Vapaus, September 2, 1948

              m
l i f e '
",1
V."
§5
ftvu 2 Torstaina, syyskuun 2 p. — Thursday, Sept. 2 j jQf0||fQJQj
(USmnr) — Independent liaoor syysjuhla Tarmo-
Organ of Finnish CanartJan». Ek-tabllshed
Nov; 6th 1917. Authorlzed
as second class mail by the Post
cnxice Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice veekJy t. T u e s d a y s,
Thursdays and Saturdays by VapaUs
Publishing Ck)mpany UiA., at 100-102
Elm St: W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephone»: BustnesiQfOee 4<42M.
Editorlal Office 4-426. Muiager
E, Suksi. EdltorW. Eklund. MaUlng
address Box 8», SOdbuiy^ Qptaito.
Adventslzig rates opon appUoitlaa.
Translation Iree at cbaige. v;
TILAUSHXNNAT:
Canadassa: 1 irk. 6X)0 6 kk.
3 kk. 2X>0
yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00:6 kk. 3£0
Suomessa: 1 vk, 730 6 kk. 4.25
Vain-kaksi viikkoa
• Kahden viikon kuluttua lästa päivästä lukicjn julkaistaan ensim-
• mainen fiedoitus ävyskuun ;15 pnä alkavasta Vapauden, haasteryn-
' t ä y k s e i l ä . -Silloin nähdään kuinka hyviä alkuvalmi on tehty
• tämän lehtiliikkeellemme f-rikoisen . tärkeän kampanjan hyväksi —
ja hyvisiä alkuvalmisteluista riippuu se. saako se ripeän ja voimak­kaan
alun kuten toivotaan.
Vain kaksi viikkoa on enaa jalelia tämän taloudellisesti ja poliit-
-fisesti ensiluokkaisen tärkeän kjtrnpanjan alkamiseen. . Mutta, kahden
viikon aikana voidaan lehtiä Icaikillajjaikkakunnilla tarvittavat alku­valmistelut
ja ^rasvata" koneistot niinj että ne lähtevät kilkattomas
liikkeelle.
• Lehtiliikkeemme tärviiserr välttim^ nyt päämääränä oleyan
S8,000. Meidän velvolIi:>uufemme on huolehtia siitä, että ensi ke­väänä
uusii lavaksi tuleva 000 kiinnitysvelka mak.se:aan pois. .Si-
"ttn säästetään joka vuosi sievoiset korkomenot, jotka voidaan .käyt-
• tää edullisemmin k-h<'kn hyväksi. Samalla kertaa lehtiliikkeemme.
tarvitsee käyttövaroja — .S3 000 sellaibfa rahaa, joka voidaan kiin-
•jiittää -sanomalehtipaperiin aina yhdellä kertaa. Jos me .saamme ;
tällaisen summan sanomalehtijiaperin ostoa varten, .silloin voidaan
ryhtyä ostamaan aina kalh'.stuvaa sanomalehtipaperia; vaununlastitlain,
mika säästää «;l'•aluvuis^a ])uhiien .S700 vaununlastia kohti.
' Onnistuaksemme tässä suures^-a ja tärkeässä kampanjassamme
meidän tulee ryhtyä viivyllelemättä tarpeellisiin alkuvalmisteluihin
GSJ:n osastot ja aluetoimikunnat,- SC.AUL:n urheiluseurat, naisien, ,
käsityökerhot, osuu.slijkkeet.ja muut tyoviienjarjestöl ansaitsevat.Va­pauden
kaikkien lukijain kannaiuk.sen niiden, työskennellessä yhdessä
äsiamiestemme ja a.sianaistemmekan.s.sa tämän. suurmerkityksellj.sen
t a voi 11 een t ole u Itam i «-eks i.
Ranskan hallituskriisi
Monet merkit viittaavat siihen,, että Ranska.ssa kehittynyt halli-tuskrii.
sl voi johtaa ennen piikaan uusiin vaaleihin, kuten on vis.seistä
piireistä ennusteliii.Mutta hu()limatta lainkaan siitä, voidaanko
Ranskan hallituskriisi ratkaista ihiian vaaleja tai ei, kiertämätön tosi­asia
kuitenkin on, elia \Vall .Streetin miehillä ja AVall .Streetin ohjel-millä
ei Ranskaa hallita nuiulen kuin kriisistä toi.seen kulkemalla ja
lopuksi täydelliseci? umpikujaan ajautumalla.
. Kun muistetaan.: etta Andre Marien hallitus: oli jo kymmenes
järjestyksessä Ranskan va|)autlamisen jälkeen, silloin on helppo
• nähdä, t-lla Ranskan tilanne on kaikkea nvuula.muttaei vakiintunut.
Vaistomaisesii tai tietojsesti- Ranskan kansanjoukot vastustavat sitä,
että maan kans.illisetUit sivuutetaan Mai.shallin avun toivossa \Vall
Streetin rahamahdin hyväksi. • Siksi nou.see kriisi toisensa jiilkeen
ja aina edeltäjäänsä pahempana.
' Kuvaava ja ajankohtainen seikka tiissä yhteydessä on esim.
. .T^ Vaj)aan Sanan •'ennustus" elokuun 7 päivällä. M a i n i t lu
lehti .selitti silloin toiniitu.spalstallaan .sosialidemokraattista linjaa
seuraten, että molenipien äärimmaispuolueiden vaarauhkaa Ranskan
hallitusta, multa .sanoi: •., . . .AndieMarien hallitus on kuitenkin.näi­den
kahden äärimmäisen väliltä mahdollisimman edustuksellinen. ^Sii­vilä-
on myo.skin useita vanhoja tunnettuja, kokeneita sosialisteja . • v
Emme . siis usko Ranskankaan •hallituksen kiikistumiseen aivan
pian . .
