Vapaus, October 29, 1949

              ^Bmi 2 Lauantaina, lokak. 29 p., — Saturday, Oct. 29
of Ttiiaaäb
taUU^ nof, eth mi. Antbortsed
M MeoDd dMm aaall tbe Foct
OCflee Deputmotk. Ottevs, Pid>-
OoBBpuvUd^stlOO-ia
0iidlii8y, ODt» OuMtfa.
B.8idaL XdttorW.
•AfrCM Box ML
" TOUkUBHIinSS?
ShdjnvsDolMa:
1 vk. 6i» « kk. >^
t kk. 2X0
1 ffk. 7J00 « kk. SM
1 vk. 7 JO • kk. 428
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J
Hajoitetaanko ClOm rivit?
Porvarilehdet kirkuvat riemuissaan, että Clevelandissa lokakuun 31
pfiä Jcdcoontuvassa CIO:n konventionissa tapahtuu hajaannus — sillä^
CIO:n oikeistojohto on päättänyt heittää "kommunistiuniot" ja kom­munistien
linjaa seuraavat uniot pois jäsenyydestään. Tyypillinen
esimericki tästä on sellaisen vannoutuneen työväen vihollisen kuin To­ronton
dobe and Mailin ilakointi kun se etusivullaan kertoi viime kes­kiviikkona,
ettäCIO:n oikeistojohto on päättänyt erottaa kommunis­tiuniot,
vain strategiasta on päätettävä, miten se tehdään.
Mistä sitten on kysymys? CIO: n jäsenyydessä on nyt noin 6,000,-
000 jäsentä ja tarkoitus on siitä erottaa ensihätään noin miljoona jä­sentä
- r siis joka kuudes CIO:n jäsen on merkattu "vääräoppiseksi",
vaikka OIO: n säännöt takaavat kaikille jäsenille ja jäsenunioille auto­nomisen
oikeuden itse päättää sellaisista poliittisista kysymyksistä
kt|in hallituksensa ulkopolitiikasta jne.
CIO:n oikeistojohdon "strategian" pulmana on kysymys siitä mikä
imio vimmaiseksi erotetaan. Kun kysymys on taistelusta "kommu-ntsmiii"
vastaan, niin luulisi, että ilman muuta pitää ensimmäiseksi
erottaa kaikkein'"punaisimmat'' unionistit ja kohdistettava kaikkein
raivpkkain parjaustulva heitä kohtaan. Mutta "hajoitusstrategia" ei
o|e näiii suoraviivaista. Siksi voidaan melkoisella varmuudella en­nustaa,
että oikeistojohdon hajoituspropagandan mustamaalauksen
pääkohteeksi joutuu "vaaleanpunainen" sähköiyöläisten unio, missä*
oikeisto on järjestänyt voimakkaan oppositioninsa. "Strategisena"
tavoitteena on erotettavien unioiden hajoittaminen ja tuhoaminen —
|a se missä se uskotaan parhaiten onnistuvan. Kysymys ei siis ole
siit^ kuinka "punainen" mikin "vääräoppinen" unio on, vaan siitä
«pikä niistä voidaan helpommin tuhota. Siinä on Murrayn tapai.sten
työväenjohtajien "strategian" tavoite.
* • * •
Kaikki merkit viittaavat todellakin siihen valitettavaan tosiseik­kaan,
että CIO:n oikeistojohto on päättänyt riisua itsensä täydelli­sesti
aseista työnantajapiirien lisääntyvän hyökkäyksen edessä ja
ryhtyii vielä hajoittamaan rivejään taantumuksen hyväksi paheellisen
kommunismivaätaisen tunnuslauseen suojissa. CIO:n tulevasta kon-ventionista
puhuen eräs huomattu amerikkalainen työväen sanomaleh­timies
kirjoitti mm. seuraavaa:
. . . Teräsiakko on silmien avaaja. Kuka voi kuvitella, että
laitko todella tulee kaiken sen jälkeen mitä Murray teki lakon
välttämiseksi! Vain teräskorporationit tiesivät, että lakko tulee,
sillä ne halusivat saada lakon. Viimeinen McGraiv-HUlin koko
sivun ilmoitus kertoo meille miksi:
"Ne (yhtiöt) ovat päättäneet, että on tullut aika — juuri nyt
^. ..— työväenjohtajien rauhoittamisen lopettamiselle."
^ VMptle %errotaä^ tarkoituksena olevan pitkit­ti
lakkoa, aiheuttaa talouden haiiaannus, syyttää seurauksis­ta
työväkeä ja luoda pohja Tafi-H<l/tley lain koventamiseksi si-
'tett, että kielletään koko teollisuutta käsittävä neuvotteluoikeus.
V Tämä ilmoitus varmaan pani Murrayn sanomaan terästyöläi-stlle,
että he ovat "Morganin huoneen johtaman konSp'iration"
uhreja yritettäessä murskata uniot. John L. Lewis näkee myös,
että työväki on taistelussa olemassaolonsa puolesta, ja ehdottaa
työväen yhteisrintamaa.
Taantumus on tullut rohkeammaksi mitä se on vuosikausiin ollut.
Työväen oikeistojohtajat eivät ehkä ole paljoakaan huolissaan, yhdel­letoista
kommunistijohtajalle annetusta tuomiosta, mutta heidänkin
täytyy nähdä jotakin uutta siinä kun ihmisiä tuomitaan heidän aja-lustensa
ja lukemiensa kirjojen johdcsta. Ja tämä sortomenetelmä
kehittyy edelleen työttömyyden ja turvattomuuden lisääntyessä ja
pul^auden kurjuuden nostaessa päätään.
