Vapaus, December 14, 1948

              m
pmä
m
ii
»
9'-
9':
9
9
*9> \ '
D
» 9 99 '•
JOULU-NYT
Teemme, ensiluokkaisen työn Umtu aineilla
RAYMOND BEAUTY SALON
lOElmSLE» Puh. 3-1493 Sudbury
'O
' e
o
v O
of
o
'O
''p
'.o
o
o
.o
o
' o
o
o
o
o 0
1
-asetetun
njohtaja
5i Perjanta
ien yhdist
mteer^;',
ksen Öinoi
idontoimit
.tl sovinto]
npi, että
e tämän
sessa'jos
radyttäväs
han h
mkuln tili
1 esitti;
.. johtoku
5 piirin; ed
ianoi kesk
maidontu
Dkouksen
nasa käyt
NAISET!
Meillä on valikoima
Naisten takkeja
Joululeninkejä
o • Creper* moire-;,^ satiini-
/ ja taifeta-kankaisfa
Lasten vaatteita
0 Lumipukuja^ sveiereila
y.m.
BäEIMI KOSKI, APULAISENA
VARIETY^
SHOP
PUH. 7-7904
K&L
84^LM ST. W: SUDBURY
laudankai
ime kesä
mnustuks
tumanvar
iti murha
iiijriiimiiunimi
^AXI
Istaja
ipine.On
Dfew kimnostautui taas
omalla tavallaan
vaalikokouksessa
Annapolis Eoy^i, N. S. — Acadian
yliopiston presidentti J . 'Watson Kirk-connell
kutsuttiin palauttamaan jär^'
jestys mainitussa yliopistossa pidetys­sä
vaalikokouksessa viikonlopulla,
kun. Jpigby-Annapolis-Kings-vkaUpU-xlEsä
täytevaaleissa ehdokkadna ole--
Vien kokouksessa uhkasi: tulla ilmitap­pelu.
. : Tässä kokouksessa kunnostautui On­tarion
konservatiivijohtaja George
«Jrew taas samalla tavalla kuin viikko
aikaisemmin Carletonin vaalipiirissä
•Bichmondlssa Ont. i 'Drew puhui kon­servatiivisen
ehdokkaan jaM. J. Cold-w.
ell CCP:n ehdokkaan puolesta. Orew
sanoi ;puhesssaan, että CCP on' luon­teeltaan
"kansallissosiahstinen", jol­loin
Coldwell hyppäsi mikrofonin eteen
ja yritti sysätä Drew pois sen ääres-;
tä. Molemmat*käyttivät, senjälkeen
väheman mairittelevia nimityksiä toi­sistaan.
Prof.Kirkconnell astui riite­levien
väliin ja kehoitti heitä noudat­tamaan
parlamentaarisia Sääntöjä, jo­ta
paikalla olleet ylioppilaat kannaij;!:^
vat suosionosoituksilla.
liimiiMi^
(Jatkoa)
TAISTELU AIAATALOUSPOU-TOKAN
SUUNNASTA
Suomi on kehittymässä teollisuus-valtaiseksi
maakd, mutta sUt» buoU-niatta
suurin oisa- väestöstälisaa tällä
hetkellä toimeentulonsa' maataloos»
tuotannosta, i SuTxtin osa: maai^ väes­töstä
asuu maaseudulla, johon-myas
kansantaIo^s nojaa tois^Ia Jalallaan:'
Maan menestyksen ehtonaionkaupim-kien
ja maaseudun; väestön tasavertai­nen
. menestyminen " ^ hyvinvointL
Vaikka kapitalistisen järjestelmän lii­kelakien
: mukaan \^upungin'^ jff maa­seudun
välillä. valUtseekla ristiriita,
nän kaupungin ja; niaaseuduntyöta*
tekevien taloudellinen «asema on sikäli
MOTORS & EQUIPMENT
65 Larcb Si. Sudbury
PuheUmet 8-8344 ja 5-5663
PALVELLUT SUOMALAI­SIA
YLI 35 VUOTTA
1^ FORD & MONARCH henkilö­autoja
O FORD KUORMA-AUTOJA ja
traktoreita'
W. MARTIN
Suomalainen; Myyntiedustaja
Ukrainalaiset saavat
myydä viljansa
vapailla markkinoilla
Moskova, Ukrainan hallitus on
julkaissut säädöksen,; jonka mukaan
Ukrainan maalaisvässtollä on oikeus
myydä kasvattamansa vilja ja aurin-j
gonkukkien siemenet vapaasti mihin
haluavat.