Tämä. epäilemättä rehellisessä mielessä ilmaistu olettamus..Andre,
Marien hallituksen '•lujuudesta'', osoittautui kuitenkin harhakuvaksi
siksi kun .se.perustui tykkänään kestämättömille perusteille. .
. - -Tosiasia nimittäin on. etta Ranskan sosialidemokraattien •'kolmas
tie'' ei olekaan mikaan uusi "'keskitie", vaan petosyritys;Yhdysvaltain
ja samalla niyos Ran.skan suurpääoman hyväksi. Tarkoitus on ''kol­mannen
tien" humpuukin; :avulla saada - tavallinen kansa hyväksy­mään
elintasonsa alentaminen ja uudet .sotaseikkailut nykyvaihees.sa
ja siten tasoittaa tietä fa.sisnun nousulle.
. \ M i h i n kaatui .'\ndieMarien hallitus? Koti- ja amerikkalaisen
pääoman edustaja, finanssiministeri Paul Reynaud yritti ajaa halli-^
V, tuksessa läpi ^Marshallin suunnitelmaan pohjautuvan ohjelman, min­kä
mukaan leivän.maidon ja lihan hiivnat olisivat nousseet enemmän
mitä .olisi .nostettu; työläisten palkkoja. • Tätä toimenpidettä olisi
luonnolli.sestiseuraunut sarja toisia hinnankorotuksia loppumattomiin.
>: Totta on. elia Ranskan konimunistil. ja unionistit vastustivat-alusta
pitäen tätä ohjelmaa ja osoittivat; etta "kolmannen tien'" hallitus
, ei voikaan tehdä muuta kuin toimia kansanjoukkojen jä vieläpä koko
• maan parhaita etuja vastaan.Mutta on muistctta.va> että Ranskan.:
sosialidemokraattinen puolue otti sen teknillisen, askeleen; mihin la-
;ina pahamaineinen .-XivdneMarien hallitus kukistui. •Sosialidemokraa­titkin
olivat -siis- tämän hallituksen vihollisia. Tässä yhteydessä on
hyvä ptäa mielessä mita Torontos-^a ilmestyvä Globe and Mail sanoi
elokuun 30 pnä loimituspalstallaan:
. . Jos kommunistit ltilisi\at valtaan Ranskassa, se maa hyl­käisi
heti Marshallin avun ja eroai^i viiden vallan sopimuksesta , . .
:.; n?ita pidetään ensitumäi.sena askeleena länsiliittoa kohti. Kommunis- ^
lii eivät omin voimin ilman toisten apua. voi aih(?uttaa. näin perus­teellisia
muutoksia Ran-^kan ohjeImas.-)a; mutta he voivat sen tehdä
sosialistien avulla. Ja yi Marien kukistumi-seen johtaneet tapahtu­mat
viittaavat siihen, että joissakin talouskysymyksissä .sosialistit
ovat pelaamaan k(^mmunistien pelin."
Toisin ^anocn Globe and Mail -selittää, että -sosialistien "kolmas
tie'' ei ole muuta kuin taktikointia suurpääoman vallan säilyttämisen
hyväksi, mutta — ja ajalu>kin siitä kauhistuttaa piintynyttä tory-lehteä
— mitaan varmuutta ei enaa ole kuinka kauan Ranskan
oikeistososialistit voivat jasenjoukkojaan talla humpuukilla tyydyt­tää
ja niinmuodoin on vaara, etta työkansa yhdistää rivinsä ja sanoo,
'•jo riitldä" monopolipaaoman valta.
Eika Globe and Mail lehti ole tässä Ranskan työväen yhtenäis-tymisen42£
lossa yk-=inään. Hevosella ratsastavan kenraali de Gaullen
sanotaan olevan vakuuttuneen myös siitä, että •;kolmannen tien"
humpuuki on jo aikansa elänyt. Ranskan hallitu-skriisin vaara onkin
juuri siinä, etta lyovaen rivit ovat vielä hajanaisina ja suurpääoma,
voi 1 yrittää horjuvan valta-aiemansa säilyttämiseksi käyttää hyväk­seen
napoleonilaisia aatteita hautovaa kenraali de Gaullea.
' Mutta huolimatta lainkaan siitä, miten Ranskan hallituskriisi
nyt ratkeaa, tosiasia ki^itenkin on se- että pohjimmaisena tekijänä on
kapitalismin yleinen kriisi, mitä ei paranneta enää muuten laiin
leikkaamalla pois itse kriisin aiheuttaja. Kaikki muut ratkaisut ovat
••vain väliaikaisia'' ja uusiin kriiseihin johtavia.
lassa syysk. 12 p.
Toronto..—: Voimistelu- ja, urheilu-
.';eura Yritys .järjestää Tarmolaan
syysjuhlan, jo-sa: esireiaan monipuo-imen
: kilpajlu- ja urhejluohjelma.
Juhla pjdetaan syyskuun 12 pajvana;|
yrityksen : johtokunta haa.staa tä­ten
4x100 m; viestinjuoksuun seuraa­vat
täällä toimivat en jarje.5tojen jo"n-tokunnat
j * johtavat komitea::. CS-J:
n toimeenpaneva komitea, LPP:n
suomalaisen klubin johtokunta ja
näytelmä.seura n johtokunta. , Tässä
on kunnia ky.symykse.ssa ja .sen joh-do.
sta pyydämme kaikkaa yllamamil-tuja
elimiä ottamaan haasteen vas­taan
oikem vakavassa miele-ssa ja j|ir-;
Jestämään heti joukkueensa ..kilpai­lukuntoon.
• :.
Urheiluohjelma aikaa kello 10 aa-,
mulla. Pyydämme yIei.soa ja kaikkia
kilpailevia Joukkueita': olemaan pai­kalla
hyvis-sa ajoin. ...