Tällainen on se tilanne, missä CIO:n oikeistojohto pn päättänyt
hajoittaa järjestönsä ja johtaa kaiken voimansa työväenjärjestöjen
väliseen taisteluun sen sijaan, että ne yhdistäisivät-Kvtnsä todellista
vihollista vastaan... He sanovat, että kysymys örilTommunismista
jotta voivat välttää käsittelemästä niitä probleemeja, mitä todella on
CIO:n edessä.
* * *
Ylläoleva antaa yleiskuvan siitä tilanteesta missä ja minkävuoksi
CIO:n oikeistojohto suunnittelee omien riviensä hajoittamista. Mutta
mitä nämä "4iommunisteiksi" sanotut vasemmistounionistit sitten
vaativat? Vähemmistönä he eivät luonnollisestikaan voi ryhtyä niin
(naurettaviin yrityksiin, että vaatisivat enemmistön tukea nauttivia
oikeistojohtajia hyväksymään heidän filosofiansa ja maailmankatso­muksena.
Tästä ei ole heitä edes syytettykään. Ainoa mitä CIO:n
vasemmistojäsenet vaativat on se, että heille myönnettäisiin oikeus
päättää poliittisista kannanotoistaan, kuten CIO on aikaisemminkin
myöntänyt ja kuten on tapana vanhoillisessa A'FL:ssakin.
Erikoisen tärkeätä on kuitenkin todeta se tosiseilcka, että CIO:n
oikeistojohdon hajoituspolitiikka ei ole voiman vaan heikkouden
merkki. CIO:n oikeistojohdon poliittinen laskelmointi on tuottanut
poliittisen vararikon — ja kun vararikkoutunutta politiikkaa ei voida
enää puolustaa argumenttien avulla, silloin turvaudutaan erottamis-toimenpiteisiin
niiden suhteen, joiden kanta poliittisissa asioissa on
osoittautunut oikeaksi. Pari esimerkkiä riittää ylläolevan toteami­seksi:
'Vuosi sitten Portlandissa pidetyssä CIO:n konventionissa vasem-mistouniot
vastustivat presidentti Trumanin kannattamista, mutta mr.
Murray ja muut oikeistojohtajat selittivät, että Trumanin valitsemi­sen
avulla saadaan kumotuksi surullisenkuuluisa Tah-Hartley laki
ja hallitusvallan tuki työväenliikkeelle. Mutta miten kävi? Taft-Hart-ley
orjalaki om edelleenkin \x)imassa ja unionistisen liikkeen edessä,
aina mr. Murrayn terästyöläisten uniota myöten, on yhdistynyt taan-tumusrintama
minkä murtamiseksi presidentti Truman ei ole pannut
tikkua ristiin. Jos CIO:n oikeistojohto olisi rehellinen itselleen, jär­jestölleen
ja Amerikan kansalle, niin sen täytyisi Clevelandissa nyt
kokoontuvassa konventionissa myöntää, että 'Portlandissa vuosi sitten
vähemmistöksi jäänyt vasemmisto oli sittenkin oikeassa — presidentti
Truman on, kuten vasemmistolaiset sanoivat, suurpääoman edustaja
ja asiamies, joka ei ole tehnyt mitään työväelle antamiensa lupausten
täyttämiseksi.
Toinen yhtä räikeä esimerkki saadaan ulkopolitiikan alalta. Port-landin
konventionissa käytiin oikeistojohdon ja vasemmistounionis-tien
välillä katkera väittely ulkopolitiikan suhteen. Vasemmisto va­roitti
Trumanin hallituksen ulkopolitiikkaa vastaan. Mutta mr. Mur­ray
ja muut oikeistojohtajat vaativat täydellisen kannatuksen anta-rnista
Midysvaltain kapitalistisen hallituksen ulkopolitiikalle. 'Presi­dentti
Tnnnanin sotaista ulkopolitiikkaa symbolisoivaa Marshallin
avun ohjelmaa sanottiin toimenpiteeksi "nälkäisten ruokkimiseksi ja
Jlästomien vaatettamiseksi" (Murray), ja vasenunistolta vaadittiin
•ranään täytään mn. Jenny Raunio
Webst«r5 Cornersteta, BC:£sä 50 vnct-ta.
Yhdymme sukulaisten ja ystä­vien
onnitteluihin!
»' • • .
j Maanantaina tk.-31 pnä täytää
[ Malakias Laakso SaqJt Ste Mariesta
70 vuotta. Onnittelumme, päivän
sankarille!
YtilSÖN
KIRJEITÄ
T a t u O M i t o t u j u l t j i i u a n yleiiöo kir)«iti j» at
tilt eduntavJt k i r j u i i u j i i c i n i e l i p i t r i t ä , KirJFrt
p i l l i i a i r j j b i l t u , >'<« Oiabdolliau. 200 U D U D . T i b Jn
iM%UAia ljMtir:t\jii kirjciU ei p a ^ u t e u.
VAINAJIEN TAHDON
VASTAISET HAUT.^JAISET
Ar/oisa toimittaja!
Muutamien viime vuosien kuluessa
olen havainnut niin täällä Sudburyn
seudulla kuin muuallakin tapauksia,
että eräiden tuntemieni henkilöiden
hautajaiset ovat olleet ilmeisestikin
järjestetyt vainajain tahdon vastai­sella
tavalla, s.o. kirkollisia menoja ja
tapoj» noudattaen vaikka kysymyk-
.sessä olleet henkilöt ovat' eläis.-:ään
vastustaneet kirkon sekaantumista
heidän asioihinsa ja aina!kin yhdes­sä
tapauk.ses3a tiedän vainajan enn^n
kuolemaansa Ilmoittaneen, että "pap­pia
ei tarvita minun haudallani".