Tämän päätöksen sanotaan aiheu­tuneen
tänä vuoima tulleesta hyvästä
sadosta ja siitä, että maalaisväestö on
ylittänyt '•• valtiolle kuuluvan viljamää­rän
suorituksen. Säädöksen uskotaan
aiheuttavan viljan markettlhinnan
alenemisen.
Se on Birksistä täiiä Jouluna
Jllä
aitaudm
;ataudin
Lsua Iin­anne
01-
vatsas-ossanne,
iineksm
läakipua
kamista
iko r€U-iivyttely
TilIENI
kallmen
alttaäk-lankaan
IiMENI
eet vat-jälkeen
llollmeD
i lihas-l
issatail
tyynär-r
uuvalo,!
a jäse-l
irahai-l
^ttäkäfll
[ZARBi
•isaltä-|
mälseoi
icsia jaf
larkifl-kerraul
LOISTOKKAITA PUUTE­RIRASIOITA
kohtuullisilla''
hinnoilla, valmistettu jalo-kivipronssista,
joitain kak­sivärisiä,
kauniisti koristet­tuja.
Valitkaa yksi itsellenne ja
toinen joululahjaksi.
lokeri-
ED
Suomalainen myyjämme
AINO P I R S K A N EN
Jilelihyvälla p a l v e l e e
teitä kun käytte kau­passamme.
Ostakaa Joulusinettejä
DURHAM JA LARCH KAT. KUtM. SUDBURY
camalllalnen, että heidän perusetunsa'
ovat yhteiset. Luokkajako kulje
kaupunkilaisten j a maalaisten'välillä,
kuten maalaislUton teoreetikot ovat
koettaneet todistella, eikä kaupunkien
kuluttajain ja maataloustuottajain
yaliUä, kuten taniierilaisen sosialide­mokratian
teoreetikot ovat usein väit­täneet,
vaan yhtäältä kaupunkien ka­pitalistien
jA maaseudun suuromistä-jien
ja toisaalta kaupunkien työläisten
ja maaseudun työläisten, pienviljeli­jäin
'ja tydtäleksvän talonpoikaisten
i valilla. ^'Jsrusluokksjako asettaa kau-
Välillä. I^erusluokkajako assttaa kau­punkien
ja maaseudun riistäjiä vas­taan.
-
Kuten sanottu, tanneölainen sosiali-'
demokratia' ei aina tahdo timnustaa
tätä perustavaa tosiasiaa. Väinö Tan-r.
er puhui mielellään tuottajista ja
kuluttajista tarkoittaen/ tuottajilla
enimmäkseen/maataloustuottajia, joi­hin
hän laski kaikki talonpojat. Sel­laiselle
teoreetikolle kuih Väinö Tan­ner,
jonljja elämäkertaan hämn omat
ystävänsäkin ovat ottaneet motoksi
runoilijan väitteen "kaikkish teorioi­da
harmaudesta", moista asioiden se­koittamista
ei voi laskea suureksi syni
niksi. JMutta näinkin yksinkertaiista
asiaa o,^ kuitenkin'selosSattiva silloin;
kun väitellään fosdem; puoluetoimis­ton
herrojen kanssa, sillä hefdän tut­tavapiiriinsä
kuuluu edellsenkln hen-^
kilolta, jotka' tavalla täi toisella koet.
tavat saattaa kaupunkien palkkatyö­läisiä
ja maaseudun työtätekeviä ta­lonpoikia
sotajalalle kesksnään.
Sellainenvherra" bn esimerkiksi Un­to
Varjonen, Joka, mielellään teoreti­soi
taistelevan sosialidemokratian ni-i
missä. Oppl-isärisä'*1^älnö Tannerin
tavoin hän puhuu, usein s^mmamutl-;
kassa palkkatyöntekijöistä ja maata­loustuottajista
jylisten • voimallisesti,
viimemainittuja vastaan ja ollen puo­lustavinaan
ensinma^nittujai Todel­lisuudessa
han ei kuitenkaan puolusta
palkkatyöväkeäkään, i vaan esiintyy
^tannsrils-Isen sosialidemokratian kaa-vcjBT.
mukaan pyrkien: saattamaan
Js^punkien ja maaseudun työtäteke-:
vän väestön taisteluun toisiaan vas­taan.
