Vapaus, August 10, 1948

              ftvu 2 Tiistaina, elokuun 10 p. — Tuesday, Aug. 10
l i
i i i i i i ' i
(UBEBTIT) — Independent X^bor
Y^rcTAn A f PfnnlJiK CftnAiliAns 'E S B*
Telephones: Business O f f i c e 4-4384.
Editorial Office 4-4265. BStoager
E; Sukst Edltor W . racliind. Mallln«
address B o x 69, Sudbuiy. Ontazlo.
tabllsbed Nov. 6th 1917. Autborized
fcs second class xnail by the Post
Offire Department, Ottawa. Pub-l
U b e d thrlce rweekly: T u e s d a y B ,
Tliursdays and Saturdays by Vapaiis
Publishing Company L t d . , at 100-102
E l m St. W., Budbury, Ont-, Canada. |
Advertislng ratea upon appUcatlon.
TranslaUon free of chaige, .
TILAUSHINNAT:
Cänadiusfia: 1 vk, 6.00 6 kk. 3.25
3 kk 2 00
yhdysva]loL<i.<ia: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80
Suomes-sa: I vk. 7.50 6 kk. 4.225
Kysymybiä ja
. vastauksia
Miehekäs puhe merimiesten puolesta
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, 'frade.s and. Labor
Cöngressin pre^sidentli" 1'ercy Ben<ioujih piti rneruniesunion puole.sta
Ottavvassa kokoontuneessa unionistien konferen.s.sis.sa miesmai.sen. ja
ajanköhlai.sen puheen rrii.sia näkyy, että taman maan työväenliike ai­koo
pitää kiinni kunniakkaista tratilioisiaan ja puolustaan demokraat­tisia
oikeuksiaan taantumuksen hyokkayk.sia vastaan.
Canadan merimiffsunio on ollut pitkän aikaa lakkotaistelu.isa
Suurten järvien kahta laivayhtiötä va.siaan; jotka liittohallituksen
kaksi komis5;ionia on viralli.sesti leimannut lainrikkojiksi, v Naiden
viikkojen aikana rnerimiesunion ja.senet ovat urheasti ja ihailtavan
sitkeästi puolustaneet, ei vain omia oikeuksiaan, :vaan koko Canadan
ryötätekevan kan.san oikeuksia ja tulevai.suuila. On nimittäin mui.s-t
P t t a v a , että jos lakia rikkovat laivayhtiöt saisivat nyt voiton ,Suur­ien
järvien lakkotai.slelu.s.sa. niin iiayltamo siirtyisi j>ian automaat-,
(i.sesti toi.siiJe teollisuusaloille.
-• Canadan unionistinen liike on ajoi.ssa oivaltanut .sen to.siasian,
että merliniesunio kay nyt etuvartiotaistelua koko maan työväen­liikkeen
puolesta: Samoin käsittävät tilanteen . myös siiurpaaomijn
edustajat; sillä vain taita |)ohjalta on ymmarrettavi.ssa se propaganda
milä päivälehtien palstoilla harjoitellim .sen hyväksi, eita Oitavvassa
viikon lopulla kokooniunut unionistien konferenssi ryhtyi.si tukka-nuottäsille
:;i)iinaisuuskysymyk.se.siä'^ ja jättäisi silenmerimiehet lai-toomuude.
staan kuuluisien laivayhtiöiden armoille.
Kfta taantumu.svoimien tama paheellinen unelma ei Oltavyassa
toteutunut, siitä lankeaa suuri an.sio taman maan uiiionisti.sen liik­keen
jasenjoukkojen poliittisen valveutunei.suuden jatkuvalle; lisaan-tymi-
selle. Unionistinen liike näkee entista .selvemmin, etta jiunakati­hua
lietsotaan vississji poliittisessa mielessä, t.s. siten pyritään ha-
• joittamaan työväen rivit la tekemään työväenliike puolustiiskyvyl-
^itrinikksi. . •*
T I . C : n presidentti Perry T)ent<oii;?h palautti Ottavvantonferens-
Isa kuulijainsa mieleen kaksi hyvin tärkeätä tosiasiaa: ..Suurten
^järvien lakonalai.sel laivayhtiöt ovat hailituk.sen komLssionien lau.'^U!i-
Jojen mukaan syylli.styneel. laittomiin tekoihm tyolai.siaän va.staan
.samalla kun ne ovat rikkoneet inyos hallit uk.sellc antaman.sa lu[)auk-
.set. I.i.säk.sinama laivayhtiöt •• ovat mr. lierigoughin lausunnon muv
kaan yrittäneet smirella rahasummalla lahjoa rnerimiesunion sihtee-
.rin T.. Cl. .Mc.Manu.sin. .•Vain kaikkein taantumuk.sellisimmat" tyiin-aniajat
käyttävät hyvak.seenpunakauhun lietsontaa .selitti mr. Ben-j;
ouL'h ja lausui:
: ''ryonantajilla ei ole mitaanoikeutta .sanoa kuka edus­taa
työläi.sia. Me emme hallia niaaritella kuka ediistaa työn­antajia.
Ihmisten yleen.sa ei pida pelästyä naiden ja muielen
yhtiöiden nyt harjoittamaa tahraamiskampanjaa."
Tjima oli paikalleen .sanottu. Työväki ei voi eikä .saa perään­tyä
paheellisen iniiuikauhun lief.sonnan ede.s.sa.. Li liioin voida,jattaa
oman' onnensa nojaan urheita merimiehiamme, jotka sodan aikana
antoivat niin paljon voiton hyväksi, sillä nykyinen hyökkäys meri-
•miesuniota:vaslaan kohdistuu välittömästi koko taman maan työtä­tekevää
väestiia vastaan
Lontoo. Ar.<kipiiipojen .<cmi.ssjo.T
n i n . " K i r k k o ja atomi.sota -raportis.sa
sanotaan. aVJx ' h a i l i i u . s .un o j k e u i e i iu
valmistamaan at.omipornnu.-ja j a p i t a -
KyBymys: Tuliko namen karibiilai-seksj
mentyään v. 1940 naimtsnn m i e ­hen
kah&sa j o k a on kansalainen?
J a jos hän ei ole kan.salainen. onko
vaikeuksia Suomen m a i k a n jarjfc.stä-misfcssa?
Pitääkö ]ap.sella olla £yntymatodi.s-
- 4 - t u i ; pas.sia haettaes.sa ja mmne siiiä
, p i t a a k i r j o i t t a a ' - T:eda-,ta / . i i i o l l i - • uiiCvu^^un^
\ nen,:„
1 Vastaus: N a i n e n ei tule automaatii-
1 Kfc.';ti kan.salai.sek.si avioliiton .peru.s-
! t e t l l a vaan hänen täytyy hakea it.se j
ornat kan.salai.sojkeutensa. .
