Vapaus, August 24, 1948

              urasi l y n r . tahadpji
sen a:k3k3,isi. a ^ ^ .
T a h - m ^ r a n s k a l a aJ
näet lamkaan JIUJES
makua haner. omat™
Sriy.hrsi, ja v a l h t y ^
onsa -.uckii Han
.mraahan,pienen-^
cykcni elämään pan"
•tonta elämää - T^-
D u r a n : Ruel jarjS
elyn. .mutta -.Gati^il
rcaitaaiv niin: aleau
än kaiivkasivat.
Qan jalkecn..lähti;^^„
n Etclamerel!?; nut^J
palannuikaan. Eii?r,
lila. siuen Riva-0a!!2'.
h a n l o i suurimmat^^,
maalauk5i3,.et'auVi3]
rustona.,Hän. kuoli
is.sa,:. kurjuudessa-
?skuudes.>a 54 '.Tjo:e:i
hänen jälkeensä-jii-ij
sista m-yytun
-skaf.iin ar.o-toimal
1. •
— Tääiiä:-heinäk;;24:
uissa. TUL:n,raia. j
1 meataruaskilpailaiä
•ya.rsiri-' loistavia
Qli uikon kestäne,-.!
idosta-:. pehmeä, ja
Kilpailuissa vöiiaj
E.- seuraavat:
i:.; V- JalaW:He!32
..aidat: -O, Latiu,
15 9
iiheiUo T Rautsi:
yppy: • E-. Starci.
.SircnrTY;'23i]
T. Karl55on..TKT.|
ii: Ukkonen,:Tii|
. Hvokyrania. M j
ikka: A..Kar!:u,T3
veiiVsuurimmatka:
a ••sclässää!i..puo;!
sen, • • .
eck,si.'jääneet;.'
i kun halKaiseene|
oja:
VATSXVLAAKE
;ul;nushairion,- nJ
ivair painostavaaJ
•jihua-isi.stai j i *
peräpukama- töM
•ifit. katkeran.'.a!j
an-kivun taiyi^
-..-sadat, ihmiset S
:öskaan:'käyttärfJ
iutt-,a, Canadäii;'ia.I
Krikettjpeii Englannissa kaikkien
kansanpiirien suosima
Q r ^ j i a s n pääministeriä lordi B a l d -
-i-Lnillac)!; tapana a j a a suoraan ä l a -
i i j c n ' - " ^ • istunnoista kuuluisalle L o r -
;tr*kf'-tikcntallc Pohjois-Lontoos-ia
Härrr nälniin istumassa yksi­nään
vläparvökkeella. k u n a l h a a l la
ien-ä"a maakunnan, parhaat k r i k e t t i,
jj;.]g3ja: inittelivat v o i m i a a n — s i l l o in
hllä ehtisi vaihtaa paikkaa toisen
m a i l a m i e h e n . kanssa. Tätä vaihtoa
nimitetään " j u o k s u k s i " . Pallo heite­tään
kuuden t a i k a h d e k s a n heiton
sarjoissa vuorotellen kummaltakin
p o r t i l t a . Pisteet lasketaan mailamies-t
e n juoksujen lukumäärän perusteel-
ARMAS AIKIA:
l a . Se puolue, j o l l a on e n i t e n p i s t e i -
unchtuivat valtiopaivakeskustelut ja j tä voittaa kilpailun.
balliuishuolet
Mr Baidvvin — k u t e n hänen n l m e n -
vi^^iä .Siiloin oli — h u o m a t t i i n , m u t -
' ta ' l a n ^n
p n i i c t t i i n olla. rauhassa. J o s
hän biisi vastaanottanut kutsun j o ­honkin
tJirkeään j a l k a p a l l o k i l p a i l u u n ,
• hän "Ii''' tehnyt sen t u n n e t t u n a v a l -
ticniif^hcnä Ja olisi saanut kestää t ä ­män
oniinaisiiuden tuottamat vaivat
"valoknv-vjksineen. Marylebonen k r i -
-{etli*<^'!ra-- k r i k e t i n päämaja E n g -
i P h r i i - ^ ^ a— j a .sen jäsenet k u n n i o i t t i ­vat
Itänen vicrailujcnsa , yksityistä
' . " ; ] i i o n n e t t h . ' ; •/I'-''[y
' Enplannis.';a on tapana tehdä p i l aa
sellai'^i'tä a.'=ioi.sta, j o i t a englantilaiset
enit'"" raka.stavat; tarvitsevat tai p i ­tävät
?rvos.sa. K r i k e t t i , johon sisäl-t.
vy' aurinkoa, raikasta u l k o i l m a a , o n ­nen
ninnclta ja tositoveruutta, ei tee
tässä 5Uhtec.s.sa poikkeusta. Sekin o n
tehty ii.-r;n naurun alaiseksi, mutta
.'tästäkin .huolimatta täytyy, myöntaa,-
että kriketti saa kokonaan valtoihinsa
jsekä pelaajat . etta.. k a t s e l i j a t . . K u n
valkopukuiset, pelaajat siirtyvät mää-
• rätyiMo palkoilleen pelikentällä,, l u u ­lisi
kat.';elcvan.sa j o n k i n suurenmoisen
näytelmän a l k u a luonnonvihreällä
näyttämöllä, joiji täydentää vanhojen
• puitten, kirkon t o r n i n t a i l i i k k u m a t ­tomien.'
hiljai.stcn- k u k k u l o i d e n muo­dostama
tausta.
PELIV K I L K U
o.v .sr:i II v.\VA:
. Kentällä, on vastatusten-kaksi port­tia
20 metrin etäisyydellä toisistaan.
Jokaisen portin muodostaa kolme l ä ­hekkäin
asetettua pystysuoraa keppiä,
joiden paallc on asetettu vaakasuo­raan
.a.scntooii kaksi.lyhyempää kep­piä.
Silta pelaa kaksi .11-miehlstä
joukkuetta, joilla, k u m m a l l a k i n on
kaksi vuoroa, jokaisen miehen pelä-
, tessa kunnes " k u o l e e " k u l l a k i n vuo­rolla..
Kaksi " s i s a l l a olevan''cli.hyök­käävät
joukkueen .miehistä .asettuu
malleineen oman porttinsa-luokse
lyomaan ja vastapuolen k a i k k i miehet
asettuvat paikoilleen kentällä. V a s t a ­puolen
pallonheittajäi joka seisoo
portin takana, helttaa pallon toisella
.puolella kenttää olevaa porttia kohti
ja hyokkay.spuolen miehen on- estettä­vä
pallon kosketus portiin.. • S a m a l l a
: tulee lianen m a i l a l l a a n heittää pallo
mahdollisimman kauas kentän rajo-
; jen ulkopuolelle, j o t t a -hän- sillä v ä -
Kun olette Port Arthurissa,
. niin ruokailkaa ,
Murra/s GrlH
18 N. CUMBERLAND ST.
ja
Club House GriH
316 K A Y S T R E ET
• • • •
Steve J o b i i n , omistaja
VÄLITÄMME
TILAUKSIA
YHI)V isVAI,TAI.\ PUOLELLA
lUn:,,STYVILLE SUOMA­LAISILLE
YÖVÄEN
LEHDILLE
Huomioikaa uudet
tilaushinnat.
