Vapaus, November 11, 1948

              «vu 2 Toretaina, marrask. 11 p. — Thursday, Nov. 11' ^QjjjgjjgJ |(||OfO||
aamoint — Uutepeoaent iÄtx)r p^rustäniisgiiiiassa^
T e l e p a o n e s ; Eusiness OXfice 4-4264.
E d i t o r i a i oxnce 4-4265. Manager
E , öuitsj. E a i t o f W. E k J u o d . M f l J t og
addxese B o x ea, S a d b u r y , O a t a r i o.
tablisbed Nov. 6tb idn., A u t b o r i z e d
as 6eccKD4 c)aa x n aU by t b e P o s t
OUJce Pepaiunest, OtUwa. P u b*
Usliea thrJce veekly: T u e s d & y s,
Tbursdasrs and S a t u r d a y f f by Vapauä
^ l l B b l n g Comjta&yXtd^ at 100-102
EUt» 8t. 6udbux7, Ont.. Caxzada.
A t i v e r t i s i r u j r a i c s lipon applicatJon,
T r a n a l a U o n f ree of chatge.
T U L A U S H I N X * A T ; '
C a n a d a s s a : 1 vk. e.CÖ C k k . 3 ^
3 kJ:. 2 00
- Y h d y s v a l l o L a a : 1 vk. 7.00 6 k k : 3.80
Suomessa: : i vk. 7.50 6 k k . 4.25
Kolmaskymmenes a '•••••-•1» .• •••„-•••••• seiepopaiva
y^.Täxään vietettävänä a-.eJep'jpai\.Jija luidvj, jiuonuo loimeen
pääkysymykseen; En.sinnakin hiiomiortJain, e l t a ^ t tuuie kuluneeksi
kanssa jilieKirjoiteitiiii ensirnmai-.
'; -sen. nriaailmansodan jälkeen aselepo. Tojseksi hviomioiflaan se vaii-
•V : te^ uuden sodan pilvet !eij:iu:;vai poliitlisella tai­vaan
rannalla vaikka toi<5en maailmankodan jalki^eKiUel\a el ole vielä
läbeskaän loppuunsuoritettu, Koi,n^ani.ekr.i havaitaan, et la Sak.san
/ länsiosaa yritetään jälleen elvyttää .sodan välikappaleeksi.
T ^ ä aselepopäiväna muistot palaavat luo;inol!isLsUi >yi=;ta juuri
V ? päättyneeseen toiseen maailmansonuin, /nvi.ssä ihmi-skunta joutui mak-
•. ?sa$iaan sanoinkuvaa 4:arkean. hinnan' taistelussa fasistista
:<»r|uutusta^v kansojen vapauden j;t demokraaitisten oi­keuksien
puolesta. On' oikein ja valttani^MontfJ.in että me vhde.->i>a
niaiden canadalaisten kan%a kunnioitamme w nuiiäielpinnve niita.
f jo&a näissä maaiJmansodissa antoivat kaikkensa demokratian ja in-
'.mi&kuniianvapausaatteiden puolesta. Kun lehlaiden pyorat pyskhty-y
väJL jaliike-elamä tyrehtyy vanhojen traditujjen mukaisesti hetkiseksi
v t niin isat, äidit; siskot, veljet, vaimot,
'morsiamet, ystävit toverit muistavat suurta kunnioitusta a arvon-
'antoa tuntien kaikkianiitavapau-ssotureita, jotka antoivat kaikkensa
sen hyväksi; että vapaus ja demokratia säilyisi/ ja etta ihmiskunta
satsi ravhan olosuhteissa rakentaa ftselleen parempaa ja vauraampaa
tulevaisuutta.
; Mutta viettääksemme rehellisesti ja kaatuneiden todellista tah-toa
noudattaen tätä aselepopäivaä meidän täytyy sanoa -ei koskaan
; enää":—ja. toimia .sen hyväksi. Jassa yhteydessä on myös todet­tava,
että tilanne on >'akava ja rauhan asia on vaarassa, Sodanliet-
•sojat ovat jälleen mieh'tyÖ3saan ahnein silmin vaanien lihavia sotatar-
. vetilauksia "kylmän•sodan"' hysterian ja sen jiilkeen toivotun ''kuu-man
sodan".kustannuksella. Vastuunalaiset valtiomiehet, joiden pi­stäisi
tietää paremmin, pitävät sotaisia puheita, kansainvälisiä sopimuk­sia
rikotaan ja yleistä mielipidett<T"pehmitetiuin" sota
sioUiseksi. Meitä syvämuokataan sotaa varten :>en käsityksen perus­teella,
että atomipommin avulla sodankäynti on nyt leikintekoa;a vain
muutaman viikon asia. .Tosiasia luonnollisesti on, kuten asiantun­tijat
ovat selittäneet, että atomipommi ei voi hävittää minkään laa­jan
maan teollisuutta, vaikka se onkin kauhea ihmisten tappaja mikä '
%. hävittää miesten ja naisten Iisaksi vanhukset ja lapsetkin, kuten
'Hiroshimas.sa todettiin. Varmuudella voidaan todeta, kuten arvoval­tainen
Canterburyn dekaanus on selittänyt, etta luvatun •riemusodan"
asemesta monopolistien nyt suunnittelemasta kolmannesta maailman^
soäasta tulisi historian pitkäaikaisin ja verisin sota, 'mi.ssa mobilisoi­taisiin
koko ihmiskunta .sodan uhrialttarille. Tällainen hirvittävä so­ta,
missä todennäköisesti käytettäisiin atomiaseita ja ehka vieläkin
tuhoisampia .sotavälineitä molemmin puolin, voisi loppua vain yhdellä
tavalla — niiden valtojen havioon; jotka taman sodan aloittavat ja
provosoivat.
