1948-08-24-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tili: li-.H S'te'. ft?u 2 Tiistain p. — Tuesdayy Aug. 24 4- fUBEEnr) — iBdcpendent liftbor Telepbonea: ButUM* OfOe« 4-43M. Bditoflal Office 4-4269. Manager E. Suksi. Editor W. Jklund. klalUnf addreas Box M, Sudbttry. Ctetailo. tebllshed Ner. 6th 1917. Authorlzed W aecond class mail by the Post Of fin«t Department, Ott«wa- Pub-llehed thiice «eekly: T u e s d a y s. Tbursdays and Saturdays by Vapaiis Publishing Company Ltd^ at 100-102 Bffl 8t. W., Sudbury. Ont., Canada. AdverUslng rates upon appUcatlon. Translatlon free of cbarge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk, 6.00 6 kk. 3^25 3 kk. 2.00 Yhdysvalloissa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 3^0 Suomefisa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.225 J-. h CCF:n konventioni Viikon lopulla \Vinnir>cKi.5sa kokoontunut GCFmkan.sa.llinen konventioni oli erikoinen .sikäli, ctta puolueen sisällä kauan ilmennyt liberalismia lähentelevän oikeistojohdon ja sosialismiin pyrkivän vasemmiston asenne kiteytyi entistä selvemmäksi. \'armaamyos on, että; - ajan kuluessa tämän vasemmiston vaikutus lisääntyy, sillä itse elämä puhuu sen puolesta. • Päivälehtien palstoilla on erikoi.sesti korostettu sita, että ^nir. Coldwellin johtama oikeisto sai konventionissa hyvin tärkeän voiton siinä kun Euroopan elvytysohjelman eli Marshallin avun kannatu.s y tuli CX:F:n konventionissa hyväk.sytyksi. Epäilemättä tämä oli tar-keä voitto porvariston kannalta kat.soen. Kieltämättä on myös totta, -että juuri Marshallin suunnitelmaan suhtautuminen oli yksi tämän h'etken tärkein peruskysymys silla se määrittelee puolueen ulkopoliittisen suunnan. . Mr. Goldvvcll. vaati puoluettaan tinkimättä kannattamaa-nXVali Streetin ulkopolitiikkaa ja sai siinä suurta ruoskaa käyttäen tahtonsa läpi. Mutta hänen argumenttinsa olivat kaikkea muuta kuin va- ' kuultavia. Porvaripolitiikkojcn viimeinen pakopaikka järkevien argur ; ^ menttien puutteessa on punakauhun liet.sominen. Siihen joutui täs.sä asiassa 'mr. Coldwellkin turvautumaan yhdessä valheiden.ja puoli- .. totuuksien kanssa. .Sanoi mr.Coldwcll: ".Älkäämme haaskatko ai- ' kaamme kommunistipropaKandaan." ; Täten hän leimasi "kommu- ' nistciksi Manitoban, BC;n ja muut va.semmistolaiset, jotka kannatti-^ vat Euroopan jälleenrakentamisen avustamasta, mutta vastustivat - Marshallin suunnitelman impcrialistita luonnetta. "Käsittäkäämme, •:. että Euroopan .sosiaJi.siit ovat Euroopan jallcenrakennusohjelman takana", .sanoi Goldwell.Licvastikin .sanoen lama on puolitotuus. , Italian sosialistipuoluc; Rumanlan, Puolan Jugoslavian, Tshekkoslovakian ja vieläpä Suomenkin sosialidemokraatit vastustavat tätä Marshallin suunnitelmaa. Vain JJcvinin ja Blumin "sosialistit" kan- ., naitavat Marshallin apua—^ ja hekin huomattavassa määrin vastoin oman jäscnistön.sä tahtoa. 'Jokainen työväen unio on Euroopan Natsimielisiä on ilmestynyt poliittiselle KO.NSERTTI.MATKALLE Huomattu suoraalai.s.s.vntyinen viu-lutailuri Heimo Haitt4^> lahti vaimoiua kaA-ssa kon.sertiimatkalle Skandinavian maihin ja Suometen.Hc purjeh" tivat New Yorki.sta viimc perjantaina Hwedi$ih American moottoriiinjaiai-valla "Gripsholm". Mr. Haitto esiintyi mm. tahtona cl»kuvas.sa ".Magic in .Mu.sic" kuuluessaan ihmelasten Joukkoon. • . •• S. Porcupinessa keskustellaan Vapauden asiasta elvytysohjelman takana'"i.sanoi mr. GoldwcII täysin tietoisena, etta tämä on valhe, silla fMjroojjan mannermaan iinionistinen liike vastu.s-taa miltei yksimielisesti tätä .Marshallin orjuutusohjelmaa. . Selvää on, etta CGK:n oikeistojohdon voitto lepää hyvin heikolla peru-stalla. Vahankin läheisempi tutustuminen CGF:n Winnipcgin kpnventionin menoon •—- lnissava.semmisto tuomitsi "sosialismin vesittämisen"' ja vaati "Reginan päätösten" kunnioittamista; sekä laa-ti monessa muu.s.sa kohdin hyvin proRrcssiivi-sen ohjelman osoittaa. . , että.GGFrn rivei.ssä on kx^hiitymäs.sä voimakas ja terve sosialistinen siipi mikä käsittää toisin kuin mr. (!oldwcll, etta viholli.sen, ts. vanho- ' jcn puolueen yhtcnäisyyttii pilaisi taklillise.sti vastustaa ja .sen sijaan . e d i s t ä ä , kaikin käytettävissä olevin keinoin työväestön ja demokraattisen. leirin yhtenäisyyttä. ^ ^ . ^ Lohduton kuva^^ rajan takaa . Yhdysvaltain presidentti Truman — joka aloitti punakauhun • lietsonnan mutta, on nyt joutumassa itsekin sen uhriksi on jälleen ': sanonutj. että kongressin epäanierikkalai.scn komitean järjestämä va- , Itoiluhysteria kaikkine sirku.s- ja mainostempuineen on p'elkkää pötyJt, silla mitään yhdy.svaltalaisia .salaisuuksia ci ole sodan aikana vuotanut ulos. Presidentti Truman .sanoi uudelleen viime torstaina, että yllämainittu vakoilusirkus loukkaa Vhdysvaltaih kan.salaisten peru.soi-k* uksia ja, sanoi vastustavan.sa kaikkia Rcstapon menetelmiä Vhdys- ,^ valtain oikeuksien lain rikkoiniscs.sa. v . M u t t a puheet eivät yksinään auta. • Ja presidentti Truman kieltäytyy toimenpiteistä vakoiluhysterianlietsojia vastaan. . T ä s t ä johtuu, ettii vakoiliisirkus jatkuu kaikkine .seuraamuksineen .. —, ja presidentti Truman haluaakin sitä, koska hän ci ryhdy päättä^ viin toimenpiteisiin moista noitajahtia vastaan. : Vhdy.svaltalainGn lakimies Ed.vvinM..Sears, joka oli 20 kk: lainopillisena neuvonantajana Xyrnbergin .oikcuskuulustclus.sa, hämmäs-ty[ suuresti kongressin cpaamcrikkalai.sen komitean vakoilusirkukscn. toiminnasta ja .sanoi sita ••tyypilliseksi natsitckniikaksi". Mr; Sears • sanoi edelleen: Nyrnbergiijsa' natsit saivat, yhdysvaltain oikeutta, mutta jotkut amerikkalaiset saavat nyt natsioikeutta . . . - . J a tämä 'Myj-pillincn natsitekniikka'". on jo tuottanut "tulok.sia".; Mainittakoon vain, etta epäamerikkalainen komitea johti sirku.smai-sella vakoiluhy.steriallaan jo Rooseveltin aikaisen uuden jaon miehen. Harry.D. AVhiten kuolemaan. Pahin puoli asiassa on- kuitenkin se, että tama on vasta alkua jos. ei nykyistä noitajahtia lopeteta. Sc johtaa lopuksi kaikkien demokraattisten ihmisen kaikiken oikeuksien kieltämiseen Ja siihen, etta Yhdysvaltain poliittiselle näyttämölle jää v-ain nokimusta taantumus täysin hitlcriläisecn malliin. -Tama on . rajan takaa näkyvää lohduton kuva. jonka seuraamuksista meidän pitäisi kansakuntana pys>a täysin erillään. ^ Kurjaa "'puolueettomuutta" Kreivi Folke Bernadotte-^ Jonka ilmeisenä tehtävänä on yrittää sita, että israelilaiset saataisiin hyväksymään Yhdysvaltain dollari-imperialismin yliherruus, brittiläisen ylivallan tilalle —- sanoi äskettäin, etta ,"vallitscvas.sa tilanteessa; on vaikea arvioida kumpi asia-puolista on enemmän s\yllincn". . . , T kreivi Bcrnadolte, jonka pitäisi toimia: Palestinan kriisin ratkaisun hyvaksf, ci muka ole tietoinen siitä, etta Israelin hallitus-ja kan<>a on hyväksynyt •^'K:n tekemän jakamispäätöksen,. 'mutta eräitten ulkovaltojen anyotavaikutuksella rahoitetut ja aseistetut arä-bialaisruhtinaat ovat yrittäneet sen sotatoimin e.stää. Koko maailma tietaa Israelin hallituksen ehdottaneen arabialaisille rauhan ja hyvien- naapurisuhteiden järjestämistä* mutta arabiav laiset ovat julkisesti nämä rauhantarjoukset hyljänneet ja ylimielisesti uhmanneet YK-n paatostakin Palestinan jakamiseksi. 'Kaikesta tästä huolimalta, kun Palestinan tilanne on kehittymässä huonoa ijahcmmaksi. Kreivi Bcrnadotte pyytää asevoimiin perustuvaa apua niin rauhalli.sia:,israelilaisia kuin sotaisia arabialaispääl-liköitäkinvastaan. Täten han asettaan; j maan luokkaan ja korkeassa i)ersoona.ssaan -nousee niiden iniolcmpien: synneistä .siinä .ulkokultaisessa uskossa; cttä^ täten avautuisi takaportti Jonka .kautta imperialistiset-voimat voisivat^-j edelleen'": .sekä arabialaisten että israelilaisten hallintaa ja riistoa. Kreivi, Bernadotte on edeltäjiään pahempi —, hän haluaa johtaa koko. Israelinjkansan^, Golgatan ristinpuulle.:^ 0.saston kokous pidetään elokuun 30 päivänä : South forcupinc. — Niin, että mitäkö kuuluu tänne pohjoi-s-Ontarion kulmakunnailc? Eipa,.sen kummempaa kuin mita Jokapaivaisci.sa clä-mä. isa Upahtuu. Kesä on ollut hyvin kolea, cttcl ole tarvinnut hikoilla mi)ualla kuin. .saunan lauteilla ja .saunominen lienee ollutkin .«iuurm nautinto niille ihmisille,. jotka ovat viettäneet kesälomaansa jossakin järven rannalla. Aurlngasta • nauttiminen on jäänyt seuraavaan kesään. Kyläkuntamme suomalaiset mat-kastlvat tämän kesän aikana monille työläisten juhlille. Käytiin Torontot, Port Arthurit JS viimeksi Klrklarid Lakella. Taman kirjoittaja oli ensiksi, Ja viimeksi mainituissa paikoi-s-sa. Eroaval.suu.s oli siinä, että To-rontos, sa oli liian kuuma ja Kirkland Lakella liian, kylmä. : Molempien .suurjuhlien aikana oli JuhlaylcLson keskuude?.sa suruakin. Kummas.sakin juhlatllalsuude.s.sa kunnioitettiin hiljaisuudella järjcsitöm-mc, riveistä poistuneita tovereita. Lau-lujuhlnn aikana kuoli mrs: Sam Pukr kala Port: Arthuri.ssa ja -liittojuhlan aikana Edward Tamminen Kirkland Lakella. -Nain järjestömme mcncfcU kaksi tyomuurahal.sta, joita järje.stö-' ihml.fcmme noilla paikkakunnilla kai-paiik. sclla muistelevat: Taalla etelapaa.s.sa on 'miesväen keskuudessa ollut jonkinlaista Suomi-kuumetta, Joku viikko sitten mat-' kusti taalta. Riku Suutarinen kaLsele-^ maan Kajaania ja muita paikkoja. Han työskenteli monet aoiodct rakcn-nu. stcolli.suudc.s.sa-ja- oli ammattimies alallaan. • Nyt täältä- lähtevät Suomeen- Jonia Anttila, V.ille Heinonen. Heikki .Valanen ja Alf Martikainen. Nama miehet ovat -tyoskonnelleet metsätöissä. Onnea matkallcl •Multa cntas jaiMcstotoiniintamme? Sitäkin pitaisi ruveta taas aloittelemaan kesän loputtua. Niinpä SJ-.n osaston johtokunta • paattikin kutsua yleisen, jascni.stonkokouk.scn. joka pidetään tk. .•?Op:n. Iltana alkaen klo 7 illalla.* . Kokouksessa tulee esille tärkeitä asioita, kuten haalimme polttoa inckysy m ys cnsi talvena. -Monena viime vuonna on polttopuut hakattu talkootyönä mct.sa,'!a.; Miten päätetään nvt' , Yhtenä huomattavana asiana tulee esille mvoskin taman lehtemme Vapauden ky.syniys. Silla haastekampanja alkaa; onsi kuun puoliväli.ssä. .. Sii^; heU; on valmistuttava ei vain yksin Sudbnrvs-«a ja Tornntos.sa, vaan jor kai.sessa . kyläkunnassa,: nim lsois.sa kuin. pienl.ssakind. K.osittaäkseni kenelläkään „ järjestömme ystävällä ja jäsenellä, seka ennenkaikkea: Ichtenir' mc,.. lukijalla, cv ole oikeutta jäädä 5=iVujtaknt.sclijakRi silloin kuin on ky-; .symyksessavhtcLscn valistus- -ja kult- I tuunvalinecmmc:. tukoininen. Mitä I oli.si meidän: Canadan : suomalaisten clama. elloi.olisi Vapaus-lehicä? • '.. : Runsjx.sta os;uiottoaCSJ:n: osaston' kokouk.