.Tässä .syy.sjuhla.s&a on run.saa.sti
myöskin muuta urheiluohjelmaa ^yk-sityi.
slajeina. Lapsille: järjestetään
pu.ssi- taj kenkajuok-sua. .
Varsinainen juhlaohjelman .suoritus
alkaa kello 2 ip. Run.s3a,sti kiinnosta­vaa
oiiJelmaa' on tarjolla. Silloin
olette mm. tilai.suude.?sa. näkemään
ne esityk-set, joiden-johdosta Toronton
•tytöt toivat Kenoframi.sta:"kultaa".Tor
rontoon. - Myöskm . mu.sikaali;;ia esi­tyksiä.
Viesrtlnjuok.su.ssa oh kilpailUvana.
Yrityk.=;t'n astama. kiertopalkinto, jasta
kilpaillaan vuo.siltaln ja joka joutuu
lopullLsesti .sen johtokunnan haltuun,
joka voittaa sen ensiksi kolme ker­taa.
. Tiima on tämän syksyn vjimeinen
ullcoilmajuhla. Saapukaa sil.s .silloin
kaikin TarmoIaan!>-^ A. S. ...
Papin tyttärestä
tuli sosialisti
- Syomessa ilmestyvä SN'DL:nää-1 — Miten njrt uskotmoUlset ihmiset
neafcannaiUja "Uusi nainenr on i suhtautuvat Teihin Jä Te heihin?^:.
haastatellut ranva Alli Simelaa, Jo- i :r— Ns. uskossaan elävät uskonool-ka
kertoi,: miten hänestä, .ftapin i liset ihmiset ottavat vastaan vanhana,
tyttärestä, on tullut sosialisti o ja : hyvänä tuttavana ja minun puolellani
kansandemokraatti. Julkaisemme .on tapaamisen iib ollut aina suiu-i.
haasCattelun kokonaan. Miren: sitten minä suhtaudun* us-
— Jospa alkalsm .silta, että minul- i konnolhsim liunisiin?: Aina ynunär-ia
on todellakm. ollut hyvä äiti Ja itämytRella. En voi muuta sanoa kuin
Kalamojakkapaartit
Mattavvassa ensi
sunnuntaina
Mattawa. — Nyt kun • on- .sivuutettu
kuumat ilmat, paalimme järjestää
tk, 5 pna.Trnns-Canada-hanhlle mo-jakkapaarlin.
Miehet ovat lupau­tuneet
kala.stamaan, joten uskomme
voivamme,silloin tarjota .päivälliseksi
hyvaa kalamojakkaa..: . Sitten vielä
tarjoillaan kahvia kotitekoLvten lei-vo.
sten -kanssa ja. li.saksi muita vir­vokkeita.
.- Tulk.''iahan.' joukolla mo-jakkapaartiin.
Siellä .saa pelata ajan^;
vietepeleja, kuten krokettia ym.
.Sairautta' cn täälläkin, Maitiwan
I sairaala.ssa on Sikke Hendnksoiv .saa­miensa
halvau-skohlauslen vuoksi.
Hilja Ho-skin.s on myoskm ollut sai-'
raala.s.sai. mutta on nyt jo • paas.syt
terveempänä, kotiin: .
.Kun mojakkapaarti- sattui kokous-pyhak.
si, pidetään, osaston kokous,
va.sta tk.: 12 pna. .Ottakaahan uudet
ja vanhat ja.scnel tama huomioonv
ne. —: Mummu. •
hurskas evankelinen isä, jotka molem­mat
pyrkivät elämään sen opin mu­kaan,
jonka olivat elämän kilvoituk­senaan
omaksuneet. Mieleeni kum­puavat
lapsuuden muistot nultä vuo­silta,
jolloin alom vastustaa : kirkon
opetustapaa. Vaikka isäni oikoi mi­nua,
osoitti: lian aina .samassa inhi-millLstä
ymmärtämystä .esittämiäni
mielipiteitä kohtaan. Han keskusteli
mielellään Jkanssani lapsuuteni etsi-jävuosina
nimkui n koko elämänsä
ajan; Käyntini en lahkojen kokouk­sissa
ei herättänyt rmtaan hämminkiä
kouluvuasinani. . Kun sitten alom
käydä teosofi-sessa lukupiinssä; :pa-holttui
äitini mieli, mutta isan kuu­lin
sanovan hänelle hyvm.' hellästi
Hän on jo iso tyttö, ajatelkoon omilla
aivoillansa eikä minun."
Keskustelimme usein Lutherin se-lastuksen
pohjalla omastatunnosta ja
omantunnon tiestä. Yhdeksi rakkaim-;
matoi muistoksi isästäni on jäänyt-^
kin se tapa, jolla han otti vastaan i l ­moitukseni
silta, että nyt kaikkien
tutkimi.sJen ja ri.stiriitojen jälkeen
tunnen omantuntoni vaativan eroa
kirko.sta; "Niin min lapseni. Sinä
olet nyt lähtenyt sille omantunnon
kaidalle tielle", sanoi isani, "se tie
on ahdas ja portti kaita. Se voi viedä
henkisesti rikkaaseen elamaan, mut­ta'luuletko
jaksavasi ottaa joskus ris­tin
hartioillesi? Yksi pyyntö minul­la
on, jos voit sentayttaa — eroa mi­nun
kuoltuani, vaikka mina ymmär­rän,
el seurakuntani sita ymmärtäisi."
Isäni pyynnön tay tm mielihyvin.
Kotini olis silloin tehdasseudulla ja
jo varhain .sain käsimi Kommunisti-
.sen Manifestin, pienen likaisen kap­paleen
kahdeksi yöksi ja yhdeksi päi­väksi.