Minusta tuntuu, että vainajien tah­don
noudattaminen on tässä asia.ssa
yhtä velvoittava kuin muissakin a.sl-olssa
ja että on suorastaan vainajan
muiston loukkaamista jos hänet hau­dataan
muuten kuin haluamallaan
tavalla.
Kehoitan siis kaikkia kansalaisiam.
me harkitsemaan tätä vakavaa asiaa
ja muistamaan, että vainajien tahtoa
on kunnioitettava hautajaisia järjes-*
tettäessäkin. Haluan lisäksi todeta,
että papin haudalle toimittaminen ei
tee hautajaisia millään tavalla sen
laillisemmiksi kuin ne ovat ilman
pappiakin. Ky.symyk.se&sä on ainoas­taan
vissinlaatulsen orjamaisen tapa-lain
noudattaminen, joka muodostuu
suorastaan näurettaj^aksi kun pappi
on hautaamassa kirkon ja papiston
vastustajaa.
Toivon tämän kirjeen saavan julki-
.suuden lehtenne "Yleisön kirjeiden
osastossa. — Kirkosta eronnut. ,
f CCLin reittaus maksaa Pohj. Ont.
kullankaivajille $4 miljoonaa
Kirj. Bruce I^ficklelit»'gfa
RAUHANNEUVOSTON PÄÄMIES
Garth Teeple vaUttun äskettäin
muadostetun Porcopinen väliaikaisen
rauhanneuvoston p u li eenJofatajaJisi,
nirs. A. Coott siliteeriksi ja T. Niemi
raha«tonIioitajaJ(sL l^män väliaihai-
.scn neuvoston toimesta on ryhdytty
keräämään aUelurJoitulcsia atomi­pommien
poistamista vaativaan ano-muicseen.
Neuvoston muodostamises­sa
olivat osallisina ukrainalaisten. Ju­goslavialaisten,
venäläisten, suoma­laisien
ja puolalaisten järjestöt, Wor-i
kers Co-operative, kaivo.styöläisten ja
metsätyöläisten uniot.
Timmins. — Canadian Congress of
LaborinCCCL) täällk järjestämä 2«it-tauskampanja
Mine^Mill uniota vas­taan
on Iisaltaan lisännyt CCL:n tap­piotiliä
ja sen lisäksi aiheuttanut pai_
kallifiiUe kaivosmiehille noLn $4 milj.
menetjtksen vuodessa. Ja CCL:n syn-t^
ttisen Porcupine Miner^' Union
neuTotteluyritykset ovat ajautuneet
siihen pisteeseen, että CCL:n presi­dentti
A. R. itosherln piti>tulla tänne
pyytämään työnantajilta jonkinlaista
palkkamyörmytystä, tai, hän antoi
ymmärtää, Mine-Min unio tulee ta­kaisin
ja tekee selvää jälkeä.' '
Ja ne samat Marshallip avun oh­jelmat,
joita CCL:n jä TLC:n johta­jat
kaupustelevat, aiheuttavat yleistä
metsämelsten työstä vähentämistä
kaikkialla Pohjols-Ontariossa. Ka-pu&
kaslngissa on vähennetty noin 50
pros. työvoimasta ja kämppien luku
on vähentynyt 20—8., Sellaisilla yh-tiöiUä
kuin esim. Spruce PaDsilla on
suunnattoman suuria varastoja. Ja
miehiä liikkuu tuhansittain, nukkuen
lattioilla ja etsien työmahdollisuuk-
Bla.
Kaivoksissa työskentelevillä työläi­sillä
on tyrmistyttävän alhaiset perus­palkat
— 78—85 senttiä tuimilta yn­nä
12 tai 14 sentin elinkustannus-boonus.
Heillä on vielä kriisikauden
alk^iinen työmenetelmä, 6 {»äiväinen
työviikko, vaihtuvat työvuorot, eikä
mitään lisäpalkkiota yötyöstä.
Kaivosmiehet avat menettäneet noin
$4,3204)00 -vjiodsssa sen jälkeen kiun
CCL:n ja hallituksen yhteistoimin­nalla
ehkäistiin Mine-Mill union suu­ri
järjestämiskampanja jos kairas-miesten
palkkoja verrataan Sudburyn
kaivosmiesten palkkoihin, sillä äsket­täisen
palkankorotuksen jälkeen Sud­buryn
peruspalkkana cn $1.27 tunti.
PALKANKOBOTVS
ON TABPESXLINEN
Kokcontusssaan yhdysvaltalaisissa
päävirastoissap täällä toimivien
suurten kaivosyhtiöiden päämiehillä
on syytä ilakoida Mosherin pyyntö­jen
johdosta. Erikoisvoitoksi saa­mansa
$4,320,000 lisäksi nämä kaivos.
omistajat saivat dollarin devalvoinnin
ansiosta vielä $7,000,000 lisävbittoa.
Tässä myös Mosherin tapaiset mie­het
auttoivat Canadan sitomista de-valvoimiseen..
Mutta kaivosmiesten karmalta kat­soen
tämä $7,000,000 on yksi lisäsyy
palkankorotukselle. Palkankorotus­vaatimus
on täällä yleinen, vieläpä
niidenkin työläisten keaknodessa jot­ka
on saatu narratuksi (^:X:n unloon.
Mcsher oli pakoitettu pRibumaan "vii­meiseen
asti käytävät taistelusta"
palkariiorotuks2n puolesta, 'laikka s»
tarkoittaisi lakkoakin".