-^ccu toivoo —-H; ,• HamiItonilai.stcn koornikestit ovat Kokkojen farmilla ; HumiKon. — CSJ:n paikallinen osa.sto jarjesUa' koornikestit: Kokko: jen farmille ensi .sunnun-aina, elok,: 29 pna-, alkaen klo 1: ip. Tllaisuudcs^ .sa on myöskin vahan urlieiluä ajan-kuhik- sv. ja emännät valmistavat tietenkin h\\.it 'pullakahvit" Snapiikaah.ii: jnuknlla k<ukki. joilln suinkin vain on ;tilaisuus; silla tämä on tama:v:kcsan viimeinen ulkoilma-' juhla • : Taalta ei. olekaan talla kertaa mi-taaii muilla kerrottavaa kuin-se; että I osastomme paaUi äskeisessä kokouk-sessa'= in cvsallistua Vapauden haa<=tc-ryntaykseen ikäänkuin syN-stöiminnan alkajaisiksi: — mutt<T snta • myohcm-mm . Ensi : .sunnuniama siis; ;Tavatiian. Kokkojen farmilla. — Lulu. Lord Halifax tunnetaan hyvin Yh-dysvallouva. Han . oh laheltilaänä Wa.shingtonissa v:sta U'43 v:n 1940 puoliväliin. AmcnJtan sanomalp.nfiis-io antoi hänelle suurta mainostusta. Amerikan ylcisoa todennäkous&sti kunnostaa tietaa. etta No. I "Asiakirjoja ja ainehls;oa toisen maailman-; -sodan aatasta"., Jonka on juik3 issut Neuvostoliiton ulkoministeriö, antää huomattava.sti tilaa lordi': Halifaxin toimintaan ennen sotaa. Tama asiakirja alkaa silla neuvottelulla, joka tapahtui - Hitlerin kaassa: Ober.sälz-^ burgi&sa marraskuun 19 pnä v. 1937 Siihen aikaan oli Halifax hallltuk- .sen sinetin ylihaltija; Päämini.neri Chamljerlaln lähetti hänet salaiselle tapaamiselle Hltlerm luokse. Asiakirjoista .'selvenee, ctta Halifax-. esitti fyhrenlle neuvotteluja hyvin monista ky.symyksl&ta ko.skien Anglo-Sak.sän yhteistoimintaa. Kun .sitta sovittiin, niin päätettiin, että -Ranska ja Italia pyydetään sopimukseen kun on silta päätetty. On tarpeellLsta pa:auttaa mieliin kan;airrvallnen tilanne sellaisena kuin .se oli V. 1937. .Vuoden 1937: vuoden lopulla sotapllvct kohosivat taivaan rannalle: Etiopia annettiin .Mus.soli-nin kängin hävitettäväksi ja ryöstettäväksi. Sak.salai5ct Ja italialaiset lentokoneet pommittivat Espanjan tasavallan, kaupunkeja raakamaisesti; Japanilai-sct kenraalit suorittivat laä- Jojii sotaoperatioita Kiinassa. Oli sei. vaa, etta fasistiset hyökkääjät, ennenkaikkea Hitlerin Saksa, oh päättänyt alkaa: maailmanpalon. Mutta: kolmas valtakunta el ollut vielä taydelli.sesti valmistunut sellaiseen sotaan. Se a.seistautui kiireesti,: mutta tarvitsi pari fvuof/a lopulli.vecn aselstautumLseen. lama tiedettiin vallan hyvin Sak-sas-sa ja ulkomailla. Silloin natsihallituksen ulkopolitiikka oli klristy.sta: ja pakoltusta. Fa-ststiset uhkapelurit pelasivat vaarallista peliä. Länsivallat erikoi.sesti Suurbrltannla ja Ranska, olisivat voineet katkaista tämän pelin lyhyeen, jos ne olisivat sopineet rauhaaraka.s-; tavien valtioiden kans.sa yhteistoi-minna. sta hyökkäystä ja hyökkääjiä va.staan. Mutta tämä ci ollut yhdenmukaista brittiläisten Ja ranskalalsr: •ten diplomaattien kanssa, sillä se olLsi merkinnyt heidän. suunnitelmansa hylkäämistä Neuvostoliiton eristämiseksi. Taman lisäksi fas'sticn hyok-. kayksen estäminen olisi Johtanut nat-slhallitulcscn kukistumiseen ja vasemmistohallituksen valtaan tulemiseen Saksassa, ja tata kaikkein vähimmän toivottiin Lontoossa ja Panis°.s.sa. . Sellainen oli kansainvälinen tilanne kun lordi Halifax teki ehdotuksensa kauaskantoisista: neuvotteluista Gbersalssburgissa. Hitlerin mielenkiinto kasvoi. Selvästi käsitettiin ml.sta pain tuuli puhaltaa. Britannian hallituksen ehdotus merkitsi .suuria tinkimi.smahdollisuuksia tulevaisuudessa. Pyhrcr tarttui hänelle tunnettuun Totoriikkaan. * Han valitti niistä epaoikcuksista joiden alaisek.si muka Saksa oli joutunut ja antoi epäselviä lupauksia aseisiin tarttu-^ misesta. Sitten, saadakseen hancn vastapelurinsa näyttämään korttinsa, f aslstijoukon pääjohtaja esitti kysymyksen siirtomaista han hyvin tie.si kuinka epamielyttavaa .sellainen keskustelun aihe oh Britannian imperialismin edustajalle. Vain yksi tcdcllinen ero Britannian, ja Saksan 'valilla on: silrtomaaky.symys, sanoi Hitler. Taman .suorasukaisen: kv.svmyksen vaikutus oli yU hänen odotuksensa. Siirtomaat, ovat "vaikeita pioblccme-ja". vastasi Halifax.; Han ehdotti niiden : sijaan ohjelmaan liitettäväksi kysymys jta-Euroopa.sta viitaten.^ctta siihen liittyy kyvsymys "Euroopan järjestelmän muuttamisesta", lokä mahdollisesti tulee tapahtumaan '•ennemmin: täi myöhemmin". : Bntanman ministeri hsasi painokkaasti-, kysymys sisaltaa Danzigin. Itävallan ja Tshekkaslovaklan. Hän korosi i. että "Euroopan järjestelmän muufctama-nen liittyy DanziKitn. Itavaitäan ja Tshekkoslovakiaan" ja se voidaan saavuttaa ."rauhalli.sen kehityksen" kautta Britannian avulla: Fyhrcr tarttui kiinni, täiiän ehdoV tukseen "On myös viisi>^ta paasta sopimukseen Tshekkoslovakinn ja Itävallan .suhteen", virkkoi hän. Koko keskustelun^ .sisalto osoittaa, että' se tuli yllätyksenä fyhrenlle. Halifaxm lupauksen; merkitys käsitettiin hyvin Berliinissä. jos?a ymmärrettiin .sen merkitsevän vihreitä liikennevaloja na Kirj. Boris Izakov Britannian lähettiläänä Washmg-tcniin kahden viimeisen sotavuoden aikana ja viela vahan sen jälkeenkin Halifax . oli kansalnvallserf * politiikan, johdassa; Nykyään hän on BBC:n Johdo&sa Jatkaen johtavaa osaa Britannian poliittisessa elämässä. Lordi Halifax el ole oppinut eikä unohtanut m:taan: han y r i t t ^ nykyään viedä eteenpäin samaa politiikkaa kannattaen äärimmäistä taantumusta EtK rcopan h3joltt3mises.sa. Jota hän teki 10 vuotta sitten. : . ' Halifax ei ole yksin: Monet muut vähemmän pidetyt persoonallisuudet ovat .sodan Jälkeen Ilmestyneet kansainväliselle näyttämölle. Monien maiden . ulkopolitiikassa on • haival-t-tavana samoja sodan edellisen ajan tuhoavia merkkejä. Eduard Daladier.. rikollinen, jonka allekirjoitus on h ä p e ä l l i n e n Mynche-ran sopimuksen alla, pyrkii johtavaari asemaan Hanskan pobtnk3s.sa. vaikka hän petti siaaasa Hitlerin hyväksi. Rinta Tlnna"nf hänen kanssaan entinen Ilanskan pääministeri Pierre Flandin.yritttia myöskin paasta julkisen eiäm&n: pinnalle. Daladier Ja Flandin/maJÄltaan Jatkuvasti ,natsimielisiksi itlJssä diplomaattisissa asia-klrjoLssa;'^: jotka Neuvostoliiton ulkoministeriö on julkaissut. . Se että natemlelislä -rupeaa ilmestymään maailman areenalle ei ole pelkkä -sattuma. On selvaa etta heita kannattaa:Ja lykkää etualalle vaikutusvaltaiset .roimat. Kaikkien hyvaa tahtovien velvollisuus on pakottaa nämä yksilöt. Jotka ovat merkittyjä häpeällä; jättämään poliittisen näyttämön. • Yksityisomaisuus Neuvostolii Kirj. 3, Brandenbut-sky Mina olen useita kertoja ktraUut! ko yhdelle tai U K P O ^ - kaikenlaisia typeriä väitteitä Neuvos- leen - '-v, "!