; Mutta, ihmiskunta el halua joutua atomisodan jalkoihin. Kaik­kien
maiden kansat haluavat ennen mutita kaVisainvalisla rauhaa. Ja
että tämä- yleismaailmallinen suurin ihanne ja toivomus voitaisiin
toteuttaa kansanjoukkojen velvollisuus on omistaa tama aselepopäivä
ja:sitä seuraavat viikot ja kuukaudet rauhan asialle. On muistettava,
että sodat eivät ole^yliltionnollisia'' rangaistuksia ihmiskunnalle, vaan
ihmisten omatekoisia onnettomuuksia. Hitler ja hänen johtamansa
natsi-Saksa valmistui tietoisesti sotaa v-arten j a aloitti nyt päättyneen
sodan siinä mielessä, että,Saksa voisi alistaa koko maailman hallitta­vakseen.;
Samoin; tVall Streetin pankkiiri-kenraalit työskentelevät nyt
tietoisesti sotasuunnitelmiensa hyväksi. Mutta meistä ihmisistä myös
i. Sault Ste. M a r i e , Oo(. — Täällä Y h ^ |
jdyÄvatain p5rstud3ta ei ole pitkään |
•Aikaan o l l u t lehdessämme miiään e n - - j
r k o i ita — t a äM me v a a n o l l a a n , ikään- j
i kmn muiden köstamiuksella. E n t i e -
c*ä m i t e n k a u a n tätä kesälomaa riittää
ftfUä. tähän mennessä / s l G . ^ : n p a i ­k
a l l i n e n osa.?to o l e vfelä pannut m i ­tään
toimeksi,
j Sudburylalsten kucro kävi taalla
(meitä herättelemäsfä. Meilläkin, on
I t a a l l a h a n k k e e & S a k u d r o i i f j s r u s t a m i -
nen. .Kyllä tääTlfe l a u l a j i a löytyy k u n - |
h a n vaan löytäisimme Johtajan. T o i - (
vomm? Siinakin suhteessa p a r a j t a . !
1 Nuor?t ovat täällä sentään öll-3e-l t
j h i u k a n t o i m m n a s s a , voimistelevat ja 1
ksräävät joukkoa. ' H e i l l ä c n hyvä a i - |
ku k u n h a n v a a n nlttäisi Innostusta.
.Järjestömme p u h u j a A k u K o r h o n en
ka vi taalla puhumassa. K u u l i j o i ta
! olisi J c u i t e n k i n saanut olla vieläkin
[ enemmän. - K a i k k i olivat tyytyväisiä^
O f k a r L a t v a n e n t e k i p u h u j a l l e u s e i ta
icyaymyksia j a s a i n i i h i n hyvät vas­taukset
j a selostukset j a o l i n i i d en
johdosta h y v m tyytyväinen. Olrsi suo­tavaa,
että päästäisiin yhteisymmar-:
rykseen työväenluokkaa koskevissa
asioissa.
Naiset ovat ryhtyneet jälleen p i i ar
maan b i n g o i l t o j a j o k a toinen kesKi-v
i i k k o . Seuraava t i l a i s u u s o n m a r ­rask.
24 pnä. K e l p a a h a n s e k i n a j an
tappamiseksi.
V a p a u d e n kirjailtama. pidetään
marrask. 20 p n a . S i l l o i n t a n s s i t a a n ja
j a e t a a n a r v o k k a i t a k i r j o j a n i i l l e o n -
n e l l i s i l l s , j o i d e n k o h d a l l e n i i t a sattuu.
MuLfitakaapa siis saapua lauantaina
t.k. 20 p n a S t e e l t o n - h a a l l l l e ; .
P a i k k a k i m n a l l a m m e h y v i n tunnettu
A b r a h a m R a n t a n e i ^ o n s a i r a a n a . H an
c n i ) 4 k a a l k a i n e n Vapauden, l u k i j a.
Toivomme hänen p i a n paranevan.
C S J : n osaston kokoukset pidetään
j o k a i s e n kuukauden ensimmäisena
t o r s t a i n a , a l k a e n klo, 8 i l l a l l a , v P i t a -
]&ap& kokousaika mielessänne, etta
muistatte saapua s e u r a a v a a n kokouk­seen,
— E . L .
'Juffeleinine uudelleen samasfa asiasta'
K u n t a n k k i l a i v a s t a v u o t i o l j y a ; S t . Peter-järveen, n i in
n o i n 20,000 v e s i l i n n u n höyhenet öljyyntyivät n i i n p a h o in
etteivät voineet lentaa: e t c l a a n . Tässä nähdään M c G i l l -
y l i o p i s t o n . t i e d e m i e h e t pesemässä k a h t a v e s i l i n t u a öljystä,
m u t t a epäonnistuivat j a , m o n t a v e s i l i n t u a täytyi tappaa.
Massey-haali täynnä ja tuhansia ulkona
kuuntelemassa tuomiorovasti H. Johnsonia
Toronto, —; C a n t e r b u r y n t u o m i o r o - na p u o l u s t a n u t N e u v o s t o l i i t t o a D a i ly
Mitä muut sanovat
P A R E I ^ P I Q L I S I :TOJ]|aiA
S O D A N EHKÄISEMISEKSI ' ^
" P a a v i n s i j a i n e n o n A m e r i k a s s a j os
sota .eristää Roonaan" — C P : n mont-r
e a l l l a i s e n u u t l s t l e d o n o t s i k k o m a r r a s ­k
u u n 8 p n a 1948.
; riippui» se, että onnistuvatko kolmannen maailmansodan lietsojat tai
f ei. Rauhaarakastavat ihmiset ovat suurena enemmistönä ja voivat
sotasuunnitelmat ehkäistä jos he vain yhdistävät rivinsä ja toimivat
aktiivisesti rauhan puolesta, siihen meitä velvoittaa tama aselepo-päivä.
N O I T A J A H T I ,
L A I M E N E E
W a s h i n g t o n . —, Epäamerikkalainen
komitea on l u o p u n u t k a i k i s t a t u t k i -
mussuunnitelnalstaan :; 1 o.p p u vuoden
a j a k s i . . . Syyksi ilAioltetaan komite­a
n k a h d e n tärkeän r e p u b l i k a a n i p u o l u -
enn jäsenen v a a l i t a p p i o ; . Lisäksi_ko-m
i f e a n p u h e e n j o h t a j a J . k a m e l i T h o ­mas
dh-syytettynä siitä, että hän 'on
v e h k e i l y t Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s t a v a s ­t
a a n väärentämällä p a l k k a l i s t a n s a,
eikä voi u h r a t a k a i k k e a aikaansa
(epäamerikkalaisen) k o m i t e a n työlle.
— B U P : n uutistiedossa marra.sk, 9 p.
vasti HewlDtt Johnson puhui salin
itaytei-selle yIei.=;olls' Mass3y-haalilla
Torontonsa, tk. 7 p:na. Jopaljon en­nen
kokouksen alkua oli tuhansittain
yleiEoa saapunut paikalle^ mutta ai-,
noastaan nom kolmas o-a mahtui si­sälle,
loppujen kuunnellessa puhetta
kovaääniseni kautta ulkona.
Minkälainen cn mies. joka saa niin
taman maan. taantumukselliset kau­hun
valtaan; etta Torontossa oleva
Workenssa. jonka toimitusneuvostoon
nan fcuuluu.
Hänen kirjaansa "The Soviet Fo-wer."
on myyty yli kolms miljconaa
kappaletta jä se on käännetty, mel­kein
kaikille sivistyskielille. .