"KTEENPÄIN"
' I I M V S I I I N N A T :
^'"."^^'•^ita ."t. ...$8 50
^ '-r- 4 50
^ 2.50
VVISTEN VIIRI"
T I L A I S H I N X A T :
1.65
TYÖMIES"
T I L A U S H I N N A T :
-%S>-^kMHä-^ $7 50
4.00
2.25
T i h u - s i a naiHe lehdille ottaa
y^P^ius kustannusyhtiön
"-am, n , , n t 3a sivuliikkeet. Jos
^-^K-d.-.unnallanne ei ole l l i k k e e m -
b j - . t l i ' " ^ ^ ^ ^ ' " " n lähettäkää t i -
kofr:^;'-'^ suoraan liikkeemme
VAPAUS
PTJBLISHING CO. LTD.
BOX 69 - SUDBURY, ONTARIO
K u n hyökkäävän puolen mailamles
.on tehnyt j o n k u n virheen, hän " k u o ­lee";
j a j o u t u u pois pelistä. Seuraa­va
mies astuu hänen t i l a l l e e n . Peli
loppuu, k u n IQ miestä on " R u o l l u t"
j a s i l l o i n hyökkäävä puoli j o u t u u vas­tapuoleksi.
" K u o l e m a n " s>-yt ovat moninaisia;
M a i l a m l e s "heitetään ulos", jos pallo
koskettaa hänen p o r t t i a a n ; hän " j o u ­t
u u k i i n n i " , jos j o k u kenttämiehistä
t a i pallonheittäjä koppaa pallon här
nen lyönnillään, ennen k u i n se kos­k
e t t a a maata; hänet "kepitetääri".
jos portti rikkoutuu (s.o. j o s vaa­kasuorat
kepit putoavat palkoiltaan
p e l i n kuluessa); hän juoksee ulos ellei
h a n saavuta toista p o r t t i a , ennenkuin
p a l l o ehtii kaataa puolustamattoman
p o r t i n ; portti, joutuu " j a l k a k a m p p i i n " -
jos pallo koskettaa mailamiehen sää­reen
p o r t i n asemesta tai " o s uu port­t
i i n " , yrittäessään lyödä p a l k i n — P e ­lissä,.
toimn kaksi tuomaria j a plst:ei-den
l a s k i j a . . -
Yllä olemme luetelleet k r i k e t i n p ö -
russaännot. Sitä on p e l a t t u E n g l a n ­nissa
kahdeksanneltatoista vuosisa­d
a l t a lahtien. Ensimmäinen tärkeä
o t t e lu tapahtui K e n t i n maakunnan
Ja Jcoko E n g l a n n i n Välillä v. 1746.
K u u l u i s a Hambledon-kerb perustet­t
i i n V. 1750 j a se säilytti johtoaseman­sa
kautta- vuosikymmenten. Sen
" B r o a d h a l f p e n n y Dow"-kenttä H a m p -
s h i r e n k u k k u l o i l l a o l i k u u l u i s a k a u t ­ta
maan, m u t t a hambledonilaiset m a i ­nostivat
myös tehokkaasti k r i k e t t i p e -
lia muissakin osissa E n g l a n t i a , k u t en
ixykyinenkin johtava seura M a r y l q -
bone C r i c k e t Club.
H a m b l e d o n i n maineen loppuaikoi­n
a , kun j o h t o o l i j o siirtymässä maan
eteläisemmille maakunnille, ilmestyi
W i l l i a m B e l d am k r l k e t t i k e n t l l l e . H ä n
o l i syntynyt vuonna 1766 eräässä pier
nessä kylässä T i l f o r d l s s a Surreyssä,
jossa vieläkin o n E n g l a n n i n k a u n e in
kyläkenttä. . B e l d a m l s t a t u l i k a l k k i en
a i k o j e n k u u l u i s i n . mailamles. L o r d in
kentän kerhohuoneistossa tapaamme
eräällä seinällä k u n n i a p a i k a l l a B e l -
d a m i n kuvan korkeine s l l l n t e r l h a t t u i -
neen, laskostettulne smokkelneen ja
malloineen.
K u n B e l d a m . k u o l i v, 1862, oli W . G .
G r a c e ^ josta sittemmin tuli m a a l i ­man
k u u l u i s i n k r i k e t i n pelaaja — vas­ta
-nclitoista vuotias nuorukaineriv
M u u t a m i a vuosia myöhemmin hänen
voitokkaat juoksunsa hankkivat h ä ­nelle
mestarin arvonimen. Mutta ei
siinä k y l l i n , että o l i yhtä etevä: seka
mailamiehenä että portin r i k k o j a na
— hän v o i t t i 54,986 juoksua j a r i k k o i
2,875 p o r t t i a — v a a n hän t e k i myös
k r i k e t i n maan suosituimmaksi u r h e i ­l
u k s i . S i l l o i n el s a n o t t u : "Mennäänpä
k a t s o m a a n M i d d l e s e x i n voittoa GIou-cesterista"
v vaan "TäVtyy lähteä seu­raamaan
G r a c e n peliä". Voidaan o l la
eri mieltä siitä, onko hän todella o l l ut
etevin lyöjä vai e i , m u t t a h a n o l i epäi­lemättä
suuri k r i k e t i n pelaaja — j a se
merkitsee paljon enemmän k u i n p e l i ­taito.
, O n mahdotonta tassa yhteydessä
syventyä k r i k e t i n historiaan j a .sen
l u k u i s i i n tähtlurheilijoihin. Meidän on
sivuutettava monet suurteot j a maine,
j o p a sellaisetkin miehet k u i n Jessop,
R a n j l t s h m g l n prinssi, F r y , T r u m p c r.
Hobtas,WooIley, joka o l i m a a i l m a n p a ­ras
va.5enkätinen pelaaja, tai B r a d -
man, A u s t r a a l i a n yIpey.Si seka H a m ­mond.
E n g l a n n i n nykyinen k r i k e t t i -
kapteeni.
M a a i l m a n s o d a n jälkeen k r i k e t t i on
saanut kestaa varsin a n k a r a n k i l p a i ­l
u n muiden urheilulajien taholta,
m u t t a s i t t e n k i n se on vielä etusijalla^
e n g l a n t i l a i s t e n kesäpelien joukossa.
U s e i n sattuu ,etta 12,000:km ihmistä
saapuu katsomaan maakuntaottelujrf
ja kun E n g l a n t i ^ A u s t r a l i a maaot­t
e lu on tulossa, odottavat k a t s e l i j a in
pitkät j o n o t paasya kentälle jo edel-;
l i s c n a i l t a n a . . ' . -
: Maaottelulden ja m a a k u n t a o t t e l u i -
den lisäksi järjestetään myös kerho-k
i l p a i l u j a . V l i m e k s i m a i n i t u t km ovat
v a r s i n korkeatasoisia ja kerhopelaa-j
l e n joukossa on myös maakuntaur-'
h e l l i j o i t a . Jokaisella suuremmalla-k
a u p u n g i l l a on a i n a k i n yksi onja k r l -
. (Jatkoa) .
"DE3IOKRAA1TISEN SOSIALIS-MLN
ANTAMIA KOKEMUKSIA
. N i i n k u i n edellisissä tämän paistan
k i r j o i t u k s i s s a on osoitettu, -"demo­k
r a a t t i n e n sosialismi" on ainajtin
Sakjsassa johtanut hitlenlaiGCcn h i r -
mujarjestelmaan. Muualla Euroo­passa
se j o h t i kokonaisia v a l t a k u n t ia
tämän H i t l e r - S a k s a n orjuuteen. Suo^
mcssa se vei R y d i n j a M a n n e r h e i m in
puolifasistiseen terrorijarjcstelmaan
j a : liittosuhtecsÄn H i t l e r i n kan-s.t.