**™>aHB S U O M E N K U U L U M I S IA rifcLsingi!»ä,:eIokv 12 pnä 1948. Suomi-Seura.) TUNNUSTELUA HALLITUKSEN MUUTTAMISEKSI KOLMEN PUOLUEEN HALLITUKSEKSI. Kansandemokraattien e d u s kuntaryhmän puheenjohtaja Hertta Kuusinen- Leino Ja maalaisliiton puheenjohtaja sekä eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja tri, V. J . Sukselainen kävivät viime viikon keskiviikkona paaministen Fagerholmin luona kes^ kustelemassa h a 11 ituskysymyksestäv Keskustelussa kerrotaan tunnustellun edellytyk.sia n y k y 1 s e n hallituksen muuttamisesta kolmen puolueen hallitukseksi, nim. sosialidemokraattien, kansandemokraattien Ja maalaisliiton- Tällaista enempää, kuin muutakaan hallituksen oleellista muuttamista ei kuitenkaan voida toimittaa ilman etta nykyinen hallitus saa epäluottamuslauseen edusktmnalta. PÄÄTOIMITTAJA N. TEERIMÄKI PÄÄMINISTERIN SIHTEERIKSI. Pääministeri K. A. Fagerholm on myöntänyt f il. maist. T. H Heikkilälle vapauden pääministerin sihteerin teh-' tavista Ja kutsunut tehtävään päätoimittaja Niilo Samuli Teerimäen EDUSKUNTA. Edusk'vnnalle on määräajan kuluessa jätetty 616 edustajain aloitetta jotka toissapäiväisessä istunnossa lä-; hetcttiln valiokuntiin, paitsi yksi Joka pantiin pöydälle. - Eduskunta kokoontuu seuraavan kerran tay.sistuntoon vasta syysk. 26 pna, jollei puhemiehistö kutsu sitä koolle "aikaisemmin. Näinollen eduskunta »pitaa toista kuukautta kestävän loman. :•. MIETINTÖ VALPOSTA JULKISUUTEEN. : Ahlbäckm komitean Valpoa koskeva mietintö on parhaillaan monistettavana. Mietintö annetaan: lähipäivinä julkisuuteen täydellisenä ja tyh-jcntamattomana. •: VUORINEUVOS KIVINEN EROAA SOTEVASTA. - STT:n saaman tiedon mukaan vuorineuvos Lauri Kivinen on valtioneuvostolta pyytänyt vapautusta Sotevan päällikön tehtävistä t.k. lopusta lähtien. KULJETUSTYÖNTEKIJÄIN LIITTO HAJOAMISTILASSA. Kuusankosken tlenolden automiehet päättivät sunnuntaina pitämässään kokouksessa erota Suomen Kuljetus-: työntekijäin Liitosta, koska se ei heidän käsityksensä mukaan ole:-hoitanut työntekijäin etukysymyksiä tarpeellisella asiantuntemuksella. Viipurin Satamatyömiehet r.y :n kokouksessa Lahdessa viime sunnuntaina päätti osasto niinikään erota maini-: tusta liitosta. Kummassakin tapauksessa tehtiin päätös äänestyksen jälkeen. Kuusankoskella se tehtiin 36 äänellä 11 vastaan Ja Lahdessa 22 äänellä kahta vastaan. Suomen kuljetustyöntekijäin Liiton taholta on sanottu asiaa tiedusteltaessa, että automiehiä on liiton jäsenmäärästä, noin 40 prosenttia Ja heistä on 90 prosenttia puolueettomia'. Liitto katsoo, etta "mainitut mitättömät hajoituspyrkimykset ovat autoilijoiden sosialidemokraattisen sli-^ ven järjestämiä". LENTOMESTARI MENETTI HENKENSÄ KONEEN PUDOTESSA. Perjantaina, iltapäivällä sattui Porin lentokentällä lento-onnettomuus, Jossa lentomestari Tauno Kaarma menetti henkensä. Lentomestari Kaarma oli harjoituslennolla armeijan hävittäjäkoneella. Moottori pysähtyi kesken lennon, . jolloin Kaarma yritti pakkolaskua kentälle. Kone putosi kuitenkin metsään. Lentomestari Kaarma sai silmkprapaykses^ sä surmansa. Han oli syntynyt v. 1914 Ja oli: perheellinen. KOVA MYRSKY TURUN TIENOILLA. Maanantain vastaisena yönä rai-voslTurussa ja se lähiseuduilla harvinaisen voimakas: myrsky. Se tuli Tukholman .suunnalta ja sen voimakkuus oli keskimäärin 7 beaufordia, kovimmillaan Jopa 11. Se repi maasta"suu-rla tammeja ja kaatoi lukemattomia puita kaupungin puistoissa. Ainakin yhden, rakennuksen on voitu todeta tuhoutuneen niin :täydellisesti, että vain kivijalka jäi jäljelle. toliitasta — kuten esimerkiksi, etta siellä el ole luvallista ostaa^ autoa, kairsarvoista taideteosta tai muita esineitä persoonakohtaista kaytt^ varten. Tällaiset jutut ovat paljasta potyä^ sillä persoonakohtaista omaisuutta on aina ollut Neuvostoliitossa ja tulee a i na olemaan. Sosialistisen taloussys-tccmin alaisena — mikä systeemi on vallitsevana Neuvostoliitossa — neu-^ vostolaki salin pienten yksityisten kauppojen, työpajojen tai farmieh olemassaolon, kunhan nämä laitokset perustuvat niiden omistajan persoonakohtaiseen tyohon. Toisen työn riistäminen on kiellettyä. Kollektii-r. vifarmareilla esimerkiksi. on: nlenlä omia maapaloja omaa kayttoaan varten ja myoskm omia asuntojaan,; karjaa, siipikarjaa Ja koneistoa. Kaikki tulot tyosta palkat, kirjailijain, taiteilijain, näyttelijäin, kuvanveistäjien ja muiden vapaiden ammattien harjoittajien ansiot, yksityiset kodit, talousesineet ja muut esineet persoonakohtaista käyttöä varten kaikki nama muodostavat per-^ soonakohtalsen omaisuuden Ja kansalaiset, joilla tällaista omais-uutta on, ovat vapaat menettelemään : taman omaisuutensa, kanssa miten he itse haluavat. Laki turvaa oikeuden omistaa per- .soonakohtaista