Tässä tarkoituksessa tanneri­lainen
sosialidemokratia koettaa hä­mätä
lu okkasuhtelta puhuen mielel­lään
"tuottajista" ja^ "kuluttajista".
Talonpojat ovat sen mukaan'"tuotta­jia"
ja työläiset '.'kuluttajia". Todel­linen
luokkajako, kapitalistit j a työ­läiset,
jää varjoon.
TASAVERTAINEN LIITTO
MAHDOLLINEN
Mikään ei kuitenkaan ole kaupunki­en
palkkatyöväelle turmiolUsempaa
kuin taistelu maaseudun työtäteker
vä väestön''etuja vastaan.. Se takaa
Ja talonpoikalston ybtelsponnlstusten
tulokEcna näissä maissa—'fsb^Idcosl»-
vakiassa. Bulgariassa. Jugoslaviassa.
Puolassa.^ Romaniassa, Unkarissa ja
Albaniassa — on maan tuotantoelSmS
Johdettu demokraattlsUle iialte^.'
Maaseudulla «» ni>: ippr^^nnyt' 1wBja^
kontoista > kansanvaltaisaa tOaiiifdioX'
mia. Joka on ottanut mt&t^ll>ois~jDä^
kapitalistiea Ja kattanohferrojen' bmlis-tuksesta
Ja antanut ne maaseudun
työtätekeväUe väestölle. ti&a^Udun
väestö puolestaan on tukenut kaupim-kien
^ölälsiä suurteollisuudea^nsal-listamlsessa.
mlkä^sekin on koitunut
yhtä paljon:^talonpolkaistott kub^ t$di
loistenkin hyväksi; sillä sehän on va­pauttanut
työtätekevän, talpnpoikais-ton
pankkien velkaorjuudesta ja kar-tanoherrojen
orjuudesta. Kokonaisuu­dessaan
nämä^ 'Valtavat uudistukset
ovat hyödyttäneet koko kansantalout^
ta'^'Ja vaikuttaneet tuntuvasti-tuotan­non;
nopeaan nousmm. '.Siltä; pohjalta
cn< ynunärrettävä, «niksi i^dc^' mai­den
vaaleissa kommunistit, mainittu­jen
Auudlstustenjohdonmuktdämmät
puolustajat, ovat saaneet niin kaupun­kien
kuin maaseudunkin työtätekevän
väestön enemmistön ^.kannätukseni^^
Yhtä ymmärrettävää on että näiden
uudistusten. Jyrkät vastustäjat*^ eivät
ole vapaissa'vaaleissa saaneet min-kääjilnlsta
kaimatusta tai Jos^ aluSsi
ovat valheellisten lupauksien tähden
saaneet, niin. ovat > pian sen menettä­neet.
MAAREFORMIN TARPEELLISUUS'
SUOMESSA
Meillä; Suomessel. ei talouden aiälla
tällaisia demokraattisia uudistuksia
varmimmin tuon talonpoikaiston kan­natuksen
suurkapitalisteille ja suur­maanomistajille.
Yhtä turmiollista on
työtätekevälle talonpoikaistolle tais­tella
suurmaanomistajien kanssa palk­katyöväkeä
vastaan. Sekä työväen:et-tä
työtätekevän talonpoikaiston talou­delliset
edut vaativat näiden molem­pien
yhteistoimintaa, tasavertaista
liittoa : kaupunkien kapitalisteja ja
maaseudun suurviljelijöitä vastaan.