Se oh elämys, jota salasin
alliaihmiseksi saakka^ Se vastasi oi­keustajussani
.heränneisiin kysymyk-
.s".'n ja vuo.sien kuluessa rakkaiksi tulr
lect ihmiset toivat kirjan toisensa,iäl-ketn
puh uen ja .selostaen eri kysy­myksiä.
Jokaista lukemaani kirjaa
puntaroin juun kodistam saadun
omantunnon opin mukaan, samoin
yhteiskunnallisia tapahtumia jne. Sik­si
tunnenkin syvaa kiitollisuutta nyt
isaani kohtaan, kun monien taistelu­jen
jälkeen käsitän mitä tieteellinen
maajjtnankatsomus;' dialektinen mater
rialismi voi antaa "totuuden etsijälle".
Niin kipeaa kum tekikin Friedrich
Enfjeism .repiessä alas Schopenhauer,
lumalointiani, oli ymmärtämisen au-keami.
sen ilo sita- monin verroin suu­rempi.
; .
Jännittävät kilpailut ensi
sunnuntaina Beaver Lakella
.; Keaver Lake.-— Kuten kaikkr ih^
muset JO tietavatkin, 011 majavajarve-lai-
stcn syysjuhla - ensi sunnuntaina,
tai oikeammin .sC' jo alkaa lau'antai-iltana
. mahtavilla :: julilatansseilla.
Varsinainen jrthla, aloitetaan^ sunnun­taina
kello 11 aamupäivällä jannut-tavilla,
urheilukilpailuilla., .Kilpailuja
on yleiselle sarjalle, ikamiehiUe, alie
21-v.. alle :16-v., naisille ja. alle 12-v;
pojille ja tytöille, joten kenenkään eii
itarvitse sanoa, etta jaa pois k-soista
sen tähden, ettei ollut sarjaa johon-
V01.SI osallistua;' Ellei sadetta tule .(jä
kaikki merkit viittaavat -siihen ettei
.sna tulei niin silloin tchdaan Jehuh
kentällä uusia liiton, ennätyksiä kai:
yhta paljon ainakm kuin viime liitto-,
juhlassa vaikka - nama ovatkin - vain
juhlat pienoiskoossa. ,
Kilpailun: jannittavimpia: odotuksia
ovat. vuotuinen ankara • kilpailu Sud-.
:buryu v"Kulmtajat"-ruokalan: kierto­palkinnosta,
joka nyt:- on Jehun hal­lassa
voitettuaan,sen hiihdossa viime
talvena. Nyt tania palkinto muuttaa
paikkakuntaa ainakin-'talveen saak-ka^
: Kuka.sen nyt voittaa,-siina on
kysymys: CometÄin ja: Alertsin jouk­kueiden
V a l l i l a kaydaan kova kusta-v
o i t o s t a ja toinen: joukkue nnsta var­masti
voittaa.: .: -Jännitystä ei tule
puuttumaan ,myöskään -naisten 4x100'
m. viestissä, jö-ssa Jehun. tytöt: otta-^.,
Yai;,: - kotiradalla • mittaa ,. Sudburyn
Alensin mestari- ja ennäbv.sjoukku-eesta.
Jannity.sta ei £iis tule puilta
tumaan- naissa . kisoissa. .: Lisaksi on
en seurapeleja kcntallaniUä .varten,
l jotka eivat osallistu urheiluun. Illalla
on arvokas: lopettajaisjuhla osaston
liaalilla.: ,:Enkoi-sesti tulee -mainita
Vapauden vastaavan 'toimitt-ajantov,
W,m. Eklundin juhlapuhe.: joka tulee
olemaan: mielenkiintoinen , ja jossa;
varmasti kuulemme jotakin: erlkoist,-!'
niaaihnan , nykyisen: tilanteen -• kriisi­vaiheessa-.:
ja U l i s t a -t-iisteluista jotka
ovat jarjestjneen t3o^aeston edessä
nyt j a tulevaisuudessa
:.:Viela- huon:iauius.urheilijoille,.jolta
me -olemme tottuneet muka ;i pitä­mään
jaije.stynema ja tasmalirsina
vaan.joila-aina täytyy kilpailupaikalla:
odottaa, saipukaa nyt ajoissa ettei
k a y kum tshekkiläisille painijoille,
jotka,:;-myohast,y.ivat- punnituksesta -7
minuuttia .ja saivat .jaada . olympia­kilpailuista
pois. Niiu pitäisi mei­dänkin
kerran pamia saannot kyl­mästi
käytäntöön Jos se.toisi paran­nuksen
tahan kurjaan kysymykseen.
Muistakaa; etta kilpailut aloitetaan
kello .11 aamupäivällä täsmälleen.
Sillom täytyy jo urheilijain nimet olla
tuomareilla. .— Tekonimus. , . ,
LPP:n suomalaiset
jäsenet kokoon­tuvat
Torontossa
Toronto.—r Labor-Progressive-puo-lueen
suomalainen klubi • kokoontuu
öyyskuun:, 7. paivana vDon-haalilla.
Vaikkakaan klubimme :ei ole pitänyt
erikoisempaa kesälomaa tulee tämä,
kokous olemaan :suta; , huohmatta
syystoimmnan .alkajaiskokous, . jossä-pannaan
klubimme vilkkaampaan toi-,
minUaan kum se" on: oliut kuluneiden-lcesakuukau?
ien aikana.