omaisuutta Ja myöskin oikeuden periä omaisuutta; . Omaisuutta voidaan periä testamentin kautta, tai ellei testamenttia ole, asianmukaisen lain kautta. Lailliset perijät ovat edesmenneen lapset (ottolapset mukaanlukien), vaimo tai mies, jotka elvat. ole työkykyisiä Ja muut sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet riippuvaisia edesmenneen ansioista ainakin vuotta ennen tämän kuolemaa. Perintö, ellei testamenttia ole, jae-r taan tasan kaikkien laillisten perijäin, kesken. Testamentin, tekijä voi luovuttaa kaiken omaisuutensa tai osan silta jo-ja lapsineen (taj rai^T k.ksi Moskovassa Q^,^, dilla asunut Vlasov-niijnJ-la oh am, vaimo jakaiZli Ja 21.vuötiaat. luox-utti**; saan kaiken omaisuutenj Näinollen testamentisu jäi, miksi VlasoMn vaimo T molemmilla oh tarpeeks, suutta toimeentullakseen- Testamentin tekija voii tamentata omaisuutensa j osan silta valtiolle ta»: selle järjestölle jotam ^ tusta varten. Mutta ncuvonolaki asettu^ kin joitain rajoituksia töt kijalle Laki kieltaa te., kijaa jättämästä huomiin sellaisia: perillisiä, jotka ei"^ lä taysi-ikaisiä. tai Jotka työkykyisiä Mainitsen Nikolai Ivanovich „PetroT! testamenttasi köl-nen vaimolleen nähtävästi tama huolehtisi heidän poikansa kasvatuksesta misesta. Testameiittl Jui! temattomaksi, koika sen ollut oikeutta jättää . aläl^ taan huomioonottamatta t sa. Tällainen rajoitus testa luonnollisesti .aivan oikeutett ..se suinkaan ole vastoin sitä' etta neuvo-stokansalaisen i omaisuuden suojana on Ellei testamentin tekijällä tamenttia. tehdessään ketään omaista, jokalam .mukaan olla perillisensä, .saa Mn test' omaisuutensa kenelle haluas, lekin., tuttavalleen, tuttari tiolle ja. järjestölle; .Kaikki tama todistaa, otti tolaki tunnustaa yksityisen.' den j a valvoa tarkasti k" olkeutta : luovuttaa oman miclen.sa mukaansella!' keuksln,. jotka, tarkoittavat 1 tensa.ja perheensä hyvmvofa: Ennustaa Kreikan fasistisen monarlii tulioa ja l(ansan armeijan voittoa Lontoo. — Heinäkuun 28 Ja 29 p:na Grammos-vuoristossa Kreikassa pidetyssä Kreikan kommunistipuolueen keskuskomitean täysistunnossa hyväksyttiin yksimielisesti päätöslausCv jossa m.m. sanotaan, että monarko-faslsmin loppu Kreikassa "on lähempänä tänään kuin mitä se on koskaan ollut, edellyttäen, etta Jokainen kreikkalainen patriootti tekee velvollisuu-- tensa". Mitä Sillä on väliä? Kun Lake Successissa lehtimiehet kehoittivat venäläisiä virkailijoita Joko myöntämään tai kieltämään jatkuvat tiedot silta, jBtta -marsalkka Ro-kossovski: tulisi seuraamaan marsalkka Sokolovskia Saksan sotilaskuver-ndorin paikalle, mm he vastasivat: Mita silla on välia? Ncuvostohltoh Saksan-pohtiikkaa ei maarata täällä, vaan Maskovassa. Meitä el huo^ lestuta vahaakaan se, eika sen pitäisi huolehtuttaa- ketään: muutakaan, edustaako sotilashallintoamme marsalkka Sokolovski vai kersantti Ivan Ivanoviitsh. Neuvostolainen: hallitus tulee seuraamaan samoja linjoja kuin aikaisemminkin.. Täysistunnossa: käsiteltiin pääasiassa Vapaan Kreikan johtajan kenraali Markoksen esittämää selostusta po-- Untisesta ja sotilaallisesta tilanteesta. Selostaessaan sissien kaymäa taistelua, sanotaan paätöslausessa, että kuluneiden viime kuukausien , aikana demokraattista armeijaa vastassa pohJois-Plntuksessa on ollut voimakas vihollinen, mutta demokraattinen armeija on "tuhonnut 7 kertaa voimakkaampia vihollisjoukkoja, jotka ovat riittävästi aseistetut Amerikan ja Brir tannian imperialisteilta saamillaan aseilla". Pohjols-Pintuksessa t a 1 s t e l e vat sissit ovat vapaustaistelun selkäranka, sanotaan • paätöslauseessa: ja "kommunistien kaikkialla, Kreikassa : tuUsi seurata heidän esimerkkiään". Pohjois-Pintuksen taistelu osoittaa kansan voimaa ja demokraattisen asian voittoa. Paätöslauseessa varoitetaan, etta opportunistit Ja kompromissin kannattajat "pettävät kansan j a isänmaan, koska he haluavat p i dentää monarko-faslsmln päiviä ja hidastaa vapautustyötä"; .• Protestit ja lakot.lisaarii: A tenässä ja. pienemmissä kar sa suurpääoman - riistoa sekä valtalaisia ja brittiläisiä lukijoita vastaan,- sanotaan, seessa ja jatketaan, että 'Ii-; sotajoukoissa -csiintJT 5II-' vää uupumusta .-Pintukscn 1 kokemlensa vastusten takia. Heikkous, joka viela hid" telua v.hollista vastaan, töslause, osoittaa sen tosiasi "mc emme ole voineet murs' portunistcja, kompromissin jia emmekä hoipertelijoita, jestömme sisalla. erikoisesti missä kauppaloissa".. • Paätöslauseessa .. koroste* seikkaa, että demokraattisen voima tulee : kaksinkertaistaa tykistöä parantaa* vaate-, tarpeina lisätä Ja^ ctta Krc" Ect, jotka ovat osoittautuneet sen' sankaruuden . csikuvlka, mvöskih vctaa taisteluryhmiä ANDERSSONIT PITÄVÄT PUOLENSA -Tukholman :henkikirjoitusl;.: tutkittaessa on:todcttUi sukunimi . edelleen .. on Vuonna 1946 oli Anderssoneja Viime vuonna 10.287. Johr syttelevät'kuitenkin, uhkaian, sillä .heidän vastaavat- li 9,988 jä 10.179. Karlssonit.o mannella sijalla luvuin 8,7K Erikssonit,-: Petterssonit. Larssonit. OKsonit jne jaavat mattomasti hännille. PÄIVÄN PAKINA pitkin ita-Euroopan teitä. , Ja Saksan hyokka.iiät. kiirehtivä: naitä. , teita pitkm pikajunan vauhdilla. Sc mies. loka. Britannian hallit-sevan luokan ja * hrilHtuksen maarayk.so.sta kaansi paallc vihreät valot. Saksan hyökkääjille oli Icrdi Halifax;: Tasta -työltä Ghamberlain palkitsi hänen nimittämällä hänet ulkoministeriksi. ' : Chamberlamm-Hafifaxin politiikan tuhoisat seuraukset ovat kalkille tunr netut..' Se ;;aut.töi- .natsit