Tämä tasavertainen liitto on mahdol­linen,
mutta vain sillä ehdolla, että
työtätekevää keskitalonpoikaa ei lasr
keta yhdessä suurmaanomistajan
kanssa samaan "varsinaiseen talon­poikaiseen
m a a t a i oustuottajakun-,
taan", koska työtätekevä talonpoika ei
öle riistäjä,- niinkuin Huurtllalllset Ja
kapitalistit Kannattamalla työtäte­kevän
talonpojan, pienviljelijän Ja
muun työtätekevän ^maalaisrahvaan
oikeutettuja vaatimuksia palkkatyö­väestö
voi saada sen kannattamaan
työväenli^okan vaatimuksia. Ajamal­la
maaseudun työtätekevän väestön
etuja työväenluokka pääsee tasavertai­seen
yhteistyöhön maascudtm rahvaan
kanssa. ^ ^ '
SiUoih käsitteet "tuottaja" ja"ku-luttaja"
katoavat sisällyksettöminä Ja
niiden tilalle astuvat todclllfiet luok-,
kasuhteet. Kauptmklen palkannautti­jat
yhdistyvätr^maäseudun ftrölälstcn,
plenvUjellJähi Ja köyhien sekä keski­varakkaiden
talonpoikien kanssa yh­teisiä
vihollisiaan, kaupunkien kapir
tallsteja ja maaseudun suurtilallisia
vastaan. Työkansa nouÄe yhtelsvoU
min ottamaan oikeuksiaan niiltä, Jot-lui
eivät te&ityötä.
3IAATA KAIKILLE SEN
TARPEESSA OLEVILLE
Niissä maissa, Joissa työväenluokka
sai toisen maaliolansodan Jälkeen rat-,
kaisevän vaikutusvallan maan asioi-:
hln, se on Jakanut tämän vaikutusval­tansa
tasavertaisesti maaseudun työ-;
tälefccvän rahvaan kanssa. Ty5*aen
ole sodan Jälkeen suoritettu; ^ Eräs rat­kaiseva
syy siihen, znlksi ne on lyöty
laimin, on. Suomen Sosialldemokraat-tlsm
Puolueen aseimoiSuminenviui-
Tn&n taantumuksellisen koönenuon puo­lelle'
kalkkia demokraattisia uudistus--.^
pyrkimyksiä vastaan./ On:tunnettua,
että Suomessa on suurta epätasaisuut^
ta. maanomistussuhteissa.-. :Maamme
300,000:sta viljelmästä : oa valtaosa,
noin 250,000 viljelmää sellaisia. Joilla
en maata korkehitaan 15 ..hehtaaria,
mutta keskimäärin niiden kunkin hal­lussa
on maata vain noin neljä heh­taaria.
Samaan aikaan noin' 700 suur­maanomistajaa
pitää hallussaan .120,-
000 hehtaaria, keskimäärin 170 heh­taaria
kukin. Osakeyhtiöiden hi(llus<>,
sa on lähes. 2.5 miljoonaa hehtaaria
maata, siis enemmän kuin kaikkljen
talonpölkalsvlljelmren y|itehien vi^^^
lysala, Joka on vain hiukan ^11 2 mil­joonaa
hehtaaria. Tästä ii;^kyy, että
Suomessa voitaisiin han^a maata
kaikille sitä; tarvitseville maaseudun
a.«ukkaille. Mutta sittenkään Sosdem
Puolue ei ole kannattanut juJ^nisteellt-sen'
maareformin .'toimeenpanemista
päinvastoin kuin Itä-Emroopan sosiali­demokraattiset
puolutet se on vastus­tanut
sitä. /
SOSDEMIT VASTUSTAVAT :
MAAREFORMIA
Niinpä sosdem puoluetoimisto vas­tustaa
Sosialidemokratian tie-kirjas­saan
kansandemokraattien tekemää
maareformilaklesitystä pääasiassa sli.
lä perusteella, että meillä Jo on ole­massa
ns. maahankintalaki, jonka pe­rusteella
tultaneen .muodostamaan
noin 150,000 tilaa, tonttia Ja lisäalu­etta.
Samalla se kehuskelee, että tä-mäp
maahankintalain syntysanat on
lausunut. Sosdem «Puolue Jo kesällä
1941. No, Jos niinkuin 6Usl, nUn tuo
kehuskelu. on, aiheetonta, sillä maa­seudun
asujat tietävät, ettei tuo niin
pitkäaikaisella p r o p a gandamelulla
puuhattu laki ole ^ suinkaan saattanut
maakysymystä pois päiväJSrJestelmäs.
tä. Koko maahankintalaki on osolt-tautunut
siinä määrin {mutteelllseksl,
ettei siitä saa kunnollista edes korjai­lemalla.