Tavallisten työasioiden -Iisaksi on
kokouksen työjärjestyksessä myöskin
varattu aikaa opiskelulle. • Toven .G;
Smidqvist selostaa, Jugoslavian kysy­mystä,
josta on kuluneiden kahden,
kuukauden aikana ollut min -paljon
puhetta- ja josta on .myöskin- paljon
kirjoitettu taalla Ganadassakin.. Se­lostuksen
johdosta syntyy varmaan-/;
kui: vilkas ja kunnostava keskustelu •
• Klubin johtokunta kehoittaä kaik-:
kia klubin jasenia: -varaamaan syysk..:
" paivan, illan -tata kokousta, vaa-ten;
ja s.aapumaan , kokoukseen - hyvissä
ajoin. ToivottaVxOsti kesän, helteetkin'
ovat siihen mennessä suuressa maa­lin
siumtetut.
• • «
.Elokuun 15, pna .pidettyyn LPPrn
piknikkiin .osallistui - yli I2.000--herir
.kea.-.,:.Lippupalkinnot jakaantuivat
seura vaille henkilöille: ' Lil.: Marcus;:
Kumo Hidaka, mrs. S:.Yahiro.. P,. Si-vioruk.::
.Martha .Mably,:-Sophia: -Hor-nick.
M Stokes. Idele \Vowchu'c H
Kasdan ja Evanoff.
^ Musikaalisessa' kilpailuissa valitsi
aploodimittari: voittajaksi: 'John Bbk-lan.:
Hänen miellyttävä persoonalli-^
suutensa ja ;hj-^'a äänensä voifti hä­nelle
matkan New Yorkiin, kaikki
kustannukset maksettuna — N. L.
sen, että tavatessani elävän kristityn,
elavan. adventistin. . hellimtailaisen.
babtistin, pelastusarmeijalaisen jne.,
iloitsen siitä, että han on yksi inelstä.
Han työskentelee silloin omältsvmal-'
taan siveelliseltä pohjalta meidän r i ­veissämme
Vaatimattomana t y ö n t ^ l -
jana., Sanon.vieläkin, jos han on elä-va.
suloin han on myoskm Icaidan
omantunnon tien kulkija, jonka elä­mä
ei ole helppoa. .Ne taaskin, jotka-eivät
ole uskostaan elä-^fla, vaan nou-aatlavat
uskontonsa määräämiä muo­toja,
ovat aina yksilöinä kuntoisu ih­misiä
ja usein hyviä ystäviä, inuttä
heidän joukossaan olen tavannut nii­tä,
Jotka tietämättään, liman tahal-lisU
tarkoitusta ottavat; Itselleen tösl
uskovaiselle vieraita oikeuksia. Epain--
himilliset teot ja julmat ajatukset so-'
vitetaan jumalasuhteen kautta. Täl­lainen
iHmmen voi .sanoa alaikäiselle
lapselle, joka äidin vankilassa ollessa
kamppailee olemassa olostaan j a kai­paa
aitiäan:: —^ Minä olen toivonut,
että sinun äitisi tapettaisiin, ettei liä-ntsla
tulisi enaa h a p e a ä . : Kun lapsi
kauhuissaan kysyy: : — Mutta mitä
jumala sntä sanoo? on vastaus: —\
Mma olen pyytänytkin sen jumalal-'
ta anteeksi.
Edellämainittujen iLsaksi olen elä­mäni
varrella tavannut myöskin niitä,
jotka harkiten ovat tehneet uskonnos­ta
kilven. Jonka.taakse'kätkevät oman
edun tavoittelunsa, itsekkyyden ja
monella tavoin ilmenevan epäinhimil­lisyyden.
Heitä kohdatessani valtaa
sydämeni kauhu jä sääli. He ilmentä-,
vatomalla tavallaan aikaamme, kieroa
kasvatusta ja taaskin sitä. millaiseksi
olosuhteet Ja ympäristö voivat muoka-;
ta ihmisen.
—- Oletteko aina suhtautunut tällä
tavoin en tavalla ajatteleviin ihmi­siin?
- - Valitettavasti en. Nuoruuteni
vaahtopainä vuosina loukkasin usein,
juuri uskovaisia ihmisiä.. Olin paha
ja julma Jopa rakkaimmilleni saatikka
SI tten tapaamilleni .ihmisille heidän
erilaisten kasitystensä vuoksi, kun en
saanut heitä ymmärtämään omaa
kantaani. Vasta \ niistä- Johtuneiden
kärsimysten ja dialektisen materialis­min
ymmärtämyksen kasvaessa ja
pystyttyäni sen vallottamana' tarkas­telemaan..
elämän ristiriitoja, olen
saanut heitä ymmafltamäan omaia
muuttunut tällaiseksi vedelleen •kehit­tyväksi
myönteiseksi toisin ajattelevia
ihmisiä kohtaan.: Nykyiset ajatukse­ni
vastaavat käsitykseni mukaan ke­hityksen;
kautta: syntynyttä^ tarvetta.
. — Joudutte varmasti vastaamaan
monenlaisiin kysymyksiin. Mainit^
ksfepa joku tältä alalta.
Tiedustelin kerran miksi eräs lap­suuteni
leikkitoven ei tule kylään sa­maan
taloon; vaikka tietääsiellä oloni.
Sain kainon.vastauksen: "Hän ei voi
sulattaa sitä, ettS te vasemmistolaiset
hävitätte isien uskonnon." Siltä su-keutuikin
pitkä keskustelu koettaessa,
ni saada emännälleni selostetuksi, että
me emme kysy koskaan, nuta jokm
ihminen uskoo, milta pohjalta hänen
yhteiskunnallinen toimintansa on läh­töisin;
Meidän joukossamme on var­masti
monia, joiden vakaa ja vilpitön,
uuras toiimnta lähtee erilaiselta si­veellisen
: maailmankatsomuksen pe­rustalta
kum minun ja muiden samoin
ajattelevien.: Han ei ole ehkä ehtinyt
tutkistella kysymystä tai sitten juuri
se,. minkä han on omaksunut; esim.
kristinuskon, ' adventismin tms.; on
juun se usko, joka antaa hänelle par-fm^^
s^t,,^ ^^^^
mmmmkmmmii
to R E F R A W J Ä ' B W N 6
mm
Viimeinen olki mikä varsan sel^n katkaisee. Lihan
hinnat ovat kohonneet miltei -niin korkealle fcuin voi­vat,
mikäli on kysymys yhdestä New Yorkin lihakaup­piaasta.