Puhuessaan han kertoi matkastaan
Itä-EUrcopan maissa ja sodan tuot­tamasta
tuhosta siellä, kuinka Lenin-gi-
ad karsi enemmän pommituksesta
kuin koko Englanti j a kuinka Mor;-
Imperial Order Daught-ars of the E m - ikpyasta lanteen olevat alueet on tay-
Yhdysvaltain suurin "patriootti"
• yhdysvaltain suur ^'patriootti' New Jerseyn edustaja J . Par-ne\\
Thomas, joka tunnetaan laajalti oman maansa rajojenkin ulko­puolelle
n.s. epäamerikkalaisen komitean ^luheenjohtajana. on pita-
•nyt paljon palopuheita vapaamielisiä amerikkalaisia ja erikoisesti työ­väenliikkeen
johtajia vastaan. :Miltei kaikki tyovaenjohtajat, Roose-velt-
vairiaja neuvontajineen ja Yhdysvaltain kommunistit ovat luke-jnattomia
kertoja kuulleet edustaja Thomasin suun kautta kongressin
komitean tuomion, etta he ovat isanmaanpettureita jotka toimivat
IkTidysvaltain vahingoittamiseksi.
: \ Edustaja Thomasin mielityona on ollut ns. a lisäkysymysten esit­täminen
"kuulusteltavilleen" ja jos kuulusteltavat ovat joko oman
etunsa tai periaatteellisten vakaumustensa ja i^erustuslain takaamien
oikeuksien kunnioittamisen vuoksi kieltäytyneet vastaamasta tehtyi­hini
kysymyksiin, niin "'tukka pois ja linnaan" — kongressin halvek­sumisen
vuoksi, ,
, -i , Nyt ed omat porsaat tulivat kotiin paistettaviksi.
Häntä vastaan nostettiin äskettäin neljä syytettä siitä, etta tama suuri ,
"patriootti" on 'iaittomasti, tietoisesti ja tahtoen" pettänyt Yhdys-väjtoja,
saadakseen silta rahaa ja omaisuutta. Nimenomaan syytetään,
että edustaja Thomas sihteerl^isa miss Campbellin kanssa järjesti
kaksi nimeltä mainittua henkilöä hallituksen palkkalistalle nostaen
itse näiden olemattomien työläisten palkat. Jos oikeus voi lopullisesti
näyttää nämä syytteet toteen, .silloin Thomasiile voidaan lain mukaan
antaa aina 32 vuoden vankilatuomio, kertovat lehtitiedot. .
* Ja vaikka edustaja Thomas on epäamerikkalaisen komiteansa
välityksellä vaatinut vankilatuomioulen antamista niille uhreille, jot­ka
ovat kieltäytyneet vastaamasta 'ansakysymyksiin-' niin nyt kui­tenkin
ilmoitetaan, että itse edustaja Thomas on vuorostaan kieltäy­tynyt
todistamasta alustavissa kuulusteluissa, Sia Tiahdä vaatiiko
Thomasin epäamerikkalainen komitea nyt itse edustaja Thomasille
vankilatuomiota tällaisesta niskottelustal
suo S I E L L X ,
VETELÄ TÄÄLLÄ
" . . . Nousee kysymys e t u t i l a s t a , k u ­ten
VV. 1942-43 Väiteltiin, v a a t i i k o län­t
i n e n r i n t a m a t a i Kaukoidän r i n t a ma
etutilanv • Y h d y s v a l l a t a u t t a a s u u r e n -
moisesti l a n s l - E u r o o p a n demokratian
p e l a s t a m i s t a M a r s h a l l i n a v u n perus­teella.
A m e r i k a n r i k k a u d e t j a m i e s ­voimat
k u i v u i s i v a t , m i n s u u r i a k u i n ne
o v a t k i n , jos t a a t t a i s i i n d e m o k r a t i an
menestys k a i k i l l a m a n t e r e i l l a . J a o n
v a i k e a nähdä, e t t a minkälainen a p u —
s u o r a n a i s t a j a s u u r i s u u n t a i s t a s o t i ­l
a a l l i s t a sekaantunusta l u k u u n o t t a -
ta — n y t p e l a s t a i s i . K i i n a n k o m m u n i s ­t
i e n k o n t r o l l i s t a . . .•' G l o b e and M a i l.
M A A L L I S E N M A M M O N N AN
A V U L L A T A I V A A S E EN
" M e kuulemme sanottavan,, ettei
k i r k k o a n n a tarpeeksi p a l j o n papeil­leen.
Minusta t u n t u u , e t t a k u n me
olemme varanneet $2,000—2,400 s t i ­pendit
j a a s u i n r a k e n n u k s e n kaikill'?
papeille, s i l l o i n emme ole kielteisesti
tätä a s i a a käsitelleet. . M i n ä uskon, e t ­tä
näillä s t a n d a r d e i l l a me saamme
t u r v a t u n aseman papistollemme", sa­noi
Canadan Y h d i s t y n e e n K i r k on
Y l e i s n e u v o s t o n johtaja t r i W i l l a rd
Brewer Ottawassa v i i m e t i i s t a i n a.
T r i Brewer s a n o i , e t t a C a n a d a n Y h ­d
i s t y n y t K i r k k o omistaa $104 m i l j o o ­n
a n arvosta o m a i s u u t t a . " K y s y m y s e i
ole siitä m i t a se o m i s t a a , s i l l a tär­keätä
o l i m i t e n sitä pidetään", sanoi
h a n . — C P : n u u t i s t i e t o.
— C h i c l e a . j o k a on p e r u s m a t e r i a a l ia
p u r u k u m i i n , saadaan • s a p o d i U a - p u un
kuoresta.
pire kat:oi olevan, tarpeellista pyytää
hallitusta kieltämään häneltä maa­hantuloluvan?
• Kaikkialla yritetään
hänen tiellen asettaa esteitä. Toron­ton
; yliopistos.sa hänelle luovutettiin
ainoastaan pieni huone puhetilaisuut­ta
varten. Toronton kaupungin kont­rolleri
mr. Balfcur. jonka jokainen
tuntee kiihkoilustaan kauhuissaan
huusi, etta "eika mitaan voida tshdä"!
Mutta oli .sentään siellä toisill^^nlin
paljon tervettä jarkea, että huomaut­tivat
hänen olevan vapaan miehen,
jolla on oikeus lausui, mielipiteensä.
Anglican-kirkko kiirehti Eelittämaan,'
vettä vhan puliuu yksilönä, eika sum-^
kaan edusta kirkon katsantokantaa. Ja
mika cli asia, raman JO melkein kan­salliseksi
k?htttyneen sekasorron a i ­heuttaja,
joka sai, niin eraat ihmiset
suunniltaan? Se. etta, tohtori John­son
tuli puhumaan — rauhasta!