Sen varjolla ei mitenkään
luulisi voitavan ~ vastustaa perusteelli­sen
maaxeformin suorittamista. > ;
trässä.'voidaan viitata vam muuta­miin
maanliankintalain: puutteeni-,
suuksiln, joista näkyy, ettei se ratkaise
kipeäksi k ä ^ t ä maakysiriuystä. -
' On käynyt selyille. ettltvvaikk» laUi
tarkoituksena oli alunperin Ihankkia
maata siirtoväelle,; niln^^en.ic^meen»
pano aiheuttaa.«uurta siirtolaisuutta,
takia toteutettaessa ;maatyöläiset'Ja
monetlplka-asutiistllojen.^ Jcqta mui­denkin
tilojen vuokriaajat menettävät
työpailckänsa.\.Tol8ia< autetaan siten
toisten-yhtä hUomksa aseihassa ole­vien
asemaa huonontamalla,,
Usamaansaanti,on maanhankinta­lain'perusteella
hyvin rajoitettu.. L i ­sämaata
voidaan sen perusteella, an­taja,"
"^milloinfie uuälBn tilbjehmuodos-tamiselle
haittaa-.luottamatta voi.?ta-pahtua'\
Käytäntö on osoltlanut; et.
.täsetuottaainlille haittaa; useimmissa
tapaiikslssa,'iLisänuuuis^^^
ty usein ' asukkaanottolautakuxman
päätöksellä, Joka on aivan kuhx keisa­rin
päätöSilopulUnen Ja muuttumatoni
Ne fl65,000 plenviUelystllaa. JoI(|en
Sosdem, puoluetoimisto katsoo; tatvlt-i
sevan lisämaata;' eiyät.saa sitä maan­hankintalain
perusteella. / , .
^ (Maahanklntälaissa': Oh' muitakin ra^
Joltuksia, Jotka tekevi^t lukemattoi^-
le maantarvitsUollle' mahdottomaksi
saada haluamaansa' maatai.^ lEsImer-
.kiksiseUalseUa^maantarvitsIjallaf Jo­ka
maansaantlhakemustens' tekoai-i-kaan,
siis lokakuun loppuun 1945: men.
nessä. oi! perheetön; ei ollut oikeutta
edes Jättää ' maansaantianoxhusta.
Niinikään on saadun maan hinta siksi
kallista Ja muuta ehdot niin pelotta­vat,
että moni maantarvitsija'' el tb-kalla
yrittääkään hankkia^rnata iä-is^
liyt ifuutavaratuQ- ~
Vancoamer, . - T ä m ä n maakunnan
valtavan pimtavanxtuotax^nQn edessji
ou vientlmarkkinalh^hintain laskemi­nen..
Joka uhkaa eulkcst neljä eahaai
Jokaisesta kyromenostä. KorkcaJaa-,
iui^ella puutavaralla on vielä hyvä ky>r!
syntä. mutta, huonomman laatuista
puutavaraa op Jo Uikaa Ja sitä on yair'
kea myydä edes Jyrkästi ^ennetuiUa
hinnoilla Koska hc kykenevät myy­mään
ainoastaan parhaan osan^tv^;
kien tuotteista, ovat monet'pienem-,
mät tuottajat' ryhtyneet sulkemaan
^kämppiää^- Ja sahojaan. Huonompi­laatuisen
puutavaran hinnat ovat las-^
keneet Yhdysvaltain, markkinoilla
noin, 20 prosenttia kahden; Ja puolen
kuukaudenlUkana.'"eikä kestä, ^auan
ciinenJmin Caiaadan: kotimaiset mark|
klnat'^ttavat :saman suunnan^;;^ ,8an(^
täällä %räänsuuren;puutavarallikkeen
edustaja. Noin 1$ sisämaan sahaa on
jo suljettu Ja eräs suurimmista sahols-*
ta, lyhensi viime viikolla> täällä ,työ|
viikon pituutta. vvTäkälälsten Ja ^Van|
couver-saaren sahojen Ilmoitetaan^
valmistuvan panemaan pois työstä:
kolmannen, :jop,a toisenkin työvuoron
miehet, liikatuotannon' jdhdoäA.
män lain perusteella.