E i - k a n s a l a i s e l l a eJ: ole vaikeuksia
Suomen m a t k a n järjcsiamisefesä, mut­ta
hän^n tulee maticu.staa. Suomen
passilla- iL.s. ei-kän.salam.en .saa pa.s-sinsa
.Suomen konsulivira.sto.sta,,
liapsen s y n t y m ä t o d i s t u s t a r v i t a an ja
te..saatte sen kirjoittamalla . o m an
maakuntanne " v i t a l .statLStics" de-:
parimenltun, .;
Atomipommi: kirkko kehoittaa sitä
käyttäniään tiedemiehet kiekävät
Kirj L. \V. Carruthers
Britannian .4tomic ScientLst» A.ss-
/'.'Jäs«D. ,-.
L f j fd .Samuel on esittänyt, e t i a ato-
Paraf IJsf Japanin taantumuksellisi e=
Torenton liberaalisen piiväleh- Knnan a v . u u " .v
> den Toronto Daily Starin kirjeen. Kung Pao -ma ^ ^
vaibtaja Charles Beitert Haestis sanoen - T o - a 1 h " ^ ^ * ^
kirjoitti elokuun almsa t ä m ä n ar- edut Japan.Vrpoh^il^J"^^
S i i n a "askoi-öan . . eua vi.s.si.ssa t:- i
l.antee.s.sa p'jolu.s-,u.<sf;n ,tarpeelli.suu.sj
i voi oikeuttaa niiden kavttoäv j
.Snna. kv.sytaan: 'Voj-sirco aionii-a-
e^n hylkääminen Oiidfn v a l t am , ^ i vieläkään edes u-skollisena r a u -
l a h o l t a , j o i l l a n i i t a O J . , ' . a i k u t t a a m i - haaraka-stavalle k n s t i l h s e l l e moraa-,
tfmkääh oikeuden p^ru.stalle raken- ! JjJle arkkipiLspojen komis-sioni ole h a r -
rieiun maailman menestyksen e.sLämi. ! ^ ' " " " t tällaista mahdollLsuutta . o n -
" S i i n ä vaaditaan... t o i s i l t a •. karasoilta
mipommm pitäisi kieltaa, paitsi hy- . sellal-sta sopimusta etteivät rvhdv
van puolustukse.ssa j a .silloinkin vain-! atomienergian tutkirnLseen . s o i r . t a r k o i -
maailrnan poliLsin käyttämänä.
•Joulukuussa 1946 Henry .Wallace
v a a t i , etta. Y h d y s v a l t a i n pitaisl luo­vuttaa
varastonsa kansamvaliselle k o -
j _missionille s i k s i kunnes s o v i t a a n m a a -
1 l i m a n aseistariisumisesta. •
Aku Korhosen
puhetilaisuus
-seen? On vaikea uskoa etta, .se voi.s;-
j n a i n tehdä." .
i Mina u.skon. e t ta kirkonmiehet ovat
hypnoti.soineet.i.t.sen.sa. . M u t t a . k u u nr
nelkaamme tiedemiehiä, järkevämpää
joukkoa.
•Prol. Moon .sanoo, etta .salaisuu.s a i ­heuttaa
' kiihtymy.sta ja atomin .sa-laiseria
pitäminen on :..polmiirw;n v a l t ­ti".-
•• • • . •.
Väärä johtopäätös olympialaisista
Canadan heikkous r)ylmjjialaisis,sa on aiheuttanut huomattavan
paljon oikeutettua tyyiyniatlomyylta. M u t t a .-Vmateur .Athletic
Union of Canadan (AAU) presidentti Geor^^e >Iachum oli aultamat-
. lomasti väära.ssa kun han viikon lopulla lausui::
"Syy niiksi olemme jalessa Lontoossa on siina kun liian moni
canadalaincn on liian lai.skai)oiinisiellak.seen. . ^ Jo.s olemme epaonr
nisluncet niin syy on Canadan. kan.san yleensä . . . "
. T'aljon |)arempi olisi..ollut, etta .A.-XU olisi, omaksunut it.se osjin
edesvastuusta ja muutenkin.kat.sonut asioita realipolivtti.se.sti.. Miten'
voidaan odottaa, etta. ilman yhteiskunnan y11a])itämia urheilukenttiä
ja voimistelu.saleja ja ilman minkäänlaista valtion apua voidaan ke­hittää
.sellaista joukkourheilua, junka pohjalta on iiiahdolli.sta loytaä
parhaat urheilukyvyt ja kehittää niita? Miia hyötyä oiv syyttää ta­vallista
kan.saa siitä, ettei .se ole kiintynyt urheilukilpailujen seuraa­miseen,
kuten mr.. .Machiinv teki. kun ei ole kehitelty populaarista ur­heilutoimintaa
cika muokattu maaperää tarvittavia urheilutraditioja
varten. Tosiasias.sa on ihmeteltävä sita, .etta populaarista urheiUiT
toimintaa järje-statnätta ja ilman valtion apua on voitu kehittää yh-
.lään.sellaista urheilijaa, mika voitiin lähettää olympialaisiin.
. . On lyhytnakoisyylta ja maamme urheilutoiminnalle vahin<»olli-s-
(a -syyttää nyk\isesta valitettava.sta tilantecbta kansaa. Syy on en­nenkaikkea
siina, ella:vasiuunalai.set hallitiLSelimet eivät ole kiinnit­täneet
tahan asiaan tarvittavaa huomiota. Toinen .syy on sc; että
AAU er ole, .rnilitanttisesti taistellut^ nvaamme nuorison .urheilumah­dollisuuksien
lisääminen puolesta
Kapuskasing. — Tk. 4 p: n a taalla
pidetty Aku Korho.sen puhetilaisuus
ohnLslui . paikkakuntaan- katsottuna
kiitettävän hyvin. . Osastomme pu-:
h c e n j o h t a j a A. K o s k i avasi taman t i ­laisuuden,
jonka jälkeen han antoi
tov: Korho.selle puhevuoron. -Puhe oli
k a i k i n puolin mitä a.sialli.sm ja. h y v in
miellyttävällä tavalla ;Ulos annettUT
siksi tämä 24 henkinen k u u n t e l i j a -
j o u k k o . s e u r a s i k i n .sitä h y vm innok­kaasti
ja jälestäpain k u u l i n s a n o t t a ­van,
etta puhuja v a r m a s t i k i n toi asiat
esille .siinä valos-sa miten ne. t o d e l l i -
suude-ssa ovat. J o i t a k i n ky.symyk.siä
t e h t i i n myös j o i h i n K o r h o n e n vastasi
h y v i n selventavasti. Ikavaa oli vain.
että monen tuurityolai.sen täytyi s i ­vuuttaa
taman hyvän tilaisuuden..
Toivotaan, että tästa:puhetilaisuudes­ta
olisi t ä ä l l ä meidänkin paikkakurt-nallamme
vastaavaa hyotya, edelleen­kin
Siinä tarkeas.sa jarjestaytymisky-
,symyk.se.s.sä jota puhuja o i k e i n erikoi--;
.sesti koro.sti. Aku K o r h o n e n jatkoi
taalta matkaansa Hearstun, jonne
Kosken Arvi meni hänen mukanaan.