alkamaan toisen: maailmansodan.: .Mutta* brittiläiset pohtiikot. Jotka hit;yivät salaiseen ... rikolliseen: liittoon : fasistien kanssa, eivät voineet v.alttaä omaa kotiaan tulipalolta. He joutuivat va- Marsliailin "apu" ja nuoriso Viime lauantain VapMiassa Sanassa Matti Mantylahti-ilmaisee suuttumusr /.aan kun;.Maailman .Demokraattisen Nuorisoliiton iVarsovassa : äskettäin jarjestämässä.. mlelenosoituskulkuees-sa huudettu n alas "Marshallin suunnitelmaa ja Amerikan imperialismia", Tata ei olisi: saanut tehdä Vapaan Sanan mukaan.: . Taman -Johdolta Matti kirjoittaa:: :- "Mutta kyllä Sffman nuorison, JOS se kerran näkee "mataa" ; Amerikan avussa, olisi tullut: haistaa hapanta sima. Stalinin avussa mita se antaa alamaisilleen. Kaikista luotettavis-.; ta uutisista päättäen Venäjän säteili-:- valtojen elama ci suinkaan ole kehuttavaa. Jos se m m olisi nim miksi: hitossa niista ihmiset pyrkivät- pois juun niihin maihin joista. -Marshau: apua annetaan - Euroopan kansoille kuten Yhdysvaltoihin Ja Canad a n . . ." Demokraattisten nuorten olisi: varmaankin pitänyt kehoittaa pönkittämään Amerikan imperialismia Ja alis^ tua: Marshallin: "avunv poliittisiin ehtoihin? .:-:.Demolmattisen^^^^.N^ Manilm-inliittoon kuuluvilla: nuorilla rarikkoon::sen;::sanan..täydessä meron: kokonaan erilainen-käsltys;v:Tielä-kityksessä. %, \ • , o j . . JJiilrVvVti' P* siihen rkuuluyUla.A^ risojarjestojen/ jäsenillä.: Yhdysvaltain imperialistien poliittiselle mielipidevainolle on; kuvaavaa se, että USA:n hallitus esti maansa nuorison osallistumasta Varsovan nuorisokon-: gresshn. Tama .herätti : kongressin osanottajien ke.skuude5sa vastcnmic-; lisyytta amerikkalaisia taantumuspli-reja vastaan,, joka :ilmaistun mielenosoituksessa. ^; En maiden imperialistiset piiritv niiden etunenässä USAm imperialistit, yrittävät kaivaa maata pOis DN-ML: n alta juuri siita syystä, että t ä mä liitto^tekee kaikkensa sodan vastustamiseksi; Kuinka USA :n Imperialistit voisivat hyväksyä sellairta Järjestöä kuin DNML:a. jonka Kaakkois-Aasian / liittojen - yhteinen Kalkutassa pidetty kongressi. tuomitsi seuraavin sanoin: "Amerikkalainen .: interventiosöta Kunan kansaa vastaan. 'Washingto-nin: Ranskan siirtomaavallalle: Indo- Kilnassa antama avoin tuki; Yhdysvaltain, puuttuminen en tavoinlndo-nesian asioihin mm. pakottamalla Indonesian tasavallan sille erittäin epä-- edulli-seen:.n\uhansopimukseen, amerikkalaisten imperialistien Siamin fa$i3tiselle,<^hallinnolIe,.8ntama, avoin tuki ja heidän: poliittinen ja talour delhnen ylivaltansa Pilpplinellla: ovat vaIn..eraita kohtia osoittamaa n todellisen asiantilan. Konferenssi osoitti edelleen imperialististen valtojen.yrityksen ostaa valvontaansa en Kaakkois- Aasian maissa olevat hallitsevat piirit tarjoamalla -nTine palasia: per rustuslaluisesta vallasta ja ns. Amerikan : "apua-';_:^ Konferenssi vetosi nuorisoon; • Jotta -tämä: .voimistaisi taisteluaan imperialismin ja kan.sain-vallsen taantumuksen yhdistynyttä rintamaa vastaan . ; ." Tämä käy taantumuksen sapelle ja sen nuorisoa vastaan Heittamaa herr ja usta toistaa demokratian naamariin puettu taantumuksellinen lehti. Entä sitten Marshallin "apu". Kaikki apua tarvitsevat Euroopan maat, niiden mukana myöskin Puola, jossa juhlat pidettiin^ ovat Jatkuvasti toistaneet, • että Amerikan taloudellinen apu Jälleenrakennustyön tehostami-: seksi olisi, tervetullut; Muttaj useat maat ovat kieltäytyneet Marshallin "aviKta"- siksi : etteivät ole hyväksyr neet sitä siinä olevien poliittisten vaa^ timusten vuoksi. Nyt jo on havaittavissa eräissä Marshallin Vapua" saa-, neiden maiden taloudellisella alalla taman "a-vun" tuhoisa vaikutus, ALN:n raportteri tiedoittaaVienis-ta tk. 18 pnä päivätyssä uutisessa seuraavaa: : "Marshallin suunnitelman Johdosta, valot: monista Itävallan tulitikkutehtaista sammuvat. "Tämän , väitteen > esittivät täällä shallin suunnitelman atojm^ rusteella tänne lanetetvt * tulitikut on aiheuttanut n tikkutehtaan i5ul'<em'sen "Viimeisimmät uhnt o.a; gm lähellä olevan tehtaan jotka joutuivat pois tjo^a mattomak.si 3jak==i s^}-"-* -markkinona." / .- Ranskan auto- la len'»^ .suudct ovatkar*,ncet paljon Im "avun" takia BnUnriS ja laivarakennuj^eollisuude. Ja Hollannin cn teolU^-iu^naa myös loutunce; v ahertamaa-matta v asti tuo'antoaan ja noille virtaa amcrikkalaist^^^ niiden sitoumusien t^k-a ' tyvät tähän: "apuun" _ Taman tulo!c=cna näissä selliä teollusuu^alQilla on meta tyottomvytta jo^en e vaikka työläisten P"^^'-^':,*; kieroon koko "apuun Siihen, e'tä .sodan nihdes tuhoaa roopassa taloudelUnen kea ja ctta ihmise: P.vrk.^! pois. eivat sumeaan o.e ^.o mokraattisen miehp««n; ihmiset, jotka nykvaan^ llstuvat «"^^"«^7., vaan sodan aihe-.^^f.^; tit ovat ensimmäisiä huu roopan taloudelll^esta ja kaaoksesta ja ^«nnat im suunnitelmaa K"« Amenkan taloudellista «Pf demokratian maiden nou-.ee jci Pol''»^''"^^" ' , tuu. se onkFn paras raa
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 24, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480824 |
Description
Title | 1948-08-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
tili:
li-.H
S'te'.
ft?u 2 Tiistain p. — Tuesdayy Aug. 24
4-
fUBEEnr) — iBdcpendent liftbor
Telepbonea: ButUM* OfOe« 4-43M.
Bditoflal Office 4-4269. Manager
E. Suksi. Editor W. Jklund. klalUnf
addreas Box M, Sudbttry. Ctetailo.
tebllshed Ner. 6th 1917. Authorlzed
W aecond class mail by the Post
Of fin«t Department, Ott«wa- Pub-llehed
thiice «eekly: T u e s d a y s.