Sellainen luovutusastelkko, >o t a
maanhankhitalakledellyttöä, el ole
lainkaan tarkoituksenmukainen.: sen
mukaan Jo 25 hehtaarin:, omistaja :on
velvollinen luovuttamaan 10:. pros.
maastaan. Jolloin hänelle jää itsel­leen
vain 22.5 hehtaariä. (Mutta 400
hehtaarin omistajalle, Joka on velvol­linen
luovuttamaan 65 pros.^ jää vielä
140 hehtaarin subtila. 'QSC^
talaki suosii siis suurtiloja,' mutta; loh^
koo varsinaisen talonpoikaiston maita.
Sellainen ^luovutusastelkko on epäde-mokraatthien.
Se;jättää ;suurmaan:
omistejan 7 edeUeenkin maaseudun
herraksi.
iiopuksl mainittakoon. /. et^ xnaan<-
hankintalain toimeenpanoelimet' ovat
epäkansanvaltaiset.; Lain . paikalli-iSeen
toimeenpanoelimeen, maanlunas-i^
uslautakuntaan,:^ ,eivät< maantarvitsi-
Jahi edustajaa määrää maantarvltsijat
itse, vaan suurmaanomlstajain jär­jestö,
Maataloussetu-ojen: KeskusUIttp
toi siirtoväen hoitokunnat, Jotka ovat
myös useimmissa tapauksissa kaikkea
muuta kuin maantarvitsijain edusta­jia'.
On luonnollista, etteivät maan-
;tarvitsljaln cdut^ tule valvotuksi sellal-slsisa
toimeenpanoelimissä.
m:
Kailrki nämä Ja monet muut maan-
-hankintaialn puutteellisuudet yhdes­sä
vaikuttavat sen,; ettei tätä > lakia
voida pitääs^ perusteellisena maare­formina.
Vieläpä sosdem puoluetoi­mistokin.
Joka tämän maanhankinta­lain
perusteella; vastustaa maarefor­mia,
timnustaa tämän lain mielettö-mi^
den silloin, kim se satuttaa sosia­lidemokraattien
' Johdossa olevan
osuusliikkeen etuja. "Sosialidemokra­tian
tien" tekijät kirjoittavat:
- "Tässä valossa on pidettävä pelkäs­tään
suurvlljelijäin xihmapäisenä mle-lenosoituksena
ma a nlunastuslauta-kunnan
päätöstä esim, -Ela^on Ba-chas-
tilan pir..toamis3sta, koska siten
ilmeisesti olisi vaikeulettu pääkau-punsln
kuluttsjaväcstön elintarvik­keiden
saantia. Samantapaista, kan­santalouden
kannalta Järjettömiä toi­menpiteitä
voidaan luetella useam­piakin:
eri tahoilla maata. IMonien
maanlunastuslautakuntien tarkoituk­sena^
on selvästi ollut propagandan
harjoittaminen Itse maareformia vas­taan,
Ja silloin ovat kokonaisuuden
kannalta tärkeät näkökohdat! salbieet
väistyä."
^ £i käy kieltäminen, että sUnä on
satluva arvio maanhankintalaista^
jonka "syntysanaton lausunut Scs-dem
Puolue": .Maantarvitsijain ylel->
sen mielipiteen mukaan nykyisessä
maanhankintalaissa on nUn paljon
puuttelCa. että san tilalle'on saatava
kokonaan uusi, perusteelliseen: maa­reformiin
tähtäävä laki.
KANSANDEMOKRAATTIEN TEKE­MÄ
MAAREFORMILAKIESITYS '
Nähden tämän sosialidemokraatti-sllla^
syntysanoilla leimatun; lain puut-;
teellisuudenSKDLta^eduskUntatyhmä'
jätti jo vuod3n.<1945 keväällä eduskun­nalle;
toivomusaloittesn' maakysymyk-seu:
järjestämisestä paantarvttsijoiia
tyydyttävällä tavalla. lEduskunta hy-väksylkin
aloitteen, ja hallitus asetti
asutuslakikomitean asiaa edelleen ke.