Toivomme Akulle hyVaa onnea sillä
p i l k a l l a matkalla, joka hänellä, on
ede.ssaan. Kutos kaynnustä j a terve­tuloa
toi.stenkin. K i i t o s myös niistä
hauskoista savolaisista kaskuista, j o l ­t
a .saimme k u u l l a kahvipöydän a n t i ­mista
nauttiessamme. K i i t o s Aino ja
J a c k V i r t a s e l l e k u n annoitte, h u o n e e n ,
ne vapaasti tätä t i l a i s u u t t a v a r t e n ja
A i n o viela j ä r j e s t i . t a l o n puolesta n i in
k a u n i i n kahvipöydän meille k a i k i l le
vapaasti; Kaikesta tästä kauniista
myötämielisyyden osoituksestanne sy­dämelliset
kiitok.set. Parhaat kiitok­set
Lauri Jokiselle kun hän autol­lansa
antoi k y y t i a mennen sekä t u l l en
t a l l e kuuntelijajoukolle; >
K a p u s k a s i n g i n sairaskomltea sai
. k u j e e n . H a i l e y b u r y n parantolasta,.jos­sa
tiedoitettiin. e t t ä täälläpäin hyvin
tunnettu: J o h n Vuorela on "kuollut jo
vnme huhtikuussa joten k u n n i a hä­nen
muistolleen; .Sairautta llmaan.-
tuu vain keskuudessamme. Juuri taa­sen
lahti Torontoon Matti Saukko
sairautensa johdosta. Mikko Helle ön
ollut myös Jo pitemmän a j a n T o r o n ­tossa,
jonne h a n lahti, lääkärin . t a r - ;
kastukselle. . E m i l Mäki oli p a i k a l l i -
.sessa sairaalassa kurkkutaudin joh­dosta.
. N y t h a n on j o päässyt pois j a'
voi paremmin. Tyyne A h o ön kotona
I vuoteenomana, polvi Siinä tilassa, ettei
kykene kävelemään, k u i t e n k i n hän ön:
JO taipumaan pam. K a l k i l l e sairaille
toivomme hyvaa t e r v e h t y m i s t ä ^ R a :
p o r l t e n . •
nettpmuuden lykkäämiseksi; tuonnem-^
m a k s i . '
•Orikp n i i n , että. pyhät herrasmie­het
t o d e l l a k i n haluavat h a i s t e l l a l i ­h
a n käi-yä, t a i k k a eikö se tympäise
heitä r i i i n p a l j o n k u i n tiederniehiä?
"Älä sano väärää todistusta lähim­mäisestäsi."
A r k k i p i i s p o j e n koihissio-h
i l l a . ; o n otsaa j u l i s t a a : .''Tosiasiassa
yk.si s u u r v a l t a on olemassa nykyään,
Prof. Ollphänt v a l i t t a a .sellaista s a - i joka tahan saakka on osoittautunut
laisuuttä j a uskoo, eträ Venäjä y m - j olevan kokonaan haluton y h t e i s t o i -
märrettävista .syj.sla p j i a a heitä vää- • m i n n a s t a . s e l l a i s en jarje.styk.sen saa­rin
kohdeltuinai • • ; miseksi. j o k a perustuu; v a p a a l l e yh^-
. Prof. J o l i o t - C u r i e menee pitemmälle ! i e i s t o i m i n n a n e ^ — . . U S S R : n - h a l h t s i j a t . '
j a sanoo, e t t ä .salaisuus aiheuttaa kän- j Tama on ilkeämielinen .herjaus,
.sainvalista jännitystä. . .. .. ; i ; K u n mr. Gromyko esitti venäläis-
K u n m k a a l l i s t e n ilmavoimien, m a r - j t e n , s u u n n i t e l m a n — - j o n k a t e h c J i k i l u -
s a l k k a - S i r - A r t h u r H a r r i s k i r j o i t t a a . . - d e s t ä eh puhu tässä yhteydes.sä :—
e t t a - s o t a - t u l e e hävittämään .suuriin-.i R e u t e r i n •toimi.'?to i l m o i t t i New Y o r -
man asan .sivistyneestä maailmasta.
Oliphant .sanoo; etta ei olo puolus­tuskeinoja
atomi.sotaa. va.staan: että
.sota on anteeksiantamatonta;. etta se
on ihmiskunnan it.semurha.
E i n s t e i n i n määritelmä on, etta kan*-
sainvalisen kontrollin vaihtoehtona
voi vain olla jarjestelm.amme kuole-ma.''
"A\a tapa!'' On - hämmästyttävää,
etta lukemattomia kertoja hisconassa-m
a a l l i k o t ovat osoittautuneet oikeu­denmukaisemmiksi.
kMsiillisemmik.si.
j a paljon edistyneimmiksi k u i n papi.s-to
Lecky on sanonut, etta ei m i k a an
muu uskonto ole vuodattanut n i i n p aU
jon verta k u i n kristinusko. •
. Tama johtuu k i r k o n m i e s t e n j u l k e u -
desta, jotka ovat valmiita hylkää­mään
Uuden. T e s t a m e n t i n . .
On hamma.styttavaa kat.sella k i r k ­koa,
realipolituKan edustajaa,. peloit-tama&
sa optimistista maailmaa t y hr
män alhaisella f i l o s o f i a l l a , joka saa U S A : n Atomienergian komi.ssionille
•I
; k i s t a : "Taalla olevat atomieksper-
I t i l sanovat, etta- n y k y i n e n . Neuvosto-
1 l i i t o n ehdotus menee p a l j o n pitem-
•' malle k u i n a i k a i s e m p i ."
I Aikaisemmin mainitsemas.sani H e n -
] rv W a l l a c e n kirjeessä presidentti T r u -
m a n i l l e heinäkuun 23 pnä 1946 sano­t
a a n : "Jossain suhteessa Venajan
vastaehdotus menee vieläkin, p i t e m ­mälle
k u i n meidän." Miksi k i r k o n ­miehet
eivat puhu totuutta?
: K u n Yorkin a r k k i p i i s p a l l a t r i G a r -
b e t t i l l a . o l i ylahuonee.s.sa u s k a l l u s t a s a ­noa,
että Yhdysvallat on luvannut
luovuttaa atomisalaisuuden yksinoi-'
keuden, n u n minä, Atomic Scientists
Ass. jäsenenä o t i n persoonakohtaises-.:
tl vapauden m o i t t i a hänen ylhäisyyt­t
ä ä n tällaisesta valheesta. . .
M i k a on totuus Y h d y s v a l t a i n toi­menpiteistä?
. .