S e l l a i s t e n kokemusten l u u l i s i p e l o t t a -
v a n t a m a n ihanteen p l t n t y n e l m p i a k in
kannatitajia; Jokaisen s o s i a l i s t in l u u -^
iLsi j o tähänastisen kokemuksen pe­rusteella
sanovan, että tata kokeilua,
ei enaa-kaivata. Joidenkin k u l u t u s -
t a r v i k k e i d e n pienet hinnankorotukset
v o i t a i s i i n vielä hyväksyä p a k k o t i l a n ­teessa,
mutta tällaista " d e m o k r a a t t i ­sen
sosialismin" tavaraa on ostettu
k y l l i k s i . Jo riittää! :
Paatuneimmat "demokraattisen .so­s
i a l i s m i n " saarnaajat voivat •tahan
huomauttaa, ctta o n olemassa maita,
j o i s s a . "demokraattinen ^soslall.sml"
ei ole j o h t a n u t n i i n k u r j i i n tuloksiin.
E n g l a n n i n . L a b o u r - p u o l u e , kannattaa
'-'demokraattista sosialismia" j a y r i t ­tää
nyt toteuttaa sita Englannissa.
Myös R u o t s i n sosialidemokratia istuu
maansa hallituksessa, t a m a n 'demo­k
r a a t t i s e n sosialismin" toteuttamisek­si.
Samoin liike on käynnissä U u ­dessa
Seelannissa ja v i c l a jossakin
muualla. Toivo siis elää, jo.skin k i ­tuen-..
-
TOSIASIAT EIVÄT O LE
ROHKAISEVIA
T o s i a s i a t eivät k u i t e n k a a n ole näis­säkään
maissa .''demokraattiselle so­s
i a l i s m i l l e " rohkaisevia. Sosdem.
puoluetoimiston kirjasessa tähdenne­tään
E n g l a n n i n h a l l i t u k s e n h a r j o i t ­taman
k a n s a l l i s t a m i s p o l l t i l k a n merr
kitystä. Mutta ituon (Varjosen) k i r ­jasen
julkalsemlshebkestä o n j o k u l u ­nut
aikaa, lähes vuoden verran, ja
E n g l a n n i n hallituksen taloudelliset
asiat ovat tällä -välin ehtineet mennä
mclko huonoon kuntoon. Siellä ort
k a n s a l l i s t e t t u vain hiiliteollisuus ja
E n g l a n n i n pankki, c l i n o i n 20 pros.
maan teollisuudesta. Tama k a n s a l l i s ­t
a m i n e n on s u o r i t e t tu siten, etta h i i ­l
i k a i v o s t e n entisi.stä omistajista on
tehty valtion elättejä. He saavat!
kansallistetusta teollisuudesta. 11 p r o -
.sentin voitto^^oslnkoja; mita hc tu-s-'
k i n olisivat .saancct, jos k a n s a l l i s t a ­mista
ci o l i s i .suoritettu. Englannin
kivihllliteolli.suuden t e k n i l l i n e n ta-so
oli näet. m i n takapajuinen, c t t a sc c l
pystynyt l a i n k a a n k i l p a i l e m a a n m u i ­den
maiden teollisuuk-sien i k a n s s a . :
K a p i t a l i s t i t , joiden hallussa on 80"
pros. maan teollLsuudesta ovat tosi-asialli.
sesti .jääneet maan hcrroik.si
Ratkaiseva v a l t a tuotanno.ssa on sii.s
jäänyt k a p i t a l i s m i l l e j a s en seurauk­sena.
E n g l a n n i s s a on a l k a n u t k a p l t a -;
li.st!.selle . t a l o u d e l l e luonteenomainen
talouspula, joka on t u n t e m a t o n .so-stalistiscssa
,. .suunnitelmataloudcs-sa.
A i n o a pelastuskeino ta.ssa tilanteessa
o l i s i kapitalustien va.starinnan. mur­taminen
j a kan.salllstami.scn ulotta­minen
ratkaiseville tuotantoaloille.
SETÄ SAM PAINOSTAA
- M u t t a E n g l a n n i n h a l l i t u s on Y h ­dysvaltojen
rahamicspurlcn paino.s-tuksesta
luopunut kansalllslamhscsta
siinä laajuudessa k u i n .sita oli alunpe­r
i n suunniteltu. Täten vieraan maan
t a h o l t a tuleva diktatuunpaine cstaa
"demokraatti.sen .sosialismin" totcut-tami-
sta Englanni.s.sa.
SOSDEMIT YHTEISTVÖSSA
KAPITALISTIEN KANSSA
ENGLANNISSA
K a p i t a l i s t i e n kanssa h a r j o i t e t t u yh­teistyö
o n p a k o t t a n u t E n g l a n n i n (".so­sialistisen",)
hallituksen mm. työvoi­man
p a k k o s i i r t o i h i n j a m u i h i n , t a ­l
o u d e l l i s i i n .jarjestelytoimenpitcLsiln.
joitä se itse on a i k a i s e m m i n m o i t t i ­n
u t . d i k t a t o o r l s e k s i j a j o i d e n seurauk­sena
on o m a n kan.sanellnt3.son alene:
mlnen. • O n .selvää, että m a n k a p i t a - . .
llstlluokkä käyttää t i l a i s u u t t a hyväk- I ^
l i s t i t kirkuvat n.vt työväenpuolueen
dlkta^uurip.\Tkimyksi.sta. vaikka - tä­män
k a n s a l l i s t a m i s p o l i t l l k k a QI m i ­tenkään
uhkaa k a p i t a l i s m i n asemia.
E n g l a n n i n työväenpuolue s a a n y t h a ­vainto-
opetusta siltä, että "demo­k
r a a t t i n e n s o s i a l i s m i " K a u t s k y n esit­tämässä
puhtaassa muodossaan c l ole
mahdollista muuten k u i n todellisesta
elä miist a i r r a l l a a n olevassa teorlas-
.sa. Käytännössä s o s i a l i s m i i n s i i r t y ­minen
merkitsee a i n a k a n s a n etujen
ja kapltallstiluokan etujen yhteen­törmäystä.
K a p i t a l i s t i t käsit.tävät sen
d i k t a t u u r i k s i heitä kohtaan.
Sillä jokaisessa suurteollisuuden
kansallistamisessa, jonka tuloksena
j o k i n kansakunta ottaa askeleen so­s
i a l i s m i a kohden, k a p i t a l i s t i l t a ote­t
a a n pois oikeus j a vapaus h a r j o i t t aa
elinkeinoa toista ihmistä riistämällä.
K a p i t a l i s t i on t o t t u n u t shhen, että
hän on v a p a a yksilö, j o l l a on oikeus
panna tuhansia, jopa kymmeniätu­h
a n s i a ihmisiä p a l k k a - o r j u u d e n k a h ­l
e i s i i n , luomaan hänelle r i k k a u k s i a,
puristamaan oma.sta työstään hänelle
lisäarvoa, h a n k k i m a a n hänelle voit­toja.
Tehtaiden ottaminen valtixjn,
kansakunnan haltuun ,riistää k a p i ­t
a l i s t i l t a tämän muiden ihmisten
t.vövoiman ritstämlsoikcuden. ; M u t ta
sehän o n d i k t a t u u r i a ! Siten rajoi­tetaan
yk-silon-vapautta, j o k a el ole
ainoastaan : " d e m o k r a a t t i s t e n sosia­l
i s t i e n " ihanteena, el a i n o a s t a a n B e -
n c d i k t K a u t s k y n j a U n t o Varjosen
ihanteena, vaan myös jokaisen k a p i ­t
a l i s t i n . m i n myös AVinston C h u r c h i l ­l
i n ihanteena!