hittämään.' Kun komitean,töistä el
Ilmaantunut minkäänlaisia' .tuloksia,
niini kansandemokraattiiieh eduskun­taryhmä
jätti vuoden 1947 valtiopäi­ville
valmiin lakialoitteen, jonka ni­menä
on ehdotus laiksi maanhankin­nasta
maanpuuiteessa oleville.Tämä
ehdotus on siksi periisteelllnen, että
sitä'voidaan hjn^äUä syyllä pitää to^
dellisena maareformilaklesltyksenä.-' '
Sosdem, (uoluetolmisto ei kuiten­kaan
näytit olevan tyytyväinen tähän
lakiesitykseen. : Selostaessaan - kan­sandemokraattien
ponnistuksia maa-,
kysymyksen ratkaisemiseksi se stapanr
sa mukaan s:pyttelee kansandemok­raatteja
.''ylimalkaisen propagandahä-lyn"
aiheuttamisesta ja moittii heJtt
siltä, "ettei mitään tuollaista aloitet­ta
ole edes tehtykäi^n ennenkuin v.
1947 valtiopäivillä". , Sitten sosdem
puoluetoimisto väittelee SKDLm
edustajien v. 1945 valtiopäiville Jät-tämää
toivomusaloitetta' vastaan Ja
sivuuttaen kokonaan v. 1947 tehdyn
valmiin laklalottecn kirjoittaa:
"Tällaisia 'kaikille kaikkea hyvää
heti palkalla*-ponsla on tletjTsitl kovin
helppo kirjoitella, kun-el tarvitse; esim/,
ajatella lainkaan toteutts mlsta. Jo-kaJsert
ajattelukykyisen ihmisen pitäi-"
si kuitenkin ymmärtää, e:tä nykyisen
maanhankintalain toteuttamisessa '—^
jonka mukaan maata annetaan siirto­väelle
sekä eräin edellytyksin sotaln-vallidelUe,
sotaleskille Ja -orvoille se­kä
rintamamiehille — kestää vuosi­kausia
-ja vie varoja, kymmeniä- mil­jardeja
markkoja. Tuota ^toimintaa
eitsenvuoksi voida keskeyttää ja ru­veta
laatimaan uutta lakia. Jonka sir
säilöstä sen vMtljatkaan eivät ole sei-:
Viliä." Sosialidemokratian tie, sivu
62)
Alvan samoin kuin "jokaisen ajat--
telukykylsen Ihmisen" myös sosdem
puoluetoimiston pitäisi ymmäirtää, et­tä;
mokoma ylimalkainen propaganda-
Käly el kelpaa- kansandemokraattien
maareformilaklesityksen arvosteluksi.
/ Jatkuu.
—Sanomalehti laajentaa yksUoi'
den näköpiiriä ja lähentää toisiinsa
eri ryhmiä. Tässä tekee VAPAUS
arvaamattoman palveluksen luki-loilleen.
.
ÄLKÄÄ.
JÄTTÄKÖ
VIIME HETKEEN,
VAATTEIDENkE
PUHDISTUSTA
JOULUKSI
Soittakaa puh. 6-6445.
ja puMisiuUakaa ne ajoissa
SUDBURY STEAM LAUNDRY & Dry Cleaners
Keskikaupungin konii« 98 Ehn St; W. Sudbury« Ont.
iiiiPtiiiliil^Ä^-;
m m
-mmm'.
mmm
«
'im/
im mm IS-';
P#;^M'''
mm k
mm
m
IS''
m
m
m
m
1 /
TYTTÄRET, VAIM«r ^ g * »
iilDIT tulevat; itoisiksL
Jos haluatte leikkiä joulupuHlda-::^||^^
. suurenmoisella tavalla, niin an^^ä^^"''
nätte Läf rancen turkin jouluksi ^ -
mmm
A^tamme teitä tekemään tämän^viisaanJ*;.
käytännölllaen valinnan... jos ostatte kalUiii; C'
turkin taikka huokean muotoninl 'A
Voitte ostaa hänelle loistavan lahjan'erikoisestlP,^
siksi, koska voitte ostaa sen käytännollisilla tiiaK-'^"
suehdoUla. '•''^-J
>:,•:,«^•'•'i^4»Ä•Ä•-^^^^^ •
SUDBURY
m m