Massey-haalm Javalle käveli koo­kas,
suoraryhtmen Ismpeakasvoinen
mies, jonka paljasta paata ympäröi
lumivalkcmen hniskeha, puettuna pol­viin
asti Ylettyvään, tiukasti istuvaan,
mustaan frokkitakkim ja mustun sää­rystimiin.
Silmissä veitikka, han ter­vehti
. salintäyteistä yleisoa. . K u n i n -
gashymnin paatvttya mrs. Rae M;.
Luckock:.esitteli hänet yleisölle..
, Tohtori H. Johnson,, "punainen
pappi'' kuten hjuita Kutsutaan, oli al­kuaan
cpiskelUu; insinööriksi ja suori­tettuaan
yliopistotutkinnon Manches­terin
yliopistossa han ryhtyi Johnson
Brothers-vhtion palvelukseen. Tama
l-htio oh sadan vuoden ajan valmista­nut
rautalankaverkkoa paperiteolli­suutta
varten. Tama ala ei hanta
kauan tyydyttänyt. ; .
Eras hänen nuoruutensa unelma oli
lukea papiksi ja lahtea Afrikkaan pa­kanoita
käännyttämään.- Han meni­kin
Oxfordin yliopistoon ja suoritti
tiellä jumaluusopin tutkinnon.. Nel­jä
vuotta myöhemmin hänet nimitet-^
tJin Canterburyn tuomiorovastiksi.
Afrikkaan han ei koskaan päässyt
p.Tkanoita käännyttämään, koska hä­nen
mielipiteensa olivat liian radi­kaalisia
vanhoilliselle Anglican kirk­kokunnalle
mutta han )teki pitkän tut­kimusmatkan
eraan .amerikkalaisen
msmoonn seurassa Kunaan ja Tibetiin
kulkien Mongohan sisäosiin asti, jon­ne
vain harva eurooppalainen on us­kaltanut.-
Venäjällä han kavi heti vallanku-mouKsen
jälkeen 1917 ja on snta asti
suurella mielenkiinnolla seurannut
Neuvostcliiotn kehitystä.
dellisesti hävitetty ja 23 miljoonaa i h ­mistä
jal siellä kodittomaksi. Han ker­toi
kuinka Ihmiset siellä tekevät ahke-^
rasti työtä, korjatakseen sodan tuot­tamat
vauriot. " K u n kysyy heiltä luu­levatko
he uuden sodan syttyvän tui­jottavat
h3;kauhuissaan kysyjaa. Tar­vitsee
vain nahda Varsova, n\in ym­märtää
heidän kauhunsa. He eivat
halua sotaa, eikä kukaan järkevä i h ­minen
halua sotaa. Kansat Euroo­passa
haluavat rauhassa rakentaa ko­tejaan
ja äinoastan toivovat normaa­lisia
kauppasuhteita • länsivaltojen
kanssa." v •
Kysymykseen -•'miksi.Neuvostoliitto
ei hyväksy,Marsliallin suunnitelmaa"
hän sanoi, että neuvostoliittolaisten on
mahdoton ostaa kalliilla vhmnalla
amerikkalaisia filmejä;, savukkeita tai
jotain muuta joutavaa tavaraa kun
taman suunnitelman mukaan he eivat
kuitenkaan saisi raaka-ameita jäl­leenrakentamista
varten.. Maat, jotka
sa atomipommeja, m m siina tarvitaan
muutakin kuten lentokoneita ja mie­hiä.
Mma, uskallan vakuuttaa teille,
etta kaksi viikkoa atomipommin pu­dottamisesta,
olisivat Neuvostoliiton
sotilaat; seka Roomassa, että Parisissa
ja c-n,luule pienen Englannin siina
säilyvän". .
'Ottakaamme huomioon se, että
meillä ei olisi vastassamme amoas-,
tn an mahtava. Neuvostoliitto, vaan
myöskin satamiljoonainen Itä-Euroo-pan
vaesto.. Sitten siellä on myöskin
neljasataamiljoonaa käsittävä Kiina,
joka juuri alkaa paasta amerikkalai­sesta
avusta huolimatta maaraamaan
omasta elämästään ajettuaan pitkän
ja katkeran taistelun jälkeen Kuo-mmtangin
joukot pois. Toiset Aasian
maat ja Intia ovat myöskin juuri he­räämässä.
'
"Vaiicka otetaan^joka mies. tästä
maasta, Amerikasta ja Englanmsta
olemme silti- -.tJoivottomasti • heikom­malla
puolella. .Haluaisitteko, te täl­laista
sotaa?" han kysyi ylslsolta. " E r
vasrattiin tuhansista suista,
, '-Ky-sym tata Englannissa", han. sa­noi
• " j a siellä vastattiin samalla t a -
vaHa. En luule,. että kukaan maail-n;
as£sa haluaa sotaa. Siksi meidän
onkin yhdistettävä voimamme ja vaa­dittava^
etta asiatsovitaan neuvotteley-malla.
Ympäri Englantia pidetään
tällaisia ..rauhankokouksia ja vaadir
taan. hallituksia jatkamaan neuvotte­luja.''
v
Berhnm kriisistä han syytti länsi­valtoja,
jotka vastoin Potsdamin ja
»Industrialistin no. 211 i i r j o i t i aa
eräs '^Thomas H U I " ÖntärJpn metsä-misEten
järjestämlHkyQrmyksistä .^ot­s
i k o l l a " J u t t e l e m m e uuäelle!m s a m a s ­ta
a s i a s t a " . V a i k k a l E i r j o i t t a j a sanoo
ttihtfevansa olot j a Järjefetgmistoimln-n
a n Ontarion metsäkäinpillä parin--,
k j m i m e n s n vUoden ajalta, ovat hänen
esittelynsä k e k o n a a n h a r i i a a n j o h t a v i a .
Onko se t i e t o i s t a t a i j o h t u t i k o se t i e -
i tämättömyydestä? Uskon .fesn J o h t u -
! v a n siitä, e t t s i k i r j o i t t a j a ole t i e t o i ­n
e n O n t a r i o n metsämiesten^aikaisem-mistä;
j b r j£Stäml: t c i m i n n o ' ^ a j a sek­s
i h ä n r a k e n t a a v^itt?ensä'olet-tamuk-s
im ja vääristelee höysteeksi.