Ylempänä mainitussa W a l l a c e n k i r ­jeessä
T r u m a n i l l e p a l j a s t e t a a n Ache-s
o n i n r a p o r t i n "tappava v a i k u t u s " ja
fyysikot hapeamaan. esitetty suunnitelma seuraavasti:
I l u k s i a varten ja etta ne. s a m a l l a i l ­moittavat
u r a n i u m i - ja t h o r i u m i r e -
surssit k u n samaan a i k a a n U S A p i ­dättää
itselleen oikeuden p i i a a salas­sa
atomienergian t e k n i l l i s e n , salaj.^
s u u d e n s n h e n s a a k k a kunne.? kan.sain-v
a l i n e n kontrolli työskentelee meitä
tyydyttävästi.". . •
H a n sanoi, etta siina ei esitetä
" m ä ä r ä t t y ä aikaa m i l l o i n me a n n a m -
j m e julki-suu-teen meidän tietomme" ja
j vaaditaan, etta " m e i d ä n tulee valmis­tua
saamaan sellainen sopimus joka
sitoo meidät ilmaisemaan s a l a i s u u d en
j a hävittämään pommit vissma a i k a ­na
tar vissillä toimenpiteillä yhdes­sä
toisten maiden kanssa, eika py.sya
v a i n omassa paatoksessamme."
K u t e n D . N . P r i t t on o.soittanut, etta
U S A : n suunnitelman hyväksyminen
koskien turvallisuusneuvoston kont­r
o l l i n kieltämistä johtaa myös sa­m
a l l a poistamaan silta oikeuden l i -
.seassien myöntämiseen ja k i e l t a m i -
.seen; se merkitsee sita. etta. kont­r
o l l i tulee sellaisen e l i m e n k a s a n JÖ.S-s
a U S A : l I a on y l i v o i m a j a s i t a t u l l a an
käyttämään ' s a a t t a m a a n atomikont-rollioikeudeksi'
e i k a m u i l l a ole toivoa
.saada sita jaavatyk.si.
Voidaanko tällaista tarjousta sanoa
miksikään muuksi kuin ilkeämieli-s
e k s i?
Wallace tunnusti, etta jos U S A : l le
o l i s i t e h t y . s e l l a i n e n "tarjou.s,", n i i n:
"Minä uskon, etta me olisimme otta-^
neet sen vastaan samalla t a v a l l a k u in
venäläLset tuntuvat ottaneen sen vas-.
t a a n "
E i vain terveytemme,, v a a n koko s i ­vistyselämä
on r i i p p u v a i n e n s i l t a et­t
ä löydämme vastamyrkkyä j a pysym.-
me tiuka.sti totuude.s.sa.
Jos kirkko e i : o t a tata tehtäväksi,
n i i n muiden täytyy ottaa sen pai­k
a n .
. M e löydämme suuren k r i s t i t y n ja.
suuren tshekkiläisen opettajan Jan
H u s s i n seuraavista sanoista suurta i n ­nostusta
: "Jeesus sanoi ' . . . . E t s i k aa
t o t u u t t a , . n i i n tulette v a p a a k s i . " S i k ­si,
rehelliset - k r i s t i t y t , etsikaa totuut­ta,
kuunnelkaa t o t u u t t a , opettakaa to­t
u u t t a , seuratkaa totuutta j a puolus­takaa
totuuta." i- ;
tikkelin m'.ssä -osiritetaan anktori-^
teettisten lainansten j a perusteltu­jen
todistelujen avulla, että Japa­nista
tehdään tarkoituksellisesti Ja
vastoin Kaukoidän kaikkien kanso­jen
toivomuksia Yhdysvaltain ra­hamiesten
alusmaa, mikä jatkaa
Japanin vanhaa impj^rialistista oh -
jelmaa. . Julkaisemme kokonaan
taman mielenkiintoLsen artikkelin:
välisissä =uhte:ssa " ^
nittu lehti fsa^n"ooi i : , : " j , p 3 ^ . ^
tulee . uuGf
tosiscKka kun -:e.1raai^'"'••* ^
täydellisesti
leihin. ;:V;Tärriän
vainen-Japyj-.
, "^a-- johdosta :w-taantumukseliL',^-
o^a^
^ovm peloittavana
Hamme" Kima pel^^^g
asn Japanin uuu^llet:i aje^^^
Kesäkuun 23 pn P a r Eastern Sur-vey..
ssa: on m i e l e n k i i n t o i n e n artikkeli
m i n k a o n k i r j o i t t a n u t a m e r i k k a l a i n e n , .
ekonomisti j a Kaukoidän a s i a i n tut- ^ 1^ aivan Oikfc;n..
k i j a t n J . B. Cohen. A r t i k k e l i n ot­s
i k k o n a o n : " J a p a n : R e f o rm vs. H e -
covery". Y K : n o h j e S C A P : ] l e «Liiito-..
v a l t o j e n ylipaally&tolle) oli se. että »a-l
o u d e l l m e n jälleenrakennustyö on- j ä ­t
e t t ä v ä J a p a n i n kansalle, ja että sen
tyo rajoittuu demllitari.=oimiseen.'
M u t t a h a l l i t u s osoittautui kykene.,
mattomaksi ka-sittelemaan problee­minsa
omaa osaa: .siita j o h t u u että
nyt on taytannossa täysin v a s i a k k a i -;
nen ohjelma k u i n alussa.
. T n Cohen sanoo taman ohjelman
" a n t a v a n Japanin bisnek.selle sen
p a a n aloittaakseen taydellLsen kau­p
a n : -tekevän Japanista, Kaukoidän
työpajan; . ehkai.sevan suurbi.sneksen-j
o h d o n . p u h d i s t a m i s e h ; edi.stavan u l -
komai.sen pääoman .sijoitu.sta: avaa^
van ,o.sakepor£sit; alentavan korpora-t
i o n i e n veroja; - poistavan, suurelta l ^ ^ ' ^ ' ' ' ^ ^ ' ' - ^''."•^^i mukaan . Japa-ä
osalta .sotakorvausten-maksun; r a k e n - :^-^iidaan . Kaukqidaii lyoDaja'. ,T,ijjj
t a v a n uudelleen J a p a n i n kaupp.alai-vaston
. . . " -
Tassa näkyy selvästi W a l l S t r e e t in
j a A m e r i k a n T e h t a i l i j a i n y h d i s t v k s en
k a s i . K u n punaiset, ovat n e u t r a l i s o i - :
neet " P o h j a t t o m a n k u i l u n . operation
j a toiveet K i i n a n suurista u l k o m a a -
m a r k k i n o i s t a - ovat siirtyneet. J a p a ni
i n t e t ä än fmanssisiteilla Y h d y s v a l t o i ­h
i n . Ja täten tilanne, m i t a Zaibatzu
on luottamuksella odottanut, on tul­lut
SCAP:n'uu<^ohjelä^olriii
nut todellista naiuiitvm,.iä
k:n Kau^oida i n aissa kun
T u Coh.n l . . a . as^^nll^f^
pnr.i!a.venpio-.ti..ta 'Ar,^
hoittamaa Aacan :^opaJaa
:seuraavaa:, •filippiiniläiset; ovS
^elvilla Yhd-svaltamrooLtaj:"
elvvttamisess,i Mona ilmamat w
^antokann-^n K t a Yhdvsvah- L
Japania ja unho.n&a uud^^ hoöw
.kinsa; ja; u^kolljson :sGdänaikalse'^
tolaisensa Yleinen Ui^rr^,''.