"Jcs te ette auta järjestynyttä työ­väkeä
saattamaan kommunismia tap-pioon"
möläytti Mcsher työnantajille
"silloin te syylUstsrtte diictatuurin ai­heuttamiseen."
Näyttää siltä että
viqlä senkin jälkeen kun Mine-Mill
unio on erotettu CCL:n jäsenyydestä
Mcifintyie Gold Mines lupaa myöimy-tyksiä
vain, kuten CCL:n mies Bill
Sefton valitti, sellaisissa asioissa mi-
.hin el liity rahaa.
Näin CCL, mikä lupasi työläisille
työehtosopimuksen ilman lakkoa, on
itse pakoitettu nyt puhiunaan lakosta.
CCL:n unien todellinen jäsermudt-suja
suorittava jäsenmäärä on vain
noin 100, sillä suurin osa Jäseniksi
sanotuista maksoi vuosi sitten vain
%2 siinä ymmärryksessä, etteivät he
maksa enempää ennen työahtosopi-muksen
allskirjoittamista.
Mine-Mill union jäsenet ylläpitävät
luonnollisesti uniotaan ja ovat va­kuuttuneita
siitä, että kaivosmiesten
taistelukimtoisuus löytää tiensä.
TEPSI
— Oletteko saanut vastausta t h - ; ,^
llmcituk««n kun yisinäiaen 5
kaipaa valca ja lämpöä?
— Kyllä. Kaksi sähköliikkM.?
yksi kaasuyhtiöltä.
. ^ * • •
SOPIVAAN AIKAAN
— .Vaimom, olen saanut trtti
vahtina.
— Sepä mainiou. Olen jnari
mistanut sinulle kaksi yöpaita*.
• • •
LASTEN SUUSTA
Marie oU syntynyt vanheopie,
häiden toisena vuosipäiväni
hänen syntymäpäivävieraansa hsfl
vät milloin hän on sj-ntynyt
hSn vastasi:
"Vanhempieni hääpäivänä."
ESITTELY
"T€ olete petkuttaja", huud
ajaja toiseUe oikeudessa.
"Te olette valehtelija", kuulm
taus.
"No nyt kun kummatkin asianajs
ovat esitelleet itsensä voimme '
kaa oikeuden käyntiä", pääty
marl.
Louis Riel ajoi
oikeata asiaa
Mitä muut sanovat
TÄÄLLÄKIN ON '
"TEKVAHAUTOJA"
. . . Lääkärit oVat muuten todenneet,
että tupakasta muodostuu ihmisen
ruumiiseen vuofiessa 2.5 kiloa tervaa.
Minussa sitä on jo runsaasti yli 50
pros koko painosta — onpa toimituk­sessa
todellisia tervaskantoja jotka
ovat jo puhdasta tervaa ja tuottavat
ylijäämää. He varmasti luovuttavat
sitä halvalla hinnalla veneitten omis­tajille
. . . — Magdalen, Helsingin
Vapaassa Sanassa.
• • •
RIKOSTA SEURAA RANGAISTUS
Jostakin luimme ohimennen sellai­senkin
pienoisen hätäparahduksen,
että Englannissa ja Walesissa on 2,-
380,000 naista enemmän kuin mitä on
miehiä, että tällainen mahtava mää­rä
on ns. ylijäämänaisia.
Mutta kuinka ollakaan, tässä ennen
äskeistä maailmansotaa olivat monet,
liian monet, naisetkin sellaisessa vil­lissä,
että usuttivat miehiä tulilinjoil­le,
ja se siitä sitten tuli. Usuttajat
jäivät ylijäämäksi,' jäi multakin . . .
Eräs ratkaisu, eli tasoitussiirto näyt­täisi
löytyvän heitäkin varten.
Eräässä Afrikan neekerivaltakun-nasta
tulleessa tiedoituksessa kerro­taan,
että siellä on valtakunnan ku­ningas
— olikohan hän libunbu tai
jotakin sinnepäjn — se kun komentaa
tuomaan kauniimmaksi havaitsaman-sa
likkaihmiset luokseen, painaa jal-katassunsa
heidän selkänsä päälle,
maalauttaa likkaihmiselle punaisen
läikän otsaan ja sillä selvä koko vih­kiminen,
panee näin vihityt haare­miinsa
. . .
Meistä tuntuisi, että tämän ku­ninkaan
vaimot voisi palauttaa ku-'
ninkaan alamaismiehille, semminkin
kun heillä kuuluu kuninkaan ahnehti­misen
takia olevan eukkopulaa. Tä­män
jälkeen voisi lähettää sieltä Eng­lannin
ja Walesin kulmilta ne vielä
jälellä olevat ylijäämänaiset tämän
kuningas libumbun haaremiin. Vä­hän
niukanpuoleinen annoshan tuo
kyllä olisi tällaiselle naiskaartille yksi
libumbun. Mutta toisekseen panisi-han
tuo ehkä miettimään, onko vii­sasta
huutaa ja usuttaa miehiä tuli-
VVinnipeg. — Manitoban yliopiston
historiallisen tiedekunnan professori
W. L. Morton sanoi täällä pidetyssä
Manitoban historiaseuran kokoukses­sa,
että ellei Louis Rielln johtama
väliaikainen hallitus olisi 1870 tehnyt
erehdystä ja hirtättänyt William
Scott-nimistä orenssimiestä, tunnus­tettaisiin
Riel tänään Manitoban pe­rustajaksi.