Hän sulki protestiksi kannnania nii.-
osallistumasta kuluttajien nylkemise^j^LÄ^^
akkaitaan ryhtj-mäan yhteistyöhön omalta Ä l S
— — -: .Federated Pr^e.^.y
Suomen ^voimistelijat voittivat kuusi
kultamitalia Lontoon olympialaisissa
(Suomi-Seuran lähettämä Lontoon I kin viela .saattöikayda! •
Toimistplululoksen toteamus;
. Koskaan ei saisi lopputihtysta jos­takin
asia.sta tehdä ennen kuin to­dellinen
tilityksen hetki koittaa. V i i ­mekertaiseen
.pakinaammekin tuli
karkea otsikkovirhe turhan hätäilyn
vuoksi. : Toki toivoimme: voimistelu-joukkueeltamme
jotakinr kuten vii­meisessä
kappaleessa tuli kirjoitetuk­si;
mutta sellaista paukkua, joka nosti
suomalaisten: mielen alhosta jälleen
korkeulcsiin emrtie kuuna kullan val-lieana
osanneet odottaa. Epäilevät
Tuomaat .saivat kuitenkin makeata
mannaa nautlttavakseen niiden mo­nien
karvaiden kalkkien jälkeen, jot­ka
Lontoon tiimoilta olimme saaneet
juoda. Voimistelun :"kultapolkamme"
tekivät oikein suurvaltauksen kuudella
kultamitalillaan.
, Taman kirjoittaja oh seuraamassa
Helsingin vanhassa kunnianarvoisessa
Eläintarhassa pidettyjä nuorten urr
heilijain.kilpailuja, kun .siellä kuulut­taja
keskeytti juhlallisesti kaiken k i l -
pailutoimituksen ilmoittaakseen: ilon-'
uutisia Lontoosta.. Varma.sti Tekin —
hyvät lukijani voitte kä.sittaä sen
hirvittävän huutokuoron, joka täri­sytti
Eläintarhan harmaantuneita' ja
osin lahonneitakin lankkuaitoja, kun
saimme kuulla, että kokonaista kuusi
— sanoo todella kuusi — kultamitalia
Suomen osalle! * Kaiken kukkuraksi
ja kum kaupanpäällisiksi vielä kak­si:
hopea- ja kaksi pronssimitalia. Me
kaikki suorastaan tyrmistyimme täl­laisesta
odottamattomasta ilasano-masta
ja apea opaivä muuttui mitä
kirkkaimmaksi jtihlaksi. Niin. Kai­kesta
huolimatta saatoimme vielä ra­jattomasti
iloita. Monien kisapäivien
aikana patoutunut mielemme purk­aantui-,
todella hetkenä pulppuavam-min
kum koskaan . . .-Metcdella hur­rasimme
ja olimme ilo.'sia. Että näin-haat-
edellytykset kestää päivien har­mauden,
elaman vastukset, ehkä voi-:
mia kysyvät kärsimykset; ja silta poh­jalta
han onntydskm- edistyksen h-puu
kantaja.. Tärkeintähän on se, et­ta
todella työskentelemme voimiemme
mukaan vääryyksien, sorron, epäoi­keudenmukaisuuksien,
valheiden ja
oman- edun favoitteluh poistamiseksi
seka pyrimme kaikessa työssämme ja
toiminnassamme antamaan tukem­me
niille voimille. Jotka työskentele­vät
elaman muuttamiseksi entistä rik­kaammaksi,
arvokkaammaksi ja kau­niimmaksi.
Kyllä taalla "kotimaassa tiedettiin,
etta voimistelijamme olivat pitkän al­kaa
tunnollisesti, .ja maarätietoisasti
valmistautuneet Lontoon lujiin kamp-^
pailuihm. Kun;he kuitenkin vielä ke­säkuussa
kävivät maaottelemassa
Ranskassa ja "ottivat selvästi "sel­käänsä",
emme luonnollisestikaan
jaksaneet .enää ,heihinkään luottaa.
Nim jätettiin radio.kotun rauhaan Ja
mentiin : Eläintarhaan seuraamaan:
"toivojen" kilpailuja. Niistä muodos­tui
todella toivojÄi. kilpailut siellä
nähdyn ja kuullun johdosta. -
Voimistelijoillemme pidettiin täällä
kotona kovia karsintoja Jä kataastuk-;
sia. Moitittiinkin jo, että liian tii­viisti
kilpailutetaan poikia. Joukku­eemme
'isälliset valmentajat Ja hoN
höojat lehtori Väinö Lahtinen jatohr
tori Birger Stenman tiesivät kyllä,
millä tavalla he joukkoaan huolsivat
ja siihen taisteluvoimaa latasivat.
lKjntoo.s.sa oli kilpailumieli -sitten kor­keimmillaan
Ja todellinen "paukku"
sieltä tuli. Nain jälkeen pain tuntuu
silta, että voimistelujoukktieemme
suoritus oli keskityksen ja-keskittäyty-misen
huippusaavutus.' Amerikka^
laismalsella harjoittelulla aikaansaa­tu.
Poikamme. todella trimmattiin
Lontoota varten ja siellä he saavutti-
•.vat sen, mikä on tähänastisen urheilu­historiamme
huippu.