'Miksi ömeiikka!ais«t tfke.a- ^
.-paljon .-.Japanin invväKo- •>
Times; < huhtik;. s: • p: 'mgV.
Austraaha^^ta C^nberra^•? -^^
uutistiedon m-s^-a juli=tpiaan
traalian \ira:iisi«a nurei-a rn,,^
huolestuneisuutta Yhdv?vai-a''
Y h d N s v a h a i n armeijan aij
k e n r a a l i Drapcr ilmoittj \I„T<^
k o l i a ComraoiyAcalfhn -zira
v a s t u s t a a \ a i m i s i i kaikkia cra a
sia l i i t t o l a i s t e n .suunnitelir'H'- r ^ .
t a m i s e k s i - - j o t k a ' . edeiJyttävat Japaä
s o t a t e o l l i s u u k s i e n - hajoittamista
n n d e n s u u r i e n kauppaliikkeiden'
t a m i s t a joi.^a ennen sotaa olivataäi
l i s e s t i , -. monopoliasemassa Japaj
p a n k k i e n j a , .'taupankavnnin s^hi
j a o l i v a t j o h t a v i a , lekiioitä maat
lousimperialLsmissa-,; Lonto&n Ecta:
Z a i b a t z u on Japani=.sa sama k u m ^Ust vaio. t n E vat 1 lom - - r^-
Jänkit voittivat 4x100 m. viestin
mutta tekivät virheen vaihtamisessa
; Brittiläiset iulistettiin sen johdosta voitta­jiksi
—.. jänkit voittivat myös 1,600 m. viestin
Vakoiluhysteria Yhdysvalloissa
; Ylulysvaltain koinnvunistivastaintm hysteria on nyt saavuttanut,
sellai.set miita.suhteet. etta iircsidentti .Trumaninkin on laytyiiyt ise
julkisesti tuomita. .Kongressin, epäamerikkalainen komitea ja muut
: • tutkijat." ovat etsineet, sellaisella, voimalla ja paatoksella punaisia
••vakoilijoita/', etta iJresidenttiTruman joutui tiiomiisemaan koko
homman Han sanoi, elta knnureiMn nykyi>et vakoilukuulus»telut
'eivät hyo(l\ta mitään" vaan tekevät •"korjaamatonta vahinkoa",
ia ptta julkaistut to(]istuk>ei multaavat sy\ttomia ihmisiä".
Presidentti rrumanilla ei iiet>siikaan ole mitaan sila vastaan
vafkkanoilajahtia haijoueiaaii; -säädyllisessä": mittasuhteessa maan
kommunisteja, unionisteja ja vieläpä Henry: A\'allacen perustamaa
kolmatta puoluettakin vastaan. : M uita Truman sai todeta; kuten
historia opettaa fasismin nousukaudelta, etta punakauhun lietsontaa
voidaan :ka\'ttää kaikkia heikompia poliittisia tyhmiä vastaan tar­peen
tullen. Xiinpa nousukauttaan elävä republikaanipuolue lei­masi
sekä välillisesti etta \alutoma»ti Trumanin hallituksen punais­ten,
vakoilijainsuosiaksi, mistä ei ole enaa-kuiri yksi askel siihen, että
it.se. presidentti leimataan vaaralliseksi punaiseksi ja muilutetaaii.
kuten entinen • presidentti Stohlberg muiluteltiin Suomessa. Oman
poliittisen nahkansa pelastamiseksi presidentti Trunian joutui asetta-
,maan poikkiteloin kaikkein ruokottominia punakauhun lietsontaa
vastaan.
Mutta taanCumusvoimat harjoittavat edelleen hysteeristä puria-kauhun-
jieisontaa ja nyt jo on. Yhdysvalloissa, lilanne, kuten eräs vie­railija
huomautti, mis.^^ä ihmiset katsovat ympärilleen, että näkyykö
F B I : n mieh=ä. ennenkuin ryht\-\'ät luottamukselliseen keskusteluun.
On myös muistettava: että vakoiluhysteriaa on käytetty'ennen­kin..
Ranskan; taantumusvoimat olivat juuri onnistumaisillaan^^^^^^y^^
Viikinkien historiaa
tutkitaan
: ;;Xew. Y o r k . — H i s t o r i o i t s i j a t yleensä
ovat .sita- m i t U a , että islantilaisten
saagat, joissa kerrotaan Leif E r i c s o h in
j a hänen tovereittensa matkoista V i -
nelandissa ja Marklandissa, perustu­vat
tOiiasioihm j a v i i k i n g i t näinollen
uskovat vierailleen A m e r i k a n mante­reella
kauan ennenkuin Columbus löv-si
Amerikan ^
. N y t on -Amencan-Scandlnavian r a ­haston
toimesui. k u t s u t tu Kööpenha­minassa,
olevan T a n s k a n känsallisniu-sean
kuraattori.prof.-.Johannes B r o n d -
stcd tutkimaan löydettyjä -muistoesi­neitä.
Han on yksi j o h t a v i m p l a E u ­roopan,
argeologeja ja uskotaan, - että-h
a n voinee r a t k a i s t a monta hämärän
peitossa olevaa kohtaa v i i k i n k i e n r e i ­luista
talle mantereelle.-vHän saapuu
tänne tassa kuussa. . v :
: Lontoo. — Yhdysvaltain joukkue
v o i t t i •lauantaina t a a l l a 400 ja 1,600
m e t r i n viestmjuoksukilpailut, mutta
l u e t t i i n pois pelistä 400. m. viestistä
v i r h e e l l i s en v i e s t i k a p u l a n v a i h t a m i s en
t a k i a . Jankit voittivat k i l p a i l u n hel­posti
j a joukkueen j u o k s i j a t o d o t t i v at
v o i t t a j a n korokkeen luona naureskel­len
m i t a l i a a n k u n he saivat, vakavan
i s k u n B r i t a n n i a n lipun kohotessa 5
mastoon m e r k i k s i s u l a , että B r i t a n n ia
oh julistettu... k i l p a i l u n voittajaksi.
Y h d y s v a l t a i n edustajat esittivät. t a ­pauksen,
johdosta protestin j a B r i t a n ­nia
v o i t t i , s i t e n ensimmäisen- kulta-^
m i t a l m s a . M u u t a m a n m i n u u t i n pääs­t
ä v o i t t i v a t j a n k i t s i t t en 1,600 m e t r in
viestinjuok.sun. Ajat o l i v a t : :
: 4x100 ^m.: B r i t a n n i a n Joukkue i M c -
Corquodale, Gregory.;Jones, ja A r c h ­er.),
I t a l i a n joukkue. U n k a r i n joukkue,
C a n a d a n joukkue j a H o l l a n n i n jouk­kue.