" D E M O K R A A T T I N E N VAPAUS" '
JA SOSIALISTINEN VAPAUS
M u t t a (Suomen) sosdcm. puolue­toimisto
tekee sentään, e r o n yksilön
vapaudelle j a k a p i t a l i s t i n vapaudelle.
Sen on p a k k o tehdä se, sillä kuten
se taTkkanakoisestl huomauttaa, " e r i ­tyisesti
p o r v a r i l l i s e l l a t a h o l l a on p u ­keuduttu
demokraattisen vapauden
kaapuun j a selitetty, ebta. k a l k k i so­s
i a l i s t i s e t suuntaukset loppujen lo­puksi
johtavat kaiken vapauden hä­viöön".
A r v o s t e l t u a a n , monissa yhteyksissä
kommunisteja juuri tältä p o r v a r l l l l -
selta kannalta sama puoluetoimisto
k a u h i s t u u äkkiä sitä tosiasiaa, .että
p o r v a r i l l i n e n taho on l e i m a n n u t so--
s l a l l d e m o k r a a t l t k l n vapauden hävlt-täjik.
si. Siksi puoluetolmLsto ryhtyy
puolustautumaan ja kumoamaan o i ­k
e a l t a pain arvostelun ruoskaa hei­l
u t t a v a n ^ yksilön kö.sltykslä. Mutta
m i t e n .scllai.sta va.slaan v o i p u o l u s t a u ­tua
.se, j o k a on e h t i n y t sitä ennen
.syj^ttaa kommunisteja "vapauden h ä ­vittäjiksi"?
Hädässä keinot kcksi-t
a a n r Puoluetoimisto sieppaa äkkiä
aseen kommunistien ansenaalista ja
o j e n t a a .sen: o i k e a l t a tulevaa arvos­t
e l i j a a kohden. Se k i r j o i t t a a :
" P i t ä i s i k u i t e n k i n o l l a .selvaa, että
nykyailcai.se.ssa .yhtelskunn3.ssa ei voi
o l l a kysymys mistään absoluuttises­ta
vapaudesta, jokaLscn yk5>ilon m i c -
livaltaLscsta vapaudesta tehdä mitä
tahansa. Demokraattisen vapauden
olemus on nimenomaan siina, että
.sc on' l a i n a l a i s t a vapautta. Dcmo-kraattLscn,
lainsäädännön johtavana,;
ajatuk-sena täytyy o l l a yksilöiden .sel­l
a i s t en vapauksien r a j o i t t a m i n e n ; jot­ka
loukkaavat muiden vapauksia j a
oikcuk.sia. Täs.sa miclcs.sä julkiset
yhd.v.skunnat, ennen muuta valtio, ai­na
esiintyvät .-"vapauden" r a j o i l l a j J'
n a .
" K u n demokraattinen valtio laa­jentaa
toimintaansa , taloudellisella
a l a l l a j a t u r v a u t u u k o l l e k t i i v i s i i n r a t -
kai.suihin.. .soslalLsointlin jne. el .sen
paamaärana sosialidemokraattisen
kä-sityk-sen maksu voi o l l a : yksilöiden
taloudellLsen vapauden rajoittaminen
sinänsä.: vaan .sellaisten vapauksien
r a j o i t t a m i n e n , j o t k a r a j o i t t a v a t muir
dcn kan.salal.sten. vlclapa suurten
joukkojen. vapautta." . (Sosialidemo­k
r a t i a n tie.)
.«^n vuoksi ole mitään muuta kuin
kykyä tehdä r a t k a i s u asiantuntemuk­sella.
Siis mitä vapaampi Ihmtsen
päätelmä jonkin kysymyksen suh­teen
on. sitä suuremmalla vältfamai-tomyydella
tämän päätelmän sisältö
on määrätty: k u i n sitävastoin tietä­mättömyyteen
. perustuva epävar­muus,
joka; näköjään miclivallaLsestl
valitsee j o n k i n monista erilaisista j a
r i s t i r i i t a i s i s t a ratkaisumahdollisuuk­sista,
nimenomaan tämän kautta o-s
o l t t a a k>TDsymättömyyten*ä hallitv3
n l l t a esineitä, j o l t a sen j u u r i p i t i h a l ­l
i t a . Vapaus o n siis luonnon välttä­mättömyyksien
tuntemukseen perus­tuvaa
valtaa itsemme ja ulkoisen
luonnon y l i ; sc o n s i t en välttämättä
h i s t o r i a l l i s e n kehityksen tuote."
T u o m i t t u a a n siten käsityksen " a b -
.soluuttisesta vapaudesta", joka yhä
vieläkin välkk.vy suurkapitalisteille
r a j a t o n t a riistamLsvapautta puoluste­levien
.sosialismin vastustajien s i l m i s ­sä,
Engels totesi .soman tcoksen.satol-.
scs.sa kohdafsa. ettei sosialismi s u i n ­kaan
vie ihmisiltä vapautta, vaari
vapauttaa .heidät, johtaa ihmiskun­nan
todelliseen vapauden valtakun­t
a a n . • • --.
" Y h t c i ^ l t u n n a n ottaessa haltuunsa
tuota»-itovällncet-^ Engels lausuu — pol.siuu s a m a l l a tavaratuotanto j a .sen
mukana tuotteen ; v a l t a tuottajiin
nähden. Anarkian t i l a l l e yhtcLskun-nalliscssa
tuötanno.ssa asetetaan
s u u n n i t e l m a l l i n e n , tietoinen . j ä r j e s ­tys.
Yksilöllinen olcma.s.saolontalstc-lu
l a k k a a . Vasta s i l l o i n Ihminen mää.
ratys.sä mielc.s.sä - eroaa lopullisesti
eläinkunnasta, astuu eläimellisistä
olemassaolonehdoista todella i n h i m i l ­l
i s i i n . Ihmisiä ympäröivien elinehto­j
en p i i r i , j o k a tähän asti on h a l l i n n u t
ihmistä, joutuu nyt i h m i s t e n h a l l i n ­n
a n ja v a l v o n n a n alaiseksi. Ihmisten,
j o i s t a nyt ensi Ijerran on t u l l u t t i e ­t
o i s i a , t o d e l l i s i a l u o n n o n v a l t i a l t a , kos­ka
j a sikäli k u i n heistä tulee oman
y h t e i s k u n n a l l i s t u m i s e n s a valtiaita.