Scottin kuolemantuomio
aiheutti suuttumuksen silloisessa itä-
Canadassa, jonka johdosta sotilaalli­nen
retkikunta karkoitti Fort Gar-ryssa
toimineen väliaikaisen hallituk­sen
muualle ja pakoitti Rielin pake­nemaan
Yhdysvaltoihin.
Riel palasi- Canadaan 14 vuotta
myöhemmin johtamaan Saskatchewa-nin
puoliveristen kapinaliikettä. So­tilaallinen
retkikunta löi hajalle ka­pinallisten
joukot Batochessa South
Saskatchewanin joen varrella toukok.
15 pnä 1885 ja Riel hirtettiin oikeuden
päätöksen perusteella seuraavasfea
marrask. Reginassa. Hän sanoi o!»
keudenkäynnin aikana olevansa "Ma­nitoban
isä". Prof. Morton sanoi Rie­lin
väitteessä olevan jossam määrin
oikeutusta sillä hän löi perusteet maa­kunnan
tulevaisuudelle.
' Winnipegiläirien novellisti mrs. Ha­rold
C. Knox sanoi Rielin olleen "oi­keata
asiaa ajaneen vilpittömän mie­hen
,joka hirtettiin muiden virheiden
takia." Mrs. Knox sanoi Rielin vikana
olleen uskonnolliset mielikuvitelmat,
jotka hän selittää olleen tarpeellisia
Rielin johtamien puoliveristen uskon­nollisten
harhakäsitysten johdosta.
Rauha tarvitsee sotureita
yht*ä hyvin kuin sotakin
Vanhanmaan tanssit
Torontossa 4. päivänä
Tororito. — Toronton varhaisnuori-sokomitea
on järjestänyt tanssit Don-haalille
perjantai-illaksi, marask. 4
päiväksi. Oviliput maiksavat ainoas­taan
35 senttiä ja ne oikeuttavat
lisäksi saamaan arpavoiton. Soitta­jiksi
ovat lupautuneet Hunnakko Ja
Turkia ja he tulevat etupäässä soit­tamaan
sellaista musiikkia, jok^ sopii
vanhempienkin tanssijoiden jaloil­le.
— Hiljanen Lasse.
New Yorkin.kalapörs-si
yhä rikastuu
Joka aamu kello kuudesta kello yh­teentoista
New Yorkin Fulton-kadun
varrella oleva kalapörssi myy jälleen­myyjille
miljoona naulaa meren tuot­teita,
myy joka lajia, jota meressä
ui Canadasta Floridaan saakka, myy
lisäksi osteria, hummeria, katkorapua
ja jos jonkin näköistä muuta pohja­mutien
hirviöitä. Sinne saapuu muUn
muassa Japanista sammakon reisiä.
Etelä-Afrikan meren outoja otuksia
jne . Kun Ne\v Yorkin kalapörssi
marraskuussa 1848 perustettiin kala­kauppiaita
varten rakennettuun pui­seen
vajaan, touhu oli vielä pientä.
Nyt Fulton Streetin monilla suurilla
linjoille ja uuteen maailmansotaan.
— Maskulinus, Helsingin Vapaassa
Sanassa. .
Lokakuun alkupuolella vieraili
Suomessa Neuvostclliton ranhan-valtnuskunta,
joka osallistoi Suo­men
Ranhanpuolostajain kongre^'-
siln. Lokakuun 3 valtuuskunnan
jäseniä csallistni myös keskustela-tilaisonteen,
josta Työkansan Sa­nomat
kirjoittaa senraavaa:
Runsaasti kirjallisuudesta ja teat­terista
kiinnostunutta yleisöä sekä
teatteri- ja kirjallisuusväke-ä oli ko-kooritunut
maanantai-iltana hotelli
Seurahuoneen pyöreään saliin kes­kustelutilaisuuteen,
jossa puhuivat
Suomen Rauhanpuolustajain kong­ressiin
saapuneen Neuvostoliiton val­tuuskunnan
jäsenet, kirjailija Leo­nid
Leonov ja Grusian valbioteatfcerln
johtaja Akakl Horava. Neuvostolii­ton
lähetystöä edusti kulttuurlattas-hea
Istomin Ja muissa läsnäolijoista
mainittakoon mm, maaherra Meltti,
prof. Eino Kalima, tait. Elli Tompu­ri,
kirjailijat Hella Wuolijckl, Llnnus,
Konkka ja Paavolainen.
Leonid Leonov, eräs Neuvostoliiton
tunnetuimpia kirjailijoita, on suo­malaisille
tuttu aikaisemniasta. täällä
.käynnistään. Kansantaiteilija -Hora­va
on kotimaassaan tunnettu teatte-rltalteillja,
hän on Neuvostoliiton par­haita
Othello-ttulkitsijoita.
Alustavien puheenviiorojensa jälr
keen joutuivat vieraat kysymysten
rumputulen kohteeksi ja keskustelu
muodostui itavattoman vilkkaaksi. Se
kesti puoleen yöhön ja ravintolan sul­keminen
osaltaan esti sen, ettei kan­santaitelija
Horvan esittämiin. Suo­men
taiteilija- ja kirjailijaelämää
koskeviin kysymyksiin ehditty vasta­ta
riittävän monipuolisesti ja selvästi.
Tilanahtauden vuoksi emme lehtem­me
tässä numerossa voi referoida kes­kustelutilaisuutta
kokonaisuudessaan
— se on jätettävä huomiseen lehteen.
Sen sijaan selostamme nyt kirjailija
Leonovln tilaisuuden alussa käyttä­män
puheenvuoron rauhankysymyk­sestä.