Kansankirjastojen
merkkipäivä Lat­vian
tasavallassa
Latvian tyotateke\at uettna.
jattain Latvian kulttuunhi;'
huomattavaa merkkipäivää
kirjaston lOO-vuotLsjuhlaa. ffirS
perustaja oli Krishjan Valdemar'h
sanvalistaja ja Latvian kulttutirie!
man huomattava merkkimies
Neuvostpvallan: aikoina ön_^
kirjasto laajentunut huomattävSl']
on sima,nykyisin n. 4,000-nidettä
kossa useita Latvian klr
klassikkojen teokMa Nama päjvi
ovat-Ruan kirjastot saaneet mei
;paivan johdosta lahjan, joka
3,000 nidettä
Tasavallan hallituksen asetu
on. Edolin kirjastolle annettu
tajansa Krishjan Valdemarin 1
mmi Kirjasto on sijoitettu Krishu
Vallemann. pikkutaloon, jossa
vuotta sitten, talonpojat saivat ha
illegaalisesti: kirjoja-luettavaksi
Voimistejun.: mitalimiehet sahoilla:
esiteltyinä: Veikko Huhtanen, synty­nyt
1919: jä palvelee osuusliike Elä-no.
ssa teknikkona. Kotoisin Viipuris­ta.
Harrastanut -voimistelua aivan
pikkupojasta saakka ja oli vuonna
1936 Suomen nuorten mestari. 1938
hän paasi ensimmäisen, kerran maa­otteluun
Saksaa vastaan. Huhtasen
voimistelutyyli perustuu äärimmäiseen
varmuuteen.^ Han ei; ole kertaakaan
voittanut Suomen mestaruutta;
Paavo Aaltonen tai "Vahva-Paavo",
kuten voimistelupiireissä sanotaan, On
saman vuoden lapsia kuin: Huhtanen.
Hanen, voimistelukaarensa; on al­kanut
vasta . miehuusvuosina:: Vuo­si
1945 oh Aaltosen tähän asti pa.
ras VUOSI,: Jolloin hän voitti 10:stä k i l -
pailusta:9; epaonmstuen vain — mes­taruuskilpailuissa.
: Aaltonen edustaa
dynaamista voimistelun suuntaa, jol­le
laajat liikeradat ja ehdoton: var-^
muus ovat olennaista.
Heikki Savolainen on voimistelum­me
:"grand, old man", joka on synty­nyt
.1907.; Ammatiltaan tällä hetkellä
Eestin rautatieläiset
kunnostautuvat työ­rintamalla
Talhnnas^sa. sijaitseva sukläatel
Kalev on Eestin suurin makeistehdi
Taman tehtaan työläiset valmistavi
nykyisin 80 en makeistuotetta, joist
-n.,40. on ryhdytty valmistamaan i
vuonna.'" En tuotteista- mainittak
etta tehdas valmistaa 24 karamellil
kettä, -18 pehmeätä makeislajiketta,'i
keksilajiketta jne..- Tuotteiden laatu
on huomattavasti paraiuiettu.
ovat pakkauksetkin tulleet konstee!l|
semmiksi.
Kajaanin kaupunginlääkäri. :Savc
nen voitti ensimmäisen Suomeni
taruutensa jo-1927 ja-nyt naita onl
raantynyt J0--28 kpl. . Amste
olympialaisissa -Savolainen ,sa
hevosella^ pronssimitalin- ja oli
yhteispisteissä. V. 1931 han vouti I
nsusissa maailmanmestaruuden:
kiila ja Los AngelesKssa - han sar:
kiliä hopeaa ja nojapuilla pro,
Sa-volaisen voimistelu- on suontii
puhtautta. - lennokkuutta .ja piente
yksityiskohtien erittelyä. Han on!
men Voimisteluliiton: varapuhe
taja.
Olavi Rove, on 33-vuotias vc
luopettajän kandidaatti ja voinii!
lisäksi myös varmatyylmen mäenjas^
kija.- Rovert: erikoisala, vpimiiUi
loisteliain osa, on hyppy..: Rove,:
voimistelun.- Helsingin -:,E]alntar!i
kansakoulussa, jossa hänellä oii, i
dollisuus aina voimistella isänsä (
sa koulun vahtimestari
Helsingissa elok 20 pnä, IStt
Pauli Swaljupg,
PÄIVÄN PAmNA
Kertomus yksisilmäiseställnraalista
r-^ Pilvet.yoi nahda sadankin mallin
etäisyydessä.
Kun Yhdysvalloissa äskettäin: herä­tettiin-
vakoiluhysteria, mainitsi suur-lehdistö
:: vaaleatukkaisesta : nuoresta
kaunottaresta, jonka piti: olla entinen
kommumstiakentti. Loppujen lopuksi
tämä-nainen, miss Bentley, oh tum.1
ma yli neljänkymmenen ••. ikäinen Ja
todistajien antamien tietojen 'mukaan
rappeutunut - henkilö; :. Kun petturi
Gouzenkosta' porvarilehdet. antoivat
henkilökohtaisia tietoja, mm muuta­missa
lehdissä keraottiin hänellä ole-;
van vaalean tukan Ja toisissa puhut­tiin
hänen tummasta tukastaan.: Vie­läpä
eraat lehdet puhuivat hänen rus-i
keistä silmistään Ja toiset mainitsivat
nc vaalean sinisiksi. .Olisikohan siten;
:etta hänellä oli toinen siima ruskea Ja
toinen vaalean sininen?
Kiinassa on eräs kenraali, jonka
porvarilliset uutistiedot muistavat ai-;
na maimta; •yksisilmäiseksi. . H a n on
punainen kenraali Liu Po-jchferlg. Kai^
kistä Päättäen kenraali Liu: on hyvin
liukas mies Ja han .on; tuottanut: pal­jon
päänvaivaa- ChiangKal-shekille
Ja amerikkalaisille- imperialisteille.