Aika 41.3. sekuntia. .-
deur, U S A : K e i t h Carter^: U S A ; R o ­bert
S o h i , U S A ; J o h n Davies, A u s t r a ­lia
ja T. Cerer, J u g o s l a v i a . A i k a 2.39.3
o n UUSI olympialaisennatys. E n t i s en
oh saavuttanut Verdeur alkuerässä ja
s i t a edellisen: (2.42.5) j a p a n i l a i n e n T.
Hamuro B e r l i n i n kisoissa. •
N a i s t e n 400 m. v a p a a u i n t i : A nn
C u r t i s , U S A ; K . H : Harup, Tanska;
C a t h y Gibson, B r i t a n n i a : F. Caroen.
B e l g i a ja Brenda Heiser, U S A . A i ka
5.17.8 o n uusi Olympia laisennatys. En -
t i s en o l i saavuttanut K a r e n H a r u p a l ­kuerissä
ja sitä edellisen, 5.26.4. h o l ­l
a n t i l a i n e n : R i t a Mastenbroek B e r l i n in
kisoissa. K a i k k i viisi r i k k o i v a t l o p -,
p u k i l p a i l u s s a v a n h a n ennätyksen.
Asuntoja arvotaan
Italiassa
Tukholma. — I t a l i a n h a l l i t u s s i m n -
nittelee jättiläismäisten asuntoarpa-j
a i s t en toimeenpanoa. lähivuosien
asuntorakennusohjelman r a h o i t t a m i s ­t
a varten. Suunnitelman t a r k o i t u k ­sena
on etta j o k a i n e n y r i t t ä j ä mak­saa
tietyn maaran työtekijää kohti
v a l t i o n rakennusrahastoon. Jokaisen
työläisen on myös j ä t e t t ä v ä osa palkr
kaansa nostamatta,- j o l l o n i se auto­maattisesti
siirretään rakennusrahas­toon.
NaiUa r a h o i l l a rakennetaan seu-.
r a a v a n a seitsemän vuoden aikana
asuntoja k a i k k i a a n 1.200;000 huonet­ta.
Valmistuneet asunnot arvotaan
v u o s i t t a i n työntekijäin kesken. Ne.
j o t k a eivat kuluneiden seitsemän vuo­den
aikana ole .voittaneet asuntoa
saavat takaisin nostamatta jaaneet
p a l k k a e r ä t Valmistuneiden asunto­j
e n arvonta toimitetaan joka vuosi
toukokuussa, Suunnitelma j o u t uu
p i a k k o i n parlamentin- käsiteltäväksi;
j o n k a odotetaan hyväksyvän sen.
s u u r b i s n e s - Y h d y s v a l l o i s s a seka tera.s-.-
j a k e m i k a a l i p i i r i t Saksa.s.<i;a.. Se ra­h
o i t t i sodan j a hyötyi S C A P : n l i k v i -
doimisesta. Uuden p o l i t i i k a n tarkoi^
tuksena on kehittää uusi armelias " e l - .
vyty.sohjelma" Japania varten ja s i ­ten
muuttaa a i k a i s e m p i . " r e f o r m i r r a n -
k a i s u o h j e l m a n " ajatus.
M u u t K a u k o i d a n m a a t eivat ole e r i ­koisemmin
iloissaan ta.sta ohjelman
muutoksesta. Jo n i i n a i k a i s i n kuin-v.
1946 Amerikassa k o u l u u t e t t u ; j a p a ­n
i l a i n e n t r i K . K . K a w a i kysyi N i p p on
T i m e s - j u l k a i s u s s a : "Pyrkiikö Y h d y s ­v
a l t a i n ohjelma tekemään Japanista
rauhanomaisen demokraattisen vai-,
t i o n , vai onko tarkoitus käyttää sita
keinona Y h d y s v a l t a i n ohjelman to­teuttamiseksi
Kaukoidässä ?" H a n sa­noi,
että J a p a n i n kansa on v a l m i s t u ­kemaan
ensin, m a i n i t t u a ohjelmaa,
m u t t a "JOS meistä tehdään Y h d y s v a l ­t
a i n intressien e t u j o u k k u e K a u k o i d a s -
.sä-, nim-^ s i l l o i n emme ole . n u n k a a n
tyytyväisiä". E t t ä Mac A r t h u r i n mie­lessä
on j a p a n i l a i s t e n v o i m i s t u t t a m i ­nen
K i i n a n kommunismia vastaan.
Siitä ei ole epäilystäkään. Puhues­saan
hän laint»si C h u r c h i l l i n puheesta
Sak.san, s u h t e ^ . kun han .sanoi:
'•Prd^eemina ei\)le Saksan: a l h a a l la
p l t ä m m S t K ^ a a n v sen. y l h a a l l a p i t o . ''
K u n m i e h i t y t e t n a l k u a i k a n a • vasem-,
misto voitti alaa n n n M a c A r t h u r oli;
huolissaan.. K u n vuoden 1947 vaa­leissa
v a l i t t i i n enemmistö oikeisto­l
a i s i a , n i i r t s i t a t e r v e h d i t t i i n konserva-v
tlivisis.sa. • ylpvspn mielipit.ppn muok-kaajalaitoksissa
n a " .
' d e m o k r a t i a n voitto-jotka
kar.sivat J a p a n i n .sodanedeiiiai
ta k a u p a n laajHicmisc^ia ijliasj.";
ajatufce.sia. etia se uii.=;itaan. ^Tidj
vaUain ala-laitoksena."
• Tri.-Cphen, sanooartikkelinsa.lcps
sa:- "Yhdysvaltain vntvs heittää
pani -yksinomaan Yhdy.svalt£in,
dolla- Kau.<oitaan. er voi- vam te
tuttaa. vaan vielapa Ivkata tucmna
rhaksi -hiiden talöiideliisfen .ja '0>
t-istcn suhteiden uu.simiseiv: m:
maail.man kanssa mista Japanin aa
varaisuus riippuu .,Han sanoo, eri
•Japanin jalleenrakennu.s on J"?:
vastuulla; eikä vain YhdysvaltainTSJ
tuulla. - "Kehittämällä - ^yksipuola
Japanin nippu vaisuutta Yhdysvalii:
taloudesta m a a i l m a n kasvavan
rinnan olosuhteis.sa olisV vakava-rr-he.
.Kaikesta : huolimatta tama
tie. jolle olemme'menossa .... .-läa
uusi ohjelma: sellaisenaan an--2:
meille -hyVin;- pian-.Kaukoidän-;!
naisten maiden nuriamiel 5\-\CF
Että SGAP: n edesoliamiset ovai K-koitukselli.
sia.--se ilmenee \Vali S-V
Journalin- .seuraavista .sanq,sta
tilashällinnosta: .ori -^nopeasti 'M
ha.ijöitiiskenttä^ riiiHe: arn^rikkala^
jotka <:uunnitteiev.it r^ht\3 u-"--
mtntaan JapaniE.sa;-:
- Svksvlla 1945 keniaai- MacTu
ryhtvi uudelleen muokkaamaan Me
jin perustuslakia mika oi. sii
sötila.sharvainvaltaa.; .Han- pani-a
ken vallan k a n s a n kasiin.