— Neuvostoliitto ja kansandemo­kratiat
ovat suurimpana esteenä län­simaisen
flnanssl-lmperlumln pyrkl-kalallikkeillä
on omat Jäänvalmistus-koneet,
valtavat ja hienot kalojen Jää-dyttämöt,
kalojen puhdistus- ja per-kauslaitteet,
sähköllä käyvät suomus-tuslaltteet,
ja mennen muuta korkea­palkkaiset
ammattilaiset, jotka kol­mella
neljällä veitsen Viillolla valmis­tavat
ruodottomia kalanviipalelta.
myksllle jä sen vuoksi sen viha koh­distuu
juiu-i . näihin maihin, lausui
kirjailija Leonov. — Jos tapahtuisi
)okir> sellainen geologinen mullistus,
joka pyyhkisi Neuvostoliiton maail­mankartalta,
valtaisi taantumus pit­kiksi
ajoiksi keko maailman. Maali­massa
ei kuitenkaan ole sellaisia voi­mia,
jotka pystyvät murskaamaan
tai edes lannistamaan Neuvostpliit-toa.
— Uusi aate on järjestänyt uudel­leen
ihmisten väliset suhteet. Sen
pani meillä Lenin alulle, mutta muis­sa
maissa ovat kansat sen omaksu­neet
Uman meidän panostamme. Nyt
meitä parjataan. Moskovaa, Neuvos­toliittoa
syytetään kaikesta, agressii-visuudestakln.
Mielestäni näin voi­vat
ajatella vain kotitekoiset pöHit-tikot.
Eihän voi olla niin, että At-lannln
pakti voisi pelästyttää Neuvos­toliittoa.
Tai, että .'Neuvostoliitolla
olisi osuutensa Kiinan tapahtumiin.
Eihän völda kuvitella, että puo­li
miljardia aikoinaan sorrettua
ihmistä pysähtyisi puolitiehen läh­dettyään
kerran taistelemaan. Ei ole
kysymys Moskovan juonista, vaan
siltä, että Itse maa, Kiina, kieltäytyi
kantamasta sortajia.
— Nykyiset tapahtumat ovat niin
suuri prosessi, että sitä vastaan asen­noituvat
voivat pilata terveytensä.
Sitä voivat vastustaa vain ne, jotka
ovat tarpeettomia huomispäivän yh­teiskunnassa.
Mutta uskon, että näi­den
hyödyttömien el ole valkeata op­pia
tekemään hyödyllistä työtä. Ei
.siis ole kysym}'s siitä, otetaanko heil­tä
heidän sheldrivihkonsa — on kysy-my.
s ihmisten keskinäisten suhteiden
muuttamisesta. Meidän maassamme
se on Jo alkanut, sieltä se siirtyy
myös muualle. Meidän maassamme
alkavat ihmisestä 'poistua ierilalset
piirteet, sellaiset, kuin toivottomuus,
vallanhimo Jne, ne poistuvat niinkuin
aikanaan poistuivat kolera- ja mus-taruttobasllllt.
Niin ne poistuvat
myö§ muiden maiden Ihmisistä. K a ­toaa
Hamletin probleema "ollako vai
eikö olla", Julia saa Romeonsa, Ot-hellon
ei tarvitse kuristaa Desdemo-naan.
sa.
— Pahat yanhv^et suhtautuvat Il­keästi
nuoruuteen. Kaikki nuoruus
cn heistä rikollista. Niinpä sen van­huksen
mielestä — tiedätte ketä van­husta
tarkoitan — on Neuvostoliitto
rikollinen. Mutta me emme tunne
työttömyyttä, me suunnittelemme
sum-ten maantieteellisten lakeuksien
midelleenjärjestelyä, me muuitamme
luontoa suojataksemme kasvillisuut­tamme
Kaspianmeren kuumilta tuu­lilta.
Nyt alonune kääntää Siperian
jokien juoksu päinvastaiseksi, jotta
niiden yesl kulkeuituisi sinne, missä
sitä- paremmin tarvitaan. Olemme
syntyneet suuria Ja rohkeita tekoja
varten. <Memme kiitollisia siitä', että
olemme sakneet niin nerokkaan Ja
alciberikkaan Johtajan, Stalinin.* Tä-m-
än kaiken takia tarkoittamani van­hus
vihaa meitä. Tavallisesti tällai­set
vanhukset lähtevät ovea paukut­taen.
Tähän, meidän rakeimustyö-hömme,
tarvitaan kuitenkin paljon
rahaa. Ja paljon ideoita, joita valta­meren
takana ei enää ole. TahCpisln-pa
kuulla edes yhdestä sellaisesta i h -
mlskimtaa h^yödyfctävästä aatteesta.
VIISAS VAST.4US
"Kuinka kaukana oUtte tapan
man uhrista?" kysyi asianajaja
keudessa.
"Kahdenkymmenen jalan kuud
ja puolen tuuman päässä", vastad
distaja.
"Mutta kuinka te niin tarkaan
dätte?" tiedusteli asianajaja viisaaj
"Tapaturinan sattuessa tuli miele
ni,- että joku järjetön voi minu
tehdä tuon kysymyksen ja siksi sm
tin mittauksen."
USA:n ajatusten kontrolli
uhkaa Canadaakin — CSJ
Kultaa Yukon Riverin
varrella Alaskassa
Fairbanks, Alaska. — Herneen
koisia kultarakeita vältetään löydet]
Yukon Rlverln hiekasta noin yhde
sän mallia etelään napapiirin rajas
ja noin 50 prqspektoria ilmoiteta;
kokeilevan onneaan joen kummallak
puolen, noin kahden mailin laajuisel
alueella. Löydön on tehnyt ClifK
Carroll-nimlnen kalastaja tartaste
lessaan kalanpyydyksiään.