K o s k a ^ T h o m a s f y y t t a a ;.Vapauden
U o t i a siitä ettei h a n m i i l i a tuntisi
mets5oloja; tävtyy m i n u n k o h d a l t a ni
Dsrustella miten tunnen paremmin
eräät asiat k u i r . Thomas.; • K u n T h o ­mas
muistaa j o t a k i n kahdenkymme­n
e n vuoden ajal«:ay n i i n t o t e a n olleeni;
a s i a i n k u l k u a lähellä y h kolm.?feymi
mentä vuotta. Kolmekymmentäseit­semän
v u o t t a 3'tten r y h d y i n Suomessa
v s r u s t a u t u m a a n lähtöä; tähän m a a ­h
a n . Olirt kolmentoistavuctias k u n
o l i n kevättalvella propsia kuorimassa
ja toukokuussa lähdin t u k i n u i t t o o n,
joka päättyi e l o k u u n lopulla^ E n n e n -
k u m Thomas o l i käynyt C a n a d a n m e t ­sissä
o l i n m i n a työssä s a h a l l a v . 1913,
k a t k a i s i n j a a j o i n t u k k e j a j a r a t a ­pölkkyjä
v. 1915, t u k i n k a a d o s s a M me
C e n t r s n kämpillä v. 1916, P i g e o n T i m r
ber C o : n P o r t A r t h u r i n päresah*alla v ,
1917, P u s s e lm kämpällä B l a c k B a y s sa
V. 1917 syksyllä j a K a l l i o n kämpällä
V. 1918 t a l v e l l a . ; K a i k k i tämä t a p a h ­t
u i kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Sen jälkeen olen ollut joskus metsissä
j a m u u a l l a k i n . *
V . 1919 l i i t y i n rwW:n jäsenyyteen
Crosbyssa Minnesotassa, työskennel-lälcseni
teollisuusnnionismin puolesta.
K u n t u l i n t a k a i s i n O n t a r i o o n v. 1920
l i i t y i n täällä L u m b e r Worker3 I n d u s t ­r
i a l U n i o n of C a n a d a a n (Canadan
Metsätyöläisten T e o l l i s u u s u n i o ) , joka
oli perustettu länsirannikolla a i k a i -
j r t k a elivät J u u r i p a r h a U l a a n järjesij
mässä työläisiä taloudellisella rinta*-
m a i l a . A l k a e s s a a n tuon s u r k e a n ij^'
sa. h e h u u s i v a t ^ ettÄ " k a i k k i tgy^
t a p a h t u a I W W ; n jiimen a l l a j a pijf^J
t\|^.ien m u k a a n ! "
J o k a e i suosiosta tiskonut heidän po.
l i t u k k a a n s a n i i n iturkustä k'Jnni w
p a k o l l a u l k o m a a n . Eivätko asiat oi.,
1 set J o k s e e n k i n tähän suuntaan sujj^
t a a n ? M u i s t a n k u n kävin p a r i n a t j t
synä Dakotassa, Montanassa ja g^ii
katchewanlssa elonkurjuptöissä, ettj
I W W : n Järjestäjät toimivat rsvolre^
r i n kanssa. Thomas kai on kiiiBm
n a i s t a asioista? Allekirjoittanut atit-'
t c i m i e l i h y v i n . I W W : n järj estämistä
elonkorjuutyöläisten keskuudessa,
ka sillä a l a l l a e i o l l u t muita iiniöita.
M u t t a metsätyöläistien keskuudessa oli
k i l p a i l e v a järjestämistappelu häjotns.
työtä j a t n o m i t t a v a a , j a sen tuoraitd^
i;at taistelevat u n i o n i s t i t j a muut •jär­jestyneet
työläiset, a i v a n samoin koin
k o m m u n i s t i t k i n . V
I W W : n h a j o i t u s t o i n u m i a n tulck-e-n
a h e i k k e n i L u m b e r Workers Indust­r
i a l U n i o n o f C a n a d a täällä Ontarii
ossa n i i n p a l j o n että se piti melkein
u u d e l l e e n rippeistä järjestää kohnät.
t a k y m m e n t a v u o t t a sitten. Eikö asiat
ele näin?
Se o l i j u u r i tämä L W I U of C , joka
m u u t t i itsensä r i y k y i s e k s i Lumber and
S a w m i l l Worksrs U n i o k s i liittyiöällä
n3'kyiseen emäjärjestöon; ollakseen
yhdistettynä toisten alojen järjesty,
n e i d e n työläisten kanssa "tuotannötll.
sen k e h i t y l i s e n t u l o k ^ n a " , sillä On-t
a r i o n metsämiehet o l i v a t käyneet Q.
p i anicarat pulavuodet, soppafinjat,
työskennelleet $15.00 kankausipalkoil.
l a j a k o v i e n t a i s t e l u j e n . tuloksena sai
dysiti
fvalii
ukais
idysniith,
•saarelta
asia Vapai
jijnä maan
j3je tiedott
nnastammt
^tä yleise!
täUä saar<
vahan t
tsä- ja sah
läynnissä
kylmä -ja;
n olleet tl
jsissa
Uusi unionf,
losopimus i
ijuun kun
rotettun 13
Icultenku
tättomaksi
fottivat tay
päivässä
g*us tapahtui
tua, jollo:
aksamaan r
Kyetäksemr
s e m m i n j a a l k o i järjestämään myöskin tulvat. Siinä tilanteessa nykyisen
vat ensin palleat nousemaan vain inhyokkayl!
$26.00 k u u s s a . M u t t a se o l i nälkäpalk-lia.
Myösldn o l i O n t a r i o n metsäbähi.
pillä edelleen t u p l a p n n k a t j a miinten
k u r j a t olosnhteet. Ainoastaan yhteis­t
o i m i n t a toisten Jfixjestyneiden työ­läisten
kanssa muodosti sen voinian
j o n k a edessä puutavaparoonit polvis.^
civat ole hyväksyneet tata "apua'' ovat i Jaltan sopimuksia ovat. perustaneet
nyt jo paremmalla pohjalla .kun ne uuden pääkaupungin Jä ottaneet käy-jotka
ovat sita saaneet ja naica mai­ta
ei ole alistettu siirtomaiden ose-t
antoon erillisen valuutan.
Neuvostoliiton määräysvalta naapu-maan,
jossa amerikkalainen dollari f rimaissa on ainoastaan seurauksena
olisi maaraajana.
Puhuessaan,uuden sodan mahdclli-suudesta
liän sanoi "ettei se sumkaan
tulisi olemaan sota, .jcta käytaisnn
nappia pamamalla. Vaan verisin ja
pitkäaikaisin mita maailman historia
s:ita, etta naita maita ama käytettiin
hyökkäyksen tukikohtana. Amerikal­la
ja Britannialla on 143 tukikohtaa
Neuvostoluton rajoilla, mutta me syy-tamm^
sita laajentamishalusta.