Sen plku!au'-cc'iia sarCaar
Japanin kansa juhmmmt -/a-tahdon
korkeimniaksi yaila.-.:! >
A I N A H A N S I T A L U Y T AA
: — Tosiasia on, etta olen löytänyt t u ­pakasta
lohdutuksen
: >-• N i i n . - l o y t a a h a n sltäkaikerilaista.
M i n a -.loysm; -kerran matokoukun ;.si-k
a a r i s ta
S U O M I N E L J A N T E N . X
4x400 m:-: Yhdysvallat : ( H a r n d e h ;
B o u r l a n d . - C o c h r a n ja . W h i t e f i e l d )i
-Ranskan joukkue. R u o t s i n •joukkue.
Suomen, joukkue (T. Suvanto. O A-T
a l j a . R. R; Holmberg j a . A : B S t o r s -
krubb) Aika 3 10 4
J a m a i k a n joukkue, ; j o t a .pidetiin
j a n k k i e n joukkueen- v a a r a l l i s i m p a n a
k i l p a i l i j a n a , e.i juossut loppuun koska
kolmantena .miehenä; juossut A f t h ur
W i n t sai . a k k i a pistoksen j a luhistui-maahan,
jonka johdosta j a m a i k a l a i s ­ten
. a n k k u r i m i f i s Herb - M c K e n l e y - ei
voinut lopettaa k i l p a i l ua
400; m e t r i n vietissä- voittivat jänkit
b r i t t i l ä i s e n , j o u k k u e e n kymmenellä
metrillä,. V i r h e e l l i s e n - v a i h d o n - väite­tään
tapahtuneen ensimmäisellä v a i h ­topaikalla-.
U S A ; n joukkueessa j u o k ­s
i v a t Barne.yE%vell. L o r e n z o Wright,
H a r r i s o n D i l l a r d . j a M e l P ä t t o n . ~ ' .;
E n kilpailuissa - s a a v u t e t t i i n seuraa-
Ma tuloksia
Miesten 1,500 m. vapaauinti: Janies
McLane. U S A , J o h n M a r s h a l l . Aus­t
r a l i a ; G . - M i t r o , U n k a r i G:-Gsordaäs-
U n k a r i j a M Supetic, JugoslaMa A i ­ka
19 18 5
Miesten 200 m. rintauinti: Joe V e r -
PÄIVÄN PAKINA
Sanojen asemesta tarvitaan tekoja
laessaan raivata tieltään kapteeni -Mfred Dre\fusin Xe\v Yorkin
• .Duhtee yhdysvaltalaisia politikoitsijoiia siitä, etleivät-he öle•
olleet \hta ka\tannollisia kuin oluat Canadan vakoilujutun jaries-tajat.;
Kaiki.^sa fas.isiimaissa leimattiin sodan edellä ilman •muuta
kaikki marxilaisen maailmankatsomuksen omaavat henkilöt -vakoili­joiksi"
ja 'maanpettureiksi".
Kaikki nämä tosiseikat tähdentävät entistä voimakkaammin sitä,
että punakauhun lietsontaa on vastustetiaya päättävästi ja kaikkialla,
niin työväenliikkeen sisällä 'kuin sen ulkopuolellakin, sillä se on nuis-'
tan taantumuksen ase sota- ja nälkäpoliliikkansa hyväksi kaikkia ta­vallisia-
ihmisiä ja maan parhaita etuja vastaan. '
E l o k u u n 3 paivan I n d u s t n a l i s t in
numerossa j u l k a i s t u n C a n a d a n T e o l l i -
suusunionistisen K a n n a t u s l u t o n k u t s i i
vuosikokoukseen Se oh t a v a l l i n en
k u t s u eikä sitä vilkaslessa huomaa
mitään erikoisen pbikkeavaa. K u t s un
lopussa o n k u i t e n k i n kohta,, j o k a k i i n ­n
i t t i huomiotamme. S i i n a sanotaan
seuraavaa:
; " K a i k k i e n C . T . K : L i i t o n y h d i s t y s t en
o l i s i tämä; otettava huomioon j a valr,
m i s t u t t a v a k o n v e n t s i o n i a v a r t e n ; laa-.,
d i t t a v a alustuksia j a v a h t i a v a edus-;
t ä j i a konventsioniin. E l l e i , edustajia
voida l ä h e t t ä ä , n u n a l u s t u k s i a k u i t e n ­k
i n tulisi lähetkää. Ellei Port A r t h u -,
r i s t a nimitettäisi; edustajaa, n i i n sit­ten
jätettäisi se komitean v a l i t t a ­vaksi
. ."
L u k i j a m m e ehkä kysyvät m i t a tuosr-sa'
on; e r i k o i s t a ; E i h a n esim. G S J : ii
edustajakokoukseen k a i k k i osastot voi
lähettää: edustajaa?; Asian e r o o n s i i .^
nä, että • C S J on suuri suomalaisten
j o u k k o j a r j e s t o :ja C T K L on m i t a t on
ryhmä i h m i s i a . Jos esim. C T K L : n
^ S o o n ; osasto ei lähettäisi edustajia,
n i i n m i l l a i n e n konventsionl s i i t ä : t u ­l
i s i ? Olemme seuranneet t a r k k a an
I n d u s t r i a l i s tm p a l s t o j a j a olemme t u l -
le^thuomaamaan, e t t ä Canadassa t o i ­m
i i yain kaksi C T K L : n . o s a s t o a , y k s i
Soossa j a toinen Port A r t h u r i s s a . ; N i ­mellisesti
voi o l l a useampiakin, m u t t a ;
nämä kaksi ovat t o i m i v i a . ; Siis kysy?
myksessä. on [ p i e n e n ryhmäkunnan
kokous, j o k a ulospäin• yrittää; esittää
s u u r t a j a : t ä r k e ä ä osaa. - J o s olisi k y ­symyksessä
joku juuri alkava . l i i k e,
n i i n ; a s i a olisi v a l l a n toinen. :; N y t
k u i t e n k i n on kysymyksessa v a n h a jar-:
jesto,, joka kutistumistaan . k u t i s t u u ,
josta tama . i l m o i t u s antaa -hiukan
viitteitä.