Täällä väitetään kysymyksessä
van suurimman kultalöydön m
kuuluisan Klondyken kultakuumee
Kun kaksi prospektoria raahasi 18
tappamaansa moosia leirilleen
paljastui silloin kultanokareita Rabh
Creekln uomassa, sen jälkeen
Alaskasta saatu kultaa kaikkiaan
miljoonan dollarin arvosta. Vuode
tuotanto on nykyään noin seitsemä
miljoonaa dollaria.
— V. 1909 oU ensimmäinen omii
voimallaan kulkenut lentokone ilma
sa Canadassa.
Toronto. — Lähtien siltä tosipoh-
Jaita, että demokratian pimennys Y h -
.dysvallolssa vaarantaa myös Canadan
kansan demokraattisia oikeuksia, Ca­nadan
Suomalaisen Järjestön tpk on
liittynyt niihin miljooniin demokraat­tisiin
ihmisiin, Jotka tuomitsevat Y h ­dysvaltain
kommunistisen puolueen
johtajille annetut faslstlmleUset tuo­miot.
Presidentti Trumanille viikon
alussa lähetetyssä CSJ:n kirjeessä
lausutaan:
Amerikan kommunistijohtajille
New Yorkissa äskettäin annetut
Tilden vuoden vankila'taomiot yk­sinomaan
heidän poUittisten va­kaumustensa
pemsteella valtion
yrittämättäkään todistaa, että syy­tetyt
olistvat itodeUisaadessa sno-rittaneet
yhtään sellaista tekoa
mistä heitä syytettiin, on mitä jnl-keinta
o&eaden väärinkäyttöä. Se
on pi!tkä askel fasistista poliisival­tiota
kohti, vaarantaen kansan de.
mokraattisia oikeuksia ei vain Yh-dysvaUoissa
vaan myös Canadas­sa
Ja kaikkialla Amerikassa.
Me liitymme niihin kaikkien
demokraattisiin miljooniin ihmisiin
jotka protestoivat tällaista poliit­tisen
vähenunistön sortoa vas*taan
ja vaativat näiden epäoifcentetta-jen
tuomioiden hetikohtalsta pe­ruuttamista.
(AOi^joitiis)
rej
Ed!
suit
aell
ijjois
17
Jarje
GF
ST<
A
NT
j» joi
Ens
jirjes
Tila
äiott*
terää
3/j
S.AL
6 pai
ilmati
na va
pärilli
Type
Hi
Vap
P.O.
luok
lont<
uneesi
DUOdOS
Joka on siellä, valtameren taian
syntynyt viime vuosikymmeninä
— Suuret asiat voivat päättyä käs
kähfflään. Siellä luullaan, että älli
aikaa kun he rakentavat atomin
mia, toinen kuluttaa aikaansa dom
noa pelaten. Tarvitaan myös palje
sotilaita. Tarvittiin siis Maräial
suimnltelma: tarvittiin gladiaattorei
tä. Nyt 'heitä ruokitaan — ja aiia
naan päästetään areenalle. Tunnet
tehän Ilmiön heidän f ilmeisten
bestsellerelstään, plkktikaupplaan 1:
tulee roteva, kolossimalnen mies
tarjoaa pienelle kauppiaalle suoji
ta olemattomia vaaroja vastaan
kauppias el suostu ottamaan suo;
lusta, vei hänen ikkunansa
rikki — ja kauppias suostuu.
te|^ voittaa. — Saatana ostaa vf
ja maksaa ne puhtaalla kullalla.
— Meidän on siis estettävä sota,
ka ei mitään ratkaise. Meidän,
tellijoiden ja tiedemiesten, on
(tävä työtä. Meitä on paljon. On
juttava, että rauha tarvitsee
ta yhtä kipeästi kuin sota ja
soturin on oltava yhtä
kuin scdan soturin. Toivon, että
teidän kanssanne ja te meidän
samme voisimme täyttää tehtärän.
la
le
SI
S)
\\
Li
P<
sl
enemmän harrastetaan niin sillä alal- TaidegalleriaUe ja niille he
Tärkeä nterkkitapaus
ehdottomasti tämän Marshallin avun ohjelman hyväksymistä, ilutta
entäs nyt? Marshallin avun suunnitelma on ajanut Britannian T;rii-
.«^iin niissä brittiläisten työläisten palkkoja alennettiin punnan deval­voinnin
avulla. Marshallin avun ohjelma on aiheuttanut joukkomit­taista
työttömyyttä Ranskassa, Belgiassa, Italiassa ja kaikissa niissä
maissa, joiden työläisten 'avustamisen" nimissä CIO:n oikeistojohto
Trumanin hallituksen ulkopolitiikkaa on tukenut.
Selvää on, että mr.- Murray ja kumppanit en-ät voi enää Clevelan­dissa
kokoontuvassa konventionissa sanoa, että Marshallin avun oh­jelman
tarkoituksena on "nälkäisten ruokkiminen ja alastomien vaa­tettaminen"'.
Mutta kun oikeistojohdon argumentit eivät pidä vettä, eivätkä kes­tä
käytännön kokemusta, silloin he turvautuvat vasemmistounioiden
erottamiseen — mikä ei suinkaan paranna heidän virheellistä politiik­kansa,
eikä niinmuodoin voi lopettaa jäsenjoukkojen keskuudessa yhä
lisääntv-\'ää tyytymättömyyttä \-irheelliseksi osoittautunutta politiik­kaa
kohtaan.