"Meillä olisi paljon »oppimista Neu-tuntee,
Vaikka Amerikalla onkm ka- | vcstoliitosta, sillä siellä on kansalla
täällä. R y h d y i n s e n järjestäjäksi j a
o l i n u n i o n P o r t P r a n c s s m p i i r i n edus­t
a j a n a O B U : n konventsionissa s y k s y l ­lä
V. 1920. E n " k a l a s t e l l u t p o l i i t t i s e en
puolueeseen", s i l l a u n i o n o h e l l a k u u -
l u m s n h e n . a i k a a n v a i n C a n a d a n S u o -
m a a i s e e n Järjestöön. M u t t a O B U : s ta
t u l i h a j o i t u s l i i k e j a I W W alkoi myö­h
e m m i n Canadan metsilsä h a j o l t u s -
p o l l t h k a n j a k i l p a i l e m a a n Lumber
VVorkers " I n d u s t r i a l U n i o n o f C a n a ­d
a n jarjestamistoimirman kanssa.
T a l l o i n minun täytyi sanoutua irti
I W W : n jäsenyydestä j a ' t u o m i t a s en
h a j o i t u s t y o .
T a s t a alkaen, o i k e a l t a h i s t o r i a l l i s e l ­t
a perustalta, voin sovittaa k a i k ki
T h o m a s i n lauseet p u h u m a a n häntä i t ­seään
vastaan, a s i am t a p a h t u m i a k a - yästaaii
sitellessä.
I W W : n j o h t a j i e n " a i v o j e n " k o r k e in
a j a t u s j a t o d e l l i n e n p y r k i m y s o l i t a p ­p
a a j a hävittää k a i k k i sellaiset uniot,
„ yhtenaini
mme on jö,
ijme lokak.
inka johdost
innossa toin
Ipailevaa ja
t keskenaar
Tooneille til
idistamiseen
esimerkke.
öläisten ke
akkamak.sui
u n i o n j o h t a m a l a k k o v. 1946 johti voit­t
o o n j a pafcoitti metsäyhtiöt allekir­j
o i t t a m a a n sopimuksen, jossa poistet­t
i i n t u p l a p i m k a t , k o r o t e t t i i n palkkoja,
jne. L u j i t t u n e e l l a järjestövoimallaan
u n i o p a k o l t t i O n t a r i o n paperipuu-ja Hvall Streetlr
tukklyhtiöt uusimaan sopimukset v. reetin mon
1947 j a t a a s tänä v u o n n a parannetoil.' niiden muk
la ehdoilla olosuhteisiin j a palkkaan t eivat voi s
nähden. : htim, silla n
H e i k k o u k s i a L & S W U : s s a on, mut- laisimme
etuja, j o i t a meillä e i ole, k u t e n k o h o a ­v
a elmtaso, paremmat p a l k a t , alenevat
h i n n a t , täysi t u r v a kehdosta h a u t a an
a s t i vapaan s a l r a s h o i d o n k a u t t a , s e ka
oikeus työhön. Siellä o n s u u n m t e l t u
talous meillä demokraattisissa maissa
v a l l i t s e v a h kaaoksen s i j a a n.
" S i t t e n me i l i m e t t e l e m m e . että h e i ­dän
aatteensa saa J a l a n s i j a a E u r o o ­passa
j a syytämme heitä v a l l o i t u k ­sesta.
Onko se p a h a v a l l o i t u s ? J o ­k
a i s e l l e tarpeidensa m u k a a n . T o i v o i ­sin,
etta he v a l l o i t t a i s i v a t m e i d a t k m . "
H a n sanoi ihmettelevänsä jos e i
N e u v c s t o l i l t o l l a ole atomipommia.
M u t t a se e i h a l u a s i t o a käsiään m i l ­lään
kontrollisopimuksiUa, v a a n h a ­l
u a a kehittää f a m a n uuden i h m e e l U -
sen voiman kansansa hyödyksi, eikä
ihmiselämän tuhoamiseksi. — E . L .
t a jäsenistö niistä huolen pitaa, ei-vätkä
ulkopuoliset hajolttajat.
M i k s i te s i i s h a j o t a t t e , J a toimittesai
m a i l a t a v a l l a k u i r i lalvayhtiöitten kä­t
y r i k s i Itsensä m y y n v t S u l l I v a n ja här
n e n r i k k u r i u m o n s a t o i m i laivayhtiöit.
ten kanssa C a n a d a n merimiesuniota
A u t t a e s s a a n metsäyhtiöitä
hajoltustyössä o l i s i t t e nähtävästi iloi­sia
L S W U h a j o i t e t t a i s i i n J a sopimuk­set
revittäisiin rikki j o t t a metsämiehet
ohsivat : työnantajain mielivallasta
r i i p p u v a i s i a p a l k k o i h i n J a o l o i h in näh­den.
S i l l o i n olisi p o l i i s i v a l t i o j a siel­tä
lähtisitte puhumaan työläisille
suurpääoman h u r t t i e n J a pistimien ta­k
a a , ja> työläiset j o u t u i s i v a t olemaan
ei v a i n p a l k k a o r j i a , ' v a a n sen lisäksi
h e n k i o r j i a ; j o k a a n t a a yhtiölle mää­räys-
j a p a l n o s t u s v a l l a n u n i o n asiois­sa.
••• •
S i i s vapaus j a paremmat työ- ja
elinoikeudet ovat k a i k i l l e metsamiebl-le
k a l l i i t a . Paperipuu- ja tukkiyhtiöt
kauppakamari Ja suurpääoman muot
hajoitusvoimat yrittävät punakanlma
kiihoittaa, j a Industrislistin Tbonia«
tekee palveluksensa samoin.
T h o m a k s e l l e a n t o i vastauksen oike­a
s t a a n C a n a d a n Trades and Labor
C o n g r e s s i n presidentti Percy Ben-gough
puhuessaan F o r t . Winianiin
k a u p u n g i n s h a a l i l l a kun han julisti:
. niin seura"
kuka tahan
Iivoimia. £
hma; alkaa
ly sosialistij
senistonsa; i
y.m.s. silloi
anian johtar
Kuulehan T
iamari pois
us, että rw'\
itaan tyolais
nan Vallila,
an loukkaav
"kasitellaäi
n sma Thon
Haluan
. lukuisena
marrasku
Tuhanr
pöydästä
Erikoin
Muistat
NOLALU
PÄfVÄN PAKINA
Riinan kansan vapaussota
Kuuluisa -amerikkalamen kirjailija jclla on ratkaiseva merkitys taistelus-
Kreikan "mallidemokratia"
V Kreikkaa on talla puolen .Atlantin ylistetty ainoaksi todella de­mokraattiseksi
maaksi Euroopan siina osassa—ellei oteta huomioon
Turkkia.