K o s k a tiedämme, että ;kysymykses-sa...
on järjestö, joka on perustettu
I W W : n - k a n n a t u s j a r j e s t o k s i . n u n pääi
timme silmätä virallisia tietoja tä­män
järjestön . suuruudesta; The
Canada Year B o o k i n mukaan oli I\V
W : s s ä V; .1945 jäseniä 1,600. Vuonna
1923 oli sen jäsenmäärä 5.200 j a v
1938:n mennessä oh j ä s e n m ä ä r ä las­kenut
4,200:n. Tama; osoittaa, että
IWW- kasvaa alaspäin kuin lehmän
h a n t a . Meillä ei ole ensinkään epäi­lystä,
etta I W W : n jäsenmäärä olisi
suurempi. k u m mitä näissä tiedoissa
sanotaan; silla jäsenmäärän tähän
C a n a d a n t i l a s t o j a selostavaan k i r j a an
a n t a v a t - j ä r j e s t ö n e d u S U j a t - :;
J o s kerran emajarjestön t o i m i n ta
p a i n u u melkein olemattomiin, n i i n ei
o l e i h m e JOS- s i l a kannattavat j ä r j e s ­töt
myoskm -kuihtuvat.. K a i k e s t a h u o ­l
i m a t t a C T K L on oikeastaan se j ä r ­j
e s t ö , j o k a pitaä;yielä yllä I W W : : n t o i .
mmtaa,, silla , e i h a n täällä missään
teollisuudessa Viimeksimainitulla j ä r ­j
e s t ö l l ä ole m i t a a n sanottavaa p a l k k a -
r i i t a i s u u k s i e n r a t k a i s u u n . ,
Mikä on syynä, että tämä kerran
kukoistava järjestö heikkenee heik­kenemistään
siinä määrtn, että on jo
m e l k e i n kuollut?. J o s puhutte kenenkä
hyvänsä iww:läisen kanssa, n i i n "he
muistelevat k a i h o l l a niitä a i k o j a k un
heidän järjestönsä oli voimakas ja
kävi taistelua. Nämä ajat, j o l l o i n B i ll
Hayvfood o l i rWW:n johdossa, p a l a u ­tuu
heidän mieliinsä- I W W o l i s i l l o in
t a i s t e l u j ä r j e s t ö . Sitten k u n se lakkasi
s i t ä Olemassa, n n n työläiset pakenivat,
s i i tä ja Jälelle Jäi k o u r a l l i n e n ahdas-^
mielislä s y n d i k a l i s t e j a , j o t k a työväen­l
u o k k a Jätti Jälkeensä . rientaessaan
eteenpäin.
i I W W : n ja. sen _ k a n n a t u s j a r j e s t on
C T K L : h . j o h t a j a t s e l i t t ä v ä t etteivät he,
politikoi-. . J o s ; k u i t e n k i n seuraa hei­dän,
ä ä n e n k a n n a t t a j a a n Industriali.s-tia,
iniin se on taynna pohtukkaai.
j o n k a kärki on k o h d i s t e t tu vasemmis-t
o t y o l a i s i a vastaan. E s i m e r k i k s i vurae
kesäkuun 17 pna oli s i m a . Suomen-
Sosialidemokraatista l a i n a t t u propa-;
g a n d a k i r j o i t u a " K u i n k a oikeus toimii
p o l i i s i v a l t i o s s a " . ; .Tassa kirjoituksessa;
hyökätään uuden demokratian, m a i^
den oikueslaitoksia v a s t a a n m i t a tör-keimmalla-
itävällä.; .Sima t u o m i t a an
nama maat p o h i s i v a l t i o i k s i v a i k k a tie-;
d e l a a n v a l l a n h y v i n , etta ensi ^kerran'
saavat työläiset naissa maissa edes a l ­keellisen
oikeusturvan.
Samassa lehdessä toimituskirjoi-:
tuksessa. " K a u p a l l i s e t suhteet saily.--
neet ystävällisinä",, k i r j o i t e t a a n mm.
seuraavasti: " K o m m u n i s t i t j a demok-:
r a a t i t ovat; olleet vilkkaassa sanaso­dassa
-keskenään sula ^lähtien, kun
a s e e l l i n e n , kuuma sota lopetettiin;
Molemmin- p u o l i n , voipi sanoa on a i - .
van tasa-arvoisesti koetettu löytää
s y i t a j a o R löydettykin, toistensa: par-;,
jäämiseen.. Tällaisen sanasodan k o h ­teeksi
joutui myoskm; T s h e k k o s l o v a ­kia
sen jälkeen, kun Venäjän kom­m
u n i s t i t - a l k o i v a t valtaamaan Tshek­koslovakiassa
v a l l a n ohjaksia käsiinsä
j a a l i s t a m a a n sen m a a n kansaa komT
mumstisen d i k t a t u u r i n — valtiokapi-;
t a l i s m i n : alaiseksi : . ; ."
V a i k k a kirjoituksessa: puhutaan! k a ­p
i t a l i s m i n riistosta, n i i n se ei p a r a n n a ;
asiaa, vaan se on "VVall S t r e e t i n i m ­p
e r i a l i s t i en propagandan toistamista.
Silläkö t a v a l l a käydään taistelua työ'-
v a e n l u o k a n ;;vapauttamiseksi p a l k k a -
orjuudesta? ;/:;
Saman lehden \iime ':c-=a'i-"
paivan numeio^-^a on toinnJ-'-'P
tus. jossa kcirotaan Iial^an par.^''-^-
tissa sattuneesta n\rkkitappe'us'^^^
ka. Industnalistin mu" aan o''
munistien alkama,,
V-:Näih;'voisi-;jätkää P)'^"-"?^^'^^
"IlVvin: bniituistä,:että/vaikka Tf» ^
ja' CTKL n johtomiehet kc-^n^
etteivät he sekparnupolnikl!^^'^^^
tosiasiassa taa'la Canaaa=sa
kielisten keskuudessa on (^-'-^^J
ta- ja kulttuurialalla CTKL r 's-ja
taantumu=miel.£e' järjestän-Ni­teisia
kokouksia ja juh"a ' O -
ollut selvästi poliittinen tzuc.^^ ^
ik ei voine kukäaivkieKääZ-^ly^va
tulee kvsjm\k<^cen palkk^^f:; .
lisuudessa. n i T . si'!om onrv^v^-J•
senetja sita-kannattavat t^oa^^
tjneet edsitv.mielis'en ^^'i^'^
t\olaisten kaix-sa samaan TU ^ ^_
ja aktiivisesti jaisielleet n i . Q - -
nalla Jos ^hteis'oirnima o---J
minta- ja kultruunalaJla olu. 1
tv paremman vhteisvmira.Tv^^--
miseksi en piireihin kyulu^ier
laisten keskuudessa ^""^'^'""^
kutettavaa n-utta ku-i-v--'J;^
on ollut kokonaan paima..a_-^^
koitusperat nun se .«astiaa -
omituiseen valoon.
I W W n ja CTKL n tf^^"^^
vummen johtuu siiia e-ä ^^^^
edistä t.vovaeniuo-:an ' . a o . ' . -
mvksia Vaiklia jokainer
huisi luokkaristiruaoista J-^
sc^otfaoao kVanpniittaalliissttii^ ia .i,z,,r^i.e3^^^^.*^ Ji
taan. nnn se e' rata r>oUi:^^\
miseksi.; Sanojen iäUceeri;?-^^
tekoja. Ja jos nutä
n i i n I W W n j a C T K L : n j c U . -.
todellisuudessa :eh.ieet s u i s ^ ^
luksen kapitalisteille r e ^^
tysmielistä työvaenliiket^. -^-^
tuu I W W : n verenvanyy= 1--
kuolmkellot soivat su.-
suudessa, — Uoti.