Heidän oman yhteiskunnallisen t o i ­m
i n t a n s a lakeja, j o t k a s i i h e n saakka
ovat olleet helta vastassa vieraina,
heitä h a l l i t s e v i n a luonnonlakeina, i h ­m
i s e t - t u l e v a t .silloin täydellä asian­tuntemuksella
käyttämään hyväkseen
j a sen. k a u t t a hallitsemaan: niitä. I h ­misten
oma y h t e i s k u n n a l l i s t u m i n e n ,
m i k a siihen asti; o l i heitä .vastas.sa
luonnon ja h i s t o r i a n pakottamana,
tulcq n y t heidän vapaaksi teokseen-
Objektiiviset, vieraat voimat, jotka
s i i h e n .saakka hall1t.slvat. h i s t o r i a a;
Joutuvat ihmisten Itsensä v a l v o t t a v l k -
s l . Va.sta .silta alkaen Ihmiset tulevat
itse täysin tietoisesti tekemään his­toriansa,
va.sta .siitä alkaen heidän
l i l k k e c l l e p a n c m l l l a a n y h t e i s k u n n a l l i ­s
i l l a .syillä tulee olemaan etupäässä j a
a l a t i k,'isvavas.sa maara.s,sä myös hei­dän
tahtoman.sa vaikutukset. Se on
i h m i s k u n n a n hyppäys välttämättö­myyden;
v a l t a k u n n a s t a vapauden val­t
a k u n t a a n "
VAPAUS — ^ H I S T O R I A N TUOTE
s£n tarlcoittiksena on esittää itsensä
l a i n a l a i s e n . d e m o k r a t i a n kannattaja­na
Ja kommunistit "totalitäärisen f a -
s i - m l n " kannattajina.. Mutta .sellai­nen
.sanaleikit:cly ko>taa itsensä; kos­ka
kenen tahansa on helppoa huo­mata,
e t t a se e i v a s t a a totuutta. K u ­kapa
c i huomaisi ..sosdcm. puoluetoi-m
' s i o n vilplllisj-yltä, kun .se :en>ln
vaaraa <tcrmlnolcglaa käyttäen esittä­en
kommunistien . vapauska-silvksen
omanaan, j a s i t t en tekee vääristely-vimmassaan
pöyristyttävän väitteen:
" O n niyoEkin myönnettävää. cMä
osa t.vovaenliiketta pyrkii sosiallstir
suuden nimcila valtioon, joka luon-tecltann
on totalitäärinen ja joka
p a k k o v a l l a l l a a n : nujertaa henkisen
vapauden; Vapauden luonne muut­taa
täten varsin huomattavasti: v a ­pautta
s a l i l t a a n vain sikäli, kuin sc
v a l t i o n k a n n a l l a osolttnutuu tarkoi­tuksenmukaiseksi,
".sosialistinen
Tiistaina, elokuun 24 p. —? Tuesday, Aug. 24
Eiäimet sään ennustajina
m
Kirj. f il. tri J.M. Angervo
K a i k k l e i L a i k o j e n ns. kansanomaiset
.sääennustukset turvautuvat mitä e r i ­l
a i s i m p i i n luonnonmcrkkeihln koetta­essaan
ratkrti-sta vaikeata tulevan
sään probleemaa. Naiden luonnon­merkkien
alue. u l o t t u u k i n p a l j a i n .sil­m
i n miltei nakvmattomislii p i k k u o l i -
olsta k a u k a i s i i n t n h t i s u m i i i h l n saakka,
ja n i i h i n pohjautuvasta kaiusanomai-scsta
tietoudesta on u s e i n k i n valkeata
eroittasi toisistaan jyviä j a akanoita,
j y v i e n laadusta tietenkään lainkaan
puhumalta. Kansanomaisten sääen­nustusten
joukos.sa on k u i t e n k i n p a l -
Ta&^-A snh;cc.s.S!iv.jo„:|u„„„o,ijij„iöidcn todelllsch k i i l un
valtio ei t u l i s i s u u r c s - , tu„i<.,„j,st,i o.soitlavln .sananparsia,
t i k a a n eroamaan. H i t l e r i n kaavalle- joista Ilmenee n.s. v a n h a n kansan
masta natsistisesta valtiosta. y a r - j i j , - j i i t a v a kyky tunkeutua aslahomai-
1, k u n kansalle ci j a a vapaita sei) luonnonilmiön ytimeen. Känsah-
.seen kiiholttaakseen; väestöä koko
k a n s a l l l s t a m i . s p o l i t l i k k a a vastaan
kettijoukkueensa. Pankeilla j a t e h ­C
h u r c h i l l k i l j u u , taysm. k e u h k o i n "so-t
a i l l a o n niinikään omat kerhonsa. \ | .sialistiscsta , orjajarjcstelma-sta" . j a
L a u a n t a i - i i t o j e n oLLclut kylänur-) A t t l e e n hallituksen "totalitäari.sista"
m i k o i l l a ovat k u i t e n k i n tyypillisimmät | P>Tklmyksistä.
k r i k e t i n ilmenemismuodot. Siellä t a - \ Siten Englannissa on nyt t o t e u t u -
v a t a a n vielä se s a m a henki, j o k a v a i - nut se. minkä Venäjän boishcvikji
l i t s i Hambledonin. otteluissa pari s a ­taa
vuotta sitten. K e n t t a e i ehkä ole
a i v a n tasainen j a ulkokenttänä o n a i ­van
.tavallinen^ heinäpelto, mutta se
ei häiritse pelaajien innostusta eikä
n a u t i n t o a iltapäivän urheilusta. K y -
läkriketti on j o t a k i n aivan; e r i k o i s ta
o m a l l a a l a l l a a n , . s e polveutuu suoraan
e n t i s a i k o j e n otteluista.
Eräs syy k r i k e t i n suureen k a n s a n - j VXESTÖLLE
suosioon o n e p ä l l e m ä t ^ tulosten epä-tiesivättotuudeksi-
jo SOvuotta sitten.
Tämä totuus o n s e l l a i n e n , että sosia­l
i s m i a el voida. toteuttaa yhteisym-märrykses.
sa k a p i t a l i s t i e n kans-sa. J o ­k
a i n e n vakava, askel talouden, siirtä­miseksi
k a p i t a l i s m i n r a i t e i l t a .sasialis-
-mln raiteille: k o h t a a ; ankaraa- va.sta-r
i n t a a suurpääoman herrojen taholta.
HAVAINTO-OPETUSTA TYÖ-varmuus.
Maasto- j a llmastosuhteet S a m o i n k u i n Venäjän k a p i t a l i s t it
v a i k u t t a v a t lielin kulkuun sangen j k i r k u i v a t . a i k a n a a n , bolshevikkien d i k -
huomattavasti j a ne v o i v a t auttaa h y - t a t u u n s t a , .samoin E n g l a n n i n k a p u a ­v
i n k i n heikoilla toiveilla alkaneen —•
puolueen voittoon. Erehdys kentäl- { h u n pelim.
lä, mailamiehen p i e n i n k i n ; h u o m a a - v K r i k e t t i , Englahi^n valkovihreä
alattomuus voi m u u t t a a koko t i l a n r j kansallispeli,^^: o
teefii j ä j s r t i^ miehuuden
t i l i n vnitf/S n n «snntii" srnveltuuJkrikef-v
VAIKKAPA KIVIMÄENKIN
"LAINALAISUUTTA"
Jos ci oteta huomioon muutamia
pamaäraisia , i l m a i s u m u o t o j a , kuten
osimcrkik&i puhe " d e m o k r a a t v i s e s t a"
ja ."lainalaisesta. vapaudesta", jonka
taa .saattaa- kätkeytyä vaikkapa f a ­s
i s t i Kivimäen ."lainalaisuas'.', m i n
edelläoleva; lainaus .e.sittaa kommu­n
i s t i en kannan, j o t a vastaan .sosdcm.
puoluetoimiston herrat käyvät k lK
vasta .sotaa; puolustaen yksilön v a ­pautta
.suurten joukkojen vapaudesta
l a i n k a a n v a l i t t a m a t t a.