• Nyt sitten saatiin pari kouraantuntuvaa esimerkkiä .\tenan halli­tuksen'•
demokraattisuudesta".
* Demokraattisten kansalaisten ja varsinkin työväenliikkeen jä­senten
teloitukset tulivat Atenassa niin yleisiksi, että \ ' K : n yleisko­kouksen
presidentti, Australian ulkoministeri Herbert V. Evatt joutui
sejkaäntumaan as'aan ja vetoamaan maailman yleiser\mielipiteen pai-niistuksen
mukaisesti, että Atenan monarkistifasistinen hallitus lyk­käisi
kymmenen kuolemaantuomitun merimiehen teloittamisen.
, Täysin tietoisena siitä, ettei demokraattisten kansalaisten Joukko­mittainen-
teloitus siedä päivänvaloa maailman yleisen mielipiteen edes­sä
-Atenan hallitus kuunteli nyt järjen aan ta ja-lyXkasi naiden miesten
teloittamisen tuonnemmaksi. Täten .Atenan hallitus myös tunnusti,
ettei se itsekään usko teloitusohjelmansa "oikeudenmukaisuuteen".
Mutta vieläkin kuvaavampi on Atenan parlamentissa tapahtu­nut
pahoinpitely. Liberaalinen edustaja Georue Borozanis iimoitii
kannattavansa Evattin suunnitelmaa. Hänellä oli kyllin paljon roh­keutta
sanoakseen, että Kreikan pitää pyrkia-yhtcisy^imarrykseen
naapurimaittensa kanssa, sillä '"muuta ulospääsyä ei ole". ,Mutta
"demokraattisuudestaan" kiitetyn Kreikan parlamentin jäsenet kau­histuivat
tällaisesta puheesta, raahasivat Boro/:anisin ulos ja pieksivät
ja potkivat hänet siellä pahanpäiväiseksi. Se on kreikkalaista malli-demokratiaa
mitä ylläpidetään ja kehitetään^larshallin avun pistin­ten
turvissa. • .
M a r k T w a i n sanoi, e t t a K i i n a s s a o l ­l
e s s a a n hän t u l i tietämään, j o t t a s i e l ­lä
on^ p a l j o n k i i n a l a i s i a . T o d e l l a k in
k i i n a l a i s i a o n p a l j o n . K i i n a on. s u u ­r
i n kansa m i t a o n m a a i l m a s s a . E i
s u i n k a a n ole k o s k a a n v o i t u t a r k a l l e en
leskeä sen asukasmäärää, m u t t a se
I n i i t e n km • t i e d e t a a n , että kiinalaisiäi
o n : h u o m a t t a v a s t i y l i 400 m i l j o o n a a .
O n selvää, etta n a i n s u u r e n kansan
a s e n n o i t u m i n e n m a a i l m a n p o l i t i i k a s sa
on äärettömän vaikuttava tekijä.
K i i n a o n myös- s u u n * m a a , jossa
o n suuret l u o n n o n r i k k a u d e t ja^ koska
K i i n a s s a vielä vallitsee feodaaliset
omistussuhteet; m m sellaisessa maas-
Hän o n a i - '^'^ ole v o i t u k a y t t a a n a i t a - l u o n n o n -
— ( ? r i k k a u k s i a y l e i s e k s i hyödyksi. K u n a on
m a a n t i e t e e l l i s e n asemansa t a k i a
myöskin h y v i i i tarkea. Se o n B u r ­m
a n , I n d o - K I l n a n , I n t i a n j a M a l a y a n
n a a p u r i m a a j a j o s K u n a s s a k a n s a l l i -
sa sodanlietsojia vastaan. Samalla se
merkitsee m a a i l m a h s u u r i m m a n k a n ­s
a n vapautumista i m p e r i a l i s t i e n o r ­juudesta
j a a v a a s i l l e v a p a a n t i e n s o ­s
i a l i s m i i n i ; , • •
Tuleeko k a n s a n a r m e i j a v o i t t a m a an
K i i n a s s a o n k y s y m y s , j o k a c n k a i k k i ­en
edistysmielisten i h m i s t e n mielissä
nykyään. I h m i s e t seuraavat järmityk-s?
liä K i i n a s s a käytävää t a i s t e l u a ; N o i n
vuosi s i t t e n p u h u i täällä Suidburyssa
t r i Endicott, j o k a o n syntjmyjt. K i i ­nassa
j ä oli s o d a n äikänä C h i a r i g K a i -
s h e k i n neuvonantaja. Hän sanoi, e t ­tei
hän t a v a l l i s e s t i ennusta;' m u t ta
k i i n a n tulevaisuudesta hän e i m a l t a
o l l a e n n i i s t a m a t t a . Hän Sanoi 'kisko­vansa,
että C h i a n g K a i - s h e k i n mätä
h a l l i t u s pysyy vallassa k o r k e i n t a an
kolme vuotta. ' •;,
M a n d s h u r i a n tapaukset osoittavat,
ettu t n E n d i c o t t i n ; e n n u s t u s toteutuu,
n e n vapaustaistelu, päättyy kansan j 300,000 C h i a n g K a i - s h e k i n miehien j a
v o i t t o o n , n i i n s i l l a o n s u u n vaikutus j u p s e e r i n antaut^uninen M a n d s h u r i a s -
edellämali^Jttujen m a i d e n k a n s a l l i s e n i s a melkein t a i s t e l u t t a aseineen p ä l -
vitpaustaistelujen kehitykselle. K u ­vineen
osoittaa k u m k a K u o m i n t a n g in
n a n kansan voitto merkitsee myös h a l l i t u k s e n joukot ovat käyneet h y -
i m p e r l a l l s m i n r a j a t t o m a n r 11 s t o n jvin epäluotettaviksi. Viimeiset tiedot
päättymistä Itse K i i l a s s a . [kertovat, että pohjoisessa S u c h o n in
K a i k k i nama ovat tekijöitä, j o i d e n I r i n t a m a l l a o n jälleen viisi , K u o m i n -
v u o k s i imperialistiset v a l l a t , niiden
etunenässä. U S , o n k i i n t y n y t K i i n an
t a p a u k s i i n . Rauhaa rakastavat
ihmiset ovat kiintyneet K i i n a n t a ­p
a u k s i i n sUcsI. e t t a jos k a n s a l i i n ' : n , v a -
p a u s t a i s t e l u päättyy K i i n a s s a voittoon,
n i i n se merkitsee r a u h a n puolustavien
v o i m i e n suimnatonta lisääntymistä,
l a n g i n a r m e i j a n rykmenttiä k a r a n n ut
kansa^larmelJan puolelle aseineen J a
yaiustemeen. T i l a n n e o n k e h i t t y n y t
sellaiseksi, etta Chiang K a l - s h e k ln
luotetuimmat k e n r a a l i t k a a n eivät l u o ­ta
omaan a r m e i j a a n s a koska y k s i p a ­ras
hänen ylemmistä komentajistaan
k e n r a a l i P a i C h i n g - h s i kieltäytyi r y h ­tymästä
pohjoisen r i n t a m a n k e n t t a -
k o m e n t a j a k s i .
