kak­si
ovat iki-lhania luomuksia.. '
Elämäni rakkaimpia osia ovat olleet
juttriedellämai^tulssa baleteissa lu-miisat
eri sollstitehtävät. 'Tiedättekö;
että tanssi voi olla'juhlaa —el, vielär
kin enemmän, se on samalla Ihanaa
kärsimystä, tuskaa, onnea, riemua jä
'iloa. Tanssi on .minun elämääni;
Kuinka-voisi ollakaan toisin. j
iKari'Kaxnakoski on välitön ja eloi­sa
taiteilija. Elämyksistään ja rakj
kaudestaan taiteeseen hän kertoo ko-»
ruttomasti Ja mukaansatempaavasti.
Hänellä ei ole suur^aveleitä, kuten hy­vin
saattaisi kuvitella. Kari Kama'T
koski on luonnollinen, iloinen,'hieno4
varainen — todella'hienostunut tai­teilija
sanan parhaassa merkitykses-
Monien vaelluävuosiensa Jälkeen on
taiteilija palannut "isiensä maalle".
Lukuisat eri tehtävät ovat Jo' k y l l ^ i
kauan saaneet odottaa suorittajaansa.
'Nyt on'Kari Karnakoski palannut.
Hän on &6n' tehnyt - kansainvälisesti
häilcäisevänä tanssijana, yht«nä Eu­roopan
kaikkein kuuluisimmista. So­pii
vain toivoa,-että kotlmaasa ne pii­rit,
jotka näissä asioissa sitovat
ja päästävät/osaavat hänen paluul-;
leen antaa sille kuuluvan'arvon.
Karl Kamakosken'taiteilijantie o-solttaa,
että pienenkin kansan ktekuu-i
dessa saattaa syntyä' maallmanluok» \
kaan kuuluvia taiteilijoita. Kunhan:
vain aina omassa piirissämme'Iteille:
muistettaisiin antaa mahdollisuus it­sensä
kehittätniseen. — Naisten urhel-,
Julehtl, Helsinki;
TERVEHDYS!
ir ^
61 S. Cumberland St. Poi<t Arthiir, Ontario
JUHtATERVEHDYS
LH. AHO •
JEWELLER
Kaikenlaisi kelloja korjataan
315BA7STRE3CT
PORT, ARTHUR. ONT.
JoHUäermhiys!
IQ^LLO- JA
KlIiirAKAVPPA
Meillä on varasto:
ö KHJEA- JA VIHKI­SORMUKSIA
«-1CEE.LOJA •
P PORSLIINITAVAROITA
o HOPEOITA y.M.
KohtutiUiset hinnat.
Hyvä palvelu.
PORT ARTHUR, ONT.
Sivu 10 Tiistaina, kesäkuun 27 p. — Tuesday
Parhainta juhlaonnea
LAULU- JA SOITTOJUHLALl
Toivottaa
VAPAUS BRANCH OFFICE
Tyyne Siilman, liikkeenhoitaja
PORT ARTHUR 316 BAY ST: " Onti
TERVEHDYS!
205 Arthur St.
Port Arthur^ Ontario
© PUKUJA
"O TAKKEJA
© LENINKEJÄ
©VARUSTEITA
© URHEILU­VÄLINEITÄ
Puhelin 5-8242
TERVEHDJKSEAfME
JUHLIJOILLE!
-A^ ^ *
INTiRNATIONAL TRANSIT
Palvelemme luoteis-Ontariöta"
TALOUDEM.INEN—KOHTELIAISUUS
"TURVALLINEN •
lilppu ja muita tietoja varten soittakaa tai kirjoittakaa:
INTERNATIONAL TRANSIT LIMITED
269^thur St. Port Arthur
j!r. J3*L''
V
Hyiiit.
airi
Tei^ehdinime^^ J seitsemättä]
LAULU- JA SOITTOJUHLAA
jä toivomme, että siellä laulut kaihiisi edistyksen jq
rauhan puolesta entistä ehompana.
* * *
CSJ:N LÄNSI-ONTARION
ALUETOIMIKUNTA
PORTARTHUR ONTAEIOI
terve f
•ryaii s WÖ;
202 ABTHUR STBEET POHT AHIHUR. ONTARIO
TERVEHDYS
LAULU- JA
SOITTOJUHLALLE
COMPANY UMiTEP
RAKENNUOTABPEITA — KIVIHIILTÄ
PUHELIN S-SS89
277 JOHN41TBEET - PORTARTHUR. ONTARIO
Hie