Tbursdays and Saturdays by Vapaiis
Publishing Company Ltd^ at 100-102
Bffl 8t. W., Sudbury. Ont., Canada.
AdverUslng rates upon appUcatlon.
Translatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk, 6.00 6 kk. 3^25
3 kk. 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7i)0 6 kk. 3^0
Suomefisa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.225
J-.
h CCF:n konventioni
Viikon lopulla \Vinnir>cKi.5sa kokoontunut GCFmkan.sa.llinen konventioni
oli erikoinen .sikäli, ctta puolueen sisällä kauan ilmennyt
liberalismia lähentelevän oikeistojohdon ja sosialismiin pyrkivän vasemmiston
asenne kiteytyi entistä selvemmäksi. \'armaamyos on, että;
- ajan kuluessa tämän vasemmiston vaikutus lisääntyy, sillä itse elämä
puhuu sen puolesta.
• Päivälehtien palstoilla on erikoi.sesti korostettu sita, että ^nir.
Coldwellin johtama oikeisto sai konventionissa hyvin tärkeän voiton
siinä kun Euroopan elvytysohjelman eli Marshallin avun kannatu.s
y tuli CX:F:n konventionissa hyväk.sytyksi. Epäilemättä tämä oli tar-keä
voitto porvariston kannalta kat.soen. Kieltämättä on myös totta,
-että juuri Marshallin suunnitelmaan suhtautuminen oli yksi tämän
h'etken tärkein peruskysymys silla se määrittelee puolueen ulkopoliittisen
suunnan. .
Mr. Goldvvcll. vaati puoluettaan tinkimättä kannattamaa-nXVali
Streetin ulkopolitiikkaa ja sai siinä suurta ruoskaa käyttäen tahtonsa
läpi. Mutta hänen argumenttinsa olivat kaikkea muuta kuin va-
' kuultavia. Porvaripolitiikkojcn viimeinen pakopaikka järkevien argur
; ^ menttien puutteessa on punakauhun liet.sominen. Siihen joutui täs.sä
asiassa 'mr. Coldwellkin turvautumaan yhdessä valheiden.ja puoli-
.. totuuksien kanssa. .Sanoi mr.Coldwcll: ".Älkäämme haaskatko ai-
' kaamme kommunistipropaKandaan." ; Täten hän leimasi "kommu-
' nistciksi Manitoban, BC;n ja muut va.semmistolaiset, jotka kannatti-^
vat Euroopan jälleenrakentamisen avustamasta, mutta vastustivat
- Marshallin suunnitelman impcrialistita luonnetta. "Käsittäkäämme,
•:. että Euroopan .sosiaJi.siit ovat Euroopan jallcenrakennusohjelman takana",
.sanoi Goldwell.Licvastikin .sanoen lama on puolitotuus.
, Italian sosialistipuoluc; Rumanlan, Puolan Jugoslavian, Tshekkoslovakian
ja vieläpä Suomenkin sosialidemokraatit vastustavat tätä
Marshallin suunnitelmaa. Vain JJcvinin ja Blumin "sosialistit" kan-
., naitavat Marshallin apua—^ ja hekin huomattavassa määrin vastoin
oman jäscnistön.sä tahtoa. 'Jokainen työväen unio on Euroopan
Natsimielisiä on ilmestynyt
poliittiselle
KO.NSERTTI.MATKALLE
Huomattu suoraalai.s.s.vntyinen viu-lutailuri
Heimo Haitt4^> lahti vaimoiua
kaA-ssa kon.sertiimatkalle Skandinavian
maihin ja Suometen.Hc purjeh"
tivat New Yorki.sta viimc perjantaina
Hwedi$ih American moottoriiinjaiai-valla
"Gripsholm". Mr. Haitto esiintyi
mm. tahtona cl»kuvas.sa ".Magic in
.Mu.sic" kuuluessaan ihmelasten Joukkoon.
• . ••
S. Porcupinessa
keskustellaan
Vapauden asiasta
elvytysohjelman takana'"i.sanoi mr. GoldwcII täysin tietoisena, etta
tämä on valhe, silla fMjroojjan mannermaan iinionistinen liike vastu.s-taa
miltei yksimielisesti tätä .Marshallin orjuutusohjelmaa. .
Selvää on, etta CGK:n oikeistojohdon voitto lepää hyvin heikolla
peru-stalla. Vahankin läheisempi tutustuminen CGF:n Winnipcgin
kpnventionin menoon •—- lnissava.semmisto tuomitsi "sosialismin
vesittämisen"' ja vaati "Reginan päätösten" kunnioittamista; sekä laa-ti
monessa muu.s.sa kohdin hyvin proRrcssiivi-sen ohjelman osoittaa.
. , että.GGFrn rivei.ssä on kx^hiitymäs.sä voimakas ja terve sosialistinen
siipi mikä käsittää toisin kuin mr. (!oldwcll, etta viholli.sen, ts. vanho-
' jcn puolueen yhtcnäisyyttii pilaisi taklillise.sti vastustaa ja .sen sijaan
. e d i s t ä ä , kaikin käytettävissä olevin keinoin työväestön ja demokraattisen.
leirin yhtenäisyyttä.
^ ^
. ^ Lohduton kuva^^ rajan takaa
. Yhdysvaltain presidentti Truman — joka aloitti punakauhun
• lietsonnan mutta, on nyt joutumassa itsekin sen uhriksi on jälleen
': sanonutj. että kongressin epäanierikkalai.scn komitean järjestämä va-
, Itoiluhysteria kaikkine sirku.s- ja mainostempuineen on p'elkkää pötyJt,
silla mitään yhdy.svaltalaisia .salaisuuksia ci ole sodan aikana vuotanut
ulos. Presidentti Truman .sanoi uudelleen viime torstaina, että yllämainittu
vakoilusirkus loukkaa Vhdysvaltaih kan.salaisten peru.soi-k*
uksia ja, sanoi vastustavan.sa kaikkia Rcstapon menetelmiä Vhdys-
,^ valtain oikeuksien lain rikkoiniscs.sa. v
. M u t t a puheet eivät yksinään auta. • Ja presidentti Truman
kieltäytyy toimenpiteistä vakoiluhysterianlietsojia vastaan.
. T ä s t ä johtuu, ettii vakoiliisirkus jatkuu kaikkine .seuraamuksineen
.. —, ja presidentti Truman haluaakin sitä, koska hän ci ryhdy päättä^
viin toimenpiteisiin moista noitajahtia vastaan.
: Vhdy.svaltalainGn lakimies Ed.vvinM..Sears, joka oli 20 kk: lainopillisena
neuvonantajana Xyrnbergin .oikcuskuulustclus.sa, hämmäs-ty[
suuresti kongressin cpaamcrikkalai.sen komitean vakoilusirkukscn.
toiminnasta ja .sanoi sita ••tyypilliseksi natsitckniikaksi". Mr; Sears
• sanoi edelleen:
Nyrnbergiijsa' natsit saivat, yhdysvaltain oikeutta, mutta jotkut
amerikkalaiset saavat nyt natsioikeutta . . .
- . J a tämä 'Myj-pillincn natsitekniikka'". on jo tuottanut "tulok.sia".;
Mainittakoon vain, etta epäamerikkalainen komitea johti sirku.smai-sella
vakoiluhy.steriallaan jo Rooseveltin aikaisen uuden jaon miehen.