J o s K u o m i n t a n g i n a r m e i j a n - a s e ma
.pohjoisessa on t u l l u t sietämättömäksi,
n i i n ei s e n asema ole hyvä etelamas-i
s a k a a n . Siellä t o i m i i k u u l u i s a y k s i s i l ­mäinen
k e n r a a l i . L i u P o - c h e n g v a l l o -
a r m e i j a n s a kanssa,. J o k u a i k a s i t t en
eväs K u o m m t a n g i n kenraah joutui
a n k a r a n arvostelun alaiseksi s i k s i , e t ­ta
hän ei v o i n u t t u h o t a tätä y k s i s i l ­mäistä
k e n r a a l i n a r m e i j a a . T a m a s y y ­t
e t t y k e n r a a l i p u o l u s t i i t s e a a n , sillä e t ­ta
k u n hänen ylemmät päällikkönsä
a n t o i v a t hänelle määräyksen hyökä­tä
kenraah L I u n armeijaa vastaan
vississä paikassa, n i i n yksisilmäistä
k e n r a a h a eikä hänen a r m e i j a a n s a ei
löytynyt sieltä ensinkään. P i a n t ä ­män
jälkeen k e n r a a l i L i n n armeija
hyökkäsi akkia K u o m i n t a n g i n a r ­m
e i j a a v a s t a a n k o k o n a a n toisessa p a i ­kassa.
K u n hän k i i r e e s t i h e i t t i j o u k ­konsa
sinne, missä L i u s u o r i t t i yllä­tyshyökkäyksen,
niin yksisilmäinen
k e n r a a l i joukkoineen o l i kadormut
k u i n kaste m a a h a n.
K a i k e n tämän lisäksi K u c s n i n t a n g i n
a l u e e l l a vallitsee t a l o u d e l l i n e n j a p o -
h i t t l n e n sekasorto. Pääministeri j a
r a h a m i n i s t e r i ovat jättäneet e r o n h a -
kemuksensa. Nälkäiset Ihmiset S h a n g ­h
a i s s a ovat hyökänneet k a u p p o i h i n j a
ryöstäneet r u o k a t a v a r a a sikäli k u in
s i t a o n löytynyt, B U P : n tiedonaimos-sa
sanotaan, että S h a n g h a i s s a m a k s aa
r i i s i $3.42 pauna j a m a k k a r o i s t a o n
v a a d i t t u Jopa' k a h d e k s a n k l n d o l l a r i a.
12,000 rautatieläistä o n lakossa k tm
h a l l i t u s ei o le m a k s a n u t h e i l l e p a l k ­kaansa
riisissä,
T o r o n t o S t a r i n viime m a a n a n t a in
numerossa o n u u t i n e n , jossa k e r r o t a an
c a n a d a l a l s e n lähetystyöntekijän miss
J e a n K e l l e r m a n i n k i r j o i t t a n e e n v a n ­h
e m m i l l e e n K i t c h e n e r i i n , että H u n a ­n
i n alueella toimivat lähetystötyön- j e n riemu. — U o t i ,
tekijät o v a t ostaneet jeepin sitä,var­ten"
että pääsevät pakoon kun punai­set
tulevat. . T i l a n n e t a a l l a on hy­v
i n v a k a v a " , k e r r o t a a n miss foUer-m
a n i n k i r j o i t t a n e e n . "Vahan vasta-n
n t a a , jos enslnlcäan, odotetaan pai­k
a l l i s e n väestön t a h o l t a ."
M e i l l e c a n a d a l a i s i l l e o n K i i n a n ky­symys
tärkeä s i k s i , että Canadan hal­l
i t u s lähettää K u o m i n t a n g i n hallituk­selle
aseita. Aseiden lähettäminen
s e l l a i s e l l e h a l l i t u k s e l l e , j o k a on tuhon
edessä e l o le t u o m i t t a v a ; yksinomaan
v a i n siksi, että s i t e n tuhlataan tur­h
a a n k a n s a n varoja. Se on vieläkm
tärkeämpi s e n t a k i a , että täten tue­t
a a n fasisti C h i a n g Kai-shekin dlk-t
a a t t o r i h a l l l t u s t a , joka yrittaa pitaä
K i i n a s s a vallassa feodalistisen omis­tusmuodon,
Joka jo sellaisenaan on,
t u o m i t t a v a a .
O n kuvaavaa, että kun vapautta t a ­v
o i t t e l e v a n K i i n a n kansan pyrkunyk-senä
o n s a a d a s u u r i n piirtein sellainen
p e r u s t u s l a k i k u i n USA:ssa on, Jote
a m e r i k k a l a i s e t kauppaavat muille esi­merkillisenä,
j a k u n kiinalaiset pyy­tävät
a p u a sen saamiseksi, n i i n aJne-r
l k k a l a l s e t sanovat ettei se sovi kii­n
a l a i s i l l e .
I m p e r i a l i s t i s t e n sodanlietsojain hä-l
y y n t y n e i s y y s K i i n a n tilanteen J i * -
dosta. Joka" Umenee k a i k k i e n kapUa-l
i s t U e h t i e n toimituskirjoituksista,
h e l p o s t i ymmärrettävä. K u n Kiinaa
k a n s a n vapaustaistelu o n paattynj'
K i i n a n k a n s a n voittoon, kuten se var­masti
tulee päättymään, n i m ase-,i«
m y r k k y k a a s u k a u p p i a a t k a t s e letat
k a u h u i s s a a n k u i n k a r a u h a a rakasta­v
i e n m a i d e n alue u l o t t u u s u u n n pie­t
e i n Välimerestä j a Berliinistä aip»
K e l t a i s e e n mereen. M u t t a m i t a enen^
män asekauppiaat kauhistuvat, p
s u u r e m p i o n r a u h a a p u o l t a v i e n kapso*
9
| i | | | ; , | . | , ; ;