Vaikka onkin:: toissilmämen.' : Tämä
yksisilmäinen kenraali pääsee melkein
Noin vuoslp^Mtten- Kuomintangiri
hallituksen ^uiiCiset riemuitsivat, että
nyt vihdoinklEij^isilmäinen kenraali
Lm on- joutunlÄ. satimeen Jangtse-joen
mutkassa^,.' Amerikkalaiset, im­perialistit,
Joillft^ion'suuria Sijoituksia
Kiinassa ja 'jotka ovat lähettäneet
kansan varoilfefciDStettuja aseita -Chi..
ang Kai-shekille; odottivat vesi suus­sa;
etta vihdoinkin on päästy kenraali
Liustä ja hänen kuuluisasta: sissiar-meijastaanä'
.f^aisen kenraalin-saar-;
toaodotettnn^ihoten.. Hiljaisuus oli
pahaenteinen: amerikkalaisille impe­rialisteille
ja heidänifengilleenChiang
Kairshekille.::-::Viikkojen kuluttua tuli;
Kimasta, uutinen,: jonka<suurlehdet
hautasivat sisäsmijen sokkeloihin pie­nin
otsikomT"" äiitä ilmeni,' että kun
Kuomintangin-;armeija tarkasti nuot­tansa
per^n, tniin: siellä ei ollutkaan
yksisilmäistä kenraalia enempää kuin
hänen sotilaTtaaTriiaan.
Kului vahan aikaa ja Kuomintangin
armeija-etsiskeliikenraali Liuta; Ken-:
raaha ei kuitenkaan näkynyt missään:
Sitten tapahtui sellainen' surkeus;- että
yksisilmäinen O^iu: olikm kulkenut ko­konaan
toiseen., suuntaan kuiri niistä
vain yksi silmä: on tarkkanäköinen.
Taman voi: todeta siitä, että kaUkanä
Kuomintangin armeijan selän taka­na
han Ilmestyi yhtäkkiä : erääseen
kaupunkiin. Kenraali Liu oli saanut
selville, että kaupunkiin oli tuotu juui
ri, vähän ennen huomattava määrä
niita aseita, joitä amerikkalaiset im­perialistit
ohvat lähettäneet Chian^
Kai-rshekille. : Hän kaapp&si kaikki
aseet ja; katosi Jälleen; näkyvistä.
: Alkoi jälleen uusi etsintä. Kenraali
ohjalleen: kadonnut kuin;kaste maas­ta.-
Kolmisen kuukautta tämän Jäl^.
keen: hanoh: mennyt Jangtsen; yli sa-:
.tpja maileja shtä paikasta missä hä­net
viimeksi oh nähty, ja antanut
Kuomintanginarmeijalleaikä tavalla
rokkiin.
Nyt jälleen on yksisilmäinen keni:
raah Liu päässyt lehtiin. Tällä kertaa
han on saanut: sellaisen- potin; .Joka
varmaankin; sisuttaa;amerikkalaisia
imperialisteja Ja heidän kiinalaisia
renkejäan.
Sodan päättymisen jälkeen lähetti
Chiang:Kal-shek; kenraaliluutnantti
Kang Tsen Amerikkaan oppimaan sor
tataitoä. Oltuaan Amerikassa jon­kun
aikaa kutsui Chiang hänet takai­sin
Kiinaan.: Huolimatta Kuomintan-gm
Jä amenkkalalsten ;imperiahstien
vakuutteluista, että:söta: päättyy pian
Vapaan Kiinan tappioon, tilanne
muutttuhyvin kriitilliseksi: niille; K i i ­nan
yapausarmei ja -ryhtyi etienemään.
Kun tllanne:"Hsiangyangin kaupungis­sa
kävi Kuomintangto joukoille krUtiL
jtoöiklalei.n en kuukausi suurlehdistdn pals^^l-hanta etsittiin. Kaikista päättäen ' liseksi. nim Chiang lahetU kenraali
joukkoja luvattiin lähettää. Niit^'
saapunut koska sissit estivät
paasyn.
:• Kaupungin olr yhtäkkiä sa
kuuluisa' yksisilmäinen kenraali.;
joukkoineen ja \allouti sen
nakulla. Ruumiita tarkastettaissaj
valttiin kenraalin olevan niiden
kossa. Lähemmin tutkittua huomatj
tiin hänet ole\an an an terveen jaf
van. Tämä kenraali oh Kang 1'
Chiang Kai-shekin gestapon päaJi^j
kö.
Taman kenraalin jota ChiangJ
shek puhuttelee kirjeissään
maksi veljekseen", kontolla on
rikoksia. Han on murh&u.-»|
kymmeniä tuhansia kimalaisia,
eivät ole alistuneet Chiang Kai-^*
diktatuunm vapaaehtoisesti. Vaj^l
Kunan haUitus on muistuttanoj^l
nämä rikokset viela kerran raBjJ
taan. Nyt. se on tullut taman gj^l
pon Päällikön osalle Hänen vam^
kin "asetetaan syjtteeseen
paasotarikollisena-, valittavat ^1
lehdet. Näm varmaankm tulee *« •
maan.
Yksisilmäinen kenraali L l t^f'^!
on vain yksi niista nerokkaista «^1
kansan sotapäälliköistä. J o t » i
nousseet demokraattisen kai«a»
kuudesta ja saaneet koulututejl
vallankumouksen tulessa, jos^
Kiina nousee. Me saamme vieÄ
ta kertaa kuulla -Vksisilma^f
raah Liusta, jota ameri-^kalai^;^
rialistit Jä heidän ^ i ' " ^ ^ ^ ' ^ ^ ^ .^
sä sydämestään vihaavat,
on Kunan kansan sy\'a K U » ^ i
kenraah Liu, vaikka hänellä onkin ^Kang Tsen puolustamaan sita. Apu- osanaan. — Uoti