ENGELS VAPAUDESTA
J o Engels esiintyi ? A n t i - D u h r i n g i s -
saan' • ."abosoluuttista vapautta-• vas-^
t a a n , koska: hänen mielestään:
. "Vapaus ei. ole u n e l m o i t u a rlippu-r
mattomuutta luonnonv laelstaj vaan
n i i d e n l a k i e n tuntemusta j a s i t en saa­tua
.mahdollisuutta p a k o l t t a a nämä
l a i t ;5uunn>telmalllsefit4; vaikutta­maan
; : i n ä a r ä t t y j e n ; . tarkoitusperien
hyväksi. Tämä koskee yhtä h y v in
ulkoisen, l u o n n o n . l a k e j a ; k u i n nlitä.-r:
k i n , . jotka säännöstelevät itse rnmi-:;
sen ; r u u m i i l l i s t a j a h e n k i s t a olemis­t
a -r- k a k s i l a k i e n l u o k k a a , j o t k a v o i m ­me
erottaa , t o i s i a a n i k o r k e i n t a an
mielikuvituksessamme.: ;muttai?emme
Se vapaus, joka vallitsee kapltalis-t
l s e s ' : a . yhteiskunnassa; on .siis his-^
t o r l a n tuote. Verraten a n t i i k i n o r j a -
järjestelmän tai k e s k i a j a n fcpdaaliseh
y h t e i s k u n n a n suomaan vapauteen k a ­p
i t a l i s t i s e n järjestelmän suoma va-;
paus on tiety.stl p a l j o n laajempi; M u t ­ta
minkaän"ab.soluuttiscn vapauden"
m i t t a se ei olc; K a p i t a l l s t l l u o k a l l a ,
h a r v a l u k u i s e l l a vähemmistöllä on t i e - !
ty.sti .suun vapaus tehdä.sellaista, m i ­tä
muut .eivät, voi tehdä. .Se; voi
hyötyä toisten työstä, .syoda; h y v in
kansan nälkävuosina, j a j o k a i n e n s i i ­hen
kuuluva yksilo voi p a a t t a a va-:
paastl, ettei mene nukkumaan s i l l an
a l l e , v a i k k a h a n d i a olisi siihen .sa­m
a n l a i n e n oikeus kuin .satamatyö­läiselläkin.
Mutta hänen vapauten.sa
o n mahdollista laajojen kansanjouk­k
o j e n vapaudcnra joitu.sten kustan­nuksella.
- S i k s i .sosdem. puoluetoimis­to
yhtyy omalla tavallaan Engelsin
vapauskäsitykseen puhues-saan; silta;
että nykyaikais&s.sa yhteiskunna.ssa ci
voi olla ky.symysmlfitään absoluutti­sesta
vapaudesta tehdä m i t a tahansa.
S e l l a i n e n vapauskaslty,s on p o r v a r i l ­l
i n e n ja k a p i t a l i s t i t puolu.stavat sita;
koska sc tekee heistä kansanjoukko­j
e n h e r r o j a ja riistäjiä;
.Sosdem. puoluetolmist<-il 1 a on t i c l y s -
t i oma terminolo^lansai joka sotkee
a5iaa jo.s.sakln :maärin. Sen j u l k a i s e ­massa
.kirja.ses.sa puhutaan " l a i n a l a i -
sesta" j a -'demokraattises-ta'' vapau^
desta, j o n k a paamaa^ranä on '^seilaisi
t c n vapauksien r a j o i t t a m i n e n ; jotka
r a j o i t t a v a t muiden kansalaiseen, vie­läpä:
suurten joukkojen vapautta''.
Kysymys on .siis k a p i t a l i s t i e n vallan
r a j o i t t a m i s e s t a fioslallfimllnsllrryttä
.slnkaan
oikeuksia ; määrätä valtiovallan h a l t i ­j
o i t a . " ' (Sosialidemokratian tie.) ; ;
Tämä valheellinen syytös on mo-ne.
s.sakin .suhteessa kiintoisa. On .siis
syytä tarka-stella .sita lähemmin, eten­k
i n kun s o s l a l l d c m o k r n n l t l n c n sano­malehdistö
toistaa .sitä y h t a m l l l a n.
SOSDEMIEN VALHEVÄITTEEN
MORAALINEN TAUSTA
On kiinnostavaa, että syyi'ökscn.
kommunistien edustaman valtiokäsi­tyksen
j a H i t l e r i n valtiokäsityksen s a ­manlaisuudesta
tekee sosdem. puolue­toimisto.
Joka t a p p e l i kommuiilstejä
va.staan n c l j a v u o l t a sot.alUtos.sa H i l - .
l e r i n kans.sa. Sinä nlkana; vuo.sina
1941—44. .sosdcm. puoluetoimisto sii.s.
t u l i tuntemaan a.seveljensä n i i n k i e l ­teiseltä
k a n n a l t a , että nyt koettaa l y ­kätä
tämän, mielipiteetkin kommu­nisteille,
j o l t a he yhdessä olivat lähte­neet
tappamaan. Tämä ehkä .selvil-taa
väitteen m o r a a l i s t a tau.staa.
Toiseksi on kinnostavaa. ctta puo­luetoimisto;
joka muuten kannatlaä.
v a i n tasapainoista kehitystä. hyi>i>äH
äkkla aika loikkauksella sosialistisen
vapauskäsityksen puolustamisesta sen
tuomitsemiseen.. Ylempänä samalla
s i v u l l a .SC: o l i ehtinyt latnaama.ssam-me
kohdassa selvittää, että demo­k
r a a t t i s e n valtion tarkoituksena cl
v o i toimintaansa taloudelliselle alal-^
le laajentaessaan o l l a "yksilöiden ta-<
loudellisen vapauden rajolttamlnch
sinänsä, vaan sellaisten vapaukh'len
r a j o i t t a m i n e n , jotka rajoittavat mui­den
kansalaisten, vieläpä; suurten
joukkojen vapautta." Tämä: on; k u ­t
en sanottu, kommunistien cdu.stamä.
s o s i a l i s t i n en vapauskäsitys; j a siihen
perustuen kommunistit vaativat k a ­p
i t a l i s t i e n „ rllstovapaudcn n i j o i t i a -
mista meilläkin. Mutta .saman .slvup
alaesasta lainaamassamme kappalees­sa
puoluetolmLsto leimaa so.sialistiKcn
v a l t i o n .sellaiset toimenpiteet,, Joilla
noiden kapitalistien rilstovapauksia
rajoitetaan, "totalitääriseksi vapriii-.
denloukkaukscksi" j a k o k o sosialistisen
v a l t i o n , j o n k a .so.slalistisuudcnkin itir.
JoittaJa panee lainausmerkkien vii­l
i i n , : H i t l e r i n kaavailemaan nätsl.si.i-s
cn valtion kaltaiseksi. Tallalsc-t^ri
"vapaan hengen" hyppäyksestä voisi
.sanoa, että .sc e i ole hyppäys, va aiv
päinvastoin a j a t t e l u n vapauden v ; i l -
takunnasta sosdem. puoluctoimlslollr
välttämättömyydeksi muut-tuneen leo-r
c c t t i s c n .sekasotkun valtakuntaan. ;
SOSDEMEILLA .IA IIITLKRILLÄ
HENKISIÄ yHDYSSlTEITÄ
On kiintoisaa, c t t a .sosdcm. puohie-toimisto
e i kommunisteja omiin l i l l -
l e r l l a l s l i n llittokumppanclhln.sa r l n -
na-stacssaan, vaivaudu l a i n k a a n hake­maan
todiiStuk.sla vaMtcellecii. .Sn
onkin ymmärrettävää, sillä kukafin
ci voi t o d i s t a a kommunistien Ja H i t ­l
e r i n valtiokäsityksen Ja siihen l l i t t y -:
van. vapauskäsityksen .samanlaisuut­ta.
Sen Jälkeen kun Suomen So.sdoni.
Puolueen Johto o n s o t i n u t neljä vuot­ta
H i l l e r i n l i i t t o l a i s e n a kommuniste­ja
va.staan,; kan.salla on pikemminkin
.se käsitys, että kommunisteilla ci ole
H i t l e r i n kanssa mitään yhtcifila. kuni
taas Suomen 8o,sdcm. Puolueen crAit
dcn johtohenkilöiden ja H i l l e r i n v h -
t c l s t o l m l n t a on, todistettu h i s t o r i a l l i ­nen
: t a p a h t u m a . Niin H i l l e r kuiri
V a r j o n e n k i n herjaavat melkein .sa­moin
;sanoln kansanjoukkoja tyhmäk­si
ma.ssaksi Ja palvovat "massan" yla- J :;
puolelle kohoavaa yksilöä -suurena 'py.^yttaa sen Ul,-ille toisen .sum;inlai.