Tänään ja huomenna on Sudburyn
ja ympäristön suomalaisilla harvinai­nen
tilaisuus. Äskettäin manalle
menneen etevimmän suomalaisen
naismaalarin Helena Schjerfbeckin
• taidenäjrttely on Järjestetty Van
Home St koululle Canadan Taidegal­lerian
toimesta ja Sudbury Arts and
Craft Clubin avustuksella.
Tällaisen näyttelyn järjestäminen
on myös samalla merkkitapaus Sud­buryn
historiassa. Sikäli kuin tie­dämme,
ei koskaan aikaisemmin kau­pungissamme,
ole Järjestetty ulkomaa­laisen
taidemaaUuin näsrttelyä. Tus­kin
kuitenkaan monet tietävät sitä.
että kysymyksessä oleva suomalainen
taidemaalari kuului aikansa eurooppa­laisten
taidemaalarien valiojoukkoon
ja hänen työnsä on oUut näytteillä
huomattavissa eurooppalaisissa taide­keskuksissa
saaden osakseen suurta
ihastusta. Näin ollen Helena Scbjerf-beekin
tänään avattu taidenäyttely on
erikoistapaus .
Monipuolista Schjerfbeckin koko­elmaa
rikastuttaa kansalaistemme
näytteille luovuttamat taideteokset ja
käsityöt. Täten näjrtt^lystä tulee ko­konaan
suomalainen näyttely.
Suomalainen taide on suurin piir­tein
tuntematon maamme väestölle.
Ainoa laajojen piirien tuntema suo­malainen
taiteilija on Jean Sibelius.
Siihen se suurin piirtein rajoittuukln.
Tähän on syynä taiteen takapajuisuus
maassamme. Monissa yhteyksissä on
useat Canadan taiteilijat kiinnittä­neet
tähän huomiota. Aivan äsket­täin
huomattava torontolainen kuo­ron
johtaja tri Bell kirjoitti siltä
Toronto Daily Starissa. Hän sanoi
usein kuulleensa sanottavan, että ita­lialaiset,
slaavilaiset ja saksalaiset
ovat lahjakkaampia musiikissa kuin
muut kansat. Ja se todistetaan sillä,
että näiden kansojen keskuudessa on
syntynyt huomattavimmat säveltäjät.
Tri Bellin mielestä tämä ei pidä paik­kaansa.
Ainoa olkea selitys liidetään
siitä, että näiden kansojen keskuu­dessa
bn musiikkia harrastettu enem­män
kuin toisien kansojen keskuu­dessa
ja missä kerran jotain taidealaa
la myöskin nopeanunin kehitsrtään-
Mikäli tulee kysymykseep maanune
kuvaamataiteen kehitys, niin se on
hämmästyttävän taka-alalla. Vain
harvat canadalaiset voivat mainita
jonkun maansa taidemaalarin nimen.
Suurimmalle osalle kansastamme ovat
monet, toisille kaikki, kuvaamataitei­lijamme
kokonaan timtematt<»nia.
Kukapa Suomessa ei timtisi Albert
Edefeltiä Ja AkseU Gallen GaUelaa,
italialainen Michelangeloa ja Raphae-lla,
espanjalainen Velasquesta ja Go-yaa
,ranskalalnen Rodinia ja MilJe-tla,
alankomaalainen . Rembrandtia
jne. Taiteen historia on tosin paljon
vanhempi Eiu-oopassa kuin täällä.
Mutta onhan meistä suiuin osa eur
rooppalaisten jälkeläisiä.
Koko maamme taide-elämään on
vaikuttanut taiteen kommersiaalLsoinr
tL Taide mitataan vain sillä miten
paljon se tuo voittoja jollekin yksi­tyisille.
Taiteen taloudellinen tuke­minen
on melkein olematon täällä.
Näin monet lahjakkaat taiteilijat jou­tuvat
ansaitsamaan leipänsä koko­naan
muilta aloilta ja jättämään tai-telUjan
tten.
Canadassa oh 'tosin tapahtunut
viime aikoina vähän edistystä taiteen
tuomiseksi kansamme keskuuteen. Se
on tosin vähäistä, iniitta edistystä jo­katapauksessa.
Tähän on pyrittävä.
Tästä i^sta Canadan KaasalUseUe
jotka ovat järjestäneet suo
lahjakkaan taiteilijan Helena l
beckin näyttelyitä eri puolilla
daa, on annettava tunnustus.
Tässä yhteydessä on vielä
korostettava yhtä tärkeää
Canada on kosmopoUlttiflai
jonka väestö muodostuu
eri kansallisuuksista. Kukin 1
suus on rikastuttanut maamme _
sallista kulttuuria eri tavalla. *"
tettavasti on usein havaittu
taipumuksia, että Suomea Ja^J
saa on pyritty tekemään ^
sellaisella tavalla, joka on
toin tuottanut kansallista
Paikkansa pitää se, että
alalla pienetttin kansat voivat^
suuria. Suomen kansalliseepos
vala, sekä kymmenet luovat
jat kirjallisuuden, säveltaiteen f»
vaamataiteen alalla, ovat nUti K"
teoksia meidän tulee ^^"^'^
alalle suomalaisen kansalliski^ ^
tunnetuksi tekemiseksi. Suonaö»
paljon näytettävänä mihin i r i ^
sa on vaikeissakin taloud^_
oloissa pystynyt ja sen tunnet^'
keminen bn sellaista työtä, JO»
^ t ä V ä ja jolla on pysyvät j ^ ^
Helena Schjerfbeckin taid^
Jyn järjestäminen on askel ta»
niakkaalla tiellä. Toivomn»
ti kävijöitä tähän arvokkaasefii
telyyn. — Uoti. _
Oi
ku
eli
Sl
va