Harry.D. AVhiten kuolemaan. Pahin puoli asiassa on- kuitenkin se,
että tama on vasta alkua jos. ei nykyistä noitajahtia lopeteta. Sc
johtaa lopuksi kaikkien demokraattisten ihmisen kaikiken oikeuksien
kieltämiseen Ja siihen, etta Yhdysvaltain poliittiselle näyttämölle jää
v-ain nokimusta taantumus täysin hitlcriläisecn malliin. -Tama on .
rajan takaa näkyvää lohduton kuva. jonka seuraamuksista meidän pitäisi
kansakuntana pys>a täysin erillään.
^ Kurjaa "'puolueettomuutta"
Kreivi Folke Bernadotte-^ Jonka ilmeisenä tehtävänä on yrittää
sita, että israelilaiset saataisiin hyväksymään Yhdysvaltain dollari-imperialismin
yliherruus, brittiläisen ylivallan tilalle —- sanoi äskettäin,
etta ,"vallitscvas.sa tilanteessa; on vaikea arvioida kumpi asia-puolista
on enemmän s\yllincn".
. . , T kreivi Bcrnadolte, jonka pitäisi toimia: Palestinan kriisin
ratkaisun hyvaksf, ci muka ole tietoinen siitä, etta Israelin hallitus-ja
kan<>a on hyväksynyt •^'K:n tekemän jakamispäätöksen,. 'mutta
eräitten ulkovaltojen anyotavaikutuksella rahoitetut ja aseistetut arä-bialaisruhtinaat
ovat yrittäneet sen sotatoimin e.stää.
Koko maailma tietaa Israelin hallituksen ehdottaneen arabialaisille
rauhan ja hyvien- naapurisuhteiden järjestämistä* mutta arabiav
laiset ovat julkisesti nämä rauhantarjoukset hyljänneet ja ylimielisesti
uhmanneet YK-n paatostakin Palestinan jakamiseksi.
'Kaikesta tästä huolimalta, kun Palestinan tilanne on kehittymässä
huonoa ijahcmmaksi. Kreivi Bcrnadotte pyytää asevoimiin perustuvaa
apua niin rauhalli.sia:,israelilaisia kuin sotaisia arabialaispääl-liköitäkinvastaan.
Täten han asettaan; j
maan luokkaan ja korkeassa i)ersoona.ssaan -nousee niiden iniolcmpien:
synneistä .siinä .ulkokultaisessa uskossa; cttä^ täten avautuisi takaportti
Jonka .kautta imperialistiset-voimat voisivat^-j edelleen'":
.sekä arabialaisten että israelilaisten hallintaa ja riistoa.
Kreivi, Bernadotte on edeltäjiään pahempi —, hän haluaa johtaa
koko. Israelinjkansan^, Golgatan ristinpuulle.:^
0.saston kokous pidetään
elokuun 30 päivänä
: South forcupinc. — Niin, että mitäkö
kuuluu tänne pohjoi-s-Ontarion
kulmakunnailc? Eipa,.sen kummempaa
kuin mita Jokapaivaisci.sa clä-mä.
isa Upahtuu.
Kesä on ollut hyvin kolea, cttcl ole
tarvinnut hikoilla mi)ualla kuin. .saunan
lauteilla ja .saunominen lienee
ollutkin .«iuurm nautinto niille ihmisille,.
jotka ovat viettäneet kesälomaansa
jossakin järven rannalla.
Aurlngasta • nauttiminen on jäänyt
seuraavaan kesään.
Kyläkuntamme suomalaiset mat-kastlvat
tämän kesän aikana monille
työläisten juhlille. Käytiin Torontot,
Port Arthurit JS viimeksi Klrklarid
Lakella. Taman kirjoittaja oli ensiksi,
Ja viimeksi mainituissa paikoi-s-sa.
Eroaval.suu.s oli siinä, että To-rontos,
sa oli liian kuuma ja Kirkland
Lakella liian, kylmä. :
Molempien .suurjuhlien aikana oli
JuhlaylcLson keskuude?.sa suruakin.
Kummas.sakin juhlatllalsuude.s.sa kunnioitettiin
hiljaisuudella järjcsitöm-mc,
riveistä poistuneita tovereita. Lau-lujuhlnn
aikana kuoli mrs: Sam Pukr
kala Port: Arthuri.ssa ja -liittojuhlan
aikana Edward Tamminen Kirkland
Lakella. -Nain järjestömme mcncfcU
kaksi tyomuurahal.sta, joita järje.stö-'
ihml.fcmme noilla paikkakunnilla kai-paiik.
sclla muistelevat:
Taalla etelapaa.s.sa on 'miesväen
keskuudessa ollut jonkinlaista Suomi-kuumetta,
Joku viikko sitten mat-'
kusti taalta. Riku Suutarinen kaLsele-^
maan Kajaania ja muita paikkoja.
Han työskenteli monet aoiodct rakcn-nu.
stcolli.suudc.s.sa-ja- oli ammattimies
alallaan. • Nyt täältä- lähtevät Suomeen-
Jonia Anttila, V.ille Heinonen.
Heikki .Valanen ja Alf Martikainen.
Nama miehet ovat -tyoskonnelleet metsätöissä.
Onnea matkallcl
•Multa cntas jaiMcstotoiniintamme?
Sitäkin pitaisi ruveta taas aloittelemaan
kesän loputtua. Niinpä SJ-.n
osaston johtokunta • paattikin kutsua
yleisen, jascni.stonkokouk.scn. joka pidetään
tk. .•?Op:n. Iltana alkaen klo
7 illalla.* . Kokouksessa tulee esille
tärkeitä asioita, kuten haalimme polttoa
inckysy m ys cnsi talvena. -Monena
viime vuonna on polttopuut hakattu
talkootyönä mct.sa,'!a.; Miten päätetään
nvt'
, Yhtenä huomattavana asiana tulee
esille mvoskin taman lehtemme Vapauden
ky.syniys. Silla haastekampanja
alkaa; onsi kuun puoliväli.ssä. .. Sii^;
heU; on valmistuttava ei vain yksin
Sudbnrvs-«a ja Tornntos.sa, vaan jor
kai.sessa . kyläkunnassa,: nim lsois.sa
kuin. pienl.ssakind. K.osittaäkseni kenelläkään
„ järjestömme ystävällä ja
jäsenellä, seka ennenkaikkea: Ichtenir'
mc,.. lukijalla, cv ole oikeutta jäädä
5=iVujtaknt.sclijakRi silloin kuin on ky-;
.symyksessavhtcLscn valistus- -ja kult-
I tuunvalinecmmc:. tukoininen. Mitä
I oli.si meidän: Canadan : suomalaisten
clama. elloi.olisi Vapaus-lehicä? • '..
: Runsjx.sta os;uiottoaCSJ:n: osaston'
kokouk.-^ccu toivoo —-H; ,•
HamiItonilai.stcn
koornikestit ovat
Kokkojen farmilla
; HumiKon. — CSJ:n paikallinen
osa.sto jarjesUa' koornikestit: Kokko:
jen farmille ensi .sunnun-aina, elok,:
29 pna-, alkaen klo 1: ip. Tllaisuudcs^
.sa on myöskin vahan urlieiluä ajan-kuhik-
sv. ja emännät valmistavat tietenkin
h\\.it 'pullakahvit"
Snapiikaah.ii: jnuknlla k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-24-02