.«•ankarina Ja historlanlekljanä .Suo. . . . fn — k u t e n ,sovJcm, puoluclolmisto;
men Sasdem Puolueen Joh^omk-stfn ,..^jijiiaa — v..an ,siksl,"ctl!i hc tahto-!
ja H i t l e r i n henkiset yhdyssiteet o n ' v a i c-,tää k,tlkkin-u^en k n i s a n sorta-
Jo monesti todistettu. J miscn', I pyrkivät so.^iali.sliscen valti-
. On.:.tunncttu'd, r e l t a kommunis-leillai oon, j o k a väpauttau kansanjoukot Ja-ci
ole näitä aatteelllKla yhteyksiä. HiU;|;nl}denmuk.')na yksilönkin; .Stalin ori^
I c n n oppeihin. Kommunistit tunnu.s- v.. JöO^).vaitellessaan anarkisteja vas-t
a v a t oikeaksi; M a r x i n ; Ja E n g c i s i n U.aan ilmalÄsultlarnanrmarxilaiscn v a -
vapauskasltykscn, Jonka mukaan hts-ipau»kasit.ykscn.seuraavin: .sanoin: - j
torlantekljölta; eivät ole, alnoa.staan j " A n a r k i . s m i n kulmiklvenä on y k s i lo
suuret yksilöt;.vaan r a / t k a i s e v a . s t l k a n - j j o n k a vapauttaminen on .sen mielestä,
.sanjoukot. Engelsin mukaan vapau.sjjoukon, kollektiivin: vapauttamisen
on kaikissa luokkayhteiftkunnissa: f paaehtona. Anarkuvmin mukaan jou^
sei) luonnonilmiön ytimeen
omaisten sääennustusten joukos.sa on
myöskin .sellaisia. Joiden t i c t e c l l i n ch
tarkkuus o n v a i k e a m m i n todoltavi.ssa;
Viimeksi m a i n i t t u i h i n kuulunevat, m.
m, ehunkunnnn edesottamuksiin pe­rustuvat
kaiLsanomaisct saancnnus-,
tuksct. j o l t a olisi .syytä t u t k i a J a joi­h
i n yleensäkin o l i s i .syytä kiinnittää
p a l j o n laajempaa huomiota k u i n mitä
tätä nykyä tehdään,
Ymmortaakscmmc eläinten erikois­ta
suhtautumista säänmuutosten lä­hestyessä
meidän on muistettava,' että
tällöin muuttuu cnlmmak.scen myös­k
i n ilman kosteus Ja Ilmanpaine. Näi­tä
muutoksia Ihmisen "luonnosta p i i t ­taamaton"
Iho el yleensä pysty h a v a l tr
scmaau; reumatismia potevia c h k a l u - -
kuunottamatta, jänniinpä ihmisen o n ­k
i n ne m i t a t t a v a e r i k o i s i l l a välineillä
kosteusmlttaroiUa ja i l m a p u n t a r e i l l a.
Useat eläimet, v a r s i n k i n luurangotto-mat,
ovat sen .sijaan .siksi herkkää t e ­koa,
e l i a ne tietyillä tavoilla v a i s l o -
mals-jsti ilmenlavat ilman kosteusti-lanteessa:
J a ilmanp:iinccssa t a p a h t u -
vlo äkillisiä muu^)ksla. O n v o i n oike­a
l l a l a v a l l a opittava lukemaan naltä
luonnon omia k o s l e u s m l t l a r c l t a ja II-mapuntarelta.
Siten eläimiin perus­tuvat
saata ennustavat sananparret
saattavat nojautua " e l ä v i e n Instrur
m e n l t i e n " o s o l l u k s l l n niiden " k u o l l e i ­den
välineiden tiedoiluslcn asemas­ta,
Jolta i h m i s e n on pakko käyttää
.säala tutkles.saan.
T a k e r t u m a t t a yksityiskohtaisesti
tällaisten sananparsien sisältöön esi­tämme
seuraavassa Joitakin eslmcrk-;
k c j a erilaisten eläinten edcsottamukr
slsta sään muutosten lahestyc.s.sä.
Niinpä on 'sateista säalä odoteltavissa
esim
. K u n kaipa.set purevat kov.-isti, k un
m e h i l a i s c i j a muut hunajan kokoojat
tekevät pitkiä lentomatkoja, kun h ä ­mähäkit
py.syvat ,siiojuksi.s.saan.
An.sail.see crikoi.se.sti mainita, että
ruoLsalainen luonnontutkija Gaunltz;
p i l a a hamainukkeja e r i t l a l n l u o l c K a -
vina .saaMcnnustajina.: Niinpä G a u -
n l l z i l l a onkin tapana surkea: hämä-:
häkkien .seittejä- • j a hamalvakkicn
• ' k o r j a u s h a l u s t a " han Ickeo johtopaa­toksia
tulevan saan luonteesta.
I.soinplen eläinten edesottamusten
perusteella arvellaan .sateen lähesty­vän
esim;
K u n ravut-nousevat.vedestä maalle,
kun kalat hyj)pivai vedestä ylo.s,
kun vesilinnut pesevät liseaan,
k u n . k a n a t -kyljievat porcJssa,.
kun kukot kiekuvat tavallisuudesta
p o i k k e a v j i a i r , a i k a a n , •
k u n incrlliniHjt pysyttelevät maan
• lahei.sy.-yde.s.sä, :
kun siut kesaMa lalitevät myohaan
Illalla l l l k k c f l l c,
kun kLSiia nuolee j a p u h d i s t a a lUic-aan,
kun: k o i r a syo heinaa^v
kuiy rounta.sairaiden iluiiisten jäse­niä
kolottaa.
. Myöskin kauniin j a kuivan , Bkän
tulon cluirnel pdijaslavat omalla e r i
koisella .lavallaan. .Niinpä kan.san-omaiset
sananparret lupaavat k a u n i s,
ta j a k u i v a a häätä,
kun hyttyset, tanssivat kovasti llta.-
bclla,
kun hcinä-sirkka; sirisee, , ,;
k u n hämähäkit .sateella kut<rvat Ja:
työskentelevät v i l k k a a s t i ,tulee kohta
.pouta,-, . •• .;. , -
kun m e r i l i n n u t lentävät kaukana;
-. maalta,,
kun poliot h u u t a v a t yöllä
aivan.^:
määrin tekemänsä • h i s t o r i a n herra k- 1 k i yksilöä varten.'; Marx'.smln k u l m a ­si,
että t a p a h t u u !'lhmtskunnan hyp- kivenä ,taa.s on joukkoy- Jonka v a -
pays: välttäniÄttömyydcn valtakun­n
a s t a : vapauden valtakuntaan". P y r ­kiessämme
tähän,: sosiali-stJEen.vapau-p
a u t t a m i n e n . on sen m u k a a n yksilön
,vapauttami.sen paäehtona: .Se mer-kit^
see, että m a r x i s m i n mukaan y k s i -
v a m välttämättöm.vyden. tunnusta - j kop vapauttaminen . on mahdotorita
essä Se on t i e t y s t i sekä lainalaista ^"^'''•*'^' -J^ ' ' » « ^ ioMaUstisessa yhrr.'^. I n l l n kf.uan kuin y k . i l o ci ole vapauj
e t t a demokraattista vapautta, mutta ' l ^ " " " ' » ^ ^ ihmiset pääsevät siina ,t'>ttu, mi.Ma j o h t u u sen tunnus: " K a l k -,
f e o d a a l i s e n k i n yhteiskunnan vapaus
oli l a i n a l a i s t a , j a p o r y a r i l l i s e n yhteis­k
u n n a n .suoma vapaus on p o r v a r i l l l - :
ses-sa mielessä demokraattista.
S O S D E M I E N VILPILLISYYDESTÄ
E r o a porvarillisen j a saslalistlsen
vapauskäsi tykscn: väl 11 la . el voida H -
m a i s t a s a n o i l l a " l a i n a l a i n c n " j a "de­m
o k r a a t t i n e n " , koska molemmat •: ovat
sekä; l a i n a l a l s l a että: demokraattisia;
J a s k l n erLsuuruiscäsa.määrä.ssä.' Väi­nö,
l!«skiseng-pu0uetolmlsto
Iden v a l t a k u n t a an me sanomme, etläMon^vapautlamlnen: on ^mahdotonta
o n välttämätöntä r a j o i t t a a , el ainoas­t
a a n : -talouselämän ;: d i k t a a t t o r i e n .
suurkapita l i s t i en vapautta nistäa
kansanjoukkoja; vaan myös-Hillerin
kaJtjUsten tyrannien vapautta k a y l -
tää valtiota kansanjoukkojen v.sorta-m
i s e e n i ; ; K o m m u n i s m i n armeijat; e i ­vät
o l e . i r a u r , ' i k a n n e e t ; I I i t l e r i n , v a l t i o ta
n i i n kauan k u m j o u k k o ei ole v a p a u ­tettu,;
, ;mi.sta j o h t u u ; sen- tunnus;
" K a i k k i j o u k k o a ' v a r t e n '"
. S e l l a i n e n ; o n marxilals^leniniläincn'
käsitys vapaudesta j a tähän vapaus­käsitykseen
nojaa: myös:.sosialistinen
va 1 tio t e o r i a ; ; j o h on puolesta a n ; pcsrusr
Oman erikoisen l u o k k a n s a säätä e n
nusta j l n a eläiminä m u o d o stavstj
m u u t t o l i n n u t . Jokainenhan tuntee^
sen suurpiirteisen ennustuksen, i
mukaan on
k u u kiurusta kesään,
p u o l i k u u t a peipposesta,
västäräkistä vähäisen, ;;
pääskystä ei päivääkään.
M u u t t o l i n t u j e n probleemaa
monet tiedemiehet . t u t k i n e e t
viime aikoihin saakka. I l m e i s e s ti
m u u t t o l i n t u j e n e l i n e h d o t kytkeytyvätp
t i e t y n l a i s i i n i l m a s t o l l i s i i n olosuhteisiini'
j o t k a on etsittävä niistä osista maa-Jfe
palloa. Joissa sellaisia voi t a v a t a . S l l - j ^;
tl o'.: lopullisesti vielä selylttrimättä|::
lähtevätkö muuttolinnut vaellukselles^iji
vasta, k u n ensimmäinen pentöteelli4?|^
nen sään muutos on n i l t a varoltta-|>|
nut, vai pystyvätkö; ne t u n t e m a a n ^;
tämän muutoksen tulon Jo hleman[i|||
etukäteenkin. '^^^^/^i
Luonnossa voitancc löytää m u i t a - s ' ^ ^ ^^
k i n eläviä llmapuntarelta Ja kosteu8-;?^^i>^
m i t t a r e i t a , j o t k a saattavat tehdä pal'-\f^^^'
veluksla niitä t a r k k a i l e v i l l e ahkerlHef>^,K "
l u o n n o n t u t k i j o i l l e . : Sään m u u t o k s e t ^ M^
saattavat siten paljastua silläkin ta-^^M^'
voin, että suuren luonnon säätckljät'yj4;f^j
ensiksi Ilmenevat pienen pIenlS5äi3-Ä|M
eläimissä, Ja niistä sitten ämmentaa.|>;ä;-'*
tietonsa luonnon herra. Ihminen. —
i S K R ) . '.m
Bulgarian uniot »
^(asvavat ^
Sofia. — Ammnttlunlojcn Jäsen-«?Mi
määrä on 610.000, j o k a merkitsee 147,-1%5
000 jäsentä enemmän k u i n 1945. Te-'|!?JfJ|
ollisuudcn kansallistaminen Ja Sak-i>VrMil
san kanssa yhteistyössä olleiden pola-^ul^sTjV/
ta mlnen tcollisuaslaltok.slsta on ai-l^»|||
heuttanut monien t a v a l l i s t e n rlvijä-|r#|
.sentcn nimittämisen t e o l l i s u u d e n joh-^jsjjjs^
toon. Työttömyys on k o k o n a a n hä-j.|!i»
vltdtty , Ja : uudet tcolllsuuslaltoksetj-s^r
yrittävät saada 30.000 työläistä m a a -i
seudulta teollisuuden palvclukseen.Ä^j™,
Tuotanto on nou.ssut 33 prosentilla. ^ s l^i
verrattuna sodan edelliseen tasoon. ?'r.4l|)
— Täysin kasvaneen albatrossin sll-d^^fl'*,
plenväll voi o l l a 11 j a l k a a . S^lM-McLEOD
MOTORS & EQUIPMENT
65 Larch St. Sudbury
Puhelimet 8-8344 ja 5-5663
PALVELLUT SUOMALAI-SIA
YLI 35 VUOTTA
# FORD & MONARCII henkilö-
- autoja
# FORD K U O R M A - A U T O J A jW
t r a k t o r e i ta
W. MARTIN
Suomalainen Myynliedustaja '
m
i i i i
'>i
J. E. Lacourciere
LAIVYER — LAKIMIES
JULKINEN NOTARIO
10 Elm SL E . HudburyPhbne 8-8221
M i i
Mi*
KING EDWARD
PARTURILIIKE
Ammatti t a l l o i s t a p a r t u r l n t y f t t l ;
öljy hoitoa h i u k s i l le
EINO SMITH
J A C K NICHOLSON
Sama sisäänkäytävä kuia
naisten oluttupaan
"DUMAS" Naisten pillereitä
Kipuja aiheuttaville, /myöhästy-ncille
Ja epätasaisille huukautbille
T a v a l l i s e n voimaiset ,
L a a t i k k o 20 pilleriä ,... .|2.M
K a k s i n k e r t a i s e n voimaiset,
L a a t i k k o $5.0«
P o s t i t i l a u k s e t suoritetaan •
viipymättä.
KARI PHARMACY
P U H E L I N 6-6572
187 Kathleen St. W. Sudbury
; f c »i
KALAMIEHET...
hankkikaa itsellenne
kuuluisa H e l i n in
"FLATFISH"
UISTIN
M c i l l a o n seuraava valikoima
" F l a t f i s h " u i s t i m ia
M2, Musky, Lake Trout . . . - l . S O
U20, Standard underwater;. .J[;3S
LU, Light underwater:.. •. i v J , : 35
T4, Troller 1,3B
S3, Surface 1.3S
Xa, Expert '1.38
X4. Expert. Jr,. -1.35
r7, Fly rod modcl 1.10
• Mydtt on varastossa Hotin lobt-
Ja haukiuistimia: Hinta % 2S
r i i a t k a a o s o i t t e e l l a ^:
Vapaus PMbljslnhi
. , BWG9 J